614 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):5-6
Työhy in oinnin pa adoksi kolmannen
sek o in palkka yössä
KIRSIKKA SELANDER
Yh eiskunnallisessa keskus elussa esi e ään aika-
ajoin, e ä kolmannen sek o in, eli ekis e öi yjen
yhdis ys en, sää iöiden ja uusosuuskun ien, uli-
si osallis ua yhä enemmän yh eiskunnallis en eh-
ä ien hoi amiseen. Kolmannen sek o in on odo-
e u osallis u an esime kiksi hy in oin ipal elui-
den uo an oon, ylläpi ä än demok aa is a jä jes-
elmää sekä ak i oi an kul uu i, liikun a ja ha -
as us oimin aa. E i yises i iime aikoina keskus-
elussa on paino unu kolmannen sek o in ooli
hy in oin ipal elujen uo ajana ja huoli sii ä, ky-
kene ä kö jä jes ö ja kossakin uo amaan pal e-
lui a, kun kun ien ja jä jes öjen älise kumppa-
nuude pää y ä so e-uudis uksen myö ä.
Vaikka yh eiskunnallisessa keskus elussa ko os-
uu kolmannen sek o in ooli hy in oin ipal e-
lujen uo ajana, ei se pe in eises i ole ollu sen
pääasiallinen eh ä ä. Kansain älisissä e ailuissa
pohjoismainen kolmas sek o i on ku a u edun-
al on aan ja apaa-ajan oimin oihin keski y ä-
nä sek o ina, kun aas pal elujen uo aminen on
kuulunu hy in oin i al ion as uulle. Samoin
on uo u esille apaaeh ois yön keskeinen me ki-
ys kolmannen sek o in oiminnalle. (Esim. Sa-
lamon & Anheie 1998; Si esind & Selle 2010.)
Hy in oin ipoli iikassa apah uneiden muu os en
myö ä kolmas sek o i on kui enkin sii yny Suo-
messa yhä oimakkaammin edun al onnas a koh-
i pal elujen uo an oa (Julkunen 2017; Ke änen
2017). Tämä näkyy muun muassa siinä, e ei pal-
eluja uo e a enää ainoas aan jäsenille aan yhä
enemmän myös yhdis yksen ulkopuolisille kansa-
laisille (Helande 2004, 87−90). Samanaikaises i
Teks i pe us uu ki joi ajan Jy äskylän yliopis ossa
29.9.2018 a kas e un äi ös u kimuksen ”Työhy in oin-
nin pa adoksi kolmannen sek o in palkka yössä” lek i-
oon.
kolmannen sek o in saamia yleisa us uksia on lei-
ka u, ei ä kä apaaeh oise u kimus en mukaan
halua osallis ua pi käjän eis ä si ou umis a aa i-
iin eh ä iin siinä mää in kuin aiemmin (esim.
Siisiäinen 2009; Sä kelä 2016). Kaikki ämä ko-
os aa palkka yön me ki ys ä, mu a yh eiskunnal-
lisessa keskus elussa ei puhu a sii ä, millaise edel-
ly ykse apaaeh ois oimin aan pohjau u alla kol-
mannella sek o illa on palkka yön o ganisoin iin
ja joh amiseen ai kuinka palkka yön lisään ymi-
nen muu aa sek o in luonne a.
Viime uosikymmen en aikana kolmannen sek-
o in oiminnas a on ullu yhä amma imaisem-
paa, mikä ii aa niin sano un hyb idin oimin a-
mallin omaksumiseen (Billis 2010). Esime kiksi
uoden 1995 jälkeen yöan ajana oimi ien kol-
mannen sek o in o ganisaa ioiden lukumää ä on
noussu 4 000:s a 8 000:een, eli se on kaksinke -
ais unu . Nykyisin kolmannelle sek o ille sijoi -
uukin noin iisi p osen ia koko kansan alou-
den yö oimas a, mikä as aa noin 70 000 pal-
kansaajaa henkilö yö uosiksi muu e una. Tämä
on enemmän kuin esime kiksi majoi us ja a i -
semus oiminnassa ai maa aloudessa. (Selande
2018.)
Syi ä sille, miksi kolmannella sek o illa eh ä-
ä palkka yö on lisään yny , on hae a a niin hy-
in oin ipoli iikas a, muu unees a ahoi ukses a
kuin kansalais oiminnassa apah uneis a muu ok-
sis a. Väi öski jassani ha ai sin, e ä kolmannella
sek o illa eh ä ä palkka yö läh i oimakkaaseen
kas uun e i yises i 1990-lu un laman ja EU-jä-
senyyden jälkeisenä aikana. Tuolloin hy in oin i-
poli iikassa apah uneiden muu os en myö ä kol-
man een sek o iin ale iin kohdis aa yhä enem-
män odo uksia hy in oin ipal eluiden uo an-
oon lii yen. Lisäksi niiden oi o iin oimi an
niin sano uina ” äli yöma kkinoina” eli a joa an
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):5-6 615
yö ä sellaisille yö ömille, joilla oli muu oin ai-
keuksia yöllis yä a oimille yöma kkinoille. Uu-
de eh ä ä lisäsi ä kin palkka yö oiman a e a,
mu a lisäksi palkka yön olyymin kas ua auh-
di i a uude ahoi usmahdollisuude , ku en Eu-
oopan unionin akenne ahas ois a hae a a han-
ke ahoi us sekä kansallinen palkka uki, jo ka osal-
aan mahdollis i a palkka yön kas un. (Ks. myös
Ruuskanen & al. 2013.)
Vaikka hy in oin ipoli iikka aluksi auhdi i
oimakkaas ikin palkka yön kas ua, alkoi sen ai-
ku us heiken yä 2000-lu ulle ul aessa. Samalla
palkka yön kehi ys alkoi jakaan ua yhä oimak-
kaammin kolmannen sek o in sisällä hy in oin-
ipal eluja uo a ien ja pe in eisempään kansa-
lais oimin aan keski y ien o ganisaa ioiden älil-
lä. Hy in oin ipal eluja uo a issa o ganisaa iois-
sa, ku en sosiaali- ja e eysjä jes öissä sekä kou-
lu uksessa, kas u hidas ui 2000-lu ulla ja kään-
yi seu aa alla uosikymmenellä lie ään laskuun.
Sen sijaan pe in eisillä kansalais oiminnan alueil-
la, ku en kul uu issa, liikunnassa ja ha as us oi-
minnassa, palkka yön kas u on ja kunu aina näi-
hin päi iin as i.
Tulkin ani mukaan kehi yksen jakau umis a
oidaan seli ää niin sano uilla isomo isilla eli sa-
mankal ais umispaineilla, jo ka o a ollee e ilaisia
iippuen sii ä, a kas ellaanko hy in oin ipal elu-
ja uo a ia ai pe in eisempään kansalais oimin-
aan keski y iä o ganisaa ioi a.
Hy in oin ipal eluja uo a a o ganisaa io
o a al is unee e i yises i hy in oin ipoli iikassa
apah uneille muu oksille ja si en niin sano uil-
le pako a ille paineille (ks. DiMaggio & Powell
1983). Sosiaali- ja e eysjä jes öissä sekä koulu-
uksessa palkka yö läh i oimakkaaseen kas uun,
kun kun ien pal elu uo an oa ale iin 1990-lu-
ulla a a a yhä enemmän ma kkinoiden uo e -
a aksi. Tuolloin e i yises i kolmannes a sek o is-
a oi o iin kumppania kun ien pal elu uo an-
oon, sillä yleishyödyllisis ä a oi eis aan joh u-
en se koe iin luo e a ampana kumppanina kuin
yksi yise y i ykse . Tämä jäi kui enkin pi käl i
puheen asolle, sillä 1990-lu ul a alkaen hy in-
oin ipoli iikassa on hae u aiku ei a yhä enem-
män yksi yisen sek o in oiminnas a (esim. Sä ke-
lä 2016). Toisin sanoen kaikkia ma kkinoi a häi-
i se iä es ei ä, ku en kolmannen sek o in saa-
mia yleisa us uksia ja e ohelpo uksia on py i -
y pu kamaan ma kkinoiden iel ä, eikä kolman-
nelle sek o ille ole anne u e i yisasemaa pal elu-
jen uo annossa. Sen sijaan kolmas sek o i on ase-
e u kilpailemaan y i ys en kanssa, mikä on aa-
inu niil ä kykyä uo eis aa ja ma kkinoida pal-
elui aan. (Julkunen 2017; Sä kelä 2016.) Kilpai-
lun lisään yminen ja sii yminen yhä lähemmäs
yksi yisen sek o in oimin a apoja onkin saanu
osan hy in oin ipal elui a uo a is a o ganisaa-
iois a yh iöi ämään oimin ojaan. Si en osa ai-
emmin kolmannelle sek o ille ilas oi ua yö ä on
sii yny osaksi yksi yis ä sek o ia, mikä oi osin
seli ää uosi uhannen aih een jälkeen ha ai a-
aa palkka yön olyymin laskua.
Vas aa anlais a palkka yön olyymin laskua
ei ole kui enkaan ha ai a issa pe in eisemmil-
lä kansalais oiminnan alueilla, ku en kul uu is-
sa, liikunnassa ja ha as us oiminnassa. Sen sijaan
palkka yö on ja kanu niissä kas uaan myös ällä
uosi uhannella. Tulkin ani mukaan ämä joh uu
e i yises i ahoi uksessa ja apaaeh ois oiminnassa
apah uneis a muu oksis a. Esime kiksi jä jes öjen
saamien yleisa us us en supis uminen ja ko au-
uminen p ojek i ahoi uksella on ehny kolman-
nen sek o in ahoi ukses a en is ä pi s aleisempaa
ja aikeammin halli a aa. E ilais en a us usläh-
eiden hallin a, ahoi ushakemus en ki joi ami-
nen, p ojek eihin lii y ä seu an a ja al on a o a
yöläi ä p osesseja, jo ka aa i a e i yisosaamis a.
Samalla e ilaisiin hallinnollisiin eh ä iin uppoaa
yhä enemmän aikaa. Tu kimus en mukaan apaa-
eh oise ei ä kui enkaan halua osallis ua pi kä-
jän eis ä si ou umis a aa i iin hallinnollisiin eh-
ä iin, eikä heidän osaamisensa äl ämä ä ii ä
aa i aan p ojek i yöhön (ks. esim. Pihla a 2010;
Ruuskanen & al. 2013; Siisiäinen 2009). Si en ke-
hi ys ko os aa palkka yön me ki ys ä myös pe in-
eisemmillä kolmannen sek o in oimin a-alueilla,
jossa si ä ei ole juu i aiemmin käy e y (ks. myös
Ruuskanen & al. 2013, 18−20).
Palkka yön lisään yminen me ki see kui enkin
si ä, e ä kolman een sek o iin kohdis u a no -
ma ii ise painee oimis u a . Yhdenkin yön e-
kijän palkkaaminen edelly ää jä jes öil ä yönan-
aja el oi eiden äy ämis ä kas a aen si en by-
ok aa isuu a. Samalla se luo painei a oimin-
nan ja ku uudelle yön ekijöiden oimeen ulon
u aamiseksi. (Billis 2010.) Amma imaises i
johde ujen o ganisaa ioiden onkin apana muu -
ua mal illisempaan ja a ionaalisempaan suun-
aan. Tämä u aa oiminnan ja ku uuden, mu -
a ei ole äl ämä ä mieleen apaaeh oisille, jo -
ka odo a a o ganisaa ioil a nopeaa eagoin iky-
kyä, luo uu a ja jous a uu a (ks. esim. Hwang
& Powell 2009; K eu ze & Jäge 2011). Palkka-
616 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):5-6
yön lisään yminen joh aakin usein jänni eiseen
ase elmaan apaaeh ois yön ja palkka yön älillä.
Samalla se muu aa apaaeh ois yöhön pohjau u-
an kolmannen sek o in oimin alogiikkaa, millä
oi olla posi ii isia ja nega ii isia seu auksia yö-
hy in oinnin näkökulmas a.
Kolmannen sek o in o ganisaa iokul uu ia on
pe in eises i luonneh inu enemmän apaaeh ois-
yön kuin palkka yön logiikka, mikä ilmenee esi-
me kiksi kolmannen sek o in ki jallisuudessa
esiin y änä ole uksena yön ”ku sumuksellisuu-
des a”. Tällöin ole e aan, e ä kolmannen sek o-
in palkansaaja hakeu u a eh ä iinsä, koska he
halua a olla mukana edis ämässä o ganisaa ion
a oja ja yleishyödyllisiä päämää iä. (Hansmann
1980; Rose-Acke man 1996.) Työn aja ellaan siis
ole an ekijöilleen henkilökoh aises i me ki yksel
-
lis ä, minkä uoksi joh amisen ei a i se pe us-
ua mää äyksiin ai käskyihin aan yön ekijöil-
le oidaan an aa suh eellisen paljon pää än ä al-
aa oman yön ekemisen suh een. Tulos en pe-
us eella kolmannen sek o in o ganisaa iokul uu-
i mahdollis aakin ekijöilleen julkis a ja yksi yis ä
sek o ia enemmän yön au onomiaa eli pää än ä-
al aa siihen, mi en ja milloin he yö ään eke ä
(ks. myös Ruuskanen & al. 2016).
I senäinen yöo e yhdis e ynä yleishyödyllisiin
päämää iin luo edelleen hy än kas ualus an yön
imun kokemuksille. Väi öski jani ulos en pe us-
eella kolmannen sek o in palkansaajien ha ai -
iinkin koke an keskimää äis ä enemmän yön
imua: he koke a i sensä ene gisemmiksi, innok-
kaammiksi ja yölleen omis au uneemmiksi kuin
palkansaaja Suomessa keskimää in.
Vapaamuo oisen o ganisaa iokul uu in kään-
öpuolena on kui enkin se, e ei se ainoas aan
mahdollis a yön au onomiaa aan ke oo myös
yön o ganisoima omuudes a ja joh amisen puu -
ees a. Tämä heijas uu edelleen yöhön lii y änä
kii eenä ja yön ennakoima omuu ena (ks. myös
Ruuskanen & al. 2016). Kolmannen sek o in
palkka yöhön lii y änä pa adoksaalisena pii ee-
nä onkin, e ä ko keas a yön imus a huolima a
kolmannen sek o in palkansaaja o a ähemmän
yy y äisiä yöhönsä kuin julkisella ja yksi yisellä
sek o illa yösken ele ä (Ruuskanen & al. 2016)
ja heillä on enemmän yön ja pe heen yh eenso i -
amiseen lii y iä ongelmia (Selande & al. 2012).
Lisäksi he o a ha kinnee muilla sek o eilla yös-
ken ele iä useammin aih a ansa yöpaikkaansa
(Selande & Ruuskanen 2016).
Näin ollen sama yöhön lii y ä pii ee , jo -
ka uo a a yöhy in oin ia, oidaan nähdä myös
nega ii isempien ilmiöiden aus alla. Työn yleis-
hyödyllisyys, ai jopa ku sumuksellisuus, yhdis-
e ynä apaamuo oiseen o ganisaa iokul uu iin
uo aa ko keaa yön imua ja yöhön si ou umis-
a, mu a samalla se al is aa kii eelle ja nega ii i-
sille yöhy in oinnin ilmiöille. Onkin mahdollis-
a, e ä kolmannella sek o illa yön ku sumuksel-
lisuu a pide ään i ses äänsel yy enä, jo a odo e-
aan kaikil a palkansaajil a. Tällaisia odo uksia oi
kohdis ua palkansaajiin e i yises i apaaeh ois en
suunnal a. He oi a odo aa myös palkansaajil a
ie ynas eis a ” alkoohenkeä”, ku en kykyä jous aa
yöaikojen ja - eh ä ien suh een (ks. myös Ruus-
kanen & al. 2013). Kaikki kolmannella sek o il-
la yösken ele ä ei ä kui enkaan halua uh au ua
yönsä puoles a ai olla a oi e a issa silloin, kun
apaaeh oise niin oi o a . Koh uu omil a un-
u a odo ukse oi a kin heiken ää palkansaa jien
yöhy in oin ia.
Palkka yön näkökulmas a kolmannelle sek o-
illa a i aisiinkin apaamuo oisen o ganisaa io-
kul uu in sijaan muodollisempaa joh amis a ja
yön o ganisoin ia, jo a apaaeh ois yön oimin-
akul uu i ei ällä he kellä a joa. Osin ämä oi
lii yä siihen, e ei joh aminen ja yöhy in oin-
nis a huoleh iminen ole kolmannella sek o illa oi-
kein kenenkään as uulla. Esime kiksi yhdis ys-
lain pe us eella joh aminen ja yöhy in oinnis-
a huoleh iminen kuulu a yhdis yksen halli uk-
selle, jolla ei ole äl ämä ä minkäänlais a yö-
suhdeasioihin lii y ää osaamis a ai koske uspin-
aa yöyh eisön käy ännön oimin aan. Sen uok-
si käy ännössä as uu palkka yön joh amises a on-
kin useimmi en sii e y palka ulle johdolle, ku en
oiminnanjoh ajalle, jonka oimin aa hankaloi aa
se, e ei hänelle ole aina anne u ii ä iä al uuk-
sia palkka yön joh amiseen (ks. esim. Kaunismaa
& Lind 2014, 18, 51−52). Näin ollen kolmannel-
la sek o illa oidaan pää yä ilan eeseen, jossa ke-
nelläkään ei ole äy ä as uu a palkka yön joh a-
mises a, mikä heijas uu edelleen yöhy in oin iin
lii y inä puu eina.
Ja kossa olisikin ä keää, e ä palkka- ja apaa-
eh ois yön e ilaise oimin alogiika ehdään nä-
ky iksi ja uo e aan si en yöympä is ö, joka ky-
kenee as aamaan palkansaajien yö ä koske iin
odo uksiin. Se, mi en ämä käy ännössä ehdään,
on kui enkin hankalampi kysymys. Jos yö ä läh-
de ään muu amaan enemmän palkka yön aa i-
maan suun aan uhkaa kolmannen sek o in oi-
minnal a kado a se pohja, joka ekee sii ä niin e i-
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):5-6 617
yis ä. Aiemmin on esime kiksi keskus el u pi äi-
sikö joh amiseen lii y iä epäsel yyksiä ähen ää
muu amalla yhdis yslakia osakeyh iölain suun-
aan si en, e ä se akaisi palka ulle johdolle sel-
keämmä oimin a al uude . Tois aiseksi näihin
muu oksiin ei ole kui enkaan halu u yh yä, sil-
lä niiden on koe u sii ä än oimin a al aa liiak-
si yksi äiselle henkilölle ja heiken ä än si en jä-
sendemok a iaan pohjau u aa yhdis ys oiminnan
luonne a. Sen sijaan yhdis yksiä on kannus e u
puu umaan joh amisessa esiin y iin epäsel yyk-
siin a ken amalla omia joh osään öjään, mikä on
mahdollis a nykyisenkin lainsäädännön pui eissa.
(Ks. esim. OM yö yhmämie in öjä 2008.) Näin
ollen esi än, e ä yöhy in oin iin lii y ien puu -
eiden ko jaamiseksi palkka yö ä käy ä ien yh-
dis ys en halli us en ie oisuu a yöhy in oin iin
lii y is ä ongelmis a ulisi lisä ä. Lisäksi hei ä u-
lisi kannus aa sel i ämään yöhy in oinnin ny-
kyis ä ilaa heidän omassa o ganisaa iossaan. Sa-
malla ulisi poh ia, ukeeko nykyinen o ganisaa-
iokul uu i ii ä ällä a alla palkka yön ekemis-
ä ja ulisiko joh amiseen lii y iä as uukysymyk-
siä mää i ellä a kemmin juu i kyseisen yhdis yk-
sen joh osäännöissä. Uskon siis, e ä o ganisaa-
ioilla i sellään on pa haimma edelly ykse ilan-
een pa an amiseen, kunhan palkka yön ja apaa-
eh ois yön e ilaise oimin alogiika ehdään nä-
ky iksi.
KIRJALLISUUS
Billis, Da id: Hyb id o ganiza ions and he hi d sec-
o : Challenges o p ac ice, heo y and policy. New
Yo k: Palg a e Macmillan, 2010.
DiMaggio, Paul & Powell, Wal e : The i on cage e isi-
ed: Ins i u ional isomo phism and collec i e a io-
nali y in o ganiza ional ields. Ame ican Sociologi-
cal Re iew 48 (1983): 2, 147–160.
Hansmann, Hen y: The ole o nonp o i en e p ise.
The Yale Law Jou nal 89 (1980): 5, 835–901.
Helande , Voi o: Paikallisyhdis ykse kun a-a eenalla.
Kun aSuomi 2004 – u kimuksia n o 45. Helsinki:
Suomen Kun alii o, 2004.
Hwang, Hokyu & Powell, Wal e : The a ionaliza ion
o cha i y: he in luences o p o essionalism in he
nonp o i sec o . Adminis a i e Science Qua e ly
54 (2009): 2, 268–298.
Julkunen, Raija: Muu u a hy in oin i al io : Eu oop-
palaise hy in oin i al io e o moi a ina. Ve kko-
julkaisu: Sophi, 2017.
Kaunismaa, Pekka & Lind, Kimmo: Työhy in oin ia
kolmannella sek o illa. Sa ja B, 37. P ojek i apo -
i ja sel i ykse . Helsinki: Humanis inen Amma -
iko keakoulu, 2014.
Ke änen, Ma ja: Hallinnallis uuko kansalais oimin a?
Val ion ja kansalaisyh eiskunnan suh ee hallinnan
pa adigmojen muu oksessa. S. 134−159. Teokses-
sa Kes ilä-Kekkonen, Elina & Ko ela, Paul-E ik
( oim.): Polii inen osallis uminen. Vanhan ja uu-
den osallis umisen jänni ei ä. Jy äskylä: SoPhi,
2017.
K eu ze , Ka in & Jäge , U s: Volun ee ing e sus ma-
nage ialism: Con lic o e o ganiza ional iden i y
in olun a y associa ions. Nonp o i and Volun a y
Sec o Qua e ly 40 (2011): 4, 634–661.
OM yö yhmämie in öjä: Oikeusminis e iön yö yh-
mämie in öjä 2008 (3): Yhdis yslain muu os a e.
Helsinki: Oikeusminis e iö, 2008.
Pihla a, Ri a: Kolmas sek o i ja julkinen al a. Kun-
nallisalan kehi ämissää iön u kimusjulkaisu , 61.
Sas amala, Pole-Kun a ie o Oy, 2010.
Rose-Acke man, Susan: Al uism, nonp o i s, and eco-
nomic heo y. Jou nal o Economic Li e a u e 34
(1996): 2, 701–728.
Ruuskanen, Pe i & Selande , Ki sikka & An ila, Ti-
mo: Palkka yössä kolmannella sek o illa. Työ ja
elinkeinomis e iön julkaisuja, Työ ja y i äjyys,
20/2013. Helsinki: Työ ja elinkeinomis e iö, 2013.
Ruuskanen, Pe i & Selande , Ki sikka & An ila, Ti-
mo: Thi d-sec o job quali y: e idence om Fin-
land. Employee Rela ions 38 (2016): 4, 521–535.
Salamon, Les e & Anheie , Helmu : Social o igins o
ci il socie y: Explaining he nonp o i sec o c oss-
na ionally. Volun as 9 (1998): 3, 213–248.
Selande , Ki sikka: Työhy in oinnin pa adoksi kol-
mannen sek o in palkka yössä. JYU disse a ions
13, 2018.
Selande , Ki sikka & Ruuskanen, Pe i: Why do Thi d
Sec o Employees In end o Remain o Lea e hei
Wo kplace? No dic Jou nal o Wo king Li e S udies
6 (2016): 2, 81–100.
Selande , Ki sikka & Ruuskanen, Pe i & An ila, Ti-
mo: Työn ja pe heen is i iida kolmannen sek o in
palkka yössä. Työelämän u kimus - A be sli s o -
skning 10 (2012): 3, 209–227.
Siisiäinen, Ma i: Di e en ia speci ica o olun a y o -
ganizing in Finland. S. 87−113. Teoksessa Kon in-
en, Annama i ( oim.): Ci ic mind and good ci izen-
ship: compa a i e pe spec i es. Tampe e: Tampe e
Uni e si y P ess, 2009.
Si esind, Ka l & Selle, Pe : Ci il socie y in he No -
dic coun ies: be ween displacemen and i ali y. S.
89–120. Teoksessa Alapu o, Ris o & S enius, Hen-
ik ( oim.): No dic associa ions in a eu opean pe -
spec i e. Baden-Baden, Nomos. Eu opean ci il so-
cie y, 8, 2010.
Sä kelä, Rii a: Jä jes ö julkisen kumppanis a
ma kkinoiden pu is ukseen. Sosiaali- ja
e eysjä jes öjen muu os sosiaalipal elujen
uo ajana 1990–2010. Ensi- ja u ako ien lii on
julkaisu 40. Helsinki, 2016.
