Työhyvinvoinnin paradoksit kolmannen sektorin palkkatyössä

614 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):5-6 Työhy in oinnin pa adoksi kolmannen sek o in palkka yössä KIRSIKKA SELANDER Yh eiskunnallisessa keskus elussa esi e ään aika- ajoin, e ä kolmannen sek o in, eli ekis e öi yjen yhdis ys en, sää iöiden ja uusosuuskun ien, uli- si osallis ua yhä enemmän yh eiskunnallis en eh- ä ien hoi amiseen. Kolmannen sek o in on odo- e u osallis u an esime kiksi hy in oin ipal elui- den uo an oon, ylläpi ä än demok aa is a jä jes- elmää sekä ak i oi an kul uu i, liikun a ja ha - as us oimin aa. E i yises i iime aikoina keskus- elussa on paino unu kolmannen sek o in ooli hy in oin ipal elujen uo ajana ja huoli sii ä, ky- kene ä kö jä jes ö ja kossakin uo amaan pal e- lui a, kun kun ien ja jä jes öjen älise kumppa- nuude pää y ä so e-uudis uksen myö ä. Vaikka yh eiskunnallisessa keskus elussa ko os- uu kolmannen sek o in ooli hy in oin ipal e- lujen uo ajana, ei se pe in eises i ole ollu sen pääasiallinen eh ä ä. Kansain älisissä e ailuissa pohjoismainen kolmas sek o i on ku a u edun- al on aan ja apaa-ajan oimin oihin keski y ä- nä sek o ina, kun aas pal elujen uo aminen on kuulunu hy in oin i al ion as uulle. Samoin on uo u esille apaaeh ois yön keskeinen me ki- ys kolmannen sek o in oiminnalle. (Esim. Sa- lamon & Anheie 1998; Si esind & Selle 2010.) Hy in oin ipoli iikassa apah uneiden muu os en myö ä kolmas sek o i on kui enkin sii yny Suo- messa yhä oimakkaammin edun al onnas a koh- i pal elujen uo an oa (Julkunen 2017; Ke änen 2017). Tämä näkyy muun muassa siinä, e ei pal- eluja uo e a enää ainoas aan jäsenille aan yhä enemmän myös yhdis yksen ulkopuolisille kansa- laisille (Helande 2004, 87−90). Samanaikaises i Teks i pe us uu ki joi ajan Jy äskylän yliopis ossa 29.9.2018 a kas e un äi ös u kimuksen ”Työhy in oin- nin pa adoksi kolmannen sek o in palkka yössä” lek i- oon. kolmannen sek o in saamia yleisa us uksia on lei- ka u, ei ä kä apaaeh oise u kimus en mukaan halua osallis ua pi käjän eis ä si ou umis a aa i- iin eh ä iin siinä mää in kuin aiemmin (esim. Siisiäinen 2009; Sä kelä 2016). Kaikki ämä ko- os aa palkka yön me ki ys ä, mu a yh eiskunnal- lisessa keskus elussa ei puhu a sii ä, millaise edel- ly ykse apaaeh ois oimin aan pohjau u alla kol- mannella sek o illa on palkka yön o ganisoin iin ja joh amiseen ai kuinka palkka yön lisään ymi- nen muu aa sek o in luonne a. Viime uosikymmen en aikana kolmannen sek- o in oiminnas a on ullu yhä amma imaisem- paa, mikä ii aa niin sano un hyb idin oimin a- mallin omaksumiseen (Billis 2010). Esime kiksi uoden 1995 jälkeen yöan ajana oimi ien kol- mannen sek o in o ganisaa ioiden lukumää ä on noussu 4 000:s a 8 000:een, eli se on kaksinke - ais unu . Nykyisin kolmannelle sek o ille sijoi - uukin noin iisi p osen ia koko kansan alou- den yö oimas a, mikä as aa noin 70 000 pal- kansaajaa henkilö yö uosiksi muu e una. Tämä on enemmän kuin esime kiksi majoi us ja a i - semus oiminnassa ai maa aloudessa. (Selande 2018.) Syi ä sille, miksi kolmannella sek o illa eh ä- ä palkka yö on lisään yny , on hae a a niin hy- in oin ipoli iikas a, muu unees a ahoi ukses a kuin kansalais oiminnassa apah uneis a muu ok- sis a. Väi öski jassani ha ai sin, e ä kolmannella sek o illa eh ä ä palkka yö läh i oimakkaaseen kas uun e i yises i 1990-lu un laman ja EU-jä- senyyden jälkeisenä aikana. Tuolloin hy in oin i- poli iikassa apah uneiden muu os en myö ä kol- man een sek o iin ale iin kohdis aa yhä enem- män odo uksia hy in oin ipal eluiden uo an- oon lii yen. Lisäksi niiden oi o iin oimi an niin sano uina ” äli yöma kkinoina” eli a joa an YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):5-6 615 yö ä sellaisille yö ömille, joilla oli muu oin ai- keuksia yöllis yä a oimille yöma kkinoille. Uu- de eh ä ä lisäsi ä kin palkka yö oiman a e a, mu a lisäksi palkka yön olyymin kas ua auh- di i a uude ahoi usmahdollisuude , ku en Eu- oopan unionin akenne ahas ois a hae a a han- ke ahoi us sekä kansallinen palkka uki, jo ka osal- aan mahdollis i a palkka yön kas un. (Ks. myös Ruuskanen & al. 2013.) Vaikka hy in oin ipoli iikka aluksi auhdi i oimakkaas ikin palkka yön kas ua, alkoi sen ai- ku us heiken yä 2000-lu ulle ul aessa. Samalla palkka yön kehi ys alkoi jakaan ua yhä oimak- kaammin kolmannen sek o in sisällä hy in oin- ipal eluja uo a ien ja pe in eisempään kansa- lais oimin aan keski y ien o ganisaa ioiden älil- lä. Hy in oin ipal eluja uo a issa o ganisaa iois- sa, ku en sosiaali- ja e eysjä jes öissä sekä kou- lu uksessa, kas u hidas ui 2000-lu ulla ja kään- yi seu aa alla uosikymmenellä lie ään laskuun. Sen sijaan pe in eisillä kansalais oiminnan alueil- la, ku en kul uu issa, liikunnassa ja ha as us oi- minnassa, palkka yön kas u on ja kunu aina näi- hin päi iin as i. Tulkin ani mukaan kehi yksen jakau umis a oidaan seli ää niin sano uilla isomo isilla eli sa- mankal ais umispaineilla, jo ka o a ollee e ilaisia iippuen sii ä, a kas ellaanko hy in oin ipal elu- ja uo a ia ai pe in eisempään kansalais oimin- aan keski y iä o ganisaa ioi a. Hy in oin ipal eluja uo a a o ganisaa io o a al is unee e i yises i hy in oin ipoli iikassa apah uneille muu oksille ja si en niin sano uil- le pako a ille paineille (ks. DiMaggio & Powell 1983). Sosiaali- ja e eysjä jes öissä sekä koulu- uksessa palkka yö läh i oimakkaaseen kas uun, kun kun ien pal elu uo an oa ale iin 1990-lu- ulla a a a yhä enemmän ma kkinoiden uo e - a aksi. Tuolloin e i yises i kolmannes a sek o is- a oi o iin kumppania kun ien pal elu uo an- oon, sillä yleishyödyllisis ä a oi eis aan joh u- en se koe iin luo e a ampana kumppanina kuin yksi yise y i ykse . Tämä jäi kui enkin pi käl i puheen asolle, sillä 1990-lu ul a alkaen hy in- oin ipoli iikassa on hae u aiku ei a yhä enem- män yksi yisen sek o in oiminnas a (esim. Sä ke- lä 2016). Toisin sanoen kaikkia ma kkinoi a häi- i se iä es ei ä, ku en kolmannen sek o in saa- mia yleisa us uksia ja e ohelpo uksia on py i - y pu kamaan ma kkinoiden iel ä, eikä kolman- nelle sek o ille ole anne u e i yisasemaa pal elu- jen uo annossa. Sen sijaan kolmas sek o i on ase- e u kilpailemaan y i ys en kanssa, mikä on aa- inu niil ä kykyä uo eis aa ja ma kkinoida pal- elui aan. (Julkunen 2017; Sä kelä 2016.) Kilpai- lun lisään yminen ja sii yminen yhä lähemmäs yksi yisen sek o in oimin a apoja onkin saanu osan hy in oin ipal elui a uo a is a o ganisaa- iois a yh iöi ämään oimin ojaan. Si en osa ai- emmin kolmannelle sek o ille ilas oi ua yö ä on sii yny osaksi yksi yis ä sek o ia, mikä oi osin seli ää uosi uhannen aih een jälkeen ha ai a- aa palkka yön olyymin laskua. Vas aa anlais a palkka yön olyymin laskua ei ole kui enkaan ha ai a issa pe in eisemmil- lä kansalais oiminnan alueilla, ku en kul uu is- sa, liikunnassa ja ha as us oiminnassa. Sen sijaan palkka yö on ja kanu niissä kas uaan myös ällä uosi uhannella. Tulkin ani mukaan ämä joh uu e i yises i ahoi uksessa ja apaaeh ois oiminnassa apah uneis a muu oksis a. Esime kiksi jä jes öjen saamien yleisa us us en supis uminen ja ko au- uminen p ojek i ahoi uksella on ehny kolman- nen sek o in ahoi ukses a en is ä pi s aleisempaa ja aikeammin halli a aa. E ilais en a us usläh- eiden hallin a, ahoi ushakemus en ki joi ami- nen, p ojek eihin lii y ä seu an a ja al on a o a yöläi ä p osesseja, jo ka aa i a e i yisosaamis a. Samalla e ilaisiin hallinnollisiin eh ä iin uppoaa yhä enemmän aikaa. Tu kimus en mukaan apaa- eh oise ei ä kui enkaan halua osallis ua pi kä- jän eis ä si ou umis a aa i iin hallinnollisiin eh- ä iin, eikä heidän osaamisensa äl ämä ä ii ä aa i aan p ojek i yöhön (ks. esim. Pihla a 2010; Ruuskanen & al. 2013; Siisiäinen 2009). Si en ke- hi ys ko os aa palkka yön me ki ys ä myös pe in- eisemmillä kolmannen sek o in oimin a-alueilla, jossa si ä ei ole juu i aiemmin käy e y (ks. myös Ruuskanen & al. 2013, 18−20). Palkka yön lisään yminen me ki see kui enkin si ä, e ä kolman een sek o iin kohdis u a no - ma ii ise painee oimis u a . Yhdenkin yön e- kijän palkkaaminen edelly ää jä jes öil ä yönan- aja el oi eiden äy ämis ä kas a aen si en by- ok aa isuu a. Samalla se luo painei a oimin- nan ja ku uudelle yön ekijöiden oimeen ulon u aamiseksi. (Billis 2010.) Amma imaises i johde ujen o ganisaa ioiden onkin apana muu - ua mal illisempaan ja a ionaalisempaan suun- aan. Tämä u aa oiminnan ja ku uuden, mu - a ei ole äl ämä ä mieleen apaaeh oisille, jo - ka odo a a o ganisaa ioil a nopeaa eagoin iky- kyä, luo uu a ja jous a uu a (ks. esim. Hwang & Powell 2009; K eu ze & Jäge 2011). Palkka- 616 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):5-6 yön lisään yminen joh aakin usein jänni eiseen ase elmaan apaaeh ois yön ja palkka yön älillä. Samalla se muu aa apaaeh ois yöhön pohjau u- an kolmannen sek o in oimin alogiikkaa, millä oi olla posi ii isia ja nega ii isia seu auksia yö- hy in oinnin näkökulmas a. Kolmannen sek o in o ganisaa iokul uu ia on pe in eises i luonneh inu enemmän apaaeh ois- yön kuin palkka yön logiikka, mikä ilmenee esi- me kiksi kolmannen sek o in ki jallisuudessa esiin y änä ole uksena yön ”ku sumuksellisuu- des a”. Tällöin ole e aan, e ä kolmannen sek o- in palkansaaja hakeu u a eh ä iinsä, koska he halua a olla mukana edis ämässä o ganisaa ion a oja ja yleishyödyllisiä päämää iä. (Hansmann 1980; Rose-Acke man 1996.) Työn aja ellaan siis ole an ekijöilleen henkilökoh aises i me ki yksel - lis ä, minkä uoksi joh amisen ei a i se pe us- ua mää äyksiin ai käskyihin aan yön ekijöil- le oidaan an aa suh eellisen paljon pää än ä al- aa oman yön ekemisen suh een. Tulos en pe- us eella kolmannen sek o in o ganisaa iokul uu- i mahdollis aakin ekijöilleen julkis a ja yksi yis ä sek o ia enemmän yön au onomiaa eli pää än ä- al aa siihen, mi en ja milloin he yö ään eke ä (ks. myös Ruuskanen & al. 2016). I senäinen yöo e yhdis e ynä yleishyödyllisiin päämää iin luo edelleen hy än kas ualus an yön imun kokemuksille. Väi öski jani ulos en pe us- eella kolmannen sek o in palkansaajien ha ai - iinkin koke an keskimää äis ä enemmän yön imua: he koke a i sensä ene gisemmiksi, innok- kaammiksi ja yölleen omis au uneemmiksi kuin palkansaaja Suomessa keskimää in. Vapaamuo oisen o ganisaa iokul uu in kään- öpuolena on kui enkin se, e ei se ainoas aan mahdollis a yön au onomiaa aan ke oo myös yön o ganisoima omuudes a ja joh amisen puu - ees a. Tämä heijas uu edelleen yöhön lii y änä kii eenä ja yön ennakoima omuu ena (ks. myös Ruuskanen & al. 2016). Kolmannen sek o in palkka yöhön lii y änä pa adoksaalisena pii ee- nä onkin, e ä ko keas a yön imus a huolima a kolmannen sek o in palkansaaja o a ähemmän yy y äisiä yöhönsä kuin julkisella ja yksi yisellä sek o illa yösken ele ä (Ruuskanen & al. 2016) ja heillä on enemmän yön ja pe heen yh eenso i - amiseen lii y iä ongelmia (Selande & al. 2012). Lisäksi he o a ha kinnee muilla sek o eilla yös- ken ele iä useammin aih a ansa yöpaikkaansa (Selande & Ruuskanen 2016). Näin ollen sama yöhön lii y ä pii ee , jo - ka uo a a yöhy in oin ia, oidaan nähdä myös nega ii isempien ilmiöiden aus alla. Työn yleis- hyödyllisyys, ai jopa ku sumuksellisuus, yhdis- e ynä apaamuo oiseen o ganisaa iokul uu iin uo aa ko keaa yön imua ja yöhön si ou umis- a, mu a samalla se al is aa kii eelle ja nega ii i- sille yöhy in oinnin ilmiöille. Onkin mahdollis- a, e ä kolmannella sek o illa yön ku sumuksel- lisuu a pide ään i ses äänsel yy enä, jo a odo e- aan kaikil a palkansaajil a. Tällaisia odo uksia oi kohdis ua palkansaajiin e i yises i apaaeh ois en suunnal a. He oi a odo aa myös palkansaajil a ie ynas eis a ” alkoohenkeä”, ku en kykyä jous aa yöaikojen ja - eh ä ien suh een (ks. myös Ruus- kanen & al. 2013). Kaikki kolmannella sek o il- la yösken ele ä ei ä kui enkaan halua uh au ua yönsä puoles a ai olla a oi e a issa silloin, kun apaaeh oise niin oi o a . Koh uu omil a un- u a odo ukse oi a kin heiken ää palkansaa jien yöhy in oin ia. Palkka yön näkökulmas a kolmannelle sek o- illa a i aisiinkin apaamuo oisen o ganisaa io- kul uu in sijaan muodollisempaa joh amis a ja yön o ganisoin ia, jo a apaaeh ois yön oimin- akul uu i ei ällä he kellä a joa. Osin ämä oi lii yä siihen, e ei joh aminen ja yöhy in oin- nis a huoleh iminen ole kolmannella sek o illa oi- kein kenenkään as uulla. Esime kiksi yhdis ys- lain pe us eella joh aminen ja yöhy in oinnis- a huoleh iminen kuulu a yhdis yksen halli uk- selle, jolla ei ole äl ämä ä minkäänlais a yö- suhdeasioihin lii y ää osaamis a ai koske uspin- aa yöyh eisön käy ännön oimin aan. Sen uok- si käy ännössä as uu palkka yön joh amises a on- kin useimmi en sii e y palka ulle johdolle, ku en oiminnanjoh ajalle, jonka oimin aa hankaloi aa se, e ei hänelle ole aina anne u ii ä iä al uuk- sia palkka yön joh amiseen (ks. esim. Kaunismaa & Lind 2014, 18, 51−52). Näin ollen kolmannel- la sek o illa oidaan pää yä ilan eeseen, jossa ke- nelläkään ei ole äy ä as uu a palkka yön joh a- mises a, mikä heijas uu edelleen yöhy in oin iin lii y inä puu eina. Ja kossa olisikin ä keää, e ä palkka- ja apaa- eh ois yön e ilaise oimin alogiika ehdään nä- ky iksi ja uo e aan si en yöympä is ö, joka ky- kenee as aamaan palkansaajien yö ä koske iin odo uksiin. Se, mi en ämä käy ännössä ehdään, on kui enkin hankalampi kysymys. Jos yö ä läh- de ään muu amaan enemmän palkka yön aa i- maan suun aan uhkaa kolmannen sek o in oi- minnal a kado a se pohja, joka ekee sii ä niin e i- YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 83 (2018):5-6 617 yis ä. Aiemmin on esime kiksi keskus el u pi äi- sikö joh amiseen lii y iä epäsel yyksiä ähen ää muu amalla yhdis yslakia osakeyh iölain suun- aan si en, e ä se akaisi palka ulle johdolle sel- keämmä oimin a al uude . Tois aiseksi näihin muu oksiin ei ole kui enkaan halu u yh yä, sil- lä niiden on koe u sii ä än oimin a al aa liiak- si yksi äiselle henkilölle ja heiken ä än si en jä- sendemok a iaan pohjau u aa yhdis ys oiminnan luonne a. Sen sijaan yhdis yksiä on kannus e u puu umaan joh amisessa esiin y iin epäsel yyk- siin a ken amalla omia joh osään öjään, mikä on mahdollis a nykyisenkin lainsäädännön pui eissa. (Ks. esim. OM yö yhmämie in öjä 2008.) Näin ollen esi än, e ä yöhy in oin iin lii y ien puu - eiden ko jaamiseksi palkka yö ä käy ä ien yh- dis ys en halli us en ie oisuu a yöhy in oin iin lii y is ä ongelmis a ulisi lisä ä. Lisäksi hei ä u- lisi kannus aa sel i ämään yöhy in oinnin ny- kyis ä ilaa heidän omassa o ganisaa iossaan. Sa- malla ulisi poh ia, ukeeko nykyinen o ganisaa- iokul uu i ii ä ällä a alla palkka yön ekemis- ä ja ulisiko joh amiseen lii y iä as uukysymyk- siä mää i ellä a kemmin juu i kyseisen yhdis yk- sen joh osäännöissä. Uskon siis, e ä o ganisaa- ioilla i sellään on pa haimma edelly ykse ilan- een pa an amiseen, kunhan palkka yön ja apaa- eh ois yön e ilaise oimin alogiika ehdään nä- ky iksi. KIRJALLISUUS Billis, Da id: Hyb id o ganiza ions and he hi d sec- o : Challenges o p ac ice, heo y and policy. New Yo k: Palg a e Macmillan, 2010. DiMaggio, Paul & Powell, Wal e : The i on cage e isi- ed: Ins i u ional isomo phism and collec i e a io- nali y in o ganiza ional ields. Ame ican Sociologi- cal Re iew 48 (1983): 2, 147–160. Hansmann, Hen y: The ole o nonp o i en e p ise. The Yale Law Jou nal 89 (1980): 5, 835–901. Helande , Voi o: Paikallisyhdis ykse kun a-a eenalla. Kun aSuomi 2004 – u kimuksia n o 45. Helsinki: Suomen Kun alii o, 2004. Hwang, Hokyu & Powell, Wal e : The a ionaliza ion o cha i y: he in luences o p o essionalism in he nonp o i sec o . Adminis a i e Science Qua e ly 54 (2009): 2, 268–298. Julkunen, Raija: Muu u a hy in oin i al io : Eu oop- palaise hy in oin i al io e o moi a ina. Ve kko- julkaisu: Sophi, 2017. Kaunismaa, Pekka & Lind, Kimmo: Työhy in oin ia kolmannella sek o illa. Sa ja B, 37. P ojek i apo - i ja sel i ykse . Helsinki: Humanis inen Amma - iko keakoulu, 2014. Ke änen, Ma ja: Hallinnallis uuko kansalais oimin a? Val ion ja kansalaisyh eiskunnan suh ee hallinnan pa adigmojen muu oksessa. S. 134−159. Teokses- sa Kes ilä-Kekkonen, Elina & Ko ela, Paul-E ik ( oim.): Polii inen osallis uminen. Vanhan ja uu- den osallis umisen jänni ei ä. Jy äskylä: SoPhi, 2017. K eu ze , Ka in & Jäge , U s: Volun ee ing e sus ma- nage ialism: Con lic o e o ganiza ional iden i y in olun a y associa ions. Nonp o i and Volun a y Sec o Qua e ly 40 (2011): 4, 634–661. OM yö yhmämie in öjä: Oikeusminis e iön yö yh- mämie in öjä 2008 (3): Yhdis yslain muu os a e. Helsinki: Oikeusminis e iö, 2008. Pihla a, Ri a: Kolmas sek o i ja julkinen al a. Kun- nallisalan kehi ämissää iön u kimusjulkaisu , 61. Sas amala, Pole-Kun a ie o Oy, 2010. Rose-Acke man, Susan: Al uism, nonp o i s, and eco- nomic heo y. Jou nal o Economic Li e a u e 34 (1996): 2, 701–728. Ruuskanen, Pe i & Selande , Ki sikka & An ila, Ti- mo: Palkka yössä kolmannella sek o illa. Työ ja elinkeinomis e iön julkaisuja, Työ ja y i äjyys, 20/2013. Helsinki: Työ ja elinkeinomis e iö, 2013. Ruuskanen, Pe i & Selande , Ki sikka & An ila, Ti- mo: Thi d-sec o job quali y: e idence om Fin- land. Employee Rela ions 38 (2016): 4, 521–535. Salamon, Les e & Anheie , Helmu : Social o igins o ci il socie y: Explaining he nonp o i sec o c oss- na ionally. Volun as 9 (1998): 3, 213–248. Selande , Ki sikka: Työhy in oinnin pa adoksi kol- mannen sek o in palkka yössä. JYU disse a ions 13, 2018. Selande , Ki sikka & Ruuskanen, Pe i: Why do Thi d Sec o Employees In end o Remain o Lea e hei Wo kplace? No dic Jou nal o Wo king Li e S udies 6 (2016): 2, 81–100. Selande , Ki sikka & Ruuskanen, Pe i & An ila, Ti- mo: Työn ja pe heen is i iida kolmannen sek o in palkka yössä. Työelämän u kimus - A be sli s o - skning 10 (2012): 3, 209–227. Siisiäinen, Ma i: Di e en ia speci ica o olun a y o - ganizing in Finland. S. 87−113. Teoksessa Kon in- en, Annama i ( oim.): Ci ic mind and good ci izen- ship: compa a i e pe spec i es. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 2009. Si esind, Ka l & Selle, Pe : Ci il socie y in he No - dic coun ies: be ween displacemen and i ali y. S. 89–120. Teoksessa Alapu o, Ris o & S enius, Hen- ik ( oim.): No dic associa ions in a eu opean pe - spec i e. Baden-Baden, Nomos. Eu opean ci il so- cie y, 8, 2010. Sä kelä, Rii a: Jä jes ö julkisen kumppanis a ma kkinoiden pu is ukseen. Sosiaali- ja e eysjä jes öjen muu os sosiaalipal elujen uo ajana 1990–2010. Ensi- ja u ako ien lii on julkaisu 40. Helsinki, 2016.