434 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4
Pe us u an aso ja päällekkäisyys
oimeen ulo uen kanssa 1991–2019
JUSSI TERVOLA
Johdan o
Pääminis e i An i Rin een halli uksen ohjelmas-
sa sosiaali u auudis uksen keskeiseksi pe us eek-
si maini aan, e ä pe us u an ma ala aso on kas-
a anu iimesijaiseksi ja lyhy kes oiseksi a koi-
e un oimeen ulo uen oolia. Myös uusimman
pe us u an ii ä yyden lakisää eisen a ioinnin
keskeinen ulema oli, e ä oimeen ulo uen oo-
li pe us u an paikkaajana on kas anu (Pe us u -
an ii ä yyden III a ioin i yhmä 2019). Hal-
li uskausi ain eh ä ä a ioin i kui enkin ajoi -
ui edellisen halli uskauden aikana apah uneisiin
muu oksiin. Neljä uo a on lyhy aika sosiaalipo-
li iikassa. Muu os en mi akaa a pidemmällä aika-
älillä jäi hämä äksi.
Asia ei kui enkaan ole uusi. Aiemmin 2000-lu-
ulla ehdy sel i ykse o a odennee , e ä oi
-
meen ulo uki on muu unu yhä enemmän osak-
si pe us u ajä jes elmää (Sä kelä & E onen 2007;
Kui alainen 2013). Tä ä on pe us el u ha ainnoil-
la, e ä pe us u an osuus oimeen ulo uen saa-
jien pää uloläh eenä on kas anu ja oimeen u-
lo uen pi käaikaiskäy ö on lisään yny . Näis ä ei
kui enkaan oi a kas i pää ellä, e ä pe us u aa
paika aisiin enene issä mää in oimeen ulo uel-
la. Ha ainno oi a joh ua myös muis a seikois a,
esime kiksi pe us u an ka a uuden laajen umi-
ses a ai oimeen ulo ukeen lii y än s igman häl-
enemises ä. Pikemminkin a kemma sel i ykse
ii aa a siihen, e ä pe us u an ja oimeen ulo-
uen päällekkäisyys ei olisi kas anu (Hannikai-
nen-Ingman ym. 2012; Te ola 2015).
Olemassa ole a analyysi päällekkäisyydes ä
o a pe us unee joko ilas o a kas eluihin (Han-
nikainen-Ingman ym. 2012) ai esime kkilaskel-
miin ue uilla uok illa (Te ola 2015), ei ä kä
ne ole o anee iime uosien kehi ys ä huomioon.
Tässä a ikkelissa päällekkäisyy ä a kas ellaan
kummallakin mene elmällä ja analyysia ja ke aan
uo eimpaan ie oon saakka. Ta kas elun ensisi-
jaisena mene elmänä on SISU-mik osimuloin i-
mallilla (Tilas okeskus 2019a) eh ä ä esime kki-
laskelma , jo ka ulo u a 1990-lu un alus a uo-
een 2019 saakka e i yyppisillä uok aole uksil-
la. Esime kkilaskelmien an amaa ku aa äydenne-
ään e i läh eis ä koo uilla ilas o iedoilla pe us-
u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyydes ä ällä
uosi uhannella.
Esime kkilaskelma keski y ä yksinke aisuu-
den uoksi yksinasu iin ja hei ä koske iin pe us-
uslain 19. §:ssä mää i el yihin elämän ilan eisiin:
yö ömyy een, sai au een, anhuu een ja yöky-
y ömyy een. Yksinasu a on ali u oisaal a
analyysin ii is ämisen uoksi ja oisaal a, koska
yksinasu a o a yleisin ko i alousmuo o pe us-
u an a assa elä illä ja yksinasu illa pe us u -
an ii ä yys on ollu pe in eises i heikoin a1 (Pe-
us u an ii ä yyden III a ioin i yhmä 2019).
Sel i ys ei siis py i a joamaan äysin ka a aa
ku aa pe us u an ason kehi ykses ä kaikissa i-
lan eissa, aan se ku aa ennen kaikkea yksinasu-
ien ilanne a. Ka kealla asolla sen oi ulki-
a ke o an pe us u an ason muu oksis a ylei-
semminkin, mu a se jä ää mone pa iskun iin ja
lapsipe heisiin kohdis u a muu okse huomio a
(esim. uoden 2013 jälkeen puolison uloja ei ole
1 Tässä eläkeläise o a poikkeus. Eläkeläis en keskuudes-
sa lapsipe heillä on suh eessa ma alin pe us u a, ennen
kaikkea koska eläkkeensaajan asumis uki suosii yksinasu-
ia enemmän kuin yleinen asumis uki (Mukkila ym. 2015).
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 435
huomioi u yöma kkina uessa). Toisaal a sai aus-
päi ä ahan ason muu okse heijas a a myös ä-
himmäismää äisen anhempainpäi ä ahan kehi-
ys ä, koska e uude o a ollee yh ä suu e uo-
des a 1996 läh ien.
Ennen uloksia käyn läpi, mi ä me ki ys ä pe-
us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyydellä
on. Tämän jälkeen esi elen a kas elussa käy e y
mää i elmä ja ole ukse . Sen jälkeen esi än ulok-
se pe us u an ason kehi ykses ä sekä pe us u -
an ja oimeen ulo uen päällekkäisyydes ä. Lopus-
sa pohdin ulos en me ki ys ä.
Miksi pe us u an ja oimeen ulo uen
päällekkäisyydellä on äliä?
Päällekkäisyyskeskus elun aus a on Suomen pe-
us uslaissa. Pe us oimeen ulo ja äl ämä ön oi-
meen ulo aa aan Suomen pe us uslain 19. §:n 1.
ja 2. momen issa. Suomen sosiaali u assa 1. mo-
men ia as aa a pe us u ae uude ja 2. mo-
men ia oimeen ulo uki. Ensimmäisen momen-
in pe us oimeen ulolla on a koi e u läh ökoh-
aises i ko keampaa uloa kuin oisen momen in
äl ämä ön oimeen ulo. Pe us uslaki aliokun a
on myös linjannu , e ei pe us oimeen uloa u -
aa a jä jes elmä oi muodos ua oimeen ulo-
ues a (PeVL 40/2018).
Todellisuudessa momen i sekoi u a keske-
nään ja moni äyden ää pe us oimeen uloaan oi-
meen ulo uella (esim. Hannikainen-Ingman ym.
2012). Tämä joh uu ennen kaikkea asumisen kus-
annuksis a: pe us oimeen ulo ues a oidaan ko -
a a asumiskus annukse äysimää äises i, kun
yleinen asumis uki ko aa niis ä keskimää in hie-
man yli puole (Kelas o 2019) ja enimmilläänkin
80 p osen ia.
Pe usoikeudellisen näkökulman lisäksi pääl-
lekkäisyydellä on me ki ys ä pe us u an a as-
sa elä än yksilön kannal a. Tulojen kokoaminen
mones a e uudes a (pe us u ae uus, asumis u-
ki, oimeen ulo uki) on by ok aa ises i askas a,
koska e uuksia hae aan e ikseen ja e i pe us ein
(esim. Heinonen ym. 2011). Toimeen ulo uki on
by ok a ial aan askaampi kuin muu e uude ,
koska si ä pi ää hakea usein joka kuukausi e ik-
seen sekä siihen aiku aa a allisuus. Viime uo-
sina by ok a iaa ja monen luukun ongelmaa o a
ähen änee oimeen ulo uen Kela-sii o ja ulo-
ekis e in käy ööno o. Ennen Kela-sii oa kun-
nan sosiaali oimis os a hae a aan oimeen ulo-
ukeen lii yi myös sosiaalinen s igma, mi ä on
epäil y oimeen ulo uen yleisen alikäy ön syyk-
si (Mää ä 2010).
Mi ä enemmän pe us u a ja oimeen ulo u-
ki o a päällekkäin, si ä iippu aisempi ko i alou-
den pieni uloisempi puoliso on pa empi uloises a
puolisos a aloudellises i. Pe us u ae uude o a
uonna 2019 äysin iippuma omia puolison u-
lois a. Toimeen ulo uki (ja asumis uki) sen sijaan
o a ko i alouskoh aisia, millä on aiku uksia yk-
silöiden iippuma omuu een, mu a myös yön-
eon kannus imiin. Ko i alouskoh aise e uude
kannus a a puolisoiden samankal aiseen käy -
äy ymiseen: on kanna a ampaa, e ä joko kum-
ma kin puoliso o a yöma kkinoiden ulkopuo-
lella ai kumma kin o a öissä e a una siihen,
e ä ain oinen olisi öissä. Toimeen ulo uessa on
unne us i mui a e uuksia heikomma yön eon
kannus ime (esim. Pa po 2003). Suojaosan jäl-
keen jokainen ansai u eu o ähen ää oimeen u-
lo ukea eu olla, mikä ei kannus a as aano amaan
lyhyi ä yöjaksoja ai osa-aika öi ä.
Esime kkilaskelman mää i elmä ja
ole ukse
Analyysissa pe us u an asoa mi a aan samoin
kuin iimeisimmässä a ioin i apo issa (Pe us-
u an ii ä yyden III a ioin i yhmä 2019). Pe-
us u an asossa on huomioi u pe us u ae uus,
sen e o us ja asumis uki2. Oikeu a oimeen u-
lo ukeen on a kas el u e ikseen. Sen osal a on
huomioi u oimeen ulo uen pe usosa sekä asu-
miskus annus en ko aus pe us oimeen ulo ues-
a. Esime kkilaskelman alouksilla ei ole yö- ai
pääoma uloja eikä sellais a a allisuu a, joka o e -
aisiin huomioon oimeen ulo uessa. Ve o us on
laske u ole uksella, e ä henkilön e o e a a u-
lo uoden aikana koos u a ainoas aan pe us u -
ae uudes a. Kunnallis e op osen ina on käy e y
koko maan keskimää äis ä p osen ia e i uosina.
Ta kas elu keski yy pe us u an asossa apah-
uneisiin muu oksiin. On hy ä huomioida, e ä
a kas elujaksolla 1991–2019 on apah unu joi-
ain e uusoikeuksiin lii y iä muu oksia, joi a ana-
2 Joissain mää i elmissä asumis ue laske aan ähimmäis-
u aan eikä pe us u aan, koska ne o a ulo ähen ei-
siä eikä a sinaises i syype us aisia (esim. Hannikainen-
Ingman ym. 2012). Asumis ukea oi kui enkin saada pal-
jon ko keammilla ulo asoilla kuin oimeen ulo ukea, min-
kä akia sen lukeminen osaksi pe us u aa on pe us el ua.
436 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4
lyysissa ei pys y ä huomioimaan (koon i muu ok-
sis a esim. Honkanen 2015). Muihin kuin asoon
lii y iä pe us u ae uuksien muu oksia on apah-
unu e enkin ähimmäismää äisessä sai auspäi ä-
ahassa, jonka odo usaika on aihdellu e i uosi-
na 60 päi äs ä nykyiseen 9 päi ään ja joka oli uo-
sina 1996–2001 ulo ähen einen pe heen ulojen
pe us eella (ks. Blomg en & Ko pela 2018). Myös
yleinen asumis uki on muu unu me ki ä äs i
niin, e ei asunnon koko ai akennus uosi ai ko-
i alouden a allisuus aiku a enää uen mää ään.
Asumiskus annus en kehi yksellä on keskeinen
me ki ys pe us u an ason kehi yksessä, koska ne
aiku a a asumis uen ja oimeen ulo uen mää-
ään. Ku en pe us u an ii ä yyden lakisää eisis-
sä a ioinneissa, ässäkin pe us u an asoa a kas-
ellaan koh uullisilla asumismenoilla eli Asumi-
sen ahoi us- ja kehi ämiskeskuksen (ARA) uke-
mien asun ojen uok illa. Analyysissa on käy e -
y pohjana yksiöiden keskimää äisiä ARA- uok-
ia keskisuu issa kaupungeissa (60 000–100 000
asukas a). Lisäksi analyysissa a kas ellaan e ikseen
Helsinkiä, joka oimii ää iesime kkinä asumiskus-
annus en kas us a. Helsingin osal a on käy e -
y ARA- uok ien lisäksi kah a ko keampaa uok-
a asoa (kaikki yksiö keskimää in, yksinasu ien
yö ömien asumis uen saajien asumismeno ).
Keskisuu ien kaupunkien ARA-yksiöiden uok-
a pe us uu Tilas okeskuksen ie oihin uosil a
2010–2018 (Tilas okeskus 2019b), jo ka on ulo-
e u uo een 1991 saakka koko maan ARA- uok-
ien muu oksia as aa as i (Tilas okeskus 2009).
Vuosina 1991–2009 ARA- uok ien muu ok-
se pe us u a koko Suomen keskimää äis en
ARA-asun ojen neliö uok ien muu okseen, kos-
ka alueen ja asunnon koon mukaan jao el ua pi -
kän ajan ie oa ei ollu saa a illa. Keskimää äinen
muu os kui enkin an anee melko hy än a ion
keskisuu en kaupunkien muu oksis a.
Helsingin uok a aso pohjau u a myös Tilas-
okeskuksen ie oihin uosil a 2010–2018 (Tilas-
okeskus 2019b), joi a on ja ke u Helsingin kau-
pungin ilas ois a löy y iin pi kän aika älin ie oi-
hin (Viha ainen & Kupa inen 2013, lii e 24). Li-
säksi yh enä e ailukoh ana o a yleis ä asumis u-
kea saa ien yö ömien keskimää äise asumisme-
no Helsingissä (Kelas o 2019). Niis ä on iedo
saa a illa uodes a 2007 läh ien. Vuoden 2019
uok a asos a ei ole ielä ilas o ie oa, jo en se on
es imoi u so el amalla uosien 2017–2018 uosi-
muu os a uoden 2018 asoon.
Tilas oissa yksiöiden uok a on ilmoi e u ne-
liö uok illa, jolloin yksiöiden koo äy yy mää-
i ellä e ikseen. Laskelmissa asun ojen neliömää-
ä ole e aan samoiksi koko a kas elujakson ajan,
aikka ilas ojen pe us eella asumisah aus on li-
sään yny jonkin e an e enkin Helsingissä (Vi-
ha ainen & Kupa inen 2013). Keskisuu issa kau-
pungeissa asunnon ole uskoko on 39 neliö ä ku-
en pe us u an ii ä yyden a ioinneissa. Hel-
singissä ole us on hieman pienempi – 34 neliö-
ä – mikä as aa asumis uen saajien keskimää äis-
ä asunnon kokoa Helsingissä uonna 2018 (Ke-
las o 2019).
Ku en ku ios a 1 nähdään, kaikki käy e y
uok a aso o a kas anee me ki ä äs i a kas e-
lujakson aikana. ARA-asun ojen uok a o a kas-
anee hi aimmin. Helsingin ja keskisuu en kau-
pungin ARA- uok issa ei ole juu ikaan e oja, mi-
kä seli yy osi ain sillä, e ä Helsingin asunnon
ole uskoko on hieman pienempi. Reippain a kas-
u on ollu Helsingin yksiöissä keskimää in, mi-
kä ke oo oimakkaas a uok ien kas us a nimen-
omaan apaa ahoi eisissa yksiöissä. Helsingin yk-
sinasu ien yleisen asumis uen saa ien yö ömien
asumismeno o a Helsingin yksiöiden keskimää-
äisen ason ja ARA-yksiöiden uok a ason äli-
maas ossa.
Helsinki, keskimää in
Helsinki, asumis uen saaja
Helsinki, ARA
Keskisuu i kaupunki, ARA
1991 1995 2000 2005 2010 2015 2019
0
100
200
300
400
500
600
700
800
900
€/kk
Ku io 1. Yksiöiden uok a asojen kehi ys. Koo -
u läh eis ä Tilas okeskus (2009; 2019b), Kelas o
(2019), Viha ainen ja Kupa inen (2013). Huom.
asumis uen saajien kohdalla ka so u yksiöiden
sijas a yksinasu ien keskimää äisiä uok ia.
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 437
Pe us u an ason kehi ys
Ensimmäisessä pe us u an ii ä yyden a ioin-
i apo issa uli ilmi, e ä pe us u an aso on jää-
ny jälkeen keskipalkkaisen henkilön ulo asos a
uosina 1990–2011, mu a pe us u an a assa
elä ien os o oima on kui enkin pysyny lähes en-
nallaan (THL 2011). Laskelmissa oimeen ulo u-
ki oli sisälly e y pe us u aan. Seu aa aksi ulo an
saman a kas elun uo een 2019 sillä e o uksella,
e ei oimeen ulo ukea laske a pe us u aan, aan
si ä a kas ellaan e ikseen.
Ku ios a 2 nähdään, e ä pe us u an aso suh-
eessa hin a asoon – eli pe us u an os o oima
– on noussu iimeisen sei semän halli uskau-
den aikana eläkeläisellä ja sai auspäi ä ahan saa-
jalla, mu a yö ömällä pe us u an os o oima
on ny hieman alempi kuin a kas elujakson alus-
sa. Ku ios a nähdään myös, e ä a kas elujakson
suu imma ko o ukse on eh y as a iimeisen
kymmenen uoden aikana. Pe us u an os o oi-
ma on noussu e i yises i halli uskausina 2007–
2011 ja 2011–2015. Pe us u a heiken yi a sin-
kin 1990-lu un laman aikana ja si ä seu annei-
na uosina.
Eläkeläisen pe us u an kehi yksessä e o -
uu sel äs i uosi 2011, jolloin oimaan ullu
akuuelä ke kohensi pe us u an asoa. Si ä ennen
ja sen jälkeen eläkeläisen pe us u an os o oima
on pysyny ku akuinkin muu uma omana.
Työ ömällä on enemmän aih elua. Me ki -
ä iä ko o uksia yö ömän pe us u aan on a-
pah unu kannus inloukku-uudis uksessa uon-
na 1998 ja iimeksi uonna 2012. Vuonna 2019
yö ömän pe us u an aso on os o oimal aan
kui enkin 30 ai 60 eu oa kuukaudessa ma alam-
malla kuin uonna 1991 iippuen sii ä, äy ääkö
yö ön ak ii imallin ehdo .
1990-lu un alussa ähimmäismää äiseen
sai auspäi ä ahan saajan pe us u a oli a kas el-
luis a ilan eis a ma alin. 2000-lu ulla ehdy e il-
lisko o ukse o a kui enkin nos anee ulo asoa
kaikis a eni en ja uonna 2019 se on samalla a-
solla kuin yö ömällä.
Toimeen ulo uen pe usosan os o oima on
noussu hieman 30 uoden aikana lähinnä uon-
na 2012 ehdyn ko o uksen akia. Nousu on kui-
enkin melko pieni, noin 20 €/kk uoden 2019
hin a asossa. Esime kissä eläkeläisen ulo asolla ei
synny oikeu a pe us oimeen ulo ukeen minään
uonna (ilman e eydenhuollon maksuja). Vuo-
si uhannen aih eessa oikeuden syn yminen oli
hy in lähellä. Va sinkin akuueläkkeen oimaan-
ulon myö ä uonna 2011 e o oimeen ulo uen
pe usosaan on kas anu . Ole us uok illa eläke-
läisen pe us u a on ny 150 eu oa kuukaudessa
suu empi kuin oimeen ulo ukeen oikeu a a a-
so. Työ ömä ja sai auspäi ä ahan saaja o a sen
sijaan ollee oikeu e uja esime kki uok illa oi-
meen ulo ukeen koko a kas elujakson ajan.
Ve ailun uoksi ku ioon on lisä y myös aso,
joka on 50 p osen ia kunkin uoden mediaani-
ulos a. Tä ä ja 40 p osen in ajaa Eu oopan neu-
os o käy ää mi a essaan pe us u an ii ä yy ä
(ks. Te ola ym. 2019).3 50 p osen in aja on ol-
lu 1990-lu ulla ja jälleen uodes a 2015 läh ien
suu in pii ein samalla asolla kuin oimeen ulo u-
en akaama ulo aso. Ole e ulla uok a asolla oi-
3 Eu oopan pa lamen i on ehdo anu myös käy e ä än
60 p osen in ajaa, ja esime kiksi Pe i Honkanen (2015)
on e annu pe us u an asoa ähän ko keampaan a-
jaan.
Ku io 2. Yksinasu an pe us u an aso asu-
miskus annus en jälkeen uoden 2019 hin a-
asossa ilman oimeen ulo ukea. Halli uskau-
de e o el u pys y ii oilla. Lähde: oma las-
kelma SISU-mallilla ja Tilas okeskus (2019c).
Huom. asumisole uksena 39 neliön ARA-yksiö
keskisuu essa kaupungissa (60 000–100 000 asu-
kas a). Tulo asossa huomioi u pe us u ae uus,
asumis uki, e o us ja asumiskus annukse .
Eläkeläinen
50 % mediaani ulos a
(asumiskus . ähenne yinä)
Toimeen ulo uen akaama aso
Työ ön
Työ ön (ak ii imalli)
Sai auspäi ä ahan saaja
1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019
€/kk
0
100
200
300
400
500
600
700
438 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4
meen ulo uki on siis juu i ja juu i ii ä ä Eu oo-
pan neu os on käy ämillä s anda deilla. Täy yy
kui enkin huomioida, e ä päällekkäisyys iippuu
pi käl i ole e uis a asumiskus annuksis a.
Mediaani uloon sido u ii ä yyden mi a i
aih elee selkeäs i suhdan eiden mukaan. Se nousi
selkeäs i 2000-lu un alussa, kun Suomi oli nous-
su 1990-lu un lamas a, mu a kään yi lasku-u al-
le aas 2010-lu un alussa. Mediaani uloon sido u
aja ei siis suo aan ke o ie ys ä elin asos a, aan
heijas aa yleisemmin uloe oja, johon aiku aa
myös yöllisyyden ja palkkojen muu okse .
Pe us u an iede ään jääneen ansio ason ke-
hi ykses ä iimeisen 30 uoden aikana (THL
2011). Tämä on ollu yksi ekijä Suomen uloe o-
jen kas ussa 1990-lu un loppupuoliskolla (Hon-
kanen & Te ola 2014). Ku ios a 3 nähdään, e ä
suh eessa keskipalkkaiseen pe us u a on heiken-
yny yö ömän lisäksi myös eläkeläisellä e i yi-
ses i 1990-lu ulla. Eni en pudo us a on yö ö-
män pe us u an asossa, joka uonna 1991 oli 33
p osen ia keskipalkkaisen ulo asos a, kun uon-
na 2019 se oli noin 12 p osen iyksikköä alempi.
Sai auspäi ä ahan saajan pe us u a on sen sijaan
samassa suh eessa keskipalkkaisen uloihin uon-
na 2019 kuin mi ä se oli uonna 1991.
Pe us u an ja oimeen ulo uen
suh een kehi ys
Pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyy -
ä oi a kas ella ilas ojen ai esime kki apauk-
sien a ulla. E i sel i yksis ä on saa a illa ilas o-
ie oa päällekkäisyydes ä 2000-lu un alus a läh-
ien (Hannikainen-Ingman ym. 2012; Ahola
2015; Ko pela 2018). Ku ioon 4 on koo u e i
läh eis ä päällekkäisyys ie oja kuu ena e i uonna.
Sen pe us eella oimeen ulo uen saaminen yhdes-
sä pe us u ae uuksien kanssa ei ole juu i yleis y-
ny . Työma kkina uen saajilla se on pysyny suu-
in pii ein samalla asolla. Eläkeläisillä päällek-
käisyys näy ää ähen yneen hieman, odennäköi-
ses i akuueläkkeen myö ä. Vähimmäismää äisen
sai auspäi ä ahan saajilla päällekkäisyys oli yleis-
ä uosi uhannen aih eessa, jolloin päi ä aha oli
ielä a eha kin ainen. Ta eha kinnan pois on
jälkeen päällekkäisyys laski nopeas i ja on pysyny
melko samalla asolla iimeisen 15 uoden ajan.
Ku ion 4 ilas olukuihin ii is yy keskimää äi-
nen päällekkäisyys hy in e ilaisissa pe he yypeissä.
Siihen sisäl yy pe us u an saaja , joilla on koh-
Eläkeläinen
Toimeen ulo uen
akaama aso
Työ ön
Työ ön (ak ii imalli)
Sai auspäi ä ahan saaja
1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019
Tulo
suh eessa
keskipalk-
kaiseen, %
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Ku io 3. Yksinasu an pe us u an a-
son kehi ys suh eessa keskipalkkaisen hen-
kilön ulo asoon asumiskus annus en jäl-
keen. Halli uskaude e o el u pys y ii oil-
la. Lähde: oma laskelma SISU-mallilla.
Huom. Tulo asossa huomioi u pe us u ae uus/
palkka, asumis uki, e o us ja asumiskus annuk-
se . Keskipalkka (Tilas okeskus 2019d) on keski-
a o palkansaajien kuukausipalkois a kunakin
uonna.
0
10
20
30
40
50
60
1999 2003 2007 2011 2015 2019
Työma kkina uki
Vähimm. sai auspäi ä aha
Täysi kansaneläke/ akuueläke
%
Ku io 4. Toimeen ulo uen saajien osuus e i pe-
us u ae uuksien saajis a kunkin uoden ma -
askuussa. Läh ee : uode 2000–2009 Hannikai-
nen-Ingman ym. (2012), uosi 2017 Ko pela (2018).
Huom. uoden 2017 iedoissa mukana e i oi-
meen ulo ukilajeis a ain pe us oimeen ulo uki.
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 439
uullisen hy ä uloinen puoliso, minkä akia ko i-
alous ei ole oikeu e u oimeen ulo ukeen. Tilas-
on o eu uneisiin päällekkäisyyslukuihin aiku -
aa myös oimeen ulo uen alikäy ö, minkä suu-
uudeksi on a ioi u noin 10–30 p osen ia kai-
kis a oikeu e uis a (Paukke i 2018).
Seu aa aksi käsi elly esime kkilaskelma ke o-
a lainsäädännön muu os en aiku ukses a pe us-
u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyy een ”la-
bo a o io-oloissa” ie yssä pe hemuodossa, yksi-
nasu illa. Pe hemuodoissa, a allisuudessa ja ali-
käy össä apah unee muu okse ei ä aiku a esi-
me kkilaskelmiin oisin kuin ilas olukuihin.
Ku iossa 5 on esi e y pe us oimeen ulo u-
en laskennallinen osuus yksinasu an esime kki-
ilan eessa, kun uok aole uksena on ARA-yksiö
keskisuu essa kaupungissa. Siinä on huoma a-
as i enemmän uosi ais a aih elua kuin ilas-
olu uissa. Ku en ilas olukujenkaan pe us eella
myöskään esime kkilaskelmassa ei näy ä sil ä, e ä
pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyys oli-
si lisään yny pi källä aika älillä. Toimeen ulo uen
osuus yö ömän ulois a on kas anu iime hal-
li uskaudella, mu a päällekkäisyys on ollu suu-
empaa uosina 2007–2011 ja a sinkin 1990-lu-
ulla. Pe us u an a assa elä ä eläkeläinen ei ole
koko a kas elujaksolla ollu oikeu e u oimeen-
ulo ukeen, kun ei huomioida mahdollisia e ey-
denhuollon kuluja.
Yllä ole a analyysi ku aa keskisuu en kaupun-
kien ilanne a koh uullisilla uok illa. Se oi an-
aa uusuisen ku an suu empien kaupunkien i-
lan eis a, joissa asumiskus annukse o a kas-
anee enemmän. Ku iossa 6 on keski y y pe-
us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyy een
helsinkiläisellä yö ömällä e i uok a yypeillä.
Tilanne Helsingissä on pi käl i samanlainen kuin
keskisuu essa kaupungissa sil ä osin, e ä lasken-
nallinen oimeen ulo uen osuus ulois a on ollu
ko kea a sinkin 1990-lu ulla, mu a myös uo-
sina 2006–2011 ja ny aas uoden 2017 jälkeen.
Helsingissä ARA- uok a o a suh eellisen alhai-
se , ja uonna 2019 ARA-yksiöillä ei juu i synny
oikeu a oimeen ulo ukeen, ellei yö ön ole ak ii-
imallin alennuksen pii issä.
ARA- uok ien lisäksi ku iossa on esi e y oi-
meen ulo uen osuus Helsingin yksiöiden keski-
mää äisillä uok illa ja yksinasu ien yleis ä asu-
mis ukea saa ien yö ömien uok illa. Keski-
mää äisillä yksiöiden uok illa pe us u an ja oi-
meen ulo uen päällekkäisyys on sel äs i ko kein.
Vuonna 2019 oimeen ulo uki muodos aa yli ii-
Ku io 5. Toimeen ulo uen laskennallinen osuus
yksinasu an ulois a. Halli uskaude e o el u
pys y ii oilla. Tulo asossa huomioi u pe us u a-
e uus, e o us, asumis uki ja pe us oimeen ulo-
uki. Vuok a asona ARA-yksiön uok a keskisuu-
essa kaupungissa, kun a yhmä III. Lähde: oma
laskelma SISU-mallilla.
%
0
5
10
15
20
25
30
35
40
1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019
Sai auspäi ä aha
Työ ön
Työ ön (ak ii imalli)
Eläkeläinen
denneksen laskennallisis a ulois a. Ta kas elujak-
solla ainoas aan uosina 1997 ja 2001 päällekkäi-
syys on ollu ko keammalla asolla kuin ny uon-
na 2019. Helsingissä asu ien yleis ä asumis ukea-
saa ien yö ömien uok a asolla päällekkäisyys
oli sel äs i huipussaan ennen uo a 2011.
Yllä ole assa a kas elussa ei huomioi u oi-
meen ulo uen kun akoh aisia asumismenono -
meja, joiden yli ä iä asumismenoja ei äl ämä ä
ko a a. Kela-sii on jälkeen uosina 2017–2018
ain puole oimeen ulo uen saajien uok is a on
ali anu no min, mu a oisaal a al aosa no min
yli ä is äkin uok is a on o e u huomioon äysi-
mää äises i (Ee ola ym. 2019). No min huomioi-
minen siis uskin juu i muu aisi edes Helsingin
keskimää äisillä uok illa eh yjä laskelmia.
440 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4
Pohdin a
Tässä a ikkelissa a kas el iin pe us u an asoa
ja päällekkäisyy ä oimeen ulo uen kanssa Suo-
messa uosina 1991–2019. Sel i yksen keskei-
senä mene elmänä oli esime kkilaskelma , joi-
a äydenne iin saa a issa ole illa ilas o iedoilla
päällekkäisyydes ä. Jois ain aikaisemmis a u ki-
muksis a poike en (esim. THL 2011) ässä pe us-
u an asoa a kas el iin ilman oimeen ulo ukea.
Tulos en pe us eella pe us u an os o oima
Suomessa ei ole pi källä aika älillä juu i heiken-
yny . Myös oimeen ulo uen os o oima on py-
syny melko samana. Eläkeläisellä ja a sinkin ä-
himmäismää äisen sai auspäi ä ahan saajalla pe-
us u an os o oima on sel äs i ah is unu , kun
yö ömällä se on hieman heiken yny . Sen sijaan
suh eessa keskipalkkaisen henkilön ulo asoon se-
kä pe us u an e ä oimeen ulo uen aso on sel-
äs i madal unu . Poikkeuksena äs ä on ähim-
mäismää äisen sai auspäi ä ahan saaja, jonka pe-
us u an aso suh eessa keskipalkkaiseen on sa-
malla asolla uonna 2019 kuin 1991. Sen läh ö-
aso oli kui enkin e i pe us u ae uuksis a sel äs i
ma alin, noin iidennes keskipalkkaisen ulois a.
Suomessa pe us u a ja oimeen ulo uki o a
ollee pi käl i koko pe us u an his o ian ajan
päällekkäisiä (ks. STM 1988). Esime kkilaskel-
miin pohjau u an analyysin sekä aiempien ilas-
osel i ys en pe us eella oidaan sanoa, e ä pi käl-
lä aika älillä päällekkäisyys on pysyny melko sa-
mana ai ähen yny iippuen elämän ilan ees a ja
uok a aso-ole uksis a. On kui enkin sel ää, e ä
laskennallinen päällekkäisyys on lisään yny iime
halli uskauden aikana 2015–2019 yö ömyys u -
an leikkaus en ja ak ii imallin johdos a, mu a
myös asumis uen leikkaus en johdos a.
Pe us u an ii ä yyden a ioinnissa käy e iin
koh uullisia ARA- uok ia. Päällekkäisyys näy äy-
yy ko keampana, kun si ä ka so aan apaa ahoi -
eis en asun ojen uok a asolla. Pi källä aika älillä
ARA-asun ojen uok a o a kas anee mal illises-
i, mu a apaa ahoi eisissa asunnoissa kas u on
ollu nopeampaa, a sinkin Helsingissä. E i yises-
i asumis ue näy ä ä jää än ois u as i jälkeen
apaa ahoi eis en asun ojen uok akehi ykses ä.
E o on ku ou unu kui enkin kiinni ois u illa
e illisko o uksilla pe us u aan ai asumis ukeen.
E illisko o us en sijaan e o oi aisiin ku oa
aih oeh oises i umpeen myös ka a alla indeksi-
suojalla. Yleisen asumis uen enimmäis uok a oli-
a kin uosina 2015–2018 sido u uok ien ke-
hi ykseen, mu a jäädy ys en uoksi yh ään ko o-
us a ei eh y ennen kuin uok aindeksi aihde -
iin hi aammin kas a aan elinkus annusindeksiin.
Muu os a pe us el iin ole uksella, e ä enimmäis-
asumismenojen si ominen uok aindeksiin nos-
aisi uok ia (HE 161/2017). Ole us on kui en-
kin kyseenalainen, sillä ainakaan asumis uen ne-
liö uok ano milla ei ole ollu aiku us a uok a-
asoon (Ee ola & Lyy ikäinen 2017).
Pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyys-
kysymys kilpis yy osi ain siihen, missä mää in
koh uuhin aisia asun oja on a jolla suu issa kau-
pungeissa. Esime kiksi Helsingissä ARA-asun o-
jen osuus kaikis a uok a-asunnois a on laskenu
uodes a 2005 läh ien 47 p osen is a 41 p osen -
iin (Tilas okeskus 2019b). Sekä Helsingissä e ä
Helsingin yksiö keskimää in
Helsingin yksinasu ien
asumis uen saajien uok a
Helsingin ARA-yksiö
keskimää in
Ak ii imalli
0
5
10
15
20
25
30
35
%
1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019
Ku io 6. Toimeen ulo uen laskennalli-
nen osuus helsinkiläisen yksinasu an yö -
ömän ulois a kolmella e i uok aole uk-
sella. Halli uskaude e o el u pys y ii oil-
la. Tulo asossa huomioi u pe uspäi ä a-
ha, e o us, asumis uki ja oimeen ulo uki.
Huom. laskelmassa ei ole huomioi u oimeen-
ulo uen salli uja enimmäisasumismenoja. E i
aih oehdois a yksiöiden keskimää äinen uok-
a aso yli ää oimeen ulo uen salliman ajan
(762 s. 675 €/kk uonna 2018).
YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 441
koko maassa oimeen ulo uen saajis a noin puo-
le asuu ARA-asunnoissa (Ee ola ym. 2019). Si en
ARA- uok ien käy ö esime kkilaskennassa an aa
melko mal illisen ku an päällekkäisyydes ä. Ehkä
a kin ku a ulee, kun käy e ään yleisen asumis-
uen saajien uok a asoa.
Tilas o ja esime kkilaskelma äyden ä ä ois-
ensa mene elmällisiä puu ei a. Esime kkilaskel-
ma ku aa a päällekkäisyy ä yksinke ais e uissa
labo a o io-oloissa, kun ilas o o a a huomioon
seka an odellisuuden, jossa lakimuu os en aiku-
ukse sekoi u a muihin, esime kiksi demog a i-
siin muu oksiin. Lisäksi on hy ä huomioida, e -
ä esime kkilaskelma ei ä huomioi kaikkia laki-
muu oksia, ku en pe us u an a eha kin aisuu-
dessa ai as ikkeellisuudessa apah unei a muu-
oksia. Esime kiksi 1990-lu ulla, jonne ilas o a -
kas elu ei yllä, ilman koulu us a ole ien nuo en
oikeu a yö ömyyse uuksiin iukenne iin (esim.
Van Ge en 2008).
Tilas ojen ja esime kkilaskelmien lisäksi kolmas
apa a ioida päällekkäisyyden kehi ys ä olisi ai-
neis osimuloin i. Se sisäl ää sekä esime kkilaskel-
mien e ä ilas o a kas elun pii ei ä. Ku en esi-
me kkilaskelmissa siinä a kas ellaan pelkäs ään
lakimuu os en aiku uksia eikä alikäy öä huomi-
oida. Toisaal a ku en ilas oissa siinä huomioidaan
pe us u an saajien e ilaise pii ee , esime kik-
si pe hemuodo . Aineis osimuloinnin pe us eel-
la uosien 2015–2018 lakimuu okse hieman yl-
lä äen ähensi ä oimeen ulo uen laskennallis a
mää ää, aikka pe us u ae uuksia leika iin a -
kas elujaksolla (Kä kkäinen & Te ola 2018, 29).
Tuloksen seli änee se, e ä samaan aikaan e o-
us a on ke enne y huoma a as i. Toimeen ulo-
uen osal a aineis osimuloin i on ois aiseksi mel-
ko epäluo e a a mene elmä, sillä sen aineis opoh-
ja pe us uu ois aiseksi ko i alouksien uosi uloi-
hin eikä si en huomioi kuukausi ais a aih elua
uloissa.
Pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyy -
ä on pide y hai allisena oimeen ulo ukeen lii -
y än by ok a ian, ko i alouskoh aisuuden, yön
eon kannus imien ja mahdollisen s igman joh-
dos a (Pe us u an ii ä yyden III a ioin i yh
-
mä 2019). Pe us u an ja oimeen ulo uen äy-
dellinen e iy äminen olisi nyky ilan eessa kui-
enkin hy in hankalaa, sillä se aa isi pe us u an
oimaa ko o us a ( ai oimeen ulo uen pe us us-
lain as ais a heikennys ä). Jo a edes koh uullisil-
la ARA- uok illa keskisuu essa kaupungissa asu a
yö ön ei olisi oikeu e u oimeen ulo ukeen, pi-
äisi yö ömän pe us u aa ko o aa ne omää äi-
ses i 100 eu oa.
Kolmas apa e iy ää asoja olisi laajempi sosiaa-
li u auudis us, jossa pe us u an ja oimeen ulo-
uen osia yhdis e äisiin yhdeksi e uudeksi, jonka
ähenemisp osen i olisi pienempi kuin oimeen-
ulo uessa. Tämä oisi lie en ää oimeen ulo u
-
keen lii y iä kannus inongelmia, mu a se jä äisi
odennäköises i mui a seikkoja – ku en by ok a i-
an – ennalleen. Vuoden 2017 pe us oimeen ulo-
uen Kela-sii on ja änä uonna käy ööno e un
ulo ekis e in myö ä oi kui enkin olla, e ä by o-
k a iaan ja s igmaan lii y ä ongelma haih u a .
Voikin olla, e ä pe us oimeen ulo ues a on ulos-
sa salonkikelpoinen pe us u ae uus, ja pe in ei-
sen oimeen ulo uen ooli jää kun ien hoi amalla
äyden ä älle oimeen ulo uelle.
KIRJALLISUUS
Ahola, Elina (2015) Kaikki ue yhdel ä luukul a? Ke-
lan e i e uuksien ja oimeen ulo uen e i lajien saa-
misen päällekkäisyys uoden 2012 aineis on pe us-
eella. Työpape ei a 84. Helsinki: Kela.
Blomg en, Jenni & Ko pela, Tuija (2018) Vähimmäis-
mää äinen sai auspäi ä aha ajaa usein myös oi-
meen ulo uelle. Sosiaali akuu us 2/2018.
Ee ola, Essi & Lyy ikäinen, Teemu (2017) Housing al-
lowance and en s: E idence om a s epwise sub-
sidy scheme. Wo king Pape s 88/2017. Helsinki:
VATT.
Ee ola, Essi & Lyy ikäinen, Teemu & Saa imaa, Tuuk-
ka & Öbe g, Janna (2019) Toimeen ulo uki ja asu-
miskus annukse . Teoksessa Jauhiainen, Signe &
Ko pela, Tuija ( oim.) Toimeen ulo uen saajien
elämän ilanne, asuminen ja yön eko. Val ioneu-
os on sel i ys- ja u kimus oiminnan julkaisusa -
ja 28/2019. Helsinki, 31–54.
Hannikainen-Ingman, Ka i & Hiilamo, Heikki &
Honkanen, Pe i & Kui alainen, Susan & Moi-
sio, Pasi (2012) Pe us- ja ähimmäis u an yleisyys
ja päällekkäisyys 2000–2009. Ne i yöpape ei a 33.
Helsinki: Kela.
Heinonen, Hanna-Ma i & Te ola, Jussi & Laa u,
Ma kku (2011) Haas a a asiakkuusp osessi Ke-
lassa. Tu kimus haas a is a asiakas yhmis ä ja sosi-
aali u an ( oimeenpanon) ongelmis a. Ne i yöpa-
pe ei a 20. Helsinki: Kela.
Honkanen, Pe i (2015) Pe us u an kehi yssuun ia
2010-lu ulla. Teoksessa Heikki Taimio ( oim.) Hy-
in oin i al io 2010-lu ulla – mi ä kello on lyö-
ny ? Rapo eja 30. Helsinki: Palkansaajien u ki-
442 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4
TIIVISTELMÄ
Jussi Te ola: Pe us u an aso ja päällekkäisyys
oimeen ulo uen kanssa 1991–2019
Sel i yksessä a kas ellaan pe us u an asoa ja pääl-
lekkäisyy ä oimeen ulo uen kanssa pi källä aika älil-
lä uosina 1991–2019. Sel i yksen keskeisenä mene-
elmänä on esime kkilaskelma , joi a äydenne ään ole-
massa ole illa ilas o iedoilla päällekkäisyydes ä. Esi-
me kkilaskelma keski yi ä yksinasu iin ja niissä käy-
e iin e i uok a asoja sekä keskisuu essa kaupungissa
e ä Helsingissä.
Tulos en pe us eella pe us u an os o oima Suomes-
sa ei ole uosina 1991–2019 juu i heiken yny . Myös
oimeen ulo uen os o oima on pysyny melko samana.
Eläkeläisellä ja a sinkin ähimmäismää äisen sai aus-
päi ä ahan saajalla pe us u an os o oima on sel äs i
ah is unu , kun yö ömällä se on hieman heiken y-
ny . Suh eessa keskipalkkaisen henkilön ulo asoon se-
kä pe us u an e ä oimeen ulo uen aso on sel äs i
madal unu . Poikkeuksena äs ä on ähimmäismää äi-
sen sai auspäi ä ahan saaja, jonka pe us u an aso suh-
eessa keskipalkkaiseen on samalla asolla uonna 2019
kuin 1991. Sen läh ö aso oli kui enkin e i pe us u ae-
uuksis a sel äs i ma alin, noin iidennes keskipalkkai-
sen ulois a.
Esime kkilaskelmien sekä aiempien ilas osel i ys en
pe us eella pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäi-
syys on pysyny a kas elujaksolla melko samana ai ä-
hen yny iippuen elämän ilan ees a ja uok a aso-ole-
uksis a. Päällekkäisyyskysymys kilpis yy osi ain siihen,
missä mää in koh uuhin aisia asun oja on a jolla suu-
issa kaupungeissa.
muslai os, 189–218.
Honkanen, Pe i & Te ola, Jussi (2014) Ve o- ja u-
lonsii ojä jes elmän aiku us ulonjakoon Suomessa
1995–2013. Yh eiskun apoli iikka 79 (3), 306–317.
Kelas o: Yleisen asumis uen saaja uokakunna , keski-
mää äise ue , asumismeno ja uokakunnan ulo .
Hae u 17.4.2019. Saa a issa: h p:// apo i .kela.
i/ibi_apps/WFSe le ?IBIF_ex=NIT219AL
Ko pela, Tuija (2018) Työma kkina ukea ja ähim-
mäismää äisiä päi ä ahoja äydenne ään yleises i
asumis uella ja pe us oimeen ulo uella. Kelan u -
kimusblogi 18.12.2018. h p:// u kimusblogi.kela.
i/a kis o/4755
Kui alainen, Susan (2013) Toimeen ulo uen muu u-
nu asema. Teoksessa Kui alainen Susan ( oim.)
Toimeen ulo uki 2010-lu ulla. Rapo i 9/2013.
Helsinki: Te eyden ja hy in oinnin lai os, 15–34.
Kä kkäinen, Olli & Te ola, Jussi (2018) Talouspoli ii-
kan aiku ukse uloe oihin ja yöllisyy een 2015–
2018. Val ioneu os on sel i ys- ja u kimus oimin-
nan julkaisusa ja 59/2018. Helsinki.
Mukkila, Susanna & Te ola, Jussi & Moisio, Pasi
(2015) Pe us u an ii ä yys yksinasu illa. Talous
ja yh eiskun a 4/2015.
Mää ä, Anne (2010) Toimeen ulo uen äliinpu oaja .
Janus 18 (1), 20–34.
Pa po, An i (2003) Toimeen ulo uki ja yön eon kan-
nus a uus. Yh eiskun apoli iikka 68 (3), 281–292.
Paukke i, Tuuli (2018) Essay 1: Take-up o wel a e be-
ne i s: combining a s a ic and dynamic pe spec i e.
Teoksessa Paukke i T. Essays on public economics.
VATT Publica ions 72. Helsinki, 11–106.
Pe us u an ii ä yyden III a ioin i yhmä (2019)
Pe us u an ii ä yyden a ioin i apo i 2015–
2019. Työpape i 6/2019. Helsinki: THL.
PeVL 40/2018 p. h ps://www.eduskun a. i/FI/ aski/
Lausun o/Si u /PeVL_40+2018.aspx
STM (1988) Toimeen ulo uki yö yhmän muis io. Työ-
yhmämuis io 1988:32. Helsinki: Sosiaali- ja e -
eysminis e iö.
Sä kelä, Rii a & E onen, Anne ( oim.) (2007) Pe us-
u an pulma ja uudis amisen aih oehdo . Hel-
sinki: Sosiaali- ja e eys u an keskuslii o.
Te ola, Jussi (2015) Toimeen ulo uen me ki ys pe us-
u an paikkaajana ei ole kas anu pi källä aika älil-
lä. Kelan u kimusblogi 9.4.2015. h p:// u kimus-
blogi.kela. i/a kis o/2353
Te ola, Jussi & Ilmakunnas, Ila i & Moisio, Pa-
si (2019) Miksi Suomen pe us u an aso on ja -
ku as i Eu oopan neu os on syynissä? THL-blo-
gi 9.4.2019. h ps://blogi. hl. i/miksi-suomen-pe-
us u an- aso-on-ja k u as i-eu oopan-neu os-
on-e ikoissyynissa/
THL (2011) Pe us u an ii ä yyden a ioin i apo i.
A auksia 4/2011. Helsinki: THL.
Tilas okeskus (2009) Keskimää äise uok a uo-
sina 1964–2008, /m2/kk. Helsinki: Tilas o-
keskus. h ps://www.s a . i/ il/as u/2008/as-
u_2008_2009-02-20_ au_001_ i.h ml
Tilas okeskus (2019a) SISU-käsiki ja. Helsinki: Tilas-
okeskus. h ps://www.s a . i/ up/mik osimuloin i/
kay ajan_opas.h ml
Tilas okeskus (2019b) Asun ojen uok a . Helsinki: Ti-
las okeskus. h ps://www.s a . i/ il/as u/index.h ml
Tilas okeskus (2019c) Tulonjako ilas o. Helsinki: Tilas-
okeskus. h ps://www.s a . i/ il/ j /index.h ml
Tilas okeskus (2019d) Ansio asoindeksi. Helsinki: Ti-
las okeskus. h ps://www.s a . i/ il/a i/index.h ml
Van Ge en, Minna (2008) Sosiaalipolii is en e o -
mien oi aja ja hä iäjä Eu oopassa: yö ömyys-
u alain muu okse ja kohdis uminen Isossa-B i-
anniassa, Alankomaissa ja Suomessa 1980–2006.
Yh eiskun apoli iikka 73 (6), 595–608.
Viha ainen, Maija & Kupa inen, Vi a (2013) Asumi-
nen Helsingissä ilas ojen alossa 1990–2012. Ti-
las oja 39. Helsinki: Helsingin kaupunki.
