Perusturvan taso ja päällekkäisyys toimeentulotuen kanssa 1991–2019

434 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 Pe us u an aso ja päällekkäisyys oimeen ulo uen kanssa 1991–2019 JUSSI TERVOLA Johdan o Pääminis e i An i Rin een halli uksen ohjelmas- sa sosiaali u auudis uksen keskeiseksi pe us eek- si maini aan, e ä pe us u an ma ala aso on kas- a anu iimesijaiseksi ja lyhy kes oiseksi a koi- e un oimeen ulo uen oolia. Myös uusimman pe us u an ii ä yyden lakisää eisen a ioinnin keskeinen ulema oli, e ä oimeen ulo uen oo- li pe us u an paikkaajana on kas anu (Pe us u - an ii ä yyden III a ioin i yhmä 2019). Hal- li uskausi ain eh ä ä a ioin i kui enkin ajoi - ui edellisen halli uskauden aikana apah uneisiin muu oksiin. Neljä uo a on lyhy aika sosiaalipo- li iikassa. Muu os en mi akaa a pidemmällä aika- älillä jäi hämä äksi. Asia ei kui enkaan ole uusi. Aiemmin 2000-lu- ulla ehdy sel i ykse o a odennee , e ä oi - meen ulo uki on muu unu yhä enemmän osak- si pe us u ajä jes elmää (Sä kelä & E onen 2007; Kui alainen 2013). Tä ä on pe us el u ha ainnoil- la, e ä pe us u an osuus oimeen ulo uen saa- jien pää uloläh eenä on kas anu ja oimeen u- lo uen pi käaikaiskäy ö on lisään yny . Näis ä ei kui enkaan oi a kas i pää ellä, e ä pe us u aa paika aisiin enene issä mää in oimeen ulo uel- la. Ha ainno oi a joh ua myös muis a seikois a, esime kiksi pe us u an ka a uuden laajen umi- ses a ai oimeen ulo ukeen lii y än s igman häl- enemises ä. Pikemminkin a kemma sel i ykse ii aa a siihen, e ä pe us u an ja oimeen ulo- uen päällekkäisyys ei olisi kas anu (Hannikai- nen-Ingman ym. 2012; Te ola 2015). Olemassa ole a analyysi päällekkäisyydes ä o a pe us unee joko ilas o a kas eluihin (Han- nikainen-Ingman ym. 2012) ai esime kkilaskel- miin ue uilla uok illa (Te ola 2015), ei ä kä ne ole o anee iime uosien kehi ys ä huomioon. Tässä a ikkelissa päällekkäisyy ä a kas ellaan kummallakin mene elmällä ja analyysia ja ke aan uo eimpaan ie oon saakka. Ta kas elun ensisi- jaisena mene elmänä on SISU-mik osimuloin i- mallilla (Tilas okeskus 2019a) eh ä ä esime kki- laskelma , jo ka ulo u a 1990-lu un alus a uo- een 2019 saakka e i yyppisillä uok aole uksil- la. Esime kkilaskelmien an amaa ku aa äydenne- ään e i läh eis ä koo uilla ilas o iedoilla pe us- u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyydes ä ällä uosi uhannella. Esime kkilaskelma keski y ä yksinke aisuu- den uoksi yksinasu iin ja hei ä koske iin pe us- uslain 19. §:ssä mää i el yihin elämän ilan eisiin: yö ömyy een, sai au een, anhuu een ja yöky- y ömyy een. Yksinasu a on ali u oisaal a analyysin ii is ämisen uoksi ja oisaal a, koska yksinasu a o a yleisin ko i alousmuo o pe us- u an a assa elä illä ja yksinasu illa pe us u - an ii ä yys on ollu pe in eises i heikoin a1 (Pe- us u an ii ä yyden III a ioin i yhmä 2019). Sel i ys ei siis py i a joamaan äysin ka a aa ku aa pe us u an ason kehi ykses ä kaikissa i- lan eissa, aan se ku aa ennen kaikkea yksinasu- ien ilanne a. Ka kealla asolla sen oi ulki- a ke o an pe us u an ason muu oksis a ylei- semminkin, mu a se jä ää mone pa iskun iin ja lapsipe heisiin kohdis u a muu okse huomio a (esim. uoden 2013 jälkeen puolison uloja ei ole 1 Tässä eläkeläise o a poikkeus. Eläkeläis en keskuudes- sa lapsipe heillä on suh eessa ma alin pe us u a, ennen kaikkea koska eläkkeensaajan asumis uki suosii yksinasu- ia enemmän kuin yleinen asumis uki (Mukkila ym. 2015). YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 435 huomioi u yöma kkina uessa). Toisaal a sai aus- päi ä ahan ason muu okse heijas a a myös ä- himmäismää äisen anhempainpäi ä ahan kehi- ys ä, koska e uude o a ollee yh ä suu e uo- des a 1996 läh ien. Ennen uloksia käyn läpi, mi ä me ki ys ä pe- us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyydellä on. Tämän jälkeen esi elen a kas elussa käy e y mää i elmä ja ole ukse . Sen jälkeen esi än ulok- se pe us u an ason kehi ykses ä sekä pe us u - an ja oimeen ulo uen päällekkäisyydes ä. Lopus- sa pohdin ulos en me ki ys ä. Miksi pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyydellä on äliä? Päällekkäisyyskeskus elun aus a on Suomen pe- us uslaissa. Pe us oimeen ulo ja äl ämä ön oi- meen ulo aa aan Suomen pe us uslain 19. §:n 1. ja 2. momen issa. Suomen sosiaali u assa 1. mo- men ia as aa a pe us u ae uude ja 2. mo- men ia oimeen ulo uki. Ensimmäisen momen- in pe us oimeen ulolla on a koi e u läh ökoh- aises i ko keampaa uloa kuin oisen momen in äl ämä ön oimeen ulo. Pe us uslaki aliokun a on myös linjannu , e ei pe us oimeen uloa u - aa a jä jes elmä oi muodos ua oimeen ulo- ues a (PeVL 40/2018). Todellisuudessa momen i sekoi u a keske- nään ja moni äyden ää pe us oimeen uloaan oi- meen ulo uella (esim. Hannikainen-Ingman ym. 2012). Tämä joh uu ennen kaikkea asumisen kus- annuksis a: pe us oimeen ulo ues a oidaan ko - a a asumiskus annukse äysimää äises i, kun yleinen asumis uki ko aa niis ä keskimää in hie- man yli puole (Kelas o 2019) ja enimmilläänkin 80 p osen ia. Pe usoikeudellisen näkökulman lisäksi pääl- lekkäisyydellä on me ki ys ä pe us u an a as- sa elä än yksilön kannal a. Tulojen kokoaminen mones a e uudes a (pe us u ae uus, asumis u- ki, oimeen ulo uki) on by ok aa ises i askas a, koska e uuksia hae aan e ikseen ja e i pe us ein (esim. Heinonen ym. 2011). Toimeen ulo uki on by ok a ial aan askaampi kuin muu e uude , koska si ä pi ää hakea usein joka kuukausi e ik- seen sekä siihen aiku aa a allisuus. Viime uo- sina by ok a iaa ja monen luukun ongelmaa o a ähen änee oimeen ulo uen Kela-sii o ja ulo- ekis e in käy ööno o. Ennen Kela-sii oa kun- nan sosiaali oimis os a hae a aan oimeen ulo- ukeen lii yi myös sosiaalinen s igma, mi ä on epäil y oimeen ulo uen yleisen alikäy ön syyk- si (Mää ä 2010). Mi ä enemmän pe us u a ja oimeen ulo u- ki o a päällekkäin, si ä iippu aisempi ko i alou- den pieni uloisempi puoliso on pa empi uloises a puolisos a aloudellises i. Pe us u ae uude o a uonna 2019 äysin iippuma omia puolison u- lois a. Toimeen ulo uki (ja asumis uki) sen sijaan o a ko i alouskoh aisia, millä on aiku uksia yk- silöiden iippuma omuu een, mu a myös yön- eon kannus imiin. Ko i alouskoh aise e uude kannus a a puolisoiden samankal aiseen käy - äy ymiseen: on kanna a ampaa, e ä joko kum- ma kin puoliso o a yöma kkinoiden ulkopuo- lella ai kumma kin o a öissä e a una siihen, e ä ain oinen olisi öissä. Toimeen ulo uessa on unne us i mui a e uuksia heikomma yön eon kannus ime (esim. Pa po 2003). Suojaosan jäl- keen jokainen ansai u eu o ähen ää oimeen u- lo ukea eu olla, mikä ei kannus a as aano amaan lyhyi ä yöjaksoja ai osa-aika öi ä. Esime kkilaskelman mää i elmä ja ole ukse Analyysissa pe us u an asoa mi a aan samoin kuin iimeisimmässä a ioin i apo issa (Pe us- u an ii ä yyden III a ioin i yhmä 2019). Pe- us u an asossa on huomioi u pe us u ae uus, sen e o us ja asumis uki2. Oikeu a oimeen u- lo ukeen on a kas el u e ikseen. Sen osal a on huomioi u oimeen ulo uen pe usosa sekä asu- miskus annus en ko aus pe us oimeen ulo ues- a. Esime kkilaskelman alouksilla ei ole yö- ai pääoma uloja eikä sellais a a allisuu a, joka o e - aisiin huomioon oimeen ulo uessa. Ve o us on laske u ole uksella, e ä henkilön e o e a a u- lo uoden aikana koos u a ainoas aan pe us u - ae uudes a. Kunnallis e op osen ina on käy e y koko maan keskimää äis ä p osen ia e i uosina. Ta kas elu keski yy pe us u an asossa apah- uneisiin muu oksiin. On hy ä huomioida, e ä a kas elujaksolla 1991–2019 on apah unu joi- ain e uusoikeuksiin lii y iä muu oksia, joi a ana- 2 Joissain mää i elmissä asumis ue laske aan ähimmäis- u aan eikä pe us u aan, koska ne o a ulo ähen ei- siä eikä a sinaises i syype us aisia (esim. Hannikainen- Ingman ym. 2012). Asumis ukea oi kui enkin saada pal- jon ko keammilla ulo asoilla kuin oimeen ulo ukea, min- kä akia sen lukeminen osaksi pe us u aa on pe us el ua. 436 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 lyysissa ei pys y ä huomioimaan (koon i muu ok- sis a esim. Honkanen 2015). Muihin kuin asoon lii y iä pe us u ae uuksien muu oksia on apah- unu e enkin ähimmäismää äisessä sai auspäi ä- ahassa, jonka odo usaika on aihdellu e i uosi- na 60 päi äs ä nykyiseen 9 päi ään ja joka oli uo- sina 1996–2001 ulo ähen einen pe heen ulojen pe us eella (ks. Blomg en & Ko pela 2018). Myös yleinen asumis uki on muu unu me ki ä äs i niin, e ei asunnon koko ai akennus uosi ai ko- i alouden a allisuus aiku a enää uen mää ään. Asumiskus annus en kehi yksellä on keskeinen me ki ys pe us u an ason kehi yksessä, koska ne aiku a a asumis uen ja oimeen ulo uen mää- ään. Ku en pe us u an ii ä yyden lakisää eisis- sä a ioinneissa, ässäkin pe us u an asoa a kas- ellaan koh uullisilla asumismenoilla eli Asumi- sen ahoi us- ja kehi ämiskeskuksen (ARA) uke- mien asun ojen uok illa. Analyysissa on käy e - y pohjana yksiöiden keskimää äisiä ARA- uok- ia keskisuu issa kaupungeissa (60 000–100 000 asukas a). Lisäksi analyysissa a kas ellaan e ikseen Helsinkiä, joka oimii ää iesime kkinä asumiskus- annus en kas us a. Helsingin osal a on käy e - y ARA- uok ien lisäksi kah a ko keampaa uok- a asoa (kaikki yksiö keskimää in, yksinasu ien yö ömien asumis uen saajien asumismeno ). Keskisuu ien kaupunkien ARA-yksiöiden uok- a pe us uu Tilas okeskuksen ie oihin uosil a 2010–2018 (Tilas okeskus 2019b), jo ka on ulo- e u uo een 1991 saakka koko maan ARA- uok- ien muu oksia as aa as i (Tilas okeskus 2009). Vuosina 1991–2009 ARA- uok ien muu ok- se pe us u a koko Suomen keskimää äis en ARA-asun ojen neliö uok ien muu okseen, kos- ka alueen ja asunnon koon mukaan jao el ua pi - kän ajan ie oa ei ollu saa a illa. Keskimää äinen muu os kui enkin an anee melko hy än a ion keskisuu en kaupunkien muu oksis a. Helsingin uok a aso pohjau u a myös Tilas- okeskuksen ie oihin uosil a 2010–2018 (Tilas- okeskus 2019b), joi a on ja ke u Helsingin kau- pungin ilas ois a löy y iin pi kän aika älin ie oi- hin (Viha ainen & Kupa inen 2013, lii e 24). Li- säksi yh enä e ailukoh ana o a yleis ä asumis u- kea saa ien yö ömien keskimää äise asumisme- no Helsingissä (Kelas o 2019). Niis ä on iedo saa a illa uodes a 2007 läh ien. Vuoden 2019 uok a asos a ei ole ielä ilas o ie oa, jo en se on es imoi u so el amalla uosien 2017–2018 uosi- muu os a uoden 2018 asoon. Tilas oissa yksiöiden uok a on ilmoi e u ne- liö uok illa, jolloin yksiöiden koo äy yy mää- i ellä e ikseen. Laskelmissa asun ojen neliömää- ä ole e aan samoiksi koko a kas elujakson ajan, aikka ilas ojen pe us eella asumisah aus on li- sään yny jonkin e an e enkin Helsingissä (Vi- ha ainen & Kupa inen 2013). Keskisuu issa kau- pungeissa asunnon ole uskoko on 39 neliö ä ku- en pe us u an ii ä yyden a ioinneissa. Hel- singissä ole us on hieman pienempi – 34 neliö- ä – mikä as aa asumis uen saajien keskimää äis- ä asunnon kokoa Helsingissä uonna 2018 (Ke- las o 2019). Ku en ku ios a 1 nähdään, kaikki käy e y uok a aso o a kas anee me ki ä äs i a kas e- lujakson aikana. ARA-asun ojen uok a o a kas- anee hi aimmin. Helsingin ja keskisuu en kau- pungin ARA- uok issa ei ole juu ikaan e oja, mi- kä seli yy osi ain sillä, e ä Helsingin asunnon ole uskoko on hieman pienempi. Reippain a kas- u on ollu Helsingin yksiöissä keskimää in, mi- kä ke oo oimakkaas a uok ien kas us a nimen- omaan apaa ahoi eisissa yksiöissä. Helsingin yk- sinasu ien yleisen asumis uen saa ien yö ömien asumismeno o a Helsingin yksiöiden keskimää- äisen ason ja ARA-yksiöiden uok a ason äli- maas ossa. Helsinki, keskimää in Helsinki, asumis uen saaja Helsinki, ARA Keskisuu i kaupunki, ARA 1991 1995 2000 2005 2010 2015 2019 0 100 200 300 400 500 600 700 800 900 €/kk Ku io 1. Yksiöiden uok a asojen kehi ys. Koo - u läh eis ä Tilas okeskus (2009; 2019b), Kelas o (2019), Viha ainen ja Kupa inen (2013). Huom. asumis uen saajien kohdalla ka so u yksiöiden sijas a yksinasu ien keskimää äisiä uok ia. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 437 Pe us u an ason kehi ys Ensimmäisessä pe us u an ii ä yyden a ioin- i apo issa uli ilmi, e ä pe us u an aso on jää- ny jälkeen keskipalkkaisen henkilön ulo asos a uosina 1990–2011, mu a pe us u an a assa elä ien os o oima on kui enkin pysyny lähes en- nallaan (THL 2011). Laskelmissa oimeen ulo u- ki oli sisälly e y pe us u aan. Seu aa aksi ulo an saman a kas elun uo een 2019 sillä e o uksella, e ei oimeen ulo ukea laske a pe us u aan, aan si ä a kas ellaan e ikseen. Ku ios a 2 nähdään, e ä pe us u an aso suh- eessa hin a asoon – eli pe us u an os o oima – on noussu iimeisen sei semän halli uskau- den aikana eläkeläisellä ja sai auspäi ä ahan saa- jalla, mu a yö ömällä pe us u an os o oima on ny hieman alempi kuin a kas elujakson alus- sa. Ku ios a nähdään myös, e ä a kas elujakson suu imma ko o ukse on eh y as a iimeisen kymmenen uoden aikana. Pe us u an os o oi- ma on noussu e i yises i halli uskausina 2007– 2011 ja 2011–2015. Pe us u a heiken yi a sin- kin 1990-lu un laman aikana ja si ä seu annei- na uosina. Eläkeläisen pe us u an kehi yksessä e o - uu sel äs i uosi 2011, jolloin oimaan ullu akuuelä ke kohensi pe us u an asoa. Si ä ennen ja sen jälkeen eläkeläisen pe us u an os o oima on pysyny ku akuinkin muu uma omana. Työ ömällä on enemmän aih elua. Me ki - ä iä ko o uksia yö ömän pe us u aan on a- pah unu kannus inloukku-uudis uksessa uon- na 1998 ja iimeksi uonna 2012. Vuonna 2019 yö ömän pe us u an aso on os o oimal aan kui enkin 30 ai 60 eu oa kuukaudessa ma alam- malla kuin uonna 1991 iippuen sii ä, äy ääkö yö ön ak ii imallin ehdo . 1990-lu un alussa ähimmäismää äiseen sai auspäi ä ahan saajan pe us u a oli a kas el- luis a ilan eis a ma alin. 2000-lu ulla ehdy e il- lisko o ukse o a kui enkin nos anee ulo asoa kaikis a eni en ja uonna 2019 se on samalla a- solla kuin yö ömällä. Toimeen ulo uen pe usosan os o oima on noussu hieman 30 uoden aikana lähinnä uon- na 2012 ehdyn ko o uksen akia. Nousu on kui- enkin melko pieni, noin 20 €/kk uoden 2019 hin a asossa. Esime kissä eläkeläisen ulo asolla ei synny oikeu a pe us oimeen ulo ukeen minään uonna (ilman e eydenhuollon maksuja). Vuo- si uhannen aih eessa oikeuden syn yminen oli hy in lähellä. Va sinkin akuueläkkeen oimaan- ulon myö ä uonna 2011 e o oimeen ulo uen pe usosaan on kas anu . Ole us uok illa eläke- läisen pe us u a on ny 150 eu oa kuukaudessa suu empi kuin oimeen ulo ukeen oikeu a a a- so. Työ ömä ja sai auspäi ä ahan saaja o a sen sijaan ollee oikeu e uja esime kki uok illa oi- meen ulo ukeen koko a kas elujakson ajan. Ve ailun uoksi ku ioon on lisä y myös aso, joka on 50 p osen ia kunkin uoden mediaani- ulos a. Tä ä ja 40 p osen in ajaa Eu oopan neu- os o käy ää mi a essaan pe us u an ii ä yy ä (ks. Te ola ym. 2019).3 50 p osen in aja on ol- lu 1990-lu ulla ja jälleen uodes a 2015 läh ien suu in pii ein samalla asolla kuin oimeen ulo u- en akaama ulo aso. Ole e ulla uok a asolla oi- 3 Eu oopan pa lamen i on ehdo anu myös käy e ä än 60 p osen in ajaa, ja esime kiksi Pe i Honkanen (2015) on e annu pe us u an asoa ähän ko keampaan a- jaan. Ku io 2. Yksinasu an pe us u an aso asu- miskus annus en jälkeen uoden 2019 hin a- asossa ilman oimeen ulo ukea. Halli uskau- de e o el u pys y ii oilla. Lähde: oma las- kelma SISU-mallilla ja Tilas okeskus (2019c). Huom. asumisole uksena 39 neliön ARA-yksiö keskisuu essa kaupungissa (60 000–100 000 asu- kas a). Tulo asossa huomioi u pe us u ae uus, asumis uki, e o us ja asumiskus annukse . Eläkeläinen 50 % mediaani ulos a (asumiskus . ähenne yinä) Toimeen ulo uen akaama aso Työ ön Työ ön (ak ii imalli) Sai auspäi ä ahan saaja 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019 €/kk 0 100 200 300 400 500 600 700 438 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 meen ulo uki on siis juu i ja juu i ii ä ä Eu oo- pan neu os on käy ämillä s anda deilla. Täy yy kui enkin huomioida, e ä päällekkäisyys iippuu pi käl i ole e uis a asumiskus annuksis a. Mediaani uloon sido u ii ä yyden mi a i aih elee selkeäs i suhdan eiden mukaan. Se nousi selkeäs i 2000-lu un alussa, kun Suomi oli nous- su 1990-lu un lamas a, mu a kään yi lasku-u al- le aas 2010-lu un alussa. Mediaani uloon sido u aja ei siis suo aan ke o ie ys ä elin asos a, aan heijas aa yleisemmin uloe oja, johon aiku aa myös yöllisyyden ja palkkojen muu okse . Pe us u an iede ään jääneen ansio ason ke- hi ykses ä iimeisen 30 uoden aikana (THL 2011). Tämä on ollu yksi ekijä Suomen uloe o- jen kas ussa 1990-lu un loppupuoliskolla (Hon- kanen & Te ola 2014). Ku ios a 3 nähdään, e ä suh eessa keskipalkkaiseen pe us u a on heiken- yny yö ömän lisäksi myös eläkeläisellä e i yi- ses i 1990-lu ulla. Eni en pudo us a on yö ö- män pe us u an asossa, joka uonna 1991 oli 33 p osen ia keskipalkkaisen ulo asos a, kun uon- na 2019 se oli noin 12 p osen iyksikköä alempi. Sai auspäi ä ahan saajan pe us u a on sen sijaan samassa suh eessa keskipalkkaisen uloihin uon- na 2019 kuin mi ä se oli uonna 1991. Pe us u an ja oimeen ulo uen suh een kehi ys Pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyy - ä oi a kas ella ilas ojen ai esime kki apauk- sien a ulla. E i sel i yksis ä on saa a illa ilas o- ie oa päällekkäisyydes ä 2000-lu un alus a läh- ien (Hannikainen-Ingman ym. 2012; Ahola 2015; Ko pela 2018). Ku ioon 4 on koo u e i läh eis ä päällekkäisyys ie oja kuu ena e i uonna. Sen pe us eella oimeen ulo uen saaminen yhdes- sä pe us u ae uuksien kanssa ei ole juu i yleis y- ny . Työma kkina uen saajilla se on pysyny suu- in pii ein samalla asolla. Eläkeläisillä päällek- käisyys näy ää ähen yneen hieman, odennäköi- ses i akuueläkkeen myö ä. Vähimmäismää äisen sai auspäi ä ahan saajilla päällekkäisyys oli yleis- ä uosi uhannen aih eessa, jolloin päi ä aha oli ielä a eha kin ainen. Ta eha kinnan pois on jälkeen päällekkäisyys laski nopeas i ja on pysyny melko samalla asolla iimeisen 15 uoden ajan. Ku ion 4 ilas olukuihin ii is yy keskimää äi- nen päällekkäisyys hy in e ilaisissa pe he yypeissä. Siihen sisäl yy pe us u an saaja , joilla on koh- Eläkeläinen Toimeen ulo uen akaama aso Työ ön Työ ön (ak ii imalli) Sai auspäi ä ahan saaja 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019 Tulo suh eessa keskipalk- kaiseen, % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Ku io 3. Yksinasu an pe us u an a- son kehi ys suh eessa keskipalkkaisen hen- kilön ulo asoon asumiskus annus en jäl- keen. Halli uskaude e o el u pys y ii oil- la. Lähde: oma laskelma SISU-mallilla. Huom. Tulo asossa huomioi u pe us u ae uus/ palkka, asumis uki, e o us ja asumiskus annuk- se . Keskipalkka (Tilas okeskus 2019d) on keski- a o palkansaajien kuukausipalkois a kunakin uonna. 0 10 20 30 40 50 60 1999 2003 2007 2011 2015 2019 Työma kkina uki Vähimm. sai auspäi ä aha Täysi kansaneläke/ akuueläke % Ku io 4. Toimeen ulo uen saajien osuus e i pe- us u ae uuksien saajis a kunkin uoden ma - askuussa. Läh ee : uode 2000–2009 Hannikai- nen-Ingman ym. (2012), uosi 2017 Ko pela (2018). Huom. uoden 2017 iedoissa mukana e i oi- meen ulo ukilajeis a ain pe us oimeen ulo uki. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 439 uullisen hy ä uloinen puoliso, minkä akia ko i- alous ei ole oikeu e u oimeen ulo ukeen. Tilas- on o eu uneisiin päällekkäisyyslukuihin aiku - aa myös oimeen ulo uen alikäy ö, minkä suu- uudeksi on a ioi u noin 10–30 p osen ia kai- kis a oikeu e uis a (Paukke i 2018). Seu aa aksi käsi elly esime kkilaskelma ke o- a lainsäädännön muu os en aiku ukses a pe us- u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyy een ”la- bo a o io-oloissa” ie yssä pe hemuodossa, yksi- nasu illa. Pe hemuodoissa, a allisuudessa ja ali- käy össä apah unee muu okse ei ä aiku a esi- me kkilaskelmiin oisin kuin ilas olukuihin. Ku iossa 5 on esi e y pe us oimeen ulo u- en laskennallinen osuus yksinasu an esime kki- ilan eessa, kun uok aole uksena on ARA-yksiö keskisuu essa kaupungissa. Siinä on huoma a- as i enemmän uosi ais a aih elua kuin ilas- olu uissa. Ku en ilas olukujenkaan pe us eella myöskään esime kkilaskelmassa ei näy ä sil ä, e ä pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyys oli- si lisään yny pi källä aika älillä. Toimeen ulo uen osuus yö ömän ulois a on kas anu iime hal- li uskaudella, mu a päällekkäisyys on ollu suu- empaa uosina 2007–2011 ja a sinkin 1990-lu- ulla. Pe us u an a assa elä ä eläkeläinen ei ole koko a kas elujaksolla ollu oikeu e u oimeen- ulo ukeen, kun ei huomioida mahdollisia e ey- denhuollon kuluja. Yllä ole a analyysi ku aa keskisuu en kaupun- kien ilanne a koh uullisilla uok illa. Se oi an- aa uusuisen ku an suu empien kaupunkien i- lan eis a, joissa asumiskus annukse o a kas- anee enemmän. Ku iossa 6 on keski y y pe- us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyy een helsinkiläisellä yö ömällä e i uok a yypeillä. Tilanne Helsingissä on pi käl i samanlainen kuin keskisuu essa kaupungissa sil ä osin, e ä lasken- nallinen oimeen ulo uen osuus ulois a on ollu ko kea a sinkin 1990-lu ulla, mu a myös uo- sina 2006–2011 ja ny aas uoden 2017 jälkeen. Helsingissä ARA- uok a o a suh eellisen alhai- se , ja uonna 2019 ARA-yksiöillä ei juu i synny oikeu a oimeen ulo ukeen, ellei yö ön ole ak ii- imallin alennuksen pii issä. ARA- uok ien lisäksi ku iossa on esi e y oi- meen ulo uen osuus Helsingin yksiöiden keski- mää äisillä uok illa ja yksinasu ien yleis ä asu- mis ukea saa ien yö ömien uok illa. Keski- mää äisillä yksiöiden uok illa pe us u an ja oi- meen ulo uen päällekkäisyys on sel äs i ko kein. Vuonna 2019 oimeen ulo uki muodos aa yli ii- Ku io 5. Toimeen ulo uen laskennallinen osuus yksinasu an ulois a. Halli uskaude e o el u pys y ii oilla. Tulo asossa huomioi u pe us u a- e uus, e o us, asumis uki ja pe us oimeen ulo- uki. Vuok a asona ARA-yksiön uok a keskisuu- essa kaupungissa, kun a yhmä III. Lähde: oma laskelma SISU-mallilla. % 0 5 10 15 20 25 30 35 40 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019 Sai auspäi ä aha Työ ön Työ ön (ak ii imalli) Eläkeläinen denneksen laskennallisis a ulois a. Ta kas elujak- solla ainoas aan uosina 1997 ja 2001 päällekkäi- syys on ollu ko keammalla asolla kuin ny uon- na 2019. Helsingissä asu ien yleis ä asumis ukea- saa ien yö ömien uok a asolla päällekkäisyys oli sel äs i huipussaan ennen uo a 2011. Yllä ole assa a kas elussa ei huomioi u oi- meen ulo uen kun akoh aisia asumismenono - meja, joiden yli ä iä asumismenoja ei äl ämä ä ko a a. Kela-sii on jälkeen uosina 2017–2018 ain puole oimeen ulo uen saajien uok is a on ali anu no min, mu a oisaal a al aosa no min yli ä is äkin uok is a on o e u huomioon äysi- mää äises i (Ee ola ym. 2019). No min huomioi- minen siis uskin juu i muu aisi edes Helsingin keskimää äisillä uok illa eh yjä laskelmia. 440 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 Pohdin a Tässä a ikkelissa a kas el iin pe us u an asoa ja päällekkäisyy ä oimeen ulo uen kanssa Suo- messa uosina 1991–2019. Sel i yksen keskei- senä mene elmänä oli esime kkilaskelma , joi- a äydenne iin saa a issa ole illa ilas o iedoilla päällekkäisyydes ä. Jois ain aikaisemmis a u ki- muksis a poike en (esim. THL 2011) ässä pe us- u an asoa a kas el iin ilman oimeen ulo ukea. Tulos en pe us eella pe us u an os o oima Suomessa ei ole pi källä aika älillä juu i heiken- yny . Myös oimeen ulo uen os o oima on py- syny melko samana. Eläkeläisellä ja a sinkin ä- himmäismää äisen sai auspäi ä ahan saajalla pe- us u an os o oima on sel äs i ah is unu , kun yö ömällä se on hieman heiken yny . Sen sijaan suh eessa keskipalkkaisen henkilön ulo asoon se- kä pe us u an e ä oimeen ulo uen aso on sel- äs i madal unu . Poikkeuksena äs ä on ähim- mäismää äisen sai auspäi ä ahan saaja, jonka pe- us u an aso suh eessa keskipalkkaiseen on sa- malla asolla uonna 2019 kuin 1991. Sen läh ö- aso oli kui enkin e i pe us u ae uuksis a sel äs i ma alin, noin iidennes keskipalkkaisen ulois a. Suomessa pe us u a ja oimeen ulo uki o a ollee pi käl i koko pe us u an his o ian ajan päällekkäisiä (ks. STM 1988). Esime kkilaskel- miin pohjau u an analyysin sekä aiempien ilas- osel i ys en pe us eella oidaan sanoa, e ä pi käl- lä aika älillä päällekkäisyys on pysyny melko sa- mana ai ähen yny iippuen elämän ilan ees a ja uok a aso-ole uksis a. On kui enkin sel ää, e ä laskennallinen päällekkäisyys on lisään yny iime halli uskauden aikana 2015–2019 yö ömyys u - an leikkaus en ja ak ii imallin johdos a, mu a myös asumis uen leikkaus en johdos a. Pe us u an ii ä yyden a ioinnissa käy e iin koh uullisia ARA- uok ia. Päällekkäisyys näy äy- yy ko keampana, kun si ä ka so aan apaa ahoi - eis en asun ojen uok a asolla. Pi källä aika älillä ARA-asun ojen uok a o a kas anee mal illises- i, mu a apaa ahoi eisissa asunnoissa kas u on ollu nopeampaa, a sinkin Helsingissä. E i yises- i asumis ue näy ä ä jää än ois u as i jälkeen apaa ahoi eis en asun ojen uok akehi ykses ä. E o on ku ou unu kui enkin kiinni ois u illa e illisko o uksilla pe us u aan ai asumis ukeen. E illisko o us en sijaan e o oi aisiin ku oa aih oeh oises i umpeen myös ka a alla indeksi- suojalla. Yleisen asumis uen enimmäis uok a oli- a kin uosina 2015–2018 sido u uok ien ke- hi ykseen, mu a jäädy ys en uoksi yh ään ko o- us a ei eh y ennen kuin uok aindeksi aihde - iin hi aammin kas a aan elinkus annusindeksiin. Muu os a pe us el iin ole uksella, e ä enimmäis- asumismenojen si ominen uok aindeksiin nos- aisi uok ia (HE 161/2017). Ole us on kui en- kin kyseenalainen, sillä ainakaan asumis uen ne- liö uok ano milla ei ole ollu aiku us a uok a- asoon (Ee ola & Lyy ikäinen 2017). Pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyys- kysymys kilpis yy osi ain siihen, missä mää in koh uuhin aisia asun oja on a jolla suu issa kau- pungeissa. Esime kiksi Helsingissä ARA-asun o- jen osuus kaikis a uok a-asunnois a on laskenu uodes a 2005 läh ien 47 p osen is a 41 p osen - iin (Tilas okeskus 2019b). Sekä Helsingissä e ä Helsingin yksiö keskimää in Helsingin yksinasu ien asumis uen saajien uok a Helsingin ARA-yksiö keskimää in Ak ii imalli 0 5 10 15 20 25 30 35 % 1991 1995 1999 2003 2007 2011 2015 2019 Ku io 6. Toimeen ulo uen laskennalli- nen osuus helsinkiläisen yksinasu an yö - ömän ulois a kolmella e i uok aole uk- sella. Halli uskaude e o el u pys y ii oil- la. Tulo asossa huomioi u pe uspäi ä a- ha, e o us, asumis uki ja oimeen ulo uki. Huom. laskelmassa ei ole huomioi u oimeen- ulo uen salli uja enimmäisasumismenoja. E i aih oehdois a yksiöiden keskimää äinen uok- a aso yli ää oimeen ulo uen salliman ajan (762 s. 675 €/kk uonna 2018). YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 441 koko maassa oimeen ulo uen saajis a noin puo- le asuu ARA-asunnoissa (Ee ola ym. 2019). Si en ARA- uok ien käy ö esime kkilaskennassa an aa melko mal illisen ku an päällekkäisyydes ä. Ehkä a kin ku a ulee, kun käy e ään yleisen asumis- uen saajien uok a asoa. Tilas o ja esime kkilaskelma äyden ä ä ois- ensa mene elmällisiä puu ei a. Esime kkilaskel- ma ku aa a päällekkäisyy ä yksinke ais e uissa labo a o io-oloissa, kun ilas o o a a huomioon seka an odellisuuden, jossa lakimuu os en aiku- ukse sekoi u a muihin, esime kiksi demog a i- siin muu oksiin. Lisäksi on hy ä huomioida, e - ä esime kkilaskelma ei ä huomioi kaikkia laki- muu oksia, ku en pe us u an a eha kin aisuu- dessa ai as ikkeellisuudessa apah unei a muu- oksia. Esime kiksi 1990-lu ulla, jonne ilas o a - kas elu ei yllä, ilman koulu us a ole ien nuo en oikeu a yö ömyyse uuksiin iukenne iin (esim. Van Ge en 2008). Tilas ojen ja esime kkilaskelmien lisäksi kolmas apa a ioida päällekkäisyyden kehi ys ä olisi ai- neis osimuloin i. Se sisäl ää sekä esime kkilaskel- mien e ä ilas o a kas elun pii ei ä. Ku en esi- me kkilaskelmissa siinä a kas ellaan pelkäs ään lakimuu os en aiku uksia eikä alikäy öä huomi- oida. Toisaal a ku en ilas oissa siinä huomioidaan pe us u an saajien e ilaise pii ee , esime kik- si pe hemuodo . Aineis osimuloinnin pe us eel- la uosien 2015–2018 lakimuu okse hieman yl- lä äen ähensi ä oimeen ulo uen laskennallis a mää ää, aikka pe us u ae uuksia leika iin a - kas elujaksolla (Kä kkäinen & Te ola 2018, 29). Tuloksen seli änee se, e ä samaan aikaan e o- us a on ke enne y huoma a as i. Toimeen ulo- uen osal a aineis osimuloin i on ois aiseksi mel- ko epäluo e a a mene elmä, sillä sen aineis opoh- ja pe us uu ois aiseksi ko i alouksien uosi uloi- hin eikä si en huomioi kuukausi ais a aih elua uloissa. Pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäisyy - ä on pide y hai allisena oimeen ulo ukeen lii - y än by ok a ian, ko i alouskoh aisuuden, yön eon kannus imien ja mahdollisen s igman joh- dos a (Pe us u an ii ä yyden III a ioin i yh - mä 2019). Pe us u an ja oimeen ulo uen äy- dellinen e iy äminen olisi nyky ilan eessa kui- enkin hy in hankalaa, sillä se aa isi pe us u an oimaa ko o us a ( ai oimeen ulo uen pe us us- lain as ais a heikennys ä). Jo a edes koh uullisil- la ARA- uok illa keskisuu essa kaupungissa asu a yö ön ei olisi oikeu e u oimeen ulo ukeen, pi- äisi yö ömän pe us u aa ko o aa ne omää äi- ses i 100 eu oa. Kolmas apa e iy ää asoja olisi laajempi sosiaa- li u auudis us, jossa pe us u an ja oimeen ulo- uen osia yhdis e äisiin yhdeksi e uudeksi, jonka ähenemisp osen i olisi pienempi kuin oimeen- ulo uessa. Tämä oisi lie en ää oimeen ulo u - keen lii y iä kannus inongelmia, mu a se jä äisi odennäköises i mui a seikkoja – ku en by ok a i- an – ennalleen. Vuoden 2017 pe us oimeen ulo- uen Kela-sii on ja änä uonna käy ööno e un ulo ekis e in myö ä oi kui enkin olla, e ä by o- k a iaan ja s igmaan lii y ä ongelma haih u a . Voikin olla, e ä pe us oimeen ulo ues a on ulos- sa salonkikelpoinen pe us u ae uus, ja pe in ei- sen oimeen ulo uen ooli jää kun ien hoi amalla äyden ä älle oimeen ulo uelle. KIRJALLISUUS Ahola, Elina (2015) Kaikki ue yhdel ä luukul a? Ke- lan e i e uuksien ja oimeen ulo uen e i lajien saa- misen päällekkäisyys uoden 2012 aineis on pe us- eella. Työpape ei a 84. Helsinki: Kela. Blomg en, Jenni & Ko pela, Tuija (2018) Vähimmäis- mää äinen sai auspäi ä aha ajaa usein myös oi- meen ulo uelle. Sosiaali akuu us 2/2018. Ee ola, Essi & Lyy ikäinen, Teemu (2017) Housing al- lowance and en s: E idence om a s epwise sub- sidy scheme. Wo king Pape s 88/2017. Helsinki: VATT. Ee ola, Essi & Lyy ikäinen, Teemu & Saa imaa, Tuuk- ka & Öbe g, Janna (2019) Toimeen ulo uki ja asu- miskus annukse . Teoksessa Jauhiainen, Signe & Ko pela, Tuija ( oim.) Toimeen ulo uen saajien elämän ilanne, asuminen ja yön eko. Val ioneu- os on sel i ys- ja u kimus oiminnan julkaisusa - ja 28/2019. Helsinki, 31–54. Hannikainen-Ingman, Ka i & Hiilamo, Heikki & Honkanen, Pe i & Kui alainen, Susan & Moi- sio, Pasi (2012) Pe us- ja ähimmäis u an yleisyys ja päällekkäisyys 2000–2009. Ne i yöpape ei a 33. Helsinki: Kela. Heinonen, Hanna-Ma i & Te ola, Jussi & Laa u, Ma kku (2011) Haas a a asiakkuusp osessi Ke- lassa. Tu kimus haas a is a asiakas yhmis ä ja sosi- aali u an ( oimeenpanon) ongelmis a. Ne i yöpa- pe ei a 20. Helsinki: Kela. Honkanen, Pe i (2015) Pe us u an kehi yssuun ia 2010-lu ulla. Teoksessa Heikki Taimio ( oim.) Hy- in oin i al io 2010-lu ulla – mi ä kello on lyö- ny ? Rapo eja 30. Helsinki: Palkansaajien u ki- 442 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 84 (2019):4 TIIVISTELMÄ Jussi Te ola: Pe us u an aso ja päällekkäisyys oimeen ulo uen kanssa 1991–2019 Sel i yksessä a kas ellaan pe us u an asoa ja pääl- lekkäisyy ä oimeen ulo uen kanssa pi källä aika älil- lä uosina 1991–2019. Sel i yksen keskeisenä mene- elmänä on esime kkilaskelma , joi a äydenne ään ole- massa ole illa ilas o iedoilla päällekkäisyydes ä. Esi- me kkilaskelma keski yi ä yksinasu iin ja niissä käy- e iin e i uok a asoja sekä keskisuu essa kaupungissa e ä Helsingissä. Tulos en pe us eella pe us u an os o oima Suomes- sa ei ole uosina 1991–2019 juu i heiken yny . Myös oimeen ulo uen os o oima on pysyny melko samana. Eläkeläisellä ja a sinkin ähimmäismää äisen sai aus- päi ä ahan saajalla pe us u an os o oima on sel äs i ah is unu , kun yö ömällä se on hieman heiken y- ny . Suh eessa keskipalkkaisen henkilön ulo asoon se- kä pe us u an e ä oimeen ulo uen aso on sel äs i madal unu . Poikkeuksena äs ä on ähimmäismää äi- sen sai auspäi ä ahan saaja, jonka pe us u an aso suh- eessa keskipalkkaiseen on samalla asolla uonna 2019 kuin 1991. Sen läh ö aso oli kui enkin e i pe us u ae- uuksis a sel äs i ma alin, noin iidennes keskipalkkai- sen ulois a. Esime kkilaskelmien sekä aiempien ilas osel i ys en pe us eella pe us u an ja oimeen ulo uen päällekkäi- syys on pysyny a kas elujaksolla melko samana ai ä- hen yny iippuen elämän ilan ees a ja uok a aso-ole- uksis a. Päällekkäisyyskysymys kilpis yy osi ain siihen, missä mää in koh uuhin aisia asun oja on a jolla suu- issa kaupungeissa. muslai os, 189–218. Honkanen, Pe i & Te ola, Jussi (2014) Ve o- ja u- lonsii ojä jes elmän aiku us ulonjakoon Suomessa 1995–2013. Yh eiskun apoli iikka 79 (3), 306–317. Kelas o: Yleisen asumis uen saaja uokakunna , keski- mää äise ue , asumismeno ja uokakunnan ulo . Hae u 17.4.2019. Saa a issa: h p:// apo i .kela. i/ibi_apps/WFSe le ?IBIF_ex=NIT219AL Ko pela, Tuija (2018) Työma kkina ukea ja ähim- mäismää äisiä päi ä ahoja äydenne ään yleises i asumis uella ja pe us oimeen ulo uella. Kelan u - kimusblogi 18.12.2018. h p:// u kimusblogi.kela. i/a kis o/4755 Kui alainen, Susan (2013) Toimeen ulo uen muu u- nu asema. Teoksessa Kui alainen Susan ( oim.) Toimeen ulo uki 2010-lu ulla. Rapo i 9/2013. Helsinki: Te eyden ja hy in oinnin lai os, 15–34. Kä kkäinen, Olli & Te ola, Jussi (2018) Talouspoli ii- kan aiku ukse uloe oihin ja yöllisyy een 2015– 2018. Val ioneu os on sel i ys- ja u kimus oimin- nan julkaisusa ja 59/2018. Helsinki. Mukkila, Susanna & Te ola, Jussi & Moisio, Pasi (2015) Pe us u an ii ä yys yksinasu illa. Talous ja yh eiskun a 4/2015. Mää ä, Anne (2010) Toimeen ulo uen äliinpu oaja . Janus 18 (1), 20–34. Pa po, An i (2003) Toimeen ulo uki ja yön eon kan- nus a uus. Yh eiskun apoli iikka 68 (3), 281–292. Paukke i, Tuuli (2018) Essay 1: Take-up o wel a e be- ne i s: combining a s a ic and dynamic pe spec i e. Teoksessa Paukke i T. Essays on public economics. VATT Publica ions 72. Helsinki, 11–106. Pe us u an ii ä yyden III a ioin i yhmä (2019) Pe us u an ii ä yyden a ioin i apo i 2015– 2019. Työpape i 6/2019. Helsinki: THL. PeVL 40/2018 p. h ps://www.eduskun a. i/FI/ aski/ Lausun o/Si u /PeVL_40+2018.aspx STM (1988) Toimeen ulo uki yö yhmän muis io. Työ- yhmämuis io 1988:32. Helsinki: Sosiaali- ja e - eysminis e iö. Sä kelä, Rii a & E onen, Anne ( oim.) (2007) Pe us- u an pulma ja uudis amisen aih oehdo . Hel- sinki: Sosiaali- ja e eys u an keskuslii o. Te ola, Jussi (2015) Toimeen ulo uen me ki ys pe us- u an paikkaajana ei ole kas anu pi källä aika älil- lä. Kelan u kimusblogi 9.4.2015. h p:// u kimus- blogi.kela. i/a kis o/2353 Te ola, Jussi & Ilmakunnas, Ila i & Moisio, Pa- si (2019) Miksi Suomen pe us u an aso on ja - ku as i Eu oopan neu os on syynissä? THL-blo- gi 9.4.2019. h ps://blogi. hl. i/miksi-suomen-pe- us u an- aso-on-ja k u as i-eu oopan-neu os- on-e ikoissyynissa/ THL (2011) Pe us u an ii ä yyden a ioin i apo i. A auksia 4/2011. Helsinki: THL. Tilas okeskus (2009) Keskimää äise uok a uo- sina 1964–2008, /m2/kk. Helsinki: Tilas o- keskus. h ps://www.s a . i/ il/as u/2008/as- u_2008_2009-02-20_ au_001_ i.h ml Tilas okeskus (2019a) SISU-käsiki ja. Helsinki: Tilas- okeskus. h ps://www.s a . i/ up/mik osimuloin i/ kay ajan_opas.h ml Tilas okeskus (2019b) Asun ojen uok a . Helsinki: Ti- las okeskus. h ps://www.s a . i/ il/as u/index.h ml Tilas okeskus (2019c) Tulonjako ilas o. Helsinki: Tilas- okeskus. h ps://www.s a . i/ il/ j /index.h ml Tilas okeskus (2019d) Ansio asoindeksi. Helsinki: Ti- las okeskus. h ps://www.s a . i/ il/a i/index.h ml Van Ge en, Minna (2008) Sosiaalipolii is en e o - mien oi aja ja hä iäjä Eu oopassa: yö ömyys- u alain muu okse ja kohdis uminen Isossa-B i- anniassa, Alankomaissa ja Suomessa 1980–2006. Yh eiskun apoli iikka 73 (6), 595–608. Viha ainen, Maija & Kupa inen, Vi a (2013) Asumi- nen Helsingissä ilas ojen alossa 1990–2012. Ti- las oja 39. Helsinki: Helsingin kaupunki.