1
Lec io p aecu so ia, Seppo Eskola, 11.12.2020
Kunnioi e u kus os, a oisa as a äi äjä, hy ä kuulija ,
Tässä ilaisuudessa keskus ellaan iidensadan uoden akaises a ki janpidos a. Viimeis ellessäni
mais e iopin ojani yösken elin hankkeessa, jossa u ki iin Kansalliski jas ossa säily e ä iä
keskiaikaisia käsiki joi us agmen eja. Ki joi in hankkeessa p o g adun, jossa keski yin näiden
agmen ien his o iaan 1500-lu ulla, jolloin ne pää yi ä uusiokäy öön Ruo sin nopeas i
kas aneen e ohallinnon ilien kansina. Samalla kiinnos uin myös i se ileis ä.
Käsiki joi us agmen eihin olin u us unu as a loppu yöni myö ä, mu a e ohallinnon ileis ä −
jo ka Suomessa unne aan oudin ileinä − olin oki kuullu aiemminkin.
Yh enä Suomen his o ian keskeisenä lähdeaineis ona oudin ili oli a ullee as aan
ki jallisuudessa ja luennoilla, mu a pe eh yessäni niihin lisää huomasin, e ä siinä missä ili kyllä
maini iin usein, nii ä ku ail iin ja analysoi iin sangen ha oin. Aloin poh ia, mis ä ämä joh ui ja
oisiko ässä olla ase elma, jos a löy yisi u kimusongelma äi öski jalle.
Tänään käsi el ä ässä äi öski jassani u kin kame aalis a ki janpi oa 1500-lu un puoli älin
Ruo sissa − käy ännössä siis oudin ilejä sekä si ä jä jes elmää, joka ne uo i. Käydessäni
a kemmin läpi ileihin ky key y ää his o ian u kimus a, kiinni in huomioni e i yises i kah een
asiaan.
Ensimmäisenä nousi esiin ilien alkupe än puu eellinen un emus. Tilien uo an op osessi
unne iin pääpii eissään, mu a käsiki joi us u kimuksen näkökulmas a äysin ii ämä ömällä
a alla. A kis okokoelma näy äy yi ä aineis ona ailla a kkaa syn yhis o iaa. Tähän oli a
kiinni änee huomio a usea muu kin u kija , jo ka julkaisuissaan poh i a ongelman luonne a ja
kannus i a sen u kimiseen − usein si upolkuna a sinaises a u kimusaihees aan.
Toiseksi oli silmiin pis ä ää, e ä oudin ilejä unnu iin käsi el ä än aina suomalaisessa ai
uo salaisessa kon eks issa, ei käy ännössä koskaan huomioiden laajemmin uuden ajan alun
Eu oopan aja us i aukse . Ruo sissa ei kui enkaan luonnollises i oimi u yhjiössä, aan aja uksia
ja aiku ei a saa iin ja hae iin I äme en pii is ä ja kauempaakin.
Väi ös u kimuksessani esi ämäni u kimuskysymykse muo ou ui a as aamaan ähän
ase elmaan. Kysyn yh ääl ä, millais a ki janpi ojä jes elmää Ruo sin e ohallinnossa käy e iin
1500-lu un puoli älissä ja kuinka se lii yi aikakauden eu ooppalaisiin ki janpi ope in eisiin.
Millaisiin pe iaa eisiin se nojasi ja mikä sen suhde oli muihin aikakauden jä jes elmiin, esime kiksi
keskiajalla kehi yneeseen ja yhä nykyisinkin käy össä ole aan kaksinke aiseen ki janpi oon?
Toiseksi kysyn, kuinka ki janpi o o eu e iin käy ännössä: millaisia ekis e ei ä ja ilejä uo e iin,
ke kä ne ki joi i a ja miksi? En ä kuinka a kas i nykyise a kis okokoelma heijas a a 1500-lu un
odellisuu a?
2
Miksi his o iallis a ki janpi oa si en kanna aa u kia? Esi ämäni kysymykse o a ä kei ä sekä
uuden ajan alun keskeis en ilmiöiden ymmä ämisen e ä mode nin his o ian u kimuksen a peiden
kannal a. Ruo si alkoi 1500-lu ulla kehi yä keskiajan unionikaudel a koh i mode nia
keskusjoh ois a al io a, ja kehi ys oli oimakas a jo Kus aa Vaasan kaudella 1520-lu un alus a
uo een 1560. Tänä aikana ki kon asema heikkeni ja k uunun ah is ui, keskus- ja paikallishallin oa
kehi e iin ja e o us ehos ui. Nämä kehi yskulu lii y ä al ion akennuksen käsi eeseen, ja
yh enä niiden edelly yksenä ja mahdollis ajana oli al ionhallinnon oimakas ki jallis uminen, joka
näkyi muun muassa ki janpidon kas aneessa me ki yksessä.
Ki janpi o on uosi uhan isen his o iansa aikana ollu ä keässä asemassa yh eisöjen ja al ioiden
kehi yksessä. Ki janpidon ka so aan kehi yneen esihis o iallisella ajalla Lähi-idässä, jossa se edelsi
ki joi us aidon kehi ymis ä ja loi sille pohjan. Keskiajan Eu oopassa ki janpi o oli jo moninais a ja
laajalle le inny ä. Kaksinke aisen ki janpidon juu e o a keskiajan iimeis en uosisa ojen
I aliassa, ja e ilaisia yksinke aisen ki janpidon muo oja so elle iin esime kiksi ki kon, al ion,
yksi yis en ka anoiden ja kauppiaiden oimissa. Ki janpi o mahdollis i aloudellisen iedon
säily ämisen ukeu uma a yksilöiden muis iin ja synny i uusia allankäy ön muo oja.
Ki janpidon his o ian u kimus on pieni aka eemisen u kimuksen osa-alue, joka on kui enkin iime
uosikymmeninä he ä äny yhä enemmän kiinnos us a. Aiheen yleisesi yksissä ois uu kui enkin
usein aja us sii ä, e ä ki janpi oläh ei ä a a aan ulki a huolima omas i ja analysoida ain
älineellises i. Mieliku a aihepii in kui akkuudes akin is uu iukassa.
Voudin ilejä on ä keää analysoida a kas i myös siksi, e ä ne o a keskeinen lähdeaineis o
suomalaiselle ja uo salaiselle his o ian u kimukselle. Tili he ä i ä suomalais en
his o ian u kijoiden kiinnos uksen jo 1800-lu un ensimmäisellä puoliskolla, ja niillä oli ä keä ooli
suomalaisen his o ianki joi uksen amma imais umisessa. Aineis o on e i äin suu i − e i yises i
e a una muihin aikakaudel a säilyneisiin läh eisiin, ku en asiaki joihin, ki jeisiin ja ki jallisuu een
− mikä on ehny mahdolliseksi mi ä moninaisimpien aiheiden u kimuksen.
Tilien sisäl ämä iedo e o ukses a a joa a läpileikkauksen yh eiskunnas a, ja oudin ileis ä
löy ääkin ie oa muun muassa maanomis ukses a, asu ukses a, maan iljelys ä, kaupan- ja
sodankäynnis ä sekä aineellises a kul uu is a. Tulki semalla aineis oa luo as i oidaan u kia myös
keskiaikais a yh eiskun aa. Jossain mielessä ileihin i seensä keski y ä u kimus onkin ken ies
jääny ähäiseksi joh uen juu i aineis on monipuolisuudes a: u ki a aa on ii äny , aikka
ki janpi oa ei i sessään olisikaan o e u keskeiseksi u kimuskoh eeksi.
Tu kin aihe ani kahdessa kon eks issa. Laajemmassa mielessä käsi elen Ruo sin k uunun
ki janpi oa 1500-lu un puoli älissä. Kus aa Vaasan uudis ukse oli a ässä aiheessa kii aimmillaan
ja hallin oa ja ki janpi oa py i iin ja ku as i kehi ämään. Aiempi u kimus a joaa yleisku an
hallinnos a ja muu ama ä keä läh ee alo a a k uunun suhde a ki janpi oon.
3
Toisaal a u kimukseni nojau uu Kus aa Vaasan pojan Juhanan Lounais-Suomessa uodes a 1556
uo een 1563 halli semaan he uakun aan. He uakunnan iliaineis o o a säilynee e i äin
hy in, ja he uakun a a joaa luon e an ajallisen ja paikallisen ajauksen u kimukseni empii iselle
osalle. Kon eks i sy en ä ä oinen oisiaan: yleiseen olisi aikea pääs ä kiinni ilman yksi yis ä, ja
yksi yiseen ilman yleis ä.
Osoi an äi öski jassani, e ä k uunun ki janpidossa käy e iin 1500-lu un puoli älin Ruo sissa
so ellu us a niin sano us a cha ge and discha ge -ki janpi ojä jes elmäs ä. Tämän jä jes elmän e i
muo oja oli käy össä keskiajalla ja uuden ajan alussa monissa maissa. Cha ge and
discha ge -jä jes elmän keskeisiä pii ei ä oli a ilien laadin a henkilöiden, ei o ganisaa ioiden,
nimissä, niiden osoi aminen ko keammalle aholle, ennal a mää ä yn aikajakson ka aminen sekä
pääoman omis uksen ja hallinnan e o aminen.
Lisäksi ilijä jes elmässä muodos e iin omin akeises i ili uoden eo ee inen laskelma, jos a
ilinpi äjän uli as a a. 1500-lu un Ruo sissa pe iaa ee o eu ui a niin, e ä oudi laa i a ili
k uunulle, syyskuun lopul a mikkelinpäi äs ä mikkelinpäi ään, ja hallinnoi a uloja ja pääomia,
jo ka ei ä ollee heidän omiaan. Cha ge and discha ge -jä jes elmän unnis aminen Ruo sin
k uunun ilien pohjaksi a joaa ilien analysoin iin eo ee isen mallin, joka on aiemmin puu unu .
Tois a u kimuskysymys äni − si ä mi en ki janpi o o eu e iin käy ännössä − u kin sekä
k an i a ii ises i e ä k ali a ii ises i käsiki joi us u kimuksen me odein. Juhanan he uakunnas a
säilyny ä iliaineis oa säily e ään Kansallisa kis ossa Helsingissä, ja se ka aa yli 27 000 olio a ai yli
50 000 si ua. Koko aineis on ka alogisoin i u kimukseni osana nos i esiin aineis on sisäise
mi asuh ee ja mahdollis i sen a ioinnin, mi ä ilejä ja ekis e ei ä on pide y ä keimpinä ja minkä
on anne u uhou ua. Yksi äisiä käsiki joi uksia analysoin kiinni äen huomio a käsialoihin ja
esileimoihin py kien näin e o amaan paikallis en ki ju eiden laa ima aineis o myöhemmis ä
keskushallinnon laa imis a ileis ä ja yh een edois a. Löy ynee lainalaisuude osoi a a
ki janpidon sys emaa isuuden Juhanan he uakunnassa, ja nämä ulokse o a mal illises i
yleis e ä issä laajemminkin k uunun ilinpi oon.
Voudin ileillä on pi kä his o ia his o ian u kimuksen lähdeaineis ona, ja äi öski jani nojau uu
osal aan monien muiden u kijoiden yöhön. Ku en sano u, aikka ileihin i seensä kohdis unu a
u kimus a on melko ähän, on nii ä käy e y laajas i lähdeaineis ona 1800-lu ul a alkaen, ja ilejä
läh einä hyödyn änee u kimukse o a me ki ä äs i kon ibuoinee niiden ymmä ämiseen
laajemmassakin mielessä.
Väi öski jalleni e i yisen ä keä on ollu Johan Axel Almquis in sadan uoden akainen suu u kimus
Ruo sin paikallishallinnos a, joka aken uu pääosin oudin ilien a aan. Suomalaisis a u kijois a
Kauko Pi isen ja Pen i Ren allin u kimukse ja läh eidenkäy ö o a ollee suu eksi hyödyksi.
4
Tu kimusongelman muodos amisessa ken ies ä kein yksi äinen u kimus aas on ollu La s Sjödinin
uonna 1950 julkaisema a ikkeli, jossa hän käsi elee oudin ilien alkupe ää yksi yiskoh aisella
a alla apaus u kimuksiin ja käsiki joi us u kimukseen noja en ja jo a lainaan he i u kimukseni
alussa. Rele an in u kimushis o ian pi kä aikajänne ke oo oisaal a lähde u kimuksen
kes ä yydes ä, oisaal a his o ioi sijoiden ajan ajallisuudes a: kaikkea his o iaa ei ehdi ä ki joi aa
uudes aan.
Ki janpidon laajempi u kimushis o ia on oisenlainen, ja siinä edis ysaskelia on o e u e i yises i
iime uosikymmeninä. Ku a ki janpidos a Eu oopassa 1500-lu ulla on kui enkin yhä si paleinen
eikä e aile aa u kimus a ole helppo ehdä. Ki janpidon his o iassa apaa paino ua
kaksinke aisen ki janpidon nouseminen halli se aan asemaan, mu a e ilais en jä jes elmien ja
oimijoiden ki jo on ollu suu i.
Oman u kimukseni olen ajannu ki janpidon u kimiseen a kassa kon eks issa, mu a e ailu
esime kiksi saksalais en uh inaskun ien, Hansa-lii on ai englan ilais en ka anoiden ki janpi oon
oisi olla silmiä a aa aa. Samalla ulkomais en u kijoiden on haas a aa u us ua Ruo sin a haisiin
ki janpi oaineis oihin, sillä u kimus on al aosin julkais u suomeksi ai uo siksi. Suomessa
ki janpidon his o ian u kimus on ollu ähäis ä, ha inaisena poikkeuksena alous ie eilijä Axel
G andellin äi öski ja 1940-lu ul a. Ehkäpä ki janpidon his o ialle uskal aisi oi oa Suomessakin
uu a nos e a.
Tu kin äi öski jassani myös oudin ilien a kis okokoelmaa, jos a on yhä aikea saada o e a
kokonaisuu ena. Voudin ilien his o ia unne aan kui enkin e a en hy in ja on pieni ihme, e ä
Suomea koske a ili o a sel innee nykypäi ään lähes yh ä hy ässä kunnossa, kuin missä ne 1600-
lu un alkupuolella oli a . Tilejä säily e iin laa imisensa jälkeen uosisa oja Tukholman linnassa,
missä nii ä uhkasi a usea linnanpalo , ja kaksi paloa 1800-lu un alussa oli a kin melkein
koh alokkai a, kun noin kolmannes ileis ä uhou ui. Suomea koske a ili oli a kui enkin
onnekkaiden lähes äysin sääs yneiden joukossa, aikka sa u ahinkojen jälkiä on yhä niissäkin
ha ai a issa.
Suomen sodan jälkeen Suomea koske a a kis oaines sii e iin Haminan auhansopimuksen
mukaises i Suomeen. Voudin ili kulje e iin ensin lai alla Tu kuun ja siel ä ekikyydillä uu een
pääkaupunkiin Helsinkiin. Säiden a moilla olisi ileille jälleen oinu käydä huonos i, mu a ne
sääs yi ä ja löysi ä lopul a iensä Senaa in a kis oon Senaa inlinnan ullakolle. Seu aa ana uhkana
oli a liian innokkaa u kija , jo ka leikkeli ä ilejä ja kulje i a nii ä omiin kokoelmiinsa, kunnes
jä jes ely yö uosisadan puoli älissä iimein joh i mode nin a kis okokoelman syn yyn ja aineis on
säilymisen u aamiseen. Hieman huonommalla uu illa olisi a ie omme Suomen a haises a
his o ias a olennaises i ähäisemmä .
5
Nykyisin oudin ili löy y ä Kansallisa kis os a ja niiden keskiaikaise kansilehde
Kansalliski jas os a. Mi ä 2000-lu ulla on a jo a ileille, ja oisaal a mi ä ileillä on a jo a 2000-
lu ulle? Se äni Seikko Eskola oli aikoinaan Pen i Ren allin his o ian-seminaa issa ja ke oi, kuinka
Ren all oli an anu e äälle oppilaalleen eh ä äksi ehdä seminaa i yön käy äen oudin ilejä. Kun
Ren all yön almis u ua iedus eli, mi ä oppilas pi i eh ä änannos aan, as asi oppilas: ”No,
olihan ämä kiinnos a aa, mu a olisi saanu olla ähän enemmän kul uu ia”. Ren allin as aus
kuului: ”No mu a o a han nämä ili kul uu ia − ja ieläpä e i äin hienoa sellais a!”
Ja näinhän se on: ili o a i sessään käsi yön ja hallinnollisen osaamisen aidonnäy e, ja niis ä pii yy
läpileikkaus yh eiskunnas a, joka on monil a osin äysin unnis e a a nykyaikanakin. Tili laa inee
oudi esime kiksi joh i a ou ikun ia, joissa on paljon samoja ajalinjauksia kuin nykyis en
i kamies en maakun auudis us a a en hahmo elemissa ka oissa. Toisessa ää ipäässä ileis ä
aas sel iää, minkä ä ise yijy oli a suosiossa 1550-lu un Raumalla.
Takanani näky ässä ku assa näkyy aukeama Juhanan he uakunnassa laadi us a mes a i Jakob
lai an aken ajan ilis ä. Se on esime kki huolellises i laadi us a ilis ä, jossa on panos e u pai si
sisäl öön myös sen esi ämiseen. Tilien his o iassa alkoi uusi aihe 2000-lu ulla, kun ne digi oi iin,
ja ämäkin ku a on saa a illa Kansallisa kis on digia kis ossa. Pääosin oudin ili on osin digi oi u
anhois a mik o ilmikopiois a, oisin kuin ässä esime kissä. Digi oinnin edu o a kui enkin
kiis a oma : kaikki aineis o o a muu aman hii en painalluksen päässä, eikä änään käsi el ä än
u kimuksen ekeminen olisi ollu mahdollis a ilman ällaisia apu älinei ä.
Tule aisuus lupaa ielä lisää: iimeisimpänä eknologisena askeleena on saa u lupaa ia uloksia
ilien sisäl öjen koneellises a lukemises a, mikä oisi mahdollis aa iedone sinnän a alla, jollaises a
ei ä ilien u kimuksen u anuu aja olisi uskal anee haa eillakaan.
Jokainen u kija oi oo ie ys i ja koa yölleen, ja i se oi oisin e i yises i, e ä a haisen ki janpidon
pi käaikaise u kimusongelma sekä nykyajan uude me odi he ä äisi ä yhdessä uudenlais a
kiinnos us a oudin ileihin ja niiden u kimukseen.
Ja ämän aja uksen myö ä pyydän ny ei ä, a oisa dosen i Tapio Salminen, iedekunnan
mää äämänä as a äi äjänä esi ämään ne huomio , joihin ka so e äi öski jani an a an aihe a.
