Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ( oim.), 2022.
Ko i, hy in oin i yö ja haa oi u uus.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 248–282.
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-038-0
9
Riski ja luo amus sy jäseudun
aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
Johdan o
Ta kas elemme lu ussa sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäyn i yöhön
lii y iä iskejä sekä luo amus a yh enä iskien hallin akeinona. Hy in oin-
i yö, ku en aikuissosiaali yö, ja sen iski mää i y ä ja ealisoi u a aina
suh eessa ie yyn kon eks iin. Si en sy jäseu u paikallisena olosuh eena uo
kohda uihin iskeihin ja niiden hallin aan oma e i yispii eensä. Keskeise-
nä läh ökoh ana analyysissa on näkemys, e ä haa oi a assa asemassa ole-
ien aikuis en pa issa eh ä ä ko ikäyn i yö apah uu luo amuksen ja iskien
älisessä jänni eessä. Luo amus on keskeisessä osassa sekä unnis e ujen
iskien hallinnassa e ä silloin, kun osapuole a ioi a asiakas ilan een ja
-suh een po en iaalisia iskejä. Luo amukseen pe us uu se, e ä asiakas pääs-
ää yön ekijän ko iinsa ja e ä yön ekijä ylipää ään menee ko ikäynnille. Jos
asiakas luo aa ii ä äs i yön ekijään, ko i mää i yy hänelle u alliseksi
Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
249
ja myön eiseksi koh aamisen ilaksi. Jos yön ekijä puoles aan luo aa asiak-
kaaseen, hän ka soo asiakkaan kodin ole an ii ä än u allinen yösken e-
ly-ympä is ö.
Haa oi a assa asemassa ole alle asiakkaalle ko ona eh ä ään aikuis-
sosiaali yöhön lii yy monenlaisia iskejä. Ko ikäynnillä oi ulla näky äk-
si asiakkaan e is äy yneisyys ja aikeude huoleh ia asunnon kunnos a ai
omis a pe us a peis aan. Osa iskeis ä lii yy maan ie eelliseen sijain iin, ku-
en sy jäseudulla pi kiin e äisyyksiin ja pieneen asukasmää ään. Esime kiksi
yön ekijän au o pihassa oi paljas aa asiakkaan uen a peen naapu us olle
ai ohikulkijalle, jolloin ämän yksi yisyys oi olla uha una ja hän oi ulla
yh eisössään leima uksi. Pienessä yh eisössä, jossa kaikki un e a oisensa,
ihmissuh ee kie ou u a oisiinsa ja sukujen his o ia ja ” e ii i ” o a me ki-
yksellisiä. Näiden kon eks i ekijöiden unnis aminen iskien näkökulmas a
on aikuissosiaali yössä ä keää.
Myös yön ekijälle asiakkaan ko iin meneminen sisäl ää monia iskejä,
joiden e i elyyn ja analysoimiseen keski ymme ulososiossa. Työn ekijä oi
kohda a ko iin as uessaan muun muassa epämielly ä ää ja e eydelle aa-
allis a likaisuu a sekä kokea häi in ää, äki al aa ja hankalia uo o aiku-
us ilan ei a. Hän oi olla huolissaan siellä koh aamiensa lemmikkieläin en
hy in oinnis a. On olemassa myös iski, e ä asiakas ei o a a jo ua ukea
syys ä ai oises a as aan, eikä yön ekijä oi ällöin olla a ma asiakkaan
u allisuudes a ja ko ona sel iy ymises ä. Kaikkinensa ko ikäyn i yössä kes-
keisessä osassa on yön ekijän kyky unnis aa iskejä ja halli a nii ä.
Lu ussa mää i e ään ensin luo amuksen ja iskin käsi ei ä e i näkökul-
mis a aiemman hy in oin i- ja ko ikäyn i yön u kimuksen pohjal a. Toiseksi
lu ussa uodaan esille u kimuksen kon eks ina sy jäseudun sosiaali yö ä ja
sii ä aiemmin eh yjä u kimuksia. Kolmanneksi ku a aan analyysip osessi,
joka pe us uu oman yön u kimiseen sekä yökokemuksen hyödyn ämiseen,
yössä syn y ien aineis ojen, ku en ässä apauksessa ko ikäyn ien ja niis ä
eh yjen ki jaus en, a kas eluun. Aineis on luen aa ohjaa kysymys: millaisia
iskejä ja niiden hallin akeinoja aineis os a on paikanne a issa? Yksi ki -
joi ajis a (HT) eki osana sosiaali yön ekijän yö ään neljä ko ikäyn iä, joi a
kaikki ki joi aja e lek oi a yhmäkeskus eluissa iskien unnis amisen ja
hallinnan näkökulmis a. Tulososiossa e i elemme aineis oesime keis ä e i-
250
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
laisia sy jäseudun sosiaali yössä kohda a ia iskejä ja si ä, kuinka sosiaali-
yön ekijä omalla oiminnallaan, synny ämällä luo amus a, py kii nii ä
halli semaan. Lu un a oi eena on uoda keskus eluun yh ääl ä kodissa eh-
ä ässä aikuissosiaali yössä kohda a a iski ja oisaal a luo amuksen kes-
keinen me ki ys u allis en ja onnis uneiden koh aamis en pe us ana.
Ko ikäyn i yön y imessä iski ja luo amus
Riski ja luo amus o a yh een kie ou u ia käsi ei ä, joi a on u ki u paljon
yh eiskun a ie eissä. Ne mää i y ä ele an eiksi sekä yh eiskunnallisis-
sa suh eissa e ä ihmis en keskinäisessä kanssakäymisessä. Riski ja iskien
hallin a o a keskeinen osa hy in oin ipoli iikan ja -pal eluiden sanas oa
e enkin englanninkielisissä maissa (Godin 2004). Suomessa iski-sanan i-
lalla käy e ään usei a käsi ei ä, ku en huoli, a e, uhka, epä a muus ekijä,
aa a ilanne ai aa allisuusa io. Viimeaikainen ko ona i uspandemia on
ehny iskipuheen suomalaisille u ummaksi ja uonu keskus elun koh eeksi
a un a au ien le iämiseen lii y ä iski ja a a halli a nii ä. Ko ona i us-
pandemiassa iskiksi mää i y ä muun muassa sosiaalise kon ak i , iskien
hallin akeinoksi puoles aan pysyminen ko ona ja kon ak ien äl äminen.
Riskiin lii yy näkemys mahdollisuudes a aiku aa, muu aa odo e ua
ule aisuu a ja äl ää epä oi o un apah uminen (O’Malley 2008, 54; Zinn
2008, 4). Riskiä lähes y ään u kimuksessa ja hy in oin i yössä monis a ii-
ekehyksis ä e ilaisissa kon eks eissa. Aikaisemmassa u kimuksessa on kä-
si el y (epä)luo amuksen ja iskin älis ä yh ey ä; ämä on myös ässä eks-
issä keskeinen läh ökoh a, kun ulki semme ko ikäyn eihin lii y iä iskejä
(Webb 2006; O’Malley 2008; Hall ym. 2017; Saa io ym. 2017). Yksinke ais-
aen oi ode a, e ä mi ä suu emmaksi mää i yy yön ekijän ja asiakkaan
älinen luo amus, si ä pienempi on iski siihen, e ä jokin uhka o eu uu
ko ikäynnillä. Luo amuksen mää i elmään i sessään sisäl yy almius o aa
haa oi umisen ja pe e yksi ulemisen iski (ks. esim. Poppo ym. 2016). Luo -
amuksen ah is amisella, esime kiksi so i us a kiinni pi ämisellä, oidaan
kui enkin me ki ä äs i ähen ää elämän epä a muu a. Riskien hallinnassa
on kyse py kimykses ä ie ää ja aiku aa ennakol a elämän epä a muus- ja
Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
251
uhka ekijöihin. Riski ja luo amus o a myös ilmiöi ä, jois a asiakas ja yön-
ekijä neu o ele a yhdessä osana keskinäis ä uo o aiku us aan. Niiden
uo o aiku eisuuden ymmä ämisessä olennaisena apuna o a e nog a ise
u kimukse uo o aiku uksen alal a (ks. esim. Mun inga ym. 2016).
Riskin mää i yminen e i lähes ymis a oissa
Realis isen lähes ymis a an mukaan iskiä lähes y ään osiasiallisena apah-
umana ai aa ana, jo a oidaan a ioida ja analysoida sosiaalises a odelli-
suudes a e illisenä ilmiönä. Tämä lähes ymis apa on a allinen muun muassa
lääke- ja alous ie eessä sekä eknisissä ie eissä. Voidaan esime kiksi a kas-
ella alkoholin käy ön iskejä käy äjälle ja hänen lähipii illeen ai ko ko ason
nousus a aiheu u ia iskejä elkaan uneille ko i alouksille. Py kimyksenä
on laskea odennäköisyyksiä sille, e ä iski oden uu ja mikä sii ä aiheu u-
an hai an mää ä on. Lisäksi pohdi aan keinoja äl ää kyseinen iski. Usein
ealis isessa pe spek ii issä o e aan huomioon inhimillisen oiminnan sa -
uman a aisuus sekä ihmis en e ilaise käy äy ymis a a ja alinna . (Zinn
2008, 5.) Esime kiksi ko onapandemian ai ilmas omuu oksen le iämisen is-
kiin ja sii ä eh yihin laskelmiin aiku a a ihmis en a os ukse , alinna ja
ie oinen iskino o. Toisinaan ihmise o a a ie oises i suu ia iskejä osana
elämän apa alin ojaan.
Sosiologisessa lähes ymis a assa iskin ymmä e ään mää i y än sosio-
kul uu ises i edellä ku a ua monimu kaisemmissa yksilön ja yh eiskunnan
älisissä suh eissa (Zinn 2008, 6). E i aikoina e i asia näy äy y ä yh eiskun-
nallisina ai yksilöllisinä iskeinä. Si en iskien oidaan nähdä ole an yh ä
aikaa ak uaalisia, mu a sosiaalises i äli ynei ä ja ulki uja. Riski ekijöiden
ja uhkaku ien ie oisella esiin nos amisella py i ään usein aiku amaan ih-
mis en käy äy ymiseen. Tä ä oidaan pi ää yh enä aikamme yksilö- ja äes-
ö ason hallinnan ja ohjailun keinona (O’Malley 2008). Ihmisiä py i ään oh-
jaamaan esime kiksi yöllisyys oimiin uomalla esiin yö ömyy een lii y iä
iskejä; e eellisiin elin apoihin puoles aan ohja aan uomalla esiin epä e -
eellis en elin apojen hai oja ai asunnon huolenpi oon ohja aan hää öuhan
oimalla.
252
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
Kons uk ionis isessa lähes ymis a assa ko os e aan ielä edellis äkin
enemmän si ä, kuinka sinänsä ealis ise iski mää i y ä osana jokapäi-
äisiä, sosiaalisia ulkin ap osesseja (Zinn 2008, 6). Käy ännössä jokaiseen
a kielämän ja hy in oin i yön alin aan lii yy iski: äy yy ha ki a, ekeekö
yön ekijänä asiakkaan luokse ko ikäynnin ai ko iu aako ämän lai oshoi-
dos a asumaan yksin. Si en a kielämässä iskien unnis aminen ja hallin a
o a enemmän ai ähemmän läsnä. Elämän iskial ius ja mahdo omuus
halli a kaikkia iskejä eke ä meis ä kaikis a haa oi u ia (luku 1). Ta kas-
elemme ässä lu ussa iskejä ja niiden hallin aa juu i äs ä kons uk ionis-
ises a pe spek ii is ä, osana a kielämän ulkin ap osesseja. Analysoimme
si ä, kuinka aikuissosiaali yön sosiaali yön ekijä unnis aa, ulki see, a i-
oi ja py kii halli semaan iskejä osana ekemäänsä ko ikäyn i yö ä. Riskien
unnis aminen ja niiden hallin a o a nykyisen ja ule an odellisuuden (epä)
luo e a uuden a ioin ia. Si en iskin ja luo amuksen älille aken uu mo-
nisyinen keskinäisyh eys.
Luo amuksen e i me ki ykse
Luo amuksen käsi e ii aa luo e a uuden, ennakoi a uuden ja eiluuden
odo uksiin ihmis en älisessä kanssakäymisessä (ks. esim. Poppo ym. 2016).
Luo amus a oidaan pi ää uskomuksena, joka pe us uu ennakoi a uu een ja
kul uu iseen ie oon. Me joko luo amme i seemme, oisiimme, amma ilai-
siin ai ins i uu ioihin ai si en me emme luo a. Luo amus ( ai epäluo amus)
on kui enkin myös jo akin, jo a ie oises i akenne aan ja jos a neu o ellaan
yh eiskun a- ja uo o aiku ussuh eissa. Tällöin kyse on pikemminkin muu -
u as a ja ilannekoh aises a p osessis a ja käy ännös ä, johon oidaan myös
e i keinoin aiku aa. (F anzén ym. 2020.) Edellä sano un pe us ella luo a-
muksen u kimuksessa on unnis e u sekä uo o aiku us- e ä ins i uu iope-
us eis a luo amus a, joskin käy ännön elämässä nämä usein kie ou u a oi-
siinsa (Die z 2011). Keskeis ä luo amuksen synnyssä on, e ä se pe us uu aina
ilannekoh aiseen luo e a uusa ioon: se edelly ää osapuolen a ioimis a
luo e a aksi e ilais en ie oläh eiden ja ” odis eiden” pe us eella (Die z 2011).
Ihmis en älinen yh eis yö ja yhdessä oimiminen edelly ä ä luo a-
mus a, jo a usein py i ään ie oises i ah is amaan ja joskus myös heiken-

Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
253
ämään, mikäli a oi eena on aikeu aa osapuol en yh een lii ou umis a.
Esime kiksi lupaus en, aika aulujen ja sopimus en pi äminen usein ah is aa
luo amus a, kun aas niiden ikkominen heiken ää si ä. Voidaan kui enkin
myös päin as aises i ode a, e ä jos luo amusas e on ko kea, ei (ki jallisia)
sopimuksia a i a. Keskeis ä on se, e ä luo amuksen oi saa u aa, sen oi
mene ää ai luo aa oi osi ain. Toimija oidaan ka ego isoida ie yssä ilan-
eessa joko luo e a aksi ai epäluo e a aksi, oli kyseessä si en aikka al io,
ikollisjengin jäsen, kansain älinen yh eisö, aka eemisen yh eisön jäsen, so-
siaali yön ekijä ai haa oi a assa asemassa ole a asiakas. Riski ja luo amus
o a käsi ei ä, jo ka aipu a monenlais en sosiaalis en ja yh eiskunnallis en
ilmiöiden analysoimiseen.
Riskin a oin myös luo amus muodos aa ah an, moni ahoisen ja kan-
sain älisen u kimusalueen. Luo amuksen u kimukselle on esime kiksi
oma kansain älinen julkaisunsa Jou nal o T us Resea ch. Luo amus a on
u ki u monessa e i asiayh eydessä, ku en liike alous- ja kauppasuh eissa
(Poppo ym. 2016), (kansain älisessä) poli iikassa sekä yleises i ihmis en ja
o ganisaa ioiden älisessä oiminnassa. Keskeisiä kysymyksiä alan u kimuk-
sessa o a : Mi ä on luo amus? Mikä saa oimija luo amaan oisiinsa? Mihin
luo amus pe us uu? Mi en synny e ään ja saadaan aikaan luo amus a ai
epäluo amus a? (Bachmann 2011; Die z 2011.)
Ta kas elemme luo amus a yön ekijän ja asiakkaan älisessä koh aami-
sessa. Tällöin on keskeis ä unnis aa o ganisa o is en asemoin ien ja ohjeiden
me ki ys luo amuksen aken ajina, ku en se, e ä sosiaali yön ekijän i ka-
ja asian un ija-asema sekä asiakkaana oleminen aiku a a luo amuksen
syn yyn. Hy in oin i yön o ganisaa ioilla on ohjeis uksia ja linjauksia asia-
kas yössä kohda a ien iskien minimoimiseksi. Esime kiksi niillä saa aa
olla linjauksia sii ä, milloin ko ikäyn ejä ehdään yksin, milloin pa i yönä ai
milloin yön ekijän ulee pi ää mukanaan pippu isumu in a. Si en asiakkaan
ko ona apah u assa koh aamisessa luo amuksen syn y on sekä uo o aiku-
us- e ä ins i uu iope us eis a.
254
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
Riski ja luo amus hy in oin i yön u kimuksessa
Hy in oin i yössä iski on olennainen ilmiö, ja yön ekijä koh aa a yös-
sään kas a assa mää in e ilaisiin iskeihin lii y iä ilan ei a ja oimin a a-
poja. Kyky mää i ää, a ioida ja halli a iskejä ka so aan keskeiseksi osaksi
hy in oin i yö ä (Godin 2004; Sawye ym. 2009; Juhila ym. 2016; Hall ym.
2017). Työn ekijä on as uullinen o eu amaan o ganisaa ionsa iskipoli-
iikkaa esime kiksi seu aamalla saamiaan yö u allisuusohjei a sekä a ioi-
maan yössään koh aamiaan epä a muuksia ja iskejä (Joyce 2001; Saa io ym.
2017). Riskien a ioimisen a uksi on kehi e y o maaleja, lomakepohjaisia
yö älinei ä, joskaan niiden ei ka so a pa haalla a alla huomioi an ilanne-
koh aisia ekijöi ä. Riskien a ioinnissa niin sano ulla amma illisella in ui-
iolla ja ” ais olla” onkin iso me ki ys. (Godin 2004; Fe guson ym. 2020.)
Hy in oin i yössä on keskeis ä kye ä unnis amaan ja a ioimaan asiak-
kaan a jessa läsnä ole ia iskejä: mi kä ekijä a jessa o a iski asiakkaalle
i selleen, hänen lähiyh eisölleen, yön ekijälle ai yh eiskunnalle? Työn ekijän
oidaan ka soa ole an as uullinen au amaan asiakas a halli semaan ämän
omaan oimin aan ja a keen lii y iä iskejä, esime kiksi neu onnan, in o -
maa io-ohjauksen ja pal eluiden a joamisen keinon. Si en hy in oin i yössä
oidaan ka soa ole an kyse e ilais en iskien unnis amises a, a ioimises-
a ja hallinnas a. Hazel Kemshall (2010) muis u aa, e ä iski on laaja ilmiö,
johon oidaan o aa hy inkin e ilaisia näkökulmia. Hänen mukaansa yksi -
äinen iski saa e ilaisia ilmenemismuo oja iippuen esime kiksi sii ä, mis ä
sosiaali yön yöaluees a kulloinkin on kyse.
Sa ah Pink u kimuskumppaneineen (2016) jäsen ää e nog a isilla mene-
elmillä si ä, mihin ie oon pe us uen hy in oin i yön ekijä eke ä pää el-
miä kodin u allisuudes a ja luo e a uudes a. Keskeisiksi ie oläh eiksi he
mää i ä ä aiemma asiakaski jaukse , lähe ee sekä paikan päällä eh ä än
( un eiden) ha ainnoinnin. Riskia ioin ien pe us ei a ko ikäyn i yön e ulin-
jassa o a e i ellee myös Ha y Fe guson ja kumppani (2020). Ann-Ma ee
Sawye ja kumppani (2009) mää i ä ä esime kiksi e apeu isen, kumppa-
nuu een pe us u an asiakassuh een aken amisen ole an iskien hallinnan
keino. Ma y Kend a ja Vale ie Geo ge (2001) o a puoles aan e i ellee iskin
e i me ki yksiä ko ikäyn i yössä. Heidän mukaansa ko ikäyn ikoh aaminen
Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
255
on o ollinen e ilaisille iskeille ja edelly ää niiden ie ois a hallin aa: käyn-
neille muodos uu e i yinen, kompleksinen, ilannekoh ainen ympä is önsä,
mikä ekee ko ikäyn i yös ä aikeas i ennakoi a aa ja monessa mielessä ai-
keas i aja a aa (ks. myös Pink ym. 2016; Juhila ym. 2021; luku 5). Ko ona
eh ä ässä yössä apah u a i hee oi a muodos aa iskejä joko yön eki-
jä- ai asiakas u allisuudelle. Tämä luku py kii osal aan konk e isoimaan ja
käsi eellis ämään ko ikäyn i yön iskejä ja mää i elemään niiden hallinnan
e i yispii ei ä sy jäseudun sosiaali yössä sosiaali yön ekijän näkökulmas a.
Sy jäseudun aikuissosiaali yö okuksessa
Sosiaali yö on paikallisissa olosuh eissa mää i y ää. Näin esime kiksi sy -
jäseu u uo siihen oman e i yisyy ensä. Paikallisuus ii aa myös asiakkaan
koh aamiseen kokonais al aises i niin, e ä o e aan huomioon asiakkaan i-
lanne, ympä is ö ja niihin aiku a a ajallise ekijä . (Lindq is 2009, 51.)
Tässä lu ussa sy jäseudun käsi e a koi aa osaa Länsi- ja Pohjois-Lapis a
– kyseessä on pien en paikalliskeskus en ja kylien osin a k isia ja e ämaisia
aluei a. Lapin maakun a on Suomen pohjoisin, laajin ja ha aan asu uin maa-
kun a. Suomen ympä is ökeskus mää i elee sy jäseudun ha aan asu uksi
maaseuduksi, jossa on pieniä keski ymiä ja jonka pin a-alas a suu in osa on
me sää (Helminen ym. 2020, 12; ks. myös Kilpeläinen 2016, 38). Täs ä poi-
ke en Länsi- ja Pohjois-Lapissa on aluei a, joissa ei juu ikaan kas a me sää
ja maa alouden sijaan esime kiksi po onhoi o on keskeinen elinkeino ja saa-
melaise alueen ä keä alkupe äiskansa. Käy ämäämme sy jäseudun sosiaa-
li yön käsi e ä akiin uneempi e mi u kimuski jallisuudessa on maaseu-
dun sosiaali yö ai maaseu usosiaali yö ( u al social wo k, emo e social wo k)
(esim. Juhila 2006, 134–135; Lindq is 2009; B ownlee ym. 2010; Kilpeläinen
2016, 38).
Aikaisempaa maaseu usosiaali yön u kimus a on eh y Englannissa
(esim. Pugh 2003) sekä e i yises i Aus aliassa (esim. Nickson ym. 2016) ja
Kanadassa (esim. B ownlee ym. 2010). Nämä maa o a Suomen a oin pi -
kien e äisyyksien ja ha aan asu ujen alueiden mai a. Tu kimus on lii y-
ny kommunikaa io eknologian käy ön me ki ykseen sosiaali yön ekijöiden
256
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
e ais uen ah is amisessa, sosiaali yön eh ä iin, sosiaali yön ekijöiden
amma i-iden i ee iin ja heidän kokemiinsa ee isiin is i ii oihin sy jäseu-
ujen pienissä yh eisöissä (B ownlee ym. 2010; Hal e son 2010; B ownlee
ym. 2012; Nickson ym. 2016). Pohjoismaisen maaseu usosiaali yön pionee-
ina oidaan pi ää Al Ronnby ä (1991), joka lähes yi maaseudun sosiaali yö-
ä yh enä oimijana paikallisyh eisöissä. Suomen kon eks issa on jäsenne y
maaseu usosiaali yön yösken ely- ja asiakasp osesseja (Niskala 2008; Talja
2018), pa isuhde äki allan koh aamisen käy än öjä (Lindq is 2009) sekä
eknologia äli eisyyden mahdollisuuksia ah is aa sy jäkylien asukkaiden
ja yh eisöjen hy in oin ia (Kilpeläinen 2016). Maaseudun paikallisyh eisö-
jen hy in oin ia o a u kinee myös Ma i Ka ilakoski ja Niina Ran amäki
(2020). Oman u kimusalueensa muodos aa maaseudun pal eluiden, niiden
mää än ja saa u e a uuden e i ely (ks. esim. Hämeenaho 2012).
Yh enä maaseudun ja sy jäseu ujen ominaispii eenä oidaan pi ää oi-
makas a luon osuhde a, ku en uodenaikojen ja sää ilojen suu a me ki ys-
ä ihmis en a kielämässä. As a Niskala (2008, 85) sanoi aa luonnon me ki-
yksen seu aa as i: ”Lapin maaseudulla yö ön ihminen on lähellä luon oa,
osalle se a koi aa e ilaisia ha as usmahdollisuuksia, osa hakee luonnos a
oimeen uloa”. Luonnon ah a läsnäolo asiakkaiden elämässä heijas uu myös
sy jäseudulla eh ä ään sosiaali yöhön muun muassa si ä kau a, e ä luon-
non ja elinympä is ön ilmiö sekä niiden mahdollis ama ak i i ee i , ku en
me säs ys, ule a asiakassuh eissa puheenaiheiksi. Sosiaali yön ekijän ulee
myös huomioida esime kiksi sääolo ja niiden aih elu läh iessään ko ikäyn-
nille kauas paikalliskeskukses a.
Maaseudulla on oma aken eellise ja alueellise sosiaalise kysymyk-
sensä. Esime kiksi pi kien e äisyyksien, ha aan asu ujen ja ko kean yö -
ömyyden muu o appioseuduilla kohda aan ihmisiä ja yh eisöjä hy in e i-
laisissa olosuh eissa kuin muu o oi oisissa kas ukeskuksissa. (Juhila 2006,
134–135; Kilpeläinen 2016, 38.) Maa- ja sy jäseudulla maan ie eellise e äi-
syyde oi a olla pi kiä, mu a sosiaalise e äisyyde o a usein lyhyi ä. Ku en
As a Niskala (2008, 63) o eaa: ”Maaseudulla sosiaali yön hallin o aken ee
o a ma ala ja koko kunnan henkilös ö unne aan, samoin kuin muu yh-
eis yö oimija ” (ks. myös Tuusa 2005; Lindq is 2005; B ownlee ym. 2012;
Kilpeläinen 2016, 46). Kun sosiaalise e kos o o a kool aan pieniä syn yy
Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
263
Luo amuksen aken aminen iskien hallinnankeinona
Asiakkaan ko ona eh ä ä iskien unnis aminen ja a ioiminen o a sidok-
sissa o ganisaa ioiden ja yöyh eisöjen yleiseen iskienhallin a yöhön. Osana
oma al on asuunni elmaa mallinne aan yöpaikkakoh aises i iskinhallin-
ajä jes elmää ja mene ely apoja. Riskienhallin aan kuuluu myös o gani-
saa ion suunni elmallinen oimin a epäkoh ien ja ode ujen iskien pois a-
miseksi ai minimoimiseksi. Keskeis ä on o eu uneiden hai a apah umien
ki jaaminen, analysoin i, apo oin i ja ja ko oimien o eu aminen. Riskin-
hallinnan oimi uuden edelly yksenä on, e ä yöyh eisössä on a oin ja u -
allinen ilmapii i, jossa sekä yön ekijä e ä asiakkaa ja heidän omaisensa
uskal a a uoda esille epäkoh ia, jo ka lii y ä laa uun sekä yön ekijän ja
asiakkaan u allisuu een.
Sosiaali yön ekijän koulu us ja yöyh eisölle laadi a a u aohjee sekä
eknise u ajä jes elmä o a ensisijaisia keinoja aa a- ja uhka ilan eisiin
a au umisessa. Voidaankin nähdä, e ä iskien unnis aminen ja unnus a-
minen sekä a oin keskus elu yöpaikoilla luo a pohjan u allisuuskul uu-
ille. (Saa salmi & Koi ula 2017, 11–13, 41, 47–48.) Riskia ioin iin aiku -
a a myös yön ekijän yökokemus ja -his o ia. Tä kei ä o a myös e ilaise
yö u allisuu een ai iskienhallin aan lii y ä äydennys- ja ja kokoulu-
ukse . Riskien luon eeseen, niiden unnis amiseen ja a ioin iin aiku aa
myös sosiaali yön ken ä eli se, missä, keiden pa issa ja mi en sosiaali yö ä
ehdään. Näihin ekijöihin pohjau uu jokaisen yön ekijän henkilökoh ainen
apa ehdä ko ikäynneillä iskianalyysia joko yksin ai yöpa in kanssa. Tosin
sy jäseudun sosiaali yössä on ain ha oin mahdollis a yöskennellä yöpa in
kanssa.
Edellä ku a us a kollek ii ises a iskienhallin a yös ä huolima a sy jä-
seudulla sosiaali yön ekijä on mones i ko ikäynneillä omillaan ja hy in oin-
i yön ekemisen e ulinjassa. Hänel ä aadi aan kykyä ulki a asioi a ja oimia
oikein, u a a oma ja asiakkaan u allisuus e ilaisissa ko iympä is öissä ja
nopeas ikin muu u issa uo o aiku us ilan eissa. Ais ien a aisella iskia -
ioinnilla a koi amme si ä in o maa io a, mikä sosiaali yön ekijälle syn yy
sii ä, mi ä hän kuulee, näkee ja hais aa asiakkaan ko ona iskin näkökulmas-
a. Ilmapii in ja unneympä is ön analysoin iin aiku a a uo o aiku uk-

264
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
sessa ha ai a a elee , ilmee ja äänenpaino . Riskia ioin i on kiin eäs i si-
doksissa siihen kon eks iin, jossa si ä kulloinkin ehdään. Myös seu aa aksi
ekemämme ulkinna iskeis ä ja luo amukses a o a sidoksissa kon eks iin-
sa eli käy e yyn aineis oon sekä o eu e uun u kimus- ja analyysip osessiin.
Esinee ja asuinolo : iski lii yen kodin
ma e iaaliseen ympä is öön
Seu aa aksi ku aamme ja e i elemme ko ikäyn ien iskejä, jo ka lii y ä ko-
din ma e iaaliseen ympä is öön. Lisäksi e i elemme näiden iskien hallin aa
asiakas- ja yön ekijä uo o aiku uksessa. Sosiaali yön ekijä (HT) on aikai-
semmin ehny sosiaalipäi ys yksellis ä sosiaali yö ä, jossa akuu i , ennakoi-
ma oma ja muu u a ilan ee o a osa yön a kea. Sosiaalipäi ys yksessä
yö ä ehdään oisinaan niukan ja puu eellisen iedon alossa: ei ole olemassa
a kkaa ilanneku aa sii ä, mikä päi ys äjiä odo aa kodissa. Asiakkaa o a
i ka-aikaan eh ä ään sosiaali yöhön nähden useimmin päih eiden aiku-
uksen alaisia ja/ ai akuu issa k iisi ilan eessa. Sosiaalipäi ys ys yö sisäl ää
si en ennakkoon so i uihin ko i- ja oimis okäyn eihin e a una enemmän
mahdollisia iskejä, jolloin myös niihin a au umises a syn yy kokemus a;
iskienhallinnas a uleekin ajan myö ä u iinia. Laaja-alainen ja pi kä ken -
äkokemus on luonu sosiaali yön ekijälle (HT) iskienhallin aan apoja ja
hy iä käy än öjä (esime kiksi mielensisäisiä oimin amalleja ja un eiden hal-
lin aa), jo ka edesau a a luo amuksellisen uo o aiku uksen luomis a ja yl-
läpi ämis ä asiakkaan kanssa. Opi u ja yöelämässä ” es a u ” oimin amalli
ja kokemukse iskien analysoimises a luo a ilaa läsnäololle ja kokonais al-
aisille, ais ien a aiselle iskia ioinnille ko ikäyn ien aih u issa ilan eissa.
Riskien hallin a on si en osa opi ua sosiaali yön ekijä amma i ai oa ja asian-
un emus a, joka kehi yy ajan kuluessa.
Sosiaali yön ekijä saapuu Ma kun alolle, joka sijai see kun akeskuksen
läheisyydessä. Piha on epäsiis i, ja siellä on kasoissa sekalais a a a aa. On
puu a a aa, oskapinoja ja huonekaluja. Piha-alue on kokonaisuudessaan hoi-
ama on, ja pa kki ilaa au olle on aikea löy ää (Ha ain opäi äki ja).
Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
265
Ma kun asun o on sii o omuuden uoksi asumiskel o on. Ma k-
ku ilmoi aa sel äs i, e ei kaipaa ko ikäynnille ulijoi a. Sosiaali-
yön ekijä soi aa e eys a kas ajalle, joka ke oo, e ä ei ällaises-
sa ilan eessa (in o moi u e eys a kas ajalle ii is e ys i ilanne)
oi ehdä a kas us a, ellei asukas suos u. Ma kku ei suos u. Asun-
nossa sisällä menee jonkinlainen polku la ialle jääneiden ja osin
maa uneiden jä eiden ja a a oiden keskellä. Haju on sie ämä ön:
ulos e a, i saa, pilaan unu a uokaa, anhoja aippoja ja likai-
sia aa ei a. Rollaa o i on ulos een ja e en pei ossa. (Asiakas ie-
ojä jes elmä)
Ko ikäyn i yössä sosiaali yön ekijä käy oisinaan kodeissa, jo ka ei ä
asuinympä is önä as aa yleis ä käsi ys ä asumiskelpoises a asunnos a. A io
asumiskelpoisuudes a pe us uu yllä ole assa aineis o-o eessa siihen, mi ä so-
siaali yön ekijä ha ai see ja ais ii: asunnon sii o omuuden huomaa kaikilla
ais eilla he i sisään mennessä. Sie ämä ön haju saa oimaan pahoin. Sosiaa-
li yön ekijä saa pidä ellä i seään, e ei yn ää ulos aikkaaseen ilmaan. Tä ä
sosiaali yön ekijä ei kui enkaan Ma kulle ke o ai muu en ilmaise.
Luo amussuh een aken aminen edelly ää, e ei asukkaan ko ia a ioida
ai a os ella a alla, joka mahdollises i loukkaa hän ä – si ä ei siis mää i e ä
sellaiseksi, johon sosiaali yön ekijä ei kykene as umaan sisään. Luo amus a
ko iin saapu aa yön ekijää koh aan ah is aa myös se, e ei hän näy ä ne-
ga ii isia, as enmielisyyden un ei aan, aan py kii poikkeuksellisessakin
ilan eessa oimimaan mahdollisimman neu aalis i. Hän jä ää esime kiksi
mahdollise asiakkaan k i iikin ja p o osoinni huomioima a. Tällä ke aa
ko iympä is ö ja sen sie ämä ömä haju uo a a ilmeisen iskin sille, e ei
asiakkaan asiaa pys y ä siellä hoi amaan. Sosiaali yön ekijä a ioi, e ei ko-
iympä is ö uo a e eys iskiä ain hänelle, aan myös Ma kulle i selleen.
Hän ke oo Ma kulle, e ä hänellä on el ollisuus soi aa e eys a kas ajalle,
aikka a kas us a ei oida ehdä ilman asiakkaan lupaa. Ko ikäynnillä uo-
o aiku ukseen aiku aa Ma kun a auksellisuus ulijaa koh aan (ks. osio
Riski lii yen kodin sosiaalisiin suh eisiin), ja ämä uo aa sosiaali yön eki-
jälle ähin äänkin iskin o ju uksi ulemises a ja mahdo omuudes a neu-
266
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
o ella asiois a, jolloin myös Ma kun au aminen käy mahdo omaksi (ks.
Pe e sen Reed ym. 2018).
Kodin ila a kaisu aiku a a monin a oin ko ikäyn iin, ku en siihen,
kuinka helppoa ai aikeaa yön ekijän on saada kokonaisku a asuinympä-
is ös ä ja asunnos a sekä ie ää, kuinka kodissa ulisi liikkua ai mi ä ei ejä
pi kin pääsee ulos.
Lähden Ma in luokse ko ikäynnille yksin. Talo on iso ja sokkeloi-
nen, sosiaali yön ekijän u allisuuden näkökulmas a haas a a.
Sisään mennessä on pimeää ja näky yys heikko, sillä ikkuna on
elje y ma oilla ja lakanoilla. Tunkkainen sa uinen ilma ulee si-
sällä as aan. Ma i ei ule o ella as aan, huudellessani o el a hän
mu ah elee jos ain ja keho aa pe emmälle. Talos a pois uessani
ei esiinny u allisuusuhkaa, joskin hygienia aso on heikko. (Ha-
ain opäi äki jas a)
Ma in alo on sokkeloinen, minkä akia sosiaali yön ekijän on aikea
hahmo aa, millaiseen ko iin hän on saapunu . Epä yypillisyyden aiku el-
maa ah is a a pei e y ikkuna , jo ka eke ä kodis a hämä än. Yleises i o -
aen aloisuus lisää ko ikäynneillä yön ekijän u allisuuden unne a, kun
aas pimeä heiken ää si ä. Hämä yys lisää iskiä esime kiksi as ua appusen
ohi likaan ai so keu ua ma oon. Myös asiakkaan ilmei ä ja liikkei ä on yön-
ekijän pimeässä aikeampi ha ainnoida ja ennakoida.
Yllä ole a aineis o-o ee ilmen ä ä ää i apauksena, kuinka ko ikäyn i-
yö ä oidaan ie yissä ilan eissa lähes yä ki jaimellises i ”likaisena” yönä
(Hughes 1962; Eme son & Pollne 1976; Hansen 2016). Ko iympä is ön siis-
eys ason pe us eella uohonjuu i ason yössä ehdään ulkin oja sii ä, mi -
kä o a asukkaan mahdollisuude huoleh ia i ses ään ja kodis aan ja milloin
poikkeuksellisen alhainen siis eys aso indikoi me ki ä is ä ko iympä is ön
( e eys) iskeis ä. Ei ain kodin likaisuus ja ila a kaisu , aan myös sen esi-
neis ö sekä asukkaan a joama juoma ja uua mää i y ä ie yissä ilan-
eissa ko ikäyn i yön iskeiksi. Tämä ulee esille seu aa assa aineis o-o eessa
Tuomon ko ikäynnil ä.
Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
267
Tuomon asunnon koon uoksi kei iön ei se , sakse o a ai an
ie essä. Tuomo haluaa a jo a i se ekemäänsä kuumaa juomaa.
Kiel äydy y alle giaan edo en. Tuomo esi elee ja kauppaa ki p-
pa ikamojaan. Kiel äydy y koh eliaas i. Tuomo haluaa an aa pie-
nen lahjan mukaani. Useis a kiel äy ymisis ä huolima a hän lai -
aa lahjan kä eeni ja siinä ilan eessa en koe jä ke äksi palau aa
si ä akaisin Tuomolle. (Ha ain opäi äki jan ja asiakas ie ojä jes-
elmän yhdis elmä)
Pienessä kodissa kaikki on äis ämä ä lähellä, ja e äisyyksiä on aikea
pi ää. Esime kiksi jos kodissa on ilaa, sosiaali yön ekijä ei mielellään apaa
asiakas a kei iössä, jossa on paljon esinei ä oisen ihmisen mahdolliseen a-
hingoi amiseen. Tässä kodissa yön ekijän ei ole juu ikaan mahdollisuu a
ali a koh aamisen ilaa. As uessaan sisään sosiaali yön ekijä ekee nopeas i
ha ain oja ilas a ja a ioi siihen sisäl y iä iskejä paljol i ali ajuises i ja ” ais-
on a aises i”. Vain ha oin näis ä iskia ioinneis a puhu aan asiakkaan
kanssa. Kun sopi aa is umapaikkaa ei unnu ole an, sosiaali yön ekijä pää yy
is umaan Tuomon luona la ialle niin, e ä ulko-o elle on mahdollisimman
lyhy ma ka.
Vie ailue ike in mukaises i Tuomo a joaa sosiaali yön ekijälle i se eke-
määnsä kuumaa juomaa. Sosiaali yön ekijää kui enkin epäily ää, mis ä juo-
ma on eh y ai mil ä se mais uu. Epäilyksiään sosiaali yön ekijä ei Tuomol-
le ke o, jo ei ulisi uo aneensa hänes ä epäluo e a aa ku aa: hän py kii
äl ämään juoman edo en alle giaansa. Useimmissa ilan eessa kah in- ja
eenjuon i sekä kodin ma e iaalises a ympä is ös ä ”ju us elu” mahdollis a-
a asiakkaalle ä keis ä asiois a ja kokemuksis a keskus elemisen ja samalla
näis ä asiois a iedonke uun (luku 8) sekä yön ekijä-asiakassuh een hie a k-
kis en e ojen madal amisen (Juhila ym. 2016). Kui enkin näis ä ilan eis a oi
muodos ua yön ekijälle hankalia, jolloin syn yy iski osapuol en ”kas ojen
mene ämises ä” ai epäamma illises a oiminnas a. Sosiaali yön ekijä a -
ioi, e ei ole so elias a os aa asiakkaal a a a oi a, aikka hän ie ää ämän
a i se an ahaa. Tilan eeseen lii yy asiakassuh een ja pienessä yh eisössä
oimimisen kannal a iskejä, sillä sosiaali yön ekijä ei oi au aa asiakkai aan
omalla ahallaan, jos hän oimii ee ises i ja asapuolises i.
268
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
Sosiaali yön ekijä ei kui enkaan halua suu u aa ai nola a Tuomoa. Tilan-
eessa ak i oi u ia iskejä sosiaali yön ekijä py kii eliminoimaan si en, e ä
hän on mahdollisimman myön einen, kannus a a ja posi ii inen asiakkaan
aloi ei a koh aan. Kui enkin hän samaan aikaan pää ä äises i kiel äy yy
Tuomon sinänsä ymmä e ä is ä a jouksis a.
Sy jäseudulla e änkä ijyys sekä me säs ys ja kalas us o a keskeinen osa
ihmis en elämää. Tämän uoksi kodeissa on myös e ilaisia asei a ja yöka-
luja saaliin käsi elyyn. Sy jäseudun sosiaali yön ekijä koh aa e äkul uu in
myös ihmis en kodeissa. Kysy äessä Tuomo ke oo oisella ko ikäynnillä,
e ä asunnossa on myös y öys ä ä, joka on ullu lepäämään hi ime säl ä:
E eisessä as assa on kaksi asepussia, joiden ulisi olla luki ussa
kaapissa. Vaih oeh ona on nos aa asia esille ja aa ia pois amaan
asee lukolliseen kaappiin ai an aa asian olla. Kokemus on osoi -
anu , e ä aa imukse ja p o osoin i lisää ä uhan iskiä, jo en
pää än olla hiljaa. Y i än silmäillä, näkyykö panoslipas a, mu a en
huomaama omas i ehdi ii ä än kauaa ka sella asei a. (Ha ain o-
päi äki jas a)
Yllä ole assa aineis o-o eessa ulee esille sosiaali yön ekijän ” ässä ja ny ”
apah u a iskien a ioin i, joka pohjau uu asioiden punnin aan ja suh eu -
amiseen siihen, mi en asia a allises i o a : a allises i asee o a luki ussa
kaapissa, mu a ällä ke aa ne ei ä ole. Aineis o-o e myös konk e isoi, mi en
asioi a ulee kye ä ha ainnoimaan nopeas i ja osin asiakkaan huomaama a,
jolloin sosiaali yön ekijälle oi jäädä epäsel ä ku a ilan ees a (onko esime -
kiksi aseissa panoslipas ai ei). Yksi ie oinen iskienhallin akeino on an aa
asioiden olla si en, kuin ne o a asiakkaan kodissa. Tällöin sosiaali yön ekijä
ei lähde minimoimaan ma e iaalisia iskejä esi ämällä muu os aa imuksia,
ku en pyy ämällä aseiden sii ämis ä lukolliseen kappiin. Sosiaali yön ekijän
kokemus on osoi anu , e ä ällainen ak ii inen iskien minimoin i oi lisä ä
niiden oden umisen odennäköisyy ä. Usein asiakas kokee ma e iaaliseen
ympä is öön lii y ien iskien esiin nos amisen epäluo amuksena, sosiaali-
yön ekijän pelokkuu ena ai unkeu umisena yksi yisyyden alueelle. Tämä
oi synny ää asiakkaassa uhkaile aa käy ös ä.

Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
269
E äisyyde ja ka ealuee : iski lii yen
maan ie eelliseen sijain iin
Tu kija yhmän keskus eluissa syn yi nopeas i käsi ys sii ä, e ä pi kä e äisyy-
de ja ka ealuee , joissa puhelime ja ie oliikenne e ko ei ä oimi, muo-
dos a a e i yisen iskin sy jäseu ujen sosiaali yössä. Vaikka aineis ossa ain
Tuomon ko ikäyn i edus aa ” aipaleiden aakse” jalkau u aa sosiaali yö ä,
niin keskus eluissa kä i ilmi, e ä sosiaali yön ekijän yössä on a allis a ajaa
pi kiä ma koja – älillä jopa mennään eneellä saa een asiakkaiden luokse.
Tuomo on muu anu edellisen ko ikäynnin jälkeen. Saa un hä-
nen uudelle asunnollensa. Pihalla juoksee as aan koi a, joka hyp-
pii ko as i päälleni. Koi a ei aiku a agg essii isel a, mu a hyp-
pii koko ajan koh i ja asapainon säily äminen on si en aikeaa.
Tuomo ei ule ulos asunnos a, jo en hyppi än koi an läsnä ollessa
menen alon o elle. Talon sy jäinen sijain i uo aa ko ikäynnille
e i yisiä iskejä:
Puhelin y i ää hakea älillä e kkoa. Myöskään Vi e ei oimi. Ti-
lanne on epämielly ä ä, koska iedän, e ä a i aessa i ka-a un
saamisen mahdollisuude heikkene ä ai se on jopa mahdo on a.
Kui enkin a ioin edellisen käynnin ja puhelinkeskus elun pe-
us eella, e ä asiakas ei ole läh ökoh aises i agg essii inen, eikä
käynnillä ole a e a keskus ella hänen kannal aan epäedullisis a
pää öksis ä ai muu en asiakas a painos aa. (Ha ain opäi äki ja)
Sosiaali yön ekijä kokee oimakkaas i ole ansa omillaan ilan eissa, jois-
sa puhelin ei oimi. Läsnä on ie oisuus sii ä, e ä apua ei si en paikalle pys y
saamaan. Aineis o-o e ku as aa, kuinka ko ikäynnin a ioiminen u alli-
seksi pe us uu aikaisempaan ie oon ja asiakkaan u uu een. Läh ökoh ai-
ses i, aikaisempaan kokemukseen pe us uen, oidaan ole aa, e ä asiakas on
luo e a a, eikä ko ikäyn i ilanne ole yön ekijälle si en iski. Työn ekijä a-
au uu minimoimaan iskiä myös sää elemällä ko ikäynnin uo o aiku us a
ja puheenaihei a eli omia uo o aiku uksellisia ekojaan asiakkaan ko ona.
270
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
Keskeis ä on äl ää ilan ei a, joissa asiakas kokee ole ansa ”selkä seinää as-
en” ja uha una.
Sy jäseudulla myös kylissä ja aajamissa on ka ealuei a, joilla ma kapu-
helime , Vi e-puhelin ( i anomais adio e kkopuhelin, jo a käy ä ä mm.
pelas us oimi, poliisi, sosiaali- ja e eys oimi, puolus us oima , aja a io-
lai os, ulli, hä äkeskus ja kunna ) ai ie okonee ei ä oimi. Kyläyh eisön
läheisyys ei ielä akaa oimi ia ie oliikenneyh eyksiä. Sy jäseudun sosiaa-
li yössä iski ilan ei a synny ä ä myös sähköka ko , ko a pakkanen ja a-
laisema oma ie . Tal iaikaan, joka pohjoisessa kes ää puoli uo a, eiden
kunnossapidon suh een kohda aan oisenlaisia haas ei a kuin lume omassa
ai usein ainakin ähälumisessa e elässä. Sosiaali yön ekijän (HT) ko ikäyn-
ikokemuksiin mah uu useampi ke a, jolloin ko ikäynnin aikana lun a on
sa anu niin paljon, e ä pihas a ei pääse pois umaan ennen, kuin on ehny
lumi öi ä. Vi ka-apu oi olla kaukana, aikka ko ikäyn i olisi aajamassa. Sy -
jäseudun sosiaali yössä yön ekijä on monessa ilan eessa yksin, jolloin myös
ko ikäynneillä iskin a ioiminen ja niiden hallin a ulee ehdä i senäises i
nopeas i aih u issa ilan eissa, eikä i hea ioin eihin ole a aa.
Vuo o aiku us ja ie ämä ömyys: iski
lii yen kodin sosiaalisiin suh eisiin
Olemme uonee aiemmin esille, kuinka iskien unnis aminen, a ioiminen
ja hallin a o a sidoksissa kodin uo o aiku us- ja ilanne ekijöihin. Keskus-
eluissa paikansimme lisäksi kodin sosiaalis en suh eiden i sessään muodos-
a an po en iaalisen iskin yön ekijälle. Tähän lii yy ko ikäyn i yön ilan-
eisuus ja se, e ä yön ekijä as uu ko iin usein puu eellisin iedoin (B odwin
2013). Tällöin moni asia oi ulla yllä äen e een, ku en Tuomon päihde- ja
mielen e eyskysymykse :
Tuomo ke oo muu aneensa paikkakunnalle pääs ääkseen e oon
päih eis ä ja ke oo samaan yh ey een sai as uneensa ainoha hoi-
hin ja ”si en napsas i ensin masennus ja si en uli ielä se psykoosi
siihen päälle.” Tie o Tuomon ankas a päihde aus as a ja psyykki-
Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
271
ses ä sai as umises a ulee minulle yllä yksenä ko ikäynnin aika-
na. (Asiakas ie ojä jes elmän ja ha ain opäi äki jan yhdis elmää)
Työkokemus on sosiaali yön ekijälle ope anu ensinnäkin sen, e ei hän
aina pys y ennakol a ie ämään, mi ä asioi a nousee ko ikäynnillä esille, ja
oiseksi sen, e ä ennal a aja el u ”helppo” ko ikäyn i saa aa muun ua mo-
nimuo oiseksi ja pi käksi ukikeskus eluksi. Sosiaali yön ekijälle ule a oi-
sinaan yllä yksenä asiakkaan sosiaalise ongelma , ku en huumausaineiden
käy ö ja aka a mielen e eyden haas ee . Mikäli asiakas ke oo ko ikäyn-
nillä esime kiksi aiemmin koh aamis aan haas eis a, ku en huumausaineiden
käy ös ä ai äki al a ikos uomios a, aiku aa uusi ie o yön ekijän koke-
mukseen yö u allisuudes aan ässä ja ny . Uusi ie o iskikäy äy ymises ä,
aikkakin menneisyydessä apah unees a, muu aa ko ikäynnillä eh ä ää
iskia io a. Lisäksi sosiaali yön ekijä jou uu usein ko ikäynnillä ilan ee-
seen, jossa kodin ilassa on läsnä myös mui a henkilöi ä asiakkaan lisäksi,
eikä hänellä ole näis ä henkilöis ä äl ämä ä a kkaa ie oa. Kodissa läsnä
ole a henkilö oi a olla hänelle äysin un ema omia:
Käyn i on lähinnä psykososiaalis a ukea ja pal eluohjaus a. Tuo-
mo on mielissään ja yy y äisen oloinen ja olemuksel aan i keä
ja huoneessa on pyyki kui umassa. Tuomo ilkuilee ajoi ain ma-
kuuhuone a koh i, mu a ei nos a keskus eluun y öys ä ää muu-
oin kuin maini see häne , kun kysyn ko ikäynnin alussa, kei ä
kaikkia on paikalla. Tuomo ei myöskään a jes a ke oessaan uo
esiin pa isuhde aan ai yh eisiä ekemisiä. Vähän jää mie i y ä-
mään ku io. (Yhdis elmää asiakas ie ojä jes elmäs ä ja ha ain o-
päi äki jas a)
Aineis o-o e ku aa si ä, kuinka sosiaali yön ekijä ekee ilannea io a
asiakkaan mielialan, olemuksen ja oiminnan pe us eella. Tyy y äinen asi-
akas indikoi, e ä ilanne on u allinen ja luo amuksellinen. Anne ussa
ilan eessa yön ekijän ja asiakkaan uo o aiku us a a jos aa epä ie oisuus
makuuhuoneessa ole as a henkilös ä. Epäsel ää on, millainen suhde kysei-
sellä henkilöllä ja asiakkaalla on. On epäily ä ää ja epä yypillis ä, e ei lähei-
272
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
seksi nime y henkilö ule puheeksi asiakkaan a jen ku auksissa. Työn ekijä
ei kui enkaan kysele y öys ä äs ä, eikä pyydä hän ä ulemaan pois makuu-
huonees a. Näin hän osoi aa kunnioi a ansa asiakkaan yksi yisyy ä ja luo -
a ansa häneen. Hän ei pidä asiakkaan y öys ä ää kyseisessä ilan eessa is-
kinä. Ta anomais a iskeihin a au umis a on, e ä sosiaali yön ekijä kysyy
mennessään aloon, ke kä kaikki (mukaan lukien lemmiki ) on paikalla:
Mennessäni Ma in aloon sisälle kysyn: ”Onko asunnossa mui a?”
Kuka äällä ny olisi”, Ma i as aa kysymyksellä. Hän ja kaa: ”Tai-
dan mennä köyden ja koksi, jos alous ilanne a ei saada kun oon.”
Ma i ke oo he i aluksi saaneensa joskus ylimielis ä koh elua so-
siaali oimessa ja e ei siedä sellais a. ”Ei mulla oo mi ään mene-
e ä ää enää”, Ma i sanoo ja ja kaa: ”Kaikki mi ä on, mie oon jo
mene äny.” Mie in, oliko kyseessä pei el y uhkaus ai pikemmin-
kin u hau uminen ja oi o omuuden ilmaus. Tulki sen, e ä ei
suo anais a i se uhoisuu a ai uhkaa, aan pikemminkin mu u-
nu nainen. Jokainen askel on mie i ä ä a kkaan. P o osoin ia ja
huol a ei pa ane näy ää, sillä Ma i on ” un osa e ” pys yssä koko
ajan. Hän kui enkin kysyy: ”Juopas aanko kah i ?” Tämän jälkeen
unnelma ke enee, Ma i silmäilee minua pi kään ja o eaa: ”Sie oo
ensimmäinen, joka on kehdannu ulla ko iin as i.” Kah injuon i
epämää äisen ä isis ä, ahmaisis a kupeis a jää ielä mie i y ä-
mään ajaessani au olla pois. (Ha ain opäi äki ja)
Aineis o-o e osoi aa, kuinka kodin uo o aiku us ilan ee oi a olla
haas a ia, aikeas i ulki a ia ja po en iaalises i uhkaa ia. Ne edelly ä ä
sosiaali yön ekijäl ä he keämä ön ä keski ymis ä ilassa olemiseen ja asi-
akkaan koh aamiseen. Läh ökohda ko ikäynnille ei ä ole helppoja: asiakas
ies i ää u hau umis a, epä oi oa sekä aa imuksia ja k i iikkiä sosiaali-
oimea koh aan. Kaiken mene äny asiakas oi he käs i pää yä ää immäi-
siin ekoihin joko i seä ai oisia koh aan. Sosiaali yön ekijä py kii ie oises i
halli semaan uo o aiku uksellisia ekojaan. Aineis o-o eessa asiakas es aa
sosiaali yön ekijän luo amus a ja ohkeu a. Tämä on ensimmäinen hy in-
oin i yön ekijä, joka on ehdo anu asiakkaan koh aamis a hänen kodissaan.
Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
279
Joyce, Paul (2001) Go e nmen ali y and isk: Se ing p io i ies in he new
NHS. Sociology o Heal h and Illness 23 (5), 594–614. DOI: h ps://doi.
o g/10.1111/1467-9566.00267
Juhila, Ki si (2006) Sosiaali yön ekijöinä ja asiakkaina. Sosiaali yön
yh eiskunnallise eh ä ä ja paika . Vas apaino. Jy äskylä.
Juhila, Ki si & Hansen Lö s and, Cecilia & Rai aka i, Su i (2021) De o ed
wo k wi hou limi s? Ac i i ies and p emises o home isi wo k a he
ma gins o communi y ca e. In e na ional Jou nal o Ca e and Ca ing 5
(2), 247–262. DOI: h ps://doi.o g/10.1332/239788220X16032965398106
Juhila, Ki si & Hall, Ch is ophe & Rai aka i, Su i (2016) In e ac ion du ing
men al heal h loa ing suppo home isi s: Managing hos -gues and
p o essional-clien iden i ies in home-spaces. Social and Cul u al
Geog aphy 17 (1), 101–119. DOI: h ps://doi.o g/10.1080/14649365.201
5.1042401
Ka ilakoski, Ma i & Ran amäki, Niina (2020) Hy in oin ia paikallis amassa
– Maaseudun paikallis en hy in oin ijä jes elmien eo ee inen ul-
kin amalli. Janus 28 (4), 374–391. DOI: h ps://doi.o g/10.30668/ja
nus.84079
Kemshall, Hazel (2010) Risk a ionali ies in con empo a y social wo k policy
and p ac ice. B i ish Jou nal o Social Wo k 40 (4), 1247–1262. DOI:
h ps://doi.o g/10.1093/bjsw/bcp157
Kend a, Ma y & Geo ge, Vale ie (2001) De ining isk in home isi ing. Public
Heal h Nu sing 18 (2), 128–137. DOI: h ps://doi.o g/10.1046/j.1525-
1446.2001.00128.x
Kilpeläinen, A ja (2016) Teknologia äli eisyys kyläläis en a jessa. Tu kimus
ikään y ien si ukylien eknologia äli eisyydes ä ja sen aja pinnois a
maaseu usosiaali yöhön. Ac a Uni e si a is Lapponiensis 316. Ro-
aniemi: Lapin yliopis okus annus. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952
-484-879-4
Lindq is , Raija (2005) Pe ussosiaali yö ja pa isuhde äki al a. E eläsa olais en
sosiaali yön ekijöiden haas a elu u kimus. Kun ou a an sosiaali yön
e ikoisala. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o.

280
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
Lindq is , Raija (2009) Pa isuhde äki allan koh aaminen maaseudun
sosiaali yössä. Jy äskylä S udies in Educa ion, Psychology and
Social Resea ch. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o. h p://u n. i/
URN:ISBN:978-951-39-3527-6
Mun inga, Maaike & an Leeuwen, Ka en & Aal ie, Jansen & Giel, Nijpels
& Schelle is, F ançois & Abma, Tineke (2016) The impo ance o
us in success ul home isi p og ams o olde people. Global
Quali a i e Nu sing Resea ch, 3, 1–11. DOI: h ps://doi.o g/10.1177%
2F2333393616681935
Nickson, Amanda & Gai , Susan & Miles, Deb a (2016) Suppo ing isola ed
wo ke s in hei wo k wi h amilies in u al and emo e Aus alia:
Explo ing pee g oup supe ision. Child en Aus alia 41 (4), 265–274.
DOI: h ps://doi.o g/10.1017/cha.2016.41
Niskala, As a (2008) Sala us a suh ees a kahden kimppaan. Analyysi
sosiaali yön p osessin aken umises a. Aka eeminen äi öski ja. Lapin
Yliopis o: Ro aniemi. h ps://u n. i/URN:NBN: i:ula-20111141044
Ohje asunnon e eyshai an sel i ämisp osessiin (2020) Sosiaali- ja
e eysalan lupa- ja al on a i as o. Val i a I Ohje 7/2020, Dn o
V/35407/2020 16.10.2020 h ps://www. al i a. i/ympa is o e eys/
e eydensuojelu/asumis e eys Lue u 8.6.2022.
O’Malley, Pa (2008) Go e men ali y and isk. Teoksessa Jens O. Zinn ( oim.)
Social heo ies o isk and unce ain y: An In oduc ion. Ox o d:
Blackwell Publishing, 52–75.
Pe e sen Reed, Nina & Josephsson, S a an & Alsake , Sissel (2018) Communi y
men al heal h wo k: Nego ia ing suppo o use s’ eco e y.
In e na ional Jou nal o Men al Heal h Nu sing 27 (2), 814–822. DOI:
h ps://doi.o g/10.1111/inm.12368.
Pink, Sa ah & Mo gan, Jennie & Dain y, And ew (2015) O he people’s homes as
si es o unce ain y: Ways o knowing and being sa e. En i onmen and
planning 47 (2), 450–464. DOI: h ps://doi.o g/10.1068%2Fa140074p
Poppo, Lau a & Zhou, Ke in Zheng & Li, Julie, J. (2016) When can you us
“ us ”? Calcula i e us , ela ional us , and supplie pe o mance.
S a egic managemen jou nal 37 (4), 724–741. DOI: h ps://doi.o g/
10.1002/smj.2374
Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä
281
Pugh, Richa d (2003) Conside ing he coun yside: Is he e a case o u al
social wo k? B i ish Jou nal o Social Wo k 33 (1), 67–85. DOI: h ps://
doi.o g/10.1093/bjsw/33.1.67
Ronnby, Al (1991) I skoga nas land. On social a be e i glesbygd. S ockholm:
Bygg o skning åde .
Saa io, Si pa & Räsänen, Jenni-Ma i & Hall, Ch is ophe (2017) Nego ia ing
bounda ies o p o essional esponsibili ies in eam mee ings.
Teoksessa Ki si Juhila, Su i Rai aka i & Ch is ophe Hall ( oim.)
Responsibilisa ion a he ma gins o wel a e se ices. London:
Rou ledge.
Saa salmi, Olli & Koi ula, Rii a ( oim.) (2017) Näkökulmia sosiaalihuollon
pal eluiden u allisuu een. Te eyden ja hy in oinnin lai os. Ohjaus
19/2016 2. e sio/2017. h p://u n. i/URN:ISBN: 978-952-302-895-1.
Sa ka, Mi ja & Julkunen, Ilse & Kää iäinen, Aino & Poikela, Ri a & Yli uka,
Lau a & Muu inen, Heidi (2016) Johdan o – Käy än ö u kimus
ie ona ja ai ona. Teoksessa Mi ja Sa ka, Ilse Julkunen, Aino
Kää iäinen, Ri a Poikela, Lau a Yli uka & Heidi Muu inen ( oim.)
Käy än ö u kimuksen ai o. Helsinki: Heikki Wa is-ins i uu i ja
Ma hilda W ede-ins i u e , 8–33. h ps://www.socca. i/julkaisu /
muualla_julkais ua/kay an o u kimuksen_ ai o.7213.sh ml Lue u
8.6.2022.
Sawye , Anne-Ma ee & G een, Da id & Mo an, An hony & B e , Judi h (2009)
Should he nu se change he ligh globe? Human se ice p o essionals
managing isk on he on line. Jou nal o Sociology 45 (4), 361–381.
DOI: h ps://doi.o g/10.1177%2F1440783309346478
Talja, Me i (2018) Maaseu u sosiaali yön ekijän ja asiakkaan älisen
uo o aiku uksen oimin aympä is önä asiakkaan näkökulmas a.
P o g adu - u kielma. Sosiaali yö. Tampe e: Tampe een yliopis o.
Tu ki a yöo e (2012) h p://www.sosiaalikollega. i/alue ie oa/alueellis a%20
ie oa/asian un ijuus/oma yo Lue u 7.5.2021.
Tuusa, Ma i (2005) Sosiaali yö ja yöllis äminen. Kun ou a an sosiaali yön
amma i käy ännö kun ien ak i oin i- ja yöllis ämispal eluissa.
Lisensiaa i yö. Tampe een yliopis o. h ps://u n. i/u n:nbn: i:u a-1-1
5229
282
Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io
Webb, S e en A. (2006) Social wo k in a isk socie y. Social and poli ical
pe spec i es. UK: Macmillan Science & Educa ion.
Zinn, O. Jens (2008) In oduc ion: The con ibu ion o sociology o discou se
o isk and unce ain y. Teoksessa Jens O. Zinn ( oim.) Social heo ies o
isk and unce ain y: An in oduc ion. Ox o d: Blackwell Publishing,
1–17.