Riskit ja luottamus syrjäseudun aikuissosiaalityön kotikäynneillä

Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ( oim.), 2022. Ko i, hy in oin i yö ja haa oi u uus. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 248–282. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-038-0 9 Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io Johdan o Ta kas elemme lu ussa sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäyn i yöhön lii y iä iskejä sekä luo amus a yh enä iskien hallin akeinona. Hy in oin- i yö, ku en aikuissosiaali yö, ja sen iski mää i y ä ja ealisoi u a aina suh eessa ie yyn kon eks iin. Si en sy jäseu u paikallisena olosuh eena uo kohda uihin iskeihin ja niiden hallin aan oma e i yispii eensä. Keskeise- nä läh ökoh ana analyysissa on näkemys, e ä haa oi a assa asemassa ole- ien aikuis en pa issa eh ä ä ko ikäyn i yö apah uu luo amuksen ja iskien älisessä jänni eessä. Luo amus on keskeisessä osassa sekä unnis e ujen iskien hallinnassa e ä silloin, kun osapuole a ioi a asiakas ilan een ja -suh een po en iaalisia iskejä. Luo amukseen pe us uu se, e ä asiakas pääs- ää yön ekijän ko iinsa ja e ä yön ekijä ylipää ään menee ko ikäynnille. Jos asiakas luo aa ii ä äs i yön ekijään, ko i mää i yy hänelle u alliseksi Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 249 ja myön eiseksi koh aamisen ilaksi. Jos yön ekijä puoles aan luo aa asiak- kaaseen, hän ka soo asiakkaan kodin ole an ii ä än u allinen yösken e- ly-ympä is ö. Haa oi a assa asemassa ole alle asiakkaalle ko ona eh ä ään aikuis- sosiaali yöhön lii yy monenlaisia iskejä. Ko ikäynnillä oi ulla näky äk- si asiakkaan e is äy yneisyys ja aikeude huoleh ia asunnon kunnos a ai omis a pe us a peis aan. Osa iskeis ä lii yy maan ie eelliseen sijain iin, ku- en sy jäseudulla pi kiin e äisyyksiin ja pieneen asukasmää ään. Esime kiksi yön ekijän au o pihassa oi paljas aa asiakkaan uen a peen naapu us olle ai ohikulkijalle, jolloin ämän yksi yisyys oi olla uha una ja hän oi ulla yh eisössään leima uksi. Pienessä yh eisössä, jossa kaikki un e a oisensa, ihmissuh ee kie ou u a oisiinsa ja sukujen his o ia ja ” e ii i ” o a me ki- yksellisiä. Näiden kon eks i ekijöiden unnis aminen iskien näkökulmas a on aikuissosiaali yössä ä keää. Myös yön ekijälle asiakkaan ko iin meneminen sisäl ää monia iskejä, joiden e i elyyn ja analysoimiseen keski ymme ulososiossa. Työn ekijä oi kohda a ko iin as uessaan muun muassa epämielly ä ää ja e eydelle aa- allis a likaisuu a sekä kokea häi in ää, äki al aa ja hankalia uo o aiku- us ilan ei a. Hän oi olla huolissaan siellä koh aamiensa lemmikkieläin en hy in oinnis a. On olemassa myös iski, e ä asiakas ei o a a jo ua ukea syys ä ai oises a as aan, eikä yön ekijä oi ällöin olla a ma asiakkaan u allisuudes a ja ko ona sel iy ymises ä. Kaikkinensa ko ikäyn i yössä kes- keisessä osassa on yön ekijän kyky unnis aa iskejä ja halli a nii ä. Lu ussa mää i e ään ensin luo amuksen ja iskin käsi ei ä e i näkökul- mis a aiemman hy in oin i- ja ko ikäyn i yön u kimuksen pohjal a. Toiseksi lu ussa uodaan esille u kimuksen kon eks ina sy jäseudun sosiaali yö ä ja sii ä aiemmin eh yjä u kimuksia. Kolmanneksi ku a aan analyysip osessi, joka pe us uu oman yön u kimiseen sekä yökokemuksen hyödyn ämiseen, yössä syn y ien aineis ojen, ku en ässä apauksessa ko ikäyn ien ja niis ä eh yjen ki jaus en, a kas eluun. Aineis on luen aa ohjaa kysymys: millaisia iskejä ja niiden hallin akeinoja aineis os a on paikanne a issa? Yksi ki - joi ajis a (HT) eki osana sosiaali yön ekijän yö ään neljä ko ikäyn iä, joi a kaikki ki joi aja e lek oi a yhmäkeskus eluissa iskien unnis amisen ja hallinnan näkökulmis a. Tulososiossa e i elemme aineis oesime keis ä e i- 250 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io laisia sy jäseudun sosiaali yössä kohda a ia iskejä ja si ä, kuinka sosiaali- yön ekijä omalla oiminnallaan, synny ämällä luo amus a, py kii nii ä halli semaan. Lu un a oi eena on uoda keskus eluun yh ääl ä kodissa eh- ä ässä aikuissosiaali yössä kohda a a iski ja oisaal a luo amuksen kes- keinen me ki ys u allis en ja onnis uneiden koh aamis en pe us ana. Ko ikäyn i yön y imessä iski ja luo amus Riski ja luo amus o a yh een kie ou u ia käsi ei ä, joi a on u ki u paljon yh eiskun a ie eissä. Ne mää i y ä ele an eiksi sekä yh eiskunnallisis- sa suh eissa e ä ihmis en keskinäisessä kanssakäymisessä. Riski ja iskien hallin a o a keskeinen osa hy in oin ipoli iikan ja -pal eluiden sanas oa e enkin englanninkielisissä maissa (Godin 2004). Suomessa iski-sanan i- lalla käy e ään usei a käsi ei ä, ku en huoli, a e, uhka, epä a muus ekijä, aa a ilanne ai aa allisuusa io. Viimeaikainen ko ona i uspandemia on ehny iskipuheen suomalaisille u ummaksi ja uonu keskus elun koh eeksi a un a au ien le iämiseen lii y ä iski ja a a halli a nii ä. Ko ona i us- pandemiassa iskiksi mää i y ä muun muassa sosiaalise kon ak i , iskien hallin akeinoksi puoles aan pysyminen ko ona ja kon ak ien äl äminen. Riskiin lii yy näkemys mahdollisuudes a aiku aa, muu aa odo e ua ule aisuu a ja äl ää epä oi o un apah uminen (O’Malley 2008, 54; Zinn 2008, 4). Riskiä lähes y ään u kimuksessa ja hy in oin i yössä monis a ii- ekehyksis ä e ilaisissa kon eks eissa. Aikaisemmassa u kimuksessa on kä- si el y (epä)luo amuksen ja iskin älis ä yh ey ä; ämä on myös ässä eks- issä keskeinen läh ökoh a, kun ulki semme ko ikäyn eihin lii y iä iskejä (Webb 2006; O’Malley 2008; Hall ym. 2017; Saa io ym. 2017). Yksinke ais- aen oi ode a, e ä mi ä suu emmaksi mää i yy yön ekijän ja asiakkaan älinen luo amus, si ä pienempi on iski siihen, e ä jokin uhka o eu uu ko ikäynnillä. Luo amuksen mää i elmään i sessään sisäl yy almius o aa haa oi umisen ja pe e yksi ulemisen iski (ks. esim. Poppo ym. 2016). Luo - amuksen ah is amisella, esime kiksi so i us a kiinni pi ämisellä, oidaan kui enkin me ki ä äs i ähen ää elämän epä a muu a. Riskien hallinnassa on kyse py kimykses ä ie ää ja aiku aa ennakol a elämän epä a muus- ja Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 251 uhka ekijöihin. Riski ja luo amus o a myös ilmiöi ä, jois a asiakas ja yön- ekijä neu o ele a yhdessä osana keskinäis ä uo o aiku us aan. Niiden uo o aiku eisuuden ymmä ämisessä olennaisena apuna o a e nog a ise u kimukse uo o aiku uksen alal a (ks. esim. Mun inga ym. 2016). Riskin mää i yminen e i lähes ymis a oissa Realis isen lähes ymis a an mukaan iskiä lähes y ään osiasiallisena apah- umana ai aa ana, jo a oidaan a ioida ja analysoida sosiaalises a odelli- suudes a e illisenä ilmiönä. Tämä lähes ymis apa on a allinen muun muassa lääke- ja alous ie eessä sekä eknisissä ie eissä. Voidaan esime kiksi a kas- ella alkoholin käy ön iskejä käy äjälle ja hänen lähipii illeen ai ko ko ason nousus a aiheu u ia iskejä elkaan uneille ko i alouksille. Py kimyksenä on laskea odennäköisyyksiä sille, e ä iski oden uu ja mikä sii ä aiheu u- an hai an mää ä on. Lisäksi pohdi aan keinoja äl ää kyseinen iski. Usein ealis isessa pe spek ii issä o e aan huomioon inhimillisen oiminnan sa - uman a aisuus sekä ihmis en e ilaise käy äy ymis a a ja alinna . (Zinn 2008, 5.) Esime kiksi ko onapandemian ai ilmas omuu oksen le iämisen is- kiin ja sii ä eh yihin laskelmiin aiku a a ihmis en a os ukse , alinna ja ie oinen iskino o. Toisinaan ihmise o a a ie oises i suu ia iskejä osana elämän apa alin ojaan. Sosiologisessa lähes ymis a assa iskin ymmä e ään mää i y än sosio- kul uu ises i edellä ku a ua monimu kaisemmissa yksilön ja yh eiskunnan älisissä suh eissa (Zinn 2008, 6). E i aikoina e i asia näy äy y ä yh eiskun- nallisina ai yksilöllisinä iskeinä. Si en iskien oidaan nähdä ole an yh ä aikaa ak uaalisia, mu a sosiaalises i äli ynei ä ja ulki uja. Riski ekijöiden ja uhkaku ien ie oisella esiin nos amisella py i ään usein aiku amaan ih- mis en käy äy ymiseen. Tä ä oidaan pi ää yh enä aikamme yksilö- ja äes- ö ason hallinnan ja ohjailun keinona (O’Malley 2008). Ihmisiä py i ään oh- jaamaan esime kiksi yöllisyys oimiin uomalla esiin yö ömyy een lii y iä iskejä; e eellisiin elin apoihin puoles aan ohja aan uomalla esiin epä e - eellis en elin apojen hai oja ai asunnon huolenpi oon ohja aan hää öuhan oimalla. 252 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io Kons uk ionis isessa lähes ymis a assa ko os e aan ielä edellis äkin enemmän si ä, kuinka sinänsä ealis ise iski mää i y ä osana jokapäi- äisiä, sosiaalisia ulkin ap osesseja (Zinn 2008, 6). Käy ännössä jokaiseen a kielämän ja hy in oin i yön alin aan lii yy iski: äy yy ha ki a, ekeekö yön ekijänä asiakkaan luokse ko ikäynnin ai ko iu aako ämän lai oshoi- dos a asumaan yksin. Si en a kielämässä iskien unnis aminen ja hallin a o a enemmän ai ähemmän läsnä. Elämän iskial ius ja mahdo omuus halli a kaikkia iskejä eke ä meis ä kaikis a haa oi u ia (luku 1). Ta kas- elemme ässä lu ussa iskejä ja niiden hallin aa juu i äs ä kons uk ionis- ises a pe spek ii is ä, osana a kielämän ulkin ap osesseja. Analysoimme si ä, kuinka aikuissosiaali yön sosiaali yön ekijä unnis aa, ulki see, a i- oi ja py kii halli semaan iskejä osana ekemäänsä ko ikäyn i yö ä. Riskien unnis aminen ja niiden hallin a o a nykyisen ja ule an odellisuuden (epä) luo e a uuden a ioin ia. Si en iskin ja luo amuksen älille aken uu mo- nisyinen keskinäisyh eys. Luo amuksen e i me ki ykse Luo amuksen käsi e ii aa luo e a uuden, ennakoi a uuden ja eiluuden odo uksiin ihmis en älisessä kanssakäymisessä (ks. esim. Poppo ym. 2016). Luo amus a oidaan pi ää uskomuksena, joka pe us uu ennakoi a uu een ja kul uu iseen ie oon. Me joko luo amme i seemme, oisiimme, amma ilai- siin ai ins i uu ioihin ai si en me emme luo a. Luo amus ( ai epäluo amus) on kui enkin myös jo akin, jo a ie oises i akenne aan ja jos a neu o ellaan yh eiskun a- ja uo o aiku ussuh eissa. Tällöin kyse on pikemminkin muu - u as a ja ilannekoh aises a p osessis a ja käy ännös ä, johon oidaan myös e i keinoin aiku aa. (F anzén ym. 2020.) Edellä sano un pe us ella luo a- muksen u kimuksessa on unnis e u sekä uo o aiku us- e ä ins i uu iope- us eis a luo amus a, joskin käy ännön elämässä nämä usein kie ou u a oi- siinsa (Die z 2011). Keskeis ä luo amuksen synnyssä on, e ä se pe us uu aina ilannekoh aiseen luo e a uusa ioon: se edelly ää osapuolen a ioimis a luo e a aksi e ilais en ie oläh eiden ja ” odis eiden” pe us eella (Die z 2011). Ihmis en älinen yh eis yö ja yhdessä oimiminen edelly ä ä luo a- mus a, jo a usein py i ään ie oises i ah is amaan ja joskus myös heiken- Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 253 ämään, mikäli a oi eena on aikeu aa osapuol en yh een lii ou umis a. Esime kiksi lupaus en, aika aulujen ja sopimus en pi äminen usein ah is aa luo amus a, kun aas niiden ikkominen heiken ää si ä. Voidaan kui enkin myös päin as aises i ode a, e ä jos luo amusas e on ko kea, ei (ki jallisia) sopimuksia a i a. Keskeis ä on se, e ä luo amuksen oi saa u aa, sen oi mene ää ai luo aa oi osi ain. Toimija oidaan ka ego isoida ie yssä ilan- eessa joko luo e a aksi ai epäluo e a aksi, oli kyseessä si en aikka al io, ikollisjengin jäsen, kansain älinen yh eisö, aka eemisen yh eisön jäsen, so- siaali yön ekijä ai haa oi a assa asemassa ole a asiakas. Riski ja luo amus o a käsi ei ä, jo ka aipu a monenlais en sosiaalis en ja yh eiskunnallis en ilmiöiden analysoimiseen. Riskin a oin myös luo amus muodos aa ah an, moni ahoisen ja kan- sain älisen u kimusalueen. Luo amuksen u kimukselle on esime kiksi oma kansain älinen julkaisunsa Jou nal o T us Resea ch. Luo amus a on u ki u monessa e i asiayh eydessä, ku en liike alous- ja kauppasuh eissa (Poppo ym. 2016), (kansain älisessä) poli iikassa sekä yleises i ihmis en ja o ganisaa ioiden älisessä oiminnassa. Keskeisiä kysymyksiä alan u kimuk- sessa o a : Mi ä on luo amus? Mikä saa oimija luo amaan oisiinsa? Mihin luo amus pe us uu? Mi en synny e ään ja saadaan aikaan luo amus a ai epäluo amus a? (Bachmann 2011; Die z 2011.) Ta kas elemme luo amus a yön ekijän ja asiakkaan älisessä koh aami- sessa. Tällöin on keskeis ä unnis aa o ganisa o is en asemoin ien ja ohjeiden me ki ys luo amuksen aken ajina, ku en se, e ä sosiaali yön ekijän i ka- ja asian un ija-asema sekä asiakkaana oleminen aiku a a luo amuksen syn yyn. Hy in oin i yön o ganisaa ioilla on ohjeis uksia ja linjauksia asia- kas yössä kohda a ien iskien minimoimiseksi. Esime kiksi niillä saa aa olla linjauksia sii ä, milloin ko ikäyn ejä ehdään yksin, milloin pa i yönä ai milloin yön ekijän ulee pi ää mukanaan pippu isumu in a. Si en asiakkaan ko ona apah u assa koh aamisessa luo amuksen syn y on sekä uo o aiku- us- e ä ins i uu iope us eis a. 254 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io Riski ja luo amus hy in oin i yön u kimuksessa Hy in oin i yössä iski on olennainen ilmiö, ja yön ekijä koh aa a yös- sään kas a assa mää in e ilaisiin iskeihin lii y iä ilan ei a ja oimin a a- poja. Kyky mää i ää, a ioida ja halli a iskejä ka so aan keskeiseksi osaksi hy in oin i yö ä (Godin 2004; Sawye ym. 2009; Juhila ym. 2016; Hall ym. 2017). Työn ekijä on as uullinen o eu amaan o ganisaa ionsa iskipoli- iikkaa esime kiksi seu aamalla saamiaan yö u allisuusohjei a sekä a ioi- maan yössään koh aamiaan epä a muuksia ja iskejä (Joyce 2001; Saa io ym. 2017). Riskien a ioimisen a uksi on kehi e y o maaleja, lomakepohjaisia yö älinei ä, joskaan niiden ei ka so a pa haalla a alla huomioi an ilanne- koh aisia ekijöi ä. Riskien a ioinnissa niin sano ulla amma illisella in ui- iolla ja ” ais olla” onkin iso me ki ys. (Godin 2004; Fe guson ym. 2020.) Hy in oin i yössä on keskeis ä kye ä unnis amaan ja a ioimaan asiak- kaan a jessa läsnä ole ia iskejä: mi kä ekijä a jessa o a iski asiakkaalle i selleen, hänen lähiyh eisölleen, yön ekijälle ai yh eiskunnalle? Työn ekijän oidaan ka soa ole an as uullinen au amaan asiakas a halli semaan ämän omaan oimin aan ja a keen lii y iä iskejä, esime kiksi neu onnan, in o - maa io-ohjauksen ja pal eluiden a joamisen keinon. Si en hy in oin i yössä oidaan ka soa ole an kyse e ilais en iskien unnis amises a, a ioimises- a ja hallinnas a. Hazel Kemshall (2010) muis u aa, e ä iski on laaja ilmiö, johon oidaan o aa hy inkin e ilaisia näkökulmia. Hänen mukaansa yksi - äinen iski saa e ilaisia ilmenemismuo oja iippuen esime kiksi sii ä, mis ä sosiaali yön yöaluees a kulloinkin on kyse. Sa ah Pink u kimuskumppaneineen (2016) jäsen ää e nog a isilla mene- elmillä si ä, mihin ie oon pe us uen hy in oin i yön ekijä eke ä pää el- miä kodin u allisuudes a ja luo e a uudes a. Keskeisiksi ie oläh eiksi he mää i ä ä aiemma asiakaski jaukse , lähe ee sekä paikan päällä eh ä än ( un eiden) ha ainnoinnin. Riskia ioin ien pe us ei a ko ikäyn i yön e ulin- jassa o a e i ellee myös Ha y Fe guson ja kumppani (2020). Ann-Ma ee Sawye ja kumppani (2009) mää i ä ä esime kiksi e apeu isen, kumppa- nuu een pe us u an asiakassuh een aken amisen ole an iskien hallinnan keino. Ma y Kend a ja Vale ie Geo ge (2001) o a puoles aan e i ellee iskin e i me ki yksiä ko ikäyn i yössä. Heidän mukaansa ko ikäyn ikoh aaminen Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 255 on o ollinen e ilaisille iskeille ja edelly ää niiden ie ois a hallin aa: käyn- neille muodos uu e i yinen, kompleksinen, ilannekoh ainen ympä is önsä, mikä ekee ko ikäyn i yös ä aikeas i ennakoi a aa ja monessa mielessä ai- keas i aja a aa (ks. myös Pink ym. 2016; Juhila ym. 2021; luku 5). Ko ona eh ä ässä yössä apah u a i hee oi a muodos aa iskejä joko yön eki- jä- ai asiakas u allisuudelle. Tämä luku py kii osal aan konk e isoimaan ja käsi eellis ämään ko ikäyn i yön iskejä ja mää i elemään niiden hallinnan e i yispii ei ä sy jäseudun sosiaali yössä sosiaali yön ekijän näkökulmas a. Sy jäseudun aikuissosiaali yö okuksessa Sosiaali yö on paikallisissa olosuh eissa mää i y ää. Näin esime kiksi sy - jäseu u uo siihen oman e i yisyy ensä. Paikallisuus ii aa myös asiakkaan koh aamiseen kokonais al aises i niin, e ä o e aan huomioon asiakkaan i- lanne, ympä is ö ja niihin aiku a a ajallise ekijä . (Lindq is 2009, 51.) Tässä lu ussa sy jäseudun käsi e a koi aa osaa Länsi- ja Pohjois-Lapis a – kyseessä on pien en paikalliskeskus en ja kylien osin a k isia ja e ämaisia aluei a. Lapin maakun a on Suomen pohjoisin, laajin ja ha aan asu uin maa- kun a. Suomen ympä is ökeskus mää i elee sy jäseudun ha aan asu uksi maaseuduksi, jossa on pieniä keski ymiä ja jonka pin a-alas a suu in osa on me sää (Helminen ym. 2020, 12; ks. myös Kilpeläinen 2016, 38). Täs ä poi- ke en Länsi- ja Pohjois-Lapissa on aluei a, joissa ei juu ikaan kas a me sää ja maa alouden sijaan esime kiksi po onhoi o on keskeinen elinkeino ja saa- melaise alueen ä keä alkupe äiskansa. Käy ämäämme sy jäseudun sosiaa- li yön käsi e ä akiin uneempi e mi u kimuski jallisuudessa on maaseu- dun sosiaali yö ai maaseu usosiaali yö ( u al social wo k, emo e social wo k) (esim. Juhila 2006, 134–135; Lindq is 2009; B ownlee ym. 2010; Kilpeläinen 2016, 38). Aikaisempaa maaseu usosiaali yön u kimus a on eh y Englannissa (esim. Pugh 2003) sekä e i yises i Aus aliassa (esim. Nickson ym. 2016) ja Kanadassa (esim. B ownlee ym. 2010). Nämä maa o a Suomen a oin pi - kien e äisyyksien ja ha aan asu ujen alueiden mai a. Tu kimus on lii y- ny kommunikaa io eknologian käy ön me ki ykseen sosiaali yön ekijöiden 256 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io e ais uen ah is amisessa, sosiaali yön eh ä iin, sosiaali yön ekijöiden amma i-iden i ee iin ja heidän kokemiinsa ee isiin is i ii oihin sy jäseu- ujen pienissä yh eisöissä (B ownlee ym. 2010; Hal e son 2010; B ownlee ym. 2012; Nickson ym. 2016). Pohjoismaisen maaseu usosiaali yön pionee- ina oidaan pi ää Al Ronnby ä (1991), joka lähes yi maaseudun sosiaali yö- ä yh enä oimijana paikallisyh eisöissä. Suomen kon eks issa on jäsenne y maaseu usosiaali yön yösken ely- ja asiakasp osesseja (Niskala 2008; Talja 2018), pa isuhde äki allan koh aamisen käy än öjä (Lindq is 2009) sekä eknologia äli eisyyden mahdollisuuksia ah is aa sy jäkylien asukkaiden ja yh eisöjen hy in oin ia (Kilpeläinen 2016). Maaseudun paikallisyh eisö- jen hy in oin ia o a u kinee myös Ma i Ka ilakoski ja Niina Ran amäki (2020). Oman u kimusalueensa muodos aa maaseudun pal eluiden, niiden mää än ja saa u e a uuden e i ely (ks. esim. Hämeenaho 2012). Yh enä maaseudun ja sy jäseu ujen ominaispii eenä oidaan pi ää oi- makas a luon osuhde a, ku en uodenaikojen ja sää ilojen suu a me ki ys- ä ihmis en a kielämässä. As a Niskala (2008, 85) sanoi aa luonnon me ki- yksen seu aa as i: ”Lapin maaseudulla yö ön ihminen on lähellä luon oa, osalle se a koi aa e ilaisia ha as usmahdollisuuksia, osa hakee luonnos a oimeen uloa”. Luonnon ah a läsnäolo asiakkaiden elämässä heijas uu myös sy jäseudulla eh ä ään sosiaali yöhön muun muassa si ä kau a, e ä luon- non ja elinympä is ön ilmiö sekä niiden mahdollis ama ak i i ee i , ku en me säs ys, ule a asiakassuh eissa puheenaiheiksi. Sosiaali yön ekijän ulee myös huomioida esime kiksi sääolo ja niiden aih elu läh iessään ko ikäyn- nille kauas paikalliskeskukses a. Maaseudulla on oma aken eellise ja alueellise sosiaalise kysymyk- sensä. Esime kiksi pi kien e äisyyksien, ha aan asu ujen ja ko kean yö - ömyyden muu o appioseuduilla kohda aan ihmisiä ja yh eisöjä hy in e i- laisissa olosuh eissa kuin muu o oi oisissa kas ukeskuksissa. (Juhila 2006, 134–135; Kilpeläinen 2016, 38.) Maa- ja sy jäseudulla maan ie eellise e äi- syyde oi a olla pi kiä, mu a sosiaalise e äisyyde o a usein lyhyi ä. Ku en As a Niskala (2008, 63) o eaa: ”Maaseudulla sosiaali yön hallin o aken ee o a ma ala ja koko kunnan henkilös ö unne aan, samoin kuin muu yh- eis yö oimija ” (ks. myös Tuusa 2005; Lindq is 2005; B ownlee ym. 2012; Kilpeläinen 2016, 46). Kun sosiaalise e kos o o a kool aan pieniä syn yy Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 263 Luo amuksen aken aminen iskien hallinnankeinona Asiakkaan ko ona eh ä ä iskien unnis aminen ja a ioiminen o a sidok- sissa o ganisaa ioiden ja yöyh eisöjen yleiseen iskienhallin a yöhön. Osana oma al on asuunni elmaa mallinne aan yöpaikkakoh aises i iskinhallin- ajä jes elmää ja mene ely apoja. Riskienhallin aan kuuluu myös o gani- saa ion suunni elmallinen oimin a epäkoh ien ja ode ujen iskien pois a- miseksi ai minimoimiseksi. Keskeis ä on o eu uneiden hai a apah umien ki jaaminen, analysoin i, apo oin i ja ja ko oimien o eu aminen. Riskin- hallinnan oimi uuden edelly yksenä on, e ä yöyh eisössä on a oin ja u - allinen ilmapii i, jossa sekä yön ekijä e ä asiakkaa ja heidän omaisensa uskal a a uoda esille epäkoh ia, jo ka lii y ä laa uun sekä yön ekijän ja asiakkaan u allisuu een. Sosiaali yön ekijän koulu us ja yöyh eisölle laadi a a u aohjee sekä eknise u ajä jes elmä o a ensisijaisia keinoja aa a- ja uhka ilan eisiin a au umisessa. Voidaankin nähdä, e ä iskien unnis aminen ja unnus a- minen sekä a oin keskus elu yöpaikoilla luo a pohjan u allisuuskul uu- ille. (Saa salmi & Koi ula 2017, 11–13, 41, 47–48.) Riskia ioin iin aiku - a a myös yön ekijän yökokemus ja -his o ia. Tä kei ä o a myös e ilaise yö u allisuu een ai iskienhallin aan lii y ä äydennys- ja ja kokoulu- ukse . Riskien luon eeseen, niiden unnis amiseen ja a ioin iin aiku aa myös sosiaali yön ken ä eli se, missä, keiden pa issa ja mi en sosiaali yö ä ehdään. Näihin ekijöihin pohjau uu jokaisen yön ekijän henkilökoh ainen apa ehdä ko ikäynneillä iskianalyysia joko yksin ai yöpa in kanssa. Tosin sy jäseudun sosiaali yössä on ain ha oin mahdollis a yöskennellä yöpa in kanssa. Edellä ku a us a kollek ii ises a iskienhallin a yös ä huolima a sy jä- seudulla sosiaali yön ekijä on mones i ko ikäynneillä omillaan ja hy in oin- i yön ekemisen e ulinjassa. Hänel ä aadi aan kykyä ulki a asioi a ja oimia oikein, u a a oma ja asiakkaan u allisuus e ilaisissa ko iympä is öissä ja nopeas ikin muu u issa uo o aiku us ilan eissa. Ais ien a aisella iskia - ioinnilla a koi amme si ä in o maa io a, mikä sosiaali yön ekijälle syn yy sii ä, mi ä hän kuulee, näkee ja hais aa asiakkaan ko ona iskin näkökulmas- a. Ilmapii in ja unneympä is ön analysoin iin aiku a a uo o aiku uk- 264 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io sessa ha ai a a elee , ilmee ja äänenpaino . Riskia ioin i on kiin eäs i si- doksissa siihen kon eks iin, jossa si ä kulloinkin ehdään. Myös seu aa aksi ekemämme ulkinna iskeis ä ja luo amukses a o a sidoksissa kon eks iin- sa eli käy e yyn aineis oon sekä o eu e uun u kimus- ja analyysip osessiin. Esinee ja asuinolo : iski lii yen kodin ma e iaaliseen ympä is öön Seu aa aksi ku aamme ja e i elemme ko ikäyn ien iskejä, jo ka lii y ä ko- din ma e iaaliseen ympä is öön. Lisäksi e i elemme näiden iskien hallin aa asiakas- ja yön ekijä uo o aiku uksessa. Sosiaali yön ekijä (HT) on aikai- semmin ehny sosiaalipäi ys yksellis ä sosiaali yö ä, jossa akuu i , ennakoi- ma oma ja muu u a ilan ee o a osa yön a kea. Sosiaalipäi ys yksessä yö ä ehdään oisinaan niukan ja puu eellisen iedon alossa: ei ole olemassa a kkaa ilanneku aa sii ä, mikä päi ys äjiä odo aa kodissa. Asiakkaa o a i ka-aikaan eh ä ään sosiaali yöhön nähden useimmin päih eiden aiku- uksen alaisia ja/ ai akuu issa k iisi ilan eessa. Sosiaalipäi ys ys yö sisäl ää si en ennakkoon so i uihin ko i- ja oimis okäyn eihin e a una enemmän mahdollisia iskejä, jolloin myös niihin a au umises a syn yy kokemus a; iskienhallinnas a uleekin ajan myö ä u iinia. Laaja-alainen ja pi kä ken - äkokemus on luonu sosiaali yön ekijälle (HT) iskienhallin aan apoja ja hy iä käy än öjä (esime kiksi mielensisäisiä oimin amalleja ja un eiden hal- lin aa), jo ka edesau a a luo amuksellisen uo o aiku uksen luomis a ja yl- läpi ämis ä asiakkaan kanssa. Opi u ja yöelämässä ” es a u ” oimin amalli ja kokemukse iskien analysoimises a luo a ilaa läsnäololle ja kokonais al- aisille, ais ien a aiselle iskia ioinnille ko ikäyn ien aih u issa ilan eissa. Riskien hallin a on si en osa opi ua sosiaali yön ekijä amma i ai oa ja asian- un emus a, joka kehi yy ajan kuluessa. Sosiaali yön ekijä saapuu Ma kun alolle, joka sijai see kun akeskuksen läheisyydessä. Piha on epäsiis i, ja siellä on kasoissa sekalais a a a aa. On puu a a aa, oskapinoja ja huonekaluja. Piha-alue on kokonaisuudessaan hoi- ama on, ja pa kki ilaa au olle on aikea löy ää (Ha ain opäi äki ja). Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 265 Ma kun asun o on sii o omuuden uoksi asumiskel o on. Ma k- ku ilmoi aa sel äs i, e ei kaipaa ko ikäynnille ulijoi a. Sosiaali- yön ekijä soi aa e eys a kas ajalle, joka ke oo, e ä ei ällaises- sa ilan eessa (in o moi u e eys a kas ajalle ii is e ys i ilanne) oi ehdä a kas us a, ellei asukas suos u. Ma kku ei suos u. Asun- nossa sisällä menee jonkinlainen polku la ialle jääneiden ja osin maa uneiden jä eiden ja a a oiden keskellä. Haju on sie ämä ön: ulos e a, i saa, pilaan unu a uokaa, anhoja aippoja ja likai- sia aa ei a. Rollaa o i on ulos een ja e en pei ossa. (Asiakas ie- ojä jes elmä) Ko ikäyn i yössä sosiaali yön ekijä käy oisinaan kodeissa, jo ka ei ä asuinympä is önä as aa yleis ä käsi ys ä asumiskelpoises a asunnos a. A io asumiskelpoisuudes a pe us uu yllä ole assa aineis o-o eessa siihen, mi ä so- siaali yön ekijä ha ai see ja ais ii: asunnon sii o omuuden huomaa kaikilla ais eilla he i sisään mennessä. Sie ämä ön haju saa oimaan pahoin. Sosiaa- li yön ekijä saa pidä ellä i seään, e ei yn ää ulos aikkaaseen ilmaan. Tä ä sosiaali yön ekijä ei kui enkaan Ma kulle ke o ai muu en ilmaise. Luo amussuh een aken aminen edelly ää, e ei asukkaan ko ia a ioida ai a os ella a alla, joka mahdollises i loukkaa hän ä – si ä ei siis mää i e ä sellaiseksi, johon sosiaali yön ekijä ei kykene as umaan sisään. Luo amus a ko iin saapu aa yön ekijää koh aan ah is aa myös se, e ei hän näy ä ne- ga ii isia, as enmielisyyden un ei aan, aan py kii poikkeuksellisessakin ilan eessa oimimaan mahdollisimman neu aalis i. Hän jä ää esime kiksi mahdollise asiakkaan k i iikin ja p o osoinni huomioima a. Tällä ke aa ko iympä is ö ja sen sie ämä ömä haju uo a a ilmeisen iskin sille, e ei asiakkaan asiaa pys y ä siellä hoi amaan. Sosiaali yön ekijä a ioi, e ei ko- iympä is ö uo a e eys iskiä ain hänelle, aan myös Ma kulle i selleen. Hän ke oo Ma kulle, e ä hänellä on el ollisuus soi aa e eys a kas ajalle, aikka a kas us a ei oida ehdä ilman asiakkaan lupaa. Ko ikäynnillä uo- o aiku ukseen aiku aa Ma kun a auksellisuus ulijaa koh aan (ks. osio Riski lii yen kodin sosiaalisiin suh eisiin), ja ämä uo aa sosiaali yön eki- jälle ähin äänkin iskin o ju uksi ulemises a ja mahdo omuudes a neu- 266 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io o ella asiois a, jolloin myös Ma kun au aminen käy mahdo omaksi (ks. Pe e sen Reed ym. 2018). Kodin ila a kaisu aiku a a monin a oin ko ikäyn iin, ku en siihen, kuinka helppoa ai aikeaa yön ekijän on saada kokonaisku a asuinympä- is ös ä ja asunnos a sekä ie ää, kuinka kodissa ulisi liikkua ai mi ä ei ejä pi kin pääsee ulos. Lähden Ma in luokse ko ikäynnille yksin. Talo on iso ja sokkeloi- nen, sosiaali yön ekijän u allisuuden näkökulmas a haas a a. Sisään mennessä on pimeää ja näky yys heikko, sillä ikkuna on elje y ma oilla ja lakanoilla. Tunkkainen sa uinen ilma ulee si- sällä as aan. Ma i ei ule o ella as aan, huudellessani o el a hän mu ah elee jos ain ja keho aa pe emmälle. Talos a pois uessani ei esiinny u allisuusuhkaa, joskin hygienia aso on heikko. (Ha- ain opäi äki jas a) Ma in alo on sokkeloinen, minkä akia sosiaali yön ekijän on aikea hahmo aa, millaiseen ko iin hän on saapunu . Epä yypillisyyden aiku el- maa ah is a a pei e y ikkuna , jo ka eke ä kodis a hämä än. Yleises i o - aen aloisuus lisää ko ikäynneillä yön ekijän u allisuuden unne a, kun aas pimeä heiken ää si ä. Hämä yys lisää iskiä esime kiksi as ua appusen ohi likaan ai so keu ua ma oon. Myös asiakkaan ilmei ä ja liikkei ä on yön- ekijän pimeässä aikeampi ha ainnoida ja ennakoida. Yllä ole a aineis o-o ee ilmen ä ä ää i apauksena, kuinka ko ikäyn i- yö ä oidaan ie yissä ilan eissa lähes yä ki jaimellises i ”likaisena” yönä (Hughes 1962; Eme son & Pollne 1976; Hansen 2016). Ko iympä is ön siis- eys ason pe us eella uohonjuu i ason yössä ehdään ulkin oja sii ä, mi - kä o a asukkaan mahdollisuude huoleh ia i ses ään ja kodis aan ja milloin poikkeuksellisen alhainen siis eys aso indikoi me ki ä is ä ko iympä is ön ( e eys) iskeis ä. Ei ain kodin likaisuus ja ila a kaisu , aan myös sen esi- neis ö sekä asukkaan a joama juoma ja uua mää i y ä ie yissä ilan- eissa ko ikäyn i yön iskeiksi. Tämä ulee esille seu aa assa aineis o-o eessa Tuomon ko ikäynnil ä. Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 267 Tuomon asunnon koon uoksi kei iön ei se , sakse o a ai an ie essä. Tuomo haluaa a jo a i se ekemäänsä kuumaa juomaa. Kiel äydy y alle giaan edo en. Tuomo esi elee ja kauppaa ki p- pa ikamojaan. Kiel äydy y koh eliaas i. Tuomo haluaa an aa pie- nen lahjan mukaani. Useis a kiel äy ymisis ä huolima a hän lai - aa lahjan kä eeni ja siinä ilan eessa en koe jä ke äksi palau aa si ä akaisin Tuomolle. (Ha ain opäi äki jan ja asiakas ie ojä jes- elmän yhdis elmä) Pienessä kodissa kaikki on äis ämä ä lähellä, ja e äisyyksiä on aikea pi ää. Esime kiksi jos kodissa on ilaa, sosiaali yön ekijä ei mielellään apaa asiakas a kei iössä, jossa on paljon esinei ä oisen ihmisen mahdolliseen a- hingoi amiseen. Tässä kodissa yön ekijän ei ole juu ikaan mahdollisuu a ali a koh aamisen ilaa. As uessaan sisään sosiaali yön ekijä ekee nopeas i ha ain oja ilas a ja a ioi siihen sisäl y iä iskejä paljol i ali ajuises i ja ” ais- on a aises i”. Vain ha oin näis ä iskia ioinneis a puhu aan asiakkaan kanssa. Kun sopi aa is umapaikkaa ei unnu ole an, sosiaali yön ekijä pää yy is umaan Tuomon luona la ialle niin, e ä ulko-o elle on mahdollisimman lyhy ma ka. Vie ailue ike in mukaises i Tuomo a joaa sosiaali yön ekijälle i se eke- määnsä kuumaa juomaa. Sosiaali yön ekijää kui enkin epäily ää, mis ä juo- ma on eh y ai mil ä se mais uu. Epäilyksiään sosiaali yön ekijä ei Tuomol- le ke o, jo ei ulisi uo aneensa hänes ä epäluo e a aa ku aa: hän py kii äl ämään juoman edo en alle giaansa. Useimmissa ilan eessa kah in- ja eenjuon i sekä kodin ma e iaalises a ympä is ös ä ”ju us elu” mahdollis a- a asiakkaalle ä keis ä asiois a ja kokemuksis a keskus elemisen ja samalla näis ä asiois a iedonke uun (luku 8) sekä yön ekijä-asiakassuh een hie a k- kis en e ojen madal amisen (Juhila ym. 2016). Kui enkin näis ä ilan eis a oi muodos ua yön ekijälle hankalia, jolloin syn yy iski osapuol en ”kas ojen mene ämises ä” ai epäamma illises a oiminnas a. Sosiaali yön ekijä a - ioi, e ei ole so elias a os aa asiakkaal a a a oi a, aikka hän ie ää ämän a i se an ahaa. Tilan eeseen lii yy asiakassuh een ja pienessä yh eisössä oimimisen kannal a iskejä, sillä sosiaali yön ekijä ei oi au aa asiakkai aan omalla ahallaan, jos hän oimii ee ises i ja asapuolises i. 268 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io Sosiaali yön ekijä ei kui enkaan halua suu u aa ai nola a Tuomoa. Tilan- eessa ak i oi u ia iskejä sosiaali yön ekijä py kii eliminoimaan si en, e ä hän on mahdollisimman myön einen, kannus a a ja posi ii inen asiakkaan aloi ei a koh aan. Kui enkin hän samaan aikaan pää ä äises i kiel äy yy Tuomon sinänsä ymmä e ä is ä a jouksis a. Sy jäseudulla e änkä ijyys sekä me säs ys ja kalas us o a keskeinen osa ihmis en elämää. Tämän uoksi kodeissa on myös e ilaisia asei a ja yöka- luja saaliin käsi elyyn. Sy jäseudun sosiaali yön ekijä koh aa e äkul uu in myös ihmis en kodeissa. Kysy äessä Tuomo ke oo oisella ko ikäynnillä, e ä asunnossa on myös y öys ä ä, joka on ullu lepäämään hi ime säl ä: E eisessä as assa on kaksi asepussia, joiden ulisi olla luki ussa kaapissa. Vaih oeh ona on nos aa asia esille ja aa ia pois amaan asee lukolliseen kaappiin ai an aa asian olla. Kokemus on osoi - anu , e ä aa imukse ja p o osoin i lisää ä uhan iskiä, jo en pää än olla hiljaa. Y i än silmäillä, näkyykö panoslipas a, mu a en huomaama omas i ehdi ii ä än kauaa ka sella asei a. (Ha ain o- päi äki jas a) Yllä ole assa aineis o-o eessa ulee esille sosiaali yön ekijän ” ässä ja ny ” apah u a iskien a ioin i, joka pohjau uu asioiden punnin aan ja suh eu - amiseen siihen, mi en asia a allises i o a : a allises i asee o a luki ussa kaapissa, mu a ällä ke aa ne ei ä ole. Aineis o-o e myös konk e isoi, mi en asioi a ulee kye ä ha ainnoimaan nopeas i ja osin asiakkaan huomaama a, jolloin sosiaali yön ekijälle oi jäädä epäsel ä ku a ilan ees a (onko esime - kiksi aseissa panoslipas ai ei). Yksi ie oinen iskienhallin akeino on an aa asioiden olla si en, kuin ne o a asiakkaan kodissa. Tällöin sosiaali yön ekijä ei lähde minimoimaan ma e iaalisia iskejä esi ämällä muu os aa imuksia, ku en pyy ämällä aseiden sii ämis ä lukolliseen kappiin. Sosiaali yön ekijän kokemus on osoi anu , e ä ällainen ak ii inen iskien minimoin i oi lisä ä niiden oden umisen odennäköisyy ä. Usein asiakas kokee ma e iaaliseen ympä is öön lii y ien iskien esiin nos amisen epäluo amuksena, sosiaali- yön ekijän pelokkuu ena ai unkeu umisena yksi yisyyden alueelle. Tämä oi synny ää asiakkaassa uhkaile aa käy ös ä. Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 269 E äisyyde ja ka ealuee : iski lii yen maan ie eelliseen sijain iin Tu kija yhmän keskus eluissa syn yi nopeas i käsi ys sii ä, e ä pi kä e äisyy- de ja ka ealuee , joissa puhelime ja ie oliikenne e ko ei ä oimi, muo- dos a a e i yisen iskin sy jäseu ujen sosiaali yössä. Vaikka aineis ossa ain Tuomon ko ikäyn i edus aa ” aipaleiden aakse” jalkau u aa sosiaali yö ä, niin keskus eluissa kä i ilmi, e ä sosiaali yön ekijän yössä on a allis a ajaa pi kiä ma koja – älillä jopa mennään eneellä saa een asiakkaiden luokse. Tuomo on muu anu edellisen ko ikäynnin jälkeen. Saa un hä- nen uudelle asunnollensa. Pihalla juoksee as aan koi a, joka hyp- pii ko as i päälleni. Koi a ei aiku a agg essii isel a, mu a hyp- pii koko ajan koh i ja asapainon säily äminen on si en aikeaa. Tuomo ei ule ulos asunnos a, jo en hyppi än koi an läsnä ollessa menen alon o elle. Talon sy jäinen sijain i uo aa ko ikäynnille e i yisiä iskejä: Puhelin y i ää hakea älillä e kkoa. Myöskään Vi e ei oimi. Ti- lanne on epämielly ä ä, koska iedän, e ä a i aessa i ka-a un saamisen mahdollisuude heikkene ä ai se on jopa mahdo on a. Kui enkin a ioin edellisen käynnin ja puhelinkeskus elun pe- us eella, e ä asiakas ei ole läh ökoh aises i agg essii inen, eikä käynnillä ole a e a keskus ella hänen kannal aan epäedullisis a pää öksis ä ai muu en asiakas a painos aa. (Ha ain opäi äki ja) Sosiaali yön ekijä kokee oimakkaas i ole ansa omillaan ilan eissa, jois- sa puhelin ei oimi. Läsnä on ie oisuus sii ä, e ä apua ei si en paikalle pys y saamaan. Aineis o-o e ku as aa, kuinka ko ikäynnin a ioiminen u alli- seksi pe us uu aikaisempaan ie oon ja asiakkaan u uu een. Läh ökoh ai- ses i, aikaisempaan kokemukseen pe us uen, oidaan ole aa, e ä asiakas on luo e a a, eikä ko ikäyn i ilanne ole yön ekijälle si en iski. Työn ekijä a- au uu minimoimaan iskiä myös sää elemällä ko ikäynnin uo o aiku us a ja puheenaihei a eli omia uo o aiku uksellisia ekojaan asiakkaan ko ona. 270 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io Keskeis ä on äl ää ilan ei a, joissa asiakas kokee ole ansa ”selkä seinää as- en” ja uha una. Sy jäseudulla myös kylissä ja aajamissa on ka ealuei a, joilla ma kapu- helime , Vi e-puhelin ( i anomais adio e kkopuhelin, jo a käy ä ä mm. pelas us oimi, poliisi, sosiaali- ja e eys oimi, puolus us oima , aja a io- lai os, ulli, hä äkeskus ja kunna ) ai ie okonee ei ä oimi. Kyläyh eisön läheisyys ei ielä akaa oimi ia ie oliikenneyh eyksiä. Sy jäseudun sosiaa- li yössä iski ilan ei a synny ä ä myös sähköka ko , ko a pakkanen ja a- laisema oma ie . Tal iaikaan, joka pohjoisessa kes ää puoli uo a, eiden kunnossapidon suh een kohda aan oisenlaisia haas ei a kuin lume omassa ai usein ainakin ähälumisessa e elässä. Sosiaali yön ekijän (HT) ko ikäyn- ikokemuksiin mah uu useampi ke a, jolloin ko ikäynnin aikana lun a on sa anu niin paljon, e ä pihas a ei pääse pois umaan ennen, kuin on ehny lumi öi ä. Vi ka-apu oi olla kaukana, aikka ko ikäyn i olisi aajamassa. Sy - jäseudun sosiaali yössä yön ekijä on monessa ilan eessa yksin, jolloin myös ko ikäynneillä iskin a ioiminen ja niiden hallin a ulee ehdä i senäises i nopeas i aih u issa ilan eissa, eikä i hea ioin eihin ole a aa. Vuo o aiku us ja ie ämä ömyys: iski lii yen kodin sosiaalisiin suh eisiin Olemme uonee aiemmin esille, kuinka iskien unnis aminen, a ioiminen ja hallin a o a sidoksissa kodin uo o aiku us- ja ilanne ekijöihin. Keskus- eluissa paikansimme lisäksi kodin sosiaalis en suh eiden i sessään muodos- a an po en iaalisen iskin yön ekijälle. Tähän lii yy ko ikäyn i yön ilan- eisuus ja se, e ä yön ekijä as uu ko iin usein puu eellisin iedoin (B odwin 2013). Tällöin moni asia oi ulla yllä äen e een, ku en Tuomon päihde- ja mielen e eyskysymykse : Tuomo ke oo muu aneensa paikkakunnalle pääs ääkseen e oon päih eis ä ja ke oo samaan yh ey een sai as uneensa ainoha hoi- hin ja ”si en napsas i ensin masennus ja si en uli ielä se psykoosi siihen päälle.” Tie o Tuomon ankas a päihde aus as a ja psyykki- Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 271 ses ä sai as umises a ulee minulle yllä yksenä ko ikäynnin aika- na. (Asiakas ie ojä jes elmän ja ha ain opäi äki jan yhdis elmää) Työkokemus on sosiaali yön ekijälle ope anu ensinnäkin sen, e ei hän aina pys y ennakol a ie ämään, mi ä asioi a nousee ko ikäynnillä esille, ja oiseksi sen, e ä ennal a aja el u ”helppo” ko ikäyn i saa aa muun ua mo- nimuo oiseksi ja pi käksi ukikeskus eluksi. Sosiaali yön ekijälle ule a oi- sinaan yllä yksenä asiakkaan sosiaalise ongelma , ku en huumausaineiden käy ö ja aka a mielen e eyden haas ee . Mikäli asiakas ke oo ko ikäyn- nillä esime kiksi aiemmin koh aamis aan haas eis a, ku en huumausaineiden käy ös ä ai äki al a ikos uomios a, aiku aa uusi ie o yön ekijän koke- mukseen yö u allisuudes aan ässä ja ny . Uusi ie o iskikäy äy ymises ä, aikkakin menneisyydessä apah unees a, muu aa ko ikäynnillä eh ä ää iskia io a. Lisäksi sosiaali yön ekijä jou uu usein ko ikäynnillä ilan ee- seen, jossa kodin ilassa on läsnä myös mui a henkilöi ä asiakkaan lisäksi, eikä hänellä ole näis ä henkilöis ä äl ämä ä a kkaa ie oa. Kodissa läsnä ole a henkilö oi a olla hänelle äysin un ema omia: Käyn i on lähinnä psykososiaalis a ukea ja pal eluohjaus a. Tuo- mo on mielissään ja yy y äisen oloinen ja olemuksel aan i keä ja huoneessa on pyyki kui umassa. Tuomo ilkuilee ajoi ain ma- kuuhuone a koh i, mu a ei nos a keskus eluun y öys ä ää muu- oin kuin maini see häne , kun kysyn ko ikäynnin alussa, kei ä kaikkia on paikalla. Tuomo ei myöskään a jes a ke oessaan uo esiin pa isuhde aan ai yh eisiä ekemisiä. Vähän jää mie i y ä- mään ku io. (Yhdis elmää asiakas ie ojä jes elmäs ä ja ha ain o- päi äki jas a) Aineis o-o e ku aa si ä, kuinka sosiaali yön ekijä ekee ilannea io a asiakkaan mielialan, olemuksen ja oiminnan pe us eella. Tyy y äinen asi- akas indikoi, e ä ilanne on u allinen ja luo amuksellinen. Anne ussa ilan eessa yön ekijän ja asiakkaan uo o aiku us a a jos aa epä ie oisuus makuuhuoneessa ole as a henkilös ä. Epäsel ää on, millainen suhde kysei- sellä henkilöllä ja asiakkaalla on. On epäily ä ää ja epä yypillis ä, e ei lähei- 272 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io seksi nime y henkilö ule puheeksi asiakkaan a jen ku auksissa. Työn ekijä ei kui enkaan kysele y öys ä äs ä, eikä pyydä hän ä ulemaan pois makuu- huonees a. Näin hän osoi aa kunnioi a ansa asiakkaan yksi yisyy ä ja luo - a ansa häneen. Hän ei pidä asiakkaan y öys ä ää kyseisessä ilan eessa is- kinä. Ta anomais a iskeihin a au umis a on, e ä sosiaali yön ekijä kysyy mennessään aloon, ke kä kaikki (mukaan lukien lemmiki ) on paikalla: Mennessäni Ma in aloon sisälle kysyn: ”Onko asunnossa mui a?” Kuka äällä ny olisi”, Ma i as aa kysymyksellä. Hän ja kaa: ”Tai- dan mennä köyden ja koksi, jos alous ilanne a ei saada kun oon.” Ma i ke oo he i aluksi saaneensa joskus ylimielis ä koh elua so- siaali oimessa ja e ei siedä sellais a. ”Ei mulla oo mi ään mene- e ä ää enää”, Ma i sanoo ja ja kaa: ”Kaikki mi ä on, mie oon jo mene äny.” Mie in, oliko kyseessä pei el y uhkaus ai pikemmin- kin u hau uminen ja oi o omuuden ilmaus. Tulki sen, e ä ei suo anais a i se uhoisuu a ai uhkaa, aan pikemminkin mu u- nu nainen. Jokainen askel on mie i ä ä a kkaan. P o osoin ia ja huol a ei pa ane näy ää, sillä Ma i on ” un osa e ” pys yssä koko ajan. Hän kui enkin kysyy: ”Juopas aanko kah i ?” Tämän jälkeen unnelma ke enee, Ma i silmäilee minua pi kään ja o eaa: ”Sie oo ensimmäinen, joka on kehdannu ulla ko iin as i.” Kah injuon i epämää äisen ä isis ä, ahmaisis a kupeis a jää ielä mie i y ä- mään ajaessani au olla pois. (Ha ain opäi äki ja) Aineis o-o e osoi aa, kuinka kodin uo o aiku us ilan ee oi a olla haas a ia, aikeas i ulki a ia ja po en iaalises i uhkaa ia. Ne edelly ä ä sosiaali yön ekijäl ä he keämä ön ä keski ymis ä ilassa olemiseen ja asi- akkaan koh aamiseen. Läh ökohda ko ikäynnille ei ä ole helppoja: asiakas ies i ää u hau umis a, epä oi oa sekä aa imuksia ja k i iikkiä sosiaali- oimea koh aan. Kaiken mene äny asiakas oi he käs i pää yä ää immäi- siin ekoihin joko i seä ai oisia koh aan. Sosiaali yön ekijä py kii ie oises i halli semaan uo o aiku uksellisia ekojaan. Aineis o-o eessa asiakas es aa sosiaali yön ekijän luo amus a ja ohkeu a. Tämä on ensimmäinen hy in- oin i yön ekijä, joka on ehdo anu asiakkaan koh aamis a hänen kodissaan. Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 279 Joyce, Paul (2001) Go e nmen ali y and isk: Se ing p io i ies in he new NHS. Sociology o Heal h and Illness 23 (5), 594–614. DOI: h ps://doi. o g/10.1111/1467-9566.00267 Juhila, Ki si (2006) Sosiaali yön ekijöinä ja asiakkaina. Sosiaali yön yh eiskunnallise eh ä ä ja paika . Vas apaino. Jy äskylä. Juhila, Ki si & Hansen Lö s and, Cecilia & Rai aka i, Su i (2021) De o ed wo k wi hou limi s? Ac i i ies and p emises o home isi wo k a he ma gins o communi y ca e. In e na ional Jou nal o Ca e and Ca ing 5 (2), 247–262. DOI: h ps://doi.o g/10.1332/239788220X16032965398106 Juhila, Ki si & Hall, Ch is ophe & Rai aka i, Su i (2016) In e ac ion du ing men al heal h loa ing suppo home isi s: Managing hos -gues and p o essional-clien iden i ies in home-spaces. Social and Cul u al Geog aphy 17 (1), 101–119. DOI: h ps://doi.o g/10.1080/14649365.201 5.1042401 Ka ilakoski, Ma i & Ran amäki, Niina (2020) Hy in oin ia paikallis amassa – Maaseudun paikallis en hy in oin ijä jes elmien eo ee inen ul- kin amalli. Janus 28 (4), 374–391. DOI: h ps://doi.o g/10.30668/ja nus.84079 Kemshall, Hazel (2010) Risk a ionali ies in con empo a y social wo k policy and p ac ice. B i ish Jou nal o Social Wo k 40 (4), 1247–1262. DOI: h ps://doi.o g/10.1093/bjsw/bcp157 Kend a, Ma y & Geo ge, Vale ie (2001) De ining isk in home isi ing. Public Heal h Nu sing 18 (2), 128–137. DOI: h ps://doi.o g/10.1046/j.1525- 1446.2001.00128.x Kilpeläinen, A ja (2016) Teknologia äli eisyys kyläläis en a jessa. Tu kimus ikään y ien si ukylien eknologia äli eisyydes ä ja sen aja pinnois a maaseu usosiaali yöhön. Ac a Uni e si a is Lapponiensis 316. Ro- aniemi: Lapin yliopis okus annus. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952 -484-879-4 Lindq is , Raija (2005) Pe ussosiaali yö ja pa isuhde äki al a. E eläsa olais en sosiaali yön ekijöiden haas a elu u kimus. Kun ou a an sosiaali yön e ikoisala. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o. 280 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io Lindq is , Raija (2009) Pa isuhde äki allan koh aaminen maaseudun sosiaali yössä. Jy äskylä S udies in Educa ion, Psychology and Social Resea ch. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o. h p://u n. i/ URN:ISBN:978-951-39-3527-6 Mun inga, Maaike & an Leeuwen, Ka en & Aal ie, Jansen & Giel, Nijpels & Schelle is, F ançois & Abma, Tineke (2016) The impo ance o us in success ul home isi p og ams o olde people. Global Quali a i e Nu sing Resea ch, 3, 1–11. DOI: h ps://doi.o g/10.1177% 2F2333393616681935 Nickson, Amanda & Gai , Susan & Miles, Deb a (2016) Suppo ing isola ed wo ke s in hei wo k wi h amilies in u al and emo e Aus alia: Explo ing pee g oup supe ision. Child en Aus alia 41 (4), 265–274. DOI: h ps://doi.o g/10.1017/cha.2016.41 Niskala, As a (2008) Sala us a suh ees a kahden kimppaan. Analyysi sosiaali yön p osessin aken umises a. Aka eeminen äi öski ja. Lapin Yliopis o: Ro aniemi. h ps://u n. i/URN:NBN: i:ula-20111141044 Ohje asunnon e eyshai an sel i ämisp osessiin (2020) Sosiaali- ja e eysalan lupa- ja al on a i as o. Val i a I Ohje 7/2020, Dn o V/35407/2020 16.10.2020 h ps://www. al i a. i/ympa is o e eys/ e eydensuojelu/asumis e eys Lue u 8.6.2022. O’Malley, Pa (2008) Go e men ali y and isk. Teoksessa Jens O. Zinn ( oim.) Social heo ies o isk and unce ain y: An In oduc ion. Ox o d: Blackwell Publishing, 52–75. Pe e sen Reed, Nina & Josephsson, S a an & Alsake , Sissel (2018) Communi y men al heal h wo k: Nego ia ing suppo o use s’ eco e y. In e na ional Jou nal o Men al Heal h Nu sing 27 (2), 814–822. DOI: h ps://doi.o g/10.1111/inm.12368. Pink, Sa ah & Mo gan, Jennie & Dain y, And ew (2015) O he people’s homes as si es o unce ain y: Ways o knowing and being sa e. En i onmen and planning 47 (2), 450–464. DOI: h ps://doi.o g/10.1068%2Fa140074p Poppo, Lau a & Zhou, Ke in Zheng & Li, Julie, J. (2016) When can you us “ us ”? Calcula i e us , ela ional us , and supplie pe o mance. S a egic managemen jou nal 37 (4), 724–741. DOI: h ps://doi.o g/ 10.1002/smj.2374 Riski ja luo amus sy jäseudun aikuissosiaali yön ko ikäynneillä 281 Pugh, Richa d (2003) Conside ing he coun yside: Is he e a case o u al social wo k? B i ish Jou nal o Social Wo k 33 (1), 67–85. DOI: h ps:// doi.o g/10.1093/bjsw/33.1.67 Ronnby, Al (1991) I skoga nas land. On social a be e i glesbygd. S ockholm: Bygg o skning åde . Saa io, Si pa & Räsänen, Jenni-Ma i & Hall, Ch is ophe (2017) Nego ia ing bounda ies o p o essional esponsibili ies in eam mee ings. Teoksessa Ki si Juhila, Su i Rai aka i & Ch is ophe Hall ( oim.) Responsibilisa ion a he ma gins o wel a e se ices. London: Rou ledge. Saa salmi, Olli & Koi ula, Rii a ( oim.) (2017) Näkökulmia sosiaalihuollon pal eluiden u allisuu een. Te eyden ja hy in oinnin lai os. Ohjaus 19/2016 2. e sio/2017. h p://u n. i/URN:ISBN: 978-952-302-895-1. Sa ka, Mi ja & Julkunen, Ilse & Kää iäinen, Aino & Poikela, Ri a & Yli uka, Lau a & Muu inen, Heidi (2016) Johdan o – Käy än ö u kimus ie ona ja ai ona. Teoksessa Mi ja Sa ka, Ilse Julkunen, Aino Kää iäinen, Ri a Poikela, Lau a Yli uka & Heidi Muu inen ( oim.) Käy än ö u kimuksen ai o. Helsinki: Heikki Wa is-ins i uu i ja Ma hilda W ede-ins i u e , 8–33. h ps://www.socca. i/julkaisu / muualla_julkais ua/kay an o u kimuksen_ ai o.7213.sh ml Lue u 8.6.2022. Sawye , Anne-Ma ee & G een, Da id & Mo an, An hony & B e , Judi h (2009) Should he nu se change he ligh globe? Human se ice p o essionals managing isk on he on line. Jou nal o Sociology 45 (4), 361–381. DOI: h ps://doi.o g/10.1177%2F1440783309346478 Talja, Me i (2018) Maaseu u sosiaali yön ekijän ja asiakkaan älisen uo o aiku uksen oimin aympä is önä asiakkaan näkökulmas a. P o g adu - u kielma. Sosiaali yö. Tampe e: Tampe een yliopis o. Tu ki a yöo e (2012) h p://www.sosiaalikollega. i/alue ie oa/alueellis a%20 ie oa/asian un ijuus/oma yo Lue u 7.5.2021. Tuusa, Ma i (2005) Sosiaali yö ja yöllis äminen. Kun ou a an sosiaali yön amma i käy ännö kun ien ak i oin i- ja yöllis ämispal eluissa. Lisensiaa i yö. Tampe een yliopis o. h ps://u n. i/u n:nbn: i:u a-1-1 5229 282 Su i Rai aka i, Henna Takala & Si pa Saa io Webb, S e en A. (2006) Social wo k in a isk socie y. Social and poli ical pe spec i es. UK: Macmillan Science & Educa ion. Zinn, O. Jens (2008) In oduc ion: The con ibu ion o sociology o discou se o isk and unce ain y. Teoksessa Jens O. Zinn ( oim.) Social heo ies o isk and unce ain y: An in oduc ion. Ox o d: Blackwell Publishing, 1–17.