Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a
Tampe e Uni e si y P ess 2019, 245–268.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7
Omapäises i lai os al aa
as aan
Ma jo Lai ala
Ta kasTelen koulukoTien lähihis o iaan sijoi u assa
a ikkelissani lai okseen sijoi e ujen las en ja nuo en
hiljaisen as a innan ak iikoi a. Tak iika käsi än
pei ellyiksi keinoiksi ja oimin a a oiksi, joiden a ulla
lai osnuo e o a py kinee aiku amaan elämäänsä
kouluko i-ins i uu ion allanalaisena. A ikkeli pe us uu
koulukodeissa so ien jälkeen − uosina 1945−1985 −
olleiden haas a eluihin, ja niiden pe us eella lai oksissa
ase u iin liian iukoiksi koe uja sään öjä ja kon ollia
as aan sekä uhma iin yleis ä mo aalikoodis oa.
Ma jo Lai ala
246
Johdan o
1980-lu ulla koulukodissa ollu mies ke oo heidän lai okseen luomas-
aan sys eemis ä. Hän i se nimi ää oimin aa ” ies in äpolii isiksi jä -
jes elyiksi”, joiden a ulla onnis u iin uo amaan kielle yjä apauk-
sia, nau in oja − ja ken ies ä keimpänä − yydy yksen unne sii ä, e ä
oli onnis u u selä ämään sulje un lai oksen säännö , kon olli ja al-
on a. Jä jes elyjen luominen edelly i ku inalais a oimin aa, koo di-
naa io a ja suunni elua. Oliko kyse poikkeukses a ai oliko as aa ia,
aiku uksil aan osallisille me ki ä iä, hiljaiseksi as a innaksi ka so -
a ia oimin a apoja mui akin? Hiljaiselle as a innalle kun ei ole omi-
nais a in en ionaalisuus ai e leksii isyys, jollaiseksi yh eiskun a eo ia
pe in eises i ihmisen oiminnan aja ele a 1.
Tu kin hiljaisen as a innan ilmenemis ä kouluko iin uosina
1945–1985 sijoi e ujen muis eluke onnassa. 2010-lu ulla ehdyissä
haas a eluissa2 en ise lai osnuo e puhui a paljon säännöis ä, ku is a
ja angais uksis a sekä sii ä, kuinka ne yhdessä ois u an päi äjä jes-
yksen kanssa halli si a elämää. He py ki ä kui enkin haas amaan
koulukodin jä jes ys ä, ja ä ä as aan ase umis a a kas elen hiljaisen
as a innan ak iikoina. Ymmä äessäni oimin a a a ja keino ak-
iikoina so ellan Michel de Ce eau’n aja elua, jonka mukaan ihmise
kehi ä ä monenlaisia kons eja luo iessaan ois en muo aaman s a e-
gian halli semassa ilassa. Kouluko i-ins i uu ion s a egia pe us ui −
ku en se pe us uu edelleen − sekä o maaliin hallin oon, esime kiksi
lainsäädän öön ja ohjesään öihin, e ä epä i allisiin, lai os en kul uu-
iin his o ian kuluessa ki ey yneisiin ki joi ama omiin sään öihin ja
muo oihin. Koulukodin s a egia ohjaa käy än öjä ja elämää lai oksissa,
ja sen pe us a oi e on säilyny samana läpi uosikymmene : kas a aa
yh eiskunnan no meja ikkoneis a ”pahan apaisis a” kunnon nuo isoa.
Tak iika o a lai osnuo en keinoja sel iy yä s a egian allanalaise-
na.3 Py kiessään ai aamaan oman paikkansa s a egian alalla he saa -
a a myös huoju aa al asuh ei a, ja oikea-aikaisen ak iikan a ulla
heikko oi ainakin he keksi o aa oi on ah as a4.
1 Sco 1985, x i–x ii; G onow & Tö ö 1996, 299−305.
2 Haas a eluaineis o on ke ä y laajemmassa, kouluko ien menneisyy ä käsi el-
leessä u kimuksessa (Lai ala & Puu onen 2016).
3 de Ce eau 2013, 73−77.
4 Foucaul 2014, 41.
Omapäises i lai os al aa as aan
247
Viime aikojen u kimus on paljas anu kouluko ien ja muun las en-
suojelun sijaishuollon lähihis o ias a laiminlyön ejä ja kal oinkoh e-
lua5. Väki al aise ja alis a a lai oskäy ännö o a osasyy siihen, e ä
koulukodeissa nuo e o a ajoi ain noussee joko spon aanis i ai suun-
ni ellummin a oimeen, jopa äki al aiseen, as a in aan. Koulukodeis-
sa on almis el u ja o eu e u kapinoi a ai as aa ia lai osjä jes ys ä
ja -käy än öjä uhmaa ia mielenilmauksia6. Näky ien ja äänekkäiden
kon lik ien lisäksi haas a el a a ke oi a myös heikommin unnis-
e a is a as a innan muodois a, joihin sy ennyn ässä a ikkelissa.
Yleensä oman ahdon as aises i kouluko iin sijoi e u lapse ja nuo e
omaksui a e ilaisia sel iy ymis- ja sopeu umis apoja e äy ymises ä
uhmaan ja yysiseen äki al aan. Vas a in a näiden ää ipäiden älissä
saa kui enkin monenlaisia muo oja ja sä yjä, ja nii ä olen py kiny kai-
amaan esille. Ihmise myös u au u a ilannekoh aises i e ilaisiin
ai useampiin ak iikoihin.7 Yleises i oimin amme ei ole koskaan äy-
sin ulkoisen ympä is ön ai aken eiden de e minoimaa, aan oimme
aina ali a oisin8. Vas a innan ak iikoiden ka oi amisen lisäksi olen
ulkinnu as a innan mo ii eja, a oi ei a ja saa u uksia aineis on
ase amissa ajoissa9.
Joh olankoja siihen, millais a ak ikoin ia koulukodissa mahdolli-
ses i oli, olen saanu James C. Sco in10 a kipäi än as a in aa (e e yday
esis ance) käsi ele äs ä u kimukses a. A jen as a innalle on hänen
mukaansa yypillis ä oiminnan o ganisoima omuus ja epämuodolli-
suus: se ei ole ”ulkoapäin ohja ua”, ei pe us u ideologioihin eikä ylipää-
ään ole polii isen jä jes elmän o eu e a issa. A kipäi än as a in a
ilmenee oimin ana ja suh au umis apoina, ku en ka ku uu ena, hidas-
eluna, alheellisena myön y äisyy enä ai ie ämä ömäksi hei äy y-
misenä, yleises i a oimen kon lik in äl ämisenä al a- ai auk o i ee -
5 Ks. Lai ala & Puu onen 2016; Hy önen, Malinen, Salenius, Haika i, Ma kkola,
Ku onen & Koi is o 2016.
6 Lai ala & Puu onen 2016, 197−198; Pe nasaa en koulukodin e ikoisosas on ku-
inpi opäi äki ja 1965–1981 ja 1981–1989, Pe nasaa en koulukodin a kis o (Pka).
7 Go man 1961, 60−64.
8 Giddens 1984, 96–97.
9 Haas a elluis a kaksi on lukenu a ikkelini, ja he o a hy äksynee ulkin ani.
Heis ä oinen oli alussa maini ujen ” ies in äpolii is en jä jes elyjen” akana.
10 Sco 1985.
Ma jo Lai ala
248
iasemassa ole ien kanssa.11 Käy än a kipäi än as a innan ja hiljaisen
as a innan käsi ei ä ois ensa synonyymeinä unnis aen kui enkin
sen, e ä as a in a ei ka so iikonpäi ää ai uo okaudenaikaa. Koulu-
kodissa on angais u niin sunnun ain jumalanpal elukses a pinnaami-
ses a, siellä nukkumises a kuin il aha audessa pelleilys äkin12.
Py in s a egia− ak iikka-aja elun a ulla osoi amaan, e ä sulje -
uun las ensuojelulai okseen sijoi e u nuo e oli a ak ii isia oimi-
joi a, jo ka onnis ui a ajoi ain ikkomaan ajoi uksiin ja kon olliin
pe us u an kouluko ielämän aken een. Kouluko ioppilaiden hiljais a
as a in aa oidaan myös a kas ella omapäisyy enä Al Lüd ken a -
koi amassa me ki yksessä. Omapäisyys (Eigensinn) on luo aa aja e-
lua, oimin aa ja kykyä an aa al asuh eille omia, uusia me ki yksiä.
Täs ä näkökulmas a as a in a ei näy äydy ain o elema omuu ena,
nisku oin ina ai jä jes elmän unnepi oisena as us amisena.13 Oma-
päisyyden innalla oidaan puhua ”sinnikkyydes ä” ii a en sillä ässä
yh eydessä ennen kaikkea ihmisen ah oon ja kykyihin as us aa epäoi-
keudenmukaisina ja koh uu omina pi ämiään käy än öjä.
Lai oskul uu i uli ienhaa aan 1980-lu un alussa. Yksi yisen
Pohjolakodin (en . Pohjolan Poikako i) joh o o esi uonna 1985, e ä
kouluko i oli yleises i ilan eessa, ”jossa se jou uu luo aamaan hy in-
kin sy ällises i omaa olemus aan”14. Koulukodin s a egiaa halli si a
pe in önä kulkenee anka a lai oskäy ännö , ei niinkään ihmiskas-
oisempaan kas a ukseen keho a a las ensuojelun poli iikkaohjaus15.
Käy än öjen y imessä oli a joukkokas a us a pal ele a paikka- ja
ilajä jes ely , ajan a kka y mi äminen, kon olli, ku i ja aikuisen
kyseenalais ama on auk o i ee i16, mu a ny mennees ä ahdo iin
e oon. Kus odiaalinen koulukodin s a egia oli ehny niis ä E ing
Go manin ku ailemia o aalisia lai oksia. To aalise lai okse e is e-
ään muu eilla, aidoilla ai muiden jä jes elyjen a ulla muus a yh eis-
kunnas a ja sekä pääsyä niihin sisään e ä niis ä ulos ajoi e aan ai
al o aan. Asukkaiden koko elämä on lai oksessa, ja kaikki eke ä
11 Sco 1985, x i−x ii, 29−33.
12 Elämäke allise iedo oppilais a I:25, Pohjolan Poikakodin a kis o (PPa).
13 Lüd ke 1995, 313−314.
14 Rissanen & Salo an a 1985, 26−27.
15 Ks. Hy önen ym. 2016, 167.
16 V . Foucaul 2014, 204−210.
Omapäises i lai os al aa as aan
249
suunnilleen samoja asioi a samaan aikaan yhden auk o i ee in alaisuu-
dessa. Työn ekijöiden eh ä ä on ohjaamisen (koulukodeissa kas a uk-
sen ja hoidon) sijaan lähinnä silmälläpi o.17 Osa o aalisen lai oksen
pii eis ä on pi äny pin ansa ähän päi ään as i18.
A ikkelissa kuullaan kymmen ä koulukodissa e i uosikymmenil-
lä ollu a henkilöä19. Haas a elluis a yhdeksän oli ollu samassa koulu-
kodissa ja heis ä kaksi kahdessa ai useammassa koulukodissa. Käy än-
nö e i koulukodeissa oli a a kas ellulla ajanjaksolla pi käl i samoja,
jo en ässä yh eydessä on pe us el ua puhua pelkäs ään koulukodis a
lai os en nimiä maini sema a. Analyysi pe us uu li e oi ujen haas a -
elujen lähilukuun20. Luen aa on ohjannu aja us, jonka mukaan hil-
jaisella as a innalla on aika, paikka ja his o ia, se ke oo oimijois a
ja heidän älisis ä al asuh eis a ja as a in a jä jes äy yy jonkinlaisiksi
unnis e a iksi ai ulki a iksi muodoiksi21. Olen e siny haas a e-
lupuhees a ilmauksia, joissa ase u aan ” as aka aan” joko suh eessa
oisiin ihmisiin, lai oksen oimin aan ai a kea sää ele iin ki joi e ui-
hin ai ki joi ama omiin sään öihin. Olen äyden äny muis i ie oa
Jä ilinnan as aano okodin ja Pe nasaa en koulukodin a kis oaineis-
oilla, e i yises i niiden 1940−1980-lukujen ku inpi opäi äki joilla22.
Lu a omilla e killä
Koulukodin s a egian syn ysana lausu iin uoden 1889 ikoslaissa.
Sen mukaan ikoksen ehnee alaikäise mää ä iin kas a uslai oksessa
17 Go man 1961, 6−7.
18 Osa koulukodeis a oimii edelleen samassa paikassa kuin mihin ne aikoinaan
pe us e iin, ja mone kon ollin ja al onnan keino , esime kiksi liikkumisen ajoi -
aminen ai omaisuuden aka a ikoin i ja a kis us, o a muu unee ain ähän (ks.
esim. L 417/2007, 11 luku).
19 Haas a el a ien anonymisoin i ja me kin ä: Ki jain a koi aa sukupuol a. Pe-
ässä ole an nume osa jan ensimmäise kaksi nume oa ilmaise a uosikymmenen,
jolloin henkilö on ollu koulukodissa, ja jälkimmäise nume o ke o a , missä maa-
kunnassa hän on syn yny . Esime kiksi me kin ä M5505 a koi aa, e ä haas a el a a
on mies, hän on ollu koulukodissa uonna 1955 ja syn yny Pohjois-Ka jalassa.
20 Pöysä 2015.
21 Ks. Johansson & Vin hagen 2014, 2−3.
22 Jä ilinnan as aano okodin a kis o (J a); Pe nasaa en koulukodin a kis o
(Pka); Pohjolan Poikakodin a kis o (PPa)
Ma jo Lai ala
250
kas a e a iksi ai ku i e a iksi.23 Lain a koi amia kas a uslai oksia
yhdy iin aken amaan saman uosi uhannen lopussa, ja 1940-lu un
puoli älin ienoilla, kun lai okse i allises i nime iin koulukodeiksi,
al io omis i yksi ois a lai os a, kunnallisia kouluko eja oli kahdeksan
ja yksi yisiä iisi24. Kaikki kunnallise koulukodi sekä osa muis a lai-
oksis a oli lakkau e u 1980-lu ulle ul aessa. Nykyisin kouluko eja on
sei semän, jois a kaksi on yksi yisiä.25
Kas a uslai okse oli a alus a läh ien niin ikosoikeudellisia no -
meja kuin mo aalisään öjä ikkoneiden las en ja nuo en sijoi uspaik-
koja. Ensimmäisen las ensuojelulain (1936) mukaan huos aano e un
lapsen kouluko isijoi uksen uli pe us ua lain ns. suojelukas a us-
pykälään eli ikolliseen ekoon, i olaisuu een26, ke jäämiseen ai
juopumukseen27. Käy ännössä odellinen ai ainakin me ki ä ä syy
sijoi uksen aus alla oli a ongelma koulussa ai koulunkäynnin lai-
minlyön i. Kouluko isijoi uksen pe us ee o a pysynee jokseenkin
samoina näihin päi iin saakka28, mu a suomalaisen yh eiskunnan ja
elämän apojen muu os sekä elin ason nousu o a aiku anee niiden
sisäl öihin. Kun sodan jälkeisinä uosikymmeninä a as e iin makei-
sia kaupas a ja po kukelkkoja niiden pihal a, hy in oin i-Suomessa a-
as e iin au oja; kun aiemmin oli saa e u kylän ai illa mais aa iinaa
ke an ai kaksi, 1970-lu ulla kouluko iin ul iin mones i pi kään ja
unsaana ja kuneen alkoholinkäy ön akia. Jonkin e an alkoi myös
ilmaan ua me kkejä mie ojen huumeiden käy ös ä. Aiemmin lähes
yksinomaan köyhis ä ja ähänkoulu e uis a pe heis ä läh öisin ole a
nuo e jakoi a yhä useammin koulukodin a kea pa empien pii ien jäl-
keläis en kanssa.
Vuosi uhannen alussa koulukodin s a egiaa paalu i ikoslain
lisäksi uoden 1905 suojelukas a uskomi ea. Pahan apais en suoje-
lukas a us a poh inu komi ea ko os i näiden a i se an ” eipas a
23 L 39/1889, 3. luku, 1§.
24 KM 1946:1, 9.
25 Val ion kouluko ien oimin ake omus 1988; Val ion koulukodi 2018.
26 Tuolloin oimassa olleen i olaislain mukaan i olainen oli henkilö, joka oli
omaa syy ään yö ön ja ie i kuljeksi aa ja si ee ön ä elämää. I olaislaki ei pi äny
alle 18- uo ias a i olaisena, mu a las ensuojelulaissa sama käy äy ymismuodo ni-
me iin i anomais en oimenpi ei ä aa i iksi. (Ks. Hi onen 2013, 25; 51/1936, 8 §.)
27 L 51/1936, 8,2 §.
28 L 417/2007, 40 §.
Omapäises i lai os al aa as aan
251
maalaiselämää kaupunkien ie elys en ulkopuolella29. Tähän pe us-
uu monien lai os en sy jäinen sijain i. Pi kä e äisyyde o a i ses-
sään lannis anee esime kiksi mone ka kausaikee , mu a sijainnin
kaukana ”houku uksis a” oi aja ella oimineen myös päin as oin: se
saa oi pikemminkin lie soa ka kaushaluja ai muu a as a in aa. Ka -
kaaminen oli yleisin angais uksen syy koulukodeissa30. Rajaan suo aan
kon lik iin py ki ä ja näky än äki al aise as a innan muodo a -
kas eluni ulkopuolelle, minkä uoksi en käsi ele ka kaamisia. Ka son
niiden edus a an pikemminkin jä jes elmän a oin a uhmaamis a kuin
hiljais a as a in aa31.
Sulje un lai oksen, ku en koulukodin, luon eeseen kuuluu, e ä
siellä asu a ei ä pääse ulkopuolelle ilman lupaa ai al on aa. Tä ä
käy än öä as us e iin lai oksen alue ajoja koe elemalla. Ainakin
ois u is a ajanyli yksis ä angais iin yleensä jollakin a alla, mikäli jäi
kiinni. Ku i us lai oksissa kielle iin uonna 196532. Siihen as i i sa-
angais us oli a allinen seu aamus ikkomuksis a. Runsaas i kielle -
yjä e kiä jäi kui enkin huomaama a ja ankaisema a. 1950-lu ulla
koulukodissa ollu mies ke oi, kuinka lai okseen sijoi e iin omani el-
jekse ja heidän kau aan sekä hän e ä muu ama muu ali u pääsi ä
nau imaan lu a omis a apauksis a.
Ja nii en sukulaise kä i. Vanhemma ie ys i. Men iin aina
sinne, olisko kilome in ma ka ai mikä, ja siellä … oli mus a-
laislei i. Ja ai e ä niillä oli hy ä sapuska .33
Kon olli oli siis koulukodin s a egian keskeinen elemen i, mu a
a sinkin sodan jälkeisinä uosikymmeninä myös sen heikko koh a.
Lai ospoikien as a innan ak iika haki a lii olaisen juu i s a e-
gian haa oi u is a kohdis a.34 Lai osalueen ulkopuolella hää ääminen
saa oi hy inkin onnis ua 1970-lu ulle as i, sillä a sinkin poikalai ok-
sissa oli oppilai a moninke aises i suh eessa henkilökunnan mää ään.
Auko on a ai edes iukkaa al on aa oli mahdo on jä jes ää, ja angais-
29 KM 1905:9a, 165.
30 Jä ilinnan as aano okodin angais uspäi äki ja 1945–1967, J a; Pe nasaa en
e ikoisosas on ku inpi opäi äki ja 1966–1989, Pka.
31 V . Sco 1985, 32.
32 Sosiaaliminis e iön kie oki je 33853/976/65.
33 M5505.
34 Ks. de Ce eau 2013, 75.
Ma jo Lai ala
252
ukse pelo eena ei ä pu ee jokaiseen. Koulukodissa asioi a eh iin
yleensä yhmissä ja aina samoina ie yinä aikoina, jo en pääluku oli
helppo a kis aa mon a ke aa päi ässä. ”(N)oja iin siinä [ uokalan]
ka oksen alla jokainen [ko ikun a35], siinä laske iin si en e ä po ukka
on allella, e ei kukaan oo ka annu”36.
Fyysis ä ilaa koske ien ajoi us en lisäksi koulukodissa säädel iin
ajankäy öä, ja elämää lai oksessa y mi ikin pi kään yön eko. Vielä
1950-lu ulla poikalai oksissa saa e iin ha jaan ua esime kiksi suu-
a in ai ää älin amma eihin, mu a enimmäkseen ol iin lai oksen
maa ilalla pel o-, na e a- ai sikala öissä, puu a hassa ai puu- ai me-
alli e s aalla. Koulussa ja yössä oppilai a sai pi ää iäs ä iippuen 6−8
un ia päi ässä, mu a haas a el a ien mukaan yö un eja ei läheskään
aina laske u ja öi ä eh iin koulunkäynnin kus annuksella. Työ oli
koulukodin s a egian keskeinen kas a us äline, mu a pe us uessaan
pakkoon se oli al is as us ukselle. Mone iäkkäämmis ä haas a el-
luis a ki osi a yön eon aadannaksi, mu a ilmeises i yös ä ei ko in
yleises i pinna u ai a oimes i pu na u. Mone a sinkin maaseudul a
ullee oli a o unee ko aan yön ekoon jo ko onaan.
1960-lu ulla koulukodissa usei a uosia ollu mies ke oi aluksi jou-
uneensa a sin usein pu kaan ” oikka oinnis a” lai os ajojen ulkopuo-
lella, mu a ennen pi kää sii ä, kun ei enää ” öihin hu i anu läh eä”.
Opposi ioasemaan pää ymisessä oli kyse sii ä, e ä hän oli jou unu
kouluko iin hy in nuo ena, jo kuusi uo iaana, ja lai osaika enyi uo-
siksi ja angais uksia ke yi hänen mukaansa oinen ois aan mi ä ö-
mimmis ä syis ä. Usean pojan jakamassa ”pu kassa” eli e is yksessä sai
olla omassa auhassa ja ie ää aikaa lueskellen ai lau apelejä pela en.37
Sank io ikkeis ä ei ä siis aina ollee epämieluisia, ja sään öjä iko -
iin myös seu auksis a äysin ie oisina ja ahallaan. ”Ainakin na e a-
uo ois a saa oi saada apaa a, kun oli pu kassa”, e äs haas a elluis a
ke oi38. Tiede ään, e ä jo ku nuo e saa oi a suo as aan eh ailla i-
koksia kouluko iaikanaan, jo a pääsisi ä ankilaan. Vankila uomion
pi uuden iesi sinne jou uessaan; kouluko isijoi uksen kes on mää i e-
35 Poika yhmien asun olois a käy e iin usein nimi ys ä ko ikun a.
36 M7510.
37 M6506.
38 M6511.
Omapäises i lai os al aa as aan
253
li lai oksen joh aja nuo en käy äy ymisen pe us eella. Toisaal a sään-
öjen ikkomisella ja ö ös en ekemisellä pys yi pi ki ämään koulu-
ko iaikaa, mikäli elämä lai oksen ulkopuolella un ui liian haas a al a.
Go man nimi ää ilmiö ä ” isaamiseksi”.39 Voidaan puhua myös lai os-
umises a eli ilan ees a, jossa päi äjä jes ys alkaa halli a ihmis ä eikä
hän enää kaipaa elämää lai oksen ulkopuolella.
Lai os en angais uspöy äki joissa e i uosikymmenil ä on jonkin
e an me kin öjä yös ä kiel äy ymises ä, äl elys ä ai huonos a jäl-
jes ä. Esime kiksi laisko elus a, pinnaamises a ai yön ja u ami-
ses a pää yi pu kaan yleensä yhdeksi, joskus neljäksi uo okaudeksi40.
E is yksen enimmäiskes o pe us ui al ion kouluko ien ohjesään öön,
johon myös yksi yisissä ja kunnallisissa koulukodeissa noja iin41. Vuo-
den 1983 las ensuojelulaki lyhensi e is yksen kes on uo okau een42.
Samoihin aikoihin yös ä kiel äy yminen ai sen huonos i ekeminen
mene i me ki yksensä hiljaisen as a innan ak iikkana yöpakos a
luopumisen myö ä. Koulukodeissa oli ielä 1980-lu ulla yö oimin aa,
mu a eh ä ä esime kiksi he os allilla ei ä aina kaupunkilaispoikia
innos anee . ”Mua helpo i kun mä asuin kylällä”, ke oi pe hekodissa
maa alousmiljöön ulkopuolella asunu mies. ”Me pääs iin sillä slui aa-
maan kaikki kylän jä kä e ä aksi läh ee, sau”43.
Pe heko i oli uudis us, joka nake si paikkaa ja ilaa sää ele ää koulu-
kodin s a egiaa ja ikkoi o aalisen lai oksen akenne a. Malli koulu-
kodis a pe heko ien e kos ona sai alkunsa Pohjolakodis a Muhoksel a
1970-lu ulla ja yleis yi ähi ellen myös muissa lai oksissa. Pe in eisissä
asun oloissa oli muu amaan huoneeseen sijoi e u kymmeniä oppilai a,
kun aas pe hekodissa asui pe heko i anhempien kanssa puolenkym-
men ä oppilas a. Kun yöpakkoa ei enää ollu , apaa-aika lisään yi, ja
pe hekodissa asuminen omal a osal aan lisäsi apau a ja kas a i nuo-
en omaa ilaa, mu a oisaal a se oi al onnan ja kon ollin aiempaa
39 Go man 1961, 53−54. Go manin Asylums on käänne y suomeksi uonna 1969
nimellä Minuuden iis äjä . Tu kielma o aalisis a lai oksis a (suom. A. Ta kka). Siinä
Go manin alkupe äinen ilmaus ”messing up” on käänne y ” isaamiseksi”.
40 Pe nasaa en koulukodin e ikoisosas on ku inpi opäi äki ja 1965–1981 ja 1981–
1989, Pka.
41 Val ion kas a uslai os en ohjesäännö 1924, 44 §, Val ion kouluko ien ohjesään ö
1960, 41 §.
42 L 683/1983, 31 §.
43 M8517.
Ma jo Lai ala
260
älissä lähinnä sen ansios a, e ä ”mää iskin [kun akeskukses a] semmo-
sen y ön, minkä kau a mä si e niinku ies i elin änne e elään ja joka
oimi i mun pos in (…) iiasin si ä y öö niin kauan e ä mä sain, joka
jä kä sai lähe e yä pos insa a sinkin silloin ke äällä, amma ikoului-
hin hakemuksii ja ollai”69.
Joissain koulukodeissa nuo e kulki a lai oksel a saaduissa aa -
eissa ielä 1980-lu ulla. Heidä oli helppo unnis aa ka uku assa, jo-
en useimma py ki ä mahdollisuuksiensa mukaan e oon lai okseen
lii e ä is ä ulkoisis a unnusme keis ä. Hanki iin nahka o si, ä jä -
iin hiukse , aikakaudes a iippuen joko leika iin ai kas a e iin nii-
ä − ylipää ään py i iin näy ämään muul a kuin kouluko inuo el a.
On aikea ulki a, py i iinkö pukeu umisella ja muilla ulkonäkö e-
kijöillä as us amaan lai oksen kon en ioi a ai oliko kyse ain aika-
kauden nuo isokul uu is a. Vas a in aan ii aisi kui enkin se, e ä
esime kiksi hius en ä jääminen saa oi näy äy yä henkilökunnalle
kapinoin ina, ja asias a on ai e u peis ä las ensuojelulai oksissa ielä
nykyisinkin70. Samoin on a uoin ien lai a. Nii ä on eh ail u läpi uo-
sikymmen en niin ankiloissa kuin koulukodeissakin, ja ainakin jäl-
kimmäis en henkilökunnassa ne he ä i ä nä ää. E äs miehis ä ke oi,
e ä sauna eissulla aina ”syynä iin”, o a ko a uoinni lisään ynee 71.
Hiljainen as a in a ei ollu pelkäs ään sijoi e ujen nuo en ase.
E i uosikymmenil ä ke o aan apauksis a, joissa e i yises i lai okses-
sa yöskennellee naise ka soi a lu a omuuksia, joskus jopa ka kaa-
misia, läpi so mien. 1950-lu ulla aamuyös ä omil a eissuil aan kou-
luko iin palannu po ukka huomasi asun olan ikkunan jä e yn auki.
”Se sanoi se nainen meille, e ä ei hän puhu kellekään äs ä ai ei puhu a
kellekään, e ä e oo e aan eksynee me ään”. Haas a el a a ku aili ko-
ikunnassa a jen sujumises a as annu a nais a ”ihanaksi ihmiseksi”,
eikä yksis ään sii ä syys ä, e ei ämä paljas anu ka kulaisia.72 Ke o-
mus en pe us eella jo ku yön ekijöis äkin ase ui a kaikessa hiljai-
suudessa lai oksen sään öjä as aan.
69 M8510.
70 Elämäke allise iedo oppilais a, PPa; Eduskunnan oikeusasiamiehen a kas-
uspöy äki ja 2010−2015.
71 M8510.
72 M5506.
Omapäises i lai os al aa as aan
261
Vas a innan ekemise
Koulukodin s a egia näy äisi osaksi epäonnis uneen käy ännön
o eu uksessa. Nuo en as aan ase umisen ekniikoissa oli paljon
yleises i epä oi o uja oimin a- ai asennoi umis apoja. Haas a ellu
ke oi a muun muassa juoni elus a, hidas elus a, edä ykses ä, hui-
jaukses a, ii y elys ä, jäynäs ä, hä näykses ä ja pilkas a, ihu öis ä,
a as elus a ja päih eiden käy ös ä. Ta kas elen näi ä as a innan e-
kemisen apoja siihen nähden, mi ä niillä on as us e u. Pääasiallise
as aka aan ase umisen koh ee näy äisi ä olleen lai oksen säännö
ja yleise käy äy ymissäännö ai mo aalikäsi ykse .
Kouluko ien s a egia mani es oi ui ohjesäännöissä, mu a se, mi-
en uli käy äy yä ja mi ä sai ehdä ja mi ä ei, mää i el iin iime kädes-
sä paikallises i. Lisäksi aina on ollu joi ain sään öjä, jo ka o a ollee jo
yksis ään sijoi e ujen iän pe us eella niin i ses ään sel äs i kielle yjä,
e ä nii ä ei ole ki joi e uissa säännöissä nimenomaises i maini u. Yksi
sellainen on päih eiden käy ö.
Mä salakulje in, kun mä olin pajalla öissä, niin mä sain siel-
ä näi ä maalinohen ei a ja ällaisia. Näähän halus hi eäs i.
Moni kysyi, oiks sä uoda heille, kun sä oo siellä. Mä si oin
nii ä si en monellekin. Ja äijä imppas siellä ja ne oli ihan pi-
halla. (…) En koskaan na ah anu . Mä sain aina ie yä ne.
Eikä mua si en pol e u. Kukaan ei y i äny asikoida mua.73
Tässä ku a aan imppaamis a 1970-lu ulla, mu a haas a el a ien
mukaan koulukodissa hais el iin kumiliimaa, inne iä ja mui a ek-
nisiä liuo imia sekä kei e iin kiljua, ai ainakin y i e iin kei ää, jo
1950-lu ulla. Yleensä päih eiden käy ö oli isomman yhmän salaisuus,
joka pe us ui sille, e ä kukaan ei ” asikoi”, ai jos kä y käy, kaikki osal-
lise aikene a . 1960−70-lukujen huumeaal o74 ei näiden haas a elu-
jen pe us eella juu i yl äny kouluko iin, mu a 1980-lu ulla jo jossain
mää in. ”Kylhän si ä joskus löy yy pusseja ai o a löy änee pusseja mu se
on aan, kukaan ei unnus a, aha ei oi ie ää”75. Imppaus akin esiin yi
edelleen. Haas a el a a ke oi, e ä hänel ä e ä iin pääsy len opallope-
liin muiden poikien kanssa ja sii ä seu asi hänen hiljainen p o es insa.
73 M7504.
74 Kainulainen, Sa onen & Rönkä 2017.
75 M8517.
Ma jo Lai ala
262
”…mä sanoin e mä oin sii o a u heilusalin ja kun jäin yksin kaadoin o-
lua muo ikassiin ja e elin sii ä pääni sekasin ka o ja kuljeskelin siinä sen
mopin kanssa. Tuli illalla aan a ija kysymään e ä eiks se oo jo puhdas
niin mä e ä ielä ke an äy yy e ää e ä on impan päälle si en.”76
Päih ymyksen lisäksi episodissa oli kyse juu i hiljaiselle as a innalle
ominaises a ekemisen a as a, hidas elus a ai ii y elys ä77. Suh au-
umisessa on myös ha ai a issa ylimielisyy ä, jopa pilkkaa.
Niin kon ak i lai oksen ulkopuolisiin ihmisiin kuin yh eyde ki -
jei se ja puhelimi se lai oksen ulkopuolelle oli a iukas i al o uja.
Vies innän kon olloin i on käy än önä sulje un lai oksen s a egian
y imessä. Koulukodin henkilökun a sai a kis aa oppilaiden pos in
molempiin suun iin ensin ohjesään öjen mu a si emmin myös lain
pe us eella. Puhelui a niin ikään al o iin, oisin sanoen nuo en soi -
aessa ai hänelle soi e aessa kuunnel iin ie essä. Edellisessä lu ussa
ku a u pos iliiken een ope oin i lai oksen ulkopuolelle suun au ui ni-
menomaan ies innän kon olloin ia as aan, mu a lisäksi sen o eu-
uksessa oli jokseenkin ilkamoi a sä y.
Koulukodis a käy iin a kaissa milloin missäkin. Haas a elujen pe-
us eella kyse ei ole ollu sii ä, e ei ä kö nuo e olisi e o anee oikeaa
ja ää ää, aikka lai osmaailmaa e i yises i 1940−50-lu uilla hallinnee
psykopaa ipuhee saa a a ällaiseenkin ii a a78. Sodan jälkeinen pu-
la-aika koske i luonnollises i myös kouluko eja esime kiksi elin a i-
kesäännös elyn muodossa, aikka lai okse oli a maa alous uo an on-
sa ansios a pi källe oma a aisia. Monien ny jo ikään yneiden mies en
muis o lu a omis a eois a lii yi ä juu i uokaan. Saa e iin käydä
me sässä ai annoilla pais amassa ohukaisia ai pe unoi a sekä he ku-
ella aalealla lei ällä ai muilla a as e uilla uuilla. Va kaissa käy iin
niin lähiseudun kaupoissa kuin lai oksessakin. 1940-lu un lopussa
kouluko iin jou unu mies ke oi, kuinka he salassa sahasi a kouluko-
din uoka-ai an ka oon eiän, laski a yön pimeydessä sinne köyden ja
he ku eli a poikien kesken hedelmä- ja lihasäilykkeillä, joi a ei lai ok-
sen uokapöydässä näh y79. Ke omukses a huokuu oisaal a yydy ys
76 M8510.
77 Sco 1985, x i−x ii.
78 Esim. Saa i 1952.
79 M5506.
Omapäises i lai os al aa as aan
263
omas a o eluudes a, oisaal a nä käs ys sii ä, e ä pa haa an ime oli
pimi e y pojil a. Va as aminen sai oikeu uksensa epäoikeudenmukai-
suuden kokemukses a, jolle näy äisi olleen jonkin e an myös ka e -
a. He i so ien jälkeen julkisuudessa esi e iin epäilyjä, e ä lai oksissa
olisi käy e y ää in oppilaiden elin a ikeko eja. Sosiaaliminis e iön
edus aja myönsi epäily oikeiksi, mu a a eli, e ä kyse oli ha inaisis a
”ha ha apauksis a”.80
Kouluko ien yh eydessä oli yleensä pai si maa ila usein myös puu-
a ha. Niissä kas a e iin ihanneksia, mu a joissain lai oksissa myy-
iin myös kukkia. 1950-lu ulla lai oksessa ollu mies ke oi, kuinka he
o e insa kanssa piilo i a uusuja housun lahkeeseen, ”saadaksemme
i ellemme ahhaa”, ienes iä ohi i allisen kassa i an81. Kouluko ien
maa ilojen ahallinen uo o oli me ki ä ä, ja koska se syn yi suu eksi
osaksi oppilaiden yöllä, oli ase elma omiaan he ä ämään as a in aa
myös ilki allan muodossa. ”Auma hajo e iin ahallaan, niin ahalli-
nen appio ulee jossain muodossa niille (…) e se on jä ekamaa sen jälkeen,
ai - i as a ei pelas e a enää”82, ke oi ilkeilys ä haas a el a a, jonka
aikana maa alous öissä ei yleensä enää edes käy y. Asukkaa käänsi ä
he käs i ka seensa kouluko iin, jos paikkakunnalla apah ui a kauk-
sia ai pahan ekoa. Aihe akin usein oli. Haas a el a a ke oi, kuinka
he kä i ä joen annassa ikkomassa ukkinippuja: ”Ja sii ä uli hi ee
sank io si en. Ka o kunna jou u maksaan nii ä, ka o kun nii en pa-
han ekijä oli äällä pahan eossa. (…) Eihän ne kiinni mei ä saanu , mu -
a sillai iesi e ä poikakodin poikia.”83
Tihu yöllä halu iin aiheu aa ahinkoja, jo a joku jou uisi maksa-
maan. Aja us maksamises a saa ässä yh eydessä myös me a o an me ki-
yksen ja palau uu monen haas a ellun kokemukseen sii ä, e ä koulu-
ko iin oli joudu u syy ä ai ainakin ke ein pe us ein ja e ä lai oksessa
jou ui so on koh eeksi. Vas a innan manöö e i uo i a jänni ys ä ja
aih elua kaa amaiseen a keen, ja niillä näy äisi usein a oi ellun lä-
hinnä ” ain” hämmennys ä ai sekaso oa. Vahingon ekojen ja ihu öi-
den lisäksi o eu e iin − suu emmin aja elema a − ha mi omampia
80 Ta as i 1946, 171.
81 M5506.
82 M8510.
83 M7510.
Ma jo Lai ala
264
kepposia ja kujei a, joille nau eskel iin ielä uosikymmen en pe äs ä.
E äs muis eli, kuinka koulukodin me allipajalla ”(p)is in ase yleenia sen
minikiukaan pääl ä ja äjäy in”, ja hän ä yhä hymyily i se, kuinka ”po-
ukoil a kah ikupi len eli”84.
Ju o aen ja e elöiden
Kouluko inuo en hiljaisen as a innan ak iika haas oi a monella
a alla koulukodin s a egiaa. Sulje ussa lai oksessa elämään kohdis-
unee ajoi ukse uokki a nuo en kekseliäisyy ä. Lai oskäy ännö
näy äisi ä synny äneen as a in aa myös heissä, jo ka ei ä oisissa
oloissa äl ämä ä ase uisi as aka aan. Piilo e uimmillaan as a-
in a oli aja uksia, aikomuksia ai hampaiden ki is elyä. Si ä oi ku a a
myös pieneksi, pako a aksi oimijuudeksi, joka on samaan aikaan pas-
sii is a ja ak ii is a. Pieni oimijuus on odo amis a, sie ämis ä, unoh-
amis a ai kä simis ä.85 Toiminnaksi äi yessään hiljainen as a in a
ylenka soo, hal eksii ai pilkkaa sään öjä ja mää äyksiä, so kee jä jes-
ys ä ja aiheu aa ha mia ai aikeuksia muille sekä uhkailee ai lahjoo.
Haas a ellu puhui a suh eellisen paljon as akkainase elus a nuo -
en ja henkilökunnan älillä ja ku aili a allan epä asapainoa. Suh ee
aikuis en ja nuo en älillä oli a usein e äisiä ai jänni eisiä, ja näy äi-
si sil ä, e ä 1980-lu ulla nuo en as a in a lisään yi ja ko eni. Mone
koki a i sensä ulkopuoliseksi ja kaih oi a ai ka oi a lai osoloille
yypillis ä oppilaiden keskinäis ä hie a kiaa ja äki al aa.
Kouluko ien hiljainen as a in a ei yleensä ollu ilmeisen in en io-
naalis a oimin aa. Ta kas i suunni el uja ja a oi eellisia as a innan
p ojek eja o eu e iin − ku en esime kiksi a ikkelissa ku a u ” ies-
in äpolii ise jä jes ely ” − mu a päämää ä ie oise hankkee liene ä
olleen enemmänkin poikkeuksia. Haas a elujen pe us eella as a in-
nalla py i iin ai aamaan omaa ilaa ja lisäämään au onomian koke-
muksia. Monien ekojen ja monenlaisen oiminnan usko iin jääneen
henkilökunnal a pimen oon, mikä on luul a as i ah is anu uskoa
oiminnan omaeh oisuudes a. Emme kui enkaan oi ie ää, mi ä hen-
kilökun a on ienny ai ähin ään epäilly , mu a halunnu jos ain
84 M7510.
85 Honkasalo 2013.
Omapäises i lai os al aa as aan
265
syys ä ka soa asiaa läpi so mien. Hiljaisen as a innan ak iika o a
näh ä äs i au anee nuo ia säily ämään omana on un oaan ai kes-
ämään i semää äämisoikeuksiensa ajoi amis a. Aja elemalla i ses ä
omilla ehdoilla nuo i saa oi ase ua muiden mää i elemää pahan a-
paisen iden i ee iä as aan ja o jua ins i u ionaaliseen malli a inaan
ase amis a86. Pelkis e yimmillään as a innassa oli kyse hankalan
olon helpo amises a, ajan appamises a, joidenkin un eiden, ku en
u hau umisen, pu kamises a ja, luul a as i jokseenkin usein, he kellis-
en mielijoh eiden ai halujen seu aamises a.
Hiljaisuus on ah a as a innan ak iikka, ja puhuma omuus pai-
nokas lai osnuo en ase epäoikeudenmukaiseksi koe uja käy än öjä ja
koh elua as aan. Hiljaisuudella ies i e iin osallis umishalu omuu -
a, suu umus a ai ihaa, as enmielisyy ä, älinpi ämä ömyy ä ai
pii aama omuu a. Voidaan myös aja ella, e ä hiljaisuuden aakse
e äydy iin, kun halu iin äl ellä ai sala a jo akin.87 Hiljaisuus on
ehokas ase myös siksi, e ä sen me ki ykses ä ja sä ys ä oi oisen olla
aikea saada sel ää. Puhuma omaksi hei äy ymällä saa e iin he ä ää
koulukodin henkilökunnassa ä ymys ä ai aiheu aa mal in mene ys-
ä, minkä nuo i luki oi okseen.
Jois ain ke omuksis a kuulsi ka ke uus, jopa suo anainen iha,
kouluko i-ins i uu io a ai koko yh eiskun aa koh aan. Se on saa anu
ky eä jo koulukodissa ai leimah aa as a uosien jälkeen, a sinkin jos
elämässä on ollu paljon as oinkäymisiä ai epäonnis umisia. Niiden
alkupe ä kiinni e iin usein kouluko isijoi ukseen. Viha oi olla as us-
aja ja ihollinen, mu a se oi olla myös au aja ja lii olainen. Vihan
ulee aljas aneeksi lii olaiseksi silloin, kun sen a ulla saa aikaan oi-
o uja asioi a, oisin sanoen, kun se au aa sel iy ymään esime kiksi
alis amisen ai ää yyden kokemuksis a ai epäoikeudenmukaises a
koh elus a.88
86 Juhila 2004, 30−31.
87 Ks. Mon oya 2000, 860.
88 Vi kki 2004, 48–49.
Ma jo Lai ala
266
Läh ee
Haas a elu 89
M5505
M5506
M6506
M6511
M6501
M7510
M7504
M8517
M8510
N8501
A kis o- ja i anomaisläh ee
Eduskunnan oikeusasiamiehen a kas uspöy äki ja 2010−2015.
Jä ilinnan as aano okodin angais upäi äki ja . Jä ilinnan as aan o o-
kodin a kis o. Kansallisa kis o Jy äskylä.
KM 1946:1. Kas a us- ja yölai oskomi ean mie in ö I, Kas a uslai okse .
KM 1958:1. Kouluko ikomi ean mie in ö.
L 51/1936. Las ensuojelulaki.
L 683/1983. Las ensuojelulaki.
L 417/2007. Las ensuojelulaki.
Pe nasaa en koulukodin e ikoisosas on ku inpi opäi äki ja 1965–1981.
Pe nasaa en koulukodin a kis o. Kansallisa kis o Jy äskylä.
Pe nasaa en koulukodin e ikoisosas on ku inpi opäi äki ja 1981–1989.
Pe nasaa en koulukodin a kis o. Kansallisa kis o Jy äskylä.
Val ion kas a uslai os en ohjesäännö 1924. Helsinki: [kus an aja un e ma-
on].
Val ion kouluko ien ohjesään ö 1960. Helsinki: [kus an aja un ema on].
Val ion kouluko ien oimin ake omus 1988. Pe nasaa en koulukodin a kis-
o. Kansallisa kis o Jy äskylä.
Ki jallisuus
de Ce eau, Michel (2013) A kipäi än kekseliäisyys 1: Tekemisen a a .
Helsinki: niin & näin.
Foucaul , Michel (2014) Ta kkailla ja angais a. Ni anka, E i (suom.)
Helsinki: O a a.
Giddens, An hony (1984) The cons i u ion o socie y. Camb idge : Poli y P ess.
Go man, E ing (1961) Asylums. Essays on he Social Si ua ion o Men al
Pa ien s and O he Inma es. New Yo k: Ancho Books.
89 Haas a elujen anonymisoin i, ks. s. 249.
Omapäises i lai os al aa as aan
267
G onow, Jukka & Tö ö, Pe i (1996) Max Webe − kapi alismi, by ok a ia ja
länsimainen a ionaalisuus. Teoksessa J. G onow, A. No o & P. Tö ö
( oim.) Sosiologian klassiko . Helsinki: Gaudeamus, 262−326.
Helas uo, Kaa lo (1954) Lai ospoikien keskinäises ä äki al aisuudes a. Jy äs-
kylä: Weilin & Göös.
Hi onen, A i (2013) Paha oime oma . I olaisuus sosiaalioikeuden ja
sosiaalipoli iikan pelinä. Teoksessa S. Hänninen, T. Ko kas, E. Nykä-
nen, M. Pajukoski & M. Sakslin ( oim.) Muu u a sosiaalioikeus.
Suoma laisen lakimiesyhdis yksen julkaisuja, E-sa ja N:o 24. Helsinki:
Suomalainen lakimiesyhdis ys, 13−46.
Honkasalo, Ma ja-Liisa (2013) Ka eessa − Pieni oimijuus k ii isenä
a auksena oiminnan eo iaan. Tiede & edis ys 38:1, 42−61. Helsinki:
Tu kijalii o.
Hy önen, Ki si-Ma ia, Malinen, An i, Salenius, Paula, Haika i, Janne, Ma k-
kola, Pi jo, Ku onen, Ma jo & Koi is o, Johanna (2016) Las ensuojelun
sijaishuollon epäkohda ja las en kal oinkoh elu 1937−1983. Rapo eja
ja muis ioi a 2016:22. Helsinki: Sosiaali- ja e eysminis e iö.
Johansson, Anna & Vin hagen, S ellan (2014) Dimensions o E e yday
Resis ance: An Analy ical F amewo k. C i ical Sosiology 42:3,
417−435. SAGE Publica ions.
Juhila, Ki si (2004) Leima u iden i ee i ja as apuhe. Teoksessa A. Jokinen,
L. Hu unen & A. Kulmala ( oim.) Puhua as aan ja aie a. Helsinki:
Gaudeamus, 20−32.
Kainulainen, Heini, Sa onen, Jenni & Rönkä, Sanna ( oim.) (2017) Vanha
lii o. Ko ien huumeiden käy äjä 1960−1970-lukujen Suomessa. Hel-
sinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a.
Kyppö, Ensio (1989) Ne ko imma poja . Helsinki: Alea-ki ja.
Lai ala, Ma jo (2016) Lapsuus lai oksessa. Ennen ja Ny 3/2016. URL
h p://www.ennenjany .ne /2016/09/lapsuus-lai oksessa-
suojelukas a uksen-kolhuja-kahdessa-pol essa/. (Vii a u 3.3.2018.)
Lai ala, Ma jo & Puu onen, Vesa (2016) Yh eiskunnan ah a? Tampe e:
Vas apaino.
Lüd ke, Al ( oim.) (1995) The His o y o E e yday Li e. New Je sey: P ince on
Uni e si y P ess.
Me ikoski, Veli (1968) Luen oja huol o-oikeudes a. To e Modeen ( oim.)
Suomalaisen lakimiesyhdis yksen julkaisuja, B-sa ja 31, Helsinki:
Lainopillisen ylioppilas iedekunnan kus annus oimikun a.
Mon oya, Ma ga e E. (2000) Silence and silencing. Michigan Jou nal o Race
& Law 2000, ol 5, 847–911.
Nieminen, Liisa (2009) Lai os al aopin hylkääminen. Teoksessa P. Le o-
Vanamo, O. Mäenpää & T. Ojanen ( oim.) Juhlajulkaisu Mikael
Hidén. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdis ys,11−35.
Ma jo Lai ala
268
Pöysä, Jy ki (2015) Lähilu un ie o. Näkökulmia ki joi e un muis elu ke -
onnan u kimukseen. Joensuu: Suomen Kansan ie ouden Tu kijain
Seu a.
Rissanen, Jo i R. & Salo an a, Seppo (1985) Uusi kouluko i − hajau e u
kokonaisuus. Oulu: Nuo en Ys ä ä y.
Saa i, E kki (1952) Sielullises i poikkea a lapse . Jy äskylä: Gumme us.
Sen, Ama ya (2009) Iden i ee i ja äki al a. Ko honen, J. (suom.) Helsinki:
Basam Books.
Sco , James C. (1985) Weapons o he weak. E e day o ms o peasan esis ance.
New Ha en: Yale Uni e si y P e ss.
Ta as i, Aa ne (1947) Las ensuojelumme a os elua. Lapsi ja Nuo iso 7:7−8,
169−172.
Tuo i, Kaa lo (1990) Oikeus, al a ja demok a ia. Helsinki: Lakimieslii on
kus annus.
Val ion koulukodi 2018. Helsinki: THL. URL h p://www. al ionkoulukodi .
i/. (Vii a u 11.5.2018.)
Vi kki, Tuija (2004) Vihan oima. Toimijuus ja muu os ihake omuksissa.
Jy äskylä: A ena.
