Omapäisesti laitosvaltaa vastaan

Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a Tampe e Uni e si y P ess 2019, 245–268. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7 Omapäises i lai os al aa as aan Ma jo Lai ala Ta kasTelen koulukoTien lähihis o iaan sijoi u assa a ikkelissani lai okseen sijoi e ujen las en ja nuo en hiljaisen as a innan ak iikoi a. Tak iika käsi än pei ellyiksi keinoiksi ja oimin a a oiksi, joiden a ulla lai osnuo e o a py kinee aiku amaan elämäänsä kouluko i-ins i uu ion allanalaisena. A ikkeli pe us uu koulukodeissa so ien jälkeen − uosina 1945−1985 − olleiden haas a eluihin, ja niiden pe us eella lai oksissa ase u iin liian iukoiksi koe uja sään öjä ja kon ollia as aan sekä uhma iin yleis ä mo aalikoodis oa. Ma jo Lai ala 246 Johdan o 1980-lu ulla koulukodissa ollu mies ke oo heidän lai okseen luomas- aan sys eemis ä. Hän i se nimi ää oimin aa ” ies in äpolii isiksi jä - jes elyiksi”, joiden a ulla onnis u iin uo amaan kielle yjä apauk- sia, nau in oja − ja ken ies ä keimpänä − yydy yksen unne sii ä, e ä oli onnis u u selä ämään sulje un lai oksen säännö , kon olli ja al- on a. Jä jes elyjen luominen edelly i ku inalais a oimin aa, koo di- naa io a ja suunni elua. Oliko kyse poikkeukses a ai oliko as aa ia, aiku uksil aan osallisille me ki ä iä, hiljaiseksi as a innaksi ka so - a ia oimin a apoja mui akin? Hiljaiselle as a innalle kun ei ole omi- nais a in en ionaalisuus ai e leksii isyys, jollaiseksi yh eiskun a eo ia pe in eises i ihmisen oiminnan aja ele a 1. Tu kin hiljaisen as a innan ilmenemis ä kouluko iin uosina 1945–1985 sijoi e ujen muis eluke onnassa. 2010-lu ulla ehdyissä haas a eluissa2 en ise lai osnuo e puhui a paljon säännöis ä, ku is a ja angais uksis a sekä sii ä, kuinka ne yhdessä ois u an päi äjä jes- yksen kanssa halli si a elämää. He py ki ä kui enkin haas amaan koulukodin jä jes ys ä, ja ä ä as aan ase umis a a kas elen hiljaisen as a innan ak iikoina. Ymmä äessäni oimin a a a ja keino ak- iikoina so ellan Michel de Ce eau’n aja elua, jonka mukaan ihmise kehi ä ä monenlaisia kons eja luo iessaan ois en muo aaman s a e- gian halli semassa ilassa. Kouluko i-ins i uu ion s a egia pe us ui − ku en se pe us uu edelleen − sekä o maaliin hallin oon, esime kiksi lainsäädän öön ja ohjesään öihin, e ä epä i allisiin, lai os en kul uu- iin his o ian kuluessa ki ey yneisiin ki joi ama omiin sään öihin ja muo oihin. Koulukodin s a egia ohjaa käy än öjä ja elämää lai oksissa, ja sen pe us a oi e on säilyny samana läpi uosikymmene : kas a aa yh eiskunnan no meja ikkoneis a ”pahan apaisis a” kunnon nuo isoa. Tak iika o a lai osnuo en keinoja sel iy yä s a egian allanalaise- na.3 Py kiessään ai aamaan oman paikkansa s a egian alalla he saa - a a myös huoju aa al asuh ei a, ja oikea-aikaisen ak iikan a ulla heikko oi ainakin he keksi o aa oi on ah as a4. 1 Sco 1985, x i–x ii; G onow & Tö ö 1996, 299−305. 2 Haas a eluaineis o on ke ä y laajemmassa, kouluko ien menneisyy ä käsi el- leessä u kimuksessa (Lai ala & Puu onen 2016). 3 de Ce eau 2013, 73−77. 4 Foucaul 2014, 41. Omapäises i lai os al aa as aan 247 Viime aikojen u kimus on paljas anu kouluko ien ja muun las en- suojelun sijaishuollon lähihis o ias a laiminlyön ejä ja kal oinkoh e- lua5. Väki al aise ja alis a a lai oskäy ännö o a osasyy siihen, e ä koulukodeissa nuo e o a ajoi ain noussee joko spon aanis i ai suun- ni ellummin a oimeen, jopa äki al aiseen, as a in aan. Koulukodeis- sa on almis el u ja o eu e u kapinoi a ai as aa ia lai osjä jes ys ä ja -käy än öjä uhmaa ia mielenilmauksia6. Näky ien ja äänekkäiden kon lik ien lisäksi haas a el a a ke oi a myös heikommin unnis- e a is a as a innan muodois a, joihin sy ennyn ässä a ikkelissa. Yleensä oman ahdon as aises i kouluko iin sijoi e u lapse ja nuo e omaksui a e ilaisia sel iy ymis- ja sopeu umis apoja e äy ymises ä uhmaan ja yysiseen äki al aan. Vas a in a näiden ää ipäiden älissä saa kui enkin monenlaisia muo oja ja sä yjä, ja nii ä olen py kiny kai- amaan esille. Ihmise myös u au u a ilannekoh aises i e ilaisiin ai useampiin ak iikoihin.7 Yleises i oimin amme ei ole koskaan äy- sin ulkoisen ympä is ön ai aken eiden de e minoimaa, aan oimme aina ali a oisin8. Vas a innan ak iikoiden ka oi amisen lisäksi olen ulkinnu as a innan mo ii eja, a oi ei a ja saa u uksia aineis on ase amissa ajoissa9. Joh olankoja siihen, millais a ak ikoin ia koulukodissa mahdolli- ses i oli, olen saanu James C. Sco in10 a kipäi än as a in aa (e e yday esis ance) käsi ele äs ä u kimukses a. A jen as a innalle on hänen mukaansa yypillis ä oiminnan o ganisoima omuus ja epämuodolli- suus: se ei ole ”ulkoapäin ohja ua”, ei pe us u ideologioihin eikä ylipää- ään ole polii isen jä jes elmän o eu e a issa. A kipäi än as a in a ilmenee oimin ana ja suh au umis apoina, ku en ka ku uu ena, hidas- eluna, alheellisena myön y äisyy enä ai ie ämä ömäksi hei äy y- misenä, yleises i a oimen kon lik in äl ämisenä al a- ai auk o i ee - 5 Ks. Lai ala & Puu onen 2016; Hy önen, Malinen, Salenius, Haika i, Ma kkola, Ku onen & Koi is o 2016. 6 Lai ala & Puu onen 2016, 197−198; Pe nasaa en koulukodin e ikoisosas on ku- inpi opäi äki ja 1965–1981 ja 1981–1989, Pe nasaa en koulukodin a kis o (Pka). 7 Go man 1961, 60−64. 8 Giddens 1984, 96–97. 9 Haas a elluis a kaksi on lukenu a ikkelini, ja he o a hy äksynee ulkin ani. Heis ä oinen oli alussa maini ujen ” ies in äpolii is en jä jes elyjen” akana. 10 Sco 1985. Ma jo Lai ala 248 iasemassa ole ien kanssa.11 Käy än a kipäi än as a innan ja hiljaisen as a innan käsi ei ä ois ensa synonyymeinä unnis aen kui enkin sen, e ä as a in a ei ka so iikonpäi ää ai uo okaudenaikaa. Koulu- kodissa on angais u niin sunnun ain jumalanpal elukses a pinnaami- ses a, siellä nukkumises a kuin il aha audessa pelleilys äkin12. Py in s a egia− ak iikka-aja elun a ulla osoi amaan, e ä sulje - uun las ensuojelulai okseen sijoi e u nuo e oli a ak ii isia oimi- joi a, jo ka onnis ui a ajoi ain ikkomaan ajoi uksiin ja kon olliin pe us u an kouluko ielämän aken een. Kouluko ioppilaiden hiljais a as a in aa oidaan myös a kas ella omapäisyy enä Al Lüd ken a - koi amassa me ki yksessä. Omapäisyys (Eigensinn) on luo aa aja e- lua, oimin aa ja kykyä an aa al asuh eille omia, uusia me ki yksiä. Täs ä näkökulmas a as a in a ei näy äydy ain o elema omuu ena, nisku oin ina ai jä jes elmän unnepi oisena as us amisena.13 Oma- päisyyden innalla oidaan puhua ”sinnikkyydes ä” ii a en sillä ässä yh eydessä ennen kaikkea ihmisen ah oon ja kykyihin as us aa epäoi- keudenmukaisina ja koh uu omina pi ämiään käy än öjä. Lai oskul uu i uli ienhaa aan 1980-lu un alussa. Yksi yisen Pohjolakodin (en . Pohjolan Poikako i) joh o o esi uonna 1985, e ä kouluko i oli yleises i ilan eessa, ”jossa se jou uu luo aamaan hy in- kin sy ällises i omaa olemus aan”14. Koulukodin s a egiaa halli si a pe in önä kulkenee anka a lai oskäy ännö , ei niinkään ihmiskas- oisempaan kas a ukseen keho a a las ensuojelun poli iikkaohjaus15. Käy än öjen y imessä oli a joukkokas a us a pal ele a paikka- ja ilajä jes ely , ajan a kka y mi äminen, kon olli, ku i ja aikuisen kyseenalais ama on auk o i ee i16, mu a ny mennees ä ahdo iin e oon. Kus odiaalinen koulukodin s a egia oli ehny niis ä E ing Go manin ku ailemia o aalisia lai oksia. To aalise lai okse e is e- ään muu eilla, aidoilla ai muiden jä jes elyjen a ulla muus a yh eis- kunnas a ja sekä pääsyä niihin sisään e ä niis ä ulos ajoi e aan ai al o aan. Asukkaiden koko elämä on lai oksessa, ja kaikki eke ä 11 Sco 1985, x i−x ii, 29−33. 12 Elämäke allise iedo oppilais a I:25, Pohjolan Poikakodin a kis o (PPa). 13 Lüd ke 1995, 313−314. 14 Rissanen & Salo an a 1985, 26−27. 15 Ks. Hy önen ym. 2016, 167. 16 V . Foucaul 2014, 204−210. Omapäises i lai os al aa as aan 249 suunnilleen samoja asioi a samaan aikaan yhden auk o i ee in alaisuu- dessa. Työn ekijöiden eh ä ä on ohjaamisen (koulukodeissa kas a uk- sen ja hoidon) sijaan lähinnä silmälläpi o.17 Osa o aalisen lai oksen pii eis ä on pi äny pin ansa ähän päi ään as i18. A ikkelissa kuullaan kymmen ä koulukodissa e i uosikymmenil- lä ollu a henkilöä19. Haas a elluis a yhdeksän oli ollu samassa koulu- kodissa ja heis ä kaksi kahdessa ai useammassa koulukodissa. Käy än- nö e i koulukodeissa oli a a kas ellulla ajanjaksolla pi käl i samoja, jo en ässä yh eydessä on pe us el ua puhua pelkäs ään koulukodis a lai os en nimiä maini sema a. Analyysi pe us uu li e oi ujen haas a - elujen lähilukuun20. Luen aa on ohjannu aja us, jonka mukaan hil- jaisella as a innalla on aika, paikka ja his o ia, se ke oo oimijois a ja heidän älisis ä al asuh eis a ja as a in a jä jes äy yy jonkinlaisiksi unnis e a iksi ai ulki a iksi muodoiksi21. Olen e siny haas a e- lupuhees a ilmauksia, joissa ase u aan ” as aka aan” joko suh eessa oisiin ihmisiin, lai oksen oimin aan ai a kea sää ele iin ki joi e ui- hin ai ki joi ama omiin sään öihin. Olen äyden äny muis i ie oa Jä ilinnan as aano okodin ja Pe nasaa en koulukodin a kis oaineis- oilla, e i yises i niiden 1940−1980-lukujen ku inpi opäi äki joilla22. Lu a omilla e killä Koulukodin s a egian syn ysana lausu iin uoden 1889 ikoslaissa. Sen mukaan ikoksen ehnee alaikäise mää ä iin kas a uslai oksessa 17 Go man 1961, 6−7. 18 Osa koulukodeis a oimii edelleen samassa paikassa kuin mihin ne aikoinaan pe us e iin, ja mone kon ollin ja al onnan keino , esime kiksi liikkumisen ajoi - aminen ai omaisuuden aka a ikoin i ja a kis us, o a muu unee ain ähän (ks. esim. L 417/2007, 11 luku). 19 Haas a el a ien anonymisoin i ja me kin ä: Ki jain a koi aa sukupuol a. Pe- ässä ole an nume osa jan ensimmäise kaksi nume oa ilmaise a uosikymmenen, jolloin henkilö on ollu koulukodissa, ja jälkimmäise nume o ke o a , missä maa- kunnassa hän on syn yny . Esime kiksi me kin ä M5505 a koi aa, e ä haas a el a a on mies, hän on ollu koulukodissa uonna 1955 ja syn yny Pohjois-Ka jalassa. 20 Pöysä 2015. 21 Ks. Johansson & Vin hagen 2014, 2−3. 22 Jä ilinnan as aano okodin a kis o (J a); Pe nasaa en koulukodin a kis o (Pka); Pohjolan Poikakodin a kis o (PPa) Ma jo Lai ala 250 kas a e a iksi ai ku i e a iksi.23 Lain a koi amia kas a uslai oksia yhdy iin aken amaan saman uosi uhannen lopussa, ja 1940-lu un puoli älin ienoilla, kun lai okse i allises i nime iin koulukodeiksi, al io omis i yksi ois a lai os a, kunnallisia kouluko eja oli kahdeksan ja yksi yisiä iisi24. Kaikki kunnallise koulukodi sekä osa muis a lai- oksis a oli lakkau e u 1980-lu ulle ul aessa. Nykyisin kouluko eja on sei semän, jois a kaksi on yksi yisiä.25 Kas a uslai okse oli a alus a läh ien niin ikosoikeudellisia no - meja kuin mo aalisään öjä ikkoneiden las en ja nuo en sijoi uspaik- koja. Ensimmäisen las ensuojelulain (1936) mukaan huos aano e un lapsen kouluko isijoi uksen uli pe us ua lain ns. suojelukas a us- pykälään eli ikolliseen ekoon, i olaisuu een26, ke jäämiseen ai juopumukseen27. Käy ännössä odellinen ai ainakin me ki ä ä syy sijoi uksen aus alla oli a ongelma koulussa ai koulunkäynnin lai- minlyön i. Kouluko isijoi uksen pe us ee o a pysynee jokseenkin samoina näihin päi iin saakka28, mu a suomalaisen yh eiskunnan ja elämän apojen muu os sekä elin ason nousu o a aiku anee niiden sisäl öihin. Kun sodan jälkeisinä uosikymmeninä a as e iin makei- sia kaupas a ja po kukelkkoja niiden pihal a, hy in oin i-Suomessa a- as e iin au oja; kun aiemmin oli saa e u kylän ai illa mais aa iinaa ke an ai kaksi, 1970-lu ulla kouluko iin ul iin mones i pi kään ja unsaana ja kuneen alkoholinkäy ön akia. Jonkin e an alkoi myös ilmaan ua me kkejä mie ojen huumeiden käy ös ä. Aiemmin lähes yksinomaan köyhis ä ja ähänkoulu e uis a pe heis ä läh öisin ole a nuo e jakoi a yhä useammin koulukodin a kea pa empien pii ien jäl- keläis en kanssa. Vuosi uhannen alussa koulukodin s a egiaa paalu i ikoslain lisäksi uoden 1905 suojelukas a uskomi ea. Pahan apais en suoje- lukas a us a poh inu komi ea ko os i näiden a i se an ” eipas a 23 L 39/1889, 3. luku, 1§. 24 KM 1946:1, 9. 25 Val ion kouluko ien oimin ake omus 1988; Val ion koulukodi 2018. 26 Tuolloin oimassa olleen i olaislain mukaan i olainen oli henkilö, joka oli omaa syy ään yö ön ja ie i kuljeksi aa ja si ee ön ä elämää. I olaislaki ei pi äny alle 18- uo ias a i olaisena, mu a las ensuojelulaissa sama käy äy ymismuodo ni- me iin i anomais en oimenpi ei ä aa i iksi. (Ks. Hi onen 2013, 25; 51/1936, 8 §.) 27 L 51/1936, 8,2 §. 28 L 417/2007, 40 §. Omapäises i lai os al aa as aan 251 maalaiselämää kaupunkien ie elys en ulkopuolella29. Tähän pe us- uu monien lai os en sy jäinen sijain i. Pi kä e äisyyde o a i ses- sään lannis anee esime kiksi mone ka kausaikee , mu a sijainnin kaukana ”houku uksis a” oi aja ella oimineen myös päin as oin: se saa oi pikemminkin lie soa ka kaushaluja ai muu a as a in aa. Ka - kaaminen oli yleisin angais uksen syy koulukodeissa30. Rajaan suo aan kon lik iin py ki ä ja näky än äki al aise as a innan muodo a - kas eluni ulkopuolelle, minkä uoksi en käsi ele ka kaamisia. Ka son niiden edus a an pikemminkin jä jes elmän a oin a uhmaamis a kuin hiljais a as a in aa31. Sulje un lai oksen, ku en koulukodin, luon eeseen kuuluu, e ä siellä asu a ei ä pääse ulkopuolelle ilman lupaa ai al on aa. Tä ä käy än öä as us e iin lai oksen alue ajoja koe elemalla. Ainakin ois u is a ajanyli yksis ä angais iin yleensä jollakin a alla, mikäli jäi kiinni. Ku i us lai oksissa kielle iin uonna 196532. Siihen as i i sa- angais us oli a allinen seu aamus ikkomuksis a. Runsaas i kielle - yjä e kiä jäi kui enkin huomaama a ja ankaisema a. 1950-lu ulla koulukodissa ollu mies ke oi, kuinka lai okseen sijoi e iin omani el- jekse ja heidän kau aan sekä hän e ä muu ama muu ali u pääsi ä nau imaan lu a omis a apauksis a. Ja nii en sukulaise kä i. Vanhemma ie ys i. Men iin aina sinne, olisko kilome in ma ka ai mikä, ja siellä … oli mus a- laislei i. Ja ai e ä niillä oli hy ä sapuska .33 Kon olli oli siis koulukodin s a egian keskeinen elemen i, mu a a sinkin sodan jälkeisinä uosikymmeninä myös sen heikko koh a. Lai ospoikien as a innan ak iika haki a lii olaisen juu i s a e- gian haa oi u is a kohdis a.34 Lai osalueen ulkopuolella hää ääminen saa oi hy inkin onnis ua 1970-lu ulle as i, sillä a sinkin poikalai ok- sissa oli oppilai a moninke aises i suh eessa henkilökunnan mää ään. Auko on a ai edes iukkaa al on aa oli mahdo on jä jes ää, ja angais- 29 KM 1905:9a, 165. 30 Jä ilinnan as aano okodin angais uspäi äki ja 1945–1967, J a; Pe nasaa en e ikoisosas on ku inpi opäi äki ja 1966–1989, Pka. 31 V . Sco 1985, 32. 32 Sosiaaliminis e iön kie oki je 33853/976/65. 33 M5505. 34 Ks. de Ce eau 2013, 75. Ma jo Lai ala 252 ukse pelo eena ei ä pu ee jokaiseen. Koulukodissa asioi a eh iin yleensä yhmissä ja aina samoina ie yinä aikoina, jo en pääluku oli helppo a kis aa mon a ke aa päi ässä. ”(N)oja iin siinä [ uokalan] ka oksen alla jokainen [ko ikun a35], siinä laske iin si en e ä po ukka on allella, e ei kukaan oo ka annu”36. Fyysis ä ilaa koske ien ajoi us en lisäksi koulukodissa säädel iin ajankäy öä, ja elämää lai oksessa y mi ikin pi kään yön eko. Vielä 1950-lu ulla poikalai oksissa saa e iin ha jaan ua esime kiksi suu- a in ai ää älin amma eihin, mu a enimmäkseen ol iin lai oksen maa ilalla pel o-, na e a- ai sikala öissä, puu a hassa ai puu- ai me- alli e s aalla. Koulussa ja yössä oppilai a sai pi ää iäs ä iippuen 6−8 un ia päi ässä, mu a haas a el a ien mukaan yö un eja ei läheskään aina laske u ja öi ä eh iin koulunkäynnin kus annuksella. Työ oli koulukodin s a egian keskeinen kas a us äline, mu a pe us uessaan pakkoon se oli al is as us ukselle. Mone iäkkäämmis ä haas a el- luis a ki osi a yön eon aadannaksi, mu a ilmeises i yös ä ei ko in yleises i pinna u ai a oimes i pu na u. Mone a sinkin maaseudul a ullee oli a o unee ko aan yön ekoon jo ko onaan. 1960-lu ulla koulukodissa usei a uosia ollu mies ke oi aluksi jou- uneensa a sin usein pu kaan ” oikka oinnis a” lai os ajojen ulkopuo- lella, mu a ennen pi kää sii ä, kun ei enää ” öihin hu i anu läh eä”. Opposi ioasemaan pää ymisessä oli kyse sii ä, e ä hän oli jou unu kouluko iin hy in nuo ena, jo kuusi uo iaana, ja lai osaika enyi uo- siksi ja angais uksia ke yi hänen mukaansa oinen ois aan mi ä ö- mimmis ä syis ä. Usean pojan jakamassa ”pu kassa” eli e is yksessä sai olla omassa auhassa ja ie ää aikaa lueskellen ai lau apelejä pela en.37 Sank io ikkeis ä ei ä siis aina ollee epämieluisia, ja sään öjä iko - iin myös seu auksis a äysin ie oisina ja ahallaan. ”Ainakin na e a- uo ois a saa oi saada apaa a, kun oli pu kassa”, e äs haas a elluis a ke oi38. Tiede ään, e ä jo ku nuo e saa oi a suo as aan eh ailla i- koksia kouluko iaikanaan, jo a pääsisi ä ankilaan. Vankila uomion pi uuden iesi sinne jou uessaan; kouluko isijoi uksen kes on mää i e- 35 Poika yhmien asun olois a käy e iin usein nimi ys ä ko ikun a. 36 M7510. 37 M6506. 38 M6511. Omapäises i lai os al aa as aan 253 li lai oksen joh aja nuo en käy äy ymisen pe us eella. Toisaal a sään- öjen ikkomisella ja ö ös en ekemisellä pys yi pi ki ämään koulu- ko iaikaa, mikäli elämä lai oksen ulkopuolella un ui liian haas a al a. Go man nimi ää ilmiö ä ” isaamiseksi”.39 Voidaan puhua myös lai os- umises a eli ilan ees a, jossa päi äjä jes ys alkaa halli a ihmis ä eikä hän enää kaipaa elämää lai oksen ulkopuolella. Lai os en angais uspöy äki joissa e i uosikymmenil ä on jonkin e an me kin öjä yös ä kiel äy ymises ä, äl elys ä ai huonos a jäl- jes ä. Esime kiksi laisko elus a, pinnaamises a ai yön ja u ami- ses a pää yi pu kaan yleensä yhdeksi, joskus neljäksi uo okaudeksi40. E is yksen enimmäiskes o pe us ui al ion kouluko ien ohjesään öön, johon myös yksi yisissä ja kunnallisissa koulukodeissa noja iin41. Vuo- den 1983 las ensuojelulaki lyhensi e is yksen kes on uo okau een42. Samoihin aikoihin yös ä kiel äy yminen ai sen huonos i ekeminen mene i me ki yksensä hiljaisen as a innan ak iikkana yöpakos a luopumisen myö ä. Koulukodeissa oli ielä 1980-lu ulla yö oimin aa, mu a eh ä ä esime kiksi he os allilla ei ä aina kaupunkilaispoikia innos anee . ”Mua helpo i kun mä asuin kylällä”, ke oi pe hekodissa maa alousmiljöön ulkopuolella asunu mies. ”Me pääs iin sillä slui aa- maan kaikki kylän jä kä e ä aksi läh ee, sau”43. Pe heko i oli uudis us, joka nake si paikkaa ja ilaa sää ele ää koulu- kodin s a egiaa ja ikkoi o aalisen lai oksen akenne a. Malli koulu- kodis a pe heko ien e kos ona sai alkunsa Pohjolakodis a Muhoksel a 1970-lu ulla ja yleis yi ähi ellen myös muissa lai oksissa. Pe in eisissä asun oloissa oli muu amaan huoneeseen sijoi e u kymmeniä oppilai a, kun aas pe hekodissa asui pe heko i anhempien kanssa puolenkym- men ä oppilas a. Kun yöpakkoa ei enää ollu , apaa-aika lisään yi, ja pe hekodissa asuminen omal a osal aan lisäsi apau a ja kas a i nuo- en omaa ilaa, mu a oisaal a se oi al onnan ja kon ollin aiempaa 39 Go man 1961, 53−54. Go manin Asylums on käänne y suomeksi uonna 1969 nimellä Minuuden iis äjä . Tu kielma o aalisis a lai oksis a (suom. A. Ta kka). Siinä Go manin alkupe äinen ilmaus ”messing up” on käänne y ” isaamiseksi”. 40 Pe nasaa en koulukodin e ikoisosas on ku inpi opäi äki ja 1965–1981 ja 1981– 1989, Pka. 41 Val ion kas a uslai os en ohjesäännö 1924, 44 §, Val ion kouluko ien ohjesään ö 1960, 41 §. 42 L 683/1983, 31 §. 43 M8517. Ma jo Lai ala 260 älissä lähinnä sen ansios a, e ä ”mää iskin [kun akeskukses a] semmo- sen y ön, minkä kau a mä si e niinku ies i elin änne e elään ja joka oimi i mun pos in (…) iiasin si ä y öö niin kauan e ä mä sain, joka jä kä sai lähe e yä pos insa a sinkin silloin ke äällä, amma ikoului- hin hakemuksii ja ollai”69. Joissain koulukodeissa nuo e kulki a lai oksel a saaduissa aa - eissa ielä 1980-lu ulla. Heidä oli helppo unnis aa ka uku assa, jo- en useimma py ki ä mahdollisuuksiensa mukaan e oon lai okseen lii e ä is ä ulkoisis a unnusme keis ä. Hanki iin nahka o si, ä jä - iin hiukse , aikakaudes a iippuen joko leika iin ai kas a e iin nii- ä − ylipää ään py i iin näy ämään muul a kuin kouluko inuo el a. On aikea ulki a, py i iinkö pukeu umisella ja muilla ulkonäkö e- kijöillä as us amaan lai oksen kon en ioi a ai oliko kyse ain aika- kauden nuo isokul uu is a. Vas a in aan ii aisi kui enkin se, e ä esime kiksi hius en ä jääminen saa oi näy äy yä henkilökunnalle kapinoin ina, ja asias a on ai e u peis ä las ensuojelulai oksissa ielä nykyisinkin70. Samoin on a uoin ien lai a. Nii ä on eh ail u läpi uo- sikymmen en niin ankiloissa kuin koulukodeissakin, ja ainakin jäl- kimmäis en henkilökunnassa ne he ä i ä nä ää. E äs miehis ä ke oi, e ä sauna eissulla aina ”syynä iin”, o a ko a uoinni lisään ynee 71. Hiljainen as a in a ei ollu pelkäs ään sijoi e ujen nuo en ase. E i uosikymmenil ä ke o aan apauksis a, joissa e i yises i lai okses- sa yöskennellee naise ka soi a lu a omuuksia, joskus jopa ka kaa- misia, läpi so mien. 1950-lu ulla aamuyös ä omil a eissuil aan kou- luko iin palannu po ukka huomasi asun olan ikkunan jä e yn auki. ”Se sanoi se nainen meille, e ä ei hän puhu kellekään äs ä ai ei puhu a kellekään, e ä e oo e aan eksynee me ään”. Haas a el a a ku aili ko- ikunnassa a jen sujumises a as annu a nais a ”ihanaksi ihmiseksi”, eikä yksis ään sii ä syys ä, e ei ämä paljas anu ka kulaisia.72 Ke o- mus en pe us eella jo ku yön ekijöis äkin ase ui a kaikessa hiljai- suudessa lai oksen sään öjä as aan. 69 M8510. 70 Elämäke allise iedo oppilais a, PPa; Eduskunnan oikeusasiamiehen a kas- uspöy äki ja 2010−2015. 71 M8510. 72 M5506. Omapäises i lai os al aa as aan 261 Vas a innan ekemise Koulukodin s a egia näy äisi osaksi epäonnis uneen käy ännön o eu uksessa. Nuo en as aan ase umisen ekniikoissa oli paljon yleises i epä oi o uja oimin a- ai asennoi umis apoja. Haas a ellu ke oi a muun muassa juoni elus a, hidas elus a, edä ykses ä, hui- jaukses a, ii y elys ä, jäynäs ä, hä näykses ä ja pilkas a, ihu öis ä, a as elus a ja päih eiden käy ös ä. Ta kas elen näi ä as a innan e- kemisen apoja siihen nähden, mi ä niillä on as us e u. Pääasiallise as aka aan ase umisen koh ee näy äisi ä olleen lai oksen säännö ja yleise käy äy ymissäännö ai mo aalikäsi ykse . Kouluko ien s a egia mani es oi ui ohjesäännöissä, mu a se, mi- en uli käy äy yä ja mi ä sai ehdä ja mi ä ei, mää i el iin iime kädes- sä paikallises i. Lisäksi aina on ollu joi ain sään öjä, jo ka o a ollee jo yksis ään sijoi e ujen iän pe us eella niin i ses ään sel äs i kielle yjä, e ä nii ä ei ole ki joi e uissa säännöissä nimenomaises i maini u. Yksi sellainen on päih eiden käy ö. Mä salakulje in, kun mä olin pajalla öissä, niin mä sain siel- ä näi ä maalinohen ei a ja ällaisia. Näähän halus hi eäs i. Moni kysyi, oiks sä uoda heille, kun sä oo siellä. Mä si oin nii ä si en monellekin. Ja äijä imppas siellä ja ne oli ihan pi- halla. (…) En koskaan na ah anu . Mä sain aina ie yä ne. Eikä mua si en pol e u. Kukaan ei y i äny asikoida mua.73 Tässä ku a aan imppaamis a 1970-lu ulla, mu a haas a el a ien mukaan koulukodissa hais el iin kumiliimaa, inne iä ja mui a ek- nisiä liuo imia sekä kei e iin kiljua, ai ainakin y i e iin kei ää, jo 1950-lu ulla. Yleensä päih eiden käy ö oli isomman yhmän salaisuus, joka pe us ui sille, e ä kukaan ei ” asikoi”, ai jos kä y käy, kaikki osal- lise aikene a . 1960−70-lukujen huumeaal o74 ei näiden haas a elu- jen pe us eella juu i yl äny kouluko iin, mu a 1980-lu ulla jo jossain mää in. ”Kylhän si ä joskus löy yy pusseja ai o a löy änee pusseja mu se on aan, kukaan ei unnus a, aha ei oi ie ää”75. Imppaus akin esiin yi edelleen. Haas a el a a ke oi, e ä hänel ä e ä iin pääsy len opallope- liin muiden poikien kanssa ja sii ä seu asi hänen hiljainen p o es insa. 73 M7504. 74 Kainulainen, Sa onen & Rönkä 2017. 75 M8517. Ma jo Lai ala 262 ”…mä sanoin e mä oin sii o a u heilusalin ja kun jäin yksin kaadoin o- lua muo ikassiin ja e elin sii ä pääni sekasin ka o ja kuljeskelin siinä sen mopin kanssa. Tuli illalla aan a ija kysymään e ä eiks se oo jo puhdas niin mä e ä ielä ke an äy yy e ää e ä on impan päälle si en.”76 Päih ymyksen lisäksi episodissa oli kyse juu i hiljaiselle as a innalle ominaises a ekemisen a as a, hidas elus a ai ii y elys ä77. Suh au- umisessa on myös ha ai a issa ylimielisyy ä, jopa pilkkaa. Niin kon ak i lai oksen ulkopuolisiin ihmisiin kuin yh eyde ki - jei se ja puhelimi se lai oksen ulkopuolelle oli a iukas i al o uja. Vies innän kon olloin i on käy än önä sulje un lai oksen s a egian y imessä. Koulukodin henkilökun a sai a kis aa oppilaiden pos in molempiin suun iin ensin ohjesään öjen mu a si emmin myös lain pe us eella. Puhelui a niin ikään al o iin, oisin sanoen nuo en soi - aessa ai hänelle soi e aessa kuunnel iin ie essä. Edellisessä lu ussa ku a u pos iliiken een ope oin i lai oksen ulkopuolelle suun au ui ni- menomaan ies innän kon olloin ia as aan, mu a lisäksi sen o eu- uksessa oli jokseenkin ilkamoi a sä y. Koulukodis a käy iin a kaissa milloin missäkin. Haas a elujen pe- us eella kyse ei ole ollu sii ä, e ei ä kö nuo e olisi e o anee oikeaa ja ää ää, aikka lai osmaailmaa e i yises i 1940−50-lu uilla hallinnee psykopaa ipuhee saa a a ällaiseenkin ii a a78. Sodan jälkeinen pu- la-aika koske i luonnollises i myös kouluko eja esime kiksi elin a i- kesäännös elyn muodossa, aikka lai okse oli a maa alous uo an on- sa ansios a pi källe oma a aisia. Monien ny jo ikään yneiden mies en muis o lu a omis a eois a lii yi ä juu i uokaan. Saa e iin käydä me sässä ai annoilla pais amassa ohukaisia ai pe unoi a sekä he ku- ella aalealla lei ällä ai muilla a as e uilla uuilla. Va kaissa käy iin niin lähiseudun kaupoissa kuin lai oksessakin. 1940-lu un lopussa kouluko iin jou unu mies ke oi, kuinka he salassa sahasi a kouluko- din uoka-ai an ka oon eiän, laski a yön pimeydessä sinne köyden ja he ku eli a poikien kesken hedelmä- ja lihasäilykkeillä, joi a ei lai ok- sen uokapöydässä näh y79. Ke omukses a huokuu oisaal a yydy ys 76 M8510. 77 Sco 1985, x i−x ii. 78 Esim. Saa i 1952. 79 M5506. Omapäises i lai os al aa as aan 263 omas a o eluudes a, oisaal a nä käs ys sii ä, e ä pa haa an ime oli pimi e y pojil a. Va as aminen sai oikeu uksensa epäoikeudenmukai- suuden kokemukses a, jolle näy äisi olleen jonkin e an myös ka e - a. He i so ien jälkeen julkisuudessa esi e iin epäilyjä, e ä lai oksissa olisi käy e y ää in oppilaiden elin a ikeko eja. Sosiaaliminis e iön edus aja myönsi epäily oikeiksi, mu a a eli, e ä kyse oli ha inaisis a ”ha ha apauksis a”.80 Kouluko ien yh eydessä oli yleensä pai si maa ila usein myös puu- a ha. Niissä kas a e iin ihanneksia, mu a joissain lai oksissa myy- iin myös kukkia. 1950-lu ulla lai oksessa ollu mies ke oi, kuinka he o e insa kanssa piilo i a uusuja housun lahkeeseen, ”saadaksemme i ellemme ahhaa”, ienes iä ohi i allisen kassa i an81. Kouluko ien maa ilojen ahallinen uo o oli me ki ä ä, ja koska se syn yi suu eksi osaksi oppilaiden yöllä, oli ase elma omiaan he ä ämään as a in aa myös ilki allan muodossa. ”Auma hajo e iin ahallaan, niin ahalli- nen appio ulee jossain muodossa niille (…) e se on jä ekamaa sen jälkeen, ai - i as a ei pelas e a enää”82, ke oi ilkeilys ä haas a el a a, jonka aikana maa alous öissä ei yleensä enää edes käy y. Asukkaa käänsi ä he käs i ka seensa kouluko iin, jos paikkakunnalla apah ui a kauk- sia ai pahan ekoa. Aihe akin usein oli. Haas a el a a ke oi, kuinka he kä i ä joen annassa ikkomassa ukkinippuja: ”Ja sii ä uli hi ee sank io si en. Ka o kunna jou u maksaan nii ä, ka o kun nii en pa- han ekijä oli äällä pahan eossa. (…) Eihän ne kiinni mei ä saanu , mu - a sillai iesi e ä poikakodin poikia.”83 Tihu yöllä halu iin aiheu aa ahinkoja, jo a joku jou uisi maksa- maan. Aja us maksamises a saa ässä yh eydessä myös me a o an me ki- yksen ja palau uu monen haas a ellun kokemukseen sii ä, e ä koulu- ko iin oli joudu u syy ä ai ainakin ke ein pe us ein ja e ä lai oksessa jou ui so on koh eeksi. Vas a innan manöö e i uo i a jänni ys ä ja aih elua kaa amaiseen a keen, ja niillä näy äisi usein a oi ellun lä- hinnä ” ain” hämmennys ä ai sekaso oa. Vahingon ekojen ja ihu öi- den lisäksi o eu e iin − suu emmin aja elema a − ha mi omampia 80 Ta as i 1946, 171. 81 M5506. 82 M8510. 83 M7510. Ma jo Lai ala 264 kepposia ja kujei a, joille nau eskel iin ielä uosikymmen en pe äs ä. E äs muis eli, kuinka koulukodin me allipajalla ”(p)is in ase yleenia sen minikiukaan pääl ä ja äjäy in”, ja hän ä yhä hymyily i se, kuinka ”po- ukoil a kah ikupi len eli”84. Ju o aen ja e elöiden Kouluko inuo en hiljaisen as a innan ak iika haas oi a monella a alla koulukodin s a egiaa. Sulje ussa lai oksessa elämään kohdis- unee ajoi ukse uokki a nuo en kekseliäisyy ä. Lai oskäy ännö näy äisi ä synny äneen as a in aa myös heissä, jo ka ei ä oisissa oloissa äl ämä ä ase uisi as aka aan. Piilo e uimmillaan as a- in a oli aja uksia, aikomuksia ai hampaiden ki is elyä. Si ä oi ku a a myös pieneksi, pako a aksi oimijuudeksi, joka on samaan aikaan pas- sii is a ja ak ii is a. Pieni oimijuus on odo amis a, sie ämis ä, unoh- amis a ai kä simis ä.85 Toiminnaksi äi yessään hiljainen as a in a ylenka soo, hal eksii ai pilkkaa sään öjä ja mää äyksiä, so kee jä jes- ys ä ja aiheu aa ha mia ai aikeuksia muille sekä uhkailee ai lahjoo. Haas a ellu puhui a suh eellisen paljon as akkainase elus a nuo - en ja henkilökunnan älillä ja ku aili a allan epä asapainoa. Suh ee aikuis en ja nuo en älillä oli a usein e äisiä ai jänni eisiä, ja näy äi- si sil ä, e ä 1980-lu ulla nuo en as a in a lisään yi ja ko eni. Mone koki a i sensä ulkopuoliseksi ja kaih oi a ai ka oi a lai osoloille yypillis ä oppilaiden keskinäis ä hie a kiaa ja äki al aa. Kouluko ien hiljainen as a in a ei yleensä ollu ilmeisen in en io- naalis a oimin aa. Ta kas i suunni el uja ja a oi eellisia as a innan p ojek eja o eu e iin − ku en esime kiksi a ikkelissa ku a u ” ies- in äpolii ise jä jes ely ” − mu a päämää ä ie oise hankkee liene ä olleen enemmänkin poikkeuksia. Haas a elujen pe us eella as a in- nalla py i iin ai aamaan omaa ilaa ja lisäämään au onomian koke- muksia. Monien ekojen ja monenlaisen oiminnan usko iin jääneen henkilökunnal a pimen oon, mikä on luul a as i ah is anu uskoa oiminnan omaeh oisuudes a. Emme kui enkaan oi ie ää, mi ä hen- kilökun a on ienny ai ähin ään epäilly , mu a halunnu jos ain 84 M7510. 85 Honkasalo 2013. Omapäises i lai os al aa as aan 265 syys ä ka soa asiaa läpi so mien. Hiljaisen as a innan ak iika o a näh ä äs i au anee nuo ia säily ämään omana on un oaan ai kes- ämään i semää äämisoikeuksiensa ajoi amis a. Aja elemalla i ses ä omilla ehdoilla nuo i saa oi ase ua muiden mää i elemää pahan a- paisen iden i ee iä as aan ja o jua ins i u ionaaliseen malli a inaan ase amis a86. Pelkis e yimmillään as a innassa oli kyse hankalan olon helpo amises a, ajan appamises a, joidenkin un eiden, ku en u hau umisen, pu kamises a ja, luul a as i jokseenkin usein, he kellis- en mielijoh eiden ai halujen seu aamises a. Hiljaisuus on ah a as a innan ak iikka, ja puhuma omuus pai- nokas lai osnuo en ase epäoikeudenmukaiseksi koe uja käy än öjä ja koh elua as aan. Hiljaisuudella ies i e iin osallis umishalu omuu - a, suu umus a ai ihaa, as enmielisyy ä, älinpi ämä ömyy ä ai pii aama omuu a. Voidaan myös aja ella, e ä hiljaisuuden aakse e äydy iin, kun halu iin äl ellä ai sala a jo akin.87 Hiljaisuus on ehokas ase myös siksi, e ä sen me ki ykses ä ja sä ys ä oi oisen olla aikea saada sel ää. Puhuma omaksi hei äy ymällä saa e iin he ä ää koulukodin henkilökunnassa ä ymys ä ai aiheu aa mal in mene ys- ä, minkä nuo i luki oi okseen. Jois ain ke omuksis a kuulsi ka ke uus, jopa suo anainen iha, kouluko i-ins i uu io a ai koko yh eiskun aa koh aan. Se on saa anu ky eä jo koulukodissa ai leimah aa as a uosien jälkeen, a sinkin jos elämässä on ollu paljon as oinkäymisiä ai epäonnis umisia. Niiden alkupe ä kiinni e iin usein kouluko isijoi ukseen. Viha oi olla as us- aja ja ihollinen, mu a se oi olla myös au aja ja lii olainen. Vihan ulee aljas aneeksi lii olaiseksi silloin, kun sen a ulla saa aikaan oi- o uja asioi a, oisin sanoen, kun se au aa sel iy ymään esime kiksi alis amisen ai ää yyden kokemuksis a ai epäoikeudenmukaises a koh elus a.88 86 Juhila 2004, 30−31. 87 Ks. Mon oya 2000, 860. 88 Vi kki 2004, 48–49. Ma jo Lai ala 266 Läh ee Haas a elu 89 M5505 M5506 M6506 M6511 M6501 M7510 M7504 M8517 M8510 N8501 A kis o- ja i anomaisläh ee Eduskunnan oikeusasiamiehen a kas uspöy äki ja 2010−2015. Jä ilinnan as aano okodin angais upäi äki ja . Jä ilinnan as aan o o- kodin a kis o. Kansallisa kis o Jy äskylä. KM 1946:1. Kas a us- ja yölai oskomi ean mie in ö I, Kas a uslai okse . KM 1958:1. Kouluko ikomi ean mie in ö. L 51/1936. Las ensuojelulaki. L 683/1983. Las ensuojelulaki. L 417/2007. Las ensuojelulaki. Pe nasaa en koulukodin e ikoisosas on ku inpi opäi äki ja 1965–1981. Pe nasaa en koulukodin a kis o. Kansallisa kis o Jy äskylä. Pe nasaa en koulukodin e ikoisosas on ku inpi opäi äki ja 1981–1989. Pe nasaa en koulukodin a kis o. Kansallisa kis o Jy äskylä. Val ion kas a uslai os en ohjesäännö 1924. Helsinki: [kus an aja un e ma- on]. Val ion kouluko ien ohjesään ö 1960. Helsinki: [kus an aja un ema on]. Val ion kouluko ien oimin ake omus 1988. Pe nasaa en koulukodin a kis- o. Kansallisa kis o Jy äskylä. Ki jallisuus de Ce eau, Michel (2013) A kipäi än kekseliäisyys 1: Tekemisen a a . Helsinki: niin & näin. Foucaul , Michel (2014) Ta kkailla ja angais a. Ni anka, E i (suom.) Helsinki: O a a. Giddens, An hony (1984) The cons i u ion o socie y. Camb idge : Poli y P ess. Go man, E ing (1961) Asylums. Essays on he Social Si ua ion o Men al Pa ien s and O he Inma es. New Yo k: Ancho Books. 89 Haas a elujen anonymisoin i, ks. s. 249. Omapäises i lai os al aa as aan 267 G onow, Jukka & Tö ö, Pe i (1996) Max Webe − kapi alismi, by ok a ia ja länsimainen a ionaalisuus. Teoksessa J. G onow, A. No o & P. Tö ö ( oim.) Sosiologian klassiko . Helsinki: Gaudeamus, 262−326. Helas uo, Kaa lo (1954) Lai ospoikien keskinäises ä äki al aisuudes a. Jy äs- kylä: Weilin & Göös. Hi onen, A i (2013) Paha oime oma . I olaisuus sosiaalioikeuden ja sosiaalipoli iikan pelinä. Teoksessa S. Hänninen, T. Ko kas, E. Nykä- nen, M. Pajukoski & M. Sakslin ( oim.) Muu u a sosiaalioikeus. Suoma laisen lakimiesyhdis yksen julkaisuja, E-sa ja N:o 24. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdis ys, 13−46. Honkasalo, Ma ja-Liisa (2013) Ka eessa − Pieni oimijuus k ii isenä a auksena oiminnan eo iaan. Tiede & edis ys 38:1, 42−61. Helsinki: Tu kijalii o. Hy önen, Ki si-Ma ia, Malinen, An i, Salenius, Paula, Haika i, Janne, Ma k- kola, Pi jo, Ku onen, Ma jo & Koi is o, Johanna (2016) Las ensuojelun sijaishuollon epäkohda ja las en kal oinkoh elu 1937−1983. Rapo eja ja muis ioi a 2016:22. Helsinki: Sosiaali- ja e eysminis e iö. Johansson, Anna & Vin hagen, S ellan (2014) Dimensions o E e yday Resis ance: An Analy ical F amewo k. C i ical Sosiology 42:3, 417−435. SAGE Publica ions. Juhila, Ki si (2004) Leima u iden i ee i ja as apuhe. Teoksessa A. Jokinen, L. Hu unen & A. Kulmala ( oim.) Puhua as aan ja aie a. Helsinki: Gaudeamus, 20−32. Kainulainen, Heini, Sa onen, Jenni & Rönkä, Sanna ( oim.) (2017) Vanha lii o. Ko ien huumeiden käy äjä 1960−1970-lukujen Suomessa. Hel- sinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a. Kyppö, Ensio (1989) Ne ko imma poja . Helsinki: Alea-ki ja. Lai ala, Ma jo (2016) Lapsuus lai oksessa. Ennen ja Ny 3/2016. URL h p://www.ennenjany .ne /2016/09/lapsuus-lai oksessa- suojelukas a uksen-kolhuja-kahdessa-pol essa/. (Vii a u 3.3.2018.) Lai ala, Ma jo & Puu onen, Vesa (2016) Yh eiskunnan ah a? Tampe e: Vas apaino. Lüd ke, Al ( oim.) (1995) The His o y o E e yday Li e. New Je sey: P ince on Uni e si y P ess. Me ikoski, Veli (1968) Luen oja huol o-oikeudes a. To e Modeen ( oim.) Suomalaisen lakimiesyhdis yksen julkaisuja, B-sa ja 31, Helsinki: Lainopillisen ylioppilas iedekunnan kus annus oimikun a. Mon oya, Ma ga e E. (2000) Silence and silencing. Michigan Jou nal o Race & Law 2000, ol 5, 847–911. Nieminen, Liisa (2009) Lai os al aopin hylkääminen. Teoksessa P. Le o- Vanamo, O. Mäenpää & T. Ojanen ( oim.) Juhlajulkaisu Mikael Hidén. Helsinki: Suomalainen lakimiesyhdis ys,11−35. Ma jo Lai ala 268 Pöysä, Jy ki (2015) Lähilu un ie o. Näkökulmia ki joi e un muis elu ke - onnan u kimukseen. Joensuu: Suomen Kansan ie ouden Tu kijain Seu a. Rissanen, Jo i R. & Salo an a, Seppo (1985) Uusi kouluko i − hajau e u kokonaisuus. Oulu: Nuo en Ys ä ä y. Saa i, E kki (1952) Sielullises i poikkea a lapse . Jy äskylä: Gumme us. Sen, Ama ya (2009) Iden i ee i ja äki al a. Ko honen, J. (suom.) Helsinki: Basam Books. Sco , James C. (1985) Weapons o he weak. E e day o ms o peasan esis ance. New Ha en: Yale Uni e si y P e ss. Ta as i, Aa ne (1947) Las ensuojelumme a os elua. Lapsi ja Nuo iso 7:7−8, 169−172. Tuo i, Kaa lo (1990) Oikeus, al a ja demok a ia. Helsinki: Lakimieslii on kus annus. Val ion koulukodi 2018. Helsinki: THL. URL h p://www. al ionkoulukodi . i/. (Vii a u 11.5.2018.) Vi kki, Tuija (2004) Vihan oima. Toimijuus ja muu os ihake omuksissa. Jy äskylä: A ena.