137
Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen?
Luokanope ajien käsi yksiä laaja-alaisuudes a
uoden 2016 ope ussuunni elmassa
Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki
& Te hi Män ylä & Ja i Eskola
Johdan o
Kansallisen ope ussuunni elman uudis aminen on me ki ä ä ja ja ku a kou-
lu uksen kehi ämisen p osessi osana yh eiskunnallis a muu os a ja kehi ys ä.
“Ilman oimi aa, ele an ia ja ajalliseen ja paikalliseen kon eks iinsa ii iis i
sido ua ope ussuunni elmaa ei koulua oi olla olemassa eikä sillä ins i uu io-
na ole ule aisuu a” (Au io & Ropo 2004, 234). On monia syi ä siihen, miksi
kansallis a ope ussuunni elmaa a i see uudis aa. Ensinnäkin on olemassa
yh eiskunnallisia a pei a, joihin ope ussuunni elman uudis ajien äy yy ea-
goida, ku en esime kiksi si is yksen, hy in oinnin ai al ion kilpailuky yn
u aaminen. Toinen syy lii yy siihen, e ä koulu uksessa alli see a e a -
kais a ongelmia ja haas ei a, jo ka lii y ä pedagogiaan ja olosuh eisiin koulu-
uksen ken ällä – ai halu kehi ää nii ä uuden iedon ja ymmä yksen pohjal-
a en is ä pa emmaksi. Ope ussuunni elma onkin kuin is eys, jossa koh aa a
138
Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
koulu ukselle ase e u yh eiskunnallise odo ukse ja kehi ämis aa ee , kou-
lujen a jessa näky ä e ilaise a pee , pedagogisen kehi yksen uule sekä oi-
saal a myös koulu uksen me ki ä ä ooli yh eiskunnan kehi äjänä. Koulu-
usuudis uksen päämää ä ja ali u suunna näy ä ä lopul a konk ee ises i
sen, mihin suun aan koulu us a halu aan kehi ää. (Salonen-Hakomäki &
Soini & Pie a inen & Pyhäl ö 2016, 673, ks. myös Sa jala 2006, 36.)
Yh eiskunnan ja si en myös koulun kehi ämis a pee o a muu unee
koko ajan kompleksisemmiksi ja kie ou unee oisiinsa yhä ii iimmin. Maail-
man muu os en keskellä yksilöihin kohdis uu yhä enemmän odo uksia ja haas-
ei a, joiden a kaiseminen aa ii kokonaisuuksien ymmä ämis ä ja hallin aa,
sekä koulussa opi un so el amis a koulun ulkopuolella, aikkapa yöelämässä.
Täs ä syys ä niin maailmalla kuin Suomessakin ope ussuunni elman uudis a-
misen yh enä päämää änä on ko os aa yksi äisiin oppiaineisiin keski ymisen
sijaan laaja-alaisen osaamisen me ki ys ä. Tämä u kimus sel i ää si ä, mi en
laaja-alaisuus käy ännössä o eu uu ja millaisia mahdollisuuksia ja haas ei a
siihen lii yy koulun a jessa. Suomessa iimeisin ope ussuunni elmauudis us
o eu e iin uosina 2012–2016 ja ämän u kimuksen ekemisen he kellä
ope ussuunni elman käy ööno os a on kulunu noin puoli ois a uo a, jo en
kyseessä on a sin ajankoh ainen aihe – ainakin ope ussuunni elman o eu -
amiseen lii yen. Luokanope ajilla on jo a mas i jonkinlainen käsi ys sii ä,
millä a oin he i se o eu a a ope ussuunni elman el oi a aa laaja-alais a
osaamis a.
Laaja-alaisuus ei ole ope ussuunni elman käsi eenä äysin uusi, sillä jo
uoden 2004 pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa oli aja us op-
piaine ajoja läpäise is ä eemois a. Tällöin käy e iin käsi e ä aihekokonai-
suus. (POPS 2004; No ena 2015, 19.) Laaja-alaise osaamiskokonaisuude
o a ope ussuunni elman uudis uksen yh eydessä äsmenne y as aamaan
pa emmin ule aisuudessa a i a ia ai oja, jo en niiden nime ja sisällö
o a muu unee ai äsmen ynee aiemmas a ope ussuunni elmas a. Uudessa
ope ussuunni elmassa kiinni e ään aiempaa enemmän huomio a ehey ämi-
seen, jonka a oi eena on yhdis ää e i iedonalojen ie oja oisiinsa ja jäsen ää
nii ä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Laaja-alais en a oi eiden mukaan o a-
minen ope ukseen on mahdollis e u aiempaa pa emmin, sillä ope ussuunni-
139
Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
elman oppiaineosioon on lisä y oppiaineiden a oi eiden kohdalle, mihin
laaja-alaiseen osaamiskokonaisuu een mikäkin a oi e lii yy. Lisäksi uu ena
asiana o a monialaise oppimiskokonaisuude , jo ka omal a osal aan mahdol-
lis a a laaja-alaisuuden ja ehey ämisen o eu amisen. (POPS 2014; 2004.)
Tu kimuksessa keskeisinä kiinnos uksen koh eina o a ope ussuunni el-
massa ilmene ä laaja-alainen osaaminen, monialaise oppimiskokonaisuude
sekä niiden ooli koulun a jessa. Laaja-alaisuus a koi aa siis si ä, e ä luodaan
yh eyksiä iedon ja sen saa u amisen sekä koulussa ope e a ien aihepii ien ja
koulun ulkopuolisen elämän älille (Ni, Li, Li & Zhang 2011) oppiaine ajoja
yli äen, laajempaa kokonaisymmä ys ä ja kompleksisessa maailmassa kansa-
laisena ja yön ekijänä pä jäämis ä a oi ellen. Tiedo , aido , a o , asen ee ja
ah o o a laaja-alaisuuden y imessä, sillä laaja-alaiseen osaamiseen kuuluu se,
e ä ie oja ja ai oja osa aan käy ää ilan een aa imalla a alla. A o , asen-
ee ja ah o aas aiku a a siihen, mi en oppilaa käy ä ä ie oja ja ai oja.
(POPS 2014.) Laaja-alainen osaaminen lii yy siis ah as i oppilaan aja eluun
ja ekoihin yh eiskunnan jäsenenä (No ena 2015, 27). Uusimmissa pe usope-
uksen ope ussuunni elman pe us eissa (2014) ku a aan sei semän laaja-alais-
a osaamiskokonaisuu a, joi a o a aja elu ja oppimaan oppiminen (L1),
kul uu inen osaaminen, uo o aiku us ja ilmaisu (L2), i ses ä huoleh iminen
ja a jen aido (L3), moniluku ai o (L4), ie o- ja ies in ä eknologinen osaa-
minen (L5), yöelämä aido ja y i äjyys (L6) sekä osallis uminen, aiku ami-
nen ja kes ä än ule aisuuden aken aminen (L7). Edelly yksenä laaja-alaisen
osaamisen kehi ymiselle on ohkeus i o au ua oppiainejakoisuudes a sekä
uudenlais en yösken ely apojen kokeileminen (Halinen & Jääskeläinen 2015,
28).
Monialaise oppimiskokonaisuude aas o a opin ojaksoja, jo ka lii y ä
ope uksen ehey ämiseen ja oppiaineiden yh eis yöhön ja py ki ä ukemaan
laaja-alaisen osaamisen kehi ymis ä. Aja us monialaisis a oppimiskokonai-
suuksis a on ollu mukana jo aiemmassa ope ussuunni elmassa juu i ehey -
ämisen kau a (POPS 2004, 38), mu a uusimmassa ope ussuunni elmassa
monialais en oppimiskokonaisuuksien käsi elyyn on paneudu u yksi yis-
koh aisemmin ja laajemmin (POPS2014, 31–32). Monialais en oppimiskoko-
naisuuksien keskeisen idean mukaises i kouluilla i sellään on alinnan apaus
140
Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
siinä, mi ä eemoja halu aan ope aa ja opiskella monialaises i. Teema on a -
koi us ali a lukujä jes yksessä ole is a oppiaineis a ja niissä käsi el ä ä ali -
uun eemaan lii y ä oppi unni muodos a a sisällöllisen kokonaisuuden.
(Can ell 2015, 12.) Ope ussuunni elma oidaan ällöin nähdä ja kumona, jon-
ka yhdessä aiheessa oppiaineiden älise aja py i ään hämä ämään ai jopa
ikkomaan. Tällöin oppiaineiden sisäl öjä opiskellaan sekä oppiaineiden sisäl-
lä e ä niiden älillä, jolloin e i oppiainee uke a ymmä ys ä opiskel a aa
aihe a koh aan. (Vi ikka 2009, 111.) Monialais en oppimiskokonaisuuksien
ulisi olla a oi eellisia, suunni elmallisia sekä sel äs i yksi äis ä eemapäi-
ää ai opin okäyn iä pidempiä kokonaisuuksia (Halinen & Jääskeläinen 2015,
31) ja ope ussuunni elma el oi aa, e ä jokaisen oppilaan opin oihin äy yy
sisäl yä ähin ään yksi monialainen oppimiskokonaisuus luku uoden aikana
(POPS 2014, 31). Tämä ei osin yksin ii ä ukemaan laaja-alais a osaamis a.
Siksi onkin mielenkiin ois a sel i ää, mi en luokanope aja näke ä laa-
ja-alaisuuden ja monialais en oppimiskokonaisuuksien oolin koulun a jessa.
Kiinnos a aa on, jää ä kö ne pelkäs ään yhdeksi eema iikoksi ai -päi äksi
luku uoden aikana, ai o e aanko laaja-alaisuus ja monialaise oppimiskoko-
naisuude laajempaan käy öön osaksi koulun a kea.
Laaja-alaisuuden ja monialais en oppimiskokonaisuuksien aus alla laa-
jempana ekijänä aiku aa ope ussuunni elman in eg aa io. Ope ussuunni-
elman in eg oinnin yh enä a koi uksena on yhdis ää oppiainei a niin, e ä
saa u e aan ope ussuunni elmassa ole ia a oi ei a yleises i, eikä ain yhden
oppiaineen osal a (Mo is 2003, 164), eli in eg oinnin yh enä a oi eena on
laaja-alaisuus. Ope ussuunni elman in eg oinnin laajempana a koi uksena
on e siä yh eyksiä mahdollisimman moneen e i suun aan: esime kiksi mennei-
syy een, yh eisöön ja e i oppiaineiden älille. Lisäksi in eg oin i pi ää sisällään
neljä me ki ä ää näkökulmaa, joi a o a kokemus en yhdis äminen, sosiaali-
nen yhdis yminen, iedon yhdis äminen sekä in eg aa io ope ussuunni elman
suunni elun kau a. Ope ussuunni elman in eg oin i ei siis ole pelkäs ään
oppi un ien uudelleenjä jes ämis ä si en, e ä ie y oppiainee limi y ä .
(Beane 2016.) Tehokkaassa in eg oinnissa ie o on mielekkääs i yhdis e y
muihin oppimisen alueisiin sekä oikeaan elämään (Mo is 2003, 164). In e-
g aa io ei ole oimin a apana absoluu inen, eikä aina pa as läh ökoh a oppi-
141
Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
miseen. Si ä ei myöskään ule ehdä ain sen i sensä uoksi. (Hinde 2005, 107;
Mo is 2003, 164.) Ope ussuunni elman in eg oin i on siis paljon muu akin
kuin kahden e i oppiaineen yhdis ämis ä, mu a koulu yössä äy yy kui en-
kin huomioida laissa mää ä y ase us, jossa linja aan, e ä jokais a oppiaine a
äy yy ope aa ie y ähimmäismää ä uosi iikko un eina luku uoden aika-
na (Pe usope uslaki 422/2012 § 6). Oppiainei a ei siis oi kokonaan häi y ää
kouluope ukses a ja se uskin a oi eena onkaan.
In eg aa ion aus alla aiku a a sekä siihen läheises i lii y ä Leh plan-
ja Cu iculum- adi io . Leh plan-mallin mukaan o eu e ussa ope ussuun-
ni elmassa esi e ään oppiainee sekä niihin lii y ä a oi ee ja ope ussisäl-
lö , eli se on iedonalapaino einen. Ikään kuin as akkaisena mallina oimii
Cu iculum, jonka mukaan ope ussuunni elmaa ei sido a ainejakoiseen ope-
ukseen. Cu iculum-mallin mukainen ope ussuunni elman laadin a pi ää
sisällään oppilaan oimin aan läheises i lii y ien oppikokemus en suunni -
elua, eli se on sisällöl ään oppilaspaino einen. (Malinen 1992, 12–13, 23; Vi-
ikka 2009, 72–73; Wes bu y 2000.) Oppilas- ja oppiainekeskeinen näkemys
ikään kuin kilpaile a keskenään. Oppilaskeskeisen koulu uksen olennaisin
aspek i on elinikäinen oppiminen, mikä ilmenee lukuisissa sosiaalisissa kon-
eks eissa, jois a yh enä esime kkinä oidaan maini a o maali koulu. Sen
a koi us on ähen ää kokeiden oolia ja ko os aa ja ku an a ioinnin me ki-
ys ä, jo a pääs ään lähemmäksi oppilaskeskeis ä pedagogiikkaa. (Chisholm
& Leyendecke 2008, 197.) Ta oi eena on siis laaja-alainen osaaminen, oisin
kuin oppiainekeskeisessä näkemyksessä, joka ko os aa enemmän beha io is is-
a lähes ymis apaa ope ukseen (Bulu 2007, 204).
Suomessa ei ole halu u e o ella edellä maini uja käsi ei ä Leh plan ja
Cu iculum, aan a oi eena on ollu ikään kuin yhdis ää suunni elun hal-
linnollinen ja pedagoginen puoli (Malinen 1992, 14–15). Ope ushalli us lin-
jaa, e ä ope ussuunni elmalla a koi e aan koulun oiminnan pedagogis a
kokonaissuunni elmaa, eikä pelkäs ään oppiaineiden sisäl öjä ja a oi ei a
(Halinen, Holappa & Jääskeläinen 2013, 191). Kaikissa pe uskoulun aikaisissa
ope ussuunni elmissa on ikään kuin kaksi e i osaa: ope ussuunni elman pe-
us eissa näkyy Cu iculum- ja Leh plan-koulukun ien aken eellinen ja oh-
jauksellinen kaksijakoisuus, mu a niiden aus aksi ei kui enkaan muodos u
142
Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
yh enäis ä eo ee is a ii ekehys ä. Ensimmäisessä on esi e y yleisemmän
ason pe iaa ei a, jo ka sisäl ä ä laajoja kas a us a oi ei a ja pedagogisia
eh ä iä (Cu iculum) ja oisessa oppiainekoh aisia a oi ei a ja sisäl öjä,
joissa ko os e aan enemmän oppimiskeskeisyy ä (Leh plan). (Ks. Salminen
& Anne i a 2014; Can ell 2013, 196.) Suomalaisessa ope ussuunni elmassa
huomioidaan siis sekä oppiaine- e ä oppilaskeskeisyys. Ta oi eena on sii yä
enemmän oppilaskeskeisen, yh eis oiminnallisen oppimisen suun aan, mu a
oppiainekeskeisellä lähes ymis a alla on ielä a sin ah a ooli koulu uksessa
(Salonen-Hakomäki ym. 2016, 679–680).
Suomalaisilla pe uskoulun ope ajilla ei kui enkaan näy äisi ole an yh e-
ne ää käsi ys ä sii ä, mi en ope ussuunni elman e i osien on a koi us ohja a
koulujen ope us yö ä (Salminen & Anne i a 2014, 337). Asiaa hankaloi aa
lisäksi se, e ei laaja-alaiselle osaamiselle ole a a u e illisiä un eja, aan nii ä
on a koi us käsi ellä oppiaineiden sisäl öjä ja mene elmiä hyödyn äen (POPS
2014). Myöskään monialaisille oppimiskokonaisuuksille ei ole a a u e illis ä
un i esu ssia (Can ell 2015, 13). Ope ussuunni elmauudis us ase aa monia
yh eiskunnallises i me ki ä iä a oi ei a, ku en ällä he kellä laaja-alaisuu-
den, mu a ne ei ä äl ämä ä o eudu sellaisenaan, sillä koulun a jessa ja
käy ännön ope uksessa niiden käy öön o aminen on monin a oin haas a-
aa. (Salonen-Hakomäki ym. 2016, 671.) He ääkin kysymys sii ä, mi en ope -
aja saa yhdis e yä nämä kaksi oisis aan e oa aa ope ussuunni elman osaa
mielekkääksi kokonaisuudeksi sekä huomioi ua laaja-alaisuuden a oi een
kaikkien oppiainesisäl öjen lisäksi.
Tämän u kimuksen a koi uksena on sel i ää luokanope ajien käsi-
yksiä laaja-alaiseen osaamiseen sekä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin
lii yen. Keskiössä on myös se, mi en luokanope aja näke ä niiden oolin
koulun a jessa sekä millaisia mahdollisuuksia ja haas ei a niiden o eu ami-
seen lii yy.
Ta kemma u kimuskysymykse o a :
1) Mi en monialaise oppimiskokonaisuude ja si ä kau a laaja-alainen
osaaminen näkyy ope uksessa?
2) Millaisia käsi yksiä ope ajilla on laaja-alaisuuden ja monialais en oppi-
miskokonaisuuksien oolis a koulun a jessa?
143
Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
3) Mi en laaja-alaisuus on muu anu ope us a?
4) Mi kä asia mahdollis a a ja es ä ä laaja-alaisuuden sekä monialais en
oppimiskokonaisuuksien o eu amis a?
Tu kimusaineis o ja -mene elmä
Tu kimuksen aineis o (N=32) ke ä iin eläy ymismene elmällä ammikuun
2018 ja maaliskuun 2018 älisenä aikana luokanope ajil a sekä muu amal a
pe uskoulussa oimi al a aineenope ajal a. Kiinnos uksen koh eena oli se,
millä a oin laaja-alaisuus ja monialaise oppimiskokonaisuude näky ä ai
oisi a näkyä ope ajan ope uksessa ja millaisia mahdollisuuksia ja haas ei-
a niihin lii yy koulun a jessa. Eläy ymismene elmän a ulla saadaan ie oa
u ki a ien subjek ii isis a käsi yksis ä, eikä a inois a a allises i oi ehdä
joh opää öksiä sii ä, mi en u ki a a odellisuudessa oimisi a ie yssä ilan-
eessa. Todellises a oiminnas a ai asen eis a oi kui enkin saada ii ei ä, jos
u ki a a on as annu kehyske omukseen päin as aisella a alla kuin olisi
alun pe in ollu a koi us. (Ks. Wallin, Helenius, Saa anen-Kauppinen & Es-
kola 2015.)
Eläy ymismene elmä sopii käy e ä äksi ule aisuuden u kimuksessa,
johon si ä onkin käy e y paljon (Eskola, Vi anen & Wallin 2018). Eläy y-
mismene elmä siis so el uu u kimukseen, jossa pohdi aan ule aisuu a e i-
laisis a näkökulmis a (Wallin ym. 2015), ässä apauksessa luokanope ajien
an amia me ki yksiä laaja-alaisuudelle. Kehyske omukse akenne iin si en,
e ä as aaja asemoi i sensä ule aan. Kiinnos uksen keskiössä on siis se, mi en
ope aja näke ä laaja-alaisuuden ja monialais en oppimiskokonaisuuksien
me ki yksen iiden uoden kulu ua uuden ope ussuunni elman käy öön-
o os a. Tule aisuuden pohdin a oi lisäksi uo aa mielenkiin ois a ie oa sii-
ä, mi en ope aja mahdollises i koke a oman sekä yöyh eisön oiminnan
aiku a an laaja-alaisuuden a oi eeseen. Tu kimuksen molemmissa kehys-
ke omuksissa as aaja keskus elee ope ajakollegansa kanssa ope ussuunni-
elmas a. Kehyske omuksen ensimmäisessä a iaa iossa keskus elu apah uu
(A) innos uneena ja oisessa a iaa iossa (B) huoles uneena:
144
Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
A) Ku i ellaan, e ä ele ään uo a 2021 ja uuden ope ussuunni elman käy -
ööno os a on kulunu iisi uo a. Ke o ope ajakollegallesi innos unee-
na ope ussuunni elman laaja-alaisuuden a oi ees a ja o eu amis asi
monialaisis a oppimiskokonaisuuksis a sekä niiden oolis a koulun a jes-
sa. Ki joi a a ina keskus elus anne.
B) Ku i ellaan, e ä ele ään uo a 2021 ja uuden ope ussuunni elman käy -
ööno os a on kulunu iisi uo a. Ke o ope ajakollegallesi huoles u-
neena ope ussuunni elman laaja-alaisuuden a oi ees a ja o eu amis-
asi monialaisis a oppimiskokonaisuuksis a sekä niiden oolis a koulun
a jessa. Ki joi a a ina keskus elus anne.
Tu kimusaineis o ke ä iin useis a e i paikois a ja useana e i ajankoh ana.
Alun pe in aineis o päädy iin ke äämään Facebookis a, sillä sen a ulla aja-
el iin saa a an a peeksi as auksia, sillä e ilaise Facebook- yhmä a oi -
a a kymmeniä uhansia ope ajia. Toisaal a iskinä oli myös se, e ä ei ole
a muu a sii ä, o a ko kaikki as aaja ope ajia. Aineis oa ke ä iin kahdes a
e i Facebookin kas a ukseen ja ope ukseen lii y äs ä yhmäs ä. Tämä aineis-
onke uu apa ei uo anu u kimusaineis oa yksi äisiä as auksia enempää.
Osa aineis os a ke ä iin OAJ:n ope ajille a koi e ussa jäsenillassa. Ti-
laisuudessa as aajia ohjeis e iin lyhyes i. Vas aajille anne iin a inoiden
ki joi amiseen aikaa noin 10–15 minuu ia ja heille jae iin A4-a ki , joiden
ylälaidas a löy yi ielä ke auksena lyhye ohjee as aamiseen sekä kehyske -
omus. Jäsenil aan päädy iin sii ä syys ä, e ä siellä olisi mahdollis a a oi aa
ke alla suu i joukko ope ajia. Aineis on ke ääminen älläkään a oin ei kui-
enkaan uo anu oi o unkal ais a ulos a, sillä paikalla olleis a ope ajis a
ain ajaa 10 as asi kyselyyn. Käsinki joi e u as aukse oli a myös muu-
hun aineis oon e a una sel äs i lyhyimpiä.
Suu in osa as auksis a ke yi yön yh eydessä a a uil a luokanope ajil a,
joille ke o iin lyhyes i u kimukses a ja lähe e iin heidän sähköpos eihinsa
in e ne is ä löy y ä as auslomake saa eki jeen ke a. Lisäksi u kimuksessa
so elle iin ha kinnan a ais a o an aa, eli u uja ope ajia pyyde iin as aa-
maan u kimukseen. Tällä a alla saa iin muu ama as aus. Joissakin apauk-
sissa u kijan ja as aajien un eminen en uudes aan oi aiku aa as auksiin.
Tässä u kimuksessa se ei kui enkaan odennäköises i aiku anu , sillä yli-
päänsä suu in osa as auksis a oli pi kiä, ei ä pelkäs ään u ujen ope ajien
145
Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
as aukse . Tu kimuksen aihepii i ei myöskään ole sellainen, johon edellä mai-
ni u asia oisi aiku aa.
Ainoas aan OAJ:n jäsenillassa u kimukseen osallis unee as asi a kyse-
lyyn he i. Kaikkien muiden aineis onhankin amene elmien kau a as aaja
sai a poh ia u kimukseen osallis umishalukkuu aan, sillä as aaminen ei
apah unu juu i sillä he kellä, kun u kimukses a ke o iin. Vas aaja oli a
siis jo an anee suos umuksensa u kimukseen osallis umiseen, pai si Face-
book- yhmissä a oi e u ope aja , mu a sai a ielä poh ia as aamishaluk-
kuu aan. Tu kimuksessa ei ke ä y aus a ie oja, sillä a koi uksena ei ollu
e ailla as aajia keskenään.
Vas auksia ke yi yh eensä 33, jois a yksi yhjä jä e iin aineis on analyysin
ulkopuolelle. Aineis on 32 ke omus a jakau u a asan kehyske omuksen e i
a iaa ioiden A ja B älille (16+16). Ke omus en pi uude aih eli a kuuden
i kkeen mi aisis a as auksis a 2 si un ( on i Calib i, on ikoko 12, i i äli
1,5) pi uisiin as auksiin. Aineis on koko oli kaiken kaikkiaan 17 si ua, sana-
mää ä 5651 ja yhden as auksen keskipi uus 170 sanaa. Eläy ymismene elmä-
aineis oksi as aukse oli a siis poikkeuksellisen pi kiä.
Aineis on analyysi aloi e iin ke äämällä käsin ki joi e u ke omukse nii-
den li e oinnin jälkeen sekä in e ne in as auslomakkeis a saadu ke omuk-
se samaan iedos oon. Aineis on analyysi e eni huolellisen lukemisen jälkeen
koh i u kimuskysymys en mukais a eemoi elua. Aineis os a ä ikooda iin
sanoja ai i kkei ä, jo ka ilmensi ä u kimuskysymys ä. Sama i ke saa oi
sopia joissakin apauksissa kah een u kimuskysymykseen, jo en se huomioi-
iin ä ikoodauksessa. Wo d-ohjelman kommen iominaisuuden a ulla i k-
kee ja sana nime iin lyhyes i ku aamaan jo akin käsi e ä ai ki joi e iin
lyhyempään muo oon. Näiden ku ailujen pe us eella luo iin e illinen iedos-
o, jonne lisä iin kehyske omuksen a iaa ioiden pe us eella kaikki u ki-
muskysymys en kannal a olennaise asia . Nämä jäsenne iin ala eemoiksi
(esime kiksi koulun a keen lii y än u kimuskysymyksen ala eemoiksi: käy-
össä, oi eena/ a oi eena, ei yh eis ä oimin akul uu ia, yh eis yö jne.).
Vas aus en kokonaismää ä ei ollu ko in suu i, mu a yksi äis en as aus-
en keskipi uus mahdollis i kui enkin sen, e ä aineis os a saa iin eemoi el ua
mielekkäi ä kokonaisuuksia. Aineis onke uu apojen ja -paikkojen monipuo-
152
Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
piaineen alle. Laaja-alaisuus saa aa näy äy yä oppilaille aluksi seka ana, jos
ope ajakaan ei ole ielä äysin sel illä sii ä, millä a alla hän o aa laaja-alaisen
oppimisen mukaan omaan ope ukseensa. E äs ope aja ke ookin a inassaan
sii ä, e ä älillä oppiaineiden ja laaja-alais en kokonaisuuksien yhdis äminen
ei ole helppoa, jolloin loppu ulokses a saa aa ulla pako e un oloinen.
Ope ussuunni elman sisällöissä apah unei a muu oksia nos e iin esil-
le innos uneiden ope ajien (n=3/16) as auksissa. E äs ope aja o esi uuden
ope ussuunni elman käy ööno on olleen aluksi hankalaa suu ilinjais en
muu os en johdos a, mu a käy ännö o a hiou unee ja selkiy ynee ajan mi -
aan. Vas aus en mukaan uudessa ope ussuunni elmassa ilmene ä laaja-alai-
se a oi ee suun aa a ope ajan a ioin ia oppilaan yösken ely ai oihin
aiempaa enemmän. Muu oksena maini aan lisäksi se, e ä oppiainesisällöissä
paino u a nykyisin aiempaa enemmän isomma a oi ee . Esime kiksi lii-
kunnan osal a aiemmin paino ui a laji ai ojen ha joi elu ikä aso huomioi-
den, kun aas nykyisin paino e aan laajempia asioi a, ku en las en mo o is en
ai ojen kehi ämis ä. Laaja-alaisuus paino uu siis myös oppiainesisällöissä
en is ä enemmän. (POPS 2014.)
Vuosien ajan allalla ollu aja elu oppiki jojen äy ämises ä kokonaan al-
kaa äis yä ainakin e ään innos uneen ope ajan ke omuksen mukaan:
Ja kun ki jaa ei seu a a o jallises i, oppilaa oppi a hakemaan ja uo a-
maan ie oa laajemmin ja opiskelu on p ojek iluon oisempaa. Opi aan elä-
mää a en eikä kokei a ai ope ajaa a en.
Ellei ope ussuunni elmassa ole selkeäs i ilmais u e i oppiaineiden eh ä iä ja
a oi ei a, oppima e iaalien uo aja läh e ä i se ekemään ulkin oja sisäl-
löis ä. Tällöin oppima e iaaleis a oi pahimmassa apauksessa ulla ope us-
suunni elman ko ikkei a. (Can ell 2013, 196.) Mones i oppiki ja keski y ä
yh een oppiaineeseen ja sen sisäl öihin. Ope uksen sii yessä laaja-alaisem-
paan suun aan, ki jojen me ki ys oppimis älineenä oi ähen yä.
E äs huoles unu ope aja uo esiin huolen oppilaiden luku- ja ki joi us-
aidos a: Ei siinä paljon laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia opi kun on uo
luku- ja ki joi us ai o jo eknisenäkin apis unu . PISA- u kimuksen ulokse
uodel a 2015 ii aa a samaan, aikka suomalaise nuo e o a edelleen pa -
haiden lukijoiden joukossa. Tu ki aessa luku aidossa apah unu a muu os a,
153
Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
oidaan huoma a, e ä heikkojen lukijoiden mää ä on lisään yny ja huippu-
lukijoiden mää ä on ähen yny ai pysyny samana Suomessa. Valli se aa
endiä on kui enkin mahdollisuus muu aa kiinni ämällä en is ä enemmän
huomio a nuo en lukemiseen si ou amiseen ja lukuinnon he ä ämiseen.
(Ope us- ja kul uu iminis e iö 2016.) Luku ai o on yksi ä keimmis ä kou-
lussa opi a is a ja myöhemmin elämässä a i a is a aidois a. Luku aidolla
on siis suu i me ki ys myös laaja-alais en ai ojen oppimisen kannal a. Laa-
ja-alaisen oppimisen myö ä apah uneis a muu oksis a huolima a koulun yksi
ä keimmis ä eh ä is ä oidaan ii is ää seu aa as i:
Ja lopul a oppilaa kaipaisi a koh aamis a, läsnäoloa, kuun elua, hy äksyn-
ää. Samoja asioi a mi ä me aikuise kin haluamme.
Laaja-alaisuu a ja monialais en oppimiskokonaisuuksien
o eu amis a mahdollis a a ja es ä ä ekijä
Sekä innos unee e ä huoles unee ope aja löysi ä laaja-alaisuu a ja mo-
nialaisia oppimiskokonaisuuksia mahdollis a ia ja es ä iä ekijöi ä. Innos-
unees i asiaan suh au u a ope aja näki ä asia posi ii isemmassa alossa
kuin huoles unee ope aja , mu a hekin oli a löy änee myös edellä mai-
ni uja asioi a mahdollis a ia seikkoja. Huoles uneiden ope ajien ke oma
laaja-alaisuu a es ä ä ekijä on lisäksi jao el u ala eemoihin niiden suu en
mää än sekä yh ene äisyyden akia. Näi ä ala eemoja o a aika/kii e, lai ee
sekä ope aja .
Mahdollis a iksi ekijöiksi maini iin e i yises i innos uneiden ope ajien
(n=5/16) ke omuksissa ope ajan ja oppilaiden innos us laaja-alaisuu a ja mo-
nialaisia oppimiskokonaisuuksia koh aan. Ope ajan ja oppilaiden innos unu
asenne laaja-alaisuu een lii yen oli näh ä issä myös huoles uneiden ope ajien
ke omuksissa. Yh eisope ajuus ja muunlainen yh eis yö ope ajakollegoiden
kanssa sekä koulun ulkopuolise asian un ija maini iin molemmissa kehys-
ke omus a iaa ioissa (n=8/32) mahdollis a ina ekijöinä:
Onneksi si ä ajusi pikkuhiljaa olla a mollinen i selleen ja löysi sen oman
ju unsa, mi en o eu aa uu a OPSia anhoja hy iä ju uja unoh ama a.
Siinä ie ys i ä keänä osana yh eis yö ope ajakollegoiden kanssa.
154
Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Yh eisope ajuuden hyödyn äminen koulu yössä oidaan nähdä ole an osa in-
eg oi ua ope ussuunni elmaa, jossa a koi us on häi y ää oppiaineiden ajoja
suunni elemalla ja o eu amalla e i ie eenaloja yhdis ä iä kokonaisuuksia.
Tässä ope ussuunni elman in eg aa ion mallissa ope aja iimi, joka koos uu
e i ie eenalojen asian un ijois a, suunni elee yhdessä ope uskokonaisuuden.
(Ks. Foga y & Pe e 2009; Vi ikka 2009.)
Innos unee ope aja kin (n=6/16) maini si a joi akin laaja-alaisuuden ja
monialais en oppimiskokonaisuuksien o eu amis a es ä iä ekijöi ä. Näi ä
ekijöi ä oli a esime kiksi ope ajan asenne, kii e ja ajanpuu e, s essi sekä
ila ja älinee . Ope ajan asen een ei suo aan maini u ole an es ä ä ekijä,
mu a sen pys yi lukemaan i ien älis ä: En jaksa uudis ua koko ajan ai Li-
sää hommia aan… Ope ajan asenne es ä änä ekijänä saa aa joh ua adi-
ionaalises a kouluo ganisaa ios a, joka saa aa ajoi aa ope ajia. Es e ei siis
kaikissa apauksissa lii y äl ämä ä suo aan ope ajaan i seensä. (Welke
2017, 33.) Ku en jo edellä ode iin, innos unee ope aja nos i a esiin kii-
een ja ajanpuu een: Ei ämä a kemme ii ä edes pe usope ukseen. Jos pe us-
ope uksena a koi e aan ainejakois a ope us a, niin ope ajia oisi au aa se,
e ä he poh isi a laaja-alaisuu a oppiaineiden kau a, niin kuin e äs ope aja
neu oi au aessaan huoles unu a kollegaansa: jos mie ii noi a kokonaisuuk-
sia aikka pe in eisen oppiainejaon mukaan, niin selkiy yiskö homma yh ään?
Ehey äminen ja ainejakoisuus ope ussuunni elmaa o eu aessa ei ä ole oi-
siaan poissulke ia (A jonen 1992, 11). Ehkä juu i äs ä syys ä suomalaisessa
ope ussuunni elmassa on kaksi e ilais a osaa, joi a kumpaakin on mahdollis a
hyödyn ää saa u aakseen kokonais al aisen oppimisp osessin. S essi maini -
iin laaja-alaisuuden ja monialais en oppimiskokonaisuuksien o eu amis a
es ä änä ekijänä:
Olipa mielenkiin ois a keskus ella pi käs ä aikaa kollegan kanssa uonna
2016 lansee a us a OPSis a ja sen uoneis a muu oksis a koulumaailmaan.
Puhuimme paljon sii ä, mi ä kaikkea olemme ehnee näinä ii enä uo e-
na ja kuinka ope uksemme on muu unu ai onko muu unu ? – – kauhea
s essi ensimmäise pa i uo a.
S essiä kokee OAJ:n Työoloba ome in mukaan 33 % kyselyyn as anneis a.
Työssä koe u s essi on ko kealla asolla e a una muuhun suomalaiseen
155
Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
yöelämään. (OAJ 2016.) Uusi ope ussuunni elma on oinu aiku aa ba o-
me in, joka o eu e iin ma askuussa 2015, uloksiin: kyseessä oli ajankoh a,
jolloin ope ussuunni elman almis elup osessi oli kii aimmillaan.
Samoja eemoja kuin edellä lii yen laaja-alaisuuden ja monialais en oppi-
miskokonaisuuksien o eu amis a es ä iin ekijöihin oli ha ai a issa myös
huoles uneiden ope ajien as auksissa. Huoles uneiden ope ajien ke omuk-
sissa ne kui enkin ko os ui a ja oli a ieläkin selkeämmin e o e a issa. Vas-
auksis a yli puolessa (n=10/16) oli maini u huoli ajan ii ämä ömyydes ä
ja/ ai kii ees ä. E äs huoles unu ope aja nos i ajan käy össä esille sekä ope -
ajan e ä oppilaiden näkökulman:
Lisää öi ä, jo ka ie ä aikaa muul a koulu yöl ä ja suunni elul a. Mil-
lä ajalla kaiken saa eh yä, en iedä... Oppilaa a i a aikaa oppimiseen,
emme oi ja ku as i paah aa e eenpäin.
Tähän as aukseen on ii is e ä issä se, mikä näkyi useassa as auksessa –
laaja-alaisuus ja monialaise oppimiskokonaisuude ei ä ole ielä äysin ullee
luon e aksi osaksi koulujen a kea. Ne nähdään ikään kuin ylimää äisinä eh-
ä inä, jo ka aikeu a a muu a koulu yö ä.
Huoles uneiden ope ajien (n=5/16) as auksissa maini iin lai ee ja nii-
den puu e ai oimima omuus yh enä isona ekijänä, mikä es ää laaja-alaisuu-
den o eu amis a. Kouluissa on ielä monia hyödyn ämä ömiä eknologisia
mahdollisuuksia, jo ka oi a lii yä esime kiksi kommunikoin iin e i ekno-
logioiden älillä (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2010, 36). Tie o ekniikkaa
oi käy ää hyödyllisenä pedagogisena yökaluna ja oppimisympä is önä, jo a
oidaan saa u aa kaikki uoden 2016 ope ussuunni elman uude a oi ee
(Vah i uo i-Hänninen ym. 2014, 30). Näi ä mahdollisuuksia olisi huoma -
a as i helpompi hyödyn ää, jos kouluilla olisi a peeksi esu sseja eknologi-
siin älineisiin ja lai eisiin: lai eiden puu e on ihan masen a a. Teknologia
i sessään ei uo muu oksia kouluihin ai a kaise ope amisen ja oppimisen
ongelmia, aan a i aan eknologian pedagogis a käy öä (Niemi, Mul isil a,
Lipponen & Vi i sou 2014, 168). Voidaankin ode a eknologian ole an hy ä
enki, mu a huono isän ä: eknologisia lai ei a ei ule käy ää ain niiden i -
sensä akia, aan oiminnalla ulee olla jokin pedagoginen a oi e, jonka o-
eu amisessa lai ee au a a .
156
Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Ope ajan ooli laaja-alaisuu a ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia
es ä änä ekijänä oli ha ai a issa huoles uneiden ope ajien (n=8/16) as-
auksissa, esime kiksi ope ajan oma asenne nos e iin esille monessa ke o-
muksessa. Asen eeseen lii e iin mielenkiin oisena huomiona a o , joi a ope-
ussuunni elmassa on jonkin e an:
Laaja-alaisissa a oi eissa on osi ain a oja, a o aas yksilöllisiä ja ope -
aja nii ä yksilöi ä. Voiko yksilö muu aa omia a ojaan yöpäi än ajaksi
as aamaan koulun a oja? Ei ä kaikki ainakaan ässä alossa.
Tämä on mielenkiin oinen huomio, sillä ope ajan ulee i anhal ijana nou-
da aa ope ussuunni elmaa. Syi ä, miksi ope aja ei ä ole äl ämä ä o a-
nee in eg aa io a osaksi ope us aan oi joh ua monen muun ekijän lisäksi
koulukul uu is a ja asen eis a, jo ka suosi a pe in eisempää lähes ymis apaa
ope ussuunni elmaan (McBee 2000, 259). Tämä oi lii yä usean huoles u-
neen ope ajan maini semaan kaipuuseen pe in eis ä luokkahuoneope us a
koh aan. Pe in eisellä luokkahuoneope uksella a koi e aan odennäköises i
ainejakois a ope us a, mikä ei o a huomioon laaja-alaisuu a ja oppiaineiden
in eg aa io a siinä mää in, kuin uusi ope ussuunni elma edelly äisi. Koulu-
kul uu iin ja asen eisiin lii yy lisäksi ope ajien kokema kollegoidensa ahol a
ule a as us us, joka ilmenee esime kiksi yh eis yön äl elynä monialais en
oppimiskokonaisuuksien aikana. Tuloksia ku a aan a kemmin aulukossa 1.
157
Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Taulukko 1. Innos unu s. huoles unu ope aja
Innos unu ope aja Huoles unu
ope aja
Molemma
Monialaise oppimis-
kokonaisuude ja laa-
ja-alainen osaaminen
ope uksessa
Ope e ujen monia-
lais en oppimiskoko-
naisuuksien ku ailu
(n=8/16)
Laaja-alaiseen
oppimiseen lii y ä
pohdin a (n=6/16)
Ope e ujen moni-
alais en oppimiskoko-
naisuuksien ku ailu
(n=5/16)
Laaja-alaiseen
oppimiseen lii y ä
pohdin a (n=9/16)
Ope ajien käsi ykse
laaja- ja monialais en
oppimiskokonaisuuk-
sien oolis a koulun
a jessa
Osa koulun a kea
(n=5/16)
Toi eena ja a oi ee-
na (n=3/16)
Yh eisen oimin akul -
uu in puu e (n=2/16)
Osa koulun a kea
(n=1/16) Toi eena ja
a oi eena (n=6/16)
Yh eisen oimin akul -
uu in puu e (n=5/16)
Yh eis yö (n=3/16)
Laaja-alaisuuden
aikaansaama muu-
okse ope uksessa
Ope ajan aja elus-
sa ja oiminnassa
apah unu muu os
(n=6/16)
Ope ussuunni elman
sisällöissä apah unu
muu os (n=3/16)
+Oppiki jojen me ki-
yksen mahdollinen
äheneminen
Huoli oppilais a
(n=5/16)
+Huoli oppilaiden
luku- ja ki joi us ai-
dos a
Samankal ais en
sisäl öjen o eu us
jo ennen uu a
ope ussuunni elmaa
(n=5/32)
Laaja-alaisuuden
ja monialais en
oppimiskokonaisuuk-
sien o eu amisen
mahdollis a a ekijä
Ope ajan ja oppilai-
den innos us (n=5/16)
Yh eis yö ope aja-
kollegoiden ja koulun
ulkopuolis en asian-
un ijoiden kanssa
(n=8/32)
Laaja-alaisuu a ja
monialais en oppi-
miskokonaisuuksien
o eu amis a es ä ä
ekijä
Es ä iä ekijöi ä:
esim. ope ajan
asenne, kii e ja ajan-
puu e, s essi, ila ja
älinee (n=6/16)
Ajan ii ämä ömyys/
kii e (n=10/16)
Lai ee ja niiden puu-
e/ oimima omuus
(n=5/16)
Ope ajan ooli
(n=8/16)
158
Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Pohdin a ja joh opää ökse
Ope ussuunni elman äy yy eagoida yh eiskunnallisiin muu os a peisiin (ks.
Salonen-Hakomäki ym. 2016). Suomessa nämä muu os a pee o a lii ynee
esime kiksi laaja-alaisuuden ko os amiseen, sillä se näy äy yy yh enä me ki -
ä immis ä uudessa ope ussuunni elmassa ilmene is ä ekijöis ä. Ympä öi än
maailman muu okse joh a a siihen, e ä laaja-alais a osaamis a a i aan yhä
enemmän. Esime kiksi opiskelu, yön eko sekä kansalaisena oimiminen ällä
he kellä sekä ule aisuudessa edelly ä ä yhä enemmän osaamis a, joka yhdis-
ää ja yli ää e i iedon- ja aidonala . (POPS 2014, 20.)
Tämän u kimuksen ulokse osoi i a ope ajilla ole an hy in is i ii-
aisia käsi yksiä uudessa ope ussuunni elmassa ilmene is ä laaja-alaisuudes a
ja monialaisis a oppimiskokonaisuuksis a. Ope aja oli a kui enkin o eu -
anee usei a monipuolisia, aihepii il ään ai käsi el ä än oppiaineen suh een
oisis aan e oa ia monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Myös laaja-alaisen
osaamiseen lii y ä pohdin a oli keskeinen aineis oa ku aa a ekijä. Tu ki-
muksen ulos en pe us eella ei oida sanoa, e ä laaja-alaisuus ja monialaise
oppimiskokonaisuude olisi a ullee luon e aksi osaksi koulujen a kea, aik-
ka osa innos uneis a ope ajis a niin o esikin. Monis a as auksis a näki, e ä
laaja-alaisuus ja monialaise oppimiskokonaisuude ei ä ollee saa u anee
sellais a asemaa, kuin uusi ope ussuunni elma el oi aa. Ta oi eena ie en-
kin olisi, e ä edellä maini uis a käsi eis ä ulisi luon e a osa koulun a kea.
Huomion kiinni i se, e ä molempien skenaa ioiden ope aja esi i ä monia
oi ei a ja a oi ei a ähän lii yen. Tämä ii aa siihen, e ä ope aja py ki-
ä löy ämään mahdollisia a kaisuja ai aja elemaan posi ii ises i hankalassa
ilan eessa.
Uusi ope ussuunni elma ja siinä ilmene ä uude käsi ee laaja-alaisuus ja
monialaise oppimiskokonaisuude o a aiku anu ope ukseen ja jopa muu -
anee si ä monin a oin. Muu okse lii yi ä ope ajan ooliin ja oimin aan,
huoleen oppilais a sekä yleises i ope ussuunni elman sisäl öön. Ope aja
maini si a monia laaja-alaisuu a mahdollis a ia ja es ä iä ekijöi ä. Es ä iä
ekijöi ä oli helpommin löyde ä issä aineis os a ja ämä koski sekä innos u-
nei a e ä huoles unei a ope ajia. Kii e ja aika, lai ee sekä ope ajan ooli
maini iin useimmi en laaja-alaisuu een ja monialaisiin oppimiskokonaisuuk-
159
Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
siin aiku a ina es ä inä ekijöinä. Syy , miksi ope aja ei ä ole äl ämä -
ä o anee in eg aa io a osaksi ope us aan oi a lii yä ajan ja yömää än
aiheu amiin haas eisiin, ma e iaalien puu umiseen sekä koulukul uu iin
ja asen eisiin, jo ka suosi a pe in eisempää lähes ymis apaa ope ussuunni el-
maan (McBee 2000, 259; Ha g ea es, Ea l, Moo e & Manning 2001, 102–103).
Samankal aisiin uloksiin on siis päädy y jo aiemmissakin u kimuksissa.
Edellä maini u koulukul uu i ja asen ee uli a ilmi ope ajien as auksissa,
sillä osa ope ajis a maini si kaipaa ansa akaisin pe in eiseen luokkahuone-
ope ukseen. Ope ajien kokema kollegoidensa ahol a ule a as us us, mikä
ilmenee esime kiksi yh eis yön äl elynä monialais en oppimiskokonaisuuk-
sien aikana, lii yy myös koulukul uu iin ja asen eisiin.
Laaja-alaisuus on ä keä näkökulma, joka pal elee oppilai a muu u assa
maailmassa. Sen o eu uminen ja o eu aminen koulun a jessa on kui enkin
monin a oin haas a aa. He ää myös kysymys sii ä, mi kä ekijä o a oinee
aiku aa ope ajien käsi yksiin ja kokemuksiin laaja-alaisuudes a ja monia-
laisis a oppimiskokonaisuuksis a. Yksi ekijä, joka oi lii yä laaja-alaisuuden
haas a uu een koulua jessa sekä ope ajien kokemuksiin, saa aa olla uosia
ja kunee koulu usleikkaukse , jo ka o a koske anee jokais a koulu usas e -
a. Työma kkinakeskusjä jes ön jäsen en mieles ä suomalaisen yh eiskunnan
me ki ä immä uha o a sy jäy yminen, e ia oisuuden kas u ja koulu uk-
sen mää ä ahois a leikkaaminen (Aka a 2017). Väi e ei ole uules a emma u,
sillä edellä maini u käsi ee lii y ä läheises i oisiinsa: koulu usleikkaukse
oi a aiheu aa pi källä äh äimellä sy jäy ymis ä ja e ia oisuuden kas ua.
Yksi esime kki koulu usleikkauksis a on pe usope uksen ope us yhmien pie-
nen ämiseen lii y ä ahoi us. Vielä luku uodelle 2015–2016 oli mahdollisuus
hakea al ion e i yisa us us a ope us yhmien pienen ämisen aiheu amiin
kus annuksiin (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2015), mu a kyseisen ahoi-
uksen hakeminen ei ole enää mahdollis a. Tämä on saa anu kaupungi u-
kalaan ilan eeseen, sillä ain osa on pys yny pi ämään yhmäkoo en isellään
al iona us uksen lopu ua (Yle 2016). Laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia
sekä ope us a ylipäänsä olisi huoma a as i helpompi o eu aa pienemmissä
ope us yhmissä. Ope aja oi a esiin myös huolen sii ä, e ä mi en ope aa
he e ogeenisissä ope us yhmissä laaja-alaisuu a, kun monilla oppilailla on
160
Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
aikeuksia pe us aidoissakin, esime kiksi lukemisessa ja lue un ymmä ämi-
sessä.
Koulu usleikkaukse lii y ä myös u kimuksessa ilmi ulleeseen esu s-
sipulaan. Suomalais a koulu usjä jes elmää kii ellään esime kiksi maksu o-
muudes a, koulukulje uksis a ja koulu uokailus a, jo en ja kossakin on ä -
keää u a a pe usope uksen ii ä ä esu ssi ja mahdollisuuksien mukaan
myös lisä ä nii ä (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2010, 50). Tämä on kunnian-
himoinen a oi e, sillä ainakin ämän u kimuksen pe us eella koulu ukseen
a a u esu ssi ei ä ole ii ä iä. Kouluilla ei äl ämä ä ole esime kiksi
mahdollisuu a hankkia uusia lai ei a ai ohjelmia, jo ka mahdollis aisi a
ope ussuunni elmassa maini un laaja-alaisen a oi een ie o- ja ies in ä ek-
nologises a osaamises a. Tie o- ja ies in ä ekniikan kehi ys on ollu odella
nopeaa iimeis en uosikymmen en aikana, mu a näy ää kui enkin sil ä,
e ä olemme as a eknologisen allankumouksen alku aiheessa (Ope us- ja
kul uu iminis e iö 2010, 35). Tämä aiheu aa haas ei a koulu uksen ken ällä,
sillä lai ee ja ohjelma uudis u a ja kehi y ä koko ajan. Haas eiden kes-
kellä äy yy kui enkin muis aa ie o- ja ies in ä eknologian a joama mah-
dollisuude , joi a o a esime kiksi niiden ooli oppimisen apu älineenä sekä
oppimisympä is öjen muun aminen, laajen aminen ja monimuo ois aminen.
Oppilaa käy ä ä eknologiaa oppimiseen kaiken aikaa apaa-ajallaan (Vah-
i uo i-Hänninen ym. 2014, 27), jo en si ä olisi ä keää hyödyn ää myös kou-
lussa, sillä koulua ei oi eikä pidä sulkea sen seinien ulkopuolella ole al a maa-
ilmal a. Ope ussuunni elman in eg oinnin yksi ä keimmis ä puolis a on se,
e ä se hyödy ää kaikkia oppilai a ekemällä oppimises a me ki yksellisempää
suh eessa heidän omaan elämäänsä (Ha g ea es ym. 2001, 84). Kouluope uk-
sessa olisi siis ä keää hyödyn ää esime kiksi samankal aisia ie o- ja ies in ä-
eknologisia mahdollisuuksia kuin mi ä oppilaa käy ä ä apaa-ajallaan.
Yh eiskunnassa on apah unu al a a iedonkäsi yksen muu os koh i laa-
ja-alais a osaamis a. Tähän muu okseen nähden nykyinen kouluope us on ie-
lä liian sisäl öpaino eis a ja se pe us uu yksi äis en ie oaines en oppimiseen.
Lisäksi koulussa opiskel u ie o on ielä suu el a osin pilko u iedonaloi ain,
mikä ei sellaisenaan ue laaja-alais a osaamis a. (Ope us- ja kul uu iminis-
e iö 2010, 37.) Täs ä näkökulmas a laaja-alaisuuden ko os aminen ope us-
161
Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
suunni elmassa on e i äin oi o u ja a i u muu os: koulun ulkopuolisen
maailman apah umia ei pys y a ioimaan pelkäs ään yksi äis en oppiainei-
den kau a, jo en miksi koulun ulisi olla jao el u niin iukas i oppiaineisiin.
Vaikka laaja-alaisen osaamisen mukaan o aminen ope ukseen nähdään ä-
män u kimuksen ulos en pe us eella osi ain aikeana ja moni ulkin aisena
asiana, niin siihen lii yy myös monia mahdollisuuksia. Laaja-alaisuuden myö-
ä lapse oi a oppia näkemään asioi a en is ä monipuolisemmin, useaa e i nä-
kemys ä hyödyn äen. Laaja-alaisen oppimisen myö ä olisi mahdollisuus sii yä
yhä enemmän oppilaskeskeisen ja yh eis oiminnallisen oppimisen suun aan
(ks. Salonen-Hakomäki ym. 2016), joiden oidaankin sanoa ole an yh eiskun-
nas a nouse ia ä kei ä muu os a pei a. Samaan aikaan on pide ä ä mielessä,
e ä monialais en oppimiskokonaisuuksien uloksena syn y ä ie o jää usein
pinnalliseksi ja si paloi uneeksi, mikäli oppijalla ei ole ii ä ää ikas a ja jä-
sen yny ä ie o akenne a, johon monialaisen kokonaisuuden sisällö pys yisi
kohe en is i lii ämään (Applebee, Adle & Flihan 2007, Feng 2012).
Vaikka uoden 2014 ope ussuunni elmassa on o e u laaja-alaisuus jo pa-
emmin huomioon e a una aiempiin ope ussuunni elmiin, niin lisää muu-
oksia a i aan. Seu aa an ope ussuunni elmauudis uksen yh eydessä olisi
ä keää saada laaja-alaisuus mukaan un ikehykseen. Vain ällä a alla kaikki
ope aja a mas i si ou e aan laaja-alaisen oppimisen pa iin, unoh ama a
ie enkään si ä, millainen me ki ys ällaisella muu oksella on ope ajien un i-
suunni elun helpo amisessa. Näin myös ope ajien kokema s essi oi ähen-
yä – ällöin aas pois uisi yksi mahdollinen laaja-alais a oppimis a es ä ä eki-
jä. Muu os oi usein alussa he ä ää as a in aa, mu a ässä u kimuksessa osa
ope ajis a näki muu oksessa myös mahdollisuuden. Tämä luo uskoa siihen,
e ä laaja-alaises a oppimises a oisi ulla yhä me ki ä ämpi osa suomalais a
kouluope us a. Ajalliseen kon eks iin ii iis i sido ulla ope ussuunni elmalla
on me ki ä ä ooli koulun ule aisuuden kannal a (ks. Au io & Ropo 2004).
Tällä he kellä ajankoh ais a on py kimys laaja-alaisuu een, jonka a e nousee
yh eiskunnan a peis a. Ope ussuunni elmauudis us en a ulla ollaan koko
ajan menossa koh i pa empaa koulua, jonka ule aisuus näy ää haas eis a
huolima a ainakin ämän u kimuksen pe us eella oi eikkaal a.
