Mullistaako laaja-alaisuus kouluopetuksen? : Luokanopettajien käsityksiä laaja-alaisuudesta vuoden 2016 opetussuunnitelmassa

137 Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Luokanope ajien käsi yksiä laaja-alaisuudes a uoden 2016 ope ussuunni elmassa Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola Johdan o Kansallisen ope ussuunni elman uudis aminen on me ki ä ä ja ja ku a kou- lu uksen kehi ämisen p osessi osana yh eiskunnallis a muu os a ja kehi ys ä. “Ilman oimi aa, ele an ia ja ajalliseen ja paikalliseen kon eks iinsa ii iis i sido ua ope ussuunni elmaa ei koulua oi olla olemassa eikä sillä ins i uu io- na ole ule aisuu a” (Au io & Ropo 2004, 234). On monia syi ä siihen, miksi kansallis a ope ussuunni elmaa a i see uudis aa. Ensinnäkin on olemassa yh eiskunnallisia a pei a, joihin ope ussuunni elman uudis ajien äy yy ea- goida, ku en esime kiksi si is yksen, hy in oinnin ai al ion kilpailuky yn u aaminen. Toinen syy lii yy siihen, e ä koulu uksessa alli see a e a - kais a ongelmia ja haas ei a, jo ka lii y ä pedagogiaan ja olosuh eisiin koulu- uksen ken ällä – ai halu kehi ää nii ä uuden iedon ja ymmä yksen pohjal- a en is ä pa emmaksi. Ope ussuunni elma onkin kuin is eys, jossa koh aa a 138 Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) koulu ukselle ase e u yh eiskunnallise odo ukse ja kehi ämis aa ee , kou- lujen a jessa näky ä e ilaise a pee , pedagogisen kehi yksen uule sekä oi- saal a myös koulu uksen me ki ä ä ooli yh eiskunnan kehi äjänä. Koulu- usuudis uksen päämää ä ja ali u suunna näy ä ä lopul a konk ee ises i sen, mihin suun aan koulu us a halu aan kehi ää. (Salonen-Hakomäki & Soini & Pie a inen & Pyhäl ö 2016, 673, ks. myös Sa jala 2006, 36.) Yh eiskunnan ja si en myös koulun kehi ämis a pee o a muu unee koko ajan kompleksisemmiksi ja kie ou unee oisiinsa yhä ii iimmin. Maail- man muu os en keskellä yksilöihin kohdis uu yhä enemmän odo uksia ja haas- ei a, joiden a kaiseminen aa ii kokonaisuuksien ymmä ämis ä ja hallin aa, sekä koulussa opi un so el amis a koulun ulkopuolella, aikkapa yöelämässä. Täs ä syys ä niin maailmalla kuin Suomessakin ope ussuunni elman uudis a- misen yh enä päämää änä on ko os aa yksi äisiin oppiaineisiin keski ymisen sijaan laaja-alaisen osaamisen me ki ys ä. Tämä u kimus sel i ää si ä, mi en laaja-alaisuus käy ännössä o eu uu ja millaisia mahdollisuuksia ja haas ei a siihen lii yy koulun a jessa. Suomessa iimeisin ope ussuunni elmauudis us o eu e iin uosina 2012–2016 ja ämän u kimuksen ekemisen he kellä ope ussuunni elman käy ööno os a on kulunu noin puoli ois a uo a, jo en kyseessä on a sin ajankoh ainen aihe – ainakin ope ussuunni elman o eu - amiseen lii yen. Luokanope ajilla on jo a mas i jonkinlainen käsi ys sii ä, millä a oin he i se o eu a a ope ussuunni elman el oi a aa laaja-alais a osaamis a. Laaja-alaisuus ei ole ope ussuunni elman käsi eenä äysin uusi, sillä jo uoden 2004 pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa oli aja us op- piaine ajoja läpäise is ä eemois a. Tällöin käy e iin käsi e ä aihekokonai- suus. (POPS 2004; No ena 2015, 19.) Laaja-alaise osaamiskokonaisuude o a ope ussuunni elman uudis uksen yh eydessä äsmenne y as aamaan pa emmin ule aisuudessa a i a ia ai oja, jo en niiden nime ja sisällö o a muu unee ai äsmen ynee aiemmas a ope ussuunni elmas a. Uudessa ope ussuunni elmassa kiinni e ään aiempaa enemmän huomio a ehey ämi- seen, jonka a oi eena on yhdis ää e i iedonalojen ie oja oisiinsa ja jäsen ää nii ä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi. Laaja-alais en a oi eiden mukaan o a- minen ope ukseen on mahdollis e u aiempaa pa emmin, sillä ope ussuunni- 139 Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a elman oppiaineosioon on lisä y oppiaineiden a oi eiden kohdalle, mihin laaja-alaiseen osaamiskokonaisuu een mikäkin a oi e lii yy. Lisäksi uu ena asiana o a monialaise oppimiskokonaisuude , jo ka omal a osal aan mahdol- lis a a laaja-alaisuuden ja ehey ämisen o eu amisen. (POPS 2014; 2004.) Tu kimuksessa keskeisinä kiinnos uksen koh eina o a ope ussuunni el- massa ilmene ä laaja-alainen osaaminen, monialaise oppimiskokonaisuude sekä niiden ooli koulun a jessa. Laaja-alaisuus a koi aa siis si ä, e ä luodaan yh eyksiä iedon ja sen saa u amisen sekä koulussa ope e a ien aihepii ien ja koulun ulkopuolisen elämän älille (Ni, Li, Li & Zhang 2011) oppiaine ajoja yli äen, laajempaa kokonaisymmä ys ä ja kompleksisessa maailmassa kansa- laisena ja yön ekijänä pä jäämis ä a oi ellen. Tiedo , aido , a o , asen ee ja ah o o a laaja-alaisuuden y imessä, sillä laaja-alaiseen osaamiseen kuuluu se, e ä ie oja ja ai oja osa aan käy ää ilan een aa imalla a alla. A o , asen- ee ja ah o aas aiku a a siihen, mi en oppilaa käy ä ä ie oja ja ai oja. (POPS 2014.) Laaja-alainen osaaminen lii yy siis ah as i oppilaan aja eluun ja ekoihin yh eiskunnan jäsenenä (No ena 2015, 27). Uusimmissa pe usope- uksen ope ussuunni elman pe us eissa (2014) ku a aan sei semän laaja-alais- a osaamiskokonaisuu a, joi a o a aja elu ja oppimaan oppiminen (L1), kul uu inen osaaminen, uo o aiku us ja ilmaisu (L2), i ses ä huoleh iminen ja a jen aido (L3), moniluku ai o (L4), ie o- ja ies in ä eknologinen osaa- minen (L5), yöelämä aido ja y i äjyys (L6) sekä osallis uminen, aiku ami- nen ja kes ä än ule aisuuden aken aminen (L7). Edelly yksenä laaja-alaisen osaamisen kehi ymiselle on ohkeus i o au ua oppiainejakoisuudes a sekä uudenlais en yösken ely apojen kokeileminen (Halinen & Jääskeläinen 2015, 28). Monialaise oppimiskokonaisuude aas o a opin ojaksoja, jo ka lii y ä ope uksen ehey ämiseen ja oppiaineiden yh eis yöhön ja py ki ä ukemaan laaja-alaisen osaamisen kehi ymis ä. Aja us monialaisis a oppimiskokonai- suuksis a on ollu mukana jo aiemmassa ope ussuunni elmassa juu i ehey - ämisen kau a (POPS 2004, 38), mu a uusimmassa ope ussuunni elmassa monialais en oppimiskokonaisuuksien käsi elyyn on paneudu u yksi yis- koh aisemmin ja laajemmin (POPS2014, 31–32). Monialais en oppimiskoko- naisuuksien keskeisen idean mukaises i kouluilla i sellään on alinnan apaus 140 Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) siinä, mi ä eemoja halu aan ope aa ja opiskella monialaises i. Teema on a - koi us ali a lukujä jes yksessä ole is a oppiaineis a ja niissä käsi el ä ä ali - uun eemaan lii y ä oppi unni muodos a a sisällöllisen kokonaisuuden. (Can ell 2015, 12.) Ope ussuunni elma oidaan ällöin nähdä ja kumona, jon- ka yhdessä aiheessa oppiaineiden älise aja py i ään hämä ämään ai jopa ikkomaan. Tällöin oppiaineiden sisäl öjä opiskellaan sekä oppiaineiden sisäl- lä e ä niiden älillä, jolloin e i oppiainee uke a ymmä ys ä opiskel a aa aihe a koh aan. (Vi ikka 2009, 111.) Monialais en oppimiskokonaisuuksien ulisi olla a oi eellisia, suunni elmallisia sekä sel äs i yksi äis ä eemapäi- ää ai opin okäyn iä pidempiä kokonaisuuksia (Halinen & Jääskeläinen 2015, 31) ja ope ussuunni elma el oi aa, e ä jokaisen oppilaan opin oihin äy yy sisäl yä ähin ään yksi monialainen oppimiskokonaisuus luku uoden aikana (POPS 2014, 31). Tämä ei osin yksin ii ä ukemaan laaja-alais a osaamis a. Siksi onkin mielenkiin ois a sel i ää, mi en luokanope aja näke ä laa- ja-alaisuuden ja monialais en oppimiskokonaisuuksien oolin koulun a jessa. Kiinnos a aa on, jää ä kö ne pelkäs ään yhdeksi eema iikoksi ai -päi äksi luku uoden aikana, ai o e aanko laaja-alaisuus ja monialaise oppimiskoko- naisuude laajempaan käy öön osaksi koulun a kea. Laaja-alaisuuden ja monialais en oppimiskokonaisuuksien aus alla laa- jempana ekijänä aiku aa ope ussuunni elman in eg aa io. Ope ussuunni- elman in eg oinnin yh enä a koi uksena on yhdis ää oppiainei a niin, e ä saa u e aan ope ussuunni elmassa ole ia a oi ei a yleises i, eikä ain yhden oppiaineen osal a (Mo is 2003, 164), eli in eg oinnin yh enä a oi eena on laaja-alaisuus. Ope ussuunni elman in eg oinnin laajempana a koi uksena on e siä yh eyksiä mahdollisimman moneen e i suun aan: esime kiksi mennei- syy een, yh eisöön ja e i oppiaineiden älille. Lisäksi in eg oin i pi ää sisällään neljä me ki ä ää näkökulmaa, joi a o a kokemus en yhdis äminen, sosiaali- nen yhdis yminen, iedon yhdis äminen sekä in eg aa io ope ussuunni elman suunni elun kau a. Ope ussuunni elman in eg oin i ei siis ole pelkäs ään oppi un ien uudelleenjä jes ämis ä si en, e ä ie y oppiainee limi y ä . (Beane 2016.) Tehokkaassa in eg oinnissa ie o on mielekkääs i yhdis e y muihin oppimisen alueisiin sekä oikeaan elämään (Mo is 2003, 164). In e- g aa io ei ole oimin a apana absoluu inen, eikä aina pa as läh ökoh a oppi- 141 Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a miseen. Si ä ei myöskään ule ehdä ain sen i sensä uoksi. (Hinde 2005, 107; Mo is 2003, 164.) Ope ussuunni elman in eg oin i on siis paljon muu akin kuin kahden e i oppiaineen yhdis ämis ä, mu a koulu yössä äy yy kui en- kin huomioida laissa mää ä y ase us, jossa linja aan, e ä jokais a oppiaine a äy yy ope aa ie y ähimmäismää ä uosi iikko un eina luku uoden aika- na (Pe usope uslaki 422/2012 § 6). Oppiainei a ei siis oi kokonaan häi y ää kouluope ukses a ja se uskin a oi eena onkaan. In eg aa ion aus alla aiku a a sekä siihen läheises i lii y ä Leh plan- ja Cu iculum- adi io . Leh plan-mallin mukaan o eu e ussa ope ussuun- ni elmassa esi e ään oppiainee sekä niihin lii y ä a oi ee ja ope ussisäl- lö , eli se on iedonalapaino einen. Ikään kuin as akkaisena mallina oimii Cu iculum, jonka mukaan ope ussuunni elmaa ei sido a ainejakoiseen ope- ukseen. Cu iculum-mallin mukainen ope ussuunni elman laadin a pi ää sisällään oppilaan oimin aan läheises i lii y ien oppikokemus en suunni - elua, eli se on sisällöl ään oppilaspaino einen. (Malinen 1992, 12–13, 23; Vi- ikka 2009, 72–73; Wes bu y 2000.) Oppilas- ja oppiainekeskeinen näkemys ikään kuin kilpaile a keskenään. Oppilaskeskeisen koulu uksen olennaisin aspek i on elinikäinen oppiminen, mikä ilmenee lukuisissa sosiaalisissa kon- eks eissa, jois a yh enä esime kkinä oidaan maini a o maali koulu. Sen a koi us on ähen ää kokeiden oolia ja ko os aa ja ku an a ioinnin me ki- ys ä, jo a pääs ään lähemmäksi oppilaskeskeis ä pedagogiikkaa. (Chisholm & Leyendecke 2008, 197.) Ta oi eena on siis laaja-alainen osaaminen, oisin kuin oppiainekeskeisessä näkemyksessä, joka ko os aa enemmän beha io is is- a lähes ymis apaa ope ukseen (Bulu 2007, 204). Suomessa ei ole halu u e o ella edellä maini uja käsi ei ä Leh plan ja Cu iculum, aan a oi eena on ollu ikään kuin yhdis ää suunni elun hal- linnollinen ja pedagoginen puoli (Malinen 1992, 14–15). Ope ushalli us lin- jaa, e ä ope ussuunni elmalla a koi e aan koulun oiminnan pedagogis a kokonaissuunni elmaa, eikä pelkäs ään oppiaineiden sisäl öjä ja a oi ei a (Halinen, Holappa & Jääskeläinen 2013, 191). Kaikissa pe uskoulun aikaisissa ope ussuunni elmissa on ikään kuin kaksi e i osaa: ope ussuunni elman pe- us eissa näkyy Cu iculum- ja Leh plan-koulukun ien aken eellinen ja oh- jauksellinen kaksijakoisuus, mu a niiden aus aksi ei kui enkaan muodos u 142 Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) yh enäis ä eo ee is a ii ekehys ä. Ensimmäisessä on esi e y yleisemmän ason pe iaa ei a, jo ka sisäl ä ä laajoja kas a us a oi ei a ja pedagogisia eh ä iä (Cu iculum) ja oisessa oppiainekoh aisia a oi ei a ja sisäl öjä, joissa ko os e aan enemmän oppimiskeskeisyy ä (Leh plan). (Ks. Salminen & Anne i a 2014; Can ell 2013, 196.) Suomalaisessa ope ussuunni elmassa huomioidaan siis sekä oppiaine- e ä oppilaskeskeisyys. Ta oi eena on sii yä enemmän oppilaskeskeisen, yh eis oiminnallisen oppimisen suun aan, mu a oppiainekeskeisellä lähes ymis a alla on ielä a sin ah a ooli koulu uksessa (Salonen-Hakomäki ym. 2016, 679–680). Suomalaisilla pe uskoulun ope ajilla ei kui enkaan näy äisi ole an yh e- ne ää käsi ys ä sii ä, mi en ope ussuunni elman e i osien on a koi us ohja a koulujen ope us yö ä (Salminen & Anne i a 2014, 337). Asiaa hankaloi aa lisäksi se, e ei laaja-alaiselle osaamiselle ole a a u e illisiä un eja, aan nii ä on a koi us käsi ellä oppiaineiden sisäl öjä ja mene elmiä hyödyn äen (POPS 2014). Myöskään monialaisille oppimiskokonaisuuksille ei ole a a u e illis ä un i esu ssia (Can ell 2015, 13). Ope ussuunni elmauudis us ase aa monia yh eiskunnallises i me ki ä iä a oi ei a, ku en ällä he kellä laaja-alaisuu- den, mu a ne ei ä äl ämä ä o eudu sellaisenaan, sillä koulun a jessa ja käy ännön ope uksessa niiden käy öön o aminen on monin a oin haas a- aa. (Salonen-Hakomäki ym. 2016, 671.) He ääkin kysymys sii ä, mi en ope - aja saa yhdis e yä nämä kaksi oisis aan e oa aa ope ussuunni elman osaa mielekkääksi kokonaisuudeksi sekä huomioi ua laaja-alaisuuden a oi een kaikkien oppiainesisäl öjen lisäksi. Tämän u kimuksen a koi uksena on sel i ää luokanope ajien käsi- yksiä laaja-alaiseen osaamiseen sekä monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin lii yen. Keskiössä on myös se, mi en luokanope aja näke ä niiden oolin koulun a jessa sekä millaisia mahdollisuuksia ja haas ei a niiden o eu ami- seen lii yy. Ta kemma u kimuskysymykse o a : 1) Mi en monialaise oppimiskokonaisuude ja si ä kau a laaja-alainen osaaminen näkyy ope uksessa? 2) Millaisia käsi yksiä ope ajilla on laaja-alaisuuden ja monialais en oppi- miskokonaisuuksien oolis a koulun a jessa? 143 Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a 3) Mi en laaja-alaisuus on muu anu ope us a? 4) Mi kä asia mahdollis a a ja es ä ä laaja-alaisuuden sekä monialais en oppimiskokonaisuuksien o eu amis a? Tu kimusaineis o ja -mene elmä Tu kimuksen aineis o (N=32) ke ä iin eläy ymismene elmällä ammikuun 2018 ja maaliskuun 2018 älisenä aikana luokanope ajil a sekä muu amal a pe uskoulussa oimi al a aineenope ajal a. Kiinnos uksen koh eena oli se, millä a oin laaja-alaisuus ja monialaise oppimiskokonaisuude näky ä ai oisi a näkyä ope ajan ope uksessa ja millaisia mahdollisuuksia ja haas ei- a niihin lii yy koulun a jessa. Eläy ymismene elmän a ulla saadaan ie oa u ki a ien subjek ii isis a käsi yksis ä, eikä a inois a a allises i oi ehdä joh opää öksiä sii ä, mi en u ki a a odellisuudessa oimisi a ie yssä ilan- eessa. Todellises a oiminnas a ai asen eis a oi kui enkin saada ii ei ä, jos u ki a a on as annu kehyske omukseen päin as aisella a alla kuin olisi alun pe in ollu a koi us. (Ks. Wallin, Helenius, Saa anen-Kauppinen & Es- kola 2015.) Eläy ymismene elmä sopii käy e ä äksi ule aisuuden u kimuksessa, johon si ä onkin käy e y paljon (Eskola, Vi anen & Wallin 2018). Eläy y- mismene elmä siis so el uu u kimukseen, jossa pohdi aan ule aisuu a e i- laisis a näkökulmis a (Wallin ym. 2015), ässä apauksessa luokanope ajien an amia me ki yksiä laaja-alaisuudelle. Kehyske omukse akenne iin si en, e ä as aaja asemoi i sensä ule aan. Kiinnos uksen keskiössä on siis se, mi en ope aja näke ä laaja-alaisuuden ja monialais en oppimiskokonaisuuksien me ki yksen iiden uoden kulu ua uuden ope ussuunni elman käy öön- o os a. Tule aisuuden pohdin a oi lisäksi uo aa mielenkiin ois a ie oa sii- ä, mi en ope aja mahdollises i koke a oman sekä yöyh eisön oiminnan aiku a an laaja-alaisuuden a oi eeseen. Tu kimuksen molemmissa kehys- ke omuksissa as aaja keskus elee ope ajakollegansa kanssa ope ussuunni- elmas a. Kehyske omuksen ensimmäisessä a iaa iossa keskus elu apah uu (A) innos uneena ja oisessa a iaa iossa (B) huoles uneena: 144 Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) A) Ku i ellaan, e ä ele ään uo a 2021 ja uuden ope ussuunni elman käy - ööno os a on kulunu iisi uo a. Ke o ope ajakollegallesi innos unee- na ope ussuunni elman laaja-alaisuuden a oi ees a ja o eu amis asi monialaisis a oppimiskokonaisuuksis a sekä niiden oolis a koulun a jes- sa. Ki joi a a ina keskus elus anne. B) Ku i ellaan, e ä ele ään uo a 2021 ja uuden ope ussuunni elman käy - ööno os a on kulunu iisi uo a. Ke o ope ajakollegallesi huoles u- neena ope ussuunni elman laaja-alaisuuden a oi ees a ja o eu amis- asi monialaisis a oppimiskokonaisuuksis a sekä niiden oolis a koulun a jessa. Ki joi a a ina keskus elus anne. Tu kimusaineis o ke ä iin useis a e i paikois a ja useana e i ajankoh ana. Alun pe in aineis o päädy iin ke äämään Facebookis a, sillä sen a ulla aja- el iin saa a an a peeksi as auksia, sillä e ilaise Facebook- yhmä a oi - a a kymmeniä uhansia ope ajia. Toisaal a iskinä oli myös se, e ä ei ole a muu a sii ä, o a ko kaikki as aaja ope ajia. Aineis oa ke ä iin kahdes a e i Facebookin kas a ukseen ja ope ukseen lii y äs ä yhmäs ä. Tämä aineis- onke uu apa ei uo anu u kimusaineis oa yksi äisiä as auksia enempää. Osa aineis os a ke ä iin OAJ:n ope ajille a koi e ussa jäsenillassa. Ti- laisuudessa as aajia ohjeis e iin lyhyes i. Vas aajille anne iin a inoiden ki joi amiseen aikaa noin 10–15 minuu ia ja heille jae iin A4-a ki , joiden ylälaidas a löy yi ielä ke auksena lyhye ohjee as aamiseen sekä kehyske - omus. Jäsenil aan päädy iin sii ä syys ä, e ä siellä olisi mahdollis a a oi aa ke alla suu i joukko ope ajia. Aineis on ke ääminen älläkään a oin ei kui- enkaan uo anu oi o unkal ais a ulos a, sillä paikalla olleis a ope ajis a ain ajaa 10 as asi kyselyyn. Käsinki joi e u as aukse oli a myös muu- hun aineis oon e a una sel äs i lyhyimpiä. Suu in osa as auksis a ke yi yön yh eydessä a a uil a luokanope ajil a, joille ke o iin lyhyes i u kimukses a ja lähe e iin heidän sähköpos eihinsa in e ne is ä löy y ä as auslomake saa eki jeen ke a. Lisäksi u kimuksessa so elle iin ha kinnan a ais a o an aa, eli u uja ope ajia pyyde iin as aa- maan u kimukseen. Tällä a alla saa iin muu ama as aus. Joissakin apauk- sissa u kijan ja as aajien un eminen en uudes aan oi aiku aa as auksiin. Tässä u kimuksessa se ei kui enkaan odennäköises i aiku anu , sillä yli- päänsä suu in osa as auksis a oli pi kiä, ei ä pelkäs ään u ujen ope ajien 145 Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a as aukse . Tu kimuksen aihepii i ei myöskään ole sellainen, johon edellä mai- ni u asia oisi aiku aa. Ainoas aan OAJ:n jäsenillassa u kimukseen osallis unee as asi a kyse- lyyn he i. Kaikkien muiden aineis onhankin amene elmien kau a as aaja sai a poh ia u kimukseen osallis umishalukkuu aan, sillä as aaminen ei apah unu juu i sillä he kellä, kun u kimukses a ke o iin. Vas aaja oli a siis jo an anee suos umuksensa u kimukseen osallis umiseen, pai si Face- book- yhmissä a oi e u ope aja , mu a sai a ielä poh ia as aamishaluk- kuu aan. Tu kimuksessa ei ke ä y aus a ie oja, sillä a koi uksena ei ollu e ailla as aajia keskenään.  Vas auksia ke yi yh eensä 33, jois a yksi yhjä jä e iin aineis on analyysin ulkopuolelle. Aineis on 32 ke omus a jakau u a asan kehyske omuksen e i a iaa ioiden A ja B älille (16+16). Ke omus en pi uude aih eli a kuuden i kkeen mi aisis a as auksis a 2 si un ( on i Calib i, on ikoko 12, i i äli 1,5) pi uisiin as auksiin. Aineis on koko oli kaiken kaikkiaan 17 si ua, sana- mää ä 5651 ja yhden as auksen keskipi uus 170 sanaa. Eläy ymismene elmä- aineis oksi as aukse oli a siis poikkeuksellisen pi kiä. Aineis on analyysi aloi e iin ke äämällä käsin ki joi e u ke omukse nii- den li e oinnin jälkeen sekä in e ne in as auslomakkeis a saadu ke omuk- se samaan iedos oon. Aineis on analyysi e eni huolellisen lukemisen jälkeen koh i u kimuskysymys en mukais a eemoi elua. Aineis os a ä ikooda iin sanoja ai i kkei ä, jo ka ilmensi ä u kimuskysymys ä. Sama i ke saa oi sopia joissakin apauksissa kah een u kimuskysymykseen, jo en se huomioi- iin ä ikoodauksessa. Wo d-ohjelman kommen iominaisuuden a ulla i k- kee ja sana nime iin lyhyes i ku aamaan jo akin käsi e ä ai ki joi e iin lyhyempään muo oon. Näiden ku ailujen pe us eella luo iin e illinen iedos- o, jonne lisä iin kehyske omuksen a iaa ioiden pe us eella kaikki u ki- muskysymys en kannal a olennaise asia . Nämä jäsenne iin ala eemoiksi (esime kiksi koulun a keen lii y än u kimuskysymyksen ala eemoiksi: käy- össä, oi eena/ a oi eena, ei yh eis ä oimin akul uu ia, yh eis yö jne.). Vas aus en kokonaismää ä ei ollu ko in suu i, mu a yksi äis en as aus- en keskipi uus mahdollis i kui enkin sen, e ä aineis os a saa iin eemoi el ua mielekkäi ä kokonaisuuksia. Aineis onke uu apojen ja -paikkojen monipuo- 152 Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) piaineen alle. Laaja-alaisuus saa aa näy äy yä oppilaille aluksi seka ana, jos ope ajakaan ei ole ielä äysin sel illä sii ä, millä a alla hän o aa laaja-alaisen oppimisen mukaan omaan ope ukseensa. E äs ope aja ke ookin a inassaan sii ä, e ä älillä oppiaineiden ja laaja-alais en kokonaisuuksien yhdis äminen ei ole helppoa, jolloin loppu ulokses a saa aa ulla pako e un oloinen.  Ope ussuunni elman sisällöissä apah unei a muu oksia nos e iin esil- le innos uneiden ope ajien (n=3/16) as auksissa. E äs ope aja o esi uuden ope ussuunni elman käy ööno on olleen aluksi hankalaa suu ilinjais en muu os en johdos a, mu a käy ännö o a hiou unee ja selkiy ynee ajan mi - aan. Vas aus en mukaan uudessa ope ussuunni elmassa ilmene ä laaja-alai- se a oi ee suun aa a ope ajan a ioin ia oppilaan yösken ely ai oihin aiempaa enemmän. Muu oksena maini aan lisäksi se, e ä oppiainesisällöissä paino u a nykyisin aiempaa enemmän isomma a oi ee . Esime kiksi lii- kunnan osal a aiemmin paino ui a laji ai ojen ha joi elu ikä aso huomioi- den, kun aas nykyisin paino e aan laajempia asioi a, ku en las en mo o is en ai ojen kehi ämis ä. Laaja-alaisuus paino uu siis myös oppiainesisällöissä en is ä enemmän. (POPS 2014.) Vuosien ajan allalla ollu aja elu oppiki jojen äy ämises ä kokonaan al- kaa äis yä ainakin e ään innos uneen ope ajan ke omuksen mukaan: Ja kun ki jaa ei seu a a o jallises i, oppilaa oppi a hakemaan ja uo a- maan ie oa laajemmin ja opiskelu on p ojek iluon oisempaa. Opi aan elä- mää a en eikä kokei a ai ope ajaa a en. Ellei ope ussuunni elmassa ole selkeäs i ilmais u e i oppiaineiden eh ä iä ja a oi ei a, oppima e iaalien uo aja läh e ä i se ekemään ulkin oja sisäl- löis ä. Tällöin oppima e iaaleis a oi pahimmassa apauksessa ulla ope us- suunni elman ko ikkei a. (Can ell 2013, 196.) Mones i oppiki ja keski y ä yh een oppiaineeseen ja sen sisäl öihin. Ope uksen sii yessä laaja-alaisem- paan suun aan, ki jojen me ki ys oppimis älineenä oi ähen yä. E äs huoles unu ope aja uo esiin huolen oppilaiden luku- ja ki joi us- aidos a: Ei siinä paljon laaja-alaisia oppimiskokonaisuuksia opi kun on uo luku- ja ki joi us ai o jo eknisenäkin apis unu . PISA- u kimuksen ulokse uodel a 2015 ii aa a samaan, aikka suomalaise nuo e o a edelleen pa - haiden lukijoiden joukossa. Tu ki aessa luku aidossa apah unu a muu os a, 153 Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a oidaan huoma a, e ä heikkojen lukijoiden mää ä on lisään yny ja huippu- lukijoiden mää ä on ähen yny ai pysyny samana Suomessa. Valli se aa endiä on kui enkin mahdollisuus muu aa kiinni ämällä en is ä enemmän huomio a nuo en lukemiseen si ou amiseen ja lukuinnon he ä ämiseen. (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2016.) Luku ai o on yksi ä keimmis ä kou- lussa opi a is a ja myöhemmin elämässä a i a is a aidois a. Luku aidolla on siis suu i me ki ys myös laaja-alais en ai ojen oppimisen kannal a. Laa- ja-alaisen oppimisen myö ä apah uneis a muu oksis a huolima a koulun yksi ä keimmis ä eh ä is ä oidaan ii is ää seu aa as i: Ja lopul a oppilaa kaipaisi a koh aamis a, läsnäoloa, kuun elua, hy äksyn- ää. Samoja asioi a mi ä me aikuise kin haluamme. Laaja-alaisuu a ja monialais en oppimiskokonaisuuksien o eu amis a mahdollis a a ja es ä ä ekijä Sekä innos unee e ä huoles unee ope aja löysi ä laaja-alaisuu a ja mo- nialaisia oppimiskokonaisuuksia mahdollis a ia ja es ä iä ekijöi ä. Innos- unees i asiaan suh au u a ope aja näki ä asia posi ii isemmassa alossa kuin huoles unee ope aja , mu a hekin oli a löy änee myös edellä mai- ni uja asioi a mahdollis a ia seikkoja. Huoles uneiden ope ajien ke oma laaja-alaisuu a es ä ä ekijä on lisäksi jao el u ala eemoihin niiden suu en mää än sekä yh ene äisyyden akia. Näi ä ala eemoja o a aika/kii e, lai ee sekä ope aja . Mahdollis a iksi ekijöiksi maini iin e i yises i innos uneiden ope ajien (n=5/16) ke omuksissa ope ajan ja oppilaiden innos us laaja-alaisuu a ja mo- nialaisia oppimiskokonaisuuksia koh aan. Ope ajan ja oppilaiden innos unu asenne laaja-alaisuu een lii yen oli näh ä issä myös huoles uneiden ope ajien ke omuksissa. Yh eisope ajuus ja muunlainen yh eis yö ope ajakollegoiden kanssa sekä koulun ulkopuolise asian un ija maini iin molemmissa kehys- ke omus a iaa ioissa (n=8/32) mahdollis a ina ekijöinä: Onneksi si ä ajusi pikkuhiljaa olla a mollinen i selleen ja löysi sen oman ju unsa, mi en o eu aa uu a OPSia anhoja hy iä ju uja unoh ama a. Siinä ie ys i ä keänä osana yh eis yö ope ajakollegoiden kanssa. 154 Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Yh eisope ajuuden hyödyn äminen koulu yössä oidaan nähdä ole an osa in- eg oi ua ope ussuunni elmaa, jossa a koi us on häi y ää oppiaineiden ajoja suunni elemalla ja o eu amalla e i ie eenaloja yhdis ä iä kokonaisuuksia. Tässä ope ussuunni elman in eg aa ion mallissa ope aja iimi, joka koos uu e i ie eenalojen asian un ijois a, suunni elee yhdessä ope uskokonaisuuden. (Ks. Foga y & Pe e 2009; Vi ikka 2009.) Innos unee ope aja kin (n=6/16) maini si a joi akin laaja-alaisuuden ja monialais en oppimiskokonaisuuksien o eu amis a es ä iä ekijöi ä. Näi ä ekijöi ä oli a esime kiksi ope ajan asenne, kii e ja ajanpuu e, s essi sekä ila ja älinee . Ope ajan asen een ei suo aan maini u ole an es ä ä ekijä, mu a sen pys yi lukemaan i ien älis ä: En jaksa uudis ua koko ajan ai Li- sää hommia aan… Ope ajan asenne es ä änä ekijänä saa aa joh ua adi- ionaalises a kouluo ganisaa ios a, joka saa aa ajoi aa ope ajia. Es e ei siis kaikissa apauksissa lii y äl ämä ä suo aan ope ajaan i seensä. (Welke 2017, 33.) Ku en jo edellä ode iin, innos unee ope aja nos i a esiin kii- een ja ajanpuu een: Ei ämä a kemme ii ä edes pe usope ukseen. Jos pe us- ope uksena a koi e aan ainejakois a ope us a, niin ope ajia oisi au aa se, e ä he poh isi a laaja-alaisuu a oppiaineiden kau a, niin kuin e äs ope aja neu oi au aessaan huoles unu a kollegaansa: jos mie ii noi a kokonaisuuk- sia aikka pe in eisen oppiainejaon mukaan, niin selkiy yiskö homma yh ään? Ehey äminen ja ainejakoisuus ope ussuunni elmaa o eu aessa ei ä ole oi- siaan poissulke ia (A jonen 1992, 11). Ehkä juu i äs ä syys ä suomalaisessa ope ussuunni elmassa on kaksi e ilais a osaa, joi a kumpaakin on mahdollis a hyödyn ää saa u aakseen kokonais al aisen oppimisp osessin. S essi maini - iin laaja-alaisuuden ja monialais en oppimiskokonaisuuksien o eu amis a es ä änä ekijänä: Olipa mielenkiin ois a keskus ella pi käs ä aikaa kollegan kanssa uonna 2016 lansee a us a OPSis a ja sen uoneis a muu oksis a koulumaailmaan. Puhuimme paljon sii ä, mi ä kaikkea olemme ehnee näinä ii enä uo e- na ja kuinka ope uksemme on muu unu ai onko muu unu ? – – kauhea s essi ensimmäise pa i uo a. S essiä kokee OAJ:n Työoloba ome in mukaan 33 % kyselyyn as anneis a. Työssä koe u s essi on ko kealla asolla e a una muuhun suomalaiseen 155 Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a yöelämään. (OAJ 2016.) Uusi ope ussuunni elma on oinu aiku aa ba o- me in, joka o eu e iin ma askuussa 2015, uloksiin: kyseessä oli ajankoh a, jolloin ope ussuunni elman almis elup osessi oli kii aimmillaan. Samoja eemoja kuin edellä lii yen laaja-alaisuuden ja monialais en oppi- miskokonaisuuksien o eu amis a es ä iin ekijöihin oli ha ai a issa myös huoles uneiden ope ajien as auksissa. Huoles uneiden ope ajien ke omuk- sissa ne kui enkin ko os ui a ja oli a ieläkin selkeämmin e o e a issa. Vas- auksis a yli puolessa (n=10/16) oli maini u huoli ajan ii ämä ömyydes ä ja/ ai kii ees ä. E äs huoles unu ope aja nos i ajan käy össä esille sekä ope - ajan e ä oppilaiden näkökulman: Lisää öi ä, jo ka ie ä aikaa muul a koulu yöl ä ja suunni elul a. Mil- lä ajalla kaiken saa eh yä, en iedä... Oppilaa a i a aikaa oppimiseen, emme oi ja ku as i paah aa e eenpäin. Tähän as aukseen on ii is e ä issä se, mikä näkyi useassa as auksessa – laaja-alaisuus ja monialaise oppimiskokonaisuude ei ä ole ielä äysin ullee luon e aksi osaksi koulujen a kea. Ne nähdään ikään kuin ylimää äisinä eh- ä inä, jo ka aikeu a a muu a koulu yö ä. Huoles uneiden ope ajien (n=5/16) as auksissa maini iin lai ee ja nii- den puu e ai oimima omuus yh enä isona ekijänä, mikä es ää laaja-alaisuu- den o eu amis a. Kouluissa on ielä monia hyödyn ämä ömiä eknologisia mahdollisuuksia, jo ka oi a lii yä esime kiksi kommunikoin iin e i ekno- logioiden älillä (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2010, 36). Tie o ekniikkaa oi käy ää hyödyllisenä pedagogisena yökaluna ja oppimisympä is önä, jo a oidaan saa u aa kaikki uoden 2016 ope ussuunni elman uude a oi ee (Vah i uo i-Hänninen ym. 2014, 30). Näi ä mahdollisuuksia olisi huoma - a as i helpompi hyödyn ää, jos kouluilla olisi a peeksi esu sseja eknologi- siin älineisiin ja lai eisiin: lai eiden puu e on ihan masen a a. Teknologia i sessään ei uo muu oksia kouluihin ai a kaise ope amisen ja oppimisen ongelmia, aan a i aan eknologian pedagogis a käy öä (Niemi, Mul isil a, Lipponen & Vi i sou 2014, 168). Voidaankin ode a eknologian ole an hy ä enki, mu a huono isän ä: eknologisia lai ei a ei ule käy ää ain niiden i - sensä akia, aan oiminnalla ulee olla jokin pedagoginen a oi e, jonka o- eu amisessa lai ee au a a . 156 Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Ope ajan ooli laaja-alaisuu a ja monialaisia oppimiskokonaisuuksia es ä änä ekijänä oli ha ai a issa huoles uneiden ope ajien (n=8/16) as- auksissa, esime kiksi ope ajan oma asenne nos e iin esille monessa ke o- muksessa. Asen eeseen lii e iin mielenkiin oisena huomiona a o , joi a ope- ussuunni elmassa on jonkin e an: Laaja-alaisissa a oi eissa on osi ain a oja, a o aas yksilöllisiä ja ope - aja nii ä yksilöi ä. Voiko yksilö muu aa omia a ojaan yöpäi än ajaksi as aamaan koulun a oja? Ei ä kaikki ainakaan ässä alossa. Tämä on mielenkiin oinen huomio, sillä ope ajan ulee i anhal ijana nou- da aa ope ussuunni elmaa. Syi ä, miksi ope aja ei ä ole äl ämä ä o a- nee in eg aa io a osaksi ope us aan oi joh ua monen muun ekijän lisäksi koulukul uu is a ja asen eis a, jo ka suosi a pe in eisempää lähes ymis apaa ope ussuunni elmaan (McBee 2000, 259). Tämä oi lii yä usean huoles u- neen ope ajan maini semaan kaipuuseen pe in eis ä luokkahuoneope us a koh aan. Pe in eisellä luokkahuoneope uksella a koi e aan odennäköises i ainejakois a ope us a, mikä ei o a huomioon laaja-alaisuu a ja oppiaineiden in eg aa io a siinä mää in, kuin uusi ope ussuunni elma edelly äisi. Koulu- kul uu iin ja asen eisiin lii yy lisäksi ope ajien kokema kollegoidensa ahol a ule a as us us, joka ilmenee esime kiksi yh eis yön äl elynä monialais en oppimiskokonaisuuksien aikana. Tuloksia ku a aan a kemmin aulukossa 1. 157 Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Taulukko 1. Innos unu s. huoles unu ope aja Innos unu ope aja Huoles unu ope aja Molemma Monialaise oppimis- kokonaisuude ja laa- ja-alainen osaaminen ope uksessa Ope e ujen monia- lais en oppimiskoko- naisuuksien ku ailu (n=8/16) Laaja-alaiseen oppimiseen lii y ä pohdin a (n=6/16) Ope e ujen moni- alais en oppimiskoko- naisuuksien ku ailu (n=5/16) Laaja-alaiseen oppimiseen lii y ä pohdin a (n=9/16) Ope ajien käsi ykse laaja- ja monialais en oppimiskokonaisuuk- sien oolis a koulun a jessa Osa koulun a kea (n=5/16) Toi eena ja a oi ee- na (n=3/16) Yh eisen oimin akul - uu in puu e (n=2/16) Osa koulun a kea (n=1/16) Toi eena ja a oi eena (n=6/16) Yh eisen oimin akul - uu in puu e (n=5/16) Yh eis yö (n=3/16) Laaja-alaisuuden aikaansaama muu- okse ope uksessa Ope ajan aja elus- sa ja oiminnassa apah unu muu os (n=6/16) Ope ussuunni elman sisällöissä apah unu muu os (n=3/16) +Oppiki jojen me ki- yksen mahdollinen äheneminen Huoli oppilais a (n=5/16) +Huoli oppilaiden luku- ja ki joi us ai- dos a Samankal ais en sisäl öjen o eu us jo ennen uu a ope ussuunni elmaa (n=5/32) Laaja-alaisuuden ja monialais en oppimiskokonaisuuk- sien o eu amisen mahdollis a a ekijä Ope ajan ja oppilai- den innos us (n=5/16) Yh eis yö ope aja- kollegoiden ja koulun ulkopuolis en asian- un ijoiden kanssa (n=8/32) Laaja-alaisuu a ja monialais en oppi- miskokonaisuuksien o eu amis a es ä ä ekijä Es ä iä ekijöi ä: esim. ope ajan asenne, kii e ja ajan- puu e, s essi, ila ja älinee (n=6/16) Ajan ii ämä ömyys/ kii e (n=10/16) Lai ee ja niiden puu- e/ oimima omuus (n=5/16) Ope ajan ooli (n=8/16) 158 Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Pohdin a ja joh opää ökse Ope ussuunni elman äy yy eagoida yh eiskunnallisiin muu os a peisiin (ks. Salonen-Hakomäki ym. 2016). Suomessa nämä muu os a pee o a lii ynee esime kiksi laaja-alaisuuden ko os amiseen, sillä se näy äy yy yh enä me ki - ä immis ä uudessa ope ussuunni elmassa ilmene is ä ekijöis ä. Ympä öi än maailman muu okse joh a a siihen, e ä laaja-alais a osaamis a a i aan yhä enemmän. Esime kiksi opiskelu, yön eko sekä kansalaisena oimiminen ällä he kellä sekä ule aisuudessa edelly ä ä yhä enemmän osaamis a, joka yhdis- ää ja yli ää e i iedon- ja aidonala . (POPS 2014, 20.) Tämän u kimuksen ulokse osoi i a ope ajilla ole an hy in is i ii- aisia käsi yksiä uudessa ope ussuunni elmassa ilmene is ä laaja-alaisuudes a ja monialaisis a oppimiskokonaisuuksis a. Ope aja oli a kui enkin o eu - anee usei a monipuolisia, aihepii il ään ai käsi el ä än oppiaineen suh een oisis aan e oa ia monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Myös laaja-alaisen osaamiseen lii y ä pohdin a oli keskeinen aineis oa ku aa a ekijä. Tu ki- muksen ulos en pe us eella ei oida sanoa, e ä laaja-alaisuus ja monialaise oppimiskokonaisuude olisi a ullee luon e aksi osaksi koulujen a kea, aik- ka osa innos uneis a ope ajis a niin o esikin. Monis a as auksis a näki, e ä laaja-alaisuus ja monialaise oppimiskokonaisuude ei ä ollee saa u anee sellais a asemaa, kuin uusi ope ussuunni elma el oi aa. Ta oi eena ie en- kin olisi, e ä edellä maini uis a käsi eis ä ulisi luon e a osa koulun a kea. Huomion kiinni i se, e ä molempien skenaa ioiden ope aja esi i ä monia oi ei a ja a oi ei a ähän lii yen. Tämä ii aa siihen, e ä ope aja py ki- ä löy ämään mahdollisia a kaisuja ai aja elemaan posi ii ises i hankalassa ilan eessa. Uusi ope ussuunni elma ja siinä ilmene ä uude käsi ee laaja-alaisuus ja monialaise oppimiskokonaisuude o a aiku anu ope ukseen ja jopa muu - anee si ä monin a oin. Muu okse lii yi ä ope ajan ooliin ja oimin aan, huoleen oppilais a sekä yleises i ope ussuunni elman sisäl öön. Ope aja maini si a monia laaja-alaisuu a mahdollis a ia ja es ä iä ekijöi ä. Es ä iä ekijöi ä oli helpommin löyde ä issä aineis os a ja ämä koski sekä innos u- nei a e ä huoles unei a ope ajia. Kii e ja aika, lai ee sekä ope ajan ooli maini iin useimmi en laaja-alaisuu een ja monialaisiin oppimiskokonaisuuk- 159 Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a siin aiku a ina es ä inä ekijöinä. Syy , miksi ope aja ei ä ole äl ämä - ä o anee in eg aa io a osaksi ope us aan oi a lii yä ajan ja yömää än aiheu amiin haas eisiin, ma e iaalien puu umiseen sekä koulukul uu iin ja asen eisiin, jo ka suosi a pe in eisempää lähes ymis apaa ope ussuunni el- maan (McBee 2000, 259; Ha g ea es, Ea l, Moo e & Manning 2001, 102–103). Samankal aisiin uloksiin on siis päädy y jo aiemmissakin u kimuksissa. Edellä maini u koulukul uu i ja asen ee uli a ilmi ope ajien as auksissa, sillä osa ope ajis a maini si kaipaa ansa akaisin pe in eiseen luokkahuone- ope ukseen. Ope ajien kokema kollegoidensa ahol a ule a as us us, mikä ilmenee esime kiksi yh eis yön äl elynä monialais en oppimiskokonaisuuk- sien aikana, lii yy myös koulukul uu iin ja asen eisiin. Laaja-alaisuus on ä keä näkökulma, joka pal elee oppilai a muu u assa maailmassa. Sen o eu uminen ja o eu aminen koulun a jessa on kui enkin monin a oin haas a aa. He ää myös kysymys sii ä, mi kä ekijä o a oinee aiku aa ope ajien käsi yksiin ja kokemuksiin laaja-alaisuudes a ja monia- laisis a oppimiskokonaisuuksis a. Yksi ekijä, joka oi lii yä laaja-alaisuuden haas a uu een koulua jessa sekä ope ajien kokemuksiin, saa aa olla uosia ja kunee koulu usleikkaukse , jo ka o a koske anee jokais a koulu usas e - a. Työma kkinakeskusjä jes ön jäsen en mieles ä suomalaisen yh eiskunnan me ki ä immä uha o a sy jäy yminen, e ia oisuuden kas u ja koulu uk- sen mää ä ahois a leikkaaminen (Aka a 2017). Väi e ei ole uules a emma u, sillä edellä maini u käsi ee lii y ä läheises i oisiinsa: koulu usleikkaukse oi a aiheu aa pi källä äh äimellä sy jäy ymis ä ja e ia oisuuden kas ua. Yksi esime kki koulu usleikkauksis a on pe usope uksen ope us yhmien pie- nen ämiseen lii y ä ahoi us. Vielä luku uodelle 2015–2016 oli mahdollisuus hakea al ion e i yisa us us a ope us yhmien pienen ämisen aiheu amiin kus annuksiin (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2015), mu a kyseisen ahoi- uksen hakeminen ei ole enää mahdollis a. Tämä on saa anu kaupungi u- kalaan ilan eeseen, sillä ain osa on pys yny pi ämään yhmäkoo en isellään al iona us uksen lopu ua (Yle 2016). Laaja-alaisia osaamiskokonaisuuksia sekä ope us a ylipäänsä olisi huoma a as i helpompi o eu aa pienemmissä ope us yhmissä. Ope aja oi a esiin myös huolen sii ä, e ä mi en ope aa he e ogeenisissä ope us yhmissä laaja-alaisuu a, kun monilla oppilailla on 160 Inka Oinonen & Sanna-Ma i Salonen-Hakomäki & Te hi Män ylä & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) aikeuksia pe us aidoissakin, esime kiksi lukemisessa ja lue un ymmä ämi- sessä. Koulu usleikkaukse lii y ä myös u kimuksessa ilmi ulleeseen esu s- sipulaan. Suomalais a koulu usjä jes elmää kii ellään esime kiksi maksu o- muudes a, koulukulje uksis a ja koulu uokailus a, jo en ja kossakin on ä - keää u a a pe usope uksen ii ä ä esu ssi ja mahdollisuuksien mukaan myös lisä ä nii ä (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2010, 50). Tämä on kunnian- himoinen a oi e, sillä ainakin ämän u kimuksen pe us eella koulu ukseen a a u esu ssi ei ä ole ii ä iä. Kouluilla ei äl ämä ä ole esime kiksi mahdollisuu a hankkia uusia lai ei a ai ohjelmia, jo ka mahdollis aisi a ope ussuunni elmassa maini un laaja-alaisen a oi een ie o- ja ies in ä ek- nologises a osaamises a. Tie o- ja ies in ä ekniikan kehi ys on ollu odella nopeaa iimeis en uosikymmen en aikana, mu a näy ää kui enkin sil ä, e ä olemme as a eknologisen allankumouksen alku aiheessa (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2010, 35). Tämä aiheu aa haas ei a koulu uksen ken ällä, sillä lai ee ja ohjelma uudis u a ja kehi y ä koko ajan. Haas eiden kes- kellä äy yy kui enkin muis aa ie o- ja ies in ä eknologian a joama mah- dollisuude , joi a o a esime kiksi niiden ooli oppimisen apu älineenä sekä oppimisympä is öjen muun aminen, laajen aminen ja monimuo ois aminen. Oppilaa käy ä ä eknologiaa oppimiseen kaiken aikaa apaa-ajallaan (Vah- i uo i-Hänninen ym. 2014, 27), jo en si ä olisi ä keää hyödyn ää myös kou- lussa, sillä koulua ei oi eikä pidä sulkea sen seinien ulkopuolella ole al a maa- ilmal a. Ope ussuunni elman in eg oinnin yksi ä keimmis ä puolis a on se, e ä se hyödy ää kaikkia oppilai a ekemällä oppimises a me ki yksellisempää suh eessa heidän omaan elämäänsä (Ha g ea es ym. 2001, 84). Kouluope uk- sessa olisi siis ä keää hyödyn ää esime kiksi samankal aisia ie o- ja ies in ä- eknologisia mahdollisuuksia kuin mi ä oppilaa käy ä ä apaa-ajallaan. Yh eiskunnassa on apah unu al a a iedonkäsi yksen muu os koh i laa- ja-alais a osaamis a. Tähän muu okseen nähden nykyinen kouluope us on ie- lä liian sisäl öpaino eis a ja se pe us uu yksi äis en ie oaines en oppimiseen. Lisäksi koulussa opiskel u ie o on ielä suu el a osin pilko u iedonaloi ain, mikä ei sellaisenaan ue laaja-alais a osaamis a. (Ope us- ja kul uu iminis- e iö 2010, 37.) Täs ä näkökulmas a laaja-alaisuuden ko os aminen ope us- 161 Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a suunni elmassa on e i äin oi o u ja a i u muu os: koulun ulkopuolisen maailman apah umia ei pys y a ioimaan pelkäs ään yksi äis en oppiainei- den kau a, jo en miksi koulun ulisi olla jao el u niin iukas i oppiaineisiin. Vaikka laaja-alaisen osaamisen mukaan o aminen ope ukseen nähdään ä- män u kimuksen ulos en pe us eella osi ain aikeana ja moni ulkin aisena asiana, niin siihen lii yy myös monia mahdollisuuksia. Laaja-alaisuuden myö- ä lapse oi a oppia näkemään asioi a en is ä monipuolisemmin, useaa e i nä- kemys ä hyödyn äen. Laaja-alaisen oppimisen myö ä olisi mahdollisuus sii yä yhä enemmän oppilaskeskeisen ja yh eis oiminnallisen oppimisen suun aan (ks. Salonen-Hakomäki ym. 2016), joiden oidaankin sanoa ole an yh eiskun- nas a nouse ia ä kei ä muu os a pei a. Samaan aikaan on pide ä ä mielessä, e ä monialais en oppimiskokonaisuuksien uloksena syn y ä ie o jää usein pinnalliseksi ja si paloi uneeksi, mikäli oppijalla ei ole ii ä ää ikas a ja jä- sen yny ä ie o akenne a, johon monialaisen kokonaisuuden sisällö pys yisi kohe en is i lii ämään (Applebee, Adle & Flihan 2007, Feng 2012). Vaikka uoden 2014 ope ussuunni elmassa on o e u laaja-alaisuus jo pa- emmin huomioon e a una aiempiin ope ussuunni elmiin, niin lisää muu- oksia a i aan. Seu aa an ope ussuunni elmauudis uksen yh eydessä olisi ä keää saada laaja-alaisuus mukaan un ikehykseen. Vain ällä a alla kaikki ope aja a mas i si ou e aan laaja-alaisen oppimisen pa iin, unoh ama a ie enkään si ä, millainen me ki ys ällaisella muu oksella on ope ajien un i- suunni elun helpo amisessa. Näin myös ope ajien kokema s essi oi ähen- yä – ällöin aas pois uisi yksi mahdollinen laaja-alais a oppimis a es ä ä eki- jä. Muu os oi usein alussa he ä ää as a in aa, mu a ässä u kimuksessa osa ope ajis a näki muu oksessa myös mahdollisuuden. Tämä luo uskoa siihen, e ä laaja-alaises a oppimises a oisi ulla yhä me ki ä ämpi osa suomalais a kouluope us a. Ajalliseen kon eks iin ii iis i sido ulla ope ussuunni elmalla on me ki ä ä ooli koulun ule aisuuden kannal a (ks. Au io & Ropo 2004). Tällä he kellä ajankoh ais a on py kimys laaja-alaisuu een, jonka a e nousee yh eiskunnan a peis a. Ope ussuunni elmauudis us en a ulla ollaan koko ajan menossa koh i pa empaa koulua, jonka ule aisuus näy ää haas eis a huolima a ainakin ämän u kimuksen pe us eella oi eikkaal a.