319
Muu oksen joh aminen
ko keakoulujen yhdis yessä
Vies in ä, osallis aminen ja luo amus u kimus-
ja ope ushenkilökunnan ke omuksissa
Pia-Ch is ina Ro h & Sini Te äsahde & Ma i a Mäkinen & Ja i Eskola
Johdan o
Suomalaisen ko keakoulujä jes elmän aken eellinen kehi äminen on ollu
käynnissä koko uosi uhannen ai een ajan. Taus alla on eu ooppalainen
endi lisä ä yliopis ojen aloudellis a au onomiaa, joka saa yliopis o-o gani-
saa io ehos amaan oimin aansa, uudis amaan aken ei aan ja ah is amaan
sidos yhmäsuh ei aan (Koh amäki & Balbache sky 2018; Michelsen 2010; an
Vugh 2009), mikä on lisänny s a egisen suunni elun ja muu osjoh amisen
me ki ys ä (Bleiklie 2007; Vi anen 2014). Raken eellinen kehi äminen sai
Suomessa auh ia uudes a yliopis olais a (Yliopis olaki 558/2009). Ko kea-
kouluken än ii is yminen onkin ollu näky issä jo esime kiksi I ä-Suomen
yliopis ossa ja Aal o-yliopis ossa o eu e uissa aken eellisissa muu oksissa.
Amma iko keakoulun yhdis ämis ä yliopis oon on suunni el u muun muas-
sa Lappeen annan eknillisen yliopis on joh amassa LUT-konse nissa (LUT
2017) ja Lapin yliopis ossa.
320
Pia-Ch is ina Ro h & Sini Te äsahde & Ma i a Mäkinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Tampe eella aken eellinen kehi ämisp osessi käynnis e iin uon-
na 2014. Ta koi uksena oli saa aa Tampe een yliopis o (TaY), Tampe een
eknillinen yliopis o (TTY) ja Tampe een amma iko keakoulu (TAMK)
yh een uudenlaiseksi ko keakouluyh eisöksi. Suunni elu aihe nime iin
Tampe e3-hankkeeksi. Uuden, ko keakoulu uksen duaalimallia haas a a ko -
keakouluyh eisön suunni elu on ä ä a ikkelia ki joi e aessa kes äny lähes
iisi uo a, ja sää iömuo oisen Tampe een yliopis on (Tampe e Uni e si y)
oiminnan käynnis yminen on käsillä uoden 2019 alus a. Uuden yliopis on
osaamiskä jiksi on nime y ekniikka, e eys ja yh eiskun a. Kä kien a ul-
la usko aan saa u e a an ko keakoulujen ajapinna yli ä ä, monialainen ja
kansain älises i uu a luo a u kimus- ja oppimisympä is ö. Tämän yliopis-
ojen pe in eisen eh ä än lisäksi osaamiskä kien a koi us on suun au ua en-
is ä ah emmin yöelämään ja as a a aiempaa ää älöidymmin muu u an
yh eiskunnan a peisiin.
Uudis us ni ou uu myös ah as i ope us- ja kul uu iminis e iön (OKM
2016) linjauksiin, joiden aus alla on a koi us ehos aa ko keakoulujen oi-
min aa hallinnollises i ja uloksellises i. Minis e iön uudis uspy kimykse
o a linjassa myös globaalien, yliopis ojen muu os endien kanssa, joissa yli-
opis o nähdään ah as i yh eiskunnan py kimys en ah is ajina niin po-
li iikan, sosiaalipoli iikan kuin alouden osal a. Yliopis oja ohja aan o ga-
nisoimaan oimin ojaan si en, e ä ne lisää ä opiskelijoiden liikku uu a
yliopis ojen älillä sekä saa a aikaan hallinnollisia yhdis ymisiä ja yh eis yö ä
elinkeinoelämän kanssa. (Ks. Gu i-Rosenbli & Sebko á & Teichle 2007;
Tu k-Bicacki & B in 2005.)
Yliopis ojen o ganisoinnin ja joh amisen ominaispii eenä on pe in eises i
ollu p o essionaalinen by ok a ia ja kollegiaalinen pää öksen eko (Bi nbaum
1998). Uusi julkisjoh amisen malli on New Public Managemen (NPM), jos-
sa mallinne aan ma kkina e ois en o ganisaa ioiden joh amiss a egioi a (ks.
Dobbins 2017; Taha & Bou ellie 2013; Bleiklie, Ende s, Lepo i & Musselin
2011; Fe lie, Musselin & And esani 2008). NPM-mallin e i yisenä a oi ee-
na on kus annus ehokkuus ja mi a a a uo okse (Š ech 2011; Wa e meye
2016; Sha ock 2014). Aja elu apa on an au unu myös ko keakouluihin
1980-lu ul a läh ien. En is ä useammin ko keakouluja luonnehdi aan y i ä-
321
Muu oksen joh aminen ko keakoulujen yhdis yessä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
jämäisen yliopis on käsi eellä (Cla k 1998). Taloudellisen au onomian ulon
myö ä ko keakouluihin on ullu y i yselämäs ä u uja pii ei ä, ku en esu s-
sien käy ön ehokkuuden maksimoin ia, ja ku aa aken eellis a uudis amis a,
sidos yhmäsuh eiden hallin aa sekä ko keakoulujen joh amisen ah is umis-
a ja amma imais umis a s a egisen joh amisen elemen eineen (Lyy inen
2018). Uuden yppinen joh aminen jou uu helpos i ö mäysku ssille yliopis on
pe in eis en kollegiaalisen joh amisen mallien kanssa.
Muu oksen joh amisen näkökulmas a Tampe e3-p osessi on jo osoi anu
ns. sisäis en uudis usp osessien p oblemaa isuuden. Yliopis on uoden 2017
sisäisen yöhy in oin ikyselyn ulos en mukaan e i yisenä haas eena muu-
osp osessissa näh iin a oimen ja selkeän ies in äkul uu in puu uminen.
Muu oksen almis elu on koe u by ok aa isena ja epä a muu a ule aisuu-
des a luo ana p osessina, johon henkilös ö ei ole kokenu saaneensa aiku aa
ja äs ä syys ä se ei ole kokenu halua si ou ua muu okseen. Näy ääkin, e ä
e ilaise o ganisaa iokul uu i ja in essi o a uonee suu ia haas ei a pääs-
ä yh eisymmä ykseen niin suu is a kuin pienemmis äkin yliopis oyh eisöä
koske a is a linjauksis a.
Tämän u kimuksen a koi uksena on sel i ää muu oksen joh amis-
a u kimus- ja ope ushenkilös ön näkökulmas a Tampe e3-p osessin ai-
kana, siis ennen a sinais a uuden yliopis on oiminnan käynnis ymis ä.
Ymmä ämme muu oksen joh amisen (change managemen ) a koi a an
ie yn ko keakouluo ganisaa iossa apah u an ison mi aluokan muu ok-
sen implemen oin ia – ässä apauksessa kolmen ko keakoulun hallinnollis-
a ja oiminnallis a yhdis ämis ä. Muu osjoh aminen (change managemen ,
ans o ma ional leade ship) aas oi olla ie yn muu oksen implemen oinnin
lisäksi myös niin sano un no maali oiminnan ja si ä eke än henkilös ön joh-
amis a koh i o ganisaa ion uu a isio a. Jälkimmäinen usein ja kuu pi kään
ielä silloinkin, kun muu os on hallinnollises i as unu oimaan. Tässä ny-
kypäi ään kiinni y ässä mu a ule aisuu en o ien oi uneessa u kimuksessa
a kas elu on molemmissa ja käy ämmekin käsi ei ä innakkain, ku en suo-
menkielisessä u kimuski jallisuudessa on usein apana. (Ks. Vi anen 2014,
304.)
322
Pia-Ch is ina Ro h & Sini Te äsahde & Ma i a Mäkinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Muu osjoh amisen u kimukse pohjau u a usein o ganisaa ioiden muu-
osjoh amis eo ioiden klassikoihin. Niiden pe usläh ökoh a on henkilös-
ön si ou aminen muu okseen. Muu osjoh amisen u anuu aja Ku Lewin
(1947) kehi i kolmipo aisen mallin muu osjoh amisen ueksi, sillä aikka
muu os oidaan o eu aa muu enkin, oi muu oksen aiheu ama oimin a
olla usein ailla pi käjän eisyy ä, joka joh aa siihen, e ä oimin a palaa an-
hoihin uomiinsa. Lewinin mukaan muu osjoh amisen aihee o a : 1) sula -
aminen, jossa anha ja pin ynee o ganisa o ise mieliku a saadaan hajo-
e ua, 2) muu os, jossa omaksu aan uude ooli , sekä 3) jäädy äminen, jossa
muu os akiinnu e aan.
Ko e in (2012) kahdeksanpo ainen muu osjoh amisen malli on luo u
Lewinin u kimuksen pohjal a. Po aa eli muu osjoh amisen aihee alka a
muu oksen äl ämä ömyyden unnis amises a, jo a seu aa ohjaa an iimin
pe us aminen, s a egian ja ision laa iminen ja sii ä ies iminen. Näiden
pohjal a henkilös ö al uu e aan ision mukaiseen oimin aan, jonka jälkeen
a mis e aan lyhyellä aika älillä muu oksen onnis uminen. Näiden jälkeen
oidaan muu os akiinnu aa ja o eu aa äysimää äises i sekä juu u aa uu-
de oimin a a a osaksi o ganisaa iokul uu ia. (Ko e 2012, 24; ks. myös
Aal onen, Leh o, Pennanen & Te äsahde 2017; Juppo 2011, 65; G omo &
B and 2011.) Ko e in (2012) muu osjoh amisen aiheis a ko os uu siis e i-
yises i suunni elu ja suunnan näy äminen, ies in ä ja osallis aminen sekä
mo i oin i.
Gill (2002) paino aa muu osjoh amisessa ole an kaksi puol a. Muu os a
on johde a a suunni elmallises i, o ganisoidus i ja halli us i, johon a i aan
managemen -joh ajuu a. Heikko suunni elu, al on a ja okusoin i pelkäs-
ään päämää ään, äli a oi ee unoh aen, o a ne ensisijaise ekijä , jo ka
joh a a epäonnis umiseen. Tämän lisäksi a i aan myös ihmisiin keski y-
ää leade ship-joh ajuu a. Vaikka aken ee ja budje i olisi a kunnossa, se
on ii ämä ön ä, mikäli mui a esu sseja ei saada mukau e ua muu oksen
asolle; ä kein ä on saada ihmise o ganisaa ion ä keimpänä esu ssina mu-
kaan muu okseen. Menes yksekäs muu oksen joh aminen aa ii näkemys ä
ja s a egiaa sekä näi ä uke aa kes ä än kehi yksen kul uu ia, jonka kaikki
osallise jaka a , sekä muu oksessa mukana ole ien oimaannu amis a ja mo-
323
Muu oksen joh aminen ko keakoulujen yhdis yessä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
i oimis a. Nopeisiin ko jausliikkeisiin pe us u an muu osjoh amisen aa a-
na aas o a ennus ama oma häi iö , jo ka o a usein seu aus a ies innän
puu ees a ja ää inymmä yksis ä.
Vaihei aisen e enemisen ai kaksijakoisen muu osjoh amisen sijaan muu-
oksen joh aminen mielle ään yhä useammin ja ku as i käynnissä ole ana,
dynaamisena ja ie ään e si änä p osessina (B own 2012). Muu osp osessi eo-
iassa (Hayes 2014) kiinni e ään huomio p osessidynamiikkaan ja p osessissa
syn y iin eak ioke juihin ( eac i e sequences). Kun muu oksessa on mukana
yksilöi ä ja yhmi ymiä, joilla kaikilla on oma in essinsä, ne haas a a oi-
siaan a mis aakseen omanlaisensa loppu uloksen. Näis ä syn y ä nega ii-
ise eak io oi a olla joskus niin oimakkai a, e ä ne oi a ii äs y ää,
muu aa, ai pahimmillaan jopa pysäy ää muu oksen. Nega ii ise eak io
saa a aikaan uhkaku ien muodos amis a ja ois en osapuol en oiminnan
epäluulois a a kkailua. Jo a ämä oidaan äl ää, on muu osjoh ajien kye -
ä ä a kas elemaan sekä omaa e ä ois en oimin aa, löyde ä ä kipupis ee
ja iedos ama oma oimin amalli sekä löyde ä ä aih oeh oise käy än ee ,
jo ka uo a a jous a ia mu a kon olloi uja eak ioi a ja joh a a oi o uun
loppu ulokseen. Muu osjoh aminen p osessina on aina pa haan mahdollisen
a kaisun e simis ä useis a aih oehdois a. (Hayes 2014, 1–5.) P osessiaja e-
lu muu osjoh amisessa on kanna a aa p osessin hi audes a huolima a, sillä
ko keakouluyh eisön e i aka eemis en kul uu ien in eg oin i onnis unees i
oisiinsa on a ainasemassa muu okseen si ou amisessa ja muu oksen onnis-
umisessa (Välimaa & Nokkala 2014). Muu osp osessissa ope aja ja u kija
a i se a aikaa ja ilaa hahmo aakseen amma illisen iden i ee insä uudel-
leen suh eessa menneeseen ja ule aan, opiskelijoihin, kollegoihin ja koko yö-
yh eisöön (Mäenpää, Annala, Mäkinen, Wallin & Eskola 2017).
Ko keakoulujen muu oksen joh amisessa on asapaino el a a kahden as-
akkaisen joh amiss a egian älillä. Toinen on ylhääl ä alaspäin suun au u a
( op–down) joh amissuun a (Pa adeise & Thoenig 2013), jossa joh ajien al-
aa on lisä y, manage ialis isia s uk uu eja ah is e u ja demok aa isilla
aaleilla ali ujen edus us ojen ja iedekun ien aiku us al aa ähenne y.
Toinen on jae un as uun mukainen a kaisu, alhaal a ylöspäin suun au u-
a joh amis yyli (bo om–up), jossa henkilös ön si ou aminen muu okseen

324
Pia-Ch is ina Ro h & Sini Te äsahde & Ma i a Mäkinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
o eu uu keskinäis en a ojen unnis amisen ja yh eis en a oi eiden a ulla
(Juppo 2011, 50–51; Bleiklie, Ende s & Lepo i 2017). Kollegiaaliseen pää ök-
sen ekoon o uneessa aka eemisessa yh eisössä pelkäs ään op–down-joh a-
mis a ei hy äksy ä, kun aas bo om–up-joh amis apa ei ko keakoulun muu-
os ilan eessa usein ii ä (ks. Ki is ö 2018), sillä aka eeminen henkilös ö py kii
luonnollises i lähinnä säily ämään luomiaan u kimus- ja koulu us eh ä iin
pe us u ia aken ei a. Joh ajien haas eena ko keakoulun muu oksen joh ami-
sessa on siis sekä so el aa muu osjoh amisen eo ee is a ie ämys ä e ä sa-
malla kunnioi aa ko keakoulun his o iallis a adi io a ja aka eemis a p o es-
sio a. Tämän sano aan onnis u an o amalla henkilös ö mukaan a kaisujen
e simiseen läpinäky ällä ja ehokkaalla, a oimella ies innällä, osallis amisel-
la ja mo i oinnilla alus a alkaen (Välimaa & Nokkala 2014). O ganisaa ion
luon ees a joh uen muu oksen joh aminen ko keakoulussa ie odennäköises-
i enemmän aikaa kuin selkeämmän hie a kian o ganisaa ioissa, mu a osal-
lis a a joh aminen myös si ou aa henkilön muu okseen onnis uneemmin.
(Juppo 2011, 50–51.)
Tämän u kimuksen a koi uksena on ka oi aa, millais en muu oksen
joh amisessa eh yjen a kaisujen koe aan si ou a an ko keakouluyh eisön
u kimus- ja ope ushenkilökunnan muu okseen ja ennakoida, mi en nämä
a kaisu ealisoi u a ule an ko keakouluyh eisön yöelämän käy ännössä.
Tu kimusongelma o a :
1) Millaisen muu osjoh amisen ole e aan si ou a an muu okseen?
2) Mi en muu oksen joh amisessa eh yjen a kaisujen ole e aan näky än
ko keakouluyh eisön ule assa a jessa?
Tu kimusaineis o
Tu kimusaineis o (n=27) ke ä iin eläy ymismene elmällä Tampe e3-ko kea-
koulujen u kimus- ja ope ushenkilökunnal a maaliskuussa 2018 e-lomak-
keella. Saa eki jeessä ke o iin u kimuksen a koi ukses a sel i ää, mi en
Tampe e3-yhdis ymisp osessin aus alla ole assa muu osjoh amisessa ehdy
a kaisu aiku a a niin, e ä u kimus- ja ope ushenkilös ö si ou uu muu-
okseen ja mi en nämä joh amis a kaisu näky ä ule assa yliopis oyh eisön
325
Muu oksen joh aminen ko keakoulujen yhdis yessä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
a jessa u kimus- ja ope ushenkilökunnan näkökulmas a. Saa eki je ja ke-
hyske omus a iaa io lähe e iin u kimuslupien saannin jälkeen ko kea-
kouluille. Kehyske omus a iaa ioon as a iin sen mukaan, oliko as aajan
sukunimen ensimmäinen ki jain A—L ai M—Ö. Taus a ie oina kysy iin
ainoas aan aus ao ganisaa io a (TaY, TTY, TAMK). Tu kimukseen osallis-
u ille henkilöille anne iin aluksi noin iikon ajan mahdollisuus ki joi aa
oma a ina lyhyen kehyske omuksen pohjal a, mu a as ausaikaa ja ke iin
oisella iikolla. Muu osjoh amisen onnis umis a ja epäonnis umis a a ioi-
iin kahden kehyske omuksen, sekä onnis umis- e ä epäonnis umisnäkökul-
ma e sion, kau a:
A) Luo mieliku a ko keakouluyh eisös ä iiden uoden pääs ä. Ki joi a
eläy yen, mi en muu osjoh amisessa onnis u iin si ou amaan henkilös ö
muu okseen ja mi en se näkyy ko keakouluyh eisön a jessa.
B) Luo mieliku a ko keakouluyh eisös ä iiden uoden pääs ä. Ki joi a
eläy yen, mi en muu osjoh amisessa epäonnis u iin si ou amaan henki-
lös ö muu okseen ja mi en se näkyy ko keakouluyh eisön a jessa.
Kehyske omus a iaa io loi a u kimukseen osallis u ille henkilöille o ien-
aa ion ule aisuu een lii y is ä skenaa iois a nykyisyydessä eh yjen joh a-
mis a kaisujen pohjal a, mu a e i näkökulmis a a kas el una. Ta koi uksena
oli e ailla ko keakoulujen uloksia keskenään sen osal a, poikkea a ko niissä
esiin y ä eema oisis aan me ki ä äs i. Ve ailu ei kui enkaan ollu ele-
an ia, koska ko keakoulujen keskinäinen as ausp osen i oli hy in epä a-
sainen. Kaiken kaikkiaan as auksia ke yi niukas i, mu a molempiin kehys-
ke omuksen e sioihin yh äläinen mää ä.
Onnis umisnäkökulmaa pohdi iin alun pe in neljässä ois a kehyske -
omuksessa, mu a kahdessa ke omuksessa ki joi aja oli a kään änee
as auksensa onnis umisen sijas a epäonnis umisnäkökulman käsi elyyn.
Tosiasiallises i onnis umisnäkökulmaa pohdi iin siis kahdessa ois a ke o-
muksessa (n=12) ja epäonnis umisnäkökulmas a ki joi e iin iidessä ois a
ke omuksessa (n=15). Kaikkiaan as auksia ke yi 27. Ki joi e ujen a inoi-
den pi uus aih eli kahdes a lausees a si un mi aiseen as aukseen. Aineis-
on laajuus oli sei semän si ua ( on i Calib i, on i 11, i i äli 1). Vas aus en
keskipi uus oli 118 sanaa ja kaikkiaan aineis oa ke yi 3053 sanaa. Si aa eihin
326
Pia-Ch is ina Ro h & Sini Te äsahde & Ma i a Mäkinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
on lii e y unnis e ie o aus ao ganisaa ios a (TaY/TTY/TAMK) ja as auk-
sen unnusnume o, esim. 209 TAY. Vas auksia (n=27) saa iin eni en TaY:s a
(n=19), seu aa aksi eni en TTY:l ä (n=5) ja ähi en TAMK:s a (n=3), jo en
as auksissa näky ä eni en TaY:n henkilös ön aja ukse ja asen ee . Taus ao -
ganisaa ios a iippuma a as aukse oli a eemoil aan ja ole uksil aan yllä -
ä än samankal aisia. Tämä ke onee sii ä, e ä sama kysymykse o a nous-
see keskus elunaiheeksi u kimus- ja ope ushenkilökunnan keskuudessa yli
kampus ajojen, eikä näkemyksissä ja odo uksissa ollu ainakaan me ki ä iä
o ganisaa iokoh aisia e oja sen pe us eella, mi ä as auksis a uli esille. Ei ä-
mä ä kui enkin aineis on inous uo aa ie yjä haas ei a ulos en ulkinnal-
le, mikä on syy ä pi ää mielessä a ikkelia lukiessa. Tulokse ke o a ko kea-
koulujen henkilös ön käsi yksis ä, mu a mi enkään edus a a näy eemme ei
ole, sen pa emmin e i ko keakoulujen kuin e ilais en käsi ys en osal a. Tämä
sisäl ää iskin sii ä, e ä as aajiksi alikoi ui a nimenomaan p osessiin k ii -
ises i suh au u a henkilö . Aineis on analyysi o eu e iin aineis oläh öisen
sisällönanalyysin a ulla.
Tulokse
Vas auksissa ois ui a samankal aise pohdinna Tampe e3-ko keakoulu-
yh eisön a jes a kehyske omuksen onnis umis- ai epäonnis umisnäkökul-
mas a iippuma a. E ilaisina eemoina muu osp osessijohdon ja henkilös ön
älisissä suh eissa oi iin nähdä a oimuus, ajankäy ö, esu ssi , allokoin i
ja allankäy ö. Kollegiaalisuus, luo amus, ja yöyh eisöjen e illisyys, jo ka
kaikki aiku a a yöilmapii iin ja -mo i aa ioon sekä u kimus ja inno a ii-
isuus, joiden aso on yh eydessä omaan yöiden i ee iin, näkyi ä henkilös-
öön lii y issä pohdinnoissa. Esille ullee opiskeluun lii y ä ala eema oli-
a pedagogiikka, yöelämäläh öisyys ja moni ie eisyys sekä opiskeluilmapii i
ja -mo i aa io, joihin aiku aa esime kiksi henkilös ön yöilmapii i ja joihin
muu osjoh amisen onnis uminen aiku aa monin e i a oin. Tä keimpänä,
koko aineis oa leimaa a ja sen analyysia e eenpäin kulje a ana eemapa ina
näh iin kui enkin ies in ä ja osallis aminen, jo ka o a muu oksen joh a-
miseen lii y iä s a egisia alin oja. Toinen kä ki eemapa i, yöilmapii i ja
327
Muu oksen joh aminen ko keakoulujen yhdis yessä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
yömo i aa io, o a joil akin osin seu aus a ies innän ja osallis amisen a -
kaisuis a ja aiku a a luo amuksen syn ymisen kau a henkilös ön muu os-
myön eisyy een. Kolmanneksi eemapa iksi pelkis e iin opiskeluilmapii i ja
-mo i aa io.
Vies in ä ja osallis aminen näkyi ä uloksissa (n=17/27) selkeäs i muu-
okseen si ou a ina (onnis umisnäkökulma) ai si ou umis a heiken ä inä
(epäonnis umisnäkökulma) joh amis a kaisuina. Vies innän ja osallis amisen
me ki ys si ou umisessa muu okseen ja o ganisaa ion oimin akul uu iin on
ollu keskiössä muu osjoh amis eo ioissa (Ko e 2012; Lewin 1947) ja myös
aiemmissa u kimuksissa ja eo ee isissa a kas eluissa (Hayes 2014, muu os-
joh aminen p osessina ja p osessin kokonaishallin a; Gill 2002, näky, a o ,
s a egia, oimaannu aminen, mo i oin i ja inspi oiminen; Appelbaum ym.
2017, joh amis yylin uo okse ja muu os as a in a), joiden kanssa ämän
u kimuksen ulokse oli a yh ene äisiä. Muu amissa as auksissa esi e iin
aja uksia ies innän ja osallis amisen nykyises ä, heikos a asos a (ks. Coa es
2009; Vido ich & Cu ie 2011):
Koko p osessi oli hy in seka a (kuka pää ää, mi ä ja koska) ja oli epäsel ää,
mi en siihen oi aiku aa. Silloin kun näkemyksiä kysy iin, oli aikea hah-
mo aa, mi en saa ua ie oa hyödynne iin. Valmis elu näy äy yi henkilös-
ölle kaoo isena, ja edes iedekunnan johdossa ei iede y, mikä on kulloinen-
kin ilanne (207 TAY).
Joidenkin as aajien mieles ä koko Tampe e3-p osessi on siis aiku anu epä-
sel äl ä ja hallinnon iedo uspoli iikka epäluo e a al a. Hie a kkinen joh a-
mis yyli, jossa iedo amisen ja osallis amisen a a o a puu eellisia, on ai-
heu anu luo amuspulan joh oon:
Muu okse eh iin pienellä po ukalla lähes salassa muil a yön ekijöil ä.
Näennäisiä iedo us ilaisuuksia pide iin, mu a a sinais a aiku amis-
mahdollisuu a ei henkilös öllä ollu (210 TAY).
Sen sijaan, e ä koko yliopis oyh eisö keskus elisi s a egisis a alinnois a, on-
kin as aus en mukaan pää ökse eh y kollegiaalisen yh eisön selän akana
(ks. Blaschke, F os & Ha ke 2014). Henkilös ö siis koki, e ä heidän osallis-
amisensa yliopis oa koske issa asioissa on ollu e i äin puu eellis a: Työn e-
kijä koke a yhä enene issä mää in ole ansa ” ain öissä” yliopis olla, ei ä kä
334
Pia-Ch is ina Ro h & Sini Te äsahde & Ma i a Mäkinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
joudu aisi a kannus ime , jo ka edesau aisi a henkilös ön si ou umis a
muu okseen ja ko keakouluyh eisön a keen (ks. Meye & E ans 2003), ku en
aineis os akin kä i ilmi: Tu kimusyh eis yö e i alojen älillä lisään yi huimas i,
kun uusi yliopis o uki si ä pien en kannus imien, eli pa haille yh eis yöideoille
myönne yjen ahallis en ukimuo ojen a ulla (108 TAY).
Kokemus ylhääl ä alaspäin - yyppises ä joh amises a, pelko ule an ko -
keakouluyh eisön e illisyydes ä ja a peellis en uudis us en o eu ama a
jäämises ä, sekä hy ien oimin a apojen ja käy än öjen kehi ämisen pysäh y-
neisyydes ä eke ä yösuh een henkises ä pohjas a e i äin ha a an: O gani-
saa iomuu okse ase u a pedagogis en uudis us en edelle, ja yö auha on muis-
o aan kun henkilös öä aadi aan si ou umaan uusiin oimin oihin, ooleihin,
ja mi a eihin (209 TAY). On luonnollis a, e ä muu oksen yh eydessä on
aina as a in aa, niin ko keakouluissa kuin kaikissa muissakin o ganisaa-
ioissa (Gilley, Godek & Gilley 2011). Täs ä syys ä muu oksen joh amisessa
ehdy s a egise alinna , ku en koko ko keakouluyh eisön kuun elemi-
nen, osallis aminen ja palki seminen (ks. Appelbaum, Degbe, MacDonald &
Nguyen-Quang 2015) aiku a a henkilös ön haluun si ou ua muu okseen.
Näis ä alinnois a iippuu, oidaanko muu os hy äksyä osaksi o ganisaa ion
elinkaa a ai ase uuko ko keakouluyh eisö Tampe e3-iden i ee in puu u-
essa muu os as a in aan (ks. an Dijk & an Dijk 2009). Posi ii is en ule-
aisuusskenaa ioiden mukaan iedo amis- ja osallis amiskäy än öjen muu -
aminen a oimeksi ja yh eisöä muu okseen si ou a aksi joh amiseksi joh aa
luo amuksensa joh oon saa u aneeseen, yh enäiseen ja hy in oi aan yh ei-
söön, joka kokee oi ansa aiku aa asioiden kulkuun. Näin muodos uu sekä
joh amisen e ä uo o aiku uksen osal a suju as i oimi a o ganisaa io, jonka
ilmapii issä on mahdollis a ehdä sekä pedagogisia e ä u kimuksellisia a jen
inno aa ioi a (Pa ks ym. 2013).
Opiskelijoiden ule aisuu een lii y iä pohdin oja oli lähes puolella as aa-
jis a (n=12/27) sii ä huolima a, e ä kehyske omuksissa ei opiskelijoi a nos-
e u esille. Me ki ä ä osa as aajis a poh i siis muu os a pai si oman yönsä
näkökulmas a, myös opiskelijoiden ja yhdis yneen ko keakoulun a joaman
koulu uksen näkökulmis a. Onnis uneen muu oksen joh amisen ulokse
ilmene ä lopul a laadukkaana koulu uksena ja mo i oi uneina opiskelijoi-

335
Muu oksen joh aminen ko keakoulujen yhdis yessä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
na. Jos monialaisen ja - ie eellisen koulu uksen o eu aminen onnis uu ja
muu oksen joh amisen seu auksena kampus en yh eis yö sujuu hy in, u -
kin o-ohjelma ke ää ä kiinnos unei a ja mo i oi unei a ope aja ja opiskeli-
joi a jokaisel a kampuksel a: Kandi–mais e i- aiheen opiskelija uskal a a jo
hypä ä TAMK:n ja TTY:n yh eisiin p ojek iopin oihin ja saa a ääl ä hienoa
p ojek iosaamis a oimiakseen ule aisuuden öissään laaja-alaisessa amma il-
lisessa yh eisössä (105 TAY). E i yisen ä keänä ja mahdollisena muu osjoh a-
misen onnis umisen seu auksena ule aisuusskenaa iossa näh iin jous a ien
sil aopin ojen lansee aaminen e i ie eenalojen yhdis ämisessä, e enkin eo ia-
ja käy än öpaino eis en opin ojen älillä: Teo ee ises i suun au uneille lah-
jakkaille AMK:s a almis uneille on löyde y oimi a sil a-opin opake i, jo a
sii yminen mais e iopin oihin apah uu opiskelijan sekä koulu usohjelman nä-
kökulmas a ki u omas i (105 TAY).
Skenaa ioissa ennakoi iin, e ä is iinopiskelu ei kui enkaan äl ämä -
ä suju sauma omas i sen uoksi, e ä kampus en läh ökoh aise ala – e -
eys, ekniikka ja yh eiskun a – o a äysin e ilaise ja oi a un ua aikeal a
opiskella, jos niihin ei ole pe eh yneisyy ä. Toisaal a onnis umisnäkökulma-
pohdinnoissa näh iin, e ä yöelämäläh öisyys on opiskelijoille e u: Amma -
iko keakoulun käy ämä pedagogiikka ja yöelämäläh öisyys on houku ellu
iedeyliopis on opiskelijoi a opiskelemaan myös AMK:n opin o a jon aa (114
TAMK). Me ki yksellisinä is iinopiskelun hyö yinä aineis ossa maini iin
opiskelijoiden kannal a p ojek iosaaminen, moni ie eisyyden a os aminen ja
opin okokonaisuuksien oikean kohden amisen unnis aminen:
Kaikilla u kinnoilla on oma e i yispii eensä ja nii ä a os e aan ja hyö-
dynne ään monialaisissa opiskelu yhmissä ja hankkeissa. Tampe e3-ko kea-
kouluyh eisön jäsene ke o a ylpeänä yöympä is ös ään ja onnis umisis-
aan (114 TAMK).
Tällainen opiskelijoiden oimaannu aminen heidän kehi ämisekseen ja
iden i ee insä ah is amiseksi edis ää muu os a (ks. Tam 1999) ja kumuloi-
uu ko keakouluyh eisön ule aan a keen. Ki joi ajien mukaan muu oksen
joh amisen epäonnis uessa opiskelijoiden e u jää Tampe e3-p osessissa ja seu-
aa an iiden uoden aikajän eellä aka-alalle: Opiskelija alka a suosia mui a
yliopis oja aikean ilan een uoksi ja minis e iö painos aa Tampe e3-yliopis oa
336
Pia-Ch is ina Ro h & Sini Te äsahde & Ma i a Mäkinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
adikaaleihin uudis uksiin (205 TAY). Osallis umisen unne sekä o ganisaa-
ion posi ii isen yöilmapii in aiku ama akaus ja inno oin i aiku a a
opiskelijoiden opiskelija yy y äisyy een ja o a ko keakouluyh eisön kilpailu-
al eja pai si pe us u kin o-opiskelijoiden, myös nuo en u kijoiden pa issa,
kun aas päin as ainen skenaa io ie poispäin.
Onnis umisnäkökulman as auksissa näkyi a o ainen op imismi Tam-
pe e3-p osessin onnis umiseen, mikäli muu osjoh amiseen ehdään ko ja-
usliikkei ä henkilös öä kuun ele ampaan ja osallis a ampaan sekä heidän
asian un emus aan kunnioi a ampaan suun aan. Täs ä odennäköises i
seu aisi yöilmapii in ja yömo i aa ion lisään yminen, kollegiaalisuus sekä
opiskelijoiden oimaan uminen. Myön eisiä seu auksia olisi a myös moni ie-
eisyyden o eu uminen sekä uusimman u kimus iedon menes yksekäs uo -
aminen ja inno oin i, jo ka joh aisi a koulu uso ganisaa ion kilpailuky yn
kas uun ja menes ykseen hyödy äen si ä kau a koko yh eiskun aa (Välimaa
& Nokkala 2014). Yksilöiden si ou uminen muu okseen on mielenlaa u, joka
on äl ämä ön o ganisaa iomuu oksen menes ykselle (He sco i ch & Meye
2002) – eikä pelkäs ään posi ii isena käy öksenä, aan ie oisena haluna u-
kea ja yöskennellä o ganisaa ion menes yksen puoles a (Choi & Ruona 2011)
oimien samalla muu osagen eina (Cai, Pinhei o, Geschwind & Aa e aa a
2016) opiskelijoiden suun aan (Do ing 2002). Tähän myös posi ii isissa ule-
aisuusskenaa ioissa ii a iin Tampe e3-iden i ee in muodos umisen kau a:
kun koe aan si ou umis a muu okseen, omas a yöyh eisös ä oi olla ylpeä ja
iloi a omas a kon ibuu ios a ope ukselle ja u kimukselle. O ganisaa io-
kon eks issa muu okseen lii y ään si ou umiseen lii yy Appelbaumin ym.
(2017) mukaan e i a iaa ioi a, ku en esime kiksi muu os aiku us en suo ui-
suus, henkilös ön osallisuus, a oimuuspoli iikka sekä p oseduu ien ja uo o-
aiku eisuuden oikeudenmukaisuus.
Epäonnis umisskenaa ioissa sen sijaan näh iin ko keakouluyh eisö – mi-
käli nykyinen joh amis yyli ja kuu ennallaan – seka ana ja ei-mo i oi ana
yöympä is önä, jolloin mene e äisiin mahdollisuus niihin e uihin, joi a
Tampe e3:n yhdis yminen muu en oisi mukanaan. Lisäksi joudu aisiin luo-
pumaan u uis a ja hy äksi koe uis a, yh eisöllisis ä pui eis a. Koska muu os-
p osessi koe iin seka aksi ja kaoo iseksi, eikä aiheis e uksi ja ennakoiduksi
337
Muu oksen joh aminen ko keakoulujen yhdis yessä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
( . Ko e 2012), odo ukse uu a ko keakouluyh eisöä ja sen joh amis a koh-
aan oli a sä yl ään nega ii ise – sii äkin huolima a, e ä muu osp osessin
joh o ei ole sama kuin ule an ko keakouluyh eisön joh o.
Pohdin a ja joh opää ökse
Tu kimuksessa a kas el iin si ä, millaisia käsi yksiä Tampe e3-henkilös öllä
on muu osp osessin joh amises a ja muu okseen si ou amises a sekä si ä, mi-
en näissä onnis uminen ole e a as i ilmenee ule an ko keakouluyh eisön
a jessa ule ina uosina. Tampe e3-p osessin joh amisessa ehdy a kaisu
o a he ä änee siinä osallisina ole ien ko keakoulujen u kimus- ja ope us-
henkilökunnan keskuudessa unsaas i keskus elua, k i iikkiä ja huol a. Hen-
kilös ön as auksis a heijas ui näkemys sii ä, e ä ies innän ja osallis amisen
heikon ason uoksi Tampe e3 on aa assa jakau ua e illisiksi, nu kkakun ai-
siksi ja omaa e ii iä puolus a iksi ais elua eenoiksi, mikä ääjäämä ä heijas-
uu pai si yöilmapii iin ja yh eisöllisyyden kokemukseen, myös u kimuksen
ja ope uksen asoon. Nega ii isia eak ioke juja (Hayes 2014), joi a ilmeni
ko keakoulujen yhdis ymisp osessis a käy ä äs ä keskus elus a, oli jo alkanu
syn yä u kimuksen eon aikana, mikä ken ies ä i i myös op imis isemmin
muu okseen aiemmin suh au uneiden aja uksia. Vas auksis a löy yi ole uksia,
ideoi a ja pohdin oja, jo ka lii yi ä niin muu osjoh amis eemaan, kuin myös
henkilös öön, opiskeluun ja opiskelijoihin. Edellä maini uja pohdi iin e i-
yisen paljon ies innän ja osallis amisen näkökulmis a sekä onnis umis- e ä
epäonnis umiske omuksissa.
Eläy ymismene elmällä ke ä y a ina heijas eli a aja us a joh amis yy-
lin me ki ykses ä muu okseen si ou amisessa. Vas aus en mukaan op–
down- yyppiseksi ku ail u joh amis yyli ei si ou a ko keakouluyh eisöä
muu okseen, sillä henkilös öä ai aa unne salailus a sekä a os uksen ja ai-
ku us mahdollisuuksien puu ees a. Tämä unne on luonu epäluo amuk sen
ilmapii in ja epä a muu a ule aisuudes a. Pelkona on lisään ynee aa i-
mukse ja yö aakka, yö auhan ka oaminen, u kimuksen ja ope uksen jää-
minen pai sioon sekä uude mahdollise o ganisaa iomuu okse . Epäonnis-
uneen muu osjoh amisen pelä iin aiheu a an henkilökunnan sii ymis ä
338
Pia-Ch is ina Ro h & Sini Te äsahde & Ma i a Mäkinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
y i ysmaailmaan ja opiskelijoiden sekä nuo en u kijoiden hakeu umis a
oisiin ko keakouluihin. Onnis umisnäkökulma as auksissa oli näh ä issä
myös luo amus a siihen, e ä ajan myö ä joh amisessa a oi e aan yh eis yön
ja kuun elemisen kul uu i suh eessa henkilös öön. Lisäksi op imis isia nä-
köaloja loi a henkilös ön amma illisuus ja huippuosaamisen yhdis yminen,
kansain älisyys, a oin ja aih ele a oppimis- ja yösken ely-ympä is ö ja mo-
ni ie eisyys. Näh ä illä oli myös halu uskoa yh eisöllisyyden kokemuksen
syn ymiseen, joka luo posi ii is a yöilmapii iä ja edis ää o ganisaa ion a oi -
eiden o eu umis a. Ta oi el aessa henkilös ön si ou umis a muu okseen ja
si ä kau a koko o ganisaa ion menes ys ä, on sekä ämän u kimuksen e ä
aiempien u kimus ulos en mukaan kanna a aa käy ää alhaal a–ylös-joh a-
mis yyliä muu oksen joh amisessa niin paljon kuin mahdollis a. Tämä joh a-
mis yyli uo aa yh eisöön luo amus a, as a uo ois a kunnioi us a ja si ou-
umis a ko keakouluyh eisön a oihin. Se synny ää ene giaa ja halua a jo a
oma osaaminen koko o ganisaa ion hyödyksi yh eis en päämää ien a oi ami-
seksi. Tämä aas uo aa e inomaise mahdollisuude kas a aa kilpailuasemaa
muiden ko keakoulujen joukossa sekä kansallisella e ä globaalilla asolla ja
an aa hy än alus an niille inno aa ioille ja yh eiskunnallisille uo oksille, joi a
al ionhallin o ko keakoulujen yhdis ymisen kau a a oi eleekin ( Vido ich
& Cu ie 2011; Vi anen 2014; Välimaa & Nokkala 2014). E i yises i ko kea-
kouluo ganisaa ioon yksisuun ainen ylhääl ä–alas-joh aminen ei so i, sillä
ilman aka eemisen henkilös ön panos a ko keakoulu ei onnis u a oi eiden
saa u amisessa (Vi anen 2014).
Muu oksen joh amisessa ulisi kiinni ää huomio a siihen, e ä ihmise
o a ko keakouluyh eisön me ki ä in esu ssi (Tam 1999). Ko keakoulun
menes ys iippuu siinä yösken ele ien ihmis en menes ykses ä, niin kuin uu-
den Tampe een yliopis on slogan asian ilmaisee: Ihminen a kaisee. Sen sijaan,
e ä muu oksen joh aminen keski yisi ain aken eiden uudis amiseen, ulisi
pää oolissa olla ihmis en joh aminen (Gill 2002), jossa a oi eena on yh ei-
söllinen ja inno a ii inen yöyh eisö. Tämä joh aa yh eis yön ja luo amuksen
ilmapii iin ja on menes yksen kannal a paljon ä keämpää kuin ne aken ee ,
joiden sisällä oimi aan (Quinn & Came on 1988). Ko keakoulujoh aminen
aa ii pusku ina oimimis a yh eiskunnan aa imus en ja aka eemisen maail-
339
Muu oksen joh aminen ko keakoulujen yhdis yessä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
man älillä. Käy ännössä ämä a koi aa ajan ja yö auhan u aamis a aka-
eemisen luo uuden ja osaamisen kehi ymiselle. (Vi anen 2014.)
Tu kimusaineis o ii aa siihen, e ä muu oksen joh amisen onnis uminen
iippuu henkilös ön halus a yöskennellä huolima a yöympä is önä oimi-
is a aken eis a. Osa henkilös ös ä pys yi suun aamaan ka seensa o ganisaa-
io aken eis a ja hallinnollises a mylle ykses ä koh i opiskelijoi a ja heidän
koulu uksensa ukemiseen lii y iin asioihin ule assa yliopis o-o ganisaa-
iossa. S a eginen joh aminen, e enkin muu os aiheessa, ulisikin si oa pi -
kän aika älin a oi eisiin (Vi anen 2014). Muu osjoh amisessa onnis umi-
sen a aime o a yh eis yössä ja osallis amisessa. Täs ä syys ä a oimuus, joka
synny ää luo amus a ja si ä kau a si ou umis a ko keakoulun a oihin ja
päämää iin, on muu oksen joh amisessa äl ämä ön ä (Tam 1999) ja ämän
kal aise joh amisodo ukse ois ui a myös ämän u kimuksen aineis ossa.
Luo amuksen saa u amisen ja muu oksen onnis uneen o eu amisen kan-
nal a näy äisi ole an ä keää, e i o en u kimus a eke ässä ko keakouluyh-
eisössä, pe us aa muu oksen joh aminen u ki uun ie oon, joka a oimes i
ies i ynä loisi unne a joh amisen sys emaa isuudes a ja ähen äisi epä-
mää äisyyden un eiden ja u hien pelkojen syn ymis ä (ks. Aal onen ym.
2017).
Tampe e3- u kimus- ja ope ushenkilökunnan näkökulmas a muu oksen
joh amisessa luo amus oli ä keimmässä oolissa muu okseen si ou amiselle.
Luo amus on pe us a, jolle suh ee akenne aan – niin myös aka eemisessa
yössä. Luo amuksen puu e näh iin seu auksena ies innän ja osallis ami-
sen epäonnis umises a. Kyse ei ole siis pelkäs ään o ganisaa ioympä is ön li-
sään ynees ä u allisuudes a, aan myös sen a mis amises a, e ä ongelma
oidaan luo amuksen aken amisen kau a kohda a (ks. Coa es 2009). O ga-
nisaa io eo ioissa luo amus eema ois uu usein ja ku en aiemmissa u kimuk-
sissa on ode u, se on unne ila, jonka a ulla muu os saadaan akiin umaan
ja henkilös ö si ou umaan muu okseen (Juppo 2011). Luo amus a ku a aan
alueeksi, jossa odo ukse koh aa a ja jonka pe usedelly yksiä o a ehelli-
syys ja a oimuus (Vido ich & Cu ie 2011). Näi ä asioi a pe äänkuulu e iin
aineis os a esille ulleissa pohdinnoissa. Näis ä oidaan pää ellä, e ä Tampe-
e3- u kimus- ja ope ushenkilökunnan näkökulmas a luo amus saa u e aan

340
Pia-Ch is ina Ro h & Sini Te äsahde & Ma i a Mäkinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
pa hai en joh amisella, jossa s a egiana on salailema on ies in ä ja jossa pää-
öksen ekoon osallis e aan koko yh eisö (ks. Fa nham & Ho on 2003).
Joh opää öksenä on, e ä luo amus näh iin ko keakouluhenkilös ön nä-
kökulmas a a aimena muu osmyön eisyy een ja as auksena u kimuskysy-
myksenä olleeseen muu okseen si ou umiseen. Ku en Kauko (2013) o eaa,
asia jois a ei puhu a ja joi a ei poli isoida, o a i se asiassa aiku a impia.
Luo amus on aihe, jos a ei ko keakoulujen akenneuudis uksia käynnis e -
äessä yleensä puhu a, mu a se on kui enkin a kaise assa asemassa siinä,
kuinka muu oksen joh amisessa koe aan onnis uneen. Luo amus synny ää
si ou umis a ja kiinni ymis ä o ganisaa ion pi kän aika älin a oi eisiin,
jo ka ko keakouluissa a koi a a isioi a koulu uksen, u kimuksen ja yh-
eiskunnallisen uo o aiku uksen eh ä ien hoi amises a ule aisuudessa.
Tu kimus- ja ope ushenkilökunnan ke omus en pe us eella ko keakoulujen
yhdis ymiseen lii y äs ä muu okses a sel iydy ään luo amus a he ä ä ällä
a oimella ies innällä ja osallis amisella sekä kiinni ämällä ka se opiskelijoi-
hin ja uuden ko keakouluyh eisön en is ä monipuolisempaan ja laadukkaam-
paan koulu ukseen.
341
Muu oksen joh aminen ko keakoulujen yhdis yessä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Läh ee
Aal onen, M., Leh o, A., Pennanen, T. & Te äsahde, S. 2017. Hy ässä iskussa e eenpäin
– muu osjoh aminen Tampe een yliopis on hallin opal eluiden uudis uksessa.
Teoksessa J. Ki is ö & V. Koh amäki KOHA–Ideas a inno aa ioksi: Tam-
pe een ko keakouluhallinnon ja -joh amisen ohjelma asian un ijoille.
Joh a misko keakoulu, Tampe een yliopis o, 22–40. h ps:// ampub.u a. i/
bi s eam/handle/10024/101801/ ampe een%20ko keakouluhallinnon_2017.
pd ?sequence=1.
Appelbaum, S. H., Degbe, M. C., MacDonald, O. & Nguyen-Quang, T. 2015.
O ganiza ional ou comes o leade ship s yle and esis ance o change (pa one).
Indus ial and Comme cial T aining 47 (2), 73-80. Doi:10.1108/ICT-07-2013-
0044
Appelbaum, S. H., Came on, A., Haza ika, J., A i , R., Ezzedine, R., Shekha , V. &
Ensink, F. 2017. Fac o s ha impac he success o an o ganiza ional change:
A case s udy analysis. Indus ial and Comme cial T aining, 49 (5), 213–230.
Doi:10.1108/ICT-02-2017-0006.
Bi nbaum, R. 1998. How Colleges Wo k. The Cybe ne ics o Academic O ganiza ion and
Leade ship. San F ancisco, CA: Jossey-Bass Publishe .
Blaschke, S., F os , J. & Ha ke, F. 2014. Towa ds a mic o ounda ion o leade ship,
go e nance, and managemen in uni e si ies. Highe Educa ion 68 (5), 711–732.
Doi:10.1007/s10734-014-9740-2.
Bleiklie, I. 2007. Sys emic In eg a ion and Mac o S ee ing, Highe Educa ion Policy 20
(4), 391–412. Doi:10.1057/palg a e.hep.8300166.
Bleiklie, I., Ende s, J. & Lepo i, B. 2017. Managing uni e si ies: policy and o ganiza ional
change om a Wes e n Eu opean compa a i e pe spec i e. New Yo k, NY:
Palg a e Macmillan.
Bleiklie, I., Ende s, J., Lepo i, B. & Musselin, C. 2011. New public managemen , ne wo k
go e nance and he uni e si y as changing p o essional o ganiza ion. Teoksessa
P. Laeg eid & T. Ch is ensen ( oim.) Ashga e esea ch companion o new public
managemen . Alde sho : Ashga e. h ps://hal-sciencespo.a chi es-ou e es. /
ile/index/docid/972968/ ilename/npm-in-he-bleiklie-ende s-lepo i-musselin.
pd
Bleiklie, I. & Kogan, M. 2007. O ganiza ion and go e nance o uni e si ies.
Highe Educa ion Policy 20 (4), 477–493. h ps://link.sp inge .com/
a icle/10.1057%2Fpalg a e.hep.8300167
B own, S. 2012. Managing change in uni e si ies: a Sisyphean ask? Quali y in highe
Educa ion 18 (1), 139–146. h ps://www. and online.com/doi/abs/10.1080/13538
322.2012.663547.
Cai, Y., Pinhei o, R., Geschwind, L. & Aa e aa a, T. 2016. Towa ds a no el concep ual
amewo k o unde s anding me ge s in highe educa ion. Eu opean Jou nal o
Highe Educa ion 6 (1), 7–24. DOI: 10.1080/21568235.2015.1099457
342
Pia-Ch is ina Ro h & Sini Te äsahde & Ma i a Mäkinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Choi, M. & Ruona, W. E. A. 2011. Indi idual Readiness o O ganiza ional Change and
I s Implica ions o Human Resou ce and O ganiza ion De elopmen . Human
Resou ce De elopmen Re iew 10 (1), 46–73.
Cla k, B. 1998. C ea ing en ep eneu ial uni e si ies: O ganiza ional pa hways o
ans o ma ion. Ox o d: Pe gamon P ess.
Coa es, H. 2009. T us and he Public Good. Examining he Cul u al Condi ions
o Academic Wo k. New Yo k, NY: Pe e Lang 2006. Quali y Assu ance in
Educa ion 17(4), 430–431.
an Dijk, R. & an Dijk, R. 2009. Na iga ing o ganiza ional change: Change
leade s, employee esis ance and wo k-based iden i ies. Jou nal o
Change Managemen 9 (2), 143–163. h ps://www. and online.com/doi/
abs/10.1080/14697010902879087.
Dobbins, M. 2017. Con e gen o di e gen eu opeaniza ion? An analysis o highe
educa ion go e nance e o ms in ance and i aly. In e na ional Re iew o
Adminis a i e Sciences 83 (1), 177–199.
Do ing, A. 2002. Challenges o he academic ole o change agen . Jou nal o u he and
Highe Educa ion 26 (2), 139–148. Doi:10.1080/03098770220129415.
Fa nham, D. & Ho on, S. 2003. O ganisa ional change and s a pa icipa ion and
in ol emen in B i ain’s public se ices. The In e na ional Jou nal o Public
Sec o Managemen 16 (6), 434–445.
Fe lie, E., Musselin, C. & And esani, G. 2008. The s ee ing o highe educa ion sys ems:
A public managemen pe spec i e. Highe Educa ion 56 (3), 325–348. h ps://
sea ch-p oques -com.helios.u a. i/doc iew/220949798?pq-o igsi e=summon.
F ølich, N., Huisman, J., Slipe sæ e , S., S ensake , B. & Bó as, P. C.P. 2013. A
ein e p e a ion o ins i u ional ans o ma ions in Eu opean highe educa ion:
S a egising plu alis ic o ganisa ions in mul iplex en i onmen s. Highe
Educa ion 65 (1), 79–93.
Gill, R. 2002. Change managemen -o change leade ship? Jou nal o Change
Managemen 3 (4), 307–318. h ps://pd s.seman icschola .o g/
edb5/4043e3 983785556 18156d2 04e64 1a7ac.pd .
Gilley, A., Godek, M. & Gilley, J. W. 2011. The uni e si y immune sys em: O e coming
esis ance o change. Con empo a y Issues in Educa ion Resea ch (CIER) 2 (3), 1.
Doi:10.19030/cie . 2i3.1079.
G omo , A. & B and , T. 2011. T ans o ma ionaalinen joh ajuus muu oksessa. Tapaus-
u ki muksen koh eena o ganisaa iomuu os. Liike aloudellinen Aikakauski ja 1
(11), 65–83.
Gu i-Rosenbli , S., Sebko á, H. & Teichle , U. 2007. Massi ica ion and di e si y o highe
educa ion sys ems: In e play o complex dimensions. Highe Educa ion Policy 20
(4), 373–389. h ps://link.sp inge .com/a icle/10.1057/palg a e.hep.8300158.
Hayes, J. 2014. The heo y and p ac ice o change managemen . Palg a e Macmillan.
343
Muu oksen joh aminen ko keakoulujen yhdis yessä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
He sco i ch, L. & Meye , J. P. 2002. Commi men o o ganiza ional change: Ex ension o
a h ee-componen model. Jou nal o Applied Psychology 87 (3), 474–487. h p://
psycne .apa.o g/doiLanding?doi=10.1037%2F0021-9010.87.3.474.
Van Hou e, M. 2007. Explo ing eache us in echnical/ oca ional seconda y schools:
Male eache s’ p e e ence o gi ls. Teaching and Teache Educa ion 23 (6), 826–
839. Doi:10.1016/j. a e.2006.03.001.
Juppo, V. 2011. Muu oksen joh aminen suomalaisessa yliopis ouudis uksessa eh o eiden
näkökulmas a. Ac a Wasaensia 235. h ps://www.uni aasa. i/ma e iaali/pd /
isbn_978-952-476-335-6.pd .
Kauko, J. 2013. Dynamics in highe educa ion poli ics: A heo e ical model. Highe
Educa ion 65 (2), 193–206. Doi:10.1007/s10734-012-9538-z.
Ki is ö, J. 2018. Yliopis o : ins i uu ioi a ai ins umen eja? Vaiku aja-blogi. Joh a-
misko keakoulu. Tampe een yliopis o. h ps:// aiku aja.u a. i/yliopis o -
ins i uu ioi a- ai-ins umen eja/.
Koh amäki, V. & Balbache sky, E. 2018. Uni e si y au onomy om pas o p esen .
Teoksessa E. Pekkola, J. Ki is ö, V. Koh amäki, Y. Cai & A. Lyy inen ( oim.)
Theo e ical and Me hodological Pe spec i es on Highe Educa ion Managemen
and T ans o ma ion: An ad anced eade o PhD s uden s. Tampe e: Tampe e
Uni e si y P ess, 179–194. h p:// ampub.u a. i/handle/10024/104274.
Ko e , J. P. 2012. Leading Change. Bos on, Massachuse s: Ha a d Business Re iew
P ess.
Lewin, K. 1947. F on ie s in G oup Dynamics: Concep , Me hod and Reali y in Social
Science; Social Equilib ia and Social Change. Human Rela ions 1, 5–41. h p://
jou nals.sagepub.com/doi/pd /10.1177/001872674700100103.
LUT 2017. Lappeen annan eknillinen yliopis o. h ps://www.lu . i/uu ise /-/asse _
publishe /h33 Oeu OQWn/con en /lu -konse nin-s a egia-ja-joh amismalli-
muo ou umassa. (Lue u 15.5.2018)
Lyy inen, A. 2018. The concep o he en ep eneu ial uni e si y o analysing he
o ganisa ional ans o ma ion o highe educa ion ins i u ions. Teoksessa E.
Pekkola, J. Ki is ö, V. Koh amäki, Y. Cai & A. Lyy inen ( oim.) Theo e ical
and Me hodological Pe spec i es on Highe Educa ion Managemen and
T ans o ma ion. An ad anced eade o PhD s uden s. Tampe e: Tampe e
Uni e si y P ess, 105–118. h p:// ampub.u a. i/handle/10024/104274.
Meye , L. H. & E ans, I. M. 2003. Mo i a ing he p o esso ia e: Why s icks and ca o s
a e only o donkeys. Highe Educa ion Managemen and Policy 15 (3), 151–167.
Doi:10.1787/hemp- 15-a 29-en.
Meye , L. 2007. Collegial pa icipa ion in uni e si y go e nance: a case s udy o
ins i u ional change, S udies in Highe Educa ion 32 (2), 225–235. Doi:
10.1080/03075070701267269.
Michelsen, S. 2010. Humbold mee s Bologna. Highe Educa ion Policy 23(2), 151–172.