347
Tule aisuus aido ja Open
Badges -osaamisme ki
Osaamisme kkien mahdollisuude ja
haas ee ko keakoulu uksessa
Heli Ka jalainen & Jy i Lindén & Ja i Eskola
Johdan o
Työn, sen ekemisen apojen ja osaamis aa imus en kiih y ä muu okse o a
ollee e i alojen u kijoiden ja asian un ijoiden kas a an kiinnos uksen koh-
eina. Muu os a on a kas el u laajimmillaan neljän enä eollisena allanku-
mouksena, jossa esime kiksi keinoäly, koneoppiminen, obo iikka, nano ek-
nologia, bio eknologia ja 3D- ulos us ule a osaksi ihmisen elinympä is öä ja
kokemusmaailmaa. Uude eknologia muu a a nykyisiä amma eja ja syn-
ny ä ä uusia, mikä edelly ää ak ii is a sopeu umis a ja muu oshe kkyy ä
niin yksi yisen, julkisen kuin kolmannen sek o inkin oimijoil a. (Wo ld Eco-
nomic Fo um 2016a.) Uusien eknologioiden ja yön muo ojen on esi e y aa-
i an uudenlaisia ai oja ja osaamis a haas aen samalla muodollisen koulu uk-
sen käy ännö , a oi eenase elun ja oppimisen a ioinnin. Usein ois e un
sanonnan mukaan almis amme oppilai a öihin, joi a ei ielä ole, käy ämään
eknologioi a, joi a ei ole ielä keksi y, a kaisemaan ongelmia, joiden emme
ielä edes iedä ole an ongelmia (ks. T illing & Fadel 2009, 3). Samas a näkö-
348
Heli Ka jalainen & Jy i Lindén & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
kulmas a on a ioi u, e ä jopa 65 % alakoululaisis a pää yy lopul a sellaisiin
uusiin amma eihin, joi a ei ole ielä edes olemassa (Wo ld Economic Fo um
2016a; Eu oopan komissio 2017) ja jopa 50 % eknisen ko keakouluopiskelijan
ensimmäisenä uonna hanki us a osaamis a on anhen unu neljän enä opis-
kelu uo ena (Wo ld Economic Fo um 2016a).
Muodolliselle ko keakoulu ukselle esi e yn haas een mukaan alli se assa
muu os ilan eessa alakoh aisen subs anssin halli seminen ei enää ii ä, aan
2000-lu un oppijan ulisi olla yhdis elmä ” ie oja, ai oja ja luonne a” (Luo-
ma-aho & Sulopuis o 2017). Enää ei aiku a ii ä äl ä ope aa amma issa
suo aan a i a ia ai oja, aan opiskelijoiden ulee omaksua jous a uu a,
laaja-alais a osaamis a ja kykyä sopeu ua muu oksiin. Luo uus, k ii inen aja -
elu, aloi eellisuus ja ongelman a kaisukyky o a ä kei ä ai oja sel iy yäk-
semme monimu kaisuudes a ja muu okses a nykypäi än yh eiskunnassa. (Eu-
oopan komissio 2018; Luoma-aho & Sulopuis o 2017.) Ongelman a kaisuna
on e ilaisissa apo eissa ja sel i yksissä näh y uudenlais en yöelämä ai ojen
lii äminen ja niiden a ioin i yhä oimakkaammin osaksi muodollis a ko -
keakoulu us a, jopa sen keskiöön. E i yh eyksissä ja näkökulmas a iippuen
oidaan puhua myös 2000-lu un aidois a, genee isis ä aidois a, a ain aidois-
a ai pehmeis ä aidois a (T illing & Fadel 2008; Lindén, Annala & Mäkinen
2016; Binkley ym. 2012; Ma in 2018; Eu oopan komissio 2018). Tässä u ki-
muksessa ällaisia pe in eisiä oppialoja ja oppiaine ajoja yli ä iä ja yöelämän
uusis a osaamis aa imuksis a nouse ia ai oja ku su aan ule aisuus aidoiksi.
Vaa imus ule aisuus ai ojen linki ämises ä ja sijoi amises a osaksi ko -
keakoulu us a ai jopa sen keskiöön synny ää joi ain pe us a anlaa uisia jän-
ni ei ä. Ko keakoulu us on pe us unu his o iallises i ie eenalakoh aiseen
ie oon ja ämän iedon logiikan ja suh eiden sii ämiseen seu aa alle suku-
pol elle (esim. Young 2011). Tule aisuus ai ojen k i iikki o maalin koulu uk-
sen kehyksessä pe us uu kysymykseen sii ä, oiko ällaisia ai oja kehi ää e il-
lään ie eenalakoh aises a subs anssis a. Tu kimukseen pe us u a koulu us
on his o iallises i läh eny sii ä, e ä ie o ja sen logiikka on myös aidollisen
osaamisen ja ymmä ämisen pe us alla. Siksi näiden ai ojen lisäämis ä ope-
ussuunni elmaan ai niiden a ioin ia ei ole aina pide y ko keakoulu ukseen
sopi ana. Sinällään ule aisuus- ja yöelämä ai ojen ope aminen on näh y
349
Tule aisuus aido ja Open Badges -osaamisme ki
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
ä keänä osana koulu us a, mu a iime aikoina u kija o a huoles unee sii-
ä, näy äy y ä kö ällaise aido opiskelijalle ja oisaal a ins i uu iolle jopa
liian houku ele il a ie eenalape us aisen ja eo ee isen aineksen innalla.
(Wheelahan 2009; 2010). Tämän akia e ää u kija o a alkanee puhua ko -
keakoulu uksen ope ussuunni elman k iisis ä. K iisiy ymisen on aja el u joh-
u an sii ä, e ä ie eenalakoh ainen ie o on sy jäy e y ope ussuunni elman
keskiös ä. (Wheelahan 2010; Young 2013.)
Digi aalise osaamisme ki o a yksi ajankoh ainen ja iime aikoina laa-
jal i esillä ollu keino py kiä a kaisemaan ule aisuus ai ojen ja niiden un-
nus amisen ongelmaa, niin muodollisen koulu uksen ulkopuolella kuin se
sisälläkin (esim. Bowen & Thomas 2014; Educa ion Design Lab 2017; Raish
& Rimland 2016). Osaamisme kkien aus alla on in o maaliin koulu ukseen
lii y ä pe usaja us, jonka mukaan oppimis a apah uu olennaises i myös
pe in eisen luokkahuoneen ulkopuolella, ku en p ojek eissa, ha as uksissa,
in e ne issä ja jä jes ö oiminnassa. E ilais en epämuodollis en mu a a oi -
eellis en oppimis apah umien yh eydessä oppija kehi ä ä ja jalos a a u-
le aisuus ai ojaan, mu a näin hanki ua osaamis a on aikeaa saada näky iin
o maalin koulu uksen a ioin ijä jes elmissä ja osana ek y oin ip osesseja
yleisemminkin. Osaamisme kkien syn ymisen aus alla oli a oi e kehi ää
sellainen konsep i, joka mahdollis aa o maalin ja in o maalin oppimisen
lisäksi myös non- o maalin oppimisen kau a saa ujen ai ojen ja osaamisen
unnis amisen ja ekee ne näky iksi ja e ail a iksi. Näin osaamisme ki oi-
mi a sil ana o maalien, non- o maalien ja in o maalien koulu uskon eks-
ien älillä mahdollis aen hy in e ilais en ai ojen unnus amisen oppimisen
sijainnis a ja a as a iippuma a. Me kkien aja ellaan uke an muun muassa
oppimispolkujen allen amis a, saa u us en ies imis ä, mo i oin ia sekä in-
no oin ia ja jous a uu a. (Mozilla Founda ion, Pee 2 Pee Uni e si y & The
MacA hu Founda ion 2012; Blackbu n, Po o & Thompson 2016).
Tässä a ikkelissa a kas elemme eläy ymismene elmän a ulla uo e ujen
ki joi elmien äli ämää ku aa osaamisme keis ä ja ule aisuus ai ojen un-
nus amises a ko keakoulu uksessa. Ta koi uksemme on sel i ää, millaisia
ule aisuus ai oja me kkien a ulla oi aisi unnus aa ja millaisia pe us ei a ai
es ei ä me kkien hyödyn ämiselle on löyde ä issä muodollisessa koulu uk-
350
Heli Ka jalainen & Jy i Lindén & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
sessa. Osaamisme ki a joa a mahdollisuuden a kas ella myös yleisemmin
ule aisuus ai oihin ja niiden unnus amiseen lii y iä jänni ei ä ko kea-
koulu uksessa. Viimeisen kolmen uosikymmenen aikana ja e i yises i osana
Bolognan p osessia ko keakoulu ukseen uodu osaamispe us aisuuden ja
osaamis a oi eiden pe iaa ee o a heijas unee oimakkaas i koulu usaja -
eluun (esim. Mäkinen & Annala 2010). Osaamisme kkien myön äminen
osana muodollis a koulu us a on yksi käy ännöllinen osoi us osaamispe us-
aisuuden lii ymises ä yhdeksi keskeisis ä ko keakoulu uksen suu is a ke -
omuksis a. Osaamisme ki osana muodollis a koulu us a ii aa a ainakin
kah een unnis e a aan ulo u uu een, ie eenalakoh aises a iedos a e illi-
sen osaamisen unnis amiseen ja unnus amiseen ( ule aisuus aido ) sekä oi-
saal a osaamispe us aiseen aja eluun, jossa yleisemmän ie eenalakoh aisen
iedon ka umisen sijas a äh äyspis eenä on henkilökoh aisen yöelämäkom-
pe enssin lisääminen yksilön omia a oi ei a ja ah uuksia unnis amalla ja
hyödyn ämällä. Tässä mielessä osaamisme kkien oidaan aja ella uo an muo-
dollisen koulu uksen sisään osin uudenlaisen a ioin iin ja u kin oaja eluun
lii y än logiikan, jossa henkilökoh ais a ope ussuunni elman ulkopuolis a
osaamis a unnus e aisiin i allis en ku ssisuo i us en ja a osanojen innal-
la. Logiikalla on kui enkin selkeä aja uksellinen yh eys alli se aan ko kea-
koulu uksen ope ussuunni elma-aja eluun, jossa osaamispe us aisuus ja ule-
aisuus aido on yhä oimakkaammin lii e y myös muodollisen koulu uksen
läh ökohdiksi.
Tule aisuus aidois a ei ole maailmanlaajuises i yh eises i so i ua mää i-
elmää ai ii ekehys ä (Ma in 2018), aikka mää i elyä o a ehnee usea
aho (Kyllönen 2012). Työelämässä a oi el a ia osaamisia ja ai oja oidaan
ka oi aa esime kiksi hyödyn ämällä ekoälyyn pe us u aa pal elua, jossa
osaamis a pee mallinne aan osaamiska oiksi (Si a 2018). Osaamiska ojen
a ulla osaamis a pei a ja a jon aa py i ään kohden amaan eaaliaikaises i.
Osaamiska a keski y ä lähinnä yöllis ymisen edelly ys en pa an amiseen,
mu a ule aisuus ai oja on mahdollis a lähes yä myös kokonais al aisemmin.
Ta kas elemme seu aa assa lähemmin esime kkiä laaja-alaisemmas a ule ai-
suus ai ojen ii ekehykses ä. Vali u ii ekehys on aus oi anu u kimuksen
kehyske omuksia ja sen a ulla ule aisuus ai ojen osaamisaluei a on a kas-
351
Tule aisuus aido ja Open Badges -osaamisme ki
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
el u myös aineis on analyysiosassa. Seu aa assa ku a u ii ekehys alikoi ui
u kimuksen a kempaan a kas eluun juu i kokonais al aisuu ensa uoksi.
Taulukko 1. P21- ii ekehys
(mukaillen Kay 2010, x ; T illing & Fadel 2009)
Elämä- ja u a aido Oppimisen ja inno oinnin
aido
Tie o-, media- ja
eknologia aido
• Jous a uus ja sopeu umis-
kyky
• Aloi eellisuus ja i seohjau-
u uus
• Sosiaalise ja kul uu ise
aido
• Tuo a uus ja as uullisuus
• Joh ajuus ja as uu
• K ii inen aja elu ja ongel-
man a kaisu
• (asian un ijan aja elu)
• Vies in ä ja yh eis yö
(kompleksinen ies in ä)
• Luo uus ja inno oin i
(so elle u mieliku i us ja
keksiminen)
• In o maa ioluku ai o
• Medialuku ai o
• Tie o- ja ies in ä ekniikka-
aido
Ydinaihee : äidinkieli, kieli ai o, ai ee , ma ema iikka, alous iede, iede, maan iede, his o ia,
hallin o ja kansalais oimin a
21. uosisadan eema : maailmanlaajuinen ie oisuus, ahoi ukseen, alou een, liike-elämään
ja y i äjyy een lii y ä luku ai o, kansalaiskas a us, e eysosaaminen, ympä is öluku ai o
Pa ne ship o 21s Cen u y Skills (myöh. P21) - ii ekehyksessä aido on jae -
u neljään osioon, jo ka on esi el y aulukossa 1. Tässä ii ekehyksessä ai ojen
me ki ä yy ä on myös analysoi u suh eessa oisiinsa. Oppimisen ja inno-
oinnin aido on nos e u oimijan i senäisyyden ja elinikäisen oppimisen
näkökulmis a keskeisiksi. Kyky kysyä ja as a a ä keisiin kysymyksiin, sano-
un k ii inen a kas elu, ongelmien osoi aminen ja a kaiseminen, muiden
kanssa kommunikoin i ja yösken ely sekä uuden iedon ja inno aa ioiden
luominen o a ollee aina oppimisen ja uudis amisen ydin ä. (T illing & Fadel
2009, 49–50.)
P21- ii ekehyksen ohella usein käy e y kehys, ATC21S, pe us uu Assess-
men & eaching o 21s cen u y skills (ATC21S) -p ojek iin, jossa keski y iin
e i yises i mää i elemään ule aisuus ai oja sekä kehi ämään näiden mi aa-
mis a ja a ioin ia. Kymmenen ai oa jae iin neljään ka ego iaan: a a aja el-
la, a a yöskennellä, yö älinee ja kansalaisena maailmassa. (ATC21S 2018;
Jy äskylän yliopis on koulu uksen u kimuslai os 2018.) Eu oopan komissio
on puoles aan kehi äny eu ooppalaisen luoki usjä jes elmän ESCO:n, joka

352
Heli Ka jalainen & Jy i Lindén & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
unnis aa ja luoki elee Eu oopan yöma kkinoiden ja koulu usjä jes elmien
näkökulmas a amma ikoh aisia ai oja, osaamisaluei a ja pä e yyksiä (ESCO
2018a). ESCO-luoki elun kau a on mahdollisuus e siä mää i elmiä laa-
ja-alaisiin osaamisiin, esime kiksi lii yen iedon so el amiseen, ie o- ja ies-
in ä ekniikkaan, kieli ai oon ja sosiaalisen kanssakäymiseen (ESCO 2018b).
ESCO-luoki elussa on monia yh äläisyyksiä Maailman alous oo umin luo-
ki ukseen, joka pe us uu kymmenelle sellaiselle aidolle, joi a yksilö a i see
uonna 2020 aiemmin maini un neljännen eollisen allankumouksen al-
kaessa: 1. kompleksinen ongelman a kaisu, 2. k ii inen aja elu, 3. luo uus, 4.
ihmis en joh aminen, 5. muiden kanssa koo dinoin i, 6. unneäly, 7. a ioin i
ja pää öksen eko, 8. pal elusuun au uneisuus, 9. neu o elu aido ja 10. kogni-
ii inen jous a uus (Wo ld Economic Fo um 2016b).
E ilaise ule aisuus ai ojen mää i ely pii ä ä melko yh enäisen ku an
2000-lu un oppijas a. Hänen aja ellaan ole an ohkea ja u elias, oimin an-
sa ee ises ä pe us as a sel illä ole a joh ajuu een ja luo uu een suun au u a
k ii inen aja elija. Edelleen ko os u a ies in ä- ja yh eis yö aido , moni-
luku ai o sekä sys eemi- ja muo oiluaja elu. (Luoma-aho & Sulopuis o 2017,
16–17.) Näi ä ai oja kokoa ana oidaan pi ää esilienssiä, sel iy ymiskykyi-
syy ä, jolla a koi e aan suju aa ja jous a aa oimin aa yllä ä issäkin ilan-
eissa sekä ennakoin ia ja yhdessä oppimis a. Saman yyppiseen aja ukseen
ii aa a myös T illing ja Fadel (2009), joiden mukaan ule aisuuden osaajal-
a aadi aan kah a ai o alikoimaa yön suo i amiseksi: 1) kykyä hankkia ja
so el aa nopeas i uu a ie oa sekä 2) osaamis a hyödyn ää pääasiallisia ule ai-
suus ai oja: ongelman a kaisua, ies in ää, iimi yö ä, eknologian hyödyn ä-
mis ä ja inno aa io a.
Myös yönan ajien näkemys as a almis uneil a aadi a is a aidois a
nouda aa pi käl i samaa linjaa. Heidän as auksissaan ko os u a seu aa a
osaamiskokonaisuude : 1) kyky yöskennellä iimissä, 2) kyky ehdä pää öksiä
ja a koa ongelmia ja 3) kyky ies iä ihmis en kanssa niin o ganisaa ion sisällä
kuin ulkopuolellakin (Adams 2014; Talouselämä 2016). Vuonna 2018 halu u-
ja ai oja o a myös halukkuus oppia, asiakkaiden ymmä äminen ja muu ok-
seen sopeu uminen (Lynch 2018). Huomioi a aa kui enkin on, e ä yönan a-
jien ja yön ekijöiden näkemykse a i a is a aidois a e oa a jonkin e an
353
Tule aisuus aido ja Open Badges -osaamisme ki
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
oisis aan. Työn ekijä paino a a muun muassa ah aa i - ja digiosaamis a,
amma iosaamis a, kieli ai oa ja kansain älis ä osaamis a. Työnan ajien as-
auksissa ko os uu puoles aan muu u aan ule aisuu een almis au uminen
eli ah o kehi yä ja halua oppia uu a, jous a uus yöaikojen ja yön muo ojen
suh een sekä muu os almius ja sopeu umiskyky (Talouselämä 2016).
Open Badges -konsep i
Open Badges -osaamisme kkien kansain älinen kehi ys yö alkoi uonna
2010, jolloin Mozilla-sää iö yhdessä MacA hu -sää iön kanssa aloi i a
Open Badges -p ojek in ja ensimmäise p o o yypi Open Badges -me keis ä
esi el iin Ba celonassa Mozilla Fes i al - apah uman yh eydessä (Open Badges
2018). Vuonna 2012 julkais iin be a- e sio Open Badges -me kkien a oimes a
eknises ä in as uk uu is a (OBI), mikä mahdollis i muun muassa e ilais en
alus ojen kehi ys yön (ks. Dimi ije ić, De edzić, Jo ano ić & Milikić 2016;
A aujo, San os, Ped o & Ba is a 2017). Tie ä äs i ensimmäisen suomalaisen
Open Badge -me kin myönsi 4.4.2013 Opin okeskus Si is (Pakanen 2018)
hyödyn äen Open Badge Fac o y -alus aa, jo a kehi e iin TEKES-a o e k-
kohankkeessa (Myllymäki & Hakala 2014). Open Badges -me kkien suo-
mennoksena käy e ään Lo a Pakasen ja E ic Roussellen kehi ämää käsi e ä
(digi aalinen) osaamisme kki. Te min pohjana käy e iin pa iolaisille u uja
e mejä hihame kki ja ai ome kki. (Pakanen 2018.)
Osaamisme kkejä käy ä ä Suomessa jä jes ö , apaan si is ys yön ja
oisen as een oppilai okse , ko keakoulu us ja y i ykse . Osaamisme kkien
käy ö osaamisen unnis amisessa ja unnus amisessa läh i Suomessa liik-
keelle hi aanlaises i, sillä syksyllä 2015 me kkejä oli myönne y ain 16 300.
Huh ikuussa 2018 myönne yjen me kkien mää ä yli i kui enkin 122 000 kpl
(Open Badge Fac o y 2018). Huomiona ois a on, e ä esi e y lukema sisäl ä-
ä ainoas aan Open Badge Fac o yn kau a myönne y me ki , ei muiden as-
aa ien alus ojen ai oppimisympä is öjen omien me kkijä jes elmien kau a
myönne yjä me kkejä. Yksi suu impia osaamisme kkihankkei a on ollu Hä-
meen amma iko keakoulun, Omnian ja Oulun amma iko keakoulun Oppi-
minen Online -hanke, jonka kau a on myönne y yli 10 000 Ope. i-hankkeen
mää i elemää ope ajien - ai oihin lii y ää me kkiä (Oppiminen Online
354
Heli Ka jalainen & Jy i Lindén & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
2018). Hankkeen pe us eella myös ope us- ja kul uu iminis e iö on o anu
osaamisme ki yhdeksi amma illisen ope us- ja ohjaushenkilös ön oimenpi-
deohjelman kehi yskoh eeksi (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2017).
Globaalis i Open Badges -me ki o a käy össä e i yises i Yhdys alloissa,
Englannissa, I lannissa, Ranskassa ja Aus aliassa. Globaaleis a oimijois a
muun muassa IBM on o anu osaamisme ki käy öön henkilös ön osaamisen
ja saa u us en näky äksi ekemisessä (IBM 2018). NASA (2018) käy ää digi-
aalisia me kkejä amma illisen kas un seu aamiseen ja dokumen oimiseen ja
Mic oso (2018) myön ää me kkejä e ilais en se i ioin i es ien suo i aneil-
le. Nuo en osaamis a unnis e aan ja unnus e aan kaupunki asolla muun
muassa Chicagossa, jossa py i ään ikkomaan es ei ä koulussa apah u an
oppimisen ja koulun ulkopuolella apah u an oppimisen älillä a joamalla
nuo ille uusia oppimispolkuja kaupungin e i oimijoiden kau a. Vuonna 2013
alkanu Chicago Summe o Lea ning -p ojek i on kas anu ympä i uo iseksi
oppimisen mahdollis ajaksi yli 120 o ganisaa ion oimalla. (Chicago Ci y o
Lea ning 2018.)
Digi aalise me ki
Sanaki jamää i elmän mukaan digi al badge -käsi eellä a koi e aan käy ä-
jäp o iiliin ai - iliin lii y ää nimike ä ai ku ake a, joka odis aa esime -
kiksi sosiaalisessa mediassa, koulu us- ai pelialus alla jonkin aidon ai sijoi-
uksen saa u amisen, ai a oi een o eu amisen (Dic iona y.com 2018).
Badge eli me kki on siis symboli ai mi a i saa u ukses a, aidos a, ominai-
suudes a ai mielenkiinnon koh ees a (Mozilla Founda ion ym. 2012). Tunne-
uimpia ällais en me kkien käy äjiä o a a mas i pa iolaise , joiden ai o-
me ki pa ion pe us aja Robe S ephenson Smy h Baden-Powell o i osaksi
pa io oiminnan päämää iä jo yli sa a uo a si en (Aulio 1987, 11–12). Toi-
nen pe in einen me kkien käy äjä on a meija, jossa me kkien a ulla esi e y
saa u ukse o a osa i allis a asemaa ja s a us a yh eisössä (Ziche mann &
Cunningham 2011, 56).
Digi aalise me ki o a ullee iime uosina käy öön muuna muassa e i-
laisissa in e ne -pal eluissa osana pelillis ämis ä. Ziche mann ja Cunningham
(2011, xi ) mää i ele ä pelillis ämisen peliaja elun ja pelimekanismien hyö-
355
Tule aisuus aido ja Open Badges -osaamisme ki
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
dyn ämiseksi ilan eissa, joissa a oi eena on si ou aa käy äjiä ja a kais a
ongelmia. Pelillis ämisen a koi uksena on siis edis ää pal elunkäy äjien osal-
lis umis a ja si ou amis a pal eluun peleis ä u ujen ominaisuuksien a ulla.
Pelillis ämisen keinoja oi a olla muun muassa pis ee , aso , pis e auluko ,
haas ee , eh ä ä ja me ki . Käy äjä halua a ke ä ä me kkejä e i syis ä. Jo -
ku pi ä ä me kkien ke äämises ä, oisille hy in suunni el u ja a okas me k-
ki oi olla a oi elemisen a oinen pelkäs ään es ee isis ä syis ä. Mikäli pal-
eluun on akenne u e ilaisia a oi ei a, me ki ke o a pal elun käy äjälle
a oi eiden saa u amises a ai e enemises ä niiden suun aan. ( Ziche mann
& Cunningham 2011, 36, 55.)
Open Badges -osaamisme kki on digi aalinen me kki, jolla oidaan i-
suaalises i osoi aa monia e ilaisia saa u uksia, osaamisia ja ai oja. Me keil-
lä oidaan osoi aa joko yleisempiä iimi yön kal aisia ule aisuus ai oja ai
e i yiseen subs anssiin pe us u ia ai oja, esime kiksi ohjelmoin ikielen hal-
lin aa. Nii ä oidaan käy ää myös osallis umisen oden amisen i allisina
se i ikaa eina. Yh eis ä on, e ä niiden a ulla a oi ellaan sellais en ai ojen
unnus amis a, joi a pe in eise koulu uksen a joaja ei ä muu en unnis a
ai unnus a. (Openbadges.o g 2018.) Osaamisme kki koos uu png-ku as a
sekä siihen lii e ys ä me ada as a. Me ada a sisäl ää esime kiksi iedo myön-
äjäs ä ai myön ämisen k i ee eis ä, odis ee , joilla osaaminen odenne aan,
myön ämispäi ä sekä mahdollise suosi elija . (Openbadges.o g 2018.)
Open Badge -osaamisme kin e o aa muis a digi aalisis a me keis ä siihen
lii e y me ada a, joka joko nos aa ai laskee me kin a oa niin myön äjälle,
saajalle kuin loppukäy äjällekin. Me kin myön äjänä oimii useimmi en
o ganisaa io, jonka nimi ja in e ne -osoi e on lii e y me kkiin. Myön äjän
iedo ke o a me kin saajalle ja loppukäy äjälle muun muassa me kin luo-
e a uudes a ja usko a uudes a. Mi ä unne umpi myön äjä aho on, si ä
enemmän me kkiä odennäköises i a os a a sekä me kin saaja e ä sen lop-
pukäy äjä (esim. Myllymäki & Hakala 2014; Loughlin ym. 2016). Vuonna
2017 OBI-s anda diin päi i e iin suosi elu-ominaisuus, joka mahdollis aa
sekä me kkien myön äjien e ä i se me kkien suosi elu kolmansien osapuol-
en (o ganisaa ioiden) ahol a (ks. Hickey 2017) ja ominaisuus lisää me kkien
luo e a uu a en ises ään. Me kin k i ee i puoles aan ke o a , millä pe us-
362
Heli Ka jalainen & Jy i Lindén & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
ja sopeu umisky yn (T illing & Fadel 2009, 75–77), aloi eellisuuden e ä
i seohjau u uuden (T illing & Fadel 2009, 78–79) sekä myös uo a uuden
ja as uullisuuden aidoissa (T illing & Fadel 2009, 82–83). Toisaal a aido
saa oi a yli ää myös pääluokka aja . Esime kiksi ongelman a kaisu ai o-
ja ku ail iin sekä elämä- ja u a ai ojen e ä joh ajuus ja as uu - ai ojen alla
(T illing & Fadel 2009, 84–85) lisäksi oppimisen ja inno oinnin ai ojen ja
k ii isen aja elun ja ongelman a kaisu ai ojen ka ego iassa (T illing & Fadel
2009, 50–54).
Pää- ja alaluoki elun jälkeen jäi aineis oon ielä muu amia ule aisuus-
ai oja, jo ka ei ä suo aan sopinee mihinkään P21- ii ekehyksen almiis a
luokis a, mu a jo ka oli a selkeäs i sijoi e a issa elämä- ja u a ai ojen alle.
Tällaisia ai oja oli a yönhaku aido ja i sensä ma kkinoin i aido . Lisäksi
amma illisena e i yisosaamisena maini iin ope ajien e iy ämisen ai o, jolla
ii a iin selkeisiin eh ä änan oihin. Aineis ossa maini iin myös muu amia
P21- ii ekehyksen ydin ai oja ku en suullinen ja ki jallinen ies in ä, kieli ai-
do ja musikaalinen osaaminen sekä muu ama 21. uosisadan eemoihin lii -
y ä ai o ku en kansalaisuus aido , k ii inen kansalaisuus, liikunnallinen
osaaminen, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, asa-a on edis äjyys, ympä is ö-
ai ajuus ja ympä is ö ie oisuus.
Kehyske omuksissa oli maini u esime kinomaises i kolme ule aisuus-
ai oa: iimi yö aido (n=8), ongelman a kaisu aido (n=6) ja ies in ä aido
(n=3), ja ymmä e ä äs i nämä aido sai a myös mää ällises i eni en mai-
nin oja a inoissa. Esime kkien uominen kehyske omukseen oli kui enkin
pe us el ua, koska ne sel äs i johda i a as aaja poh imaan ai oja oikeassa
ii ekehyksessä, minkä myös edellä esi e y aulukoin i uo hy in esiin. Esi-
me kkeinä maini ujen ule aisuus ai ojen lisäksi as auksis a oli e i el ä issä
ie o- ja ies in ä ekniikka aido (n=7) ja joh amis aido (n=3). Yksi äisis ä
ule aisuus aidois a 37 % sijoi ui elämä- ja u a ai oihin, 32 % oppimisen ja
inno oinnin ai oihin, 16 % ie o-, media- ja eknologia ai oihin, 11 % 21. uo-
sisadan eemoihin ja 5 % ydin ai oihin. Ehkä hieman yllä äen ie o-, media- ja
eknologia aido ei ä ollee e i yisen me ki ä ässä oolissa, aikka niis ä on
julkisuudessa keskus el u paljon (esim. Eu oopan komissio 2018). Tule aisuus-
aido jakaan ui a melko asaises i kolmeen pääluokkaan. Kaikki kohdejou-

363
Tule aisuus aido ja Open Badges -osaamisme ki
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
ko (1–3) ehdo i a ai oja kaikkiin kolmeen pääluokkaan lukuun o ama a
kohdejoukkoa 2, jos a ei ullu yh ään ehdo us a ie o-, media- ja eknologia-
ai oihin. Muu oin ehdo ukse e i kohdejoukois a jakaan ui a asaises i jopa
e i alaluokkien kesken.
Ve a aessa a inoissa maini uja ule aisuus ai oja uonna 2020 a i a-
ien ai ojen lis aan (Wo ld Economic Fo um 2016b) huoma aan sel iä as-
aa uuksia. Kymmenes ä aidos a ain kaksi ai oa jäi maini sema a. Puu -
umaan jäi ä a ioin i ja pää öksen eko (7.) sekä pal elusuun au uneisuus
(8.). Saman asian oi ode a myös e a aessa aulukossa 3 maini uja ai oja
Eu oopan komission (2018) ai yönan ajien (ks. Adams 2014; Talouselämä
2016) lis auksiin. Vas aus en pe us eella ehdy ha ainno o a linjassa aiempi-
en ule aisuus ai ojen me ki ys ä a kas elleiden u kimus en kanssa. Näissä
ko os e iin ule aisuus ai ojen me ki ys ä osana opin oja nimenomaan opis-
kelijoiden yöllis ymis almiuksien kehi ämisessä (esim. Bowen & Thomas
2014; De edzić ym. 2015). Aiemmissa u kimuksissa on esi e y, e ä ko kea-
kouluopin ojen aikana opiskelijoille syn yy ope ussuunni elmien mukais en
sisäl öjen ohella koulu uksen si u uo eena piilo-osaamiseksikin ku su uja
ule aisuus ai oja, jo ka ei ä näy u kin o odis uksessa ei ä kä si en ule un-
nis e uksi ja unnus e uksi (Myllymäki & Hakala 2014; Bowen & Thomas
2014). Tähän lii yen aineis on analyysin pe us eella oli unnis e a issa
kolme jänni eis ä eemaa, jo ka lii y ä osaamisme kkien hyödyn ämiseen
ule aisuus ai ojen unnus amisessa ko keakoulukon eks issa: 1) osaamisen
unnis aminen ja unnus aminen, 2) yöelämäsuhde ja 3) osaamisme ki ä-
lineenä.
Tule aisuus ai ojen osaamisen unnis aminen ja unnus aminen näh iin
a okkaaksi useissa as auksissa. Tule aisuus aido unnis e iin olemassa ole-
ana osana ko keakouluopin oja ja oppimisp osesseja, mu a näihin lii y ää
osaamis a ei a sinaises i unnus e a osana a ioin ijä jes elmiä. Tässä yh ey-
dessä osaamisme ki näh iin hy änä keinona ah is aa ja äyden ää olemassa
ole aa osaamis a. Ha ain o ah is aa aiempaa u kimus a, jossa osaamisme k-
kejä on a kas el u joko– ai-ase elman sijaan pe in eisiä a ioin imene elmiä
äyden ä änä oimin ana. Ku en Bowen ja Thomas (2014) huomau a a ,
osaamisme kkien a koi us ei ole pois aa i allisia se i ikaa eja ja odis uk-
364
Heli Ka jalainen & Jy i Lindén & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
sia, aan uoda niiden innalle uusi apa unnis aa sellais a osaamis a, ai oja ja
saa u uksia, joi a ei ole aiemmin dokumen oi u odis uksiin. Osaamisme ki
oisi a oimia ko keakouluissa äydennyksenä ja aih oeh ona pe in eiselle
a ioinnille. (Blackbu n ym. 2016; Bowen & Thomas 2014.)
Vas auksissa osaamisme ki näh iin opiskelijoi a kannus a ina, palki -
se ina ja mo i oi ina e enkin ilan eissa, joissa ne kohdis ui a pe in eisen
a ioinnin ulkopuolelle jää iin ai oihin, ansioihin ai henkilökoh aisiin
ominaisuuksiin. Osaamisme ki an a a yksi yiskoh aisempaa ie oa yksi-
lön osaamises a ja aidois a, ja niihin on mahdollis a allen aa konk ee i-
sia, näy öön pohjau u ia odis ei a osaamises a, joka ei äl ämä ä ajoi u
oppimis a oi eissa mää i el yyn aa imus asoon. (Bowen & Thomas 2014;
Kim 2014; Loughlin ym. 2016; I ow & Hickey 2016.) Toisaal a kehyske o-
mus en a ioin i oi myös esiin, e ä ule aisuus aido kuulu a olennaisena
osana kaikkeen opiskeluun ja nii ä opi aan opin ojen aikana ilman e illisiä
ku sseja. Tällä pe us eella näis ä aidois a ei olisi a peen myön ää e illisiä
se i ikaa eja. Myllymäki ja Hakala (2014) huomau a a , e ä kumuloi u an
piilo-osaamisen unnis aminen on aikeaa, kun oppiminen apah uu pieninä
osina monien ku ssien si u uo eena. Aineis on pe us eella näh iin myös, e ä
ule aisuus ai oja ei pi äisi a ioida e ikseen, koska nii ä ei ole ope ussuunni-
elmassa mää i el y osaksi aadi a aa osaamis a. Jos a ioin ia ehdään, pi-
äisi aido saada mää i el yä myös ope ussuunni elma asolle. E äässä ke o-
muksessa ode aankin: Jos me kkien myön ämiseen lähde ään, ai oja on myös
ope e a a ja nii ä on sisälly e ä ä ope ussuunni elmiin – sekä opin ojaksoihin
in eg oiden e ä omina kokonaisuuksinaan.
Vas aaja näki ä myös, e ä ule aisuus ai ojen lii äminen osaksi ko -
keakoulujen osaamispe us ais a ope ussuunni elmaa aiheu aa jänni ei ä
e i yises i ie eenalakoh aisen subs anssiosaamisen ja ule aisuus ai ojen a -
ioinnin älille. Vaikka ule aisuus ai ojen unnis aminen ja unnus aminen
saa e aan kokea yönan ajien a peis a läh e äksi, a os a a yönan aja e i-
yises i ko keakouluopiskelijoiden subs anssiosaamisen lisäksi kykyä hankkia
ja analysoida uu a ie oa, a kais a ongelmia ja aja ella k ii ises i (Hakala ym.
2010; Raish & Rimland 2016). Genee isiksi luoki el a ien ule aisuus ai ojen
ja ie eenalakoh aisen subs anssi iedon is i ii a lii yy ajankoh aiseen ko kea-
365
Tule aisuus aido ja Open Badges -osaamisme ki
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
koulu uksen ope ussuunni elmaa käsi ele ään koulu ussosiologiseen keskus-
eluun. Youngin (2011) mieles ä e i yisen a kkaa aisina on ol a a silloin, kun
genee ise aido e o e aan ie eenalape us aisis a sisällöis ä ja e iy e ään i se-
näisiksi ope ussuunni elmallisiksi ai pedagogisiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin
on aa ana, e ä e illisen aidon ai osaamiskokonaisuuden opiskelu i o e aan
sen aus alla ole is a alakoh aisis a ie o aken eis a ai odellisis a kon eks-
eis a. Youngin mukaan ämä oi synny ää opiskelijalle asian un ijuuden ja
ilmiöiden ymmä ämisen kannal a ei- oi o a an ha haku an, jonka mukaan
genee ise aido oisi hankkia ai nii ä oisi hyödyn ää ilman iedollis a ym-
mä ys ä a sinaises a asiasisällös ä ( . Lindén ym. 2016).
Tule aisuus ai ojen a peellisuus ja hyö y yöelämässä näh iin aineis-
ossa pe us eena ule aisuus ai ome kkien suo i amiselle. Tule aisuus aido
linki e iin ah as i yöelämän aa imuksiin ja nii ä ku a iin a ain aidoiksi,
joi a a i aan ule aisuudessa yhä enemmän. Tai ojen koe iin myös ole an
osa asian un ijan käy ännön yöhön lii y ää ai oa senaalia, joka mahdol-
lis aa monipuolis en ja moninais en yö eh ä ien suo i amisen. Aineis ossa
esi e iin, e ä ule aisuus ai ome kkien a ulla on mahdollisuus an aa selkeä
ku a omis a aidois a po en iaaliselle yönan ajalle ja yöelämän kansain ä-
lis ymisen myö ä myös globaalis i. Näkemyksiin löy yy ukea aiemmis a u -
kimuksis a ja hankkeis a e i puolil a maailmaa, joissa ule aisuus ai oja on
lähde y sanallis amaan osaamisme kkien muo oon (esim. Educa ion Design
Lab 2017; De edzić ym. 2015; Loughlin ym. 2017; De ybe y ym. 2016).
Esime kiksi 21s Cen u y Skills Badging Challenge -p ojek issa ule aisuus-
ai ome kkejä on suunni el u ja o eu e u yh eis yössä ko keakoulujen ja
yönan ajien kesken. P ojek in a oi eena on ollu ku a a me kkien a ulla
ko keakouluopiskelijoiden odis uksen ulkopuolelle jää ää oppimis a yön-
an ajalle mielekkäällä a alla. Työnan aja ei ä ole niinkään kiinnos unei a
iedon ja osaamisen alkupe äs ä. Tä äkin enemmän hei ä kiinnos a a konk-
ee ise näy ö sellaises a osaamises a, jossa ie oa on so elle u. (Educa ion
Design Lab 2017.) Ko keakoulu uksen kon eks issa ällainen osaamisdisku s-
si on saanu osakseen myös unsaas i k i iikkiä. Tiedon alkupe än ohi a a
osaamispe us aisuuspuhe nähdään k i iikissä osaamisen hyödykkeis ämisenä,
366
Heli Ka jalainen & Jy i Lindén & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
joka on paikoin is i iidassa ko keakoulu uksen yh eiskunnallisen ja si is yk-
sellisen eh ä änannon kanssa. (Mäkinen & Annala 2010.)
Aineis os a oli myös ha ai a issa huoli, e ä opiskelijoilla ei ole äl ämä -
ä kokemus a ule aisuus ai ojen a ioin ia a en, koska aido kehi y ä
pi käl i yöelämäkon eks issa:
These skills should no be e alua ed alongside s udies because s uden s who
a e unde going hei academics a e in a lea ning en i onmen and ha e no
ye been exposed o he p o essional se ing in a company whe e hey would be
p o icien in p oblem sol ing skills, communica ion skills and eam wo king
skills.
Epäil iin myös, e ä opiskeluaika i sessään on opiskelijoille poikkeuksellinen
ajanjakso elämässä, jolloin oikea yösken ely a a ei ä äl ämä ä ule esille
lainkaan ja oi ule aisuus ai ojen a ioinnin osal a an aa i heellis ä ie oa
opiskelijas a. Ol iin myös huolissaan sii ä, e ä ule aisuus ai ojen a ioimi-
nen lisää opiskelijoiden s essiä ja uo ”jenkkimäis ä” kilpailukul uu ia ko -
keakouluihin. Toisaal a, ku en aiemmissakin u kimuksissa (esim. Loughlin
2016) on käyny ilmi, oi o iin myös ässä aineis ossa osaamisme kkien hake-
misen ole an hauskaa ja jous a aa lisäämä ä opiskelijoiden yömää ää.
Aineis os a oli myös ha ai a issa k ii isiä kannano oja niin ule ai-
suus ai ojen a ioin ia kuin osaamisme kkejäkin koh aan. Osaamisme kkien
hyödyllisyys yöelämään sii ymisen yh eydessä kiis e iin ja nii ä pide iin
hyödy öminä: Noi a Badgeja ei kukaan kysele, kun on öissä. Tähän lii y ä
ah as i ielä a oinna ole a kysymykse Open Badges -konsep in unne -
uudes a. Vaikka ule aisuus ai ome kkejä on kehi e y yhdessä yönan ajien
kanssa (esim. Educa ion Design Lab 2017) ja yönan ajien keskuudessa osaa-
misen näy ämiseen osaamisme kein suh audu aan a o aisen posi ii ises i
(esim. Raish & Rimland 2016), edelly ää osaamisme kkikonsep in laajene-
minen yleisen unne uuden kas a amis a sekä laadukkaiden me kkieko-
sys eemien kehi ämis ä (Raish & Rimland 2016; I ow & Hickey 2016). Toi-
saal a IBM:n ja Mic oso in kal ais en globaalien oimijoiden mukanaolo on
osal aan akiinnu amassa osaamisme kkien hyödyn ämis ä osaamisen un-
nis amisen ja unnus amisen älineenä. Samalla on kui enkin huomioi a a,
e ä ma kkina oimijoiden kiinnos us pe us uu myös me kkien sisäl ämään
367
Tule aisuus aido ja Open Badges -osaamisme ki
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
kaupalliseen po en iaaliin. Suo anaisen kaupallisen oiminnan ulkopuolella
osaamisme kkejä on o e u käy öön muun muassa ope ushenkilös ön osaa-
misen unnis amisessa ja unnus amisessa, äs ä esime kkeinä jo aiemmin
maini u Oppiminen Online -p ojek i, ope ajien ope usosaamisen näky äksi
ekeminen Ken S a e Uni e si y -yliopis ossa sekä Helsingin kaupungin ope-
ushenkilös ön ie o eknologian ope uskäy ön ai ojen osoi aminen osaamis-
me kein (Oppiminen Online 2018; De ybe y ym. 2016; Edu.hel. i 2018).
Kolmas osaamisme kkejä koske a jänni einen eema lii yi niiden käy-
ännön me ki ykseen osaamisen unnis amisen ja unnus amisen älineenä.
E ilais en digi aalis en a kaisujen näh iin ole an keskiössä, kun ope us a ja
ule aisuu a suunni ellaan ja myös digi aalise osaamisme ki näh iin osa-
na ä ä p osessia. Osaamisme kkien näh iin ole an nykypäi än osaamisen
unnis amisen äline, joiden kau a opiskelijoilla kehi y ä muiden ai ojen
lisäksi myös digi aalise aido , joiden muun muassa Eu oopan komissio on
odennu ole an yh ä elin ä kei ä ai oja kuin luku- ja lasken a aido (Eu oo-
pan komissio 2018.) Digi aalise osaamisme ki a joa a ule aisuus ai ojen
näy ämiselle akioidun isuaalisen o maa in, jonka me kin saaja oi jakaa
esime kiksi kollegoille ai po en iaaliselle ule alle yönan ajalle in e ne in e i
pal eluiden kau a (Blackbu n ym. 2016).
Osaamisme kkien näh iin mahdollis a an ule aisuus ai oihin lii y än
osaamisen näky äksi ekemisen a alla, jolla yksilön osaamises a on äli e ä-
issä laaja-alainen ku a: ”[Osaamisme ki ] – – ke o a yksilön osaamises a ja
kapasi ee is ä enemmän kuin esime kiksi yliopis oku sseis a saadu a osana .”
Aineis ossa ku ail iin, mi en ule aisuus ai oihin lii y ää osaamis a ke y e-
ään esime kiksi opinnoissa, jä jes ö oiminnassa ja apaa-ajan ak i i ee eissä,
mu a ä ä osaamis a on haas eellis a ehdä näky äksi yönan ajille. Tule ai-
suus ai ome kkien konk ee isuus huomioi iin aineis ossa posi ii isena asia-
na.
Tule aisuus ai ojen osaamisme ki o a lois a a idea, näin jokaisella koulu-
ukses a almis uneella olisi oikeas i konk ee inen osoi us yönhaussa osaa-
misen ueksi.
Toisaal a osaamisme kkien käy ö a ioinnin älineenä kyseenalais e iin
ja niiden luo e a uu a epäil iin esime kiksi eknisessä mielessä e ään as-

368
Heli Ka jalainen & Jy i Lindén & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
aajan poh iessa o a ko me ki ää enne ä issä. Osaamisme kkien ekninen
s anda di, OBI, on suunni el u si en, e ä osaamisme kkien ää en äminen
on eh y aikeaksi ja käy ännössä ää ennös sel iää yhdellä klikkauksella.
Toisaal a hae a an me kin osaamisen osoi amiseen aadi a a eh ä ä oi
ehdä jokin muu henkilö kuin hakija i se. Tähän oidaan aiku aa me kin
myön äjäo ganisaa ion me kkien suunni elup osessissa. Me kkien k i ee i
ulee ku a a asianmukaises i ja a kas i, ja aadi a ien osaamisen odis eiden
ja näy öjen on ol a a äsmällisiä ja aa i an ponnis elua (ks. Myllymäki &
Hakala 2014; Loughlin ym. 2016). Me kkien suunni elu saa aakin paljas aa
paljon a kaisema omia jänni ei ä sii ä, kuinka ope amme ja opimme, mi-
en a ioimme oppimis a ja mi kä lopul a o a kaan ku ssin oppimis a oi ee
(Kim 2014).
Osaamisme kkikeskus elussa ulee usein esiin huoli me kki-in laa ios a
(esim. Myllymäki & Hakala 2014; Loughlin ym. 2016) ja sama asia näkyi myös
u kimusaineis ossa. Vas aaja oli a huolissaan, myönne äänkö me kkejä lii-
kaa, kohdis u a ko me ki oikeisiin ai oihin, myönne äänkö nii ä liian hel-
pos i ja o a ko i se myön äjä aho luo e a ia. I ow ja Hickey (2016) o ea a ,
e ä kyse ei ole niinkään yksi äisis ä me keis ä, joi a ulee uusia ja anhoja jää
pois käy ös ä, ai ne saa a a mene ää a onsa ajan kuluessa. Kyse on enem-
minkin me kkiekosys eemien, joi a e ilaise myön äjäo ganisaa io luo a
yh eis yössä kumppaneidensa kanssa, a os a ja laadus a. Mikäli me kkieko-
sys eemi kokonaisuudessaan suunni ellaan huolellises i ja laadukkaas i läh-
ien yksi äisen me kin suunni elus a kokonais en oppimispolkujen aken-
amiseen, ne kes ä ä kyllä joukossaan muu aman heikommin suunni ellun
yksi äisen me kin. Myös me kkien saaja oi a aiku aa me kki-in laa ioon
käy ämällä omia me kkejään ha ki us i ja alikoiden, jolloin myös me kkien
loppukäy äjä jaksa a u us ua me kkeihin pa emmin (Myllymäki & Haka-
la 2014). Myön äjäo ganisaa io o a a ainasemassa myös me kkien mää ien
ja ansain a apojen suh een. Tasome ki mahdollis a a opiskelijoille mo i oi-
an ja pelillisen a an iedä omia ai ojaan e eenpäin, ja myön ämispe us ee
ei ä saa olla liian ke ye , aan me kin ansai semiseen ahdo aan nähdä ai-
aa (esim. Loughlin ym. 2016). Luonnollises i myös hy ämaineisen myön ä-
jäo ganisaa ion osaamisme kkejä a os e aan odennäköises i enemmän kuin
369
Tule aisuus aido ja Open Badges -osaamisme ki
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
huonomaineisen (Myllymäki & Hakala 2014; Loughlin ym. 2016) ja aiemmin
maini u suosi elu-ominaisuus (ks. Hickey 2017) uo mukaan kolmannen
osapuolen suosi elemaan ie yjä me kkejä ja me kkien myön äjiä nos aen
me kkien a oa en ises ään.
Edellä esi e yjen kolmen jänni eisen eeman lisäksi selkeäs i suu immak-
si huolenaiheeksi nousi esiin ai ojen a ioin i ja mi aus. Tai ojen a ioin i
näh iin haas eelliseksi e i yises i luo e a uuden, asapuolisuuden ja yhden-
e aisuuden näkökulmas a. Mi en ai oja oidaan a ioida niin, e ä a ioin i
on a mas i kaikille opiskelijoille asapuolis a eikä suosi esime kiksi ak ii i-
simpia opiskelijoi a e äy y impien kus annuksella? Hankkeissa, joissa ule-
aisuus ai oja on sanallis e u osaamisme kkien muo oon, on a ioin ik i ee-
eihin kiinni e y e i yis ä huomio a ja a ioin ia a en on laadi u a kkoja
ohjeis uksia (esim. De edzić ym. 2015). Joissakin hankkeissa me kkien suun-
ni eluun on o e u opiskelija mukaan (ks. Loughlin ym. 2016) ja oisissa aas
yönan aja (ks. Educa ion Design Lab 2017), jolloin myös a ioin ik i ee i
saa a a aihdella. Oleellis a lienee, e ä ali u a ioin ik i ee i o a kaikille
osapuolille selkeä , a oime ja konk ee ise . Mäkinen ja Annala (2010) pi ä ä
a ioin ik i ee ien selkey ä ja johdonmukaisuu a koko osaamispe us aisuu-
den kannal a olennaisena asiana. Heidän mukaansa yksilöiden ky ykkyyden
ja osaamisen a ioin i edelly ää selkeäs i mää i el yjä k i ee is öjä, jo ka pe-
us u a laajaan ee iseen keskus eluun koko yliopis oyh eisössä.
Vas auksissa pohdi iin eke ä kö a ioinnin ope aja ai esime kik-
si opiskelija e aisa ioin ina. Tämän yh eydessä uo iin esiin huoli sii ä,
e ä ope aja ei ä äl ämä ä unne kaikkia opiskelijoi aan ii ä än hy in,
jo a he oisi a a ioida ällaisia henkilökoh aisia ai oja. Toisaal a ai ojen
a ioin i aa isi myös sellaisia ku sseja, joilla ope aja oisi a kkailla opiske-
lijoiden oimin aa, sillä monissa ule aisuus aidoissa a ioinnin koh eena on
oimin a. Lisäksi uo iin esiin, e ä ule aisuus ai ojen a ioin ia ei oi ehdä
yhden ku ssin pe us eella, aan ai oja ulisi ope aa useammalla ku ssilla ja
myös a ioida useamman ku ssin osana. Läpi ku ssien kehi y ien ule ai-
suus ai ojen a ioin i aa iikin ku ssisuunni elul a ja käy ännön o eu uksil a
mahdollises i uusien käy än eiden käy ööno oa (Myllymäki & Hakola 2014;
De edzić ym. 2015; Loughlin ym. 2016). On myös huomioi a a, e ä osaamis a
370
Heli Ka jalainen & Jy i Lindén & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
ei oi ha ainnoida ai ulki a suo aan, aan se pe us uu sellaisen näy ön uo -
amaan he kelliseen e idenssiin, jo a e a aan aiemmin laadi uihin s anda-
eihin (Mäkinen & Annala 2010). Tule aisuus ai ojen a ioin i edelly ääkin
ällais en s anda dien aken amisen, jo a niis ä myönne y osaamisme ki
o a a okkai a kaikkien osapuol en kannal a.
Pohdin a ja joh opää ökse
Tämän u kimuksen a oi eena oli sel i ää, millaisia ule aisuus ai oja
me kkien a ulla oidaan unnus aa ja millaisia pe us ei a ai es ei ä me kkien
hyödyn ämiselle on löyde ä issä muodollisessa koulu uksessa. Vas auksissa
e ilaisia ule aisuus ai oja nime iin usei a. Maini uis a suosi uimpia oli a
iimi yö-, ie o- ja ies in ä ekniikka-, ongelman a kaisu-, ies in ä- sekä joh-
amis aido . Nime y aido peilau u a i allis en ahojen nimeämiin ule ai-
suuden yön ekijän a i semiin kompe ensseihin (esim. Eu oopan komissio
2018, Wo ld Economic Fo um 2016b), yönan ajien oi omiin ominaisuuksiin
(esim. Adams 2014; Talouselämä 2016; Hakala ym. 2010) ja meneillään ole iin
ule aisuus ai ojen me kkeis ämishankkeisiin (esim. Educa ion Design Lab
2017). Nime y ule aisuus aido sijoi ui a luon e as i myös P21- ii ekehyk-
seen (T illing & Fadel 2009).
Tulos en pe us eella ule aisuus ai ojen osaamisen unnis aminen ja
unnus amisen ja oisaal a ai ojen näky äksi ekeminen näh iin pääosin a -
okkaana. Ke omuksis a ilmeni, e ä ule aisuus ai oja ope e aan ja opi aan
ko keakouluopin ojen ohessa, mu a ällais a osaamis a ei as aajien mieles ä
ii ä ässä mää in unnus e a. Osaamisme ki näh iin keinona ah is aa ja
äyden ää olemassa ole aa osaamisen unnus amis a. Osaamisme ki näy -
äy y ä opiskelijoille myös palki se ana, kannus a ana ja mo i oi ana keino-
na unnis aa ja unnus aa ai oja, joille ei ole pe in eisiä a ioin ik i ee ei ä.
Osaamisme ki lii e äänkin yhdeksi pelillis ämisen älineeksi ja e ilais en
asome kkien kau a ule aisuus ai ojen oppiminen oi pa haimmillaan olla
hauskaa (ks. Loughlin ym. 2016). Niiden ansai semises a ei kui enkaan saa ul-
la liian helppoa, jo a me kkien a o ja a os us säily ä (esim. Loughlin ym.
2016). Osaamisme ki näh iin myös nykyaikaisena unnis amisen älineenä,
371
Tule aisuus aido ja Open Badges -osaamisme ki
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
jossa on mahdollisuus oppia myös digi aalisia ai oja ( . Eu oopan komissio
2018). Tuloksis a ilmeni, e ä ule aisuus ai ojen unnus aminen osaamisme -
keillä näh iin hyödylliseksi e i yises i yöllis ymisen näkökulmas a. Tai ojen
koe iin kuulu an asian un ijan ai oa senaaliin, joka mahdollis aa monipuo-
lis en yö eh ä ien ekemisen. Vaikka ule aisuus aido ka u a opin ojen
ohessa, aiku aisi nii ä kui enkin ole an melko aikea osoi aa yönan ajal-
le yönhaussa. Me kkien a ulla osaaminen on mahdollis a ehdä näky äksi,
aido ule a sanallis e uiksi ja osaamisme kkeihin on mahdollisuus lii ää
konk ee isia odis ei a osaamises a. Vas akkaisen näkemyksen mukaan osaa-
misme kkien hyö y kyseenalais e iin, koska yönan ajien ei aja el u huomioi-
an me kkejä yönhaussa. Aineis ossa esiin yny is i ii a nos aa esiin aiheen
ja ko u kimukselle koskien suomalais en yönan ajien suh au umis a osaa-
misme kkeihin. O a ko osaamisme ki yönan ajan näkökulmas a sopi a ja
luo e a a apa osoi aa osaamis a? Toisaal a mi kä olisi a ne ule aisuus ai-
do , joi a yönan aja a os a a ja edelly ä ä yön ekijöil ä ja miksi?
Osaamisme kkeihin lii yy ah as i myös niiden ooli uudenlaisena a i-
oin i älineenä, johon ei ole ielä akiin unei a käy än ei ä ko keakouluissa.
Huolena ilmeni, mi en osaamisme keillä oidaan aa a luo e a a, asapuoli-
nen ja yhden e ainen a ioin i, joka o aa huomioon myös ule aisuus ai o-
jen kehi ymisen pidemmällä aika älillä useamman ku ssin aikana. Keskus-
elu a ioinnis a palau uu myös ylemmälle asolle koskien ule aisuus ai ojen
asemaa ko keakoulujen ope ussuunni elmissa.
Osaamisme ki o a akiinnu amassa paikkaansa yh enä osaamisen un-
nis amisen ja unnus amisen älineenä niin kansallises i kuin kansain älises-
ikin. Uudenlaisena pelillisyy een lii y änä ja pe in eises ä poikkea ana a i-
oin ina me kkien luo e a uu een kohdis uu a os elua ja epäilyä, ja joidenkin
mieles ä me ki sopi a ko keakouluopiskelijoi a pa emmin lapsille ja nuo ille.
Vas akkaisena näkemyksenä on esi e y, e ä ”Kollega [ko keakoulussa], jo ka
ny jä ä ä huomioima a osaamisme ki (elec onic c eden ialing) o a kuin
ki jakaupa , jo ka jä i ä huomioima a Amazonin uonna 1997. Tiedämme
mi ä apah ui seu aa aksi”. (Hickey 2017.) Osaamisme keissä on as aajien
mukaan po en iaalia äyden ää ule aisuus ai ojen osaamisen unnis amis a
ja unnus amis a myös ko keakoulukon eks issa. Tu kimuksen pe us eella u-