21
Ty ö uollainen
– Ke omuksia y öydes ä
Ilona Nikan o & Inke i Rissanen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Johdan o
Ty öjä ja y öy ä on yh eiskunnallisessa keskus elussa a kas el u monis a
e i kulmis a: milloin heidä on ase e u alis e uun uh iasemaan, milloin on
kummas el u heidän a oin a seksuaalisuu aan ja gi l powe -uhoaan (esim.
To mulainen 2018). Ta kas elukulmas a ja a kas elijas a iippuen a oi eena
on ollu joko y öjen apau aminen ai heidän palau amisensa pe in eisiin,
”so eliaampiin” sukupuoli ooleihin. Kun y öys on ollu esillä, alokeilassa
o a ollee lähinnä y öyden ää ipää : hiljaise ja a u oma y ö ai liian ää-
nekkää ja näky ä nuo e naise .
Sukupuoli on ollu iime uosina keskus elun y imessä myös koulukon-
eks issa. Sukupuol en asa-a on edis äminen on nos e u ah as i muun
muassa ope ushalli uksen agendalle. Taus alla on ollu huoli sukupuoli u-
nees a esiope ukses a ja pe uskoulus a. Ta oi eeksi onkin ase e u asa-a -
o ie oinen ope us sekä ohjaus- ja oimin akul uu i, sillä las en sukupuol a,
seksuaalisuu a ja asa-a oa koske ien näkemys en ja asen eiden on esi e y
akiin u an juu i esi- ja pe uskouluiässä. (Jääskeläinen ym. 2015, 12.)
Tässä a ikkelissa olemme kiinnos unei a sii ä, mi en ala-as eikäise y-
ö aken a a ke omuksissaan y öy ä. Tu kimalla y öjen käsi yksiä su-
22
Ilona Nikan o & Inke i Rissanen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
kupuoles aan py imme a aamaan nii ä sosiaalisia ja kul uu isia uskomuksia,
asen ei a ja a os uksia, jo ka aiku a a siihen mi en y ö hahmo a a ja
aken a a sukupuol aan. Ty öys ei ole ain pakollinen elämän aihe ennen
aikuisuu a, aan i sessään a okas ja me ki yksellinen ajanjakso. Ty öjä ja
y öy ä ei siis u ki a ain kas un ja kehi yksen näkökulmas a, aan y öjen
kul uu is a ja y öy een lii e ä is ä me ki yksis ä ollaan kiinnos unei a sel-
laisenaan (ks. Ojanen 2011b).
Tämän u kimuksen lähes ymis apa aken uu y ö u kimuksen, lapsiläh-
öisen u kimuksen sekä eminis isen u kimuksen näkökulmia yhdis elemäl-
lä. Tu kimus a ohjaa Judi h Bu le in eo ia sukupuolen pe o ma ii isuudes-
a, joka on pi kään ollu yksi keskeisimmis ä eo ee isis a lähes ymis a ois a
sekä eminis isessä u kimuksessa e ä y ö u kimuksessa (esim. Suomessa
aiemmin Iso alo 2015; Leh onen 2003; Oinas 2001, 27–38; Ojanen 2011b, 11;
Paumo 2012, 83–89; Saa ikoski 2009, 45–48; Tolonen 2001a, 38–40). Bu le
(2006) käsi ää sukupuolen ekojen sa jana, jo a uo e aan e i yises i sosiaa-
lisissa käy ännöissä, disku sseissa ja ins i uu ioissa. Sukupuoli siis aken uu
ajassa, paikassa, kul uu issa ja sosiaalisissa ilan eissa. Tässä u kimuksessa
Bu le in eo iaa so elle aan sukupuolen no mi amisen näkökulmas a: mi en
y öy ä akenne aan esime kiksi ulkonäön, käy äy ymisen ja kiinnos uksen
koh eiden kau a.
Ty ö u kimus on Suomessa 1980-lu ulla yleis yny poikki ie eellinen u -
kimussuun aus. Si ä oidaan pi ää eminis isenä u kimuksena, jonka kohde-
yhmänä o a e i-ikäise y ö ja e i yises i y öyden ja iden i ee in uo ami-
nen. Ty ö u kimuksen keskeisinä osa-alueina o a ollee esime kiksi y öjä
koske a ihan ee , y öjen ja koulu uksen suhde sekä y öyden yh eiskunnal-
linen ja kul uu inen ila (Ojanen 2010). Ty öjä ja y öy ä käsi ele ä u -
kimus on sys emaa ises i nos anu esille y öyden aken umisen ja y önä
olemisen, jo ka o a ollee me ki ä iä u kimuksel a a joon jäänei ä eemoja
(Ojanen 2011b). Ty ö u kimus ymmä ää y öyden neu o el a issa ole aksi
ja ja ku as i liikkeessä ole aksi his o ialliseksi ja kul uu iseksi kons uk iok-
si, jossa yhdis y ä sukupuoleen lii y ä odo ukse sekä kon en ionaalise su-
kupuolen esi ämisen ja ekemisen a a (Ojanen 2011b).
23
Ty ö uollainen
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Kansain älinen y ö u kimus on kulkenu pi kän ma kan eminis is ä
liike ä aluksi hallinnees a aja ukses a, jonka mukaan y ö o a holho a ia
” ule aisuuden naisia” (Kea ney 2009). Tänä päi änä kansain älinen y ö u -
kimus on ak ii is a (Kea ney 2009) ja moni ie eisenä u kimusalana y öjä
u ki aan mones a e i näkökulmas a, muun muassa osana laajempia nuo iso-
kul uu eja, y öjen omia kul uu isia käy än öjä sekä sukupuoleen sosiaa-
lis umis a esime kiksi no mien kau a. Kas a us ie eellises i paino unu
y ö u kimus on ollu kiinnos unu sosioekonomisen aus an aiku ukses a
y öjen oppimis uloksiin (ks. esim. Shahidul & Ka im 2015) oppima e iaa-
lien sukupuoli uneisuudes a (esim. Palmu 2003; Tainio & Te äs 2010; Ju -
a 2012), seksuaalises a häi innäs ä koulussa ja sosiaalisessa mediassa (esim.
Ring ose, Ha ey, Gill & Li ings one 2013) sekä y öjen suh ees a eknolo-
giaan ja ma emaa isiin ie eisiin (esim. Lede 2017).
Tämän u kimuksen a koi uksena on nos aa u ki a a , alakouluikäi-
se y ö , ”objek is a ak ii isiksi subjek eiksi” (Woodhead & Faulkne 2000).
Tämänkal ainen näkökulma a os aa lapsia iedon uo ajina ja ak ii isina
subjek eina, py kien an amaan heille mahdollisuuden ke oa mi kä asia o a
juu i heille me ki yksellisiä (Renold 2005). Tämänkal ais a näkökulmaa edus-
aa nk. lapsiläh öinen u kimus, joka ko os aa lapsia sekä he kessä oimi ina
subjek eina, mu a myös muu u ina oimijoina, joilla on yh eiskunnallises i
me ki ä ää ie oa sekä sellaisia näkökulmia ja kokemuksia, joi a muil a ikä-
pol il a puu uu (Ka lsson 2010; Kennedy 2006; Lee 2001; P ou 2005; Rainio
2010).
Lapse o a u ki a ina e ikoislaa uinen kohde yhmä: heidä nähdään
sekä suojelua a i se ina oimijoina e ä osallis u ina aiku ajina, jo ka
saa a a paljas aa alli se ia disku sseja ja kul uu isia käy än öjä (Ka lsson
2010). Tämän u kimuksen a oi eena on an aa y öille mahdollisuus ke oa
omas a sukupuoles aan, y önä olemises a ja siihen aiku a is a ekijöis ä.
He, jos ke kä, o a asian asian un ijoi a. Ty öjen käsi yksiä sukupuoles aan
on kui enkin u ki u yllä ä än ähän. Sukupuol a alakouluiässä käsi ele-
ä u kimukse o a ollee pi käl i joko aikuis en näkökulmaan keski y iä
(esim. ope ajien ai anhempien haas a elu ) ai ne o a keski ynee y öjen
ja poikien e ailuun ja e on ekoon. Tois aiseksi ko imainen u kimusken ä
24
Ilona Nikan o & Inke i Rissanen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
on keski yny enemmän yläas eikäis en ai ä ä anhempien nuo en koke-
muksiin omas a sukupuoles aan (esim. Käyhkö 2006; Honkasalo 2011; He -
ala 2015; Kulmalainen 2015). Nuo empien, ala-as eikäis en las en näkökulma
on jääny ielä ko in niukaksi.
Tässä u kimuksessa olemme kiinnos unei a sii ä, minkälaisia ke omuk-
sia y ö uo a a omas a sukupuoles aan sekä y öy ä koske is a no meis a
ja mahdollisis a ihan eis a. Lisäksi olemme kiinnos unei a sii ä, mi en y ö
mää i ele ä a allisen y öyden ja mi ä jää a allisuuden ulkopuolelle. Tu -
kimuksen ie okäsi ys nouda elee äljäs i iedon sosiaalis a luonne a ko os-
a aa, kons uk ionis is a näkemys ä (Bu 2015). Toisin sanoen y öyden
aken amis a u ki aan y öy een lii y ien, y öjen uo amien sosiaalis en
mää i elyjen ja e on ekojen kau a. Tässä u kimuksessa puhu aan käsi eis ä
a allinen ja epä a allinen y ö1. Tu kimuksen ei ole a koi us a o aa y ö-
jä ai y öyksiä pa emmuusjä jes ykseen, eikä esi ää u kimuksen loppu ule-
mana mi ä a allinen ai epä a allinen y öys on. Kyseisillä a allisuuden ja
epä a allisuuden e meillä ii a aan y öyden e ilaisiin sosiaalisiin kons uk-
ioihin. Olemme siis kiinnos unei a a inoiden muodos amas a y öyden ko-
konaisku as a sekä siihen lii y is ä mahdollisis a poikkeamis a. Tu kimus-
kysymyksemme on: mi en 10–11- uo iaa y ö aken a a ke omuksissaan
y öy ä?
Tu kimusaineis o ja -mene elmä
Kun u ki aan las en ja a haisnuo en käsi yksiä omas a sukupuoles aan,
ki joi aminen on luon e a iedonhankin a apa. Teks i ja kielellise aineis o
a joa a mahdollisuuden saada ie oa u ki a ien asen eis a ja a ois a, käsi-
yksis ä, mieliku is a sekä uskomuksis a, eli aja elun logiikois a ja sosiokul -
uu isis a ep esen aa iois a (Wallin, Helenius, Saa anen-Kauppinen & Esko-
la 2015, 248). Tässä u kimuksessa käy e y eläy ymismene elmä sopii hy in
myös las en käsi ys en u kimiseen (esim. Hela i a 2006; Mesimäki 2010;
Te ä äinen 2011; Toi ikko, Sinkkonen, Wallin & Eskola 2017).
1 Teks issä ei ja kossa ku si oida ai lai e a lainausme kkeihin ” a allisen” ja ”epä a al-
lisen” y ön käsi ei ä. Te meillä ii a aan y öjen i se ke omuksissaan uo amiin ku-
auksiin epä a allisuudes a ja a allisuudes a y öydessä.
25
Ty ö uollainen
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Tu kimuksen aineis o (n=41) ke ä iin huh ikuussa 2017 isossa, yli 500
oppilaan alakoulussa Pi kanmaalla sekä Kan a-Hämeessä pienessä, alle 200
oppilaan alakoulussa. Vas aajina oli a neljäs- ja iidesluokkalaise y ö . Eläy-
ymismene elmälle yypillises i myös ässä u kimuksessa käy e iin kah a
e ilais a kehyske omus a ja analysoinnissa keski y iin siihen, mikä as auk-
sissa muu uu, kun yh ä ekijää a ioidaan. Kukin oppilas ki joi i ain yhden
ku auksen ja ki joi e a an kehyske omuksen e sio mää äy yi sa umal a
kullekin ki joi ajalle. Aineis o koos uu kahden koulun neljäs ä e i luokas a.
Aineis o ke ä iin oppilaiden ki joi us un ien aikana, jolloin he oli a jo al-
miiksi mo i oi unei a ki joi amaan. Ki joi amiseen käy e iin aikaa yksi 45
minuu in oppi un i, osa oppilais a käy i ki joi amiseen koko oppi unnin,
osa oli almis noin kahdenkymmenen minuu in ki joi amisen jälkeen. Oppi-
laa ki joi i a ku auksensa käsin A4-pape ille, jo ka oli a almiiksi ii oi-
e u ja johon oli almiiksi ulos e u yksi kehyske omus e sio.
Ke äys ilan een aluksi oppilai a ohjeis e iin hy in lyhyes i ki joi us ilan-
eeseen. Heille ke o iin ki joi ajan anonymi ee in säilymises ä sekä sii ä,
e ä ain u kija saa a ku aukse lue a akseen, ei ä kä ne ä en aiku a mil-
lään a oin esime kiksi äidinkielen a osanaan. Aineis onke äys ilan eessa
u ki a il a ei pyyde y sukupuolen lisäksi mui a aus a ie oja. Luokan kaikki
oppilaa ki joi i a ku aukse , mu a aineis on analyysi kohdis uu ässä a ik-
kelissa ainoas aan y öjen ki joi amiin ku auksiin.
Tu kimuksen as aajaksi ali iin 10–11- uo iaa y ö , sillä kyseinen ikä-
aihe lapsuuden ja nuo uuden älissä, a haisnuo uus, on jääny aikaisemmal-
a u kimuksel a pi käl i huomio a, y ö u kimuksen keski yessä enemmän
yläas eikäisiin ai ä ä anhempiin y öihin. Va haisnuo e y ö o a kiin-
nos a assa iässä mu osiän alkaessa: sukupuolen ak ii inen aken aminen al-
kaa kiinnos aa uudella a alla kehon muu uessa ja omaan sukupuoleen lii y-
ä asia o a yhä enemmän aja uksissa. Kyseisen ikä yhmän alin aan aiku i
myös ymmä ys sii ä, e ä las en asen ee sukupuoleen akiin u a juu i esi- ja
pe uskouluiässä (Jääskeläinen ym. 2015). Vali un aineis onke uumene elmän
näkökulmas a ämän ikäisillä oidaan ole aa ole an lisäksi jo a sin hy ä ai-
do ilmais a i seään ki jallises i.

26
Ilona Nikan o & Inke i Rissanen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Kahden koulun ja iiden e i koululuokan alinnan aus alla oli py kimys
saada mahdollisimman ikas ja monipuolinen aineis o. Sukupuoleen lii y ä
käsi ykse oi a olla ah as i sidoksissa paikalliskul uu iin, luokan oimin-
akul uu iin sekä ope ajan oimin aan. Kun luokkia on neljä, ja koulu kin
hy in e i yyppisiä, oidaan mahdollises i minimoida luokan oimin a- ja pu-
hekul uu in aiku us oppilaiden as auksiin. Tässä u kimuksessa ei kui en-
kaan e si ä e oja u kimukseen osallis uneiden luokkien ai koulujen älil ä.
Kun u kimus a ehdään koulussa, on huomioi a a ympä is ön aiku us:
aikka oppilaille ko os e iin, e ei ki joi elmia a os ella eikä nii ä lue ku-
kaan muu kuin u kija , on koulu aina jossain mää in oimin aa mää i ä ä
ympä is ö. Koulussa oppilaa omaksu a i allisen ope ussuunni elman ohel-
la yh eiskunnan al a aken eiden mukaisia asen ei a (esim. Tö mä 2003), jo -
ka saa a a aiku aa oppilaiden ki joi uksiin. Tu kimus ilanne a ylipäänsä
oidaan pi ää läh ökoh aises i hie a kkisena, u kijoina olemme mää i ellee
aiheen ja kon olloinee u kimuksen aihei a kohde yhmän alinnan ja o ok-
sen koon suu uuden osal a. Tässä u kimuksessa u ki a ana oli a lapse , jol-
loin u ki a ien ja u kijoiden älillä on ikäe on lisäksi ins i u ionaalinen e o
(esim. Kay & Tisdall 2016).
Tu kimukseen osallis uneiden oppilaiden huol ajil a kysy iin suos umus
u kimukseen osallis umiseen, yksikään huol aja ei kiel äny huolle a aansa
osallis umas a u kimukseen. Tämän lisäksi u kimuslu a pyyde iin kou-
lujen eh o eil a. Va sinaisessa ki joi us ilan eessa oppilaille ko os e iin ki -
joi amisen apaaeh oisuu a. Kaikki oppilaa halusi a ki joi aa a inan ja
osallis ua u kimukseen. Oppilaille äsmenne iin, e ei ki joi elmapape iin
ule ki joi aa omaa nimeä, ainoas aan mainin a oma sukupuolensa. Hei ä
myös muis u e iin sii ä, e ei ki joi us ilanne ole missään mää in a ioi a a,
eikä oikei a as auksia ä en ole. Oppilaiden ki joi amia ke omuksia on siis
käsi el y nime öminä, ainoina unnis e ie oinaan sukupuoli ja uosiluokka.
Kehyske omukse oli py i y aken amaan as aajien ikä asolle sopi iksi
ja ii ä än äljiksi. Täs ä huolima a kehyske omukse ohjaa a aina jossain
mää in ki joi ajan ulkin aa. Ke omukse ei ä koskaan synny yhjäs ä. Ke -
oessaan lapse – ku en aikuise kin – hyödyn ä ä aiemmin kuulemaansa, ko-
kemaansa ja poh imaansa (esim. Ka lsson 2010). Ta inallisuu a ja sisäisiä a i-
27
Ty ö uollainen
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
noi a u kineen Vilma Hännisen (2004) mukaan kul uu isia a inamalleja ei
omaksu a mieli al aises i ai mekaanises i, sen sijaan yksilö ali see ie oises i
ai iedos ama aan a jolla ole is a malleis a sen, jonka hän kokee omakseen,
muoka en si ä i selleen pa emmin sopi aksi. Yksilö yhdis ää kul uu isia ai-
neksia omaan henkilöhis o ialliseen kokemukseensa (Hänninen 2004). Tämä
pä ee luonnollises i myös las en kohdalla: ke omuksissaan lapse uo a esiin
kokemusmaailmaansa siinä kon eks issa ja yh eiskunnallis-his o iallisessa i-
lan eessa, jossa he elä ä . Näin lapsen ke omus peilaa yh eiskunnassa ja yh ei-
söissä esiin nouse ia käsi yksiä (Ka lsson 2010).
Ennen a sinais a aineis onke uu ilanne a kehyske omuksia es a iin
useampaan e i o eeseen lue u amalla nii ä e i henkilöillä sekä ki joi u a-
malla molemmis a kehyske omus e siois a a ina esi u kimuksena. Valmiis-
sa kehyske omuksissa a ioi iin yh ä ekijää, eli y ön a allisuu a. Oppilai a
ohja iin ki joi amaan kolmannessa pe soonassa. Toisen henkilön ooliin
ase uminen on yypillis ä eläy ymismene elmälle, mu a sen a el iin myös
helpo a an nuo ia ki joi ajia ke omaan hei ä henkilökoh aises i koske a-
as a asias a. Kehyske omuksessa maini ua y öä ei nime y, mu a almiis-
sa ki joi uksissa osa ki joi ajis a oli i se keksiny y ölle nimen. Kehyske o-
mukse oli a :
A) Luokkaasi ulee uusi y ö. Kun u us u häneen pa emmin, huomaa ,
e ä hän on ai an a allinen y ö. Ke o, millainen hän on.
B) Luokkaasi ulee uusi y ö. Kun u us u häneen pa emmin, huomaa ,
e ä hän ei ole ai an a allinen y ö. Ke o, millainen hän on.
Ki joi e u ku aukse oli a keskimää in puolen si un mi aisia, lyhyin ku-
aus oli yhden i kkeen mi ainen, pisin ku aus oli kolme äy een ki joi e ua
A4-si ua. Koko aineis os a (N=41) neljäsluokkalais en y öjen ki joi amia
ku auksia on yh eensä 24 ja iidesluokkalais en y öjen ki joi amia ku auk-
sia yh eensä 17. Lopullisessa aineis ossa kahden e i kehyske omus e sion
osuude jakau u a a sin asaises i: 21 ku aus a a allises a y ös ä ja 20 ku-
aus a ei-niin- a allises a y ös ä. Kaikki ki joi e u ku aukse hy äksy iin
osaksi u kimus a.
Aineis on analyysi aloi e iin li e oimalla a ina yhdeksi iedos oksi (yh-
eensä 10 si ua, on i Calib i, on ikoko 12, i i äli 1). Aineis o oli yh eensä
28
Ilona Nikan o & Inke i Rissanen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
3560 sanan mi ainen ja keskimää äinen as aus 86 sanan pi uinen. Molem-
piin kehyske omuksiin so elle iin laadullis a sisällönanalyysiä (Tuomi &
Sa ajä i 2018). Ensin a inoi a lue iin yh enä aineis okokonaisuu ena, jonka
jälkeen nii ä a kas el iin kehyske omus e sioi ain. Ke omukse kooda iin
e i ä ein eks issä esiin y ien aihepii ien mukaan ja ke omuksia k an i ioi-
iin, oisin sanoen laske iin ie yjen aihepii ien esiin ymis ä ja ilmaus en
mää ää. Ilmaukse laske iin mainin a pe as aus -pe iaa eella, eli yhdes ä
ki joi ukses a laske iin ain yksi mainin a, aikka sama asia olisi ois unu
eks issä useamminkin. Tämän jälkeen yksi äisis ä ha ainnois a muodos e -
iin lähilu un a ulla laajempia eemoja ja lopul a koodauksen pohjal a muo-
dos e iin luoki elu unko, jo a käy e iin molempiin kehyske omus e sioi-
hin. Seu aa assa lu ussa esi ellään u kimus uloksia aihekokonaisuuksi ain
sekä ehdään e ailua sii ä, mikä muu uu kun kah a e i kehyske omus e -
sio a e a aan oisiinsa.
Aineis on analyysi e eni kehämäisenä p osessina aihe aiheel a e eenpäin.
Aluksi saa u e iin y öyden ku ailun yleinen aso, eli se millaisia asioi a
y ö ylipäänsä nos i a esiin ke oessaan y öydes ä. Analyysin seu aa assa
aiheessa saa u e iin luoki elun aso, jo a a kas el iin yhdis elemällä ke -
omuksissa esiin ynei ä sisäl öelemen ejä oisiinsa. Tässä analyysin aiheessa
muodos e iin y öyden yyppiku aukse . Aineis on yyppiku auksissa yh-
dis yy ke omus en yypillise elemen i , jo ka o a e äänlaisia läpileikkauk-
sia ja ii is elmiä aineis os a (Saa anen-Kauppinen & Puusniekka 2006, 108).
Tyypi ely sopii e i yisen hy in juu i eläy ymismene elmällä ke ä yihin ai-
neis oihin, sillä niissä ii is y ä e i kehyske omus e sioiden älise e o (Saa-
anen-Kauppinen & Puusniekka 2006, 108). Ty öyden yyppien mää i ely,
sisäl öelemen ien u kiminen sekä ois u a lähiluku joh i a y öyden koko-
naisku an muodos umiseen. Tulkin aa eh iin siis analyysin kaikissa aiheissa
ja ku ana p osessina, jonka py kimyksenä oli ilmiön mahdollisimman a kka
seli äminen ja ymmä äminen.
29
Ty ö uollainen
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Tulokse
Analyysi aiheen koodauksen pohjal a ke omuksis a oli selkeäs i ulki a-
issa kuusi e ilais a eemaa: ulkoinen olemus, luon eenku aukse , pe he ja ko i,
apaa-aika ja ha as ukse , koulumenes ys ja - aido sekä sosiaalise suh ee .
Seu aa assa ku iossa (ku io 1) esi ellään k an i ioinnin pohjal a edellä mai-
ni uihin eemoihin lukeu u ien ilmauksien esiin yminen kehyske omus e -
sioi ain.
Ty ön ulkoisen olemuksen ku aaminen nousi keskeisimmäksi ja eni en
ilmauksia saaneeksi eemaksi kehyske omus e sios a iippuma a. Tämän
aineis on pe us eella e i yises i no mis a poikkeaminen ai epä a allisuus
(n=18/20) näy äisi ky key y än oimakkaas i ulkonäköön, sillä ainoas aan
kaksi ki joi ajaa ei ki joi anu mi ään epä a allisen y ön ulkonäös ä. Puh-
aus ja siis eys kuulu a selkeäs i myös a allisen (n= 13/21) y ön pe usole-
mukseen. Puh aus ja siis eys uo a a neu aalia ja suo a aa y öy ä. Ki joi -
ajien mukaan aa eiden ja muun olemuksen epäsiis eys, akkuise hiukse ,
Ku io 1. Ty öy ä ku aa ien ilmaisujen jakau uminen
eemoi ain e i kehyske omuksissa
36
Ilona Nikan o & Inke i Rissanen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Ku io 2. Epä a allisen ja a allisen y ön yyppiku aukse
äänekkyys ja luokassa ai ka e ipo ukassa ”näkyminen”. Liika äänekkyys on
esime kiksi i sekehuskelua ai muiden pomo amis a. Epä a allinen y ö oi
olla koko luokkaa y annisoi a kingi, jolla ei ole yh ään oikeaa ys ä ää, mu a
muu o a näennäises i alis unee ämän allan alle. Tu kimuksemme uo a-
maa ku aus a a allisuuden ulkopuolelle jää äs ä y öydes ä onkin siis hy in
moninais a, eikä si ä ule ulki a yh enä kokonaisuu ena.
Epä a allisuus ha as us en osal a puoles aan me ki see joko si ä, e ei
y öllä ole lainkaan ha as uksia ai e ä hän ha as aa ”poikamaisia” lajeja,
ku en jalkapalloa ai jääkiekkoa – ja on kaiken lisäksi hy ä siinä. Myös kou-
lumenes yksen osal a epä a allisuuden ke omuksissa oli ha ai a issa kak-
si e ilaisen y ön yyppiä: yliälykkö ja pe us aidoil aan puu eellinen oppilas.
Yliälykkö y ö omaa ope ajienkin ymmä yksen yli ä iä ai oja, kun aas
heikolla y öoppilaalla on sel iä puu ei a pe uskommunikaa io aidoissaan.
Ulkoisen olemuksen osal a a allisuudes a poikkea aksi ke o iin e i yi-
ses i likaisuus ja epäsiis eys ai oisaal a liiallinen naisellisuus (ks. myös Aal-
onen 2008), esime kiksi pukeu uminen mekkoon ai unikaan. Ta allisuu a
uo a a sen sijaan puh aus ja neu aalius. Epä a allisen y ön ku auksissa ko-
os uikin oimakkaas i ulkoisen olemuksen yh eys ka e isuh eiden muodos-

37
Ty ö uollainen
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
umiselle: epäsiis i ai poikkea a ulkoinen habi us ulki aan helpos i yksilön
pe soonaan lii y äksi ja häne oidaan si en kokea epäsopi aksi ys ä äksi.
Molemmis a kehyske omus e siois a ki joi e u ke omukse uo i a
pääasiassa neu aaleja ai posi ii iseksi ulki a ia ku auksia y öydes ä. Pel-
käs ään nega ii issä y eisiä ku auksia y öydes ä ei juu ikaan esiin yny .
Pohdin a ja joh opää ökse
Tässä u kimuksessa on a kas el u alakouluikäis en y öjen käsi yksiä y -
öydes ä sen pe us eella, mi en he ku aa a a inoissaan y öy ä, ja mi kä
asia eke ä heidän mieles ään y ös ä a allisen, mi kä asia poikkea an.
Huolima a sii ä, e ä y öjen ku auksissa oli jonkin e an a iaa ioi a, oli
eks eis ä huoma a issa sukupuol a koske ia yleis yksiä. Ty ö ki joi i a ke -
omuksen ku i eellises a henkilös ä ainoana ie onaan hänen sukupuolensa
ja a allisuu ensa ai epä a allisuu ensa kehyske omus e sios a iippuen. Täs-
ä huolima a ke omukse nouda eli a samankal aisia eemoja ja ku aukse
oli a yllä ä än yhdenmukaisia. Voidaan siis äi ää, e ä y öyden no mi
pii yi esiin a sin selkeänä, ja e ä u kimukseen osallis unee 10-11- uo iaa
y ö iedos a a oman sukupuolensa aken amisen ja omaan sukupuoleensa
lii y ä kul uu ise no mi ja ihan ee .
Ty öjen ke omuksiin a allises a ja epä a allises a y ös ä mah ui kui-
enkin hy in monenlaisia y öyden ku auksia. Analyysimme osoi aa, e ä
ku aus y öyden a allisuudes a on a sin yh enäinen, ja poikkeama äs ä
a allisuuden no mis a ku a aan he käs i epä a allisuudeksi. Ta allisuuden
akaa a ”no maalius” pi ää kui enkin saa u aa monella e i alueella; käy ök-
sen, ulkoisen olemuksen, ha as us en ja kiinnos uksen koh eiden kau a.
Ty öy ä oidaan ä en ku a a ak ii isena akennus yönä, jonka ulos joko
sopii no miin ai jää no min ulkopuolelle. Tu kimuksemme uloksia ulki -
aessa on kui enkin syy ä huomioida, e ä u kimukseen osallis unee y ö
ei ä uo anee jakoa epä a allisuuden ja a allisuuden älille i se, aan jako
oli u kijoiden kehyske omuksin uo ama. Tu kijoiden kysymyksenase elu
ohjasi siis y öjä ekemään ulkin aa a allisuudes a ja epä a allisuudes a sekä
poh imaan y öyden no mia.
38
Ilona Nikan o & Inke i Rissanen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Ta inois a oli ulki a issa, e ä y öy ä no mien as aises i akenne -
aessa seu auksena saa aa olla leimau uminen epä a alliseksi y öksi. Saman-
kal aisia ha ain oja omis a aineis os aan suomalaisessa kon eks issa o a eh-
nee muun muassa sukupuolis a häi in ää u kinu Aal onen (2006), y öjen
maine a u kinu Saa ikoski (2001), sukupuoli-ideaaleja u kinu Tolonen
(2001a) sekä somali y öjen maine a u kinu Iso alo (2015). Epä a allinen
maine aiku aa me ki ä äs i muun muassa y ön sopi uu een ys ä äksi ois-
en y öjen näkökulmas a. Toisaal a y öjen ki joi ama a ina osoi i a
myös, e ei no mis a poikkeaminen läh ökoh aises i suinkaan me kinny esi-
me kiksi yksinäisyy ä ja onne omuu a. Useampi ke omus ku asi, kuinka
alkuun epä a allisena näy äy yny y ö lopul a paljas ui muka aksi yypiksi
ja hy äksi ys ä äksi. Voidaan siis äi ää, e ä y ö unnis a a sukupuoleensa
lii y än a allisuudes a poikkeamisen ja sopima omuuden a sin a kas i,
mu a he ei ä äl ämä ä i se aja ele sen mää i ä än sosiaalisia suh ei a.
Ta allisuuden ja sii ä poikkea uuden ajapin ojen a kas elussa keskeis ä
oli binää inen sukupuolijä jes ys (esim. Gi shick & G een 2008). Ta allinen
y ö näh iin pojan as akoh ana pai si yysisil ä ominaisuuksil aan myös
kiinnos uksen koh eil aan. Ty öjen ku auksissa a allinen y ö on a peeksi
y ö, e on ekona poikaan, olema a kui enkaan liian huomio a he ä ä ä ai
i se a ma. Ty ös ä saa oi ehdä epä a allisen sekä liian naisellinen ulkonäkö,
mu a myös liian poikamainen olemus. Sopi a y öys on siis jo ain äl ä ä-
lil ä; asapainoilua liiallisen naisellisuuden ja maskuliinisuuden älillä. Ruu-
miillisuus näy äisi mää i ele än laajemminkin naiseuden sosiaalisuuden
ajoja: y ö uo i a ke omuksia, joissa ulki iin epä a allisen y ön uu-
miillisuu a ja eh iin sen pe us eella pää elmiä y ön jä ke yydes ä, koulume-
nes ykses ä sekä ennen kaikkea so el u uudes a ys ä äksi (ks. myös Tolonen
2001a). Tuo e u ke omukse ilmen ä ä myös, kuinka epäsiis i ulkonäkö
lii e ään aja ukseen y ön epäsopi as a käy ökses ä ja si en myös sopima o-
muudes a ys ä äksi.
Ke äämässämme aineis ossa y öy ä akenne aan a sin kiis a omas i
kuuden eema-alueen kau a: ulkoisen olemuksen, ka e isuh eiden, pe heen,
ha as us en, koulumenes yksen sekä luon eenpii eiden kau a. Mah umi-
nen näiden ekijöiden osal a no miin aikaansaa a allisuuden, joka aiku aisi
39
Ty ö uollainen
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
u kimukseen osallis uneiden y öjen mieles ä ole an a sin yksiseli eis ä ja
kiis a on a. Vas aa as i no mis a poikkeaminen oli ki ja ampaa ja moniseli -
eisempää. Epä a allisuus, no min ulkopuolelle jääminen ei ässä u kimuk-
sessa näy äy yny läh ökoh aises i su keana koh alona, aan esime kiksi ie-
oisena pää öksenä ja oisin ekemisenä. No min ulkopuolelle jää ä y ö oi
olla ohkea joh aja yyppi, joka uskal aa as ua esiin ja sanoa oman mielipi een-
sä, aikka se ei kaikkia mielly äisi.
Siinä missä a allisuudes a poikkeamiseen lii yi piile iä mahdollisuuksia,
näy äy yi a allisuus edelleen a sin pe in eisenä ja muu uma omana: hy in
käy äy y ä y ö, joka menes yy koulussa ja on suosi u ys ä ien keskuudessa.
Näy äisi sil ä, e ä 2010-lu un y öyden ideaali ei ole suu es i muu unu
uosikymmen en saa ossa. Tässä u kimuksessa u ki iin a alliseksi ku a -
ua ja sii ä poikkea aa y öy ä, mu a on mielenkiin ois a, e ä u kimuk-
seen osallis uneiden kymmen uo iaiden y öjen ku aama a allinen y ö
as asi a sin hy in yleis ä hy än y ön ideaalia (ks. naisihan eis a enemmän
esim. Go ham 2013, myös Ojanen 2011c).
Onkin mielenkiin ois a poh ia jo aiemmin maini ua a allisuudes a poik-
kea an y ön moninais a ku aa suh eessa a alliseen y öön: epä a allisuus
ei näy äy yny läh ökoh aises i nega ii isena. Tämä ke oo muun muassa
y öyden monis a mahdollisis a ooleis a ja ä en mahdollisuuksis a uo aa
y öy ä e i a oin, myös no mien as aises i. No mis a poikkea uuden mo-
ninaisuus ies ii, e ä y öys on muu u aa ja ilannesidonnais a ja käsi ykse
y öydes ä aih ele a ajan ja paikan mukaan. Ty ö oi a halu essaan yhdis-
ellä e ilaisia y öyden ominaisuuksia kulloiseenkin ilan eeseen sopi alla a-
alla. Esime kiksi Ojasen (2011a) u kimus a sas us alliympä is össä osoi i,
e ä he os alleilla y ö omaksu a hy in e i yyppisen oolin: allille mennään
meiki ä ja hais aan he osel a, allilla likaisuus ei ole is i iidassa y öyden
kanssa. Talleilla myös ehdään yysis ä oimaa aa i ia öi ä sekä omaksu aan
allankäy äjän ooli. Tu kimuksemme uloksia äy yykin ulki a niin, e ä ne
ku aa a y öyden no meja ja ooleja e i yises i kouluympä is össä.
Näy äisi sil ä, e ä y öille on kul uu ises i a jolla hy inkin e ilaisia y -
öyden malleja, joi a he oi a sulau aa omaan iden i ee iinsä ja näin ali a
ak ii ises i e ilaisia ilan eeseen sopi ia ooleja. Ku en aiemmissa u kimuk-
40
Ilona Nikan o & Inke i Rissanen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
sissa on ha ai u, y ö o a sosiaalises i älykkäi ä mu a myös sopeu u aisia
(Läh eenmaa & Nä e 1992; Taylo & Gonzaga 2006): on siis mahdollis a, e ä
y ö iedos a a sukupuoleensa kohdis e u odo ukse ja o a yksinke aises-
i ha ainnee pääse änsä helpommalla nouda amalla heihin kohdis e uja
odo uksia. Esime kiksi koulukon eks issa heikko oimijuus oi olla ie oises i
ali u posi io: y ö o a huomannee , e ä hiljaisuus ja kil eys palki aan hy-
illä a osanoilla ja ope ajan silmissä hy ällä maineella (Go don 2005).
Toimijuu a oi siis yh ä lailla olla iedos e uis a ooliodo uksis a poikkea-
minen ja niiden kyseenalais aminen a oimes i ja näky äs i, ai as aa as i s e-
eo yyppis en epe uaa ien käy äminen i selleen edullisella a alla (Ojanen
2011b, 25). Ty öjä sosiaalis e aan yhä pe in eisellä a alla pe heen, e ais yh-
mien, median ja e ilais en yh eiskunnallis en ins i uu ioiden, ku en koulun
kau a (esim. Jääskeläinen ym. 2015). Tässä p osessissa y öillä on mahdolli-
suu ena joko sopeu uminen ai haas aminen. Nä e ja Läh eenmaa (esim. 1992,
333) o a kin poh inee y öjen kehi yny ä kompe enssia suh eessa y öi-
hin lii e yihin sukupuoli ooleihin ja moninaisiin, is i ii aisiin odo uksiin.
Voidaan aja ella, e ä ha joi aessaan i sekon olliaan ja asapainoillessaan e i
no mien ja kul uu is en koodien älillä, y ö ule a samalla hankkineeksi
sosiaalis a jous a uu a ja kykyä sopeu ua uusiin asioihin.
Judi h Bu le in (2006) mukaan sekä subjek i e ä uumis aken u a allan
e koissa ja sosiaalisissa käy ännöissä. Näin ollen nuo i y ö ei ole kul uu in
uh i, mu ei myöskään apaa oimija, joka puh aas i i se ali sisi ulkin an-
sa omas a uumiis aan (Oinas 2001, 26). Bu le in (2006) sukupuolen pe o -
manssi eo ian näkökulmas a a kas el una y ö ei ä siis käy äydy ie yllä
a alla, aan ie yllä a alla ois e u elee eke ä y ön. Hänen mukaansa
sukupuolen esi äminen on mahdollis a, koska hallussa on kul uu ises i a-
kiin unu eleis ö, jo a oidaan ma kia sekä omaksu a issa ole a sään öjä jes-
elmä . Tie yyn sään öjä jes elmään yhdis e ään ie ynlaisen uumiin kanssa
syn yny yksilö. Näin ollen sukupuol a o a kin i se asiassa ain ne elee ja a-
a , joi a pide ään sukupuolen ilmen ymänä. (Bu le 2006.)
Sukupuolen pe o ma ii isuudes a puhuminen saa aa uo aa sen ha han,
e ä sukupuolen oisi noin ain ali a ai ”näy ellä”. Tämä ei kui enkaan Bu -
le in (2006) mukaan pidä paikkaansa, sillä pe o ma ii inen sukupuoli i se
41
Ty ö uollainen
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
asiassa muokkaa ja luo subjek in: sukupuoli on meissä jo syn yessämme. Su-
kupuolen kons uk i is iseen luon eeseen kuuluu kui enkin epä äydellisyys:
sukupuolen ekeminen aa ii ja ku aa yö ä, eikä p osessi ole koskaan äysin
almis. Tähän pe us uu oisin ekemisen mahdollisuus: sukupuol a oisin,
” ää in” ois amalla a au uu mahdollisuus ho ju aa alli se ia al a aken ei a.
Sukupuoli a a al a on pako a aa, mu a se ei kui enkaan jähme ä sukupuol-
a. Toisin sanoen Bu le in apa lähes yä sukupuol a genealogian näkökulmas-
a a joaa mahdollisuuden muu okseen: sukupuoleen lii e ä ä me ki ykse
ei ä ole pysy iä, y ö ei ä synnynnäises i ole ie ynlaisia, aikkapa kil ejä ja
so innollisia, aan aikojen saa ossa nämä käsi ee o a sukupuoli unee juu i
y öyden ekemisen älineiksi (Bu le 2006, 41). Aineis os amme kons uoi-
du yyppiku aukse osoi i a , e ä y öydessä on y öjen i sensä mukaan
sellais a sosiaalis a liikkuma ilaa, joka oi mahdollis aa y öyden ekemisen
myös oisella a alla, alli se ien no mien as aises i. Muu oksen mahdolli-
suus ei kui enkaan piile yksilön pää ä äisyydessä, aan sään öjä jes elmän
sisällä elei ä ” ää in” ois amalla (Oinas 2001, 26).
Tässä u kimuksessa kons uoi u ku aus y öydes ä on a mas i osi ain
yh ene äinen ylipäänsä yypillisenä ikäluokkansa edus ajana: 10-11- uo iaa ,
sukupuoles a iippuma a, koke a a e a kuulua joukkoon ja ulla hy äk-
sy yiksi. Näin ollen ässä u kimuksessa y öy een yhdis e y ku aukse ei ä
äl ämä ä ole yksinomaan y öy een lii y iä, aan niillä oi olla laajempia-
kin, sukupuoles a iippuma omia me ki yksiä. Ty öjen ki joi ama ke o-
mukse a allises a ja ei-niin- a allises a y ös ä ei ä myöskään ke o koko o-
uu a sii ä, mi en y ö y öy ä aken a a , mu a ne an a a ah an ii een
y öy een lii y is ä kul uu isis a näkemyksis ä ja ideaaleis a. Vaikka ässä
u kimuksessa y öyden no mi pii yi a sin selkeänä, y ö o a keskenään
e ilaisia ja y öys moninais a.
Tu kimalla y öjen käsi yksiä y öydes ä saadaan samalla ie oa sii ä, mi-
en lapse ja a haisnuo e ylipäänsä hahmo a a ja aken a a sukupuol aan
ja millaisia e on ekoja ähän p osessiin lii yy. Ty öjen käsi yksiä sukupuo-
les aan olisi siis syy ä u kia edelleen, ei pieninä ule aisuuden naisina, aan
i sessään a okkaina yh eiskunnan jäseninä. Ty ö u kimuksen el ollisuu a
onkin ku a u kahdenlaiseksi: oisaal a sen ulisi nos aa esiin piilossa ole ia

42
Ilona Nikan o & Inke i Rissanen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
käy än öjä ja oisaal a ku i ella maailma oisenlaisena (Aal onen 2011, 295).
Ty öjä on pide y symbolisina ai ueina, joiden kau a on peila u yh eiskun-
nallisia muu oksia, ja ämän uoksi y ö u kimuksessa onkin u ki u paljon
si ä, mi en yh eiskunnallise muu okse näky ä y öissä ja mi en he nii ä kä-
si ele ä (Ojanen 2011b, 28).
Sukupuol en älises ä asa-a os a kansain älisessä ii ekehyksessä puhu -
aessa Suomi ku a aan usein mallimaana. On kui enkin sel ää, e ä asa-a o
ei ole Suomessakaan ” almis”, aan sen edis ämiseksi ja ylläpi ämiseksi ulee
oimia myös ja kossa. Sukupuolen näkeminen ajoi a ana, binää isenä ka e-
go iana aiku aa las en ja nuo en apaan aken aa sukupuol aan. Las en ja
nuo en sukupuolikäsi ys en yksilöllis ä aken umis a pi äisi ukea a kas e-
lemalla k ii ises i e ilaisia kul uu ises i aken unei a no meja ja lisäämällä
ie oisuu a niis ä. Ope aja ja muu aikuise o a edelleen me ki ä ässä ase-
massa sosiaalis e aessa sukupuoleen lii y iä käsi yksiä. Kas a ajien ulisikin
pys yä i sek ii iseen e lek ioon koskien omia no ma ii isia ole uksiaan.
43
Ty ö uollainen
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Läh ee
Aal onen, S. 2006. Ty ö , poja ja sukupuolinen häi in ä. Nuo iso u kimusseu an/
Nuo iso u kimus e kos on julkaisuja 69. Helsinki: Yliopis opaino.
Aal onen, S. 2008. I seluo amus a, a o aisuu a ja aa aa. Yh eiskun aluokka ja
y öjen ulkinna sukupuolises a häi innäs ä. Teoksessa T. Tolonen ( oim.)
Yh eiskun aluokka ja sukupuoli. Tampe e: Vas apaino, 36–57.
Aal onen, S. 2011. Ty ö ja maine. Teoksessa K. Ojanen, H. Mula i & S. Aal onen ( oim.)
En äs y ö – johda us y ö u kimukseen. Tampe e: Vas apaino, 269–304.
Aapola, S. 1991. Ys ä yyden keinulau a. Helsinkiläis y öjen ys ä yyskul uu is a. Sosiaali-
ja e eysminis e iön asa-a ojulkaisuja. Sa ja D: Nais u kimusmonis ei a
2/1991. Helsinki.
Bu , V. 2013. Social Cons uc ionism. London: Rou ledge.
Bu le , J. 2006. Hankala sukupuoli: Feminismi ja iden i ee in kumous. Suom. T.
Pulkkinen & L-M. Rossi. Helsinki: Gaudeamus.
Dui s, L. & an Zoonen L. 2006. Headsca es and Po no-Chic. Disciplining Gi ls’
Bodies in he Eu opean Mul icul u al Socie y. Eu opean Jou nal o Women’s
S udies 13(2), 103–117.
E aldsson, A-C. 2007. Accoun ing o F iendship: Mo al O de ing and Ca ego y
Membe ship in P eadolescen Gi ls’ Rela ional Talk. Resea ch on Language and
Social In e ac ion 40 (4), 377–404.
Gi shick, L. & G een, J. 2008. T ansgende Voices: Beyond women and men. New
Hampshi e: Uni e si y P ess o New England.
Ginsbe g, A., Shapi o, J. & B own, S. 2004. Gende in u ban educa ion: S a egies o
s uden achie emen . Po smou h: Heinemann.
Go don, T. 2005. Toimijuuden käsi een dilemmoja. Teoksessa A. Meu man-Solin & I.
Pyysiäinen ( oim.) Ihmis ie ee änään. Helsinki: Gaudeamus, 114–130.
Go ham, D. 2013. The Vic o ian Gi l and he Feminine Ideal. New Yo k: Rou ledge.
Hela i a, S. 2006. Lapse hy in oin i iedon uo ajina. Ac a Uni e si a is Tampe ensis,
1669.
He ala, H. 2015. Ty ö kaukalossa: e nog a inen u kimus y öjen jääkiekko ha as-
ukses a. Ac a Uni e si a is Lapponiensis 303. Ro aniemi.
Honkasalo, V. 2011. Ty öjen kesken. Monikul uu isuus ja sukupuol en asa-a o
nuo iso yössä. Julkaisuja 109. Helsinki: Nuo iso u kimus e kos o/Nuo iso-
u kimusseu a.
Hänninen, V. 2004. A Model o na a i e ci cula ion. Na a i e Inqui y 14 (1), 69–85.
Iso alo, A. 2015. Mis ä on hy ä y ö eh y? Somali y ö ja maineen me ki ykse . Tu un
yliopis on julkaisuja, sa ja C osa 407.
Ju a, R. 2012. Seksuaalinen painos us ja äki al a he e oseksuaalisessa koh aamisessa
e eys iedon oppima e iaaleissa. Teoksessa P. A jonen ( oim.) Oppiminen
ajassa – kas a us ule aisuu een. Joensuun uoden 2011 kas a us ie een päi ien
pa haa esi elmä a ikkeleina. Kas a usalan u kimuksia 61. Helsinki: Suomen
kas a us ie eellinen seu a, 293–305.
44
Ilona Nikan o & Inke i Rissanen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Jääskeläinen, L., Hau ako pi, J., Onwen-Huma, H., Nii ymäki, H., Pi ijä i, A.,
Lempinen, M. & Kajande , V. 2015. Tasa-a o yö on ai olaji. Opas sukupuol en
asa-a on edis ämiseen pe usope uksessa. Ope ushalli us. Oppaa ja käsiki ja
2015:5. www.oph. i/download/173318_ asa_a o yo_on_ ai olaji.pd (Lue u
5.4.2018.)
Ka lsson, L. 2010. Lapsinäkökulmainen u kimus ja aineis on uo aminen. Teoksessa K.
P. Kallio, A. Ri ala-Koskinen & N. Rau anen ( oim.) Missä lapsuu a ehdään?
Ve kkojulkaisu 106. Nuo iso u kimus e kos o/ Nuo iso u kimusseu a, 121–142.
Kea ney, M. C. 2009. Coalescing: The De elopmen o Gi ls’ S udies. NWSA Jou nal 21
(1), 1–28.
Kennedy, D. 2006. The well o being. Childhood, subjec i i y and educa ion. New Yo k:
S a e Uni e si y o New Yo k P ess.
Ko kiamäki, R. & Ellonen, N. 2010. Ikä o e isuh ee sosiaalisina esu sseina yläkouluiässä.
Nuo iso u kimus 28 (3), 18–35.
Koski, L. 2003. Nais en paika ”mies en maailmassa”. Näkökulmia sosiologiseen nais-
u ki mukseen. Teoksessa R. Tu unen & M. Roi as ( oim.) Mikä e o? Kaksi-
kymmen ä ki joi us a yh eiskunnas a, kul uu is a ja sukupuoles a. Helsinki:
Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a, 273–293.
Kulmalainen, T. 2015. Ty öjen ka e isuosio – e nog a inen u kimus yläkoulun epä i al-
lisis a jä jes yksis ä. Jy äskylä: G ano.
Käyhkö M. 2006. Sii oojaksi oppimassa. E nog a inen u kimus yöläis y öis ä puhdis-
uspal elualan koulu uksessa. Joensuu: Joensuu Uni e si y P ess.
Laine, K. 1990. Huono-osaisuus kouluikäis en las en o e isuh eissa. Kas a us 21 (1),
21–26.
Lede , G.C. 2017. Do gi ls coun in ma hema ics? Teoksessa G.C. Lede & S.N. Sampson
( oim.) Educa ing gi ls. P ac ice and easea ch. London: Rou ledge, 84–97.
Lee, N. 2001. Childhood and socie y. G owing up in an age o unce ain y. Buckingham:
Open Uni e si y P ess.
Leh onen, J. 2003. Seksuaalisuus ja sukupuoli koulussa. Näkökulmana he e o no ma-
ii isuus ja ei-he e oseksuaalis en nuo en ke omukse . Nuo iso u kimus-
e kos on/Nuo iso u kimusseu an julkaisuja 31. Helsinki: Yliopis opaino.
Läh eenmaa, J. & Nä e, S. 1992. Ty ö u kimuksen palmikkoja punomassa. Teoksessa
S. Nä e & J. Läh eenmaa ( oim.) Le i liehumaan. Ty ökul uu i mu oksessa.
Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a, 9–21.
Mesimäki, M. 2010. Tu kimusmene elmän ku aus: ki jallinen eläy ymismene elmä kou-
lu lais en näkemyksiä ka oi amassa. Ympä is öminis e iön Lähiöiden kehi -
ämisohjelman 2008–2011 u kimus- ja sel i yshanke Leppoisa lähiömme 2009–
2011. Hankkeen u kimusosio: Leppois a a ila kaupunkikouluissa – ka oi us
ja kehi ämis aih oeh oja. Helsinki: Helsingin yliopis o.
Naskali, P. 2010. Teoksessa T. Sa esma, L-M. Rossi & T. Ju onen ( oim.) Käsiki ja
sukupuoleen. Tampe e: Vas apaino, 277–291.
Niemi i a, M. 2002. Valmiuksia, i ikkei ä ai aih elua? Kansanopis o-opiskelijan
mo i aa io ja opiskelukokemukse . Helsinki: Yliopis opaino.
45
Ty ö uollainen
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Niemi i a, M. 2004. Ty öjen ja poikien älise e o oppimismo i aa iossa. Teoksessa E.
Vi ikka ( oim.) Koulu – sukupuoli – oppimis ulokse . Helsinki: Ope ushalli us,
42–53.
Nä e, S. & Läh eenmaa, J. 1992. Mode ni suomalainen y öys: al uis is a indi idua-
lismia. Teoksessa S. Nä e & J. Läh eenmaa ( oim.) Le i liehumaan. Ty ö-
kul uu i mu oksessa. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a, 328–341.
Oinas, E. 2001. Making Sense o he Teenage Body. Sociological Pe spec i es on Gi ls,
Changing Bodies and Knowledge. Åbo: Åbo Akademi Uni e si y P ess.
Ojanen, K. 2010. Ty ö u kimus. Teoksessa T. Sa esma, L-M. Rossi & T. Ju onen ( oim.)
Käsiki ja sukupuoleen. Tampe e: Vas apaino, 123–127.
Ojanen, K. 2011a. Ty öjen oinen ko i. E nog a inen u kimus y ökul uu is a a sas-
us alleilla. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden Seu a.
Ojanen, K. 2011b. Ka saus y ö u kimuksen suomalaiseen his o iaan ja keskus eluihin.
Teoksessa K. Ojanen, H. Mula i & S. Aal onen ( oim.) En äs y ö – johda us
y ö u kimukseen. Tampe e: Vas apaino, 9–43.
Ojanen, K. 2011c. ”Siel kunnioi e ii kauhees semmos kil ey ä”. Kuuliaise y ö
allilla. Nuo iso u kimus 29(4), 3–18.
Palmu, T. 2003. Sukupuolen aken uminen koulun kul uu isissa eks eissä. E nog a ia
yläas een äidinkielen oppi unneilla. Helsingin yliopis on kas a us ie een lai ok-
sen u kimuksia 189.
Paumo, M. 2012. Paljon puhe a pissiksis ä – y öys mää i elykysymyksenä. Teok-
sessa M. Salasuo, J. Poikolainen & P. Komonen ( oim.) Ka ukul uu i. Nuo i-
soesiin ymiä 2000-lu un Suomessa. Helsinki: Nuo iso u kimus e kos on/
Nuo iso u kimusseu an julkaisuja 124, 83–115.
P ou , A. 2005. The u u e o childhood. Towa ds he in e disciplina y s udy o child en.
Lon oo & New Yo k: Rou ledge Falme .
Rainio, A.P. 2010. Lionhea s o he Playwo ld. An e hnog aphic case s udy o he
de elopmen o agency in play pedagogy. Helsinki: Uni e si y P in .
Ralph, L. E. R. & Epkins, C. C. 2015. Aspec s o gi ls’ iendships: P ac ice implica ions
o in e nalizing p oblems. Child & You h Ca e Fo um 44 (3), 395–417.
Renold, E. 2005. Gi ls, boys and junio sexuali ies: explo ing child en’s gende and sexual
ela ions in he p ima y school. London and New Yo k: Rou ledgeFalme .
Ring ose, J., Ha ey, L., Gill, R. & Li ings one, S. 2013. Teen gi ls, sexual double s anda ds
and ‘sex ing’: Gende ed alue in digi al image exchange. Feminis Theo y 14(3),
305–323.
Rose, R. J. 2002. How do adolescen s selec hei iends? A beha io -gene ic pe spec i e.
Teoksessa L. Pulkkinen & A. Caspi ( oim.) Pa hs o Success ul De elopmen :
Pe sonali y in he Li e Cou se. Uni ed Kingdom: Camb idge Uni e si y P ess,
106–128.
Saa anen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. K aliMOTV – mene elmäope uksen
ie o a an o. Tampe e: Yh eiskun a ie eellinen ie oa kis o. h p://www. sd.u a.
i/mene elmaope us. (Lue u 19.4.2018.)