Su i Rai aka i, Ki si Gün he & Jenni-Ma i Räsänen ( oim.), 2022.
Ko i, hy in oin i yö ja haa oi u uus.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 285–316.
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-038-0
10
Ko ona ka kolla:
Asiakkaan a ki osana ko iin
ie ä ää ka kaisuhoi oa
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
Johdan o
Huoneessa on isoja ikkunoi a, jois a au inko ul ii sisälle ja on osi
lämmin. Riisun ulko aa ee pois pääl äni ja samoin ekee ie es-
säni is u a yön ekijä. Asun o on siis i ja huomaan ole ani a ma,
e ä siellä asuu myös naisihminen. Toinen yön ekijöis ä alkaa kes-
kus ella Jaakon kanssa ja sel iää, e ä Jaakko on jääny leskeksi jo-
kin aika si en. Hänen juomisensa on leskeyden jälkeen lisään yny
unsaas i ja Jaakko on alkanu olla ilan ees aan huolissaan. Kes-
kus elussa sel iää, e ä his o iassaan Jaakolla on yksi aikaisempi
ka kaisuhoi oasemakäyn i, jonka jälkeen hän oli ai iina uosia.
Vuo o aiku us yön ekijöiden sekä Jaakon älillä on kepeää, aik-
ka keskus elussa o a he kä asia : juomamää ä , puolison kuolema,
286
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
läheis en huoli jne. Vie essäni is u a yön ekijä on a annu Jaakon
iikolla jo ke an aikaisemmin ja hän alkaa kai aa ”ko ika kolau-
kus aan” alkome iä. Jaakko puhal aa nolla . (Ha ainnoin ipäi ä-
ki ja, helmikuu 2018)
Tässä lu ussa u kimme apaus u kimuksen keinoin 65- uo iaan, Jaakok-
si nimeämme henkilön a keen ja ko iin uo a an ka kaisuhoidon koh aami-
sia. Ta kas elemme, kuinka ko ika koksi ku sumamme ka kaisuhoi op osessi
e enee Jaakon a jessa ja mi ä e i yis ä a jen kon eks i siihen uo aa. Ta oi -
eenamme on ymmä ää asiakkaan a jen ja sen ukemisen me ki yksellisyy -
ä osana psykososiaalises i o ien oi unu a ko ika kop osessia. Kysymme,
mi en a jen konk ee isuus, uumiillisuus ja ajallisuus me ki yksellis y ä ko-
ika kop osessin yh eydessä.
Teks in aloi anu aineis o-o e ku aa u kijan ki jaamia ha ain oja Jaa-
kon a jes a ja e ään ko ikäynnin unnelmis a ko ika kop osessin aikana.
O e ha ainnollis aa, kuinka puolison meneh yminen on haa oi anu Jaakon
elämän ilanne a. Jaakko on pi kän a iolii on jälkeen jääny yksin aloisaan
asun oon, jossa puolison läsnäolo edelleen näkyy. Aiempaa elämänhis o iaa
kuo mi anu liiallinen alkoholin käy ö on palannu osaksi a kea, ja lopul a
Jaakko on hakeu unu pi kän auon jälkeen päihdepal eluiden pii iin. Tällä
ke aa hän ei kui enkaan ole pää yny lai oska kaisuhoi oon, aan ka kaisu-
hoi oon, joka uodaan hänen iih yisään ko iinsa. Työn ekijöiden ko ikäyn-
neillä mukanaan kulje ama ”ko ika kolaukku” ja siel ä kai e u ”alkome i”
ha ainnollis a a , kuinka ka kaisuhoi oa ins i u ionaalisine esineineen ja
käy än öineen o eu e aan Jaakon kodissa, keskellä hänen päi i äis ä a -
keaan.
Ko iin ie ä ä päihde- ja mielen e eyspal elu o a iime uosina kas-
a anee suosio aan Suomessa (Juhila ym. 2018, 139–164). Päihde yön nä-
kökulmas a ämä on e i yisen me ki yksellis ä, sillä suomalaise juo a alko-
holia yleisimmin juu i kodeissaan (Mus onen & Ös e be g 2010; Wa penius
& Mäkelä 2018). Ko eihin jalkau umalla on ollu mahdollis a a oi aa muun
muassa nii ä asiakkai a, joiden pal eluihin hakeu umis a hankaloi a a lii-
kun a ajoi ee , ähä a aisuus, pi kä älima ka ai päih eiden käy öön
lii y ä häpeä (ks. Vesa ym. 2017). Yksi esime kki ko iin ie ä is ä päihde-
Ko ona ka kolla
287
pal eluis a on juu i ka kaisuhoi o, joka on iime uosikymmenellä löy äny
ähi ellen jalansijaa sekä julkisella e ä yksi yisellä sek o illa useissa suo-
malaisissa kunnissa. Ko ika koa a joa ien pal eluiden läh ökohda aih-
ele a lääkkeellises ä lääkkee ömään, jossa ukea on usein saa a illa ielä
akuu eimman ie oi us aiheen jälkeenkin. Myös uen kes o ja asiakkaiden
apaamis iheys aih ele a . Osassa pal eluis a asiakkai a a a aan päi i äin,
osassa muu aman ke an kuukaudessa. (Ks. esim. Pesonen 2010; Tuominen
2014; Koi is o 2018.)
Ko ika koa a joa ien pal eluiden kehi äminen ja lisään yminen ke o-
a niiden a peellisuudes a. Tämä lisää myös a e a jalkau u ien päihde-
pal eluiden u kimiselle. Suomessa ko ika koa on u ki u ois aiseksi a sin
ähän. Näin on kui enkin eh y esime kiksi a kas elemalla, kuinka asiak-
kaan ko i ka kaisuhoidon ilana ulee osaksi asiakkaiden ja yön ekijöiden
älis ä uo o aiku us a (Holmbe g & Ran a 2021). Myös kansain älises i
e enkin ko ika kon asiakas- yön ekijäkoh aamisiin kohdis u a u kimus on
ollu niukkaa, mu a sen käy än öjä on u ki u jonkin e an muis a näkö-
kulmis a (ks. esim. S ockwell 1990; Fleeman 1997; Roche ym. 2001; Bischo
ym. 2003; Alwyn ym. 2004; Ca lebach ym. 2011; Nadka ni ym. 2017; W igh
ym. 2018). Tässä lu ussa keski ymme alkoholia käy ä ille aikuisasiakkaille
suunna uun ko ika koon, johon ullaan asiakkaaksi amma ilais en ohjaa-
mana ai o amalla yh ey ä pal eluun i se. Tuki pe us uu säännöllisiin ko i-
käyn eihin, joiden iheydes ä so i aan yhdessä asiakkaan kanssa. Fokukses-
samme on asiakkaan a ki, jossa hän alkoholinkäy önsä kanssa elää ja py kii
sen ka kaisemaan (a jes a u kimuksen koh eena ks. myös Holmbe g 2020).
Ta kas elemamme ko ika kon oimin a pe us uu psykososiaaliseen o ien-
aa ioon. Ta koi amme ällä ko ika kon yön ekijöiden so el amaa amma-
illis a lähes ymis apaa, jonka a oi eena on huomioida kokonais al aises i
pai si asiakkaan alkoholinkäy ön ja sosiaalisen elinympä is ön oisiinsa kie-
ou uminen myös alkoholinkäy ön aiku ukse asiakkaan a keen sekä psyyk-
kiseen ja yysiseen oimin akykyyn (ks. G an el 1993; Toikko 1997; Raunio
2009; Kuusis o & Ran a 2020). Psykososiaalinen o ien aa io luo hy ä mah-
dollisuude a jen ukemiselle silloin, kun a oi eena on ukea alkoholin käy-
ön ähen ämis ä ai lope amis a juu i siinä ympä is össä, jossa asiakas elää.
Ko iin ie ä ä ka kaisuhoi o ekee asiakkaan kodis a hy in oin i yön koh aa-
288
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
mispaikan, jossa henkilökoh aise , kul uu ise , sosiaalise , ma e iaalise ja
emo ionaalise me ki ykse o a ah as i läsnä ja jossa lai oska kaisuhoi oon
kuulu a a anomaise säännö ei ä päde (Holmbe g & Ran a 2021). Siksi ko-
konais al aisen elämän ilan een huomioi a psykososiaalinen o ien aa io on
ko ona apah u alle ka kaisuhoidolle oi allinen läh ökoh a.
A aamme lu ussa ensin ali semaamme eo ee is a lähes ymis apaa
ko ika kon u kimisessa eli a jen me ki ys ä ja sen konk ee isia, ajallisia ja
uumiillisia elemen ejä sekä niiden oden umis a psykososiaalisessa päihde-
yössä. Tämän jälkeen esi elemme ha ainnoin ipäi äki jas a ja li e oiduis-
a ääni eis ä koos u an aineis omme. Lopuksi uomme esille u kimuksen
o eu amisen aihee , minkä jälkeen pe ehdymme Jaakon a keen paikan-
u aan ko ika kop osessiin. Ta kas elemme a jen kie ou umis a ko ika kon
e enemiseen analysoimalla a jen elemen ien oden umis a Jaakon ja yön e-
kijöiden koh aamisissa. Lopuksi eemme ha ainnois amme yh een edon ja
esi ämme joh opää ökse .
Konk ee inen, uumiillinen ja ajallinen
a ki osana psykososiaalis a ko ika koa
A ki luo e i yisen kon eks in psykososiaalises i o ien oi uneelle ka kaisuhoi-
dolle ja sen u kimiselle. Hy in oin i yössä ja asiakas- yön ekijäkoh aamisis-
sa päi äs ä oiseen eläminen on usein keskeinen läh ökoh a. Asiakkaan a jen
suju uu a a ioimalla on mahdollis a löy ää aluei a, joissa hän saa aa a i-
a ukea. A jen ukeminen aiku aa yksinke aisel a: jos jokin ei suju, panos-
e aan ukeen ällä alueella. Ko iin jalkau u an hy in oin i yön koh aamisia
koske a u kimukse kui enkin osoi a a , e ä odellisuudessa a jen uke-
minen on haa oi a issa elämän ilan eissa usein kaikkea muu a kuin yksin-
ke ais a ai helppoa (ks. Juhila ym. 2021). Psykososiaalises i o ien oi uneen
ka kaisuhoidon kon eks ina a ki muodos aa monimu kaisen kehyksen, jossa
a jen moni asoise u iini , läheissuh ee , esinee sekä näihin yhdis y ä un-
ee oi a yh ä hy in ukea juomisen lope amis a kuin laukais a juomisen
(Holmbe g & Ran a 2021). Hy in oin i yön koh eena ja ko ika kon ympä is-
önä a ki on siis aa i a alue.
Ko ona ka kolla
289
Jäsen äessämme Jaakon a kea ko ika kon apah umapaikkana so ellam-
me Su i Holmbe gin (2020) näkemys ä a jes a kehyksenä, joka aken uu
konk ee isis a, sosiaalisis a, ajallisis a, uumiillisis a ja polii isis a elemen-
eis ä. Keski ymme analyysissämme a jen konk ee isuu een sekä uumiin
a keen ja ajallisuu een. Rajauksen a oi eena on kiinni ää e i yis ä huomio-
a päihde yössä ois aiseksi a sin u kima omiin näkökulmiin – a kis en
u iinien, uumiillisen olemisen sekä ajan me ki yksiin ko ika kop osessissa.
A jen konk ee isuus a koi aa si ä, e ä ele ä ä a ki aken uu lukema omis-
a sosiokul uu ises i mää i y is ä a ois a, u iineis a, esineis ä sekä ilois a
(m ., 73–78). Päi i äisessä a jen pyö i yksessä ihmise ei ä äl ämä ä un-
nis a u iinien me ki ys ä, mu a niiden u aa ai jänni eisyy ä uo a a
olemus ulee näky äksi, kun u ujen oimin ojen me ki ykse muu u a
(m ., 74; ks. myös Jokinen 2005, 7–13). Tällainen oi olla esime kiksi ilanne,
jossa pi kään ja kuneen juomisen jälkeen päi ä pi äisikin aloi aa kah inkei-
olla k apula yypyn sijaan. Konk ee isen a jen ilois a keski ymme e i yises-
i ko iin, jonka ässä miellämme a jen apah umien ilalliseksi pe us aksi ja
paikaksi, jos a muualle a keen lähde ään (Felski 2000, 85). Psykososiaalisen
päihde yön kon eks issa ko i on e i yisen me ki yksellinen ila, sillä siellä asi-
akkaan jokapäi äinen a ki u iineineen ja esineineen on ah emmin läsnä
kuin lai osolosuh eiden koh aamisissa (ks. Holmbe g & Ran a 2021).
Toinen apamme a kas ella a kea yhdis yy uumiiseen. Miellämme
uumiin maailmassa olemisen apana ja älineenä, joka mahdollis aa kiin-
ni ymisen ympä is ön ja sen oimin ojen älille sekä si ou umisen niihin
(Me lau-Pon y 2012, 84). Ruumiin synonyyminä käy ämme uumiillisuuden
käsi e ä. A jessa uumis a a i aan päi i äis en u iinien ja el oi eiden
hoi amiseen sekä ylipää ään sii ymiseen paikas a oiseen (Holmbe g 2020,
95). Lisäksi a kas elumme keskiössä o a ais i , joiden äli yksellä uumis
paikan uu a keen: se näkee ja ulee nähdyksi, kuulee, ään elee, hais aa, uok-
suu ja mais aa (m ., 34, 97; ks. myös May 2013, 71, 133–136). Ruumiin ja ais-
ien ansios a iedämme, mi ä a koi aa, kun joku ”näy ää k apulaisel a” ai
”haisee anhal a iinal a”. Ruumis oden aa alkoholin käy ön yysisyyden,
mu a oimii myös kokemuksiemme pe us ana, sillä mone un eis amme ja
muis ois amme on sido u uumiilliseen ie oon ja kokemukseen (Ryan ym.

290
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
2011). Siksi uosienkin pääs ä jokin uoksu ai ie ynlainen koske us oi pa-
lau aa mieleemme ki kkai a ku ia elämänhis o ias amme.
Kolman ena a jelle me ki yksellisenä elemen inä hyödynnämme a kea
y mi ä ää ajallisuu a. Menneisyys, nykyisyys ja ule a solju a a jessa edes-
akaisin muodos aen ja kumon, johon suh eessa ihmise a ioi a elämänsä
apah umia, ase a a nii ä kon as iin, py ki ä saamaan nii ä hallin aansa
ja suunni ele a ule aisuu aan (Holmbe g 2020, 88–94). Esime kiksi lu un
alussa esi e yssä aineis o-o eessa ajallisuus yhdis yy e i yises i puolison me-
neh ymiseen ja menneeseen puoleen uo een, jonka aikana Jaakon alkoholin
käy ö lisään yi. Jos Jaakko ei saa juomis a poikki, ule aisuuskaan ei näy ä
hy äl ä. Elämän ilanne a haa oi a a yllä ä ä k iisi oi he kellises i pysäy -
ää ajan kulun ja ka kais a u u a kise u iini . Ajas a oi ulla halli sema-
on a, ja sen mää ä oi un ua lisään y än, jos k iisin myö ä jokin osa a jes a
muu uu oleellises i ai jää kokonaan pois. (M ., 89, 93.) Ihmise u au u a
anhoihin u iineihin ai alka a kehi ää uusia u iineja saadakseen a kensa
hallin aan ja sopeu uakseen e ilaisiin muu oksiin. Joku panos aa e eellisiin
elin apoihin, oinen hakee apua alkoholis a. Psykososiaalisella päihde yöllä
on ällöin paikkansa, sillä sen a ulla py i ään muu okseen juu i asiakkaan
sosiaalisessa ilan eessa, aja uksissa ja (a jen) oimin a a oissa (ks. Raunio
2009, 198).
Tu kimuksen o eu us
Lu ussa hyödynne ä ä aineis o ko ika kon koh aamisis a on ke ä y Suo-
messa uonna 2018 liikku an e nog a ian mene elmällä (ks. Büsche & U y
2009; No oa 2015; Fe guson 2016; luku 4). Ennen aineis onke uun alkua
alueellinen ee inen oimikun a an oi puol a an lausunnon u kimuksen
o eu amiselle. Asiakkaa ja yön ekijä alleki joi i a u kimus a koske a
suos umuslomakkee , ja hei ä in o moi iin osallis umisen apaaeh oisuudes-
a, anonymi ee is ä sekä mahdollisuudes a keskey ää osallis umisensa u ki-
mukseen milloin ahansa.
Kokonaisuudessaan ko ika kokäyn ejä eh iin yksi ois a (11) iiden e i asi-
akkaan luokse. Tässä lu ussa a kas elemamme aineis o koos uu yksin asu-
Ko ona ka kolla
291
an miesasiakkaan, Jaakon, luokse ehdyis ä iides ä e illises ä ko ikäynnis ä,
jo ka nauhoi e iin ja ki ja iin u kijan (SH) ha ainnoin ipäi äki jaan. Ko-
ika kop osessi kes i kokonaisuudessaan kolme kuukau a, yksi äise ko i-
käynni keskimää in 45 minuu ia. Lähes ymme Jaakon luo eh yjä ko ikäyn-
ejä apaus u kimuksena, jonka a ulla py imme ymmä ämään asiakkaan
a jen ja sen ukemisen me ki ys ä ko ika kop osessin ede essä (S ake 1995,
3). Aja eluamme aus oi aa Ha y Fe gusonin ja kollegoiden (2019) näkemys
ajas a ja sii ä, mikä pi käkes ois en asiakas- yön ekijäsuh eiden me ki ys on
osana sosiaali yön käy än öjä ja u kimus a. Miellämme Jaakon luo ehdy
ko ikäynni enemmän ajalliseksi ja kumoksi ja yhdeksi kokonaisuudeksi kuin
yksi äisiksi ilanneku iksi (snapsho s), jo ka paljas a a ain älähdyksiä asi-
akkaan ja yön ekijän älisis ä koh aamisis a. Lii ämällä aikape spek ii in
osaksi läh ökoh iamme uskomme a oi a amme myös si ä, kuinka saman
asiakkaan luona o eu e a a ko ika ko e enee ja muokkaan uu ajassa (Fe -
guson ym. 2019, 5).
Analyysimme Jaakon apaukses a pe us uu kodin maan ie eeseen, joka
unnis aa (koh aamis)paikan e i yisen me ki yksen yksilöiden älisessä uo-
o aiku uksessa (ks. Blun 2005; Dyck 2005; Juhila ym. 2016; luku 4) sekä
disku sii iseen analyysiin, jonka läh ökoh ana on sosiaalisen odellisuuden
aken uminen yksilöiden kielenkäy össä, uo o aiku uksessa ja muussa so-
siaalisessa oiminnassa (esim. Bu 2015; Jokinen ym. 2016). Ku aamme ana-
lyysimme e enemis ä a kemmin seu aa issa alalu uissa.
Analyysip osessi
Aineis on analyysi jakau uu kah een aiheeseen. Ensimmäisessä aiheessa
a kas elimme aineis os a si ä, millaisis a konk ee isis a elemen eis ä Jaakon
a ki koos ui. Hyödyn ämällä ku aile aa koodaus a (Gibbs 2007, 41–42) pai-
kansimme aineis os a ensin kohda , joissa ku a iin hänen a keensa lii y iä
yleisiä u iineja, apoja, esinei ä ja iloja. Tällaisia oli a muun muassa ko ona
oleminen, uuanlai o, lääkkeiden o aminen, ele isio ja sen ka selu, alkoho-
lin käy ö, ak ii inen osallis uminen kodin ulkopuoliseen päi ä oimin aan
sekä seu us elu ie ailulla käy ien läheis en ai hoi apal elun yön ekijöiden
kanssa. Jaakon a jen yleisiä sisäl öjä ku aile ien elemen ien paikan aminen
292
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
ei ielä sisäl äny a kempaa analyysia, mu a yksinke aisen koodauksen
myö ä pys yimme ulki semaan Jaakon a jen muodos u an a sin ak ii i-
seksi e i yises i siksi, e ä hän osallis ui monenlaiseen sosiaalisen oimin aan
kodin ulkopuolella.
Toisessa aiheessa keski yimme analyysin sy en ämiseen (ks. Gibbs 2007,
41–43). Aloimme a kas ella, kuinka ensimmäisessä aiheessa koodaamam-
me a jen konk ee ise elemen i suh eu ui a uumiiseen ja ajallisuu een.
Ta kas elimme ensin uumiiseen ja ais eihin ii aa aa oimin aa a jessa, ku-
en liikkumis a ja sen ajoi uksia, kodissa olemis a, ku en is umis a ele ision
ää essä. Si en kiinni imme huomio a ais eihin lii y iin un emuksiin, ku en
k apulaiseen oloon, uoksuihin, lämpö iloihin ai uumiin ulkonäköön. Li-
säksi uumiiseen yhdis yi ä somaa ise ekijä , ku en keskus elu ko keis a
maksa-a ois a ai muis a sai auksis a. Lopul a keski yimme ajallisuu een
osana ko ika kop osessia. Ta kas elimme e i yises i ai iuden ja ku uuden
me ki yksiä osana ko ika kon e enemis ä. Menneisyyden, nykyisyyden ja u-
le aisuuden me ki ykse paino ui a e i a oin suh eessa a jen konk ee i-
siin elemen eihin ja ko ika kop osessiin, mu a ne ei ä jäänee i allisiksi
oisis aan. Esime kiksi nykyhe ki oli ah as i läsnä ko ika kon ensimmäisillä
käynneillä, mu a se oli sil i oimakkaas i sidoksissa myös Jaakon mennei-
syy een. Tulki simme ajallisuuden muodos u an ä keäksi osaksi ko ika ko-
p osessia, mikä konk e isoi ui esime kiksi ah ana yh ey enä päi i äisiin
u iineihin sekä osapuol en si ou umisena yh eiseen p osessiin.
Ko ika kop osessi osana Jaakon a kea
Seu aa aksi käymme Jaakon ko ika kop osessin läpi ensimmäises ä iimei-
seen käyn iin k onologisessa jä jes yksessä. Ha ainnollis amme ha ain-
noin ipäi äki jan ja li e oi ujen aineis o-o eiden analyysin a ulla a jen
konk ee isuuden, uumiillisuuden ja ajallisuuden me ki yksiä osana ko iin
ie ä ää psykososiaalises i o ien oi unu a ka kaisuhoi oa. Kaikki Jaakon
unnis amiseen lii y ä iedo on lu ussa muu e u ja anonymisoi u.
Ko ona ka kolla
293
Ensimmäinen ko ikäyn i: juominen on
me ki yksellinen a ki uu ini
Tu kija on odo anu yön ekijöi ä Jaakon asunnon läheisyydessä ennen en-
simmäis ä ko ika kokäyn iä. Kun yön ekijä saapu a paikalle, ko ikäyn i
saa oi alkaa.
Kun yön ekijä saapu a , menemme asiakkaan o elle. Asunnon
sisäänkäynnille on akenne u liuska. Työn ekijä soi aa o ikelloa
ja a aa o en. Jaakko huu elee sisälle, mu a hän ä ei näy. Ulko-o en
sisäpuolelle on uu a u ylimää äinen ukikah a. (Ha ainnoin i-
päi äki ja, helmikuu 2018)
Asunnon sisäänkäynnin älineis ö, liuska ja ukikah a sekä se, e ei Jaak-
ko ule i se a aamaan o ea, ihjaa a Jaakon mahdollises a uumiillises a
liikun a ajoi ees a. Myöhemmin ko ikäynnillä sel iää, e ä Jaakko käy ää
liikkumisensa apuna e ilaisia apu älinei ä. Tämä uo aa Jaakon a keen kul -
uu is a ja uumiillis a kaksoiss igmaa: alkoholin käy ön lisäksi a kea haa-
oi aa liikkumis a ajoi a a uumiillinen in alidi ee i. Jalkau u an päihde-
yön näkökulmas a o e an aakin konk ee isen esime kin sii ä, kuinka ko iin
ie ä ien pal elujen a ulla oidaan a oi aa asiakkai a, joiden liikkumisen
ajoi ee saa a a hankaloi aa hakeu umis a yysis en päihdepal elujen pii-
iin (ks. esim. Vesa ym. 2017).
Ko ikäyn i e enee keskus elulla, jossa yön ekijä ka oi a a Jaakon alko-
holin käy öä ja poh i a An abuksen (alkoholi iippu uuden hoi oon käy e -
ä ä lääke) aloi amisen mahdollisuu a ai iuden ueksi. Ko ika kon yön-
ekijä o a a annee Jaakon ke an aikaisemmin, mu a u kija on paikalla
ensimmäis ä ke aa. Ensimmäisen ko ika kokäynnin jälkeen Jaakko on py -
kiny ähen ämään alkoholin käy öään, johon lii y is ä päi i äisis ä u ii-
neis a yön ekijä ja Jaakko seu aa aksi keskus ele a . Jaakko on aikaisemmin
keskus elussa ku annu iikko-ohjelmaansa, joka pi ää sisällään kodin ulko-
puolelle suun au u aa päi ä oimin aa useana päi änä. Työn ekijä ihme elee
ak ii is a oimin aa:
300
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
2. TYÖNTEKIJÄ2: Valinnan mahdollisuuden pe iaa eessa. Sä
iedä , e sä e oi ali a.
3. TYÖNTEKIJÄ1: Niin e ny ei, e ä ei ulis mieleenkään, e ä
mais anko, no kyl yks, mu siinä koh aa ei a ii mie iä. E se
on semmonen, mus a hy ä ämmönen apukeino ässä kun ällai
yksin, ai niinku, no a allaan onhan sulla a mas i sukulaisia
ai ys ä iä jo ka kannus aa, mu a näin, e ä ei ole missään, ei oo
ja ku as i siinä ympä illä joku joka sua ässä ukisi ja näin niin.
4. JAAKKO: Mu uo on me ka ju u, kun mä uun siel ä ((pal elun
nimi maini u)) ko iin niin, sillon mun ekee kaljaa mieli. Mä
opin siihen e ä, mä juon kaljan kun mä uun ko iin.
5. TYÖNTEKIJÄ2: Oliks se, se on ollu pidemmän aikaa kun sä oo
ollu siellä kui enkin juoma a, ja si en kun uli niinku ko iin
niin si se oli semmonen apa, e sä o i kaljan siihen koh aan
si en.
6. JAAKKO: Joo. Mu ny on si en jääny sekin. Mu äy yy sanoo,
e ieläkin ekee silloin mieli.
7. TYÖNTEKIJÄ1: Niin e ä ulee se semmonen, joo se on jus kun
siis muis i-
8. JAAKKO: Se on o u u apa.
9. TYÖNTEKIJÄ1: Kyllä. Kuinka kauan sä oo käyny siellä ((pal-
elun nimi maini u))?
10. JAAKKO: Sii ä as i kun se alkoi ((nau ah aa)). Se, iime kesä se
oli, olisko se alkanu joskus sillon, -15 syksyllä ai mi en se mah-
oi olla.
11. TYÖNTEKIJÄ2: Semmonen puoli ois a uo a ny kui enkin.
12. JAAKKO: Niin.
13. TYÖNTEKIJÄ1: Niin onhan se semmonen e ä jos se on sii ä
muodos unu a aksi niin, kyllä se, joskus a ois a on sillä a-
alla aikea luopua, ja aikka sii ä niin kuin, sii ä a sinaises i,
e ä o an sen kaljapullon ja juon ai näin, mu a se e ä se mieli
ei annakaan pe iksi siinä, e se oi ulla siinä aina se muis o, e ä
jaaha ny ulen ko iapäin ja siihen lii yy ie yjä ju uja.
14. JAAKKO: Kyllä.

Ko ona ka kolla
301
15. TYÖNTEKIJÄ2: Onks sulla pi kään semmonen olo kun sä uu
ko iin ai meneekös se si en kuinka nopees i ohi?
16. JAAKKO: Ei kyllä se si menee ohi.
Työn ekijä lii ää e kah amis iskiin hankalia unne iloja, joihin ei pidä
jäädä ”pyö imään” ja ” ypemään”. Vaih oehdoksi alkoholin mieli eolle hän
ehdo aa jälleen An abus a, joka oisi es ää juomisen. Toinen yön ekijä yh yy
näihin näkemyksiin as uullis amalla Jaakkoa ekemään uudenlaisia ” alin-
oja” a jessaan. Jaakko kui enkin sii ää keskus elun juomisen laukaise as-
a emo ionaalises a kuo mas a kon eks iin, jossa juominen oidaan ulki a
opi uksi a aksi. Hän sanoo oppineensa ”siihen e ä, mä juon kaljan kun mä
uun ((pal elun nimi maini u)) ko iin”. Lausahdus oden aa, kuinka ko iin-
paluukalja on Jaakolle a kinen ja me ki yksellinen. Joku oinen syö uokaa,
hei äy yy soh alle ai menee suihkuun. Saadakseen ai iudelle ja ku uu a
Jaakon ulisi pys yä luopumaan a as aan, jo a hän on ois anu jo pi kään.
A kisen a an suh eu aminen a jen ajallisuu een ekee sen me ki yksellisyy-
den näky äksi. Mikäli apaa on ois e u a jessa kauan, myös sen muu ami-
nen aa ii aikansa.
Jaakon ko iinpaluukaljan juomisen u iiniin lii yy myös uumiillinen
elemen i. Luopuminen äs ä pi kään ois e us a a as a ei käy yön ekijän
mukaan äl ämä ä helpos i, koska apaan ky key yy “muis o”. Muis oon
hän yhdis ää ko iinpaluuseen ”lii y ä ie y ju u ”, joihin lii ämme kodin
ilaan saapumisen, oluen a aamisen, sen juomisen ja alkoholis a aiheu u an
olon. Kun a kinen apa on konk ee isena ja uumiillisena kokemuksena näin
me ki yksellinen, si ä oi olla aikeaa ko a a. Jaakon ilan eessa ko iinpa-
luukaljas a luopumiseen au aa kä si ällisyys: odo e aan, e ä juomisen halu
menee ohi. Ta as a luopuminen ja odo aminen apau a a a keen lisää ai-
kaa, jolloin me ki ykselliseksi ulee kysymys sii ä, mi ä keksiä anhan a an
ilalle.
302
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
Neljäs ko ikäyn i: ajan me ki ys ja ko ika kolla
yh eises i akenne u ai iuden ja ku uus
Ko ika kokäyn eihin alkaa p osessin ede essä muodos ua omia konk ee isia
u iinejaan, ja pysy ää ai iu a akenne aan yh eis yössä Jaakon ja yön eki-
jöiden kesken.
Keskus elu ja kuu oikeas aan aika samaa a aa kuin edellisillä
ke oilla. Mi ä Jaakko on ehny , kuinka on menny . Jaakko ei ole
edelleenkään aloi anu An abus a eikä ole juonu . Tunnelma on
luon e a, oikeas aan jollakin a alla aukea. Huomaan ka seeni
ha haile an ulos ikkunas a, iipy än älillä ele isiossa, joka on
päällä, mu a jonka Jaakko onneksi iimein sulkee. (Ha ainnoin i-
päi äki ja, huh ikuu 2018)
Ko ikäyn eihin on muodos unu oma , ois u ina keskus eluaiheina
oden u a u iininsa. A jen ajallisuus – menneisyys ja nykyhe ki – me ki-
yksellis y ä kysymyksinä sii ä, mi en Jaakon a ki on sujunu edellisen ja
nykyisen käynnin älillä ja onko hän ollu ai iina ai aloi anu An abus-
a. Tunnelman luon e uudes a oidaan pää ellä, e ä ko ika kop osessiin on
ullu e i yis ä u uu a. Jaakko ja yön ekijä ei ä ole enää oisilleen ie ai a,
mu a sil i ko ika kon agenda säilyy, kun Jaakko sulkee ele ision. Sen ka -
selu konk ee isena a ki u iinina ei kuulu ko ika kop osessiin. Ka kaisuhoi-
okäyn i keskellä Jaakon a kea muodos uu u inoi uneeksi ja mu ka omaksi
apah umaksi.
Neljännen ja ensimmäisen ko ikäynnin älillä on kulunu aikaa noin puo-
li ois a kuukau a. Jaakkoa kiinnos aa, kuinka kauan hän on ollu ai iina.
Asiaa ale aan a ioida yhdessä yön ekijöiden kanssa.
1. TYÖNTEKIJÄ1: Niin mä muis-, koska sä oli silloin, silloin ii-
meksi, kun me ol iin äällä, sii ä on pa i iikkoo aikaa, niin sil-
loin sä oli ollu , sii ä edellises ä, edellisen käynnin jälkeen e
ollu o anu yh ään.
2. TYÖNTEKIJÄ2: Joo.
Ko ona ka kolla
303
3. TYÖNTEKIJÄ1: Mu kyl
4. JAAKKO: Mu jos e helpos i näe e sen (( ii aa juomisen lope -
amisen ajankoh aan)) ni mää olisin kauhean mielissäni.
5. TYÖNTEKIJÄ2: Joo kyllä. To a kai.
6. TYÖNTEKIJÄ1: Kyl me saadaan siel ä ki jauksis a ne ylös. E
me ollaan sinne lai e u nii ä niin kyllä me, ihan päi älleen me
ei si ä siel ä löyde ä, mu a haa ukka kyllä.
7. TYÖNTEKIJÄ2: Ainakin ne käynni e koska ollaan käy y ja
mi ä si on sii ä ki ja u. Ku mun mieles ä se oli sen oisen käyn-
nin jälkeen kyllä si jo, sillain e si se (( ii aa juomiseen)) loppu
siinä aika lailla.
8. JAAKKO: Nii. Vii aan aas ähän u eliaisuu een.
9. TYÖNTEKIJÄ2: Juu juu. Ei ku se on ihan, mää ymmä än sen,
koska se kans mo i oi, kun upee huomaamaan e aikaa on ku-
lunu ja sä oo pä jänny noin mainios i kui enkin, e se An a-
buskin on edelleen siellä ko kkaama a kaapissa ja näin. Kyl si ä
haluu i ekin nähdä sen edis ymisen.
10. JAAKKO: Joo.
A jen ajallisuus on ko ika kop osessissa ah as i läsnä yön ekijän muis-
ellessa Jaakon ai iuden kes oa ja edellis ä ko ikäyn iä. Jaakon kodis a ja
a jes a ulee elemen i, jo a as en ai iina olon aikaa ale aan laskea. Rai -
iudelle akenne aan ajallis a ja ku uu a yön ekijöiden säännöllis en käyn-
ien ja Jaakon ah an ko ika kop osessiin si ou umisen pohjal a (ks. myös
Holmbe g & Ran a 2021). Rai ius on ja kunu ko ikäynnis ä oiseen, ja sen
ajallinen kes o muodos uu Jaakolle ä keäksi iedoksi. Hän ilmaisee kiinnos-
uksensa ai iuden kes oon sanomalla ”Mu a jos e helpos i näe e sen ni
mää olisin kauhean mielissäni”. Ins i u ionaalisis a ki jauksis a a kas e a-
a ai iuden ajallinen kes o muodos uu myös yön ekijöiden näkemyksissä
olennaiseksi osaksi onnis unu a ko ika kop osessia. “Se oli sen oisen käyn-
nin jälkeen kyllä si jo, sillain e si se (( ii aa juomiseen)) loppu siinä aika
lailla”, muis elee yön ekijä. Hän myös ko os aa ajan seu aamisen me ki yk-
sellisyy ä ai iu a uke ana ekijänä suh eessa mo i aa ioon olla juoma a
ja siihen, kuinka hy in Jaakko on ilan ees a suo iu unu .
304
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
Rai iuden ajallisen kes on sekä Jaakon ja yön ekijöiden älisen uo o ai-
ku uksen pe us eella ulki semme ko ika kokäyn ien muodos uneen Jaakon
a keen me ki ykselliseksi konk ee iseksi a ki u iiniksi, johon si ou uminen
on ukenu hänen ai iu aan. Lisäksi ole amme ko ika kokäynneillä olleen
me ki ys ä menneisyy ä, nykyisyy ä ja ule aisuu a koske ien ai iu a
uke ien kysymys en käsi elyssä. Jaakon ja yön ekijöiden pohdin a ai iu-
den kes os a edelly ää aikaa, ”pä jäämis ä”, ja posi ii is a palau e a omas a
edis ymises ä. Rai ius ja kuu a jen ympä is öissä ja saa pon a konk ee isis-
a ai iu a u aa is a ha ainnois a ja ues a, ku en An abus-lääki ykses ä,
jonka aloi amisen mahdollisuus on kulkenu mukana a jessa koko ko ika -
kop osessin ajan, mu a lääke jääkin lopul a ”ko kkaama omaksi kappiin”.
Viides ko ikäyn i: a ki ja kuu, aikka ko ika ko loppuu
Alkoholin käy ön ka kaisemiseen lii y än akuu i aiheen yli on pääs y, ja
Jaakon ko ika kop osessi pää yy. Viimeisen ko ikäynnin okus on konk ee -
isen ja ajallisen a jen ja ku uudessa ja ai iuden ylläpi ämisen suunni e-
lussa.
Keskus elu sii yy ko ika kokäyn ien lope elemiseen. Jaakko on
samoilla aal opi uuksilla, e ä ns. akuu i aiheen yli on pääs y.
Työn ekijä houku elee hän ä jälleen päihdepal elujen ja ko yh-
mään ja sinne Jaakko onkin suunni ellu osallis u ansa. Hän oli jo
käyny a kis amassa oikean paikankin. Jaakko aiku aa ymmä -
ä äisel ä sen suh een, e ä ko ikäynni pää y ä . (Ha ainnoin i-
päi äki ja, huh ikuu 2018)
Ko ika kop osessi on kes äny ajallises i helmikuus a maaliskuuhun, kun
ko ikäynni pää y ä . Ko ika kos a muodos uu Jaakon a keen pal elu, jonka
a koi us on au aa alkoholin käy ön ka kaisemisen ”akuu i aiheen” eli han-
kalimman k iisi ilan een yli. Tämän aiheen yön ekijä a ioi a ole an ny
ohi. Ko ika kop osessin jälkeen ai iuden ukeminen ja muu pal elu suun-
au u a kodin ulkopuolelle, päihdepal eluiden iloissa o eu e uun ”ja ko-
Ko ona ka kolla
305
yhmään”. Aika näy ää, muodos uuko osallis umises a päihdepal elujen
yhmä oimin aan Jaakon a keen uusi konk ee inen u iini.
Viidennellä ja iimeisellä ko ikäynnillä Jaakko ja yön ekijä o a ehnee
ja kohoi osuunni elmia sii ä, mi en Jaakko oi ule aisuudessa ylläpi ää ai -
iu aan. Lisäksi yön ekijä ka oi aa Jaakon aja uksia pä jäämises ä ule ai-
suuden a jessa, jolloin Jaakko ke oo läh e änsä lomama kalle Ranskaan.
1. TYÖNTEKIJÄ: Juu, niillä main oo ke onu e ei enää oo ullu
lainkaan juo ua. Kyl, alkaaks olla, millanen olo sulla on, noin
päi äs ä oiseen än, juomisen? E jos sä si ä mie i , e onko sulla
ullu semmos a oloo, e ä sä ässä ihan pä jäile ?
2. JAAKKO: Juu kyl se menee ässä. Emmä usko e mä enää. Se
mua on hiukan aja u anu , ku mä oon ny saanu päähäni e mä
lähden syksyllä Ranskaan.
3. TYÖNTEKIJÄ: Aha.
4. JAAKKO: Olen jopa ilannu lipun.
5. TYÖNTEKIJÄ: No ni. Joo.
6. JAAKKO: Ka e in kans lähde ään, ja si ä mä oo aa ellu , e mil-
lain siellä menee. Siihen on ny ielä puolen uo a aikaa. Eikö-
hän se siinä mene.
7. TYÖNTEKIJÄ: Niin si ä ke kee äs e ukä een ähän mie imään
ja poh imaan. Millaisen ka e in kanssa sä lähde ? Onks hän?
8. JAAKKO: Hän on mua, nuo empi. Ja ihan semmonen muka a
ka e i. Ei mikään kauheen iinaan mene ä.
9. TYÖNTEKIJÄ: Mu e älillä oi o aa si .
10. JAAKKO: O aa joskus ie ys i joo.
11. TYÖNTEKIJÄ: No ie ääks hän((e ei Jaakko oi juoda)), ooksä
keskus ellu asias a?
12. JAAKKO: Olen. Juu kyl hän ie ää.
13. TYÖNTEKIJÄ: E se ois a maan sillai hy ä e se, ähän ekee
suunni elmaa e ukä een, e ä mi en si käy ännössä oimii.
14. JAAKKO: Mä sen kans puhuinkin äs ny jus joku päi ä, sii ä
e millain mah aa käydä. Se sano e ei kai me ny yyppäämään
lähde ä.

306
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
15. TYÖNTEKIJÄ: No niin. Ei a maan hänkään oo si ä sillain aja-
ellu , e ä mihinkään yyppy eissulle.
16. JAAKKO: Juu ja mus a un uu e , hän on ha en anu kauheas i.
17. TYÖNTEKIJÄ: Nii e hänelläkin on ähen yny .
18. JAAKKO: Joo. Se, äs yh een aikaan se o i kyllä aika aajaan.
Emmä usko e se enää o aa.
19. TYÖNTEKIJÄ: No se on a maan ihan hy ä. Te oi e si en ä-
hän oinen ois anne siinä si en sempa a.
20. JAAKKO: Joo.
Työn ekijä kysyy aluksi Jaakol a ai iuden sujumises a. Konk ee inen
a ki mää i yy ”päi äs ä oiseen” elämisenä sekä pä jäilynä kodissa, jonka
seinien sisälle on mah unu pai si unsas a juomis a, ny myös hy in alka-
nu a ai iu a. Jaakko myö äilee as auksessaan, mu a uo myös esille
epä a muu a ilmais essaan suunni elmis aan ”läh eä syksyllä Ranskaan”.
Ma kasuunni elma osoi a a uudenlais a uumiillis a oimaan umis a ja
ak ii isuu a, kun aikaisemmin lähiympä is öön sijoi uneiden labo a o i-
okäyn ien ja päi ä oimin aan osallis umisen lisäksi suunni elmissa on ny
ma kus aminen kokonaan oiseen maahan. A jen ajallisuuden näkökulmas a
ma kasuunni elma oi ulki a osoi ukseksi sii ä, e ä ai iuden myö ä Jaakon
suhde ule aisuu een on muu oksessa. Sil i pohdin a ”si ä mä oon mie iny ,
e ä mi en siellä menee” sisäl ää epä a muu a ja pelkoa e kah amises a juo-
maan ule an Ranskan-ma kan aikana. Lausahdus ”siihen on ny ielä puolen
uo a aikaa” an aa kui enkin hänelle a jessaan aikaa almis au ua ule aan
ja omaksua keinoja äl ää anhoja, juomiseen lii y iä u iineja.
Myös yön ekijä ko os aa si ä, e ä on ä keää almis au ua mahdolli-
seen e kah amis iskiin e ukä een, kun hän iedus elee yksi yiskoh ia Jaakon
ma kaseu as a. Jaakko uo ma kus amiseen ja alkoholinkäy öön lii y än
jänni een esille ku a essaan ma kaka e ia lausumalla ”Ei mikään kauhean
iinaan mene ä”. Jaakon konk ee inen a ki ja sen uudenlaise u iini me ki-
yksellis y ä kui enkin e i yisinä suh eessa ma kaka e in a keen yön ekijän
kysyessä ”No ie ääkö hän ((e ei Jaakko oi juoda)), ooksä keskus ellu asias-
a?”, mihin Jaakko as aa myön ä äs i. A jen ajallisuus me ki yksellis yy u-
le aisuu een ja ma kalle läh öön o ien oi umisena, johon yön ekijä ehdo aa
Ko ona ka kolla
307
e ukä eissuunni elua konk ee isis a oimin a a ois a ma kan aikana. Kes-
kus elussa konk ee inen uumiillinen oimin a, ma kus aminen, uodaan
Jaakon a jen olosuh eiden asolle.
Jaakko on o anu e kah amis iskin puheeksi myös ma kaka e in kanssa
ja ke oo, kuinka ämä oli as annu , ”e ä ei kai me ny yyppäämään lähde-
ä”. Kommen i osoi aa, kuinka alkoholiin lii y ä iski on huomioi u, mu -
a ma kan kulkuun jää pieni epä a muus ekijä, koska ma kaseu alainenkin
yh een aikaan joi ”kyllä aika aajaan”. Työn ekijä py kii löy ämään a kai-
sua ma kus amisen ja e kah amisen mahdollisuuden äliseen jänni eeseen
poh imalla, josko Jaakko ja ma kaseu alainen oisi a oimia ois ensa uke-
na juomiselle al is a issa iski ilan eissa. A jen konk ee isuuden, uumiilli-
suuden ja ajallisuuden näkökulmis a Ranskan-ma kan suunni elu oden aa,
kuinka Jaakon a jen u iini ja uumiillinen oimin a ja ku a ko ika kop o-
sessin pää ymises ä huolima a ja kuinka ai iuden a oi e ohjaa ule aisuu-
den a jen suunni elua kokonais al aises i. Samalla se ha ainnollis aa, kuin-
ka haa oi u aa ai is a ki oi olla.
Joh opää ökse
Tässä lu ussa olemme analysoinee Jaakoksi nimeämämme henkilön a kea ja
ko ika kop osessia. Olemme ehnee näky äksi sen, kuinka a jen konk ee i-
se u iini ja a a , a kinen uumiillinen oimin a ja uumiin ulkonäkö sekä
menneisyys, nykyhe ki ja ule aisuus me ki yksellis y ä ko ika kop osessin
yh eydessä lukuisin yh een kie ou u in a oin. Olemme ha ainnollis anee ,
kuinka alkoholin käy ös ä i ses ään ulee konk ee inen u iini, joka halli see
ah as i a kea ja me ki yksellis yy ak ii isessa uumiillisessa ekemisessä ja
kokemuksessa. Lisäksi alkoholin käy ö yhdis yy a jen ajallisuu een. Rai iu -
a a oi ele alla henkilöllä on aih ele a ja kompleksinen suhde menneisyy-
een, nykyisyy een ja ule aisuu een.
A jen konk ee isuu a, uumiillisuu a ja ajallisuu a u kimalla olem-
me myös oden anee , kuinka psykososiaalises i o ien oi unees a ka kaisu-
hoidos a muodos uu asiakkaan a jessa o eu e a a sensi ii inen ja aa i a
hy in oin i yön alue. Psykososiaalisen päihde yön asemaa Suomessa u ki-
308
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
neiden Ka ja Kuusis on ja Johanna Rannan (2020, 114) mukaan psykososiaa-
lisessa o ien aa iossa on keskeis ä ”ymmä ää päihde iippu uuden kal aisia
aa i iksi mielle yjä ongelmia” ja e i yises i päihde iippu uuden monimu -
kaisia aiku uksia a keen. Ha ain omme Jaakon a jen konk ee isuuden,
uumiillisuuden ja ajallisuuden me ki yksellisyydes ä osana psykososiaali-
ses i o ien oi uneen ka kaisuhoi op osessin o eu umis a oden a a kin oi-
allises i päihde iippu uuden e i yisluonne a, jo a asiaan pe eh ymä ömän
oi olla aikea ymmä ää. Tu kimuksemme osoi aa, kuinka alkoholin käy-
ös ä muodos uu a keen o u u, opi u sekä ais eihin ja muis oihin ah as i
kiinni y ä konk ee inen u iini, jos a luopuminen on juu i ämän yh eyden
uoksi aikeaa.
Suh eessa a jen konk ee isiin elemen eihin, ku en u iineihin, apoihin,
esineisiin ja iloihin (Holmbe g 2020, 73–78), ko iin ie ä än ka kaisuhoidon
läh ökohdaksi muodos uu ka oi aa nii ä käy än öjä, jo ka aiku a a asiak-
kaan päih eiden käy öön a jessa. Ha ain omme osoi a a , kuinka alkoholin
käy ö a kisena apana muodos uu me ki ykselliseksi, mu a is i ii aiseksi
u iiniksi, jos a i o au uminen ei ole yksinke ais a. Juominen kie ou uu
usein kuin huomaama a osaksi monia mui a a kisia apah umia ja u iine-
ja. Esime kiksi Jaakon a jessa säännöllinen alkoholin käy ö mää i yi ii-
niä sisäl ä ien uokien almis amiseksi ai oluen juomisen kaipuuksi pi kän
päi än ja ko iinpaluun jälkeen. Samankal aisia esime kkejä is i ii aiseksi
muodos uneis a u iineis a oi löy ää myös muis a a jen kon eks eis a, ku en
iippu uudeksi muodos unees a u heilu eenis ä ai upakoinnis a.
Analyysissamme is i ii aise kin u iini uo a a a keen monenlais a
yydy ys ä, aikka niiden aiku ukse a keen oidaan miel ää myös nega ii-
isiksi. Täs ä syys ä myös lai osolosuh eissa o eu e a alle ka kaisuhoidolle
on päihde yössä paikkansa, sillä joskus u iininomaises a alkoholinkäy ös ä
i o au umiseksi a i aan adikaalia i io oa a jes a (ks. Knuu i 2007). Ku-
kaan ei kui enkaan oi jäädä mää i ämä ömäksi ajaksi lai oska kaisuhoidon
asiakkaaksi, aan siel äkin pala aessa ai ius ” ehdään” ja se saa me ki yk-
sensä a jessa. Päihde iippu uudes a kun ou umiseksi ja e kah amis en äl -
ämiseksi ukea on ä keä a jo a a i aessa myös lai oshoidon jälkeen, kun
a ki ja kuu (Ekq is & Kuusis o 2019; Ka unen 2019, 259). Rai is uminen
uo hoidon jälkeen mukanaan uudenlais a sopeu umis a aa i ia ilan ei a,
Ko ona ka kolla
309
kun monenlaise a kise u iini , ihmissuh ee ja minäku a o a muu okses-
sa (ks. Ruisniemi 2006; Knuu i 2007; Ka unen 2019). Jo a ko ika kop o-
sessin yh eydessä päih eiden käy ö saa aisiin hallin aan, onkin pe us el ua
kysyä, mi ä asiakkaalle oidaan a jo a ilalle, kun alkoholin käy ö a jessa
me ki yksellisenä u iinina ähenee ai jää pois kokonaan. Analyysissamme
ko ika kon yön ekijöiden säännöllisis ä ko ikäynneis ä muodos ui Jaakon
a keen uusi, ai iu a uke a u iini. Samankal aiseen uusien u iinien uo -
amiseen ähdä iin, kun mo i oi iin asiakas a hakeu umaan päihdepal elu-
jen yhmä oiminnan pii iin ja ue iin hän ä muu amaan alkoholin käy öön
lii y iä jokapäi äisiä u iinejaan.
A jen konk ee isuus yhdis yy analyysissämme uumiiseen ja ais eihin,
joiden kanssa a kea ele ään ja ” ehdään”. Ruumis on a jessa elämisen apa ja
äline (Me leau-Pon y 2012, 84), jonka a ulla päi i äisiä u iineja ja oimin-
oja o eu e aan. Tu kimassamme ko ika kop osessissa uumis oden aa alko-
holin käy ön unsaan kulu uksen ja sen jä ämä jälje , mu a myös ai iuden
mukanaan uoma muu okse . Ruumis unnis aa k apulan ja ai iuden äli-
sen yysisen e on. Lisäksi analyysimme osoi aa, kuinka uumis me ki yksel-
lis yy päih eis ä i o au u an asiakkaan a jessa alus ana, johon a keen lii -
y ä muis o ja un ee oi a paikan ua (ks. Ka unen 2019). Jaakon a jessa
uumiillinen oimin a, juominen, yhdis yi sekä a allisiin aska eisiin e ä
ak i oi meneh yneeseen puolisoon yhdis y iä muis oja. Psykososiaalises i
o ien oi uneen ka kaisuhoidon yh eydessä uumiillisuuden ja ais ien me ki-
ys en a kas eleminen uo ä keän näkökulman hy in oin i yöhön ja a jen
ukemiseen.
Yhden asiakkaan ko ika kop osessin aihei ais a e enemis ä a kas ele a
apaus u kimuksemme an aa ie oa e i yises i inhimillisen aiku a uuden
näkökulmas a. Inhimillinen aiku a uus ko os aa konk ee is en oimenpi-
eiden ja niiden pal elujä jes elmälle aiheu amien hyö yjen lisäksi pal elun
aiku a uuden me ki ys ä asiakkaiden a kisiin elämän ilan eisiin ja henki-
lökoh aisiin kokemuksiin (Pohjola ym. 2012, 350–351; Ekq is 2021, 28–29).
Yksi yiskoh ainen analyysimme oden aa, kuinka alkoholin käy ön ähen ä-
minen ai ka kaiseminen aloi e aan ko ika kon ensi apaamisella epä a mas i
” ässä ja ny ” -ajassa. Pää ös ai iina pysymises ä me ki yksellis yy ajallisuu-
den näkökulmas a ko ika kop osessin ede essä hi aas i ja muu okse a jessa
316
Su i Holmbe g & Johanna Ran a
Toikko, Timo (1997) Psykososiaalinen lähes ymis apa sosiaali yössä. Janus 5
(2), 169–188.
Tuominen, Esa (2014) Ka kaisuhoi o ulee ko iin. Lääkä ileh i, Ajassa – ajan-
koh ais a 12.6.2014. h ps://www.laaka ileh i. i/ajassa/ajankoh ais a/
ka kaisuhoi o- ulee-ko iin/ Lue u 16.12.2019.
Vesa, Eila & O jasniemi, Ta ja & Ska a i, Pia (2017) Ikään y ien päih-
deongelmais en nais en uen a pee ja ko iin jalkau u an päihde yön
mallin kehi äminen. Ge on ologia 31 (1), 23–37. h ps://jou nal. i/
ge on ologia/a icle/ iew/61050
Väy ynen, Sanna & Lindh, Ja i (2013) Yh eis oimijuuden ajakoh ee päihde-
ja mielen e eyskun ou uksessa. Teoksessa Me ja Lai inen & As a
Niskala ( oim.) Asiakkaa oimijoina sosiaali yössä. Tampe e: Vas a-
paino, 405–426.
Wa penius, Ka a iina & Mäkelä, Pia (2018) Missä suomalaise juo a ?
Alkoholinkäy ö ko i- ja anniskeluympä is össä. Teoksessa Pia
Mäkelä, Janne Hä könen, Tomi Lin onen, Ch is o e Tige s ed &
Ka a iina Wa penius ( oim.) Näin Suomi juo: Suomalais en muu u a
alkoholinkäy ö a a . Helsinki: Te eyden ja hy in oinnin lai os, 112–
124. h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-343-146-1
W igh , Came on M. & No man, Richa d & Va hol, Richa d & Da is,
Jacqueline & Wilson-Taylo , Elizabe h & Do igo, Jus in & Robinson,
Suzanne (2018) Explo ing he cos s and e ec i eness o he d ug and
alcohol wi hd awal ne wo k: A home-based alcohol and o he d ug
wi hd awal se ice. Aus alian Jou nal o P ima y Heal h 24 (5), 385–
390. DOI: h ps://doi.o g/10.1071/PY17110