Saaga Hä könen, Johanna Lä i, Anna Ry i aa a & Anna Wallin ( oim.)
Kas a uksen muu u a yö- ja oimin aympä is ö :
10 eläy ymismene elmä u kimus a.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 263–284
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-034-2
9
Onko ek y oijalla äliä?
Rek y oijan käy öksen me ki ys y i yksen
yönan ajaku an ja houku ele uuden
muu oksiin hakup osessin aikana
Emilia Haapajä i & Saaga Hä könen & Ja i Eskola
Johdan o
Mone y i ykse Suomessa kä si ä yö oimapulas a. E i yises i lahjakkai-
den subs anssiosaajien löy äminen on ollu nykypäi änä haas eellis a. Tämä
on joh anu y i ykse ko aan kilpailuun osaa is a yön ekijöis ä. (Kauhanen
2012, 69; Salli & Taka alo 2014; YPAI 2018, 16.) Ta i a an henkilös ön yöl-
lis äminen oikeaan aikaan ja paikkaan sekä heidän onnis unu si ou ami-
sensa y i ykseen o a a kaise ia ekijöi ä y i yksen menes yksen kannal a
(Kauhanen 2012, 62). Y i ys en pi ää kehi ää s a egioi aan po en iaalis en
yön ekijöiden mielenkiinnon he ä ämiseksi pä jä äkseen ja e o uakseen
kilpailijois aan. Y i yksen yönan ajaku an me ki ys ko os uu en ises ään
264
Emilia Haapajä i, Saaga Hä könen & Ja i Eskola
kilpailu ilan eessa ja sen on huoma u ole an yksi pää ekijä, joka aiku aa
yönhakijan mielenkiinnon aken umiseen y i ys ä koh aan (Backhaus & Ti-
koo 2004; Chapman, Ugge sle , Ca oll, Piasen in & Jones 2005; Van Hoye,
Bas, C omheecke & Lie ens 2013; Wehne , Gia dini & Kabs 2015).
Työnan ajaku aa oidaan a kas ella kahdes a näkökulmas a. Sisäinen
yönan ajaku a ke oo sii ä, mi en y i yksessä yösken ele ä henkilös ö nä-
kee yönan ajansa, kun aas ulkoisella yönan ajaku alla a koi e aan ulkois-
en sidos yhmien, ku en po en iaalis en yönhakijoiden, luomia mieliku ia
y i ykses ä yönan ajana (Biswas & Sua 2016; Juholin 2008, 275; Kauhanen
2012, 69). Työnan ajaku a pi ää sisällään yksilöiden muu u ia ha ain oja
muun muassa sii ä, mikä y i ykselle on ominais a ja mi en se e o uu oi-
minnallaan muis a. E i sukupol e a os a a yönan ajassa e ilaisia pii ei-
ä. Siinä, missä anhemma sukupol e o a a os anee yön pysy yy ä ja
palkkaa, nuo emma sukupol e o a alkanee lisäämään painoa oa myös
yön mielekkyydelle, jous a uudelle, yöilmapii ille sekä y i yskul uu ille
(Ku on, Lyons, Schwei ze & Ng 2015).
Työnan ajaku an muodos umiseen aiku a a usea e i ekijä , ku en y i-
yksen oimiala, julkinen näky yys, ies in ä sekä henkilökoh aise kokemuk-
se y i ykses ä. Myös henkilös ö esu soinnin eli ek y oinnin on huoma u
ole an yh eydessä hakijan muodos amaan yönan ajaku aan hakup osessin
aikana (Ös e be g 2015). Rek y oinnin keskeisimpänä a oi eena on unnis-
aa yönhakijoiden eli kandidaa ien joukos a po en iaalisin henkilö a oinna
ole aan eh ä ään. Sen lisäksi ek y oin iin nähdään kuulu an joko yön eki-
jän alin a (selec ion) ai po en iaalisen kandidaa in houku elu (a ac ion)
(Sea le 2009, 151). Pelkän yön ekijän alinnan ja kandidaa in houku elun
e o piilee siinä, pys yykö y i ys saamaan pe in eisellä hakumene elyllä po-
en iaalisia yönhakijoi a mukaan hakup osessiin ai pi ääkö hei ä houku el-
la mukaan hakup osessiin. Tässä a ikkelissa a kas ellaan ek y oin ia myös
yönhakijoiden houku elun näkökulmas a. Houku elun oidaan nähdä li-
sää än y i yksen unne a uu a ja kilpailue ua saaden pa haimma yön eki-
jä kiinnos umaan juu i kyseises ä y i ykses ä. Lahjakkaiden yönhakijoiden
houku eluun sisäl y is ä aiheis a löy yy usei a mää i elmiä, jo ka pe iaa -
eil aan nouda a a samaa kaa aa. Aluksi a oinna ole a eh ä ä py i ään
uomaan mahdollisimman laajas i po en iaalis en kandidaa ien ie oisuu-
Onko ek y oijalla äliä?
265
een (B eaugh, Macan & G ambow 2008). Tämän jälkeen kandidaa ien kiin-
nos us a y i ys ä koh aan py i ään lisäämään e i a oin, jo a heidä saa aisiin
houku el ua mukaan hakup osessiin. Lopuksi a oi eena on an aa yö a jo-
us, jos a eh ä ään ali u kandidaa i ei halua kiel äy yä. (B eaugh, Macan &
G ambow 2008.)
Hakup osessiin osallis u a kandidaa i poimii ihjei ä e i hakup osessin
aiheis a muodos aen niiden pohjal a ku aa y i ykses ä sekä sen oimin a-
pe iaa eis a (Salli & Taka alo 2014). Hakup osessin aikana aken unu yön-
an ajaku a aiku aa y i yksen houku ele uu een sekä yönhakijan haluk-
kuu een hy äksyä yö a jous y i yksel ä (Saks & Ugge sle 2010; Wehne ym.
2015). Epäonnis unu hakijakokemus aas aiku aa usein kiel eises i y i yk-
sen yönan ajaku aan ja oi joh aa siihen, e ä hakija jä äy yy pois hakup o-
sessis a (B eaugh 2008). Hakijoiden houku eluun keski y än ek y oinnin
keskeisin eh ä ä on siis ii is e ys i saada po en iaalisimma yönhakija
kiinnos umaan y i ykses ä ja läh emään mukaan hakup osessiin sekä luoda
heille posi ii inen hakijakokemus hakup osessin aikana (Saks & Ugge sle
2010).
Työnan aja käy ää ek y oinnissa e ilaisia alin a- ja a ioin imene el-
miä py kiessään sel i ämään, so el uuko yönhakija eh ä älle ase e uihin
aa imuksiin. Yleisimpiä hakup osessissa käy e ä iä a ioin imene elmiä
o a ansiolue elo eli CV (Cu iculum Vi ae), hakemuski je, haas a elu sekä
e ilaise es i ku en kieli ai o-, so el u uus- ja pe soonallisuus es i (Kau-
hanen 2012, 82). E i y i yksiin ja eh ä iin suunni ellu hakup osessi oi a
e o a oisis aan a ioin imene elmien pe us eella. Vali uihin mene elmiin
aiku a a muun muassa eh ä än aa imukse sekä y i yksen käy össä ole-
a esu ssi . Yksi yleisimmin käy e y a ioin imene elmä ek y oinnissa on
yöhaas a elu (Kauhanen 2012, 82–83).
Haas a elu on pa haimmillaan uo o aiku einen a ioin imene elmä,
jos a hyö y ä kaikki mukana ole a osapuole . Yleises i hakija o a koke-
nee haas a elun mielekkäimpänä a ioin imene elmänä hakup osessissa,
sillä sen sisällön ja hae a an yö eh ä än älillä on yypillises i koe u ole an
mielekäs ja ah a yh eys (Hausknech , Day & Thomas 2004). Teknologian
kas a as a oolis a huolima a niin yönan aja kuin -hakija kin a os a a
edelleen mahdollisuu a kohda a oisensa kas okkain jossain hakup osessin
266
Emilia Haapajä i, Saaga Hä könen & Ja i Eskola
aiheessa (Lie ens & Chapman 2019). Suomalaisessa ek y oin i u kimukses-
sa saa ujen ulos en pe us eella pe in einen kas okkain apah u a yöhaas a -
elu on myös oi o uin a ioin imene elmä e enkin nuo en yönhakijoiden
mieles ä (aTalen 2018, 15–16). Haas a elun kaksisuun ainen, molempia osa-
puolia hyödy ä ä oimin amalli, an aa haas a elun pi äjälle mahdollisuuden
u us ua pa emmin yönhakijaan ja hänen osaamiseensa siinä, missä yön-
hakija puoles aan saa hy än mahdollisuuden kuulla eh ä änku as a ja si ä
a joa as a y i ykses ä a kemmin. (Kauhanen 2012, 83; O’Mea a & Pe zall
2013.) Työhaas a elun pi äjänä oimii, joko yksin ai yhdessä, y i yksen si-
säinen ek y oin iin e ikois unu yön ekijä, yön ekijää hake an yksikön
esihenkilö ai ek y oin ipal elui a a joa an ulkoisen y i yksen edus aja eli
ek y oin ikonsul i. Yleensä alin apää öksen ekee hy än joh amispe iaa -
een mukaises i palka a an yön ekijän esihenkilö. (Kauhanen 2012, 83, 88.)
Oikean alin apää öksen aikaansaamiseksi esihenkilön osallis uminen haku-
p osessiin on me ki yksellinen ule an yh eis yön onnis umisen akaamisek-
si.
Rek y oijalla eli hakup osessin e i aiheissa hakijan kanssa kommunikoi-
alla henkilöllä on myös ode u ole an me ki ys ä yönhakijan yönan aja-
ku an muodos umiseen. Työhaas a elussa ek y oijan käy öksen on näh y
aiku a an yönhakijan kokemukseen y i yksen e o oimaisuudes a. Lisäk-
si ek y oijan käy öksen on näh y aiku a an hakijan odo uksiin saada yö-
a jous sekä haluun o aa se hakup osessin pää eeksi as aan. (Chapman ym.
2005; Tu ban & Doughe y 1992.) Rek y oijan ys ä ällinen suh au uminen
yönhakijaan ja hänen jakamansa ii ä än iedon mää ä eh ä änku as a
sekä y i ykses ä, aiku a a posi ii ises i hakijan kokemukseen hakup o-
sessin onnis umises a (Saks & Ugge sle 2010). Lisäksi ek y oijan yöko-
kemuksella, koulu uksella sekä oolilla y i yksessä on näh y ole an hieman
aiku uksia yönhakijan kokemukseen hakup osessin onnis uneisuudes a.
Tu kimus en mukaan ek y oijan käy ös oi aiku aa myös yönhakijan
mieliku ien muu oksiin hakup osessin aikana. (B eaugh 2008.) E äässä u -
kimuksessa eilu kolmasosa yönhakijois a koki ek y oijan ähen äneen ha-
kup osessin aikana heidän halukkuu aan yöllis yä y i ykseen siinä, missä
oinen kolmasosa yönhakijois a koki ek y oijan aiku aneen päin as oin
ja kas a aneen heidän haluaan yöllis yä (Rynes, B e z & Ge ha 1991). Syi ä
Onko ek y oijalla äliä?
267
ek y oijan me ki ykselle oidaan e siä heidän e ilaisis a oimin a a ois aan
hakup osessissa.
Rek y oijien iedon mää ä eh ä änku as a ja y i ykses ä aih elee. Tä-
män on näh y aiku a an heidän kykyynsä a jo a ii ä äs i ie oa yön-
hakijalle. Myös ek y oijien oma miel ymykse ohjaa a heidän jakamaansa
ie oa yönhakijoille, mikä puoles aan ohjaa ja ajaa yönhakijan iedon saan-
ia. Lisäksi ek y oijien usko a uuden aso aih elee, minkä on näh y ai-
ku a an yönhakijan mieliku an aken umiseen y i ykses ä. (B eaugh ym.
2008.) Silläkin oi olla me ki ys ä, onko ek y oija yönhakijan ule a kollega
ai esime kiksi y i yksen kumppanin ek y oin ikonsul i. Tämän oidaan
nähdä aiku a an ek y oijan oimin a apoihin ja jakamaan ie oon haku-
p osessin aikana. (B eaugh 2008.)
Työnhakijan mieliku an kehi ymis ä po en iaalises a yönan ajay i yk-
ses ä on a kas el u yleisemmin signaali eo ian a ulla (Taj 2016). Signaali e-
o ian aja us pe us uu yksilön py kimykseen lisä ä omaa ie ämys ään asias-
a oisen henkilön jakamien signaalien pe us eella (Connelly, Ce o, I eland
& Reu zel 2011). Toisin sanoen, hakup osessissa yönhakija py kii saamaan
ek y oijan lähe ämien signaalien a ulla lisä ie oa y i ykses ä ja eh ä änku-
as a sekä sii ä, millais a y i yksessä olisi yöskennellä. Signaali , jo ka kul-
ke a signaalin an ajan ja as aano ajan älillä, oi a luoda posi ii isia ai
nega ii isia mieliku ia y i yksen ominaisuuksis a. Pääasiassa signaali eo ia
on keski yny posi ii is en signaalien a koi ukselliseen ies imiseen, mu a
myös nega ii is a mieliku aa äli ä ä signaali o a saanee huomio a u -
kimuksissa. Nega ii is en signaalien usko aan ole an ha inaisempia, eikä
signaalin an ajien usko a lähe ä än nii ä a koi uksellises i. (Connelly ym.
2011.)
Tie eellinen u kimus ek y oijan suh ees a yönhakijan y i ykses ä luo-
miin mieliku iin on ollu ähäisempää (Lie ens & Slaugh e 2016; Vi anen,
Wallin, Syl ande & Eskola 2017) ja ek y oin i u kimuksessa ensisijainen
u kimuskohde on ollu yöllis ämisen jälkeise aihee ja sen seu aukse .
Huomio a o a saanee myös ennen palkkaamis a esiin y ä aihee ku en
ek y oinnin koh eena ole ien yönhakijoiden houku elu. (B eaugh 2013.)
Rek y oin iala on kui enkin ollu jo pi kään kiinnos unu sii ä, mikä ooli
ek y oijalla on yönan ajaku aan sekä yönhakijan luomiin mieliku iin ja

268
Emilia Haapajä i, Saaga Hä könen & Ja i Eskola
pää öksiin hakup osessin aikana. Ennen 2000-lukua eh yjen u kimus en
mukaan ek y oijalla ei ollu me ki yksellis ä oolia hakijan yönan ajaku an
muokkaan umiseen (esim. Tu ban, Fo e & Hend ickson 1998). Kui enkin
2000-lu un jälkeen ehdy u kimukse o a osoi anee , e ä ek y oijan ooli
oi olla me ki ä ä yönan ajaku aan aiku a a ekijä ja se oi lisäksi ai-
ku aa hakijan pää öksiin yöpaikan alinnassa. (Chapman ym. 2005.) Tu -
kimuksen mukaan e enkin pa haa yönhakija , jo ka oi a saada usei akin
yö a jouksia samanaikaises i, o a he kempiä ekemään ulkin oja yön ja
y i yksen ominaisuuksis a ek y oijan oiminnan pe us eella (Chapman &
Webs e 2006). Tämän u kimuksen a koi uksena onkin sel i ää, minkä-
laisia mieliku ia yönhakija luo haas a elussa y i ykses ä ek y oijan oimin-
nan pe us eella sekä si ä, mi en ne o a yh eydessä yönhakijan pää ökseen
o aa yö a jous as aan. Tu kimuskysymykse o a :
1. Millaisia mieliku ia yönhakijalle syn yy y i ykses ä ek y oijan käy-
öksen pe us eella opiskelijoiden as auksissa?
2. Mi en ek y oijan käy ös ja sii ä syn ynee mieliku a o a yh eydessä
yönhakijan pää ökseen o aa yö a jous as aan?
Tu kimusmene elmä ja aineis o
Tu kimusaineis o (N = 41) ke ä iin ammikuun 2019 lopussa yhden suo-
malaisen yliopis on kauppa ie eiden opiskelijoil a, jo ka oli a loppusuo alla
opinnoissaan. Aineis onke uumene elmänä käy e iin eläy ymismene elmää,
joka so el uu hy in u kimukseen, jonka a koi uksena on sel i ää u ki a-
ien asen ei a sekä aja us en logiikkaa u kimuksen koh eena ole aa ilmiö ä
koh aan (Eskola & Suo an a 2014). Tu kimuksessa mukana olleiden kauppa-
ie eiden opiskelijoiden sähköpos iosoi ee saa iin yliopis on opin opal e-
luil a. Rajauksessa käy e iin pe us eena ähin ään neljää opiskelu uo a as-
aa aa opin opis eiden suo i usmää ää, jo a oi iin a mis ua opiskelijoiden
ole an opin ojensa loppusuo alla. Vas aukse ke ä iin almis umisen kyn-
nyksellä ole il a opiskelijoil a, koska yönan ajas a muodos uneella mieliku-
alla on näh y ole an eni en me ki ys ä u ansa alku aipaleella ole ille (Kau-
hanen 2012, 69), joi a suu i osa almis u is a opiskelijois a odennäköises i
Onko ek y oijalla äliä?
269
on. Lisäksi yönhaku on suu immalle osalle almis umassa ole ia opiskelijoi-
a ajankoh ainen aihe ja heidän käsi yksensä o a myös äs ä syys ä me ki yk-
sellisiä ilmiön u kimisen kannal a.
Aineis o ke ä iin e-lomakkeella, jonka linkki lähe e iin yh eensä 209
opiskelijalle sähköpos in äli yksellä lyhyen saa een kanssa. E-lomakkeella
oli kehyske omuksen lisäksi lyhy ohje as aamiseen sekä u kijan yh eys ie-
do . Esiin uo iin myös as aamisen apaaeh oisuus. Tu kimukseen as aa-
misen mielenkiinnon he ä ämiseksi käy e iin apuna mahdollisuu a osallis-
ua eloku alippujen a on aan. Vas aajille anne iin mahdollisuus osallis ua
a on aan niin, e ei heidän sähköpos iosoi e aan oi u lii ää suo aan as-
aukseen, jo en as aaja pys yi ä halu essaan säily ämään anonymi ee in-
sä. Reilu sei semänkymmen ä p osen ia as anneis a osallis ui myös eloku-
alippujen a on aan.
Ennen aineis on a sinais a ke uu a kehyske omukse es a iin lähipii-
is ä löy yneiden as aajiksi so el u ien henkilöiden a ulla. Tes auksen pe-
us eella kehyske omukse uo i a kummassakin a iaa iossa odo us en
mukais a aineis oa, eikä kehyske omuksia näin ollen enää muu e u. Tes-
aukses a saadu as aukse sisälly e iin osaksi lopullis a u kimusaineis oa.
Tässä u kimuksessa aineis oa ke ä iin kahdella kehyske omuksella,
joissa a iaa iona oimi ek y oijan käy öksen luonne yöhaas a elussa joko
luo amus a ai epäluo amus a he ä ä änä.Rek y oijan käy öksen luonne -
a py i iin ko os amaan kehyske omuksissa kolmen e i muu ujan a ulla,
saaden näin aikaiseksi selkeä e o a iaa ioiden älille. Rek y oijan käy ök-
sessä ko os e iin yönhakijan ai oon koh aamiseen, a os ukseen ja kuun-
elemiseen ii aa aa oimin aa, koska e i yises i näiden ekijöiden on näh y
aiku a an yönhakijan ja ek y oijan älisen luo amuksellisen uo o ai-
ku ussuh een syn ymiseen (Salli & Taka alo 2014). Työnhakijan nimeksi a-
likoi ui Vuono, koska se an aa sukupuolineu aalin luon eensa uoksi jokai-
selle as aajalle mahdollisuuden samais ua kehyske omuksessa ku ail uun
ilan eeseen. Tu kimuksessa käy e y kehyske omukse oli a :
A) Vuono on juu i almis unu opiskelija, joka e sii öi ä. Häne on ku -
su u kiinnos a al a aiku a an y i yksen yönhakup osessissa haas-
a elu aiheeseen. Rek y oija kysyy hänel ä haas a elussa ele an eil-
a un u ia kysymyksiä, ke oo y i ykses ä ja eh ä änku as a hy in
270
Emilia Haapajä i, Saaga Hä könen & Ja i Eskola
monipuolises i sekä on läsnä ole a. Eläydy ilan eeseen ja ke o mi ä
aja uksia Vuonolle he äsi y i ykses ä haas a elun aikana ja mi en ne
aiku a a hänen halukkuu eensa o aa yöpaikka as aan?
B) Vuono on juu i almis unu opiskelija, joka e sii öi ä. Häne on ku -
su u kiinnos a al a aiku a an y i yksen yönhakup osessissa haas-
a elu aiheeseen. Rek y oija kysyy hänel ä haas a elussa epä ele-
an eil a un u ia kysymyksiä, ke oo y i ykses ä ja eh ä änku as a
suppeas i sekä on poissaole a. Eläydy ilan eeseen ja ke o mi ä aja uk-
sia Vuonolle he äsi y i ykses ä haas a elun aikana ja mi en ne aiku -
a a hänen halukkuu eensa o aa yöpaikka as aan?
Eläy ymismene elmä ohjaa u ki a aa eläy ymään kehyske omukseen, mis-
ä joh uen as aus en saaminen konk ee isiinkin kysymyksiin on haas a-
aa. Tässä u kimuksessa analyysin ulkopuolelle joudu iin jä ämään neljä
luo e a an ek y oijan a iaa ion as aus a, koska niissä ei ol u nouda e u
eh ä änan oa, eikä as auksia oi u näin ollen e ailla oisiin. Lopullisessa
u kimusaineis ossa (n = 37) ek y oijan luo amus a he ä ä ää käy ös ä a-
ioi aan kehyske omukseen saa iin 19 as aus a ja epäluo e a aa käy ös ä
a ioi aan 18 as aus a. Eläy ymismene elmällä ke ä yn aineis on kyllään y-
misen eli sa u aa ion ajana on pide y 15–25 as aus a kehyske omus a koh-
den. Näin ollen aineis on a ioi iin saa u aneen ii ä ä luo e a uus ku a a
analyysissä aineis os a esiin uo uja eemoja.
Aineis oa saa iin yh eensä sei semän si un e an ( on i Calib i, on iko-
ko 12, i i äli 1) ja sanamää äl ään se sisälsi 3174 sanaa. Rek y oijan luo e a-
uu a ku aa assa a iaa iossa as aus en keskimää äinen pi uus oli noin 70
sanaa ja epäluo e a uu a ku aa an a iaa ion as auksissa 80 sanaa. Kes-
kimää äinen sanamää ä ei siis e onnu huoma a as i ek y oijan käy öksen
luon een muu okses a iippuma a. Hajon a e i as aus en sanamää issä oli
kui enkin suu a. Lyhin as aus sisälsi ainoas aan 17 sanaa kun aas pisim-
mässä as auksessa sanoja oli 198.
Aineis o analysoi iin eo iasidonnaisella aineis on analyysillä (Tuomi &
Sa ajä i 2018), jolla ii a aan siihen, e ei aineis on analyysi suo anaises i pe-
us u mihinkään eo iaan, aan eo ias a hae aan ukea aineis os a nouse ien
ha ain ojen seli ämiseen. Analysoin i aloi e iin koodaamalla as auksis a
samankal aisia ja ois u ia sisäl öjä u kimuskysymyksi äin. Tämän jälkeen
aineis os a kooda uja aineis osi aa eja a kas el iin a kemmin ja niiden
Onko ek y oijalla äliä?
271
ympä ille löyde iin yh eisiä eemoja. Teemoi elun jälkeen koko aineis oa
a kas el iin uudemman ke an, minkä a koi uksena oli saada sel ille, nou-
seeko aineis os a mui a ä kei ä huomioi a esille. Aineis oa analysoi aessa
py i iin kiinni ämään huomio a myös siihen, mi ä siel ä ei noussu esille.
Koska eläy ymismene elmän hedelmällisyys piilee mahdollisuudessa e ail-
la kehyske omus en a ioinnin aiku us a uloksiin, lopuksi näi ä kahden
e i kehyske omuksen pohjal a uo e uja as auksia e a iin keskenään ja
analysoi iin si ä, mi en a ioin i ( ek y oijan käy äy yminen) aiku i as-
auksiin.
Tulokse
Tämän u kimuksen aineis ossa ek y oijan käy äy yminen oli suo aan yh-
eydessä yönhakijan luomiin mieliku iin y i ykses ä. Rek y oijan käy öksen
pe us eella syn ynee mieliku a jakau ui a neljään eemaan, jo ka ke oi-
a myös osal aan sii ä, millainen yönan ajaku a y i ykses ä yönhakijalle
oli muodos unu . Teema oli a 1) y i ys ä koh aan koe u kiinnos us, 2) y i-
ykses ä muodos unu mieliku a, 3) y i yksen luo e a uus sekä 4) y i yksen
yöyh eisö ja y i yskul uu i. Näi ä neljää eemaa esiin yi molempien a iaa i-
oiden as auksissa ja samassa as auksessa saa oi olla ku auksia useammas-
akin eemas a.
Y i ys ä koh aan koe u kiinnos us sekä y i ykses ä muodos unu mie-
liku a e o ui a omiksi eemoikseen as auksissa. Rek y oijan käy äy yessä
luo amus a he ä ä äs i yönhakijaa koh aan, kiinnos us y i ys ä koh aan
kas oi (n = 6/18) ja y i ykses ä muodos e iin yksinomaan posi ii isia mie-
liku ia (n = 9/18). Vas aa as i ek y oijan epäluo amus a he ä ä ä käy ös
ähensi y i yksen kiinnos a uu a (n = 4/16) ja y i ykses ä muodos unee
mieliku a oli a nega ii isia (n = 6/16). Myös aikaisemmassa u kimuksessa
ek y oijan käy öksen on näh y aiku a an y i ykses ä luo ujen mieliku ien
syn ymiseen sekä muu umiseen yöhaas a elun aikana (Rynes ym. 1991).
Asia omas i käy äy y ä ek y oija joh aa odennäköises i huonoihin mie-
liku iin y i ykses ä ja laskee kiinnos us a y i ys ä koh aan silloinkin, kun
kokemus y i ykses ä ennen yöhaas a elua on ollu myön einen (Lie ens &
Slaugh e 2016). Rek y oijan mielly ä ä käy äy yminen aas joh aa oden-
278
Emilia Haapajä i, Saaga Hä könen & Ja i Eskola
ek y oijan käy ös ja yönhakijan mieliku a o a yh eydessä hakijan haluk-
kuu een o aa yö a jous as aan. Työnhakijan ja ek y oijan älisen luo a-
muksellisen uo o aiku ussuh een syn ymiseen on näh y aiku a an ek y-
oijan ai o kohda a yönhakija, käy äy yä a os a as i ja kuunnella (Salli &
Takalo 2014). Tu kimuksen aineis on pe us eella oidaan ulla siihen loppu-
ulokseen, e ä ek y oijan käy äy yminen aiku aa yönhakijan mieliku-
iin y i ykses ä ja näin ollen y i yksen yönan ajaku aan. Rek y oijan käy -
äy ymises ä johde ujen mieliku ien ulkinna oli a hy in yksiseli eisiä.
Rek y oijan luo amus a he ä ä ä oimin a äli i hakijoille posi ii isia sig-
naaleja, jo ka synny i ä hakijoissa sel äs i yönan ajaku aan posi ii ises i
aiku a ia mieliku ia. Epäluo amus a he ä ä ä käy ös aas äli i nega ii i-
sia signaaleja, jo ka joh i a yönan ajaku an kannal a kiel eisiin mieliku iin
y i ykses ä.
Hakijoiden mieliku a y i ykses ä jakau ui a neljään eemaan, jo ka
ku as i a y i ykses ä muodos unu a yönan ajaku aa yönhakijan silmin.
Rek y oijan luo amus a he ä ä ä käy äy yminen kas a i y i yksen kiin-
nos a uu a, loi posi ii isen mieliku an y i ykses ä, he ä i luo amus a y i-
ys ä koh aan sekä aiku i posi ii ises i mieliku aan yöpaikan y i yskul -
uu is a. Rek y oijan epäluo amus a he ä ä ä käy ös aas as aa as i ähensi
y i yksen kiinnos a uu a, loi nega ii is a ja epäluo e a aa ku aa mieliku aa
y i ykses ä ja aiku i nega ii ises i mieliku aan yöpaikan y i yskul uu is-
a. Vas auksissa esiin ullee eema , ku en y i yksen luo e a uus sekä y i yk-
sen kul uu i, ku as a a selkeäs i e enkin nuo en sukupol ien yöelämään
lii e yjä a oja (Tapsco 2010, 179). Y i yskul uu i, jonka osana yöilmapii i
ja kollega nähdään, on nuo ille sukupol ille me ki yksellinen ekijä ja heidän
on huoma u an a an painoa oa sille myös yöpaikkaa ali aessa. Muka-
a kollega , yh eisöllisyys ja hy äksy yksi ulemisen kokemus o a nuo ille
yöelämässä ä kei ä ekijöi ä (Ku on ym. 2015). E enkin nuo e yönhakija
halua a y i yksen o a an yön ekijänsä huomioon ja oimi an sen lisäksi
luo e a ana sekä as uullisena yönan ajana (Tapsco 2010). Työnhakija ,
jo ka a ioi a ek y oijien ole an pä e iä, in o ma ii isia ja luo e a ia, pi-
ä ä yöpaikkoja houku ele ampina (B eaugh 2013). Rek y oijan käy öksen
oidaan siis nähdä ole an yh eydessä yönhakijan y i ykses ä muodos amiin

Onko ek y oijalla äliä?
279
mieliku iin, yönan ajaku aan sekä näin ollen myös y i yksen houku ele-
uu een.
Huomiona ois a ässä u kimuksessa oli myös se, e ä ek y oijan luo -
amus a he ä ä ä oimin a ja sii ä syn ynee posi ii ise mieliku a ei ä
joh anee yksiseli eises i yö a jouksen hy äksymiseen, ai epäluo amus a
he ä ä ä oimin a ja ikä ä mieliku a yö a jouksen hylkäämiseen, aan as-
auksissa oli ha ai a issa selkeää hajon aa. Yli kolmanneksessa luo amus a
he ä ä än ek y oijan kehyske omuksen pohjal a ki joi e uis a as auksis a
yönhakijan ei ku ail u ole an kiinnos unu ainoas aan ek y oijan käy ök-
ses ä, aan e i yises i hänen jakamas aan in o maa ios a yöhaas a elus-
sa. Rek y oijan käy äy yminen näh iin posi ii isia mieliku ia he ä ä änä,
mu a monipuolisen iedon saaminen nos e iin eni en painoa oa saaneeksi
oiminnaksi hakup osessissa. Monipuolisen iedon jakaminen yönhakijalle
joh i näkemykseen sii ä, e ä hakijalla on pa emma edelly ykse ehdä pää-
ös, haluaako hän as aano aa yöpaikan. Työhaas a elun ä keimpänä eh-
ä änä oidaankin hakijan a ioinnin ohella nähdä ole an iedon jakaminen
yönhakijalle a oinna ole as a eh ä äs ä (Kauhanen 2012, 83). Työnhakija
myös odo a a saa ansa haas a elussa uu a ie oa eh ä äs ä, jo a oidaan
innas aa odellisuu een yöpaikalla (Hausknech ym. 2004). Niin y i ys kuin
yönhakija molemma hyö y ä sii ä, e ä hakija ie ää, mihin eh ä ään hän
on hakemassa ja mi ä hänel ä odo e aan eh ä äs ä suo iu umiseen (B eaugh
& S a ke 2000). In o ma ii isuuden oidaan näin ollen nähdä ole an yh ey-
dessä onnis uneeseen ek y oin iin. In o maa io saa oi kui enkin joh aa u -
kimuksen aineis ossa myös yö a jouksen hylkäämiseen, jos eh ä ä ja y i ys
ei ä kuulos a ek y oijan ke oman jälkeen yönhakijas a kiinnos a il a.
Näin ollen oidaankin ulla siihen ulokseen, e ä aikka ek y oijan oimin a
olisi yönhakijas a luo amus a he ä ä ää, ei se kui enkaan ii ä muu amaan
yönhakijan pää ös ä olla hy äksymä ä yö a jous a, jos yö eh ä ä ei aiku a
mieleisel ä.
Rek y oijan epäluo amus a he ä äny käy ös aiku i lähes yksinomaan
kiel eises i yönhakijoiden mieliku iin y i ykses ä. Sii ä huolima a suu im-
massa osassa as auksia yö a jous a ei hylä y, aan loppu ulokseen ai-
ku i a muu ekijä . Työ a jouksen hylkäämä ä jä ämiseen oli yh eydessä
hakijan suu i kiinnos us yö eh ä ää ai y i ys ä koh aan, ek y oijan ooli
280
Emilia Haapajä i, Saaga Hä könen & Ja i Eskola
y i yksessä sekä muiden yö a jous en mää ä. Tämän u kimuksen aineis on
pe us eella oi aisiin ulla siihen loppu ulokseen, e ä yönhakijoiden koh-
dalla ek y oijan käy äy ymisellä yöhaas a elussa ei äl ämä ä ole niin
suu a me ki ys ä yö a jouksen hy äksymisen kannal a, kuin mi ä olisi oi-
u ole aa. Yh eensopi uu a y i yksen kanssa koke a yönhakija kui enkin
kiinnos u a y i ykses ä helpommin ja he myös halua a o aa yö a jouksen
odennäköisemmin as aan (Swide , Zimme man & Ba ick 2015). On myös
huoma u, e ä yönhakija hy äksyy odennäköises i ensimmäisen as aan-
o amansa yö a jouksen, joka äy ää hänen aa imuksensa yö eh ä älle ja
y i ykselle (Becke , Connolly & Slaugh e 2010). Menes y immä yönhaki-
ja , joille öi ä a jo aan useammas a y i ykses ä, o a lisäksi he kimpiä eke-
mään ulkin oja y i ykses ä ja yös ä ek y oijan käy äy ymisen pe us eella
(Chapman & Webs e 2006). Näin ollen ek y oijan käy äy yminen ja hy-
än yönan ajaku an luominen yönhakijalle yöhaas a elussa o a ä kei ä
kilpailu ekijöi ä y i ykselle kilpail aessa pa hais a osaajis a yöma kkinoilla.
Kummankin a iaa ion as auksis a löy yi myös as auksia, joissa yönhakija
oli almis oimimaan pelkäs ään ek y oijan oiminnan pohjal a.
Loppu uloksena oidaan sanoa, e ä ämän u kimuksen pe us eel-
la ek y oijan oimin a on yh eydessä yönhakijan mieliku iin y i ykses ä,
mu a oimin a ei sii ä huolima a johda aina yksiseli eises i yö a jouksen
hy äksymiseen ai hylkäämiseen, aan syy pää öksen eolle o a moninai-
semma .
Ja kossa olisi kiinnos a aa u kia a kemmin, minkä e an yönhakijan
ekemä ulkinna ek y oijan käy äy ymises ä o a yh eydessä hakijan e-
kemiin ulkin oihin y i ykses ä hakup osessin aikana. Tämän u kimuksen
as auksissa oli yllä ykseksemme uo u esiin pohdin aa ja mahdollisia syi ä
sille, miksi ek y oija oli oiminu epäluo amus a he ä ä ällä a alla yö-
haas a elussa. Vas auksissa pohdi uja syi ä ek y oijan käy ökselle oli a se,
e ä paikka oli jo äy e y, yönhakija ei ollu ek y oijas a po en iaalinen kan-
didaa i eh ä ään, yönhakijaa es a iin a koi uksellises i, ek y oijan hen-
kilökoh aise asia häi i si ä yö ä ai ek y oijalla ei ollu ii ä ää osaamis a
eh ä ään. Vas auksissa yönhakijoiden empa iakyky siis seli i osal aan si ä,
miksi osassa as auksis a hakija ei hylänny yö a jous a ek y oijan epäluo -
amus a he ä ä än käy öksen pe us eella aan saa oi ha ki a yön as aan-
Onko ek y oijalla äliä?
281
o amis a sii ä huolima a. Loppu ulokseen oi siis ek y oijan oiminnan
lisäksi aiku aa myös muun muassa yönhakijan pe soonallisuus, jonka on
näh y ole an yh eydessä siihen, minkälaisia ulkin oja hän ekee ek y oijan
lähe ämien signaalien pe us eella. Esime kiksi jous a an pe soonallisuus-
yypin omaa a yönhakija ekee u ki us i myön eisempiä ulkin oja ek y-
oijan käy äy ymises ä, mikä joh aa myös au omaa ises i myön eisempään
kokemukseen hakup osessis a. (Honkaniemi ym. 2013.) Tässä u kimuksessa
esiin ynee ulkinna ek y oijan käy öksen syis ä ei ä kui enkaan ollee yk-
siseli eises i yh eydessä ie ynlaiseen loppu ulokseen yö a jouksen hy äk-
symis- ai hylkäämispää öksessä.
282
Emilia Haapajä i, Saaga Hä könen & Ja i Eskola
Läh ee
aTalen 2018. Rek y oin i u kimus. Rek y oin i nuo en amma ilais en silmin.
h ps://a alen . i/ ek y oin i u kimus-2018 (Lue u 18.1.2019.)
Backhaus, K. & Tikoo, S. 2004. Concep ualizing and esea ching employe
b anding. Ca ee De elopmen In e na ional 9 (5), 501–517.
Becke , W., Connolly, T. & Slaugh e , J. 2010. The e ec o job o e iming on
o e accep ance, pe o mance, and u no e . Pe sonnel Psychology 63
(1), 223–241.
Biswas, M. & Sua , D. 2016. An eceden s and consequences o employe
b anding. Jou nal o Business E hics 136 (1), 57–72.
B eaugh, J. 2008. Employee ec ui men : Cu en knowledge and impo an
a eas o u u e esea ch. Human Resou ce Managemen Re iew 18 (3),
103–118.
B eaugh, J. 2013. Employee ec ui men . Annual Re iew o Psychology 64,
389–416.
B eaugh, J., Macan, T. & G ambow, D. 2008. Employee ec ui men : Cu en
knowledge and di ec ions o u u e esea ch. Teoksessa G. Hodgkinson
& K. Fo d ( oim.) In e na ional e iew o indus ial and o ganiza ional
psychology Vol. 23. New Yo k: Wiley, 45−82.
B eaugh, J. & S a ke, M. 2000. Resea ch on employee ec ui men : So many
s udies, so many emaining ques ions. Jou nal o Managemen 26 (3),
405–434.
Chapman, D., Ugge sle , K., Ca oll, S., Piasen in, K. & Jones, D. 2005. Applican
a ac ion o o ganiza ions and job choice: A me a-analy ic e iew o he
co ela es o ec ui ing ou comes. Jou nal o Applied Psychology 90 (5),
928–944.
Chapman, D. & Webs e , J. 2006. In eg a ing applican eac ions in o he c i ical
con ac amewo k o ec ui ing. In e na ional Jou nal o Human
Resou ce Managemen 17 (1), 1032–1057.
Connelly, B., Ce o, S., I eland, R. & Reu zel, C. 2011. Signaling heo y: A
e iew and assessmen . Jou nal o Managemen 37 (1), 39–67.
Eskola, J. & Suo an a, J. 2014. Johda us laadulliseen u kimukseen. Tampe e:
Vas apaino.
Onko ek y oijalla äliä?
283
Hausknech , J., Day, D. & Thomas, S. 2004. Applican eac ions o selec ion
p ocedu es: An upda ed model and me a-analysis. Pe sonnel Psychology
57 (3), 639–683.
Honkaniemi, L., Feld , T., Me säpel o, R-L. & Tol anen, A. 2013. Pe sonali y
ypes and applican eac ions in eal-li e selec ion. In e na ional Jou nal
o Selec ion and Assessmen 21 (1), 32–45.
Juholin, E. 2008. Vies innän allankumous. Löydä uusi yöyh eisö ies in ä.
Helsinki: WSOYp o.
Kauhanen, J. 2012. Henkilös ö oima a ojen joh aminen. Helsinki: WSOYp o.
Ku on, L., Lyons, S., Schwei ze , L. & Ng, E. 2015. Millenials´wo k alues:
di e ences ac oss he school o wo k ansi ion. Pe sonnel Re iew 44
(6), 991–1009.
Lie ens, F. & Chapman, D. 2019. Rec ui men and selec ion. Teoksessa A.
Wilkinson, N. Bacon, T. Redman & S. Snell ( oim.) Handbook o human
esou ce managemen . London: SAGE, 123–150.
Lie ens, F. & Slaugh e , J. 2016. Employe image and employe b anding: Wha
we know and wha we need o know. Annual Re iew o O ganiza ional
Psychology and O ganiza ional Beha io 3 (1), 407–440.
O’Mea a, B. & Pe zall, S. 2013. The handbook o s a egic ec ui men and
selec ion: A sys ems app oach. Bigley, Uni ed Kingdom: Eme ald G oup
Publishing Limi ed.
Rynes, S., B e z, R. & Ge ha , B. 1991. The impo ance o ec ui men in
job choice: A di e en way o looking. Pe sonnel Psychology 44 (3),
487−521.
Saks, A. & Ugge sle , K. 2010. Sequen ial and combined e ec s o ec ui men
in o ma ion on applican eac ions. Jou nal o Business and Psychology
25 (3), 351–365.
Salli, M. & Taka alo, S. 2014. Lois a ek y oijana – hoida kosioma ka yylillä.
Kauppakama i.
Sea le, R. 2009. Rec ui men and selec ion. Teoksessa D. Collings & G. Wood
( oim.) Human Resou ce Managemen : A c i ical app oach. Oxon:
Rou ledge, 151–168.

284
Emilia Haapajä i, Saaga Hä könen & Ja i Eskola
Taj, S. 2016. Applica ion o signaling heo y in managemen esea ch:
Add essing majo gaps in heo y. Eu opean Managemen Jou nal 34
(4), 338–348.
Tuomi, J. & Sa ajä i, A. 2018. Laadullinen u kimus ja sisällönanalyysi.
Uudis e u lai os. 1. painos 2002. Helsinki: Tammi
Tu ban, D., Fo e , M. & Hend icson, C. 1998. Applican a ac ion o i ms:
In luences o o ganiza ion epu a ion, job and o ganiza ional a ibu es,
and ec ui e beha io s. Jou nal o Voca ional Beha io 52, 24–44.
Swide , B., Zimme man, R. & Ba ick, M. 2015. Sea ching o igh i :
De elopmen o applican pe sono ganiza ion i pe cep ions du ing he
ec ui men p ocess. Jou nal o Applied Psychology 100 (3), 880–893.
Tapsco , D. 2010. Syn yny digiaikaan: Sosiaalisen median kas a i . Jy äskylä:
WSOYp o.
Tu ban, D. & Doughe y, T. 1992. In luences o campus ec ui ing on applican
a ac ion o i ms. Academy o Managemen Jou nal 35 (4), 739–765.
Van Hoye, G., Bas, T., C omheecke, S. & Lie ens, F. 2013. The ins umen al and
symbolic dimensions o o ganisa ions’ image as an employe : A la ge-
scale ield s udy on employe b anding in Tu key. Applied Psychology:
An In e na ional Re iew 62 (4), 543–557.
Vi anen, S., Wallin A., Syl ande T. & Eskola, J. 2017. A os us ja ajoi us ai
kannus us ja kii os? Ke omuksia ek y oinnin hy än hakijakokemuksen
luomises a. Teoksessa J. Eskola, T. Mäenpää & A. Wallin ( oim.)
Eläy ymismene elmä 2017: Pe usmene elmä ja 11 muunnelmaa.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 247–265.
Wehne , M., Gia dini, A. & Kabs , R. 2015. Rec ui men p ocess ou sou cing
and applican eac ions: When does image make a di e ence? Human
Resou ce Managemen 54 (6), 851–875.
YPAI 2018. Young p o essional a ac ion index. Academic Wo k, Kan a TNS.
Si on, Kan a Gallup ja Talous u kimus. h ps://www2.academicwo k. i/
y i yksille/ypai (Lue u 18.1.2019.)
Ös e be g, M. 2015. Henkilös öasian un ijan käsiki ja. Helsinki: Kauppakama i.