This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-NC 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc/4.0/
Sekula isaa ion ulo u uude Cha les Taylo illa
© 2013 ki joi aja ja Teologinen Aikakauski ja
Published e sion
Lai inen, A o
Lai inen, A. (2013). Sekula isaa ion ulo u uude Cha les Taylo illa. Teologinen aikakauski ja,
118(5-6), 389-400. h ps://jou nal. i/ a /a icle/ iew/137474
2013
ARTIKKELEITA – ARTIKLAR 389
ARTo LAITINEN
Sekula isaa ion ulo u uude
Cha les Taylo illa
Mi ä on sekula ismi? Mi en sekula isaa iop osessi
on pääpii eissään apah unu : miksi uonna 1500
oli käy ännössä mahdo on a olla uskoma a k is-
i yjen Jumalaan länsimaisessa yh eiskunnassa,
kun aas uonna 2000 se on helppoa, ja oisille jopa
ainoa ehellinen aih oeh o? Millaisen eksis en-
iaalisen ai maailmanka somuksellisen haas een
sekula isaa io ase aa yksilöille ja millainen olisi
oikeu e u polii inen suh au uminen uskon oon
sekulaa ina aikana? Cha les Taylo on a kas ellu
näi ä kysymyksiä ki jassaan A Secula Age (2007)
sekä yhdessä Jocelyn Maclu en kanssa ki joi e ussa
lyhyemmässä ki jassa Secula ism and F eedom o
Conscience (2011).1 Tässä a ikkelissa esi elen ja
a ioin Taylo in näkemyksiä.
sekuLA isMin koLMe uLo uVuu A
Taylo e o elee kolme sekula ismin me ki ys ä,
joi a oi ku sua polii iseksi, sosiologiseksi ( ai
sosiaaliseksi) ja eksis en iaaliseksi.2 Polii isessa
mielessä sekula ismi me ki see ki kon ja al ion
e o amis a ja al ion neu aaliu a uskon oja koh-
aan. Suomi ei i allisine uskon oineen ole ässä
mielessä muodollises i äysin sekulaa i al io: lu-
e ilainen ja o odoksinen ki kko o a sidoksissa
al ioon a alla, joka ei o eu a äy ä sekulaa iu a.
Ranskan e mi laïcisa ion ku aa ä ä sekula isaa-
_________________________________________________
1 A Secula Age (2007) on Taylo in kolmas mi a a ki ja
mode nin aikakauden hahmo amiseksi. Hegel (1975)
a kas eli yh ä iloso is a sys eemiä myö ä aiku aen
Hegel- u kimuksen enessanssiin englanninkielisessä i-
loso iassa. Taylo in mukaan Hegelin py kimykse yli ää
mode neja dualismeja o a yhä alaise ia, mu a hänen
mukaansa Hegelin sys eemi, ai muukaan iloso inen
suu i syn eesi, ei siihen kykene: ai een ja uskonnon alis-
aminen iloso ialle ei käy päinsä. Seu aa issa ki jois-
sa Taylo in a kas elu apa onkin laajen unu iloso ian
his o ias a laajemmaksi aa ehis o iaksi. Sou ces o he Sel
(1989) käsi eli mode nin minuuden aa ehis o iaa, ko-
os aen edelleen alis uksen ja laajas i käsi e yn ” oman-
iikan” älis ä jänni e ä sydämissämme: koemme dua-
lismin molempien puol en e o oiman, ja Taylo py kii
osoi amaan kuinka ähän ilan eeseen on ul u. Taylo
esi elee ki jassaan aja uksen sii ä, e ä eismi saa ai-
si olla pa as apa pelas aa dualismin molemma puole :
aikka asiaa käsi el iin ki jassa ain noin yhdellä lauseel-
la, se sai al a as i huomio a kommen oijil a. Sen jälkeen
hän ki joi i lukuisia pienempiä eks ejä, joissa an oi
uskonnollisuu ensa ulla apaammin esiin, esime kiksi
ki jan A Ca holic Mode ni y. Tässä käsi el ä ä A Secula
Age e oaa o eel aan Taylo in aiemmis a ki jois a myös
siinä, e ei se ee aa ehis o iaa ”huipul a huipulle”, aan
py kii ekemään ymmä e ä äksi, miksi ja mi en jo ku
käsi ykse o a le innee oppineis on pii is ä jae uiksi
i ses äänsel yyksiksi joiden alossa ympä öi ää maa-
ilmaa ymmä e ään. Näiden ki jojen lisäksi Taylo on
julkaissu al a as i a ikkelei a e i alueil a, mu a mai-
ni akoon, e ä Taylo in massii is en eos en jo ku idea
o a helpommin lähes y ä ässä muodossa pienemmissä
ki joissa Hegel and Mode n Socie y (1979), Au en isuu-
den e iikka (1995) ja Mode n Social Imagina ies (2004).
2 Ks. myös Maclu e & Taylo 2011, 15.
TA 56-13 CMYK.indd 389 7.11.2013 22.06
390
AyLo in sekuLA isAA ioke oMus:
edis ys JA e o MiHenki
Mi en sekula isaa iop osessi on Taylo in mukaan
pääpii eissään apah unu ? Taylo as us aa (ide-
aali yyppisiä, ei ko in selkeäs i iden i ioi uja) ois-
en u kijoiden esi ämiä ”ka siu umiske omuk-
sia” sekula isaa ios a. Ne pi ä ä sekula isaa io a
joidenkin aspek ien ka siu umisena aiemmis a
maailmanku is a: uonpuoleis a koske a osuus jää
maallis umiskehi yksessä pois ku as a. Taylo ille
nämä ke omukse o a liian suo a ii aisia ja unoh-
a a e ilaise kään ee , akan i a , aikoma oma
seu auk se ja his o iallise inno aa io p osessin ku-
luessa. Jo e o elu ämänpuoleisen ja uonpuoleisen
(immanen in ja anssenden in) älillä on ymmä -
e y e i a oin p osessin e i aiheissa.
Yksi käännekoh a on mode ni deismi ja sen
käsi ys pe soona omas a kosmises a jä jes ykses-
ä, jonka jumala on kylläkin luonu mu a jonka
kulkuun hän ei puu u. Tuos a käsi ykses ä oli lyhy
askel myös luojajumalan i o amiseen ku as a.
Tä ä sii ymää koskien ”ka siu umiske omuk-
se ” liene ä ah immillaan, mu a Taylo in mu-
kaan kysymys ei ole pelkäs ä ka simises a: uu een
maailman ku aan lii yi uudenlais a mo i aa io a,
uusi käsi ys inhimilliseen elämään lii y is ä me -
ki yksis ä ja inhimillisen ” äy ymyksen” ( ullness)
luon ees a. Ne näh iin inhimilliseen elämään, jä -
keen, luon oon ja au en iseen sisäiseen ääneen
lii y iksi.
Taylo ko os aa sekula isaa ioon joh anu a
1500-lu ulla alloilleen päässy ä ” e o mihenkeä”,
suo anais a immaa ja luo amus a uudis uksiin.
Tämä imma äy yy ymmä ää eak iona uudis us-
paineisiin, jo ka oli a hiljalleen kas anee , Taylo in
mukaan jo pa in uosi uhannen ajan. Taylo näkee
ämän e o mihengen implisii isenä jo niin ku su-
un akseliajan aa eellisissa kumouksissa, joi a o a
suu en maailmanuskon ojen syn y sekä k eikkalai-
sen iloso ian syn y ( uosien 800–200 eK . älillä).6
Sekula isaa ion siemene o a siis yh ä anhoja kuin
niiden uskon ojen syn y, joiden maallis umis a se-
kula isaa iop osessi on: suu e maailmanuskonno
ja k eikkalainen iloso ia syn yi ä a allaan koh a-
lonaan sekula isoi ua.
ion polii is a me ki ys ä. Kommunis inen Puola
ja nyky-Yhdys alla o a esime kkejä sekulaa eis a
al iois a ässä mielessä, aikka kansalais en us-
konnollisuus oli ja on niissä e i äin oimakas a.
Sekula ismin polii iseen me ki ykseen Taylo
keski yy e i yises i Jocelyn Maclu en kanssa ki -
joi amassaan ki jassa.3
Toinen, sosiologinen käsi ys sekulaa iudes a
keski yy uskonnollis en käy än öjen ja akaumus-
en le inneisyy een. Puolaan ja Yhdys al oihin
e a una Suomi on ässä suh eessa a sin maal-
lis unu maa. Ranskan sécula isa ion on e minä
osu ampi ähän a koi ukseen.4 Taylo puolus aa
kan aa, e ä polii ises i sekulaa in al ion ulee olla
neu aali koskien uskonnollisuu a ässä sosiologi-
sessa mielessä – si ä ei ule i allises i edis ää eikä
as us aa. Vaikka nämä maallis umiskehi yksen
ulo u uude o a monin a oin oisiinsa ky key y-
iä, ne o a oisis aan suh eellisen iippuma omia
p osesseja ku en Suomen apaus osoi aa: i allises-
a uskonnos a huolima a Suomea oi pi ää uskon-
nollis en käy än öjen suh een melko maallis uneena
sosiologisessa mielessä.
Kolmas sekula ismin me ki ys on hankalam-
min luonnehdi a issa, mu a Taylo py kii ki jas-
saan sen muo oilemiseen monin e i a oin. Seku-
laa isuus ässä mielessä koskee koko aikakau a,
si ä his o iallisessa ilan eessa alli se aa kul uu-
is a aus aa, jos a sekä uskonnollinen usko e ä
a eismi saa a me ki yksensä. Taylo in mukaan
nykyaikana ämä jae u aus a ja siihen kuulu a
maailmanku allise jae u me ki ykse o a seku-
la isoi unee : aikakauden maallis uminen koske -
aa samaan apaan sekä usko ia e ä a eis eja, niin
Yhdys al oja, Puolaa kuin Suomeakin. Taylo in
ki ja A Secula Age keski yy ähän kolman een
me ki ykseen ja on his o iallisena ka sauksena y i-
ys a kas ella, mi ä uskonnollisen uskon ehdoille
ja läh ökohdille on apah unu uosien 1500 ja
2000 älisenä aikana. Gua dianin ki ja-a ioi sijan
sanoin, Taylo kysyy mi en uskonnollises a yh e-
näiskul uu is a on päädy y ilan eeseen, jossa
Richa d Dawkinsin kal ainen a eis i on ainoa us-
kon oa käsi ele än bes selle in ki joi aja.5
TA 56-13 CMYK.indd 390 7.11.2013 22.06
ARTIKKELEITA – ARTIKLAR 391
Akseliajan kumous en jälkeen kaikissa si ili-
saa ioissa kehi yy uosisa ojen kuluessa ”akseliajan
jälkeinen asapaino”, jossa hy in jänni eisessä suh-
eessa yhdis yy akseliaikaa edel ä iä ja sen jälkeisiä
elemen ejä.7 Tä ä jänni e ä py ki ä pu kamaan
e i a oin uoden 1500 jälkeen julkilausu u uu-
dis usohjelma , uskonnollise e o maa io sekä
ie eellise , iloso ise ja polii ise allankumouk-
se . Ne py ki ä Taylo in mukaan lopullises i e oon
akseliaikaa edel ä is ä elemen eis ä, joi a oi ku a a
kolmenlaisena kuulumisena, pe au umisena (em-
bedding) laajempiin kokonaisuuksiin. Näis ä en-
simmäinen on kuuluminen kosmokseen, jos a We-
be in e mein ”lumous ei ielä ole haih unu ” e ona
mode nin luonnon ie een ” aias a apau e uun”
luon oon.8 Esimode nissa kosmoksessa Taylo in
omin sanoin ”huokoinen” (po ous) ihmismieli kä-
si e ään a oimeksi henkiolennoille ja jumalallisille
äänille – e ona mode niin niin ku su uun ”pusku-
oi uun minuu een” (bu e ed sel ), jossa jokaiseen
mieleen on suo a kokemuksellinen pääsy ain
subjek illa i sellään. Aja us oise kokija poissulke-
as a pusku oidus a minuudes a on nykyisin a sin
sy ään juu unu , Desca esin nimeen lii e ä ä
aja us. Huokoisen mielen käsi äminen saa aa olla
hankalaa nykyisin alli se is a ole uksis a, mu a
Taylo ko os aa, e ä aina omaa miel ä ei ole aja el u
ällaisena p i aa ina ajunnan i ana, aan jonain,
johon henkiolenno oi a osallis ua ja jo a juma-
lolenno oi a suo aan a kkailla.
Toinen Taylo in a kas elema apa kuulua laa-
jempaan kokonaisuu een lii yy kollek ii iseen
yh eisöllisyy een, jossa jäsenyys mää i ää yksilön
iden i ee in aja ja jokaisen elämä on luon e as i
yh eisön a moilla (e ona indi idualis isemmis a
käsi yksis ä, joihin akseliaikana alkanu muu os on
lopul a joh anu ).
Kolmas kuulumisen kon eks i on mo aalinen
maailmanjä jes ys, joka mää i ää ihmiselämän
luonnollise , hy ä päämää ä . Va haisia uskon oja,
ku en Aus alian abo iginaalien uskon oa, ku aa
Taylo in mukaan asioiden ja luonnollisen jä jes yk-
sen hy äksymisen mieliala, yy yminen ai suos u-
minen luonnollis en päämää ien a oi eluun. Ne
ei ä aadi yli ämään ihmiselämän luonnollisia
päämää iä oisin kuin suu e maailman uskonno
ai Pla onin iloso iassa esiin y ä aa imus äh-
dä ä anssenden iin hy ään, au inkoon luolan
ulkopuolella. Taylo in ku aus yh eisöllises ä,
luonnollises a hengellisyydes ä lu ussa yksi on elä-
mänmakuinen esime kki sii ä, mi en e ilais a suh-
au uminen maailmaan on saa anu olla nykyisiin
käsi yksiin e a una: Jumalan ihal a äl yminen
ja pelas uminen koskee yh ä lailla koko yh eisöä.
Osallis uminen kollek ii isiin i uaaleihin on i ses-
ään sel ä osa oimin aa yh eisön jäsenenä. Omaa
suhde a Jumalaan yh eisön koh alos a e illisenä
kysymyksenä ei ole niinkään ema isoi u.
Akseliajan allankumoukse siis haas oi a
nämä käsi ykse , mu a äli ömänä uloksena oli
epä akaa komp omissi, asapainoilu edellä mai-
ni uihin laajempiin kokonaisuuksiin kuulumisen
ja niiden haas amisen älillä, luonnollis en ja ne
yli ä ien päämää ien kesken. Vuonna 1500 ho-
lis isilla elemen eillä oli ielä ankka o e ihmis en
_________________________________________________
3 Sosiaalisen ja polii isen sekula ismin ongelmia Taylo
on käsi elly Ge a d Boucha din kanssa kokoamassaan
mi a assa Quebecin monikul uu isuu a koske assa
apo issa Building he Fu u e: A Time o Reconcilia ion
(2008) sekä e i yises i jo maini ussa, kyseisen apo in
yhden ki joi ajan Jocelyn Maclu en kanssa ki joi a-
massaan ki jassa Secula ism and F eedom o Conscience
(2011), joka puolus aa libe aalia ja plu alis is a käsi ys ä
sekula ismis a as auksena nykyaikana alli se aan us-
komus en monimuo oisuu een. Monimuo oisuudella,
di e si ee illä, Taylo ii aa siihen osiasiaan, e ä usko-
mukse o a e ilaisia. Tähän osiasiaan on eagoi u e i
a alla: siinä missä yh enäiskul uu in me ki ys ä ko os-
a a ei-plu alis ise kanna näke ä ämän ongelmana
sosiaalisille si eille ja py ki ä minimoimaan monimuo-
oisuuden aiku uksen yh eiskunnallisessa elämässä, niin
”plu alismi” py kii monimuo oisuuden ukemiseen e i-
yises i yksilöiden oman unnon- ja uskonnon apau een
noja en.
4 Ks. myös Maclu e & Taylo 2011, 15.
5 h p://www. hegua dian.com/books/2007/dec/08/
socie y1.
6 Jaspe s 1949; ks. myös Bellah & Joas 2012.
7 Taylo 2007, 774.
8 Taylo ii aa Max Webe in (1917/9) näkemykseen
mode nisaa ios a aias a apau umisena ai lumouksen
haih umisena (En zaube ung, disenchan men ).
TA 56-13 CMYK.indd 391 7.11.2013 22.06
392
elämässä. Noina aikoina syn yny e o mihenki
oli suunna u epä e eeksi koe ua komp omissia
as aan. Renessanssin humanismi, luonnon ie-
eellinen allankumous, ”poliisi al ioiden” nousu
ja uskonpuhdis ukse o a e ilaisia e o mihengen
ilmauksia. Ne ja lukuisa muu uudis usliikkee
o a joh anee meidä nykyiseen mode niin mo-
aalijä jes ykseen ja mode neihin käsi yksiin ja
sosiaalisiin ku as oihin:9 maailmaan, jossa a eismi
ja uonpuoleise elemen i poissulke a humanismi
oli a ensin elii eille a oimia aih oeh oja, si en
kehi yi ä e ilaisina mu aa ioina elii in pii issä,
ja iime uosikymmeninä o a synny änee ajan,
jolloin e ilais en uskon ja epäuskon ki jon ja aih-
oeh ois en ka somus en plu alisaa io on saa u a-
nu länsimaiden massayh eiskun ien kansalaise .
Taylo ku suu ä ä ”au en isuuden ajaksi” ii a en
sen kokemuksen keskeisyy een, e ä uskonnollis en
akaumus en on unnu a a omakoh aises i osil a,
au en isil a.10
Tämän seu auksena Taylo in mukaan länsi-
maissa lähes kaikki jaka a sen i seymmä yksen,
e ä juu i minun henkise näkemykseni o a ain
e äs aih oeh o muiden joukossa. Tällä on polii is-
a me ki ys ä libe aalien demok aa is en pe iaa -
eiden oikeu ukselle (se mahdollis aa ie ynlaisen
konsensuksen sii ä, e ä al ion ulisi olla neu aali
kilpaile ia ka somuksia koh aan, ks. alla), mu a
sillä on myös eksis en iaalinen aiku us hengellisen
elämän elämiseen. Siinä missä ielä 1500-lu ulla
Jumala oli läsnä julkisessa elämässä i ses ään sel-
änä ii auskoh ana, nykyisin ällainen julkises i
ah is e u i ses äänsel yyden asema on haas e u.
Taylo in mukaan sen sijaan nykyisin uskonnollinen
e sin ä ja hengellis en näkemys en muodos aminen
alkaa sekulaa in ”immanen in kehyksen”11 sisäl ä,
mu a yli ää sen aja pää yen anssenden iin,
uonpuoleiseen ai yliluonnolliseen odellisuu een.
Taylo in as us ama ”ka siu umis a ina ” o a siis
epähis o iallisia nykyhe ken p ojek ioi a mennei-
syy een. Vaikka onkin o a, e ä nykyisin uskon-
nollise kin maailmanka somukse kas a a imma-
nen in kehyksen sisäl ä lisäämällä siihen uskon-
nollisen ulo u uuden, olisi sil i ää in aja ella e ä
immanen iin kehykseen olisi päädy y menneen
ajan uskonnollisuudes a ain ähen ämällä uskon-
nollinen elemen i. A eismin yleis yessä eis ise
maailmanka somukse suh eu a a i sensä luon-
okäsi ykseen, jonka ne pääosin jaka a a eis is en
käsi ys en kanssa, mu a lisää ä siihen uonpuolei-
sen ulo u uuden. Taylo in kan a saa aa aiku aa
ohi a an esime kiksi e oluu io eo iaa as us a a
luomis eo ian kanna aja , mu a nämäkin yypilli-
ses i hy äksy ä mode nin ysiikan ja kemian eo-
ia , joihin suh eu a a käsi yksensä jumalas a.
AyLo in käsi yksen onGeLMiA
Riippuma a sii ä, hy äksyykö lopul a Taylo in his-
o iallisia hypo eeseja sii ä, mi en muu os nykyisiin
käsi yksiin on apah unu , oimii hänen ideaali yyp-
pinen ku auksensa uskonnollisuuden muodois a
hy änä a kas elukulmana sekula isaa io p osessille.
Aja us, e ä akseliaikana on kyl e y siemene us-
kon ojen nousun lisäksi myös niiden sekula isoi-
umiselle, on ähin äänkin kiinnos a a. A Secula
Age on he ä äny paljon keskus elua, ja Taylo in
näkemyksiä kommen oi ia jou naalien e ikois-
nume oi a ja oimi e uja eoksia on ilmes yny jo
puolenkymmen ä. Samoin blogissa ”immanen a-
me” sekula isaa ion u kija o a keskus ellee ki jan
eemois a.12 Keskus elussa on ullu esiin lukuisia
ongelmia, joi a ki jaan lii yy.13
Taylo in me odologiaa on hankala ku a a, ja si-
ä on aa ehis o ioi sijoiden pa issa paljon k i isoi u-
kin. Taylo in paikoin esseemäinen ki joi us yyli on
alaise a ja sisäl ää lukuisia huomioi a ja oi alluk-
sia, mu a ki jan apa ehdä his o iallis a ka saus a
he ä ää kysymyksen käy e ys ä mene elmäs ä. Se-
li yykö his o ia si enkään näin kauniis i e ilais en
ideoiden ja ideaalien e o oiman a ulla? Yh ääl ä
ki ja aiku aa webe iläisel ä ideaali yyppisel ä ku-
auksel a, ja Taylo y i ää puolus au ua jo e ukä-
een idealismisyy öksiä as aan. Taylo in oi nähdä
eke än laajan ja yksi yiskoh aisen his o iallisen
hypo eesin ja a gumen oi an, kuinka ke omus olisi
mielekäs, kun p osessiin osallis ujien mo i aa io-
aus a o e aan huomioon. Sen sijaan hän ei ee a -
sinais a his o ian u kimus a, joka py kisi an amaan
ukea ai k ii ises i a kas elemaan hypo eesia.
Taylo ille keskeinen läh ökoh a on käsi ys ih-
misis ä ee isinä, a os uksien nojalla oimi ina
olen oina, ” ah oina a os ajina”.14 Tämä on kan-
TA 56-13 CMYK.indd 392 7.11.2013 22.06

ARTIKKELEITA – ARTIKLAR 393
na e a a aja us, joskin oi kysyä, kuinka keskeisiä
nimenomaan a os ukse o a kollek ii is en maa-
ilmanku an muu oksissa. Taylo nimi äin ko os aa
ee is-eksis en iaalis a ” äy ymyksen” käsi e ä ja
elämän me ki yksellisyyden kokemus en oolia
myös maailmanku ien muu oksissa: jos jokin maa-
ilmanku a on laajal i hy äksy y, sen äy yy edo a
massojen ee is-eksis en iaalisiin un oihin. Tämä
e oaa siis esime kiksi ma xilaises a aja ukses a, jos-
sa iime kädessä aloudellise ekijä ja uo an osuh-
ee ja - oima mää i ä ä kul uu is-ideologisen
päällys aken een. Toisaal a se e oaa näkemykses ä,
jossa maailmanku ia ja eo ioi a kanna e aisiin
ain niiden usko a uuden näkökulmas a älyllisen
ehellisyyden nimissä ilman mui a pe immäisiä
mo i aa ioi a. Taylo in näkemyksessä aa e aken-
nelmien omaksumis a mo i oi py kimys elämän
mielekkyyden kokemukseen. Tällais en aus amo-
i aa ioiden e siminen maailmanku an muu ok-
sille saa aa joissain apauksissa olla kaukaa hae ua
ai a allaan epäkunnioi a aa: eikö henkilö oisi
omaksua ie eellis ä maailmanku aa ain siksi, e ä
ie eellinen maailmanku a aiku aa odemmal a
kuin aih oeh oise malli – sii äkin huolima a,
e ä elämän mielekkyyden kannal a ie eellisen
maailmanku an hylkääminen oisi olla helpo us?
Taylo on si ou unu siihen, e ä ässäkin apaukses-
sa mo i aa io on pe äisin ee is-eksis en iaalises a
ideaalis a, esime kiksi ie eellisen maailmanku an
kauneudes a ai yle yydes ä ai sii ä ohkeuden un-
ees a, jolla ihminen oi kyseisen maailmanku an
omaksua. Mo i aa io oi a olla monenlaisia, eikä
spekulaa io sillä, millaise mo i aa io oisi a olla
kyseessä, ole äl ämä ä hedelmällis ä.
Lisäongelma Taylo illa koskee ”mo aalisuuden
läh eiden” käsi e ä, jo a hän käy ää käsi elles-
sään kysymys ä ”mis ä mo aali on pe äisin”. Kul -
uu i ela i is eille mo aalisuuden läh eenä o a
kul uu ise koodi , eis eille Jumala, kan ilaisille
au onomis en mo aalisubjek ien käy ännöllinen
jä ki, monille muille mo aalisuuden lähde on luon-
o. Taylo in mukaan kaikkiin mo aalikäsi yksiin
sisäl yy jokin mo aalisuuden lähde. Hän esi eli
käsi een aiemmassa ki jassaan Sou ces o he Sel ja
käy ää si ä edelleen. Taylo ei o a aka as i sok aa -
is a Eu hyph o-dialogissa a kas el a aa aja us a,
e ä Jumala ( ai muu ”läh ee ”) akas a a jo ain
koska se on hy ää ( iippuma omas i), sen sijaan
e ä jokin olisi hy ää koska Jumala akas a a si-
ä. Sok aa inen dialogi esi ää aka an haas een
_________________________________________________
9 Te miä ”social imagina ies” on hankala kään ää, se ii -
aa pe us a iin implisii isiin käsi yksiin sosiaalises a
maailmas a: demok a ia aa ii oimiakseen ie ynlaisia
alli se ia käsi yksiä, ma kkina alous oisenlaisia, lah-
jojen aih oon pe us u a omanlaisiaan jne. Ks. Taylo
2004.
10 Ks. myös Taylo 1995.
11 ”Immanen i kehys” on e äs lukuisis a Taylo in esi ele-
mis ä ja käy ämis ä käsi eis ä, joilla hän py kii hahmo -
amaan nykyisin alli se ia läh ökoh ia uskonnolliselle
uskolle. Alun pe in e o elu ämänpuoleisen, luon-
nollisen, immanen in odellisuuden ja uonpuoleisen,
yliluonnollisen, anssenden in odellisuuden kesken
eh iin uskonnollisen maailmanku an sisäl ä, a koi uk-
sena puolus aa yliluonnollisen odellisuuden iippuma -
omuu a luonnollises a odellisuudes a. Vaikka käsi ys
ämänpuoleises a, luonnollises a odellisuudes a kokee
lumouksen haih umisen, se ei me ki se lumouksen haih-
umis a uonpuoleises a odellisuudes a. ”Immanen i
kehys” on ämän dualismin ämänpuoleinen, luonnol-
linen osuus. Taylo in mukaan a eis ise kanna , jo ka
as us a a ä ä dualismia, jaka a käsi yksensä ”imma-
nen is a kehykses ä” dualis isen kannan kanssa, mu a
e oa a siinä, e ä a eis ise kanna kiel ä ä uonpuolei-
sen ulo u uuden, kun aas dualis ise kanna hy äksy ä
sen. Molemma näis ä kannois a e oa a esimode neis a
käsi yksis ä, jo ka näke ä luonnon yhä lumoukses a a-
pau uma omana ja jo ka ei ä ee iukkaa e oa luonnol-
lisen ja yliluonnollisen kesken. Taylo in aikalaisanalyy -
inen eesi on siis e ä sekulaa ina aikana ämä e o elu
on keskeinen läh ökoh a sekä a eis isille e ä eis isille
kannoille – ne jaka a ”immanen in kehyksen” a jo-
aman käsi yksen luonnos a.
12 Ks. Ke 2010; Leask 2010; Wa ne , Van An we pen &
Calhoun 2010; Kühnlein & Lu z-Bachmann 2011; Fodo
& Ca anaugh 2010; Baldacchino & Kahn 2011; Nagl
2009 sekä muu samassa lehdessä julkais u kon e enssi-
esi elmä .
13 E äs k ii inen huomio koskee ki jan oimi uksellis a
laa ua. Taylo in aiempi ki ja Mode n Social Imagina ies
sisäl yy ki jaan lähes sellaisenaan muodos aen ny kui-
enkin ain kolme ki jan kahdes akymmenes ä lu us a.
A Secula Age olisi siis saa anu hy inkin olla sei semän
lyhyen ki jan mi ainen. Näiden lukujen e ailu pal-
jas aa myös, kuinka Duke Uni e si y P ess on hoi anu
huolella kus annus oimi amisen lyhyemmässä ki jas-
sa, mu a sama osio myöhemmin julkais ussa ki jassa
sisäl ää pikemminkin Taylo in käsiki joi uksen ilman
kus annus oimi amis a ja siihen eh yjä oimi uksellisia,
sel en ä iä muu oksia. Joil ain osin A Secula Age on jää-
ny epä almiin käsiki joi uksen kal aiseksi.
14 Ks. Taylo 1985; 1989; sekä Lai inen 2008; 2009.
TA 56-13 CMYK.indd 393 7.11.2013 22.06
394
sille, a i aanko mo aalisuuden lähde ä lainkaan:
ken ies ain ”kons uk i is ise ” kanna a i se a
jonkin mo aalisuuden läh een. Haas e nii ä as aan
oidaan ilmais a dilemmana: oisiko esime kiksi
epäoikeudenmukaisuus olla hy ä asia, jos sopi a
”lähde” mää i äisi sen hy äksi? Jos ei, niin lähde
ei ole mo aalin lopullinen läh ökoh a. Jos aas oi,
niin ”lähde” aiku aa mieli al aisel a, mikä ie sil ä
auk o i ee ia: miksi nouda aa mieli al aisia mää-
äyksiä? Ilman mo aalisuuden läh eiden käsi e ä
ähän dilemmaan ei joudu aisi.15
His o iallisen na a ii in lisäksi Taylo illa
un uu ole an eoksessa k ii inen agenda, johon
mo aalisuuden läh eiden käsi e lii yy. Taylo kes-
kus elee kysymykses ä, oi a ko muu kuin eis ise
on ologia pelas aa ihmis en a o-o ien aa ioiden
ikkaan enomenologian? Vaikka Taylo i se on k i-
isoinu ah ojen a os us en edusoi uma omuu -
a luonnon ie eellisen maailmanku an ysikaaliseen
luon oon, ja aikka hän on ko os anu eismiä ain
e äänä mahdollisena pe us ana mo aalille, niin hän
ässä eoksessa a gumen oi, e ä ilman eismiä ainoa
aih oeh o on juu i luonnon ie eellinen ysikalismi,
joka ei kykene pelas amaan ee isiä ja eksis en ialis-
isia kokemuksiamme, ja ekee elämäs ä miele ön ä.
Esime kiksi lu un 15 alalu ussa 10, Taylo pu-
huu kahdes a suh au umises a eismiin. ”Epäa oi-
me ” suh au umise o a dogmaa isia eismin puo-
lus ajia ai as us ajia. Taylo maini see, e ä a oimia
suh au umisia on monenlaisia, mu a hän uo esiin
kaksi apaus a, joissa koe aan e oa sekä eismin
puoles a e ä si ä as aan. Ne, jo ka koke a elä änsä
pe soona omassa uni e sumissa, koke a maail-
mankaikkeuden ailla kauneu a ole aksi kylmäksi
ja ylyksi paikaksi, joka ei a joa i sensä yli ämisen
mahdollisuuksia. Sen sijaan me ki yksellisyy ä ha-
lua a pää y ä ole amaan Jumalan olemassaolon,
mu a hei äkin kiusaa mahdollisuus, e ä uni e su-
mi saa aisi si enkin olla yh ä me ki ykse ön kuin
eduk ii inen ma e ialismi ole aa sen ole an.16
Tämä as akkainase elu on ongelmallinen
sellaises a näkökulmas a, joka ei nojaa Jumalaan,
mu a hy äksyy Taylo in oma aiemma a gumen i
eduk i is is a ma e ialismia as aan. Vas akkain-
ase elu häi y ää näky is ä Taylo in aiemmassa
uo annossa puolus amansa kannan, jonka mukaan
inhimillis ä odellisuu a ymmä ääkseen ulee
omaksua elämismaailmallinen lähes ymis apa,
osano ajape spek ii i, jollais a ei oi a oi aa luon-
non ie eiden maailmanku as a käsin. Lisäksi Taylo-
in laajas a uo annossa on paljon a gumen eja
sen puoles a, e ä ”kauneus”, ”me ki ys”, ”lämpö” ja
”i sensä yli äminen” o a pe iaa eessa mahdollisia
nojaama a eis iseen mo aalisuuden läh eeseen ja
ole ama a ” eis is en hy ien” luokkaa on yhjäksi.17
Toisaal a Taylo i sekin o eaa, e ä mone ha-
lua a puolus aa jonkinlais a eduk ii isen ma e-
ialismin ja eismin älis ä kan aa as us aen oi-
saal a ma e ialis isia eduk ioi a äydes ä elämäs ä,
oisaal a anssendenssin uomis a mukaan. Taylo
kysyy:
oiko näille pii eille odella an aa on ologis a ilaa myön-
ämä ä jo ain mi ä py i ään kiel ämään, esime kiksi
jonkin suh een anssenden iin, laajempaan kosmiseen
oimaan, ai johonkin sellaiseen? Toisin sanoen, onko
keski älin kan a odella mahdollinen?18
Taylo in omaan aiempaan uo an oon nojaa a as-
aus aiku aisi ole an sel äs i ”kyllä”.19 Mikäli a o
ja ee ise ominaisuude ei ä a i se ”lähde ä”,
niin ii aus a ”laajempaan kosmiseen oimaan ai
johonkin sellaiseen” ei myöskään a i a. Taylo
o aa esime kin ai een ja kauneuden kokemuk-
sis a. Esime kki ei so i e i yisen hy in Taylo in
a koi uksiin: on a sin ilmeis ä, e ä on olemassa
kauneu a, mu a mi ään ”kauneuden Jumalaa”, joka
sää äisi kauniiden asioiden ole an kaunii a, uskin
a i aan.
Taylo un uu myös aja ele an, e ä onnis unei-
akin ihmisiä ai aa a kokemus ” ä äkö ämä kaikki
on?”, on uonpuoleisen kaipuu a alepu ussa. Tä-
män kokemuksen aljas aminen eismin käy öön
ei ole a gumen a ii ises i ko in akuu a aa: a gu-
men in mukaan ihmise halua a enemmän kuin
mi ä a allinen elämä oi a jo a, jo en äy yy pää-
ellä, e ä on olemassa ylimaallinen aho, jolla myös
on enemmän a jo a anaan. Pelkän kysymyksen
olemassaolos a uskin oidaan kui enkaan pää ellä
e ä siihen on olemassa myös ylimaallinen as aus.
TA 56-13 CMYK.indd 394 7.11.2013 22.06
ARTIKKELEITA – ARTIKLAR 395
LiBe AALi PLu ALis inen käsi ys
PoLii ises A sekuLA isMis A
Maclu en ja Taylo in Secula ism and F eedom o
Conscience (2011) lähes yy polii is a sekula ismia
as auksena yh eiskunnalliseen ongelmaan. O e
on ähemmän henkilökoh ainen ja si ä on syy ä
pi ää a sin onnis uneena ja a kkana yleisesi yk-
senä polii isis a sekula ismideba eis a. Siinä missä
ASecula Age lipsah aa aika ajoin ie yn sisällöllisen
maailmanka somuksen mukaisiin jäsennyksiin,
Secula ism-ki ja kysyy, kuinka yh eiskun a ulisi
aken ua ilan eessa, jossa mi ään sisällöllis ä maa-
ilmanka somus a ei oi ko o aa ois en edelle. O e
on awlsilais a polii is a libe alismia, missä keskei-
senä on aja us, e ä jokaisella oi olla iden i ee ille
ja in eg i ee ille keskeisiä a os uksia ja el oi a ia
si oumuksia. Ei ole julkisen allan asia puu ua yksi-
löiden a os uksiin ja si oumuksiin.
Maclu e ja Taylo ko os a a sekula ismia as a-
uksena kysymykseen, kuinka suh au ua uskon ojen
monimuo oisuu een. Uskon ojen monimuo oisuu-
den he ulki se a e ääksi apaukseksi keskeis en
sy ien akaumus en moninaisuudes a – oli a pa ne
uskonnollisia, me a yysises i pe us el uja, ka a ik-
si sys eemeiksi aken u ia ai ie oises i a ikuloi-
uja. He käy ä ä aasia ”keskeise ai me ki ys ä
an a a uskomukse ja si oumukse , jo ka e oa a
muis a p e e ensseis ä, joiden o eu uminen ai
o eu uma a jääminen ei ole iden i ee iä ai in eg-
i ee iä he kau a a kysymys”.20 Aiemmin Taylo
on käy äny e mejä ah a ja heiko a os ukse
näis ä akaumuksis a yh ääl ä ja pelkis ä p e e ens-
seis ä oisaal a. Ku en edellä näh iin, e o elulla on
keskeinen osa myös Taylo in his o iallisissa sekula-
isaa ioke omuksissa.
Sekula ismi as auksena monimuo oisuuden
haas eeseen on hy in e ilainen läh ökoh a seku-
la ismis a puhumiseen kuin esime kiksi pelkkä
keski yminen maallisen ja ki kollisen allan e o -
amiseen. Tällöin kysymys oi pe iaa eessa syn yä
jo yhden uskon okunnan apauksessa. Monimuo-
oisuuden hy äksyminen on myös his o iallises i
uusi ilmiö: ielä k is illise uskonsoda pää änee-
seen Wes alenin auhaan 1648 lii e ä ä pe iaa e
oli uskonnollinen yksimielisyys kansallisen yh e-
näisyyden akaajana – cuius egio, eius eligio. Täs-
ä yksimielisyyden aa imukses a on myös maal-
lis unei a, uskonnon as aisia esime kkejä ku en
jacobinismi Ranskan allankumouksen jälkeen ai
jo kin 1900-lu un kommunis ise ai na ionalis ise
al io .21
Maclu en ja Taylo in mukaan sekula ismia on
a kas el a a polii iseen libe alismiin kuulu an
maailmanka somuksellisen neu aaliuden näkökul-
mas a. Demok aa isen, egali aa isen ja libe aalin
al ion on ol a a puoluee on yksilöiden akaumus-
en ja maailmanka somus en suh een, aikka mo-
nimuo oisuuden alli essa ne e oa a kin oisis aan
jy käs i. Jos al io omaksuisi i allisen maailman-
ka somuksen, esime kiksi enemmis ön kanna a-
man, se koh elisi mui a oisen luokan kansalaisina
aa iessaan nii ä sopeu umaan omassa elämässään
enemmis ön maailmanka somukseen. On yksilöi-
den asia, mi ä akaumuksia he omaksu a . Toisaal-
a on keskeisiä libe aaleja polii isia a oja, joiden
suh een al io ei oi olla neu aali: yksilöiden asa-
a oisuus, ihmisa on ja ihmisoikeuksien kunnioi -
aminen sekä kansan al aisuus. Ne o a libe aalille
demok a ialle kons i u ii isia a oja: nii ä koskien
siis libe aali demok a ia ei py i olemaan neu aa-
li, mu a niidenkin oikeu us nojaa siihen, e ä ne
mahdollis a a auhanomaisen yhdessäelon e i
maailmanka somus en edus ajien kesken ja mah-
dollis a a yksilöiden i semää äämisen ja ois en
_________________________________________________
15 Ks. k i iikkiä ä ä koh aan Lai inen 2008; 2009.
McPhe son (2013) on puolus anu Taylo ia äl ä k i ii-
kil ä äi öski jassaan. Ki jassaan Maclu en kanssa Taylo
i se eksplisii ises i puolus aa kan aa, e ä ee is-eksis en-
iaalis en o ien aa ioiden ei a i se olla uskonnollisiin
ai me a yysisiin ole amuksiin pohjaa ia ai sys emaa i-
sia – ja k i isoi näkemyksiä (mm. Ma ha Nussbaumin)
jo ka ko os a a Jumala-analogioiden me ki ys ä oman-
unnon apauden kon eks issa. Taylo in mo aalisuuden
läh eiden käsi eeseen aiku aa kui enkin sisäl y än juu-
i heidän k i isoimansa analogisuus: ne, jo ka ei ä usko
Jumalaan, usko a kui enkin johonkin sen kal aiseen.
16 Taylo 2007, 592–593.
17 Lai inen 2008; 2009.
18 Taylo 2007, 605–606.
19 Ks. esim. Taylo 1985; 1989.
20 Maclu e & Taylo 2011, 12.
21 Maclu e ja Taylo 2011, 17.
TA 56-13 CMYK.indd 395 7.11.2013 22.06
396
oikeuksien kunnioi amisen. Rawlsilainen ka a a
konsensus (o e lapping consensus), on aja us, e ä
nämä keskeise polii ise a o oidaan oikeu aa
kus akin jä ke äs ä maailmanka somukses a käsin,
olkoon se uskonnollinen ai ei, k is inuskoon ai is-
lamiin, hindulaisuu een ai buddhalaisuu een, kan-
ilaiseen a ionalismiin ai u ili a ismiin, luonnon-
ie eelliseen maailmanku aan ai sy ä ekologiaan
pe us u a.
Maclu e ja Taylo ei ä keski y sellais en maail-
manka somus en synny ämään ongelmaan, jos a
libe aalin demok a ian a oja kanna a aan ”ka a-
aan konsensukseen” ei oi yh yä, aan ko os a a ,
e ä sekula ismissa uskonnollisia ja mui a iden i ee-
ille keskeisiä maailmanka somuksia ulee pe iaa -
eessa kohdella samalla a alla. Mikään uskon o, us-
konnon as ainen mili an i a eismi mukaanlukien,
ei oi aa ia e i yisasemaa: käy ännöllinen jä ki ei
ole osoi au unu kykene äksi ilmaisemaan kiis a -
omia pe iaa ei a ai ka somuksia, jo ka kaikkien
jä ke ien olen ojen ulisi omaksua. Jä ke ä e i-
mielisyyde ja essen iaalises i kiis analaise käsi ee
o a kons i u ii inen osa mode nia elämää.22 Näi-
hin jä ke iin ka somuksiin kuuluu myös uskonnol-
lisia ka somuksia. Polii iseen sekula ismiin py ki ä
al io ei siis py i sosiaalisen sekula isaa ion edis ä-
miseen, Maclu e ja Taylo o ea a .23
Maclu e ja Taylo mää i ele ä (polii isen)
sekula ismin ko os amalla sen kons i u ii is en
päämää ien ja ope a ii is en keinojen käsi eellis ä
e oa. Heidän mukaansa ä ä ei ole ii ä äs i paino-
e u, mikä on joh anu sekaannuksiin sekula ismia
koske issa kiis oissa. Esime kiksi Nussbaum ko-
os aa heidän mieles ään oikein sekula ismin e i
pii eiden älisiä jänni ei ä, mu a ei kyllin sel äs i
e o a kons i u ii isia päämää iä ja ins i u ionaalisia
ai ope a ii isia keinoja.
Sekula ismin kons i u ii isia päämää iä on
Maclu en ja Taylo in mukaan kaksi: pe soonien
mo aalisen asa-a on kunnioi aminen heidän
e i yispii eis ään huolima a ja oman unnon ja us-
konnon apauden suojeleminen. Uskonnon apau-
den he näke ä oman unnon apauden osa-alueena,
mu a molemma e oa a pelkäs ä aja elun apau-
des a siinä, e ä ne koske a myös keskeis en maa-
ilmanka somuksellis en ja uskonnollis en akau-
mus en ilmaisemis a ja o eu amis a. Mo aaliseen
yhden e aisuu een ei äl ämä ä sisälly aja us a
oman unnon ja uskonnon apauden suojelemises a
( al io oisi kohdella kansalaisia asa-a oises i ai
yhden e oises i myös kiel ämällä kaikil a kyseisen
apauden), jo en molemma kons i u ii ise pää-
mää ä on a peen maini a e ikseen.24
Päämää ä oi a jou ua myös is i ii aan kes-
kenään, ku en kysymyksessä ope ajien oikeudes a
pi ää uskonnollisia päähinei ä: yh ääl ä ope ajien
uskonnon apaus aa isi kyseis ä oikeu a, oisaal a
sen oidaan nähdä ase a an koulun neu aaliuden
e i uskon oja koh aan, ja si ä myö ä oppilaiden asa-
a oisuuden, uhanalaiseksi.25 Oleellinen käsi eel-
linen a kaisu on, e ä Maclu e ja Taylo ku su a
”sekula ismin egiimeiksi” kaikkia polii isia jä jes-
elmiä, jo ka py ki ä näihin kah een päämää ään.
He ei ä siis mää i ele sekula ismia ali ujen ope-
a ii is en keinojen ai ins i u ionalisoin ien a ulla,
aan näiden kahden päämää än a ulla.
Kaksi keskeis ä ope a ii is a keinoa o a ki kon
ja al ion e o aminen sekä al ion puoluee omuus
uskon oja koh aan. Nämä o a äl ämä ömiä kei-
noja ja siinä mielessä kons i u ii isia sekula ismille,
mu a ne oidaan ulki a e i a oin iippuen sii ä,
mi en kons i u ii ise päämää ä ymmä e ään.
Näiden kahden lisäksi uskonnollise e i apaude
o a keskeinen ins i u ionaalinen keino sekula is-
min o eu amiseksi. Maclu en ja Taylo in mukaan
kaikki sekula ismin egiimi ule a o eu aneeksi
sekä ie yä e o au umis a uskonnois a e ä uskon-
ojen unnus amis a e i muodoissa.26
Maclu e ja Taylo ko os a a yh enäiskul uu ia
ko os a an ” epublikaanisen”, sulje un sekula ismin
e oa ”libe aalin plu alismin mukaiseen” a oimeen
sekula ismiin. Keskeinen e o on se, kuinka paljon
uskonnon apau a salli aan ja kuinka jous a a käsi-
ys ki kon ja al ion e os a omaksu aan. Kumpikin
sekula ismin muo o e oaa uskonnollises a yh e-
näiskul uu is a, mu a libe aali plu alismi näkee e i
uskonno ja a eismin innakkaisina näkemyksinä,
joi a uskonnon apaus suojelee, kun aas sekulaa i
yh enäiskul uu i (jo a ässä siis ku su aan epub-
likanis iseksi) py kii ielä ah emmin pois amaan
uskonnollisuuden ja an amaan a eismille e usijan
kansalais en iden i ee iin kuulu ana i allisena op-
TA 56-13 CMYK.indd 396 7.11.2013 22.06