Sekularisaation ulottuvuudet Charles Taylorilla

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY-NC 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nc/4.0/ Sekula isaa ion ulo u uude Cha les Taylo illa © 2013 ki joi aja ja Teologinen Aikakauski ja Published e sion Lai inen, A o Lai inen, A. (2013). Sekula isaa ion ulo u uude Cha les Taylo illa. Teologinen aikakauski ja, 118(5-6), 389-400. h ps://jou nal. i/ a /a icle/ iew/137474 2013 ARTIKKELEITA – ARTIKLAR 389 ARTo LAITINEN Sekula isaa ion ulo u uude Cha les Taylo illa Mi ä on sekula ismi? Mi en sekula isaa iop osessi on pääpii eissään apah unu : miksi uonna 1500 oli käy ännössä mahdo on a olla uskoma a k is- i yjen Jumalaan länsimaisessa yh eiskunnassa, kun aas uonna 2000 se on helppoa, ja oisille jopa ainoa ehellinen aih oeh o? Millaisen eksis en- iaalisen ai maailmanka somuksellisen haas een sekula isaa io ase aa yksilöille ja millainen olisi oikeu e u polii inen suh au uminen uskon oon sekulaa ina aikana? Cha les Taylo on a kas ellu näi ä kysymyksiä ki jassaan A Secula Age (2007) sekä yhdessä Jocelyn Maclu en kanssa ki joi e ussa lyhyemmässä ki jassa Secula ism and F eedom o Conscience (2011).1 Tässä a ikkelissa esi elen ja a ioin Taylo in näkemyksiä. sekuLA isMin koLMe uLo uVuu A Taylo e o elee kolme sekula ismin me ki ys ä, joi a oi ku sua polii iseksi, sosiologiseksi ( ai sosiaaliseksi) ja eksis en iaaliseksi.2 Polii isessa mielessä sekula ismi me ki see ki kon ja al ion e o amis a ja al ion neu aaliu a uskon oja koh- aan. Suomi ei i allisine uskon oineen ole ässä mielessä muodollises i äysin sekulaa i al io: lu- e ilainen ja o odoksinen ki kko o a sidoksissa al ioon a alla, joka ei o eu a äy ä sekulaa iu a. Ranskan e mi laïcisa ion ku aa ä ä sekula isaa- _________________________________________________ 1 A Secula Age (2007) on Taylo in kolmas mi a a ki ja mode nin aikakauden hahmo amiseksi. Hegel (1975) a kas eli yh ä iloso is a sys eemiä myö ä aiku aen Hegel- u kimuksen enessanssiin englanninkielisessä i- loso iassa. Taylo in mukaan Hegelin py kimykse yli ää mode neja dualismeja o a yhä alaise ia, mu a hänen mukaansa Hegelin sys eemi, ai muukaan iloso inen suu i syn eesi, ei siihen kykene: ai een ja uskonnon alis- aminen iloso ialle ei käy päinsä. Seu aa issa ki jois- sa Taylo in a kas elu apa onkin laajen unu iloso ian his o ias a laajemmaksi aa ehis o iaksi. Sou ces o he Sel (1989) käsi eli mode nin minuuden aa ehis o iaa, ko- os aen edelleen alis uksen ja laajas i käsi e yn ” oman- iikan” älis ä jänni e ä sydämissämme: koemme dua- lismin molempien puol en e o oiman, ja Taylo py kii osoi amaan kuinka ähän ilan eeseen on ul u. Taylo esi elee ki jassaan aja uksen sii ä, e ä eismi saa ai- si olla pa as apa pelas aa dualismin molemma puole : aikka asiaa käsi el iin ki jassa ain noin yhdellä lauseel- la, se sai al a as i huomio a kommen oijil a. Sen jälkeen hän ki joi i lukuisia pienempiä eks ejä, joissa an oi uskonnollisuu ensa ulla apaammin esiin, esime kiksi ki jan A Ca holic Mode ni y. Tässä käsi el ä ä A Secula Age e oaa o eel aan Taylo in aiemmis a ki jois a myös siinä, e ei se ee aa ehis o iaa ”huipul a huipulle”, aan py kii ekemään ymmä e ä äksi, miksi ja mi en jo ku käsi ykse o a le innee oppineis on pii is ä jae uiksi i ses äänsel yyksiksi joiden alossa ympä öi ää maa- ilmaa ymmä e ään. Näiden ki jojen lisäksi Taylo on julkaissu al a as i a ikkelei a e i alueil a, mu a mai- ni akoon, e ä Taylo in massii is en eos en jo ku idea o a helpommin lähes y ä ässä muodossa pienemmissä ki joissa Hegel and Mode n Socie y (1979), Au en isuu- den e iikka (1995) ja Mode n Social Imagina ies (2004). 2 Ks. myös Maclu e & Taylo 2011, 15. TA 56-13 CMYK.indd 389 7.11.2013 22.06 390 AyLo in sekuLA isAA ioke oMus: edis ys JA e o MiHenki Mi en sekula isaa iop osessi on Taylo in mukaan pääpii eissään apah unu ? Taylo as us aa (ide- aali yyppisiä, ei ko in selkeäs i iden i ioi uja) ois- en u kijoiden esi ämiä ”ka siu umiske omuk- sia” sekula isaa ios a. Ne pi ä ä sekula isaa io a joidenkin aspek ien ka siu umisena aiemmis a maailmanku is a: uonpuoleis a koske a osuus jää maallis umiskehi yksessä pois ku as a. Taylo ille nämä ke omukse o a liian suo a ii aisia ja unoh- a a e ilaise kään ee , akan i a , aikoma oma seu auk se ja his o iallise inno aa io p osessin ku- luessa. Jo e o elu ämänpuoleisen ja uonpuoleisen (immanen in ja anssenden in) älillä on ymmä - e y e i a oin p osessin e i aiheissa. Yksi käännekoh a on mode ni deismi ja sen käsi ys pe soona omas a kosmises a jä jes ykses- ä, jonka jumala on kylläkin luonu mu a jonka kulkuun hän ei puu u. Tuos a käsi ykses ä oli lyhy askel myös luojajumalan i o amiseen ku as a. Tä ä sii ymää koskien ”ka siu umiske omuk- se ” liene ä ah immillaan, mu a Taylo in mu- kaan kysymys ei ole pelkäs ä ka simises a: uu een maailman ku aan lii yi uudenlais a mo i aa io a, uusi käsi ys inhimilliseen elämään lii y is ä me - ki yksis ä ja inhimillisen ” äy ymyksen” ( ullness) luon ees a. Ne näh iin inhimilliseen elämään, jä - keen, luon oon ja au en iseen sisäiseen ääneen lii y iksi. Taylo ko os aa sekula isaa ioon joh anu a 1500-lu ulla alloilleen päässy ä ” e o mihenkeä”, suo anais a immaa ja luo amus a uudis uksiin. Tämä imma äy yy ymmä ää eak iona uudis us- paineisiin, jo ka oli a hiljalleen kas anee , Taylo in mukaan jo pa in uosi uhannen ajan. Taylo näkee ämän e o mihengen implisii isenä jo niin ku su- un akseliajan aa eellisissa kumouksissa, joi a o a suu en maailmanuskon ojen syn y sekä k eikkalai- sen iloso ian syn y ( uosien 800–200 eK . älillä).6 Sekula isaa ion siemene o a siis yh ä anhoja kuin niiden uskon ojen syn y, joiden maallis umis a se- kula isaa iop osessi on: suu e maailmanuskonno ja k eikkalainen iloso ia syn yi ä a allaan koh a- lonaan sekula isoi ua. ion polii is a me ki ys ä. Kommunis inen Puola ja nyky-Yhdys alla o a esime kkejä sekulaa eis a al iois a ässä mielessä, aikka kansalais en us- konnollisuus oli ja on niissä e i äin oimakas a. Sekula ismin polii iseen me ki ykseen Taylo keski yy e i yises i Jocelyn Maclu en kanssa ki - joi amassaan ki jassa.3 Toinen, sosiologinen käsi ys sekulaa iudes a keski yy uskonnollis en käy än öjen ja akaumus- en le inneisyy een. Puolaan ja Yhdys al oihin e a una Suomi on ässä suh eessa a sin maal- lis unu maa. Ranskan sécula isa ion on e minä osu ampi ähän a koi ukseen.4 Taylo puolus aa kan aa, e ä polii ises i sekulaa in al ion ulee olla neu aali koskien uskonnollisuu a ässä sosiologi- sessa mielessä – si ä ei ule i allises i edis ää eikä as us aa. Vaikka nämä maallis umiskehi yksen ulo u uude o a monin a oin oisiinsa ky key y- iä, ne o a oisis aan suh eellisen iippuma omia p osesseja ku en Suomen apaus osoi aa: i allises- a uskonnos a huolima a Suomea oi pi ää uskon- nollis en käy än öjen suh een melko maallis uneena sosiologisessa mielessä. Kolmas sekula ismin me ki ys on hankalam- min luonnehdi a issa, mu a Taylo py kii ki jas- saan sen muo oilemiseen monin e i a oin. Seku- laa isuus ässä mielessä koskee koko aikakau a, si ä his o iallisessa ilan eessa alli se aa kul uu- is a aus aa, jos a sekä uskonnollinen usko e ä a eismi saa a me ki yksensä. Taylo in mukaan nykyaikana ämä jae u aus a ja siihen kuulu a maailmanku allise jae u me ki ykse o a seku- la isoi unee : aikakauden maallis uminen koske - aa samaan apaan sekä usko ia e ä a eis eja, niin Yhdys al oja, Puolaa kuin Suomeakin. Taylo in ki ja A Secula Age keski yy ähän kolman een me ki ykseen ja on his o iallisena ka sauksena y i- ys a kas ella, mi ä uskonnollisen uskon ehdoille ja läh ökohdille on apah unu uosien 1500 ja 2000 älisenä aikana. Gua dianin ki ja-a ioi sijan sanoin, Taylo kysyy mi en uskonnollises a yh e- näiskul uu is a on päädy y ilan eeseen, jossa Richa d Dawkinsin kal ainen a eis i on ainoa us- kon oa käsi ele än bes selle in ki joi aja.5 TA 56-13 CMYK.indd 390 7.11.2013 22.06 ARTIKKELEITA – ARTIKLAR 391 Akseliajan kumous en jälkeen kaikissa si ili- saa ioissa kehi yy uosisa ojen kuluessa ”akseliajan jälkeinen asapaino”, jossa hy in jänni eisessä suh- eessa yhdis yy akseliaikaa edel ä iä ja sen jälkeisiä elemen ejä.7 Tä ä jänni e ä py ki ä pu kamaan e i a oin uoden 1500 jälkeen julkilausu u uu- dis usohjelma , uskonnollise e o maa io sekä ie eellise , iloso ise ja polii ise allankumouk- se . Ne py ki ä Taylo in mukaan lopullises i e oon akseliaikaa edel ä is ä elemen eis ä, joi a oi ku a a kolmenlaisena kuulumisena, pe au umisena (em- bedding) laajempiin kokonaisuuksiin. Näis ä en- simmäinen on kuuluminen kosmokseen, jos a We- be in e mein ”lumous ei ielä ole haih unu ” e ona mode nin luonnon ie een ” aias a apau e uun” luon oon.8 Esimode nissa kosmoksessa Taylo in omin sanoin ”huokoinen” (po ous) ihmismieli kä- si e ään a oimeksi henkiolennoille ja jumalallisille äänille – e ona mode niin niin ku su uun ”pusku- oi uun minuu een” (bu e ed sel ), jossa jokaiseen mieleen on suo a kokemuksellinen pääsy ain subjek illa i sellään. Aja us oise kokija poissulke- as a pusku oidus a minuudes a on nykyisin a sin sy ään juu unu , Desca esin nimeen lii e ä ä aja us. Huokoisen mielen käsi äminen saa aa olla hankalaa nykyisin alli se is a ole uksis a, mu a Taylo ko os aa, e ä aina omaa miel ä ei ole aja el u ällaisena p i aa ina ajunnan i ana, aan jonain, johon henkiolenno oi a osallis ua ja jo a juma- lolenno oi a suo aan a kkailla. Toinen Taylo in a kas elema apa kuulua laa- jempaan kokonaisuu een lii yy kollek ii iseen yh eisöllisyy een, jossa jäsenyys mää i ää yksilön iden i ee in aja ja jokaisen elämä on luon e as i yh eisön a moilla (e ona indi idualis isemmis a käsi yksis ä, joihin akseliaikana alkanu muu os on lopul a joh anu ). Kolmas kuulumisen kon eks i on mo aalinen maailmanjä jes ys, joka mää i ää ihmiselämän luonnollise , hy ä päämää ä . Va haisia uskon oja, ku en Aus alian abo iginaalien uskon oa, ku aa Taylo in mukaan asioiden ja luonnollisen jä jes yk- sen hy äksymisen mieliala, yy yminen ai suos u- minen luonnollis en päämää ien a oi eluun. Ne ei ä aadi yli ämään ihmiselämän luonnollisia päämää iä oisin kuin suu e maailman uskonno ai Pla onin iloso iassa esiin y ä aa imus äh- dä ä anssenden iin hy ään, au inkoon luolan ulkopuolella. Taylo in ku aus yh eisöllises ä, luonnollises a hengellisyydes ä lu ussa yksi on elä- mänmakuinen esime kki sii ä, mi en e ilais a suh- au uminen maailmaan on saa anu olla nykyisiin käsi yksiin e a una: Jumalan ihal a äl yminen ja pelas uminen koskee yh ä lailla koko yh eisöä. Osallis uminen kollek ii isiin i uaaleihin on i ses- ään sel ä osa oimin aa yh eisön jäsenenä. Omaa suhde a Jumalaan yh eisön koh alos a e illisenä kysymyksenä ei ole niinkään ema isoi u. Akseliajan allankumoukse siis haas oi a nämä käsi ykse , mu a äli ömänä uloksena oli epä akaa komp omissi, asapainoilu edellä mai- ni uihin laajempiin kokonaisuuksiin kuulumisen ja niiden haas amisen älillä, luonnollis en ja ne yli ä ien päämää ien kesken. Vuonna 1500 ho- lis isilla elemen eillä oli ielä ankka o e ihmis en _________________________________________________ 3 Sosiaalisen ja polii isen sekula ismin ongelmia Taylo on käsi elly Ge a d Boucha din kanssa kokoamassaan mi a assa Quebecin monikul uu isuu a koske assa apo issa Building he Fu u e: A Time o Reconcilia ion (2008) sekä e i yises i jo maini ussa, kyseisen apo in yhden ki joi ajan Jocelyn Maclu en kanssa ki joi a- massaan ki jassa Secula ism and F eedom o Conscience (2011), joka puolus aa libe aalia ja plu alis is a käsi ys ä sekula ismis a as auksena nykyaikana alli se aan us- komus en monimuo oisuu een. Monimuo oisuudella, di e si ee illä, Taylo ii aa siihen osiasiaan, e ä usko- mukse o a e ilaisia. Tähän osiasiaan on eagoi u e i a alla: siinä missä yh enäiskul uu in me ki ys ä ko os- a a ei-plu alis ise kanna näke ä ämän ongelmana sosiaalisille si eille ja py ki ä minimoimaan monimuo- oisuuden aiku uksen yh eiskunnallisessa elämässä, niin ”plu alismi” py kii monimuo oisuuden ukemiseen e i- yises i yksilöiden oman unnon- ja uskonnon apau een noja en. 4 Ks. myös Maclu e & Taylo 2011, 15. 5 h p://www. hegua dian.com/books/2007/dec/08/ socie y1. 6 Jaspe s 1949; ks. myös Bellah & Joas 2012. 7 Taylo 2007, 774. 8 Taylo ii aa Max Webe in (1917/9) näkemykseen mode nisaa ios a aias a apau umisena ai lumouksen haih umisena (En zaube ung, disenchan men ). TA 56-13 CMYK.indd 391 7.11.2013 22.06 392 elämässä. Noina aikoina syn yny e o mihenki oli suunna u epä e eeksi koe ua komp omissia as aan. Renessanssin humanismi, luonnon ie- eellinen allankumous, ”poliisi al ioiden” nousu ja uskonpuhdis ukse o a e ilaisia e o mihengen ilmauksia. Ne ja lukuisa muu uudis usliikkee o a joh anee meidä nykyiseen mode niin mo- aalijä jes ykseen ja mode neihin käsi yksiin ja sosiaalisiin ku as oihin:9 maailmaan, jossa a eismi ja uonpuoleise elemen i poissulke a humanismi oli a ensin elii eille a oimia aih oeh oja, si en kehi yi ä e ilaisina mu aa ioina elii in pii issä, ja iime uosikymmeninä o a synny änee ajan, jolloin e ilais en uskon ja epäuskon ki jon ja aih- oeh ois en ka somus en plu alisaa io on saa u a- nu länsimaiden massayh eiskun ien kansalaise . Taylo ku suu ä ä ”au en isuuden ajaksi” ii a en sen kokemuksen keskeisyy een, e ä uskonnollis en akaumus en on unnu a a omakoh aises i osil a, au en isil a.10 Tämän seu auksena Taylo in mukaan länsi- maissa lähes kaikki jaka a sen i seymmä yksen, e ä juu i minun henkise näkemykseni o a ain e äs aih oeh o muiden joukossa. Tällä on polii is- a me ki ys ä libe aalien demok aa is en pe iaa - eiden oikeu ukselle (se mahdollis aa ie ynlaisen konsensuksen sii ä, e ä al ion ulisi olla neu aali kilpaile ia ka somuksia koh aan, ks. alla), mu a sillä on myös eksis en iaalinen aiku us hengellisen elämän elämiseen. Siinä missä ielä 1500-lu ulla Jumala oli läsnä julkisessa elämässä i ses ään sel- änä ii auskoh ana, nykyisin ällainen julkises i ah is e u i ses äänsel yyden asema on haas e u. Taylo in mukaan sen sijaan nykyisin uskonnollinen e sin ä ja hengellis en näkemys en muodos aminen alkaa sekulaa in ”immanen in kehyksen”11 sisäl ä, mu a yli ää sen aja pää yen anssenden iin, uonpuoleiseen ai yliluonnolliseen odellisuu een. Taylo in as us ama ”ka siu umis a ina ” o a siis epähis o iallisia nykyhe ken p ojek ioi a mennei- syy een. Vaikka onkin o a, e ä nykyisin uskon- nollise kin maailmanka somukse kas a a imma- nen in kehyksen sisäl ä lisäämällä siihen uskon- nollisen ulo u uuden, olisi sil i ää in aja ella e ä immanen iin kehykseen olisi päädy y menneen ajan uskonnollisuudes a ain ähen ämällä uskon- nollinen elemen i. A eismin yleis yessä eis ise maailmanka somukse suh eu a a i sensä luon- okäsi ykseen, jonka ne pääosin jaka a a eis is en käsi ys en kanssa, mu a lisää ä siihen uonpuolei- sen ulo u uuden. Taylo in kan a saa aa aiku aa ohi a an esime kiksi e oluu io eo iaa as us a a luomis eo ian kanna aja , mu a nämäkin yypilli- ses i hy äksy ä mode nin ysiikan ja kemian eo- ia , joihin suh eu a a käsi yksensä jumalas a. AyLo in käsi yksen onGeLMiA Riippuma a sii ä, hy äksyykö lopul a Taylo in his- o iallisia hypo eeseja sii ä, mi en muu os nykyisiin käsi yksiin on apah unu , oimii hänen ideaali yyp- pinen ku auksensa uskonnollisuuden muodois a hy änä a kas elukulmana sekula isaa io p osessille. Aja us, e ä akseliaikana on kyl e y siemene us- kon ojen nousun lisäksi myös niiden sekula isoi- umiselle, on ähin äänkin kiinnos a a. A Secula Age on he ä äny paljon keskus elua, ja Taylo in näkemyksiä kommen oi ia jou naalien e ikois- nume oi a ja oimi e uja eoksia on ilmes yny jo puolenkymmen ä. Samoin blogissa ”immanen a- me” sekula isaa ion u kija o a keskus ellee ki jan eemois a.12 Keskus elussa on ullu esiin lukuisia ongelmia, joi a ki jaan lii yy.13 Taylo in me odologiaa on hankala ku a a, ja si- ä on aa ehis o ioi sijoiden pa issa paljon k i isoi u- kin. Taylo in paikoin esseemäinen ki joi us yyli on alaise a ja sisäl ää lukuisia huomioi a ja oi alluk- sia, mu a ki jan apa ehdä his o iallis a ka saus a he ä ää kysymyksen käy e ys ä mene elmäs ä. Se- li yykö his o ia si enkään näin kauniis i e ilais en ideoiden ja ideaalien e o oiman a ulla? Yh ääl ä ki ja aiku aa webe iläisel ä ideaali yyppisel ä ku- auksel a, ja Taylo y i ää puolus au ua jo e ukä- een idealismisyy öksiä as aan. Taylo in oi nähdä eke än laajan ja yksi yiskoh aisen his o iallisen hypo eesin ja a gumen oi an, kuinka ke omus olisi mielekäs, kun p osessiin osallis ujien mo i aa io- aus a o e aan huomioon. Sen sijaan hän ei ee a - sinais a his o ian u kimus a, joka py kisi an amaan ukea ai k ii ises i a kas elemaan hypo eesia. Taylo ille keskeinen läh ökoh a on käsi ys ih- misis ä ee isinä, a os uksien nojalla oimi ina olen oina, ” ah oina a os ajina”.14 Tämä on kan- TA 56-13 CMYK.indd 392 7.11.2013 22.06 ARTIKKELEITA – ARTIKLAR 393 na e a a aja us, joskin oi kysyä, kuinka keskeisiä nimenomaan a os ukse o a kollek ii is en maa- ilmanku an muu oksissa. Taylo nimi äin ko os aa ee is-eksis en iaalis a ” äy ymyksen” käsi e ä ja elämän me ki yksellisyyden kokemus en oolia myös maailmanku ien muu oksissa: jos jokin maa- ilmanku a on laajal i hy äksy y, sen äy yy edo a massojen ee is-eksis en iaalisiin un oihin. Tämä e oaa siis esime kiksi ma xilaises a aja ukses a, jos- sa iime kädessä aloudellise ekijä ja uo an osuh- ee ja - oima mää i ä ä kul uu is-ideologisen päällys aken een. Toisaal a se e oaa näkemykses ä, jossa maailmanku ia ja eo ioi a kanna e aisiin ain niiden usko a uuden näkökulmas a älyllisen ehellisyyden nimissä ilman mui a pe immäisiä mo i aa ioi a. Taylo in näkemyksessä aa e aken- nelmien omaksumis a mo i oi py kimys elämän mielekkyyden kokemukseen. Tällais en aus amo- i aa ioiden e siminen maailmanku an muu ok- sille saa aa joissain apauksissa olla kaukaa hae ua ai a allaan epäkunnioi a aa: eikö henkilö oisi omaksua ie eellis ä maailmanku aa ain siksi, e ä ie eellinen maailmanku a aiku aa odemmal a kuin aih oeh oise malli – sii äkin huolima a, e ä elämän mielekkyyden kannal a ie eellisen maailmanku an hylkääminen oisi olla helpo us? Taylo on si ou unu siihen, e ä ässäkin apaukses- sa mo i aa io on pe äisin ee is-eksis en iaalises a ideaalis a, esime kiksi ie eellisen maailmanku an kauneudes a ai yle yydes ä ai sii ä ohkeuden un- ees a, jolla ihminen oi kyseisen maailmanku an omaksua. Mo i aa io oi a olla monenlaisia, eikä spekulaa io sillä, millaise mo i aa io oisi a olla kyseessä, ole äl ämä ä hedelmällis ä. Lisäongelma Taylo illa koskee ”mo aalisuuden läh eiden” käsi e ä, jo a hän käy ää käsi elles- sään kysymys ä ”mis ä mo aali on pe äisin”. Kul - uu i ela i is eille mo aalisuuden läh eenä o a kul uu ise koodi , eis eille Jumala, kan ilaisille au onomis en mo aalisubjek ien käy ännöllinen jä ki, monille muille mo aalisuuden lähde on luon- o. Taylo in mukaan kaikkiin mo aalikäsi yksiin sisäl yy jokin mo aalisuuden lähde. Hän esi eli käsi een aiemmassa ki jassaan Sou ces o he Sel ja käy ää si ä edelleen. Taylo ei o a aka as i sok aa - is a Eu hyph o-dialogissa a kas el a aa aja us a, e ä Jumala ( ai muu ”läh ee ”) akas a a jo ain koska se on hy ää ( iippuma omas i), sen sijaan e ä jokin olisi hy ää koska Jumala akas a a si- ä. Sok aa inen dialogi esi ää aka an haas een _________________________________________________ 9 Te miä ”social imagina ies” on hankala kään ää, se ii - aa pe us a iin implisii isiin käsi yksiin sosiaalises a maailmas a: demok a ia aa ii oimiakseen ie ynlaisia alli se ia käsi yksiä, ma kkina alous oisenlaisia, lah- jojen aih oon pe us u a omanlaisiaan jne. Ks. Taylo 2004. 10 Ks. myös Taylo 1995. 11 ”Immanen i kehys” on e äs lukuisis a Taylo in esi ele- mis ä ja käy ämis ä käsi eis ä, joilla hän py kii hahmo - amaan nykyisin alli se ia läh ökoh ia uskonnolliselle uskolle. Alun pe in e o elu ämänpuoleisen, luon- nollisen, immanen in odellisuuden ja uonpuoleisen, yliluonnollisen, anssenden in odellisuuden kesken eh iin uskonnollisen maailmanku an sisäl ä, a koi uk- sena puolus aa yliluonnollisen odellisuuden iippuma - omuu a luonnollises a odellisuudes a. Vaikka käsi ys ämänpuoleises a, luonnollises a odellisuudes a kokee lumouksen haih umisen, se ei me ki se lumouksen haih- umis a uonpuoleises a odellisuudes a. ”Immanen i kehys” on ämän dualismin ämänpuoleinen, luonnol- linen osuus. Taylo in mukaan a eis ise kanna , jo ka as us a a ä ä dualismia, jaka a käsi yksensä ”imma- nen is a kehykses ä” dualis isen kannan kanssa, mu a e oa a siinä, e ä a eis ise kanna kiel ä ä uonpuolei- sen ulo u uuden, kun aas dualis ise kanna hy äksy ä sen. Molemma näis ä kannois a e oa a esimode neis a käsi yksis ä, jo ka näke ä luonnon yhä lumoukses a a- pau uma omana ja jo ka ei ä ee iukkaa e oa luonnol- lisen ja yliluonnollisen kesken. Taylo in aikalaisanalyy - inen eesi on siis e ä sekulaa ina aikana ämä e o elu on keskeinen läh ökoh a sekä a eis isille e ä eis isille kannoille – ne jaka a ”immanen in kehyksen” a jo- aman käsi yksen luonnos a. 12 Ks. Ke 2010; Leask 2010; Wa ne , Van An we pen & Calhoun 2010; Kühnlein & Lu z-Bachmann 2011; Fodo & Ca anaugh 2010; Baldacchino & Kahn 2011; Nagl 2009 sekä muu samassa lehdessä julkais u kon e enssi- esi elmä . 13 E äs k ii inen huomio koskee ki jan oimi uksellis a laa ua. Taylo in aiempi ki ja Mode n Social Imagina ies sisäl yy ki jaan lähes sellaisenaan muodos aen ny kui- enkin ain kolme ki jan kahdes akymmenes ä lu us a. A Secula Age olisi siis saa anu hy inkin olla sei semän lyhyen ki jan mi ainen. Näiden lukujen e ailu pal- jas aa myös, kuinka Duke Uni e si y P ess on hoi anu huolella kus annus oimi amisen lyhyemmässä ki jas- sa, mu a sama osio myöhemmin julkais ussa ki jassa sisäl ää pikemminkin Taylo in käsiki joi uksen ilman kus annus oimi amis a ja siihen eh yjä oimi uksellisia, sel en ä iä muu oksia. Joil ain osin A Secula Age on jää- ny epä almiin käsiki joi uksen kal aiseksi. 14 Ks. Taylo 1985; 1989; sekä Lai inen 2008; 2009. TA 56-13 CMYK.indd 393 7.11.2013 22.06 394 sille, a i aanko mo aalisuuden lähde ä lainkaan: ken ies ain ”kons uk i is ise ” kanna a i se a jonkin mo aalisuuden läh een. Haas e nii ä as aan oidaan ilmais a dilemmana: oisiko esime kiksi epäoikeudenmukaisuus olla hy ä asia, jos sopi a ”lähde” mää i äisi sen hy äksi? Jos ei, niin lähde ei ole mo aalin lopullinen läh ökoh a. Jos aas oi, niin ”lähde” aiku aa mieli al aisel a, mikä ie sil ä auk o i ee ia: miksi nouda aa mieli al aisia mää- äyksiä? Ilman mo aalisuuden läh eiden käsi e ä ähän dilemmaan ei joudu aisi.15 His o iallisen na a ii in lisäksi Taylo illa un uu ole an eoksessa k ii inen agenda, johon mo aalisuuden läh eiden käsi e lii yy. Taylo kes- kus elee kysymykses ä, oi a ko muu kuin eis ise on ologia pelas aa ihmis en a o-o ien aa ioiden ikkaan enomenologian? Vaikka Taylo i se on k i- isoinu ah ojen a os us en edusoi uma omuu - a luonnon ie eellisen maailmanku an ysikaaliseen luon oon, ja aikka hän on ko os anu eismiä ain e äänä mahdollisena pe us ana mo aalille, niin hän ässä eoksessa a gumen oi, e ä ilman eismiä ainoa aih oeh o on juu i luonnon ie eellinen ysikalismi, joka ei kykene pelas amaan ee isiä ja eksis en ialis- isia kokemuksiamme, ja ekee elämäs ä miele ön ä. Esime kiksi lu un 15 alalu ussa 10, Taylo pu- huu kahdes a suh au umises a eismiin. ”Epäa oi- me ” suh au umise o a dogmaa isia eismin puo- lus ajia ai as us ajia. Taylo maini see, e ä a oimia suh au umisia on monenlaisia, mu a hän uo esiin kaksi apaus a, joissa koe aan e oa sekä eismin puoles a e ä si ä as aan. Ne, jo ka koke a elä änsä pe soona omassa uni e sumissa, koke a maail- mankaikkeuden ailla kauneu a ole aksi kylmäksi ja ylyksi paikaksi, joka ei a joa i sensä yli ämisen mahdollisuuksia. Sen sijaan me ki yksellisyy ä ha- lua a pää y ä ole amaan Jumalan olemassaolon, mu a hei äkin kiusaa mahdollisuus, e ä uni e su- mi saa aisi si enkin olla yh ä me ki ykse ön kuin eduk ii inen ma e ialismi ole aa sen ole an.16 Tämä as akkainase elu on ongelmallinen sellaises a näkökulmas a, joka ei nojaa Jumalaan, mu a hy äksyy Taylo in oma aiemma a gumen i eduk i is is a ma e ialismia as aan. Vas akkain- ase elu häi y ää näky is ä Taylo in aiemmassa uo annossa puolus amansa kannan, jonka mukaan inhimillis ä odellisuu a ymmä ääkseen ulee omaksua elämismaailmallinen lähes ymis apa, osano ajape spek ii i, jollais a ei oi a oi aa luon- non ie eiden maailmanku as a käsin. Lisäksi Taylo- in laajas a uo annossa on paljon a gumen eja sen puoles a, e ä ”kauneus”, ”me ki ys”, ”lämpö” ja ”i sensä yli äminen” o a pe iaa eessa mahdollisia nojaama a eis iseen mo aalisuuden läh eeseen ja ole ama a ” eis is en hy ien” luokkaa on yhjäksi.17 Toisaal a Taylo i sekin o eaa, e ä mone ha- lua a puolus aa jonkinlais a eduk ii isen ma e- ialismin ja eismin älis ä kan aa as us aen oi- saal a ma e ialis isia eduk ioi a äydes ä elämäs ä, oisaal a anssendenssin uomis a mukaan. Taylo kysyy: oiko näille pii eille odella an aa on ologis a ilaa myön- ämä ä jo ain mi ä py i ään kiel ämään, esime kiksi jonkin suh een anssenden iin, laajempaan kosmiseen oimaan, ai johonkin sellaiseen? Toisin sanoen, onko keski älin kan a odella mahdollinen?18 Taylo in omaan aiempaan uo an oon nojaa a as- aus aiku aisi ole an sel äs i ”kyllä”.19 Mikäli a o ja ee ise ominaisuude ei ä a i se ”lähde ä”, niin ii aus a ”laajempaan kosmiseen oimaan ai johonkin sellaiseen” ei myöskään a i a. Taylo o aa esime kin ai een ja kauneuden kokemuk- sis a. Esime kki ei so i e i yisen hy in Taylo in a koi uksiin: on a sin ilmeis ä, e ä on olemassa kauneu a, mu a mi ään ”kauneuden Jumalaa”, joka sää äisi kauniiden asioiden ole an kaunii a, uskin a i aan. Taylo un uu myös aja ele an, e ä onnis unei- akin ihmisiä ai aa a kokemus ” ä äkö ämä kaikki on?”, on uonpuoleisen kaipuu a alepu ussa. Tä- män kokemuksen aljas aminen eismin käy öön ei ole a gumen a ii ises i ko in akuu a aa: a gu- men in mukaan ihmise halua a enemmän kuin mi ä a allinen elämä oi a jo a, jo en äy yy pää- ellä, e ä on olemassa ylimaallinen aho, jolla myös on enemmän a jo a anaan. Pelkän kysymyksen olemassaolos a uskin oidaan kui enkaan pää ellä e ä siihen on olemassa myös ylimaallinen as aus. TA 56-13 CMYK.indd 394 7.11.2013 22.06 ARTIKKELEITA – ARTIKLAR 395 LiBe AALi PLu ALis inen käsi ys PoLii ises A sekuLA isMis A Maclu en ja Taylo in Secula ism and F eedom o Conscience (2011) lähes yy polii is a sekula ismia as auksena yh eiskunnalliseen ongelmaan. O e on ähemmän henkilökoh ainen ja si ä on syy ä pi ää a sin onnis uneena ja a kkana yleisesi yk- senä polii isis a sekula ismideba eis a. Siinä missä ASecula Age lipsah aa aika ajoin ie yn sisällöllisen maailmanka somuksen mukaisiin jäsennyksiin, Secula ism-ki ja kysyy, kuinka yh eiskun a ulisi aken ua ilan eessa, jossa mi ään sisällöllis ä maa- ilmanka somus a ei oi ko o aa ois en edelle. O e on awlsilais a polii is a libe alismia, missä keskei- senä on aja us, e ä jokaisella oi olla iden i ee ille ja in eg i ee ille keskeisiä a os uksia ja el oi a ia si oumuksia. Ei ole julkisen allan asia puu ua yksi- löiden a os uksiin ja si oumuksiin. Maclu e ja Taylo ko os a a sekula ismia as a- uksena kysymykseen, kuinka suh au ua uskon ojen monimuo oisuu een. Uskon ojen monimuo oisuu- den he ulki se a e ääksi apaukseksi keskeis en sy ien akaumus en moninaisuudes a – oli a pa ne uskonnollisia, me a yysises i pe us el uja, ka a ik- si sys eemeiksi aken u ia ai ie oises i a ikuloi- uja. He käy ä ä aasia ”keskeise ai me ki ys ä an a a uskomukse ja si oumukse , jo ka e oa a muis a p e e ensseis ä, joiden o eu uminen ai o eu uma a jääminen ei ole iden i ee iä ai in eg- i ee iä he kau a a kysymys”.20 Aiemmin Taylo on käy äny e mejä ah a ja heiko a os ukse näis ä akaumuksis a yh ääl ä ja pelkis ä p e e ens- seis ä oisaal a. Ku en edellä näh iin, e o elulla on keskeinen osa myös Taylo in his o iallisissa sekula- isaa ioke omuksissa. Sekula ismi as auksena monimuo oisuuden haas eeseen on hy in e ilainen läh ökoh a seku- la ismis a puhumiseen kuin esime kiksi pelkkä keski yminen maallisen ja ki kollisen allan e o - amiseen. Tällöin kysymys oi pe iaa eessa syn yä jo yhden uskon okunnan apauksessa. Monimuo- oisuuden hy äksyminen on myös his o iallises i uusi ilmiö: ielä k is illise uskonsoda pää änee- seen Wes alenin auhaan 1648 lii e ä ä pe iaa e oli uskonnollinen yksimielisyys kansallisen yh e- näisyyden akaajana – cuius egio, eius eligio. Täs- ä yksimielisyyden aa imukses a on myös maal- lis unei a, uskonnon as aisia esime kkejä ku en jacobinismi Ranskan allankumouksen jälkeen ai jo kin 1900-lu un kommunis ise ai na ionalis ise al io .21 Maclu en ja Taylo in mukaan sekula ismia on a kas el a a polii iseen libe alismiin kuulu an maailmanka somuksellisen neu aaliuden näkökul- mas a. Demok aa isen, egali aa isen ja libe aalin al ion on ol a a puoluee on yksilöiden akaumus- en ja maailmanka somus en suh een, aikka mo- nimuo oisuuden alli essa ne e oa a kin oisis aan jy käs i. Jos al io omaksuisi i allisen maailman- ka somuksen, esime kiksi enemmis ön kanna a- man, se koh elisi mui a oisen luokan kansalaisina aa iessaan nii ä sopeu umaan omassa elämässään enemmis ön maailmanka somukseen. On yksilöi- den asia, mi ä akaumuksia he omaksu a . Toisaal- a on keskeisiä libe aaleja polii isia a oja, joiden suh een al io ei oi olla neu aali: yksilöiden asa- a oisuus, ihmisa on ja ihmisoikeuksien kunnioi - aminen sekä kansan al aisuus. Ne o a libe aalille demok a ialle kons i u ii isia a oja: nii ä koskien siis libe aali demok a ia ei py i olemaan neu aa- li, mu a niidenkin oikeu us nojaa siihen, e ä ne mahdollis a a auhanomaisen yhdessäelon e i maailmanka somus en edus ajien kesken ja mah- dollis a a yksilöiden i semää äämisen ja ois en _________________________________________________ 15 Ks. k i iikkiä ä ä koh aan Lai inen 2008; 2009. McPhe son (2013) on puolus anu Taylo ia äl ä k i ii- kil ä äi öski jassaan. Ki jassaan Maclu en kanssa Taylo i se eksplisii ises i puolus aa kan aa, e ä ee is-eksis en- iaalis en o ien aa ioiden ei a i se olla uskonnollisiin ai me a yysisiin ole amuksiin pohjaa ia ai sys emaa i- sia – ja k i isoi näkemyksiä (mm. Ma ha Nussbaumin) jo ka ko os a a Jumala-analogioiden me ki ys ä oman- unnon apauden kon eks issa. Taylo in mo aalisuuden läh eiden käsi eeseen aiku aa kui enkin sisäl y än juu- i heidän k i isoimansa analogisuus: ne, jo ka ei ä usko Jumalaan, usko a kui enkin johonkin sen kal aiseen. 16 Taylo 2007, 592–593. 17 Lai inen 2008; 2009. 18 Taylo 2007, 605–606. 19 Ks. esim. Taylo 1985; 1989. 20 Maclu e & Taylo 2011, 12. 21 Maclu e ja Taylo 2011, 17. TA 56-13 CMYK.indd 395 7.11.2013 22.06 396 oikeuksien kunnioi amisen. Rawlsilainen ka a a konsensus (o e lapping consensus), on aja us, e ä nämä keskeise polii ise a o oidaan oikeu aa kus akin jä ke äs ä maailmanka somukses a käsin, olkoon se uskonnollinen ai ei, k is inuskoon ai is- lamiin, hindulaisuu een ai buddhalaisuu een, kan- ilaiseen a ionalismiin ai u ili a ismiin, luonnon- ie eelliseen maailmanku aan ai sy ä ekologiaan pe us u a. Maclu e ja Taylo ei ä keski y sellais en maail- manka somus en synny ämään ongelmaan, jos a libe aalin demok a ian a oja kanna a aan ”ka a- aan konsensukseen” ei oi yh yä, aan ko os a a , e ä sekula ismissa uskonnollisia ja mui a iden i ee- ille keskeisiä maailmanka somuksia ulee pe iaa - eessa kohdella samalla a alla. Mikään uskon o, us- konnon as ainen mili an i a eismi mukaanlukien, ei oi aa ia e i yisasemaa: käy ännöllinen jä ki ei ole osoi au unu kykene äksi ilmaisemaan kiis a - omia pe iaa ei a ai ka somuksia, jo ka kaikkien jä ke ien olen ojen ulisi omaksua. Jä ke ä e i- mielisyyde ja essen iaalises i kiis analaise käsi ee o a kons i u ii inen osa mode nia elämää.22 Näi- hin jä ke iin ka somuksiin kuuluu myös uskonnol- lisia ka somuksia. Polii iseen sekula ismiin py ki ä al io ei siis py i sosiaalisen sekula isaa ion edis ä- miseen, Maclu e ja Taylo o ea a .23 Maclu e ja Taylo mää i ele ä (polii isen) sekula ismin ko os amalla sen kons i u ii is en päämää ien ja ope a ii is en keinojen käsi eellis ä e oa. Heidän mukaansa ä ä ei ole ii ä äs i paino- e u, mikä on joh anu sekaannuksiin sekula ismia koske issa kiis oissa. Esime kiksi Nussbaum ko- os aa heidän mieles ään oikein sekula ismin e i pii eiden älisiä jänni ei ä, mu a ei kyllin sel äs i e o a kons i u ii isia päämää iä ja ins i u ionaalisia ai ope a ii isia keinoja. Sekula ismin kons i u ii isia päämää iä on Maclu en ja Taylo in mukaan kaksi: pe soonien mo aalisen asa-a on kunnioi aminen heidän e i yispii eis ään huolima a ja oman unnon ja us- konnon apauden suojeleminen. Uskonnon apau- den he näke ä oman unnon apauden osa-alueena, mu a molemma e oa a pelkäs ä aja elun apau- des a siinä, e ä ne koske a myös keskeis en maa- ilmanka somuksellis en ja uskonnollis en akau- mus en ilmaisemis a ja o eu amis a. Mo aaliseen yhden e aisuu een ei äl ämä ä sisälly aja us a oman unnon ja uskonnon apauden suojelemises a ( al io oisi kohdella kansalaisia asa-a oises i ai yhden e oises i myös kiel ämällä kaikil a kyseisen apauden), jo en molemma kons i u ii ise pää- mää ä on a peen maini a e ikseen.24 Päämää ä oi a jou ua myös is i ii aan kes- kenään, ku en kysymyksessä ope ajien oikeudes a pi ää uskonnollisia päähinei ä: yh ääl ä ope ajien uskonnon apaus aa isi kyseis ä oikeu a, oisaal a sen oidaan nähdä ase a an koulun neu aaliuden e i uskon oja koh aan, ja si ä myö ä oppilaiden asa- a oisuuden, uhanalaiseksi.25 Oleellinen käsi eel- linen a kaisu on, e ä Maclu e ja Taylo ku su a ”sekula ismin egiimeiksi” kaikkia polii isia jä jes- elmiä, jo ka py ki ä näihin kah een päämää ään. He ei ä siis mää i ele sekula ismia ali ujen ope- a ii is en keinojen ai ins i u ionalisoin ien a ulla, aan näiden kahden päämää än a ulla. Kaksi keskeis ä ope a ii is a keinoa o a ki kon ja al ion e o aminen sekä al ion puoluee omuus uskon oja koh aan. Nämä o a äl ämä ömiä kei- noja ja siinä mielessä kons i u ii isia sekula ismille, mu a ne oidaan ulki a e i a oin iippuen sii ä, mi en kons i u ii ise päämää ä ymmä e ään. Näiden kahden lisäksi uskonnollise e i apaude o a keskeinen ins i u ionaalinen keino sekula is- min o eu amiseksi. Maclu en ja Taylo in mukaan kaikki sekula ismin egiimi ule a o eu aneeksi sekä ie yä e o au umis a uskonnois a e ä uskon- ojen unnus amis a e i muodoissa.26 Maclu e ja Taylo ko os a a yh enäiskul uu ia ko os a an ” epublikaanisen”, sulje un sekula ismin e oa ”libe aalin plu alismin mukaiseen” a oimeen sekula ismiin. Keskeinen e o on se, kuinka paljon uskonnon apau a salli aan ja kuinka jous a a käsi- ys ki kon ja al ion e os a omaksu aan. Kumpikin sekula ismin muo o e oaa uskonnollises a yh e- näiskul uu is a, mu a libe aali plu alismi näkee e i uskonno ja a eismin innakkaisina näkemyksinä, joi a uskonnon apaus suojelee, kun aas sekulaa i yh enäiskul uu i (jo a ässä siis ku su aan epub- likanis iseksi) py kii ielä ah emmin pois amaan uskonnollisuuden ja an amaan a eismille e usijan kansalais en iden i ee iin kuulu ana i allisena op- TA 56-13 CMYK.indd 396 7.11.2013 22.06