This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY-ND 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nd/4.0/
Koulu uksen kokemusasian un ija äänessä
© Ki joi aja & Suomen kas a uksen ja koulu uksen his o ian seu a, 2018.
Published e sion
Ves e inen, Ida
Ves e inen, I. (2018). Koulu uksen kokemusasian un ija äänessä. Kas a us ja aika, 12(3), 69-71.
h ps://jou nal. i/kas a usjaaika/a icle/ iew/74219
2018
Kas a us & Aika 12(3) 2018, 69–71
ARVOSTELUT
Koulu uksen kokemusasian un ija äänessä
Ida Ves e inen
Välijä i, Jouni, Mannonen, Joonas, Hu unen, Oona, Ojanen, Hilma & Koske-
lo, Wilhelmiina 2018. Maailma muu uu – Muu uuko koulukin? Jy äskylä:
Docendo. 183 s.
Koulumuis ojen ja kehi ysideoiden uo opuhelua
Koululai os on usein muu ospuheen koh eena. Tyypillises i huolenaiheena on se, kuinka
koulu oisi säilyä me ki yksellisenä ai kye ä as aamaan mi ä e ilaisimpiin haas eisiin ja
ule aisuuden aikeas i ennus e a issa ole iin a peisiin. Siinä missä yh eiskunnan aa i-
mukse , esu ssi , ope ussuunni elma ai aikkapa nuo ison kiinnos uksen koh ee o a ala-
i muu oksessa, ka so aan koulun ole an a sin hidas eagoimaan näihin muu oksiin.
Nimen pe us eella ähän keskus eluun osallis uu myös koulu uksen p o esso i Jouni Väli-
jä en, Joonas Mannosen, Oona Hu usen, Hilma Ojasen ja Wilhelmiina Koskelon eos
Maailma muu uu – Muu uuko koulukin?
Ki jan läh ökoh a on a sin kiinnos a a. Ki jap ojek in aus alla on EduFu u a Jy äsky-
lä, jonka eh ä änä on luoda yh eis yö ä Jy äskylän koulu uskun ayh ymä G adian, Jy äs-
kylän amma iko keakoulun ja Jy äskylän yliopis on älille. Ki jan ekijä iimi koos uu
Välijä en ohella neljäs ä ku akin EduFu u an oppilai os a edus a as a opiskelijas a, jo ka
o a yhden kesän aikana kie änee Suomen kesä apah umia ja ke ännee samalla haas a e-
luja suomalais en aja uksis a lii yen koulu usjä jes elmään ja sen uudis amis a peisiin.
Opiskelijoiden ekemis ä haas a eluis a on ki jaan poimi u ka kelmia, joi a on muoka u
a inallisempaan muo oon säily äen kui enkin esime kiksi minä-muo oisuuden ja paikoin
myös mu ee . Haas a elunpä kä on jao el u kuu een e i eemaan. Esime kiksi ensimmäi-
nen luku Tehdään oppilai a kuunnellen ja yhdessä kokeillen käsi elee oppilaiden kas un
kannal a me ki yksellisiä kokemuksia ja osallisuu a koulussa. Mui a aihepii ejä o a moni-
kul uu isuus, koulussa opi a a almiude , yksilöllisyyden huomioiminen, koulukiusaami-
nen ja koulu uksen suhde yöelämään. Jokaisen lu un lopussa on Välijä en lyhy kom-
men iosuus, jossa a inois a noussei a kokemuksia ja ideoi a peila aan u kimus ie oon.
Ki jassa a kas ellaan koulu us a laajas i. Vaikka painopis e on pe uskoulun puolella,
esi ellään ki jassa unsaas i myös oisen ja kolmannen as een koulu ukseen lii y iä näke-
myksiä. Ku en Välijä i ki jan yh een edossa o eaa, haas a eluis a as annu opiskelija ii-
mi on odella onnis unu eh ä ässään. Ki jan esipuheessa opiskelija luonneh i a haas a -
eluaineis on ke äämis ä ”puoliksi sa uman a aiseksi ja puoliksi suunni elluksi”. Tällä he
ii aa a pai si haas a el a ien alikoin ip osessiin, myös i se haas a eluihin, joissa haas a-
elluille anne iin paljon ilaa ke oa i selleen ä keis ä aiheis a. Mene elmä on uo anu
kiinnos a an aineis on, sillä usea haas a elluis a poh i a koulun oolia, haas ei a ja ule-
69
A os elu
aisuu a a sin laajas i ja sy ällises i. Osa uskal au uu ke omaan kipeis äkin henkilökoh-
aisis a muis ois a koulukiusaamiseen lii yen.
Vaikka koululai oksessa nähdään paljon kehi e ä ää, saa se myös paljon kii os a onnis-
uneis a käy än eis ä ja koulu uksen laadus a. Kouluun lada aan paljon e ilaisia odo uksia,
mikä osoi aa myös luo amus a koululai oksen mahdollisuuksiin yh eiskunnallisen muu-
os oiman läh eenä. Puheen uo o liikku a useilla e i asoilla. Osa kaipaa pe uskouluun
lisää apakas a us a ai liikun a un eja, oise poh i a koulu usjä jes elmän aken ei a ja
me ki ys ä laajemmin. Jo kin eema , ku en mallioppiminen ai koulun ja yöelämän älinen
suhde nouse a esiin useissa ki jan e i lu uissa. Mone haas a el a ien esi ämis ä kehi ys-
ehdo uksis a o a lisäksi konk ee isia, mikä edelleen odis aa haas a el ujen paneu umises-
a ja eläy ymises ä haas a elu ilan eisiin.
Ki jassa koulu uksen ken ä a au uu lukuisis a e i näkökulmis a. Haas a el a ien ki jo
ulo uu lähes ulkoon au as a aa iin, mikä luo kiinnos a an ka sauksen koululai okseen
myös ajallises a näkökulmas a. Haas a el a ia on saa u e i koulu usas eil a, osa on jo iu-
kas i yöelämässä ja oisilla sekin on jo jääny aa. Osa a kas elee ilanne a is i alo amal-
la omia koulumuis oja omien las ensa nykypäi än kokemuksiin. Vaikka useilla haas a el-
luilla omis a koulu uosis a on jo aikaa, o a ki jaan alikoidu ka kelma hy in ule ai-
suuso ien oi unei a. Koulumuis ojen ooli on oimia peilinä ha ai uille ja ole e uille muu-
oksille sekä esime kkinä e i yisen oimi is a ai epäonnis uneis a käy än eis ä.
Ki jassa on mukana myös koulu uksen amma ilaisia niin ope ajakunnas a ja ope ajan-
koulu ukses a kuin Ope ushalli ukses akin. Heidän näkemyksensä esi e ään kui enkin asa-
e aisina muiden joukossa, sillä haas a elu on o sikoi u pelkällä e unimellä sekä mahdol-
lises i iällä ja paikkakunnalla. Vas a ki jan akaa löy yy a kempi henkilöhakemis o, jos a
oi halu essaan o aa sel ää henkilöiden amma eis a ai sukunimis ä niiden henkilöiden
osal a, jo ka o a kyseise iedo luo u anee .
Vies i ka eissa
Välijä en yh een e o-osuude pääasiassa ki ey ä ä ja myö äile ä haas a eluissa esi e y-
jä näkemyksiä. Ki jassa esi e ään älillä ah ojakin äi ei ä, ku en ”koulu on ensisijaises i
yöelämää a en” ai ”nykynuo illa ei ole käy ös apoja” ilman, e ä nii ä kommen oidaan
millään a alla. Yh een e oihin olisikin kai annu hieman as apainoa ä ikkäimpiä lau-
sun oja asapaino amaan. Ny k ii inen a kas elu jä e ään pi käl i lukijan as uulle. Myös
akakansi eks issä lu a u u kimuski jallisuu een peilaaminen jää paikoin ali e a an
ohueksi, esime kiksi maininnoiksi sii ä, kuinka jokin ilmiö on huoma u myös aiemmissa
u kimuksissa. Vaikka ekijä ku aa a eos a u kimukseksi, on kyseessä ennemminkin
kiinnos a a, löyhäs i eemoihin jae u kokoelma mielipi ei ä ja kokemuksia.
Kommen ipuheen uo oja e ä öi ämällä myös ki jan idea olisi mahdollises i ki kas u-
nu . Siinä missä haas a el a ien ki joa oi pi ää ikkau ena ja haas a eluja i sessään onnis-
uneena, uo moninäkökulmaisuus mukanaan myös haas ei a. Kun a kas elussa on koko
koulu uksen ken ä ja haas a eluissa aihepii i o a alikoi unee o gaanises i, osa ehdo uk-
sis a jää i allisiksi ja ki jassa on paljon ”si ä sun ä ä”. Saman o sikon alla oi olla puhe a
niin koulu uoas a, pi käjänni eisen yösken elyn ka oamises a kuin nuo en yh eiskun aan
kiinni ymises äkin. Kun Välijä en osuuksissa ehdään pääasiassa yh een e oa haas a e-
luis a, a joaa ki ja ähäises i as auksia siihen, mi ä ki jan ekijä o a eoksellaan lopul a
halunnee sanoa ja kenelle ki ja on suunna u. Pa hai en ki ja oisi oimia keskus eluna aa-
jana. Esime kiksi ope ajankoulu uksessa sii ä saisi pai si läh ökohdan ki jan laajempiin
70
Kas a us & Aika 12(3) 2018, 69–71
eemoihin kiinni y älle keskus elulle, myös yleisemmin kouluun ja nuo iin lii y ien käsi-
ys en poh imiselle ja pu kamiselle.
FM Ida Ves e inen on oh o ikoulu e a a Jy äskylän yliopis ossa yleisen his-
o ian oppiaineessa ja ekee his o ian oppimiseen lii y ää äi ös u kimus a.
71