Koulutuksen kokemusasiantuntijat äänessä

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY-ND 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by-nd/4.0/ Koulu uksen kokemusasian un ija äänessä © Ki joi aja & Suomen kas a uksen ja koulu uksen his o ian seu a, 2018. Published e sion Ves e inen, Ida Ves e inen, I. (2018). Koulu uksen kokemusasian un ija äänessä. Kas a us ja aika, 12(3), 69-71. h ps://jou nal. i/kas a usjaaika/a icle/ iew/74219 2018 Kas a us & Aika 12(3) 2018, 69–71 ARVOSTELUT Koulu uksen kokemusasian un ija äänessä Ida Ves e inen Välijä i, Jouni, Mannonen, Joonas, Hu unen, Oona, Ojanen, Hilma & Koske- lo, Wilhelmiina 2018. Maailma muu uu – Muu uuko koulukin? Jy äskylä: Docendo. 183 s. Koulumuis ojen ja kehi ysideoiden uo opuhelua Koululai os on usein muu ospuheen koh eena. Tyypillises i huolenaiheena on se, kuinka koulu oisi säilyä me ki yksellisenä ai kye ä as aamaan mi ä e ilaisimpiin haas eisiin ja ule aisuuden aikeas i ennus e a issa ole iin a peisiin. Siinä missä yh eiskunnan aa i- mukse , esu ssi , ope ussuunni elma ai aikkapa nuo ison kiinnos uksen koh ee o a ala- i muu oksessa, ka so aan koulun ole an a sin hidas eagoimaan näihin muu oksiin. Nimen pe us eella ähän keskus eluun osallis uu myös koulu uksen p o esso i Jouni Väli- jä en, Joonas Mannosen, Oona Hu usen, Hilma Ojasen ja Wilhelmiina Koskelon eos Maailma muu uu – Muu uuko koulukin? Ki jan läh ökoh a on a sin kiinnos a a. Ki jap ojek in aus alla on EduFu u a Jy äsky- lä, jonka eh ä änä on luoda yh eis yö ä Jy äskylän koulu uskun ayh ymä G adian, Jy äs- kylän amma iko keakoulun ja Jy äskylän yliopis on älille. Ki jan ekijä iimi koos uu Välijä en ohella neljäs ä ku akin EduFu u an oppilai os a edus a as a opiskelijas a, jo ka o a yhden kesän aikana kie änee Suomen kesä apah umia ja ke ännee samalla haas a e- luja suomalais en aja uksis a lii yen koulu usjä jes elmään ja sen uudis amis a peisiin. Opiskelijoiden ekemis ä haas a eluis a on ki jaan poimi u ka kelmia, joi a on muoka u a inallisempaan muo oon säily äen kui enkin esime kiksi minä-muo oisuuden ja paikoin myös mu ee . Haas a elunpä kä on jao el u kuu een e i eemaan. Esime kiksi ensimmäi- nen luku Tehdään oppilai a kuunnellen ja yhdessä kokeillen käsi elee oppilaiden kas un kannal a me ki yksellisiä kokemuksia ja osallisuu a koulussa. Mui a aihepii ejä o a moni- kul uu isuus, koulussa opi a a almiude , yksilöllisyyden huomioiminen, koulukiusaami- nen ja koulu uksen suhde yöelämään. Jokaisen lu un lopussa on Välijä en lyhy kom- men iosuus, jossa a inois a noussei a kokemuksia ja ideoi a peila aan u kimus ie oon. Ki jassa a kas ellaan koulu us a laajas i. Vaikka painopis e on pe uskoulun puolella, esi ellään ki jassa unsaas i myös oisen ja kolmannen as een koulu ukseen lii y iä näke- myksiä. Ku en Välijä i ki jan yh een edossa o eaa, haas a eluis a as annu opiskelija ii- mi on odella onnis unu eh ä ässään. Ki jan esipuheessa opiskelija luonneh i a haas a - eluaineis on ke äämis ä ”puoliksi sa uman a aiseksi ja puoliksi suunni elluksi”. Tällä he ii aa a pai si haas a el a ien alikoin ip osessiin, myös i se haas a eluihin, joissa haas a- elluille anne iin paljon ilaa ke oa i selleen ä keis ä aiheis a. Mene elmä on uo anu kiinnos a an aineis on, sillä usea haas a elluis a poh i a koulun oolia, haas ei a ja ule- 69 A os elu aisuu a a sin laajas i ja sy ällises i. Osa uskal au uu ke omaan kipeis äkin henkilökoh- aisis a muis ois a koulukiusaamiseen lii yen. Vaikka koululai oksessa nähdään paljon kehi e ä ää, saa se myös paljon kii os a onnis- uneis a käy än eis ä ja koulu uksen laadus a. Kouluun lada aan paljon e ilaisia odo uksia, mikä osoi aa myös luo amus a koululai oksen mahdollisuuksiin yh eiskunnallisen muu- os oiman läh eenä. Puheen uo o liikku a useilla e i asoilla. Osa kaipaa pe uskouluun lisää apakas a us a ai liikun a un eja, oise poh i a koulu usjä jes elmän aken ei a ja me ki ys ä laajemmin. Jo kin eema , ku en mallioppiminen ai koulun ja yöelämän älinen suhde nouse a esiin useissa ki jan e i lu uissa. Mone haas a el a ien esi ämis ä kehi ys- ehdo uksis a o a lisäksi konk ee isia, mikä edelleen odis aa haas a el ujen paneu umises- a ja eläy ymises ä haas a elu ilan eisiin. Ki jassa koulu uksen ken ä a au uu lukuisis a e i näkökulmis a. Haas a el a ien ki jo ulo uu lähes ulkoon au as a aa iin, mikä luo kiinnos a an ka sauksen koululai okseen myös ajallises a näkökulmas a. Haas a el a ia on saa u e i koulu usas eil a, osa on jo iu- kas i yöelämässä ja oisilla sekin on jo jääny aa. Osa a kas elee ilanne a is i alo amal- la omia koulumuis oja omien las ensa nykypäi än kokemuksiin. Vaikka useilla haas a el- luilla omis a koulu uosis a on jo aikaa, o a ki jaan alikoidu ka kelma hy in ule ai- suuso ien oi unei a. Koulumuis ojen ooli on oimia peilinä ha ai uille ja ole e uille muu- oksille sekä esime kkinä e i yisen oimi is a ai epäonnis uneis a käy än eis ä. Ki jassa on mukana myös koulu uksen amma ilaisia niin ope ajakunnas a ja ope ajan- koulu ukses a kuin Ope ushalli ukses akin. Heidän näkemyksensä esi e ään kui enkin asa- e aisina muiden joukossa, sillä haas a elu on o sikoi u pelkällä e unimellä sekä mahdol- lises i iällä ja paikkakunnalla. Vas a ki jan akaa löy yy a kempi henkilöhakemis o, jos a oi halu essaan o aa sel ää henkilöiden amma eis a ai sukunimis ä niiden henkilöiden osal a, jo ka o a kyseise iedo luo u anee . Vies i ka eissa Välijä en yh een e o-osuude pääasiassa ki ey ä ä ja myö äile ä haas a eluissa esi e y- jä näkemyksiä. Ki jassa esi e ään älillä ah ojakin äi ei ä, ku en ”koulu on ensisijaises i yöelämää a en” ai ”nykynuo illa ei ole käy ös apoja” ilman, e ä nii ä kommen oidaan millään a alla. Yh een e oihin olisikin kai annu hieman as apainoa ä ikkäimpiä lau- sun oja asapaino amaan. Ny k ii inen a kas elu jä e ään pi käl i lukijan as uulle. Myös akakansi eks issä lu a u u kimuski jallisuu een peilaaminen jää paikoin ali e a an ohueksi, esime kiksi maininnoiksi sii ä, kuinka jokin ilmiö on huoma u myös aiemmissa u kimuksissa. Vaikka ekijä ku aa a eos a u kimukseksi, on kyseessä ennemminkin kiinnos a a, löyhäs i eemoihin jae u kokoelma mielipi ei ä ja kokemuksia. Kommen ipuheen uo oja e ä öi ämällä myös ki jan idea olisi mahdollises i ki kas u- nu . Siinä missä haas a el a ien ki joa oi pi ää ikkau ena ja haas a eluja i sessään onnis- uneena, uo moninäkökulmaisuus mukanaan myös haas ei a. Kun a kas elussa on koko koulu uksen ken ä ja haas a eluissa aihepii i o a alikoi unee o gaanises i, osa ehdo uk- sis a jää i allisiksi ja ki jassa on paljon ”si ä sun ä ä”. Saman o sikon alla oi olla puhe a niin koulu uoas a, pi käjänni eisen yösken elyn ka oamises a kuin nuo en yh eiskun aan kiinni ymises äkin. Kun Välijä en osuuksissa ehdään pääasiassa yh een e oa haas a e- luis a, a joaa ki ja ähäises i as auksia siihen, mi ä ki jan ekijä o a eoksellaan lopul a halunnee sanoa ja kenelle ki ja on suunna u. Pa hai en ki ja oisi oimia keskus eluna aa- jana. Esime kiksi ope ajankoulu uksessa sii ä saisi pai si läh ökohdan ki jan laajempiin 70 Kas a us & Aika 12(3) 2018, 69–71 eemoihin kiinni y älle keskus elulle, myös yleisemmin kouluun ja nuo iin lii y ien käsi- ys en poh imiselle ja pu kamiselle. FM Ida Ves e inen on oh o ikoulu e a a Jy äskylän yliopis ossa yleisen his- o ian oppiaineessa ja ekee his o ian oppimiseen lii y ää äi ös u kimus a. 71