This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion
may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails.
Au ho (s):
Ti le:
Yea :
Ve sion:
Copy igh :
Righ s:
Righ s u l:
Please ci e he o iginal e sion:
CC BY 4.0
h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/
Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a : hy iä maahanmuu ajia ai maailman
muu ajia?
© Ki joi aja
Published e sion
Ran anen, Venla; Nguyễn, Hải; Suomela, An i; Ennse -Kananen, Johanna
Ran anen, V., Nguyễn, H., Suomela, A., & Ennse -Kananen, J. (2024). Kes ä ä kehi ys osana
aikuis en pe usope us a : hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia?. Kieli, koulu us ja
yh eiskun a, 15(7). h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-
joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahanmuu ajia- ai-
maailman-muu ajia
2024
(h ps://www.kieli e kos o.fi/fi)
Kes ä ä kehi ys osana
aikuis en pe usope us a: hy iä
maahanmuu ajia ai maailman
muu ajia?
Kes ä ä kehi ys on jo uosikymmen en ajan ollu yksi
koulu uksen ja koko yh eiskunnan keskeisis ä
ii ekehyksis ä. Ta kas elemme ässä a ikkelissa,
millaisina YK:n kes ä än kehi yksen a oi eiden
o eu amiseen aadi a a aido näy äy y ä aikuis en
pe usope uksen ope ussuunni elmassa. Pohdimme,
millaisena aikuis en pe usope uksen opiskelija ku a aan
laaja-alaisen osaamisen osiossa ja mi en opiskelijan
aikuis en pe usope uksen aikana saa u ama iedo ja
aido ky key y ä kes ä än kehi yksen a oi eisiin.
Julkais u: 4. joulukuu a | Ki joi anee : Venla Ran anen, Hải Nguyễn,
An i Suomela ja Johanna Ennse -Kananen
Aikuis en pe usope us ja YK:n kes ä än
kehi yksen a oi ee
Aikuis en pe usope ukseen (AiPe) päädy ään monenlaisis a aus ois a,
mu a keskeisen yhmän muodos a a 17–25- uo iaa
maahanmuu aja , joiden koulupolku on jos ain syys ä keskey yny .
Tu kin ona AiPe as aa oppi el ollisuusikäis en pe uskoulua. Mone
AiPen opiskelija o a saanee ensikoske uksen suomen kieleen as a
aikuisena, minkä uoksi jokaisella oppi unnilla opiskellaan myös
suomea. Ko imais en kiel en lisäksi AiPessa opiskellaan ie aana
kielenä ain englan ia (Suomela, ulossa). AiPen suo i amisen
10.12.2024 klo 10.24
Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan…
1/10
aja ellaan ole an me ki ä ä ja hyödyllinen askel koh i
ja kokoulu au umis a, yöllis ymis ä (Ope ushalli us 2017) ja kieli aidon
osoi amisen kau a kansalaisuu akin (Mig i 2023).
Kes ä yys on keskeinen eema myös aikuis en pe usope uksen
ope ussuunni elmassa (AOPS). Aihe a käsi ellään kes ä än
elämän a an ja globaalikas a uksen (Ope ushalli us 2017, 16 ja 18)
yh eydessä. Ta kas elemme laaja-alaisen osaamisen a oi ei a, koska
niiden on a koi us ku a a ai oja, joi a kes ä ään elämän apaan
a i aan. Tulki semme, e ä kes ä än elämän a an a koi us on edis ää
kes ä än kehi yksen a oi ei a. Keski ymme analyysissa YK:n
mää i elemiin kes ä än kehi yksen a oi eisiin 4 ja 10 (YK 2015),
joiden ku aukse on esi e y alla ole assa aulukossa.
Ta oi e 4 Inklusii inen ja yhden e ainen koulu us
Ta oi e 4.3 Ka u aa myöhempiä opin oja a en
a i a ia ai oja
Ta oi e 4.5 Tehdä koulu ukses a saa u e a ampaa
haa oi u assa asemassa ole ille
ihmis yhmille
Ta oi e 4.6 Edesau aa aikuis en luku- ja ki joi us aidon
kehi ymis ä
Ta oi e 10 Epäoikeudenmukaisuuden ähen yminen
Ta oi e 10.2 Edis ää ihmis yhmien polii is a,
aloudellis a ja sosiaalis a inkluusio a
Ta oi e 10.7 Muu aa sii olaisuu een lii y iä p osesseja
yhden e aisemmiksi
Taulukko 1. Kes ä än kehi yksen a oi ee

Kes ä än kehi yksen a oi eiden o eu umisessa kielellä ja kielillä on
ä keä ooli, sillä kiel en kau a apah u a sy ji ä allankäy ö on yksi
epäoikeudenmukaisuuden muo o. Kieli oi oimia ikkunana ja
aloi uspis eenä koh i kes ä ämpää kehi ys ä ja ule aisuu a, aikka
pelkäs ään kielikysymyksiin keski ymällä ei oi aisikaan saa u aa
yhden e aisuu a (Ran anen, ulossa).
Ta anomaisiin kieliaineisiin ajau unu a kas elu ei huomioisi
kielikoulu uksen kokonais al ais a luonne a AOPSissa, minkä uoksi
a kas elemme ässä a ikkelissa AiPea kokonaisuu ena. Keski ymme
AOPSin kolman een lukuun, joka mää i elee aikuis en pe usope uksen
eh ä ä ja a oi ee Suomen koulujä jes elmän osana ja ohjaa si en
kiel enope ukseen aiku a ia paikallisia ulkin oja (Ope ushalli us 2017,
10.12.2024 klo 10.24
Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan…
2/10
25–26). Seu aa aksi a kas elemme u kimuksemme uloksia.
Tunnis imme aineis os a kolme AiPe-opiskelijan keskeis ä oolia:
kielenoppija ja -käy äjä, yön ekijä ja ak ii inen kansalainen, ja ulokse
esi ellään näiden oolien kau a. Viimeisessä osiossa pohdimme näiden
oolien ja kes ä än kehi yksen yh ey ä laajemmas a pe spek ii is ä.
Aikuis en pe usope uksen opiskelija
kielenoppijana ja -käy äjänä
Ope ussuunni elma eks i ko os aa koulu uksen aiku us a
osallisuu een, yh eiskunnallisiin aiku usmahdollisuuksiin,
in eg aa ioon, yöllis ymiseen ja opiskelumahdollisuuksiin, mikä on
linjassa YK:n kes ä än kehi yksen a oi een 10 kanssa.
Ongelmallisiakin koh ia kui enkin löy yy. AOPSin mukaan AiPessa
oppiminen, ja si en myös kiel enoppiminen, äh ää a kemmin
mää i elemä ömään ” ii ä yy een” ja ” a i a ien ai ojen”
(Ope ushalli us 2017, 18–21) osaamiseen. Ta oi eena on saa u aa
hy ä iedollinen pe us a ja mo i aa io ja ko-opinnoille ja oisaal a
yöllis ymis ä uke ien almiuksien kehi äminen (Ope ushalli us 2017).
Ope uskielen, yleensä suomen, osal a a oi e on e i ellympi ja
kunnianhimoisempi, mikä heijas anee aus alla ole aa käsi ys ä
ko imais en kiel en me ki ykses ä ko ou umiselle ja yh eiskun aan
in eg oi umiselle: opin ojen ulisi ukea opiskelijoiden kas ua
”monipuolisiksi ja ai a iksi kielenkäy äjiksi ope uskielellä”
(Ope ushalli us 2017, 22). AiPen ulisi ope aa opiskelijoi a un emaan
ja a os amaan kielellisiä juu iaan ja ohja a hei ä oman äidinkielen
käy öön (Ope ushalli us 2017, 21–22), mu a konk e ia jää äl ä osin
ähäiseksi. Teks issä opiskelijoiden äidinkiele esi e ään osana
a okas a kul uu ipääomaa, mu a a o on menneisyydessä.
Nykyhe kessä suomi ( ai uo si) o a a okkaampia, ja niihin kanna aa
panos aa. Ope ussuunni elma eks i ei kannus a kieli aidon
hyödyn ämiseen oppimis esu ssina, aikka AiPen ulisi au aa
so i amaan uusia ie oja ja ai oja yh een aiemmin oppimansa kanssa
sekä ohkais a opiskelijoi a unnis amaan ah uu ensa (Ope ushalli us
2017, 20). Tämä heijas elee allalla ole ia (ks. Alisaa i ym. 2019)
yksikielisyy een nojaa ia oppimiskäsi yksiä.
Toinen eks in läh öole ama on opiskelijan aiemman kieli aidon
puu eellisuus. Ope uksen jä jes äjiä opas e aan esime kiksi
” ohkaisemaan opiskelijoi a uo o aiku ukseen ja i sensä
ilmaisemiseen ähäiselläkin kieli aidolla” ja moniluku aidon
kehi ymisen ku a aan e ene än ”a kikieles ä koh i e i iedonalojen
10.12.2024 klo 10.24
Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan…
3/10
kielen ja esi ys apojen hallin aa” (Ope ushalli us 2017, 22–23).
Opiskelijoiden kieli aidon luonnehdin a puu eiden kau a ase aa kiele
ja si en kiel en käy äjä e ia oiseen asemaan a alla, joka on
is i iidassa kes ä än kehi yksen a oi een 10 kanssa (YK 2015).
Opiskelijoiden ku aamisen apa paljas aa sen, millaisina heidä
nähdään. Puu eisiin keski yminen on e i yisen ongelmallis a, koska iso
osa AiPen opiskelijois a kuuluu odullis e uihin (ks.
Yhden e aisuus al uu e u 2024) ähemmis öihin. Sil ä osin kuin
opiskelijoiden osaaminen jää näkymä ömiin, AOPS uusin aa
aken eellis a asismia sen pu kamisen sijas a (ks. myös Rii aoja &
Piippo 2023).
Aikuis en pe usope uksen opiskelija
yön ekijänä
AOPSin mukaan ”[a]ikuis en pe usope uksessa ulee kiinni ää e i yis ä
huomio a ope uksen yöelämäyh eyksiin, yöelämä ai oihin ja
yöllis ymis ä uke ien almiuksien kehi ämiseen” (Ope ushalli us
2017, 18). Muissakin osaamis a oi eissa esiin yy y i äjyy een ja
yöelämään lii y ää sanas oa, ku en ”inno a ii ise a kaisu ”,
”pelillis äminen”, ” e kos oi uminen” ja ” ie o- ja ies in ä eknologian
käy äminen yöelämässä”. Toisen as een opin oihin sii ymises ä
AOPSissa aas puhu aan e a ain ähän.
Työelämä aido ja y i äjyys on nos e u e ikseen laaja-alaiseksi
osaamis a oi eeksi. Osaamis a oi een alla ode aan, e ä
opiskelijoiden ulee saada ealis inen ja ajan asainen ku a yöelämäs ä
ja ”omis a mahdollisuuksis aan siinä” sekä ha joi ella ” yöelämässä
a i a aa pe uskieli ai oa” (Ope ushalli us 2017, 24). “Realis isen ja
ajan asaisen” alle kä key yy ikä ä o uus, jo a AOPS- eks i ei kui enkaan
uo esiin: maahanmuu o as aise ennakkoluulo ja odullis e ujen
henkilöiden sy jin ä Suomen yöma kkinoilla (ks. esim. Ahmad 2020).
Val amedioissa maahanmuu ajis a puhu aan yleensä pelas uksena
yö oimapulalle. Kun AOPSia ulki aan ässä alossa, un u a
” ealis inen” ja “pe uskieli ai o” ii aa an a peeseen äy ää
ma alapalkka-alojen eh ä ä aikuis en pe usope ukses a almis u illa
maahanmuu ajilla. AiPes a almis unee maahanmuu ajaopiskelija
ei ä ole äl ä osin yöma kkinoilla yhden e aisia suomalais en
e ais ensa kanssa, koska hei ä ohja aan ma alapalkka-aloille ( .
Ku ki 2019). AOPS jää kes ä än kehi yksen a oi ees a 4.3, sillä
ja kokoulu us jää siinä aka-alalle. AiPen maahanmuu ajaopiskelijoille
yleissi is ä ä koulu us aiku aakin yöelämään si is ä äl ä
10.12.2024 klo 10.24
Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan…
4/10

koulu uksel a. Näin ollen AOPS ei edis ä kes ä än kehi yksen a oi e a
10 ähen ää sy jin ää ja epä asa-a oa aan osal aan ylläpi ää
yöma kkinoiden seg egoi umis a.
Aikuis en pe usope uksen opiskelija ak ii isena
kansalaisena
Ope ussuunni elma aken aa ku aa opiskelijas a, joka muo a aan
pe uskoulussa ak ii iseksi kansalaiseksi. Opiskelijaa ” ohkais aan
oimijuu een ja osallisuu een suomalaisessa yh eiskunnassa ja
globaaleissa yh eisöissä" (Ope ushalli us 2017, 21). Osallis uminen,
aiku aminen ja kes ä än kehi yksen aken aminen muodos a a
AOPSissa oman osa-alueensa, jossa on nos e u esille
pää öksen ekoon osallis uminen, yh eiskunnallisen keskus elun
seu aaminen, mediak ii isyys ja oman mielipi een ilmaiseminen
(Ope ushalli us 2017, 22–25).
Muissa osioissa ak ii iseen kansalaisuu een linki yny kes ä ä kehi ys
äy yy löy ää i ien älis ä. Esime kiksi ihmisoikeude ja niiden
puolus aminen o a esillä useassa kohdassa laaja-alais a osaamis a.
Opiskelijoi a ohja aan unnis amaan omassa elämässään
ihmisoikeuksia ja niiden as ais a oimin aa, jo a ”ei oi hy äksyä”
(Ope ushalli us 2017, 22). Vaikka AOPS neu oo käy ämään k ii is ä
ulkin akehys ä, ei pelkkä k ii inen a kas elu ii ä, jos maailma halu aan
muu aa pa emmaksi: si ä a en a i aan myös oimin aa, jonka
ku aus AOPSis a puu uu. Käsi ellessään ois en a okas a
koh aamis a ja demok aa is en oikeuksien käy ämis ä (Ope ushalli us
2017, 21 ja 25). AOPS un uu ihjaa an, e ä hy ä käy ös ja
äänes äminen o a ak ii is a kansalaisuu a. Demok aa isiin oikeuksiin
kuuluu Suomessa myös esime kiksi mielenosoi aminen, mu a
kansalais aiku amises a AOPSissa ei puhu a ( . Masoud ym. 2021).
K ii isen aja elun kohdalla ope ussuunni elma eks i on ohkeampi kuin
muiden kes ä än kehi yksen osa-alueiden osal a. Opiskelija oppii
”näkemään aih oeh oja ja yhdis elemään näkökulmia
ennakkoluulo omas i” sekä ohkais uu ”yleises i hy äksy yjen
ennakkokäsi ys en ja ulkin akehys en yli ämiseen”, aikka
ope ussuunni elman mukaan hänen a i seekin ohkaisua ”epäsel än
ja is i ii aisenkin iedon koh aamiseen ja sen käsi elyyn”
(Ope ushalli us 2017, 20–21). Opiskelija myös haas aa pe in eisiä
10.12.2024 klo 10.24
Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan…
5/10
sukupuoli ooleja oiminnallaan (Ope ushalli us 2017, 24). Toisaal a
laajempien aken eiden, ku en kapi alis isen yh eiskunnan, haas aminen
ei analyysin pe us eella aiku a kuulu an ope ussuunni elmaan.
Jos opiskelija AOPSin oppimis a oi eiden mukaises i ka u aa ai oja
k ii iseen aja eluun, yh eiskunnalliseen osallis umiseen ja
ihmisoikeuksien puolus amiseen, oi AiPen nähdä edis ä än polii is a
ja sosiaalis a inkluusio a eli kes ä än kehi yksen a oi e a 10.2.
Oppilai oksen sisällä apah u a oman mielipi een ilmaiseminen ja
pää öksen ekoon osallis uminen oi ehdä koulu ukses a
saa u e a ampaa ( a oi e 4.5) ja si en muu aa sii olaisuu een lii y iä
p osesseja yhden e aisemmaksi ( a oi e 10.7). AOPSissa käy e yjen
sanamuo ojen uoksi opiskelija aiku aa kui enkin lähinnä passii isel a
a kkailijal a ja pohdiskelijal a; no meja haas e aan ain a kipäi än
oimien asolla jä äen yh eiskunnan laaja al a aken ee huomio a.
Ak ii inen kansalaisuus onkin salli ua ain länsimaissa alli se an,
ähemmis öjä so a an yh eiskun ajä jes elmän (esim. Kuokkanen
2022) ajoissa, minkä ei oi nähdä edis ä än kes ä ää kehi ys ä
globaalis i.
Pohdin a
Ha ain ojemme pe us eella kes ä än kehi yksen a oi ee jää ä
AOPSissa aka-alalle, eikä a oi eisiin pääsemiseen anne a ka a ia
yökaluja. Ta kas elumme osoi aa, e ä AOPSissa aken uu
ule aisuusku a AiPen maahanmuu ajaopiskelijois a näennäises i
ko ou e uina maahanmuu ajina (englanniksi in eg a ed immig an , ks.
Ku ki ym. 2018, 234). Näennäises i ko ou e un maahanmuu ajan
muo oku a akenne aan kui enkin pääosin puu epuheen kau a: hänen
aiempi kieli ai onsa ei ole ii ä ä, hänellä ei ole yöelämä- eikä
eknologiaosaamis a, ja ak ii isen kansalaisen aido kin ulee ope aa
hänelle kädes ä pi äen. AiPes a almis u a näennäises i ko ou e u
maahanmuu aja ei häi i se yh eiskunnan oimin aa: hänen äy yy
assimiloi ua yh eiskun aan ja olla sen uo a a jäsen eikä esime kiksi
kyseenalais aa epä asa-a oa. Näin a kas el una AOPSin aken ama
ku a maahanmuu ajaopiskelijas a ei edis ä YK:n kes ä än kehi yksen
a oi ei a osallis a as a ja laadukkaas a koulu ukses a ai ähennä
sy jin ää ja epä asa-a oa.
Käsi ykse maahanmuu ajien osaamises a ja asemas a
yh eiskunnassa aiku a a käsi yksiin kiel en ja kieliopin ojen
a peellisuudes a maahanmuu ajille. Puu eelliseksi koe u kielellinen
10.12.2024 klo 10.24
Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan…
6/10
läh ö ilanne ealisoi uu aiemman kieli aidon ähäisenä
hyödyn ämisenä. E i yises i maahanmuu ajaopiskelijoiden äidinkiele
jää ä jonkinlaisiksi a okkaiksi muis oiksi mennees ä, joi a ei
kui enkaan oi Suomessa hyödyn ää. Käsi ykse AiPes a almis u ien
oolis a yh eiskunnassa heijas u a myös käy än öön, esime kiksi
kieliopin ojen a jon aan. Yhden ko imaisen kielen ( a anomaises i
suomen) ii ä yy ä paino e aan, ja ie aiden kiel en a jon a ajoi uu
englan iin ja ielä usein ain siinä ähimmäislaajuudessa, jo a
pää ö odis uksen saaminen edelly ää (Suomela, ulossa).
YK:n kes ä än kehi yksen a oi ee (2015) ja AOPS (2017) o a saman
aikakauden uo ei a; ne ilmes yi ä pa in uoden älein oisis aan liki
kymmenen uo a si en. AOPSin ku aus AiPen opiskelijois a ei as aa
nykykäsi ys ä yhden e aisuuden edis ämises ä, ja siksi sen k ii inen
a kas elu on kehi ämisen kannal a a peen. Jos ope ussuunni elman
akenne a ja sisäl öjä kehi e äisiin huomioimaan pa emmin aikuis en
pe usope uksen e i kohde yhmien a pee , AiPe edis äisi nykyis ä
ehokkaammin myös kes ä än kehi yksen a oi ei a. Tällä he kellä
AOPS mukailee ah as i Pe usope uksen ope ussuunni elman
pe us ei a (Ope ushalli us 2014), aikka koulu uspolu e oa a
oisis aan me ki ä äs i niin kohde yhmil ään kuin o eu uksel aankin.
Ensimmäinen askel oisi olla opiskelijoiden aikaisemman kieli aidon ja
muun osaamisen unnus aminen: kielikysymys en osal a esime kiksi
limi äiskielisen pedagogiikan (Ga cía ym. 2017) oisi sisäänki joi aa
AOPSiin. Toinen askel olisi muu aa sekä ope ussuunni elma eks iä e ä
koulu uksen käy än ei ä yhdessä oppimisen ja ekemisen suun aan,
jolloin aikuisopiskelijoi a kohdel aisiin aikuisina holhoamisen sijaan.
Kolmas, joskin adikaali, askel olisi o aa mallia kul uu eja aali as a
pedagogiikas a, joka kielikysymys en lisäksi pu eu uu e ia oisuuden
in e sek ioihin ja haas aa yh eiskunnassa allalla ole a disku ssi
(Pa is & Alim 2014). Näh ä äksi kui enkin jää, nos e aanko kes ä ä
kehi ys ja yhden e aisuus aiempaa oimakkaammin esille, kun
aikuis en pe usope uksen ope ussuunni elmaa seu aa an ke an
uudis e aan.

Venla Ran anen on äi öski ja u kija So el a an kielen u kimuksen
keskuksessa ja p ojek i u kija Who knows -hankkeessa
(h ps://www.jyu.fi/en/p ojec s/who-knows-delegi imizing-knowledges-in-
a- e ugee-se ing-school) Jy äskylän yliopis ossa.
10.12.2024 klo 10.24
Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan…
7/10
Hải Nguyễn on äi öski ja u kija Tu un yliopis on kieli- ja
käännös ie eiden lai oksella ja p ojek i u kija Who knows -hankkeessa
(h ps://www.jyu.fi/en/p ojec s/who-knows-delegi imizing-knowledges-in-
a- e ugee-se ing-school).
An i Suomela on äi öski ja u kija Tu un yliopis on kieli- ja
käännös ie eiden lai oksella ja p ojek i u kija KISUVI
(h ps://si es.u u.fi/kisu i/)-hankkeessa.
Johanna Ennse -Kananen on englannin kielen apulaisp o esso i ja
aka emia u kija Jy äskylän yliopis on kieli- ja ies in ä ie eiden
lai oksella.
Nimien jä jes ys on a o u.

Läh ee
Ahmad, A. (2020). Do equal qualifica ions yield equal ewa ds o
immig an s in he labou ma ke ? Wo k, Employmen and Socie y, 34 (5),
826–843. h ps://doi.o g/10.1177/0950017020919670
(h ps://doi.o g/10.1177/0950017020919670)
Alisaa i, J., Heikkola, L. M., Commins, N. & Acquah, E. O. (2019).
Monolingual ideologies con on ing mul ilingual eali ies. Finnish
eache s’ belie s abou linguis ic di e si y. Teaching and Teache
Educa ion, 80, 48–58. h ps://doi.o g/10.1016/j. a e.2019.01.003
(h ps://doi.o g/10.1016/j. a e.2019.01.003)
Ga cía, O., Johnson, S. I. & Sel ze , K. (2017). The anslanguaging
class oom: Le e aging s uden bilingualism o lea ning. B ookes
Publishing.
Kuokkanen, R. (2022). All I see is whi e: The colonial p oblem in Finland.
Teoksessa J. Hoegae s, T. Liima ainen, L. Hekanaho & E. Pe e son
( oim.), Finnishness, whi eness and coloniali y, Helsinki Uni e si y P ess,
291–314. h ps://doi.o g/10.33134/HUP-17-12
(h ps://doi.o g/10.33134/HUP-17-12)
Ku ki, T. (2019). Immig an -ness as (mis) o une?: Immig an isa ion
h ough in eg a ion policies and p ac ices in educa ion. Väi öski ja.
Helsingin yliopis o. h p://hdl.handle.ne /10138/294719
(h p://hdl.handle.ne /10138/294719)
10.12.2024 klo 10.24
Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi
h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan…
8/10