Kestävä kehitys osana aikuisten perusopetusta : hyviä maahanmuuttajia vai maailman muuttajia?

This is a sel -a chi ed e sion o an o iginal a icle. This e sion may di e om he o iginal in pagina ion and ypog aphic de ails. Au ho (s): Ti le: Yea : Ve sion: Copy igh : Righ s: Righ s u l: Please ci e he o iginal e sion: CC BY 4.0 h ps://c ea i ecommons.o g/licenses/by/4.0/ Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a : hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? © Ki joi aja Published e sion Ran anen, Venla; Nguyễn, Hải; Suomela, An i; Ennse -Kananen, Johanna Ran anen, V., Nguyễn, H., Suomela, A., & Ennse -Kananen, J. (2024). Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a : hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia?. Kieli, koulu us ja yh eiskun a, 15(7). h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a- joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahanmuu ajia- ai- maailman-muu ajia 2024 (h ps://www.kieli e kos o.fi/fi) Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? Kes ä ä kehi ys on jo uosikymmen en ajan ollu yksi koulu uksen ja koko yh eiskunnan keskeisis ä ii ekehyksis ä. Ta kas elemme ässä a ikkelissa, millaisina YK:n kes ä än kehi yksen a oi eiden o eu amiseen aadi a a aido näy äy y ä aikuis en pe usope uksen ope ussuunni elmassa. Pohdimme, millaisena aikuis en pe usope uksen opiskelija ku a aan laaja-alaisen osaamisen osiossa ja mi en opiskelijan aikuis en pe usope uksen aikana saa u ama iedo ja aido ky key y ä kes ä än kehi yksen a oi eisiin. Julkais u: 4. joulukuu a | Ki joi anee : Venla Ran anen, Hải Nguyễn, An i Suomela ja Johanna Ennse -Kananen Aikuis en pe usope us ja YK:n kes ä än kehi yksen a oi ee Aikuis en pe usope ukseen (AiPe) päädy ään monenlaisis a aus ois a, mu a keskeisen yhmän muodos a a 17–25- uo iaa maahanmuu aja , joiden koulupolku on jos ain syys ä keskey yny . Tu kin ona AiPe as aa oppi el ollisuusikäis en pe uskoulua. Mone AiPen opiskelija o a saanee ensikoske uksen suomen kieleen as a aikuisena, minkä uoksi jokaisella oppi unnilla opiskellaan myös suomea. Ko imais en kiel en lisäksi AiPessa opiskellaan ie aana kielenä ain englan ia (Suomela, ulossa). AiPen suo i amisen 10.12.2024 klo 10.24 Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan… 1/10 aja ellaan ole an me ki ä ä ja hyödyllinen askel koh i ja kokoulu au umis a, yöllis ymis ä (Ope ushalli us 2017) ja kieli aidon osoi amisen kau a kansalaisuu akin (Mig i 2023). Kes ä yys on keskeinen eema myös aikuis en pe usope uksen ope ussuunni elmassa (AOPS). Aihe a käsi ellään kes ä än elämän a an ja globaalikas a uksen (Ope ushalli us 2017, 16 ja 18) yh eydessä. Ta kas elemme laaja-alaisen osaamisen a oi ei a, koska niiden on a koi us ku a a ai oja, joi a kes ä ään elämän apaan a i aan. Tulki semme, e ä kes ä än elämän a an a koi us on edis ää kes ä än kehi yksen a oi ei a. Keski ymme analyysissa YK:n mää i elemiin kes ä än kehi yksen a oi eisiin 4 ja 10 (YK 2015), joiden ku aukse on esi e y alla ole assa aulukossa. Ta oi e 4 Inklusii inen ja yhden e ainen koulu us Ta oi e 4.3 Ka u aa myöhempiä opin oja a en a i a ia ai oja Ta oi e 4.5 Tehdä koulu ukses a saa u e a ampaa haa oi u assa asemassa ole ille ihmis yhmille Ta oi e 4.6 Edesau aa aikuis en luku- ja ki joi us aidon kehi ymis ä Ta oi e 10 Epäoikeudenmukaisuuden ähen yminen Ta oi e 10.2 Edis ää ihmis yhmien polii is a, aloudellis a ja sosiaalis a inkluusio a Ta oi e 10.7 Muu aa sii olaisuu een lii y iä p osesseja yhden e aisemmiksi Taulukko 1. Kes ä än kehi yksen a oi ee  Kes ä än kehi yksen a oi eiden o eu umisessa kielellä ja kielillä on ä keä ooli, sillä kiel en kau a apah u a sy ji ä allankäy ö on yksi epäoikeudenmukaisuuden muo o. Kieli oi oimia ikkunana ja aloi uspis eenä koh i kes ä ämpää kehi ys ä ja ule aisuu a, aikka pelkäs ään kielikysymyksiin keski ymällä ei oi aisikaan saa u aa yhden e aisuu a (Ran anen, ulossa). Ta anomaisiin kieliaineisiin ajau unu a kas elu ei huomioisi kielikoulu uksen kokonais al ais a luonne a AOPSissa, minkä uoksi a kas elemme ässä a ikkelissa AiPea kokonaisuu ena. Keski ymme AOPSin kolman een lukuun, joka mää i elee aikuis en pe usope uksen eh ä ä ja a oi ee Suomen koulujä jes elmän osana ja ohjaa si en kiel enope ukseen aiku a ia paikallisia ulkin oja (Ope ushalli us 2017, 10.12.2024 klo 10.24 Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan… 2/10 25–26). Seu aa aksi a kas elemme u kimuksemme uloksia. Tunnis imme aineis os a kolme AiPe-opiskelijan keskeis ä oolia: kielenoppija ja -käy äjä, yön ekijä ja ak ii inen kansalainen, ja ulokse esi ellään näiden oolien kau a. Viimeisessä osiossa pohdimme näiden oolien ja kes ä än kehi yksen yh ey ä laajemmas a pe spek ii is ä. Aikuis en pe usope uksen opiskelija kielenoppijana ja -käy äjänä Ope ussuunni elma eks i ko os aa koulu uksen aiku us a osallisuu een, yh eiskunnallisiin aiku usmahdollisuuksiin, in eg aa ioon, yöllis ymiseen ja opiskelumahdollisuuksiin, mikä on linjassa YK:n kes ä än kehi yksen a oi een 10 kanssa. Ongelmallisiakin koh ia kui enkin löy yy. AOPSin mukaan AiPessa oppiminen, ja si en myös kiel enoppiminen, äh ää a kemmin mää i elemä ömään ” ii ä yy een” ja ” a i a ien ai ojen” (Ope ushalli us 2017, 18–21) osaamiseen. Ta oi eena on saa u aa hy ä iedollinen pe us a ja mo i aa io ja ko-opinnoille ja oisaal a yöllis ymis ä uke ien almiuksien kehi äminen (Ope ushalli us 2017). Ope uskielen, yleensä suomen, osal a a oi e on e i ellympi ja kunnianhimoisempi, mikä heijas anee aus alla ole aa käsi ys ä ko imais en kiel en me ki ykses ä ko ou umiselle ja yh eiskun aan in eg oi umiselle: opin ojen ulisi ukea opiskelijoiden kas ua ”monipuolisiksi ja ai a iksi kielenkäy äjiksi ope uskielellä” (Ope ushalli us 2017, 22). AiPen ulisi ope aa opiskelijoi a un emaan ja a os amaan kielellisiä juu iaan ja ohja a hei ä oman äidinkielen käy öön (Ope ushalli us 2017, 21–22), mu a konk e ia jää äl ä osin ähäiseksi. Teks issä opiskelijoiden äidinkiele esi e ään osana a okas a kul uu ipääomaa, mu a a o on menneisyydessä. Nykyhe kessä suomi ( ai uo si) o a a okkaampia, ja niihin kanna aa panos aa. Ope ussuunni elma eks i ei kannus a kieli aidon hyödyn ämiseen oppimis esu ssina, aikka AiPen ulisi au aa so i amaan uusia ie oja ja ai oja yh een aiemmin oppimansa kanssa sekä ohkais a opiskelijoi a unnis amaan ah uu ensa (Ope ushalli us 2017, 20). Tämä heijas elee allalla ole ia (ks. Alisaa i ym. 2019) yksikielisyy een nojaa ia oppimiskäsi yksiä. Toinen eks in läh öole ama on opiskelijan aiemman kieli aidon puu eellisuus. Ope uksen jä jes äjiä opas e aan esime kiksi ” ohkaisemaan opiskelijoi a uo o aiku ukseen ja i sensä ilmaisemiseen ähäiselläkin kieli aidolla” ja moniluku aidon kehi ymisen ku a aan e ene än ”a kikieles ä koh i e i iedonalojen 10.12.2024 klo 10.24 Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan… 3/10 kielen ja esi ys apojen hallin aa” (Ope ushalli us 2017, 22–23). Opiskelijoiden kieli aidon luonnehdin a puu eiden kau a ase aa kiele ja si en kiel en käy äjä e ia oiseen asemaan a alla, joka on is i iidassa kes ä än kehi yksen a oi een 10 kanssa (YK 2015). Opiskelijoiden ku aamisen apa paljas aa sen, millaisina heidä nähdään. Puu eisiin keski yminen on e i yisen ongelmallis a, koska iso osa AiPen opiskelijois a kuuluu odullis e uihin (ks. Yhden e aisuus al uu e u 2024) ähemmis öihin. Sil ä osin kuin opiskelijoiden osaaminen jää näkymä ömiin, AOPS uusin aa aken eellis a asismia sen pu kamisen sijas a (ks. myös Rii aoja & Piippo 2023). Aikuis en pe usope uksen opiskelija yön ekijänä AOPSin mukaan ”[a]ikuis en pe usope uksessa ulee kiinni ää e i yis ä huomio a ope uksen yöelämäyh eyksiin, yöelämä ai oihin ja yöllis ymis ä uke ien almiuksien kehi ämiseen” (Ope ushalli us 2017, 18). Muissakin osaamis a oi eissa esiin yy y i äjyy een ja yöelämään lii y ää sanas oa, ku en ”inno a ii ise a kaisu ”, ”pelillis äminen”, ” e kos oi uminen” ja ” ie o- ja ies in ä eknologian käy äminen yöelämässä”. Toisen as een opin oihin sii ymises ä AOPSissa aas puhu aan e a ain ähän. Työelämä aido ja y i äjyys on nos e u e ikseen laaja-alaiseksi osaamis a oi eeksi. Osaamis a oi een alla ode aan, e ä opiskelijoiden ulee saada ealis inen ja ajan asainen ku a yöelämäs ä ja ”omis a mahdollisuuksis aan siinä” sekä ha joi ella ” yöelämässä a i a aa pe uskieli ai oa” (Ope ushalli us 2017, 24). “Realis isen ja ajan asaisen” alle kä key yy ikä ä o uus, jo a AOPS- eks i ei kui enkaan uo esiin: maahanmuu o as aise ennakkoluulo ja odullis e ujen henkilöiden sy jin ä Suomen yöma kkinoilla (ks. esim. Ahmad 2020). Val amedioissa maahanmuu ajis a puhu aan yleensä pelas uksena yö oimapulalle. Kun AOPSia ulki aan ässä alossa, un u a ” ealis inen” ja “pe uskieli ai o” ii aa an a peeseen äy ää ma alapalkka-alojen eh ä ä aikuis en pe usope ukses a almis u illa maahanmuu ajilla. AiPes a almis unee maahanmuu ajaopiskelija ei ä ole äl ä osin yöma kkinoilla yhden e aisia suomalais en e ais ensa kanssa, koska hei ä ohja aan ma alapalkka-aloille ( . Ku ki 2019). AOPS jää kes ä än kehi yksen a oi ees a 4.3, sillä ja kokoulu us jää siinä aka-alalle. AiPen maahanmuu ajaopiskelijoille yleissi is ä ä koulu us aiku aakin yöelämään si is ä äl ä 10.12.2024 klo 10.24 Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan… 4/10 koulu uksel a. Näin ollen AOPS ei edis ä kes ä än kehi yksen a oi e a 10 ähen ää sy jin ää ja epä asa-a oa aan osal aan ylläpi ää yöma kkinoiden seg egoi umis a. Aikuis en pe usope uksen opiskelija ak ii isena kansalaisena Ope ussuunni elma aken aa ku aa opiskelijas a, joka muo a aan pe uskoulussa ak ii iseksi kansalaiseksi. Opiskelijaa ” ohkais aan oimijuu een ja osallisuu een suomalaisessa yh eiskunnassa ja globaaleissa yh eisöissä" (Ope ushalli us 2017, 21). Osallis uminen, aiku aminen ja kes ä än kehi yksen aken aminen muodos a a AOPSissa oman osa-alueensa, jossa on nos e u esille pää öksen ekoon osallis uminen, yh eiskunnallisen keskus elun seu aaminen, mediak ii isyys ja oman mielipi een ilmaiseminen (Ope ushalli us 2017, 22–25). Muissa osioissa ak ii iseen kansalaisuu een linki yny kes ä ä kehi ys äy yy löy ää i ien älis ä. Esime kiksi ihmisoikeude ja niiden puolus aminen o a esillä useassa kohdassa laaja-alais a osaamis a. Opiskelijoi a ohja aan unnis amaan omassa elämässään ihmisoikeuksia ja niiden as ais a oimin aa, jo a ”ei oi hy äksyä” (Ope ushalli us 2017, 22). Vaikka AOPS neu oo käy ämään k ii is ä ulkin akehys ä, ei pelkkä k ii inen a kas elu ii ä, jos maailma halu aan muu aa pa emmaksi: si ä a en a i aan myös oimin aa, jonka ku aus AOPSis a puu uu. Käsi ellessään ois en a okas a koh aamis a ja demok aa is en oikeuksien käy ämis ä (Ope ushalli us 2017, 21 ja 25). AOPS un uu ihjaa an, e ä hy ä käy ös ja äänes äminen o a ak ii is a kansalaisuu a. Demok aa isiin oikeuksiin kuuluu Suomessa myös esime kiksi mielenosoi aminen, mu a kansalais aiku amises a AOPSissa ei puhu a ( . Masoud ym. 2021). K ii isen aja elun kohdalla ope ussuunni elma eks i on ohkeampi kuin muiden kes ä än kehi yksen osa-alueiden osal a. Opiskelija oppii ”näkemään aih oeh oja ja yhdis elemään näkökulmia ennakkoluulo omas i” sekä ohkais uu ”yleises i hy äksy yjen ennakkokäsi ys en ja ulkin akehys en yli ämiseen”, aikka ope ussuunni elman mukaan hänen a i seekin ohkaisua ”epäsel än ja is i ii aisenkin iedon koh aamiseen ja sen käsi elyyn” (Ope ushalli us 2017, 20–21). Opiskelija myös haas aa pe in eisiä 10.12.2024 klo 10.24 Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan… 5/10 sukupuoli ooleja oiminnallaan (Ope ushalli us 2017, 24). Toisaal a laajempien aken eiden, ku en kapi alis isen yh eiskunnan, haas aminen ei analyysin pe us eella aiku a kuulu an ope ussuunni elmaan. Jos opiskelija AOPSin oppimis a oi eiden mukaises i ka u aa ai oja k ii iseen aja eluun, yh eiskunnalliseen osallis umiseen ja ihmisoikeuksien puolus amiseen, oi AiPen nähdä edis ä än polii is a ja sosiaalis a inkluusio a eli kes ä än kehi yksen a oi e a 10.2. Oppilai oksen sisällä apah u a oman mielipi een ilmaiseminen ja pää öksen ekoon osallis uminen oi ehdä koulu ukses a saa u e a ampaa ( a oi e 4.5) ja si en muu aa sii olaisuu een lii y iä p osesseja yhden e aisemmaksi ( a oi e 10.7). AOPSissa käy e yjen sanamuo ojen uoksi opiskelija aiku aa kui enkin lähinnä passii isel a a kkailijal a ja pohdiskelijal a; no meja haas e aan ain a kipäi än oimien asolla jä äen yh eiskunnan laaja al a aken ee huomio a. Ak ii inen kansalaisuus onkin salli ua ain länsimaissa alli se an, ähemmis öjä so a an yh eiskun ajä jes elmän (esim. Kuokkanen 2022) ajoissa, minkä ei oi nähdä edis ä än kes ä ää kehi ys ä globaalis i. Pohdin a Ha ain ojemme pe us eella kes ä än kehi yksen a oi ee jää ä AOPSissa aka-alalle, eikä a oi eisiin pääsemiseen anne a ka a ia yökaluja. Ta kas elumme osoi aa, e ä AOPSissa aken uu ule aisuusku a AiPen maahanmuu ajaopiskelijois a näennäises i ko ou e uina maahanmuu ajina (englanniksi in eg a ed immig an , ks. Ku ki ym. 2018, 234). Näennäises i ko ou e un maahanmuu ajan muo oku a akenne aan kui enkin pääosin puu epuheen kau a: hänen aiempi kieli ai onsa ei ole ii ä ä, hänellä ei ole yöelämä- eikä eknologiaosaamis a, ja ak ii isen kansalaisen aido kin ulee ope aa hänelle kädes ä pi äen. AiPes a almis u a näennäises i ko ou e u maahanmuu aja ei häi i se yh eiskunnan oimin aa: hänen äy yy assimiloi ua yh eiskun aan ja olla sen uo a a jäsen eikä esime kiksi kyseenalais aa epä asa-a oa. Näin a kas el una AOPSin aken ama ku a maahanmuu ajaopiskelijas a ei edis ä YK:n kes ä än kehi yksen a oi ei a osallis a as a ja laadukkaas a koulu ukses a ai ähennä sy jin ää ja epä asa-a oa. Käsi ykse maahanmuu ajien osaamises a ja asemas a yh eiskunnassa aiku a a käsi yksiin kiel en ja kieliopin ojen a peellisuudes a maahanmuu ajille. Puu eelliseksi koe u kielellinen 10.12.2024 klo 10.24 Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan… 6/10 läh ö ilanne ealisoi uu aiemman kieli aidon ähäisenä hyödyn ämisenä. E i yises i maahanmuu ajaopiskelijoiden äidinkiele jää ä jonkinlaisiksi a okkaiksi muis oiksi mennees ä, joi a ei kui enkaan oi Suomessa hyödyn ää. Käsi ykse AiPes a almis u ien oolis a yh eiskunnassa heijas u a myös käy än öön, esime kiksi kieliopin ojen a jon aan. Yhden ko imaisen kielen ( a anomaises i suomen) ii ä yy ä paino e aan, ja ie aiden kiel en a jon a ajoi uu englan iin ja ielä usein ain siinä ähimmäislaajuudessa, jo a pää ö odis uksen saaminen edelly ää (Suomela, ulossa). YK:n kes ä än kehi yksen a oi ee (2015) ja AOPS (2017) o a saman aikakauden uo ei a; ne ilmes yi ä pa in uoden älein oisis aan liki kymmenen uo a si en. AOPSin ku aus AiPen opiskelijois a ei as aa nykykäsi ys ä yhden e aisuuden edis ämises ä, ja siksi sen k ii inen a kas elu on kehi ämisen kannal a a peen. Jos ope ussuunni elman akenne a ja sisäl öjä kehi e äisiin huomioimaan pa emmin aikuis en pe usope uksen e i kohde yhmien a pee , AiPe edis äisi nykyis ä ehokkaammin myös kes ä än kehi yksen a oi ei a. Tällä he kellä AOPS mukailee ah as i Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ei a (Ope ushalli us 2014), aikka koulu uspolu e oa a oisis aan me ki ä äs i niin kohde yhmil ään kuin o eu uksel aankin. Ensimmäinen askel oisi olla opiskelijoiden aikaisemman kieli aidon ja muun osaamisen unnus aminen: kielikysymys en osal a esime kiksi limi äiskielisen pedagogiikan (Ga cía ym. 2017) oisi sisäänki joi aa AOPSiin. Toinen askel olisi muu aa sekä ope ussuunni elma eks iä e ä koulu uksen käy än ei ä yhdessä oppimisen ja ekemisen suun aan, jolloin aikuisopiskelijoi a kohdel aisiin aikuisina holhoamisen sijaan. Kolmas, joskin adikaali, askel olisi o aa mallia kul uu eja aali as a pedagogiikas a, joka kielikysymys en lisäksi pu eu uu e ia oisuuden in e sek ioihin ja haas aa yh eiskunnassa allalla ole a disku ssi (Pa is & Alim 2014). Näh ä äksi kui enkin jää, nos e aanko kes ä ä kehi ys ja yhden e aisuus aiempaa oimakkaammin esille, kun aikuis en pe usope uksen ope ussuunni elmaa seu aa an ke an uudis e aan.  Venla Ran anen on äi öski ja u kija So el a an kielen u kimuksen keskuksessa ja p ojek i u kija Who knows -hankkeessa (h ps://www.jyu.fi/en/p ojec s/who-knows-delegi imizing-knowledges-in- a- e ugee-se ing-school) Jy äskylän yliopis ossa. 10.12.2024 klo 10.24 Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan… 7/10 Hải Nguyễn on äi öski ja u kija Tu un yliopis on kieli- ja käännös ie eiden lai oksella ja p ojek i u kija Who knows -hankkeessa (h ps://www.jyu.fi/en/p ojec s/who-knows-delegi imizing-knowledges-in- a- e ugee-se ing-school). An i Suomela on äi öski ja u kija Tu un yliopis on kieli- ja käännös ie eiden lai oksella ja p ojek i u kija KISUVI (h ps://si es.u u.fi/kisu i/)-hankkeessa. Johanna Ennse -Kananen on englannin kielen apulaisp o esso i ja aka emia u kija Jy äskylän yliopis on kieli- ja ies in ä ie eiden lai oksella. Nimien jä jes ys on a o u.  Läh ee Ahmad, A. (2020). Do equal qualifica ions yield equal ewa ds o immig an s in he labou ma ke ? Wo k, Employmen and Socie y, 34 (5), 826–843. h ps://doi.o g/10.1177/0950017020919670 (h ps://doi.o g/10.1177/0950017020919670) Alisaa i, J., Heikkola, L. M., Commins, N. & Acquah, E. O. (2019). Monolingual ideologies con on ing mul ilingual eali ies. Finnish eache s’ belie s abou linguis ic di e si y. Teaching and Teache Educa ion, 80, 48–58. h ps://doi.o g/10.1016/j. a e.2019.01.003 (h ps://doi.o g/10.1016/j. a e.2019.01.003) Ga cía, O., Johnson, S. I. & Sel ze , K. (2017). The anslanguaging class oom: Le e aging s uden bilingualism o lea ning. B ookes Publishing. Kuokkanen, R. (2022). All I see is whi e: The colonial p oblem in Finland. Teoksessa J. Hoegae s, T. Liima ainen, L. Hekanaho & E. Pe e son ( oim.), Finnishness, whi eness and coloniali y, Helsinki Uni e si y P ess, 291–314. h ps://doi.o g/10.33134/HUP-17-12 (h ps://doi.o g/10.33134/HUP-17-12) Ku ki, T. (2019). Immig an -ness as (mis) o une?: Immig an isa ion h ough in eg a ion policies and p ac ices in educa ion. Väi öski ja. Helsingin yliopis o. h p://hdl.handle.ne /10138/294719 (h p://hdl.handle.ne /10138/294719) 10.12.2024 klo 10.24 Kes ä ä kehi ys osana aikuis en pe usope us a: hy iä maahanmuu ajia ai maailman muu ajia? — Suomi h ps://www.kieli e kos o. i/ i/jou nals/kieli-koulu us-ja-yh eiskun a-joulukuu-2024/kes a a-kehi ys-osana-aikuis en-pe usope us a-hy ia-maahan… 8/10