PENTIKIN KERAMIIKKA-ASTIAT
– Käy ö, os o ja ohjei a esillepanoon myymälöissä
Lapin yliopis o | Tai eiden iedekun a | Teollinen muo oilu
Sanna Tuuliainen
P o g adu - u kielma
Tai een mais e in koulu usohjelma
Ohjaaja Jonna Häkkilä
2020
1
LAPIN YLIOPISTO
Tai eiden iedekun a
TYÖN NIMI Pen ikin ke amiikka-as ia – Käy ö, os o ja ohjei a
esillepanoon myymälöissä
TEKIJÄ Sanna Tuuliainen
KOULUTUSOHJELMA Teollinen muo oilu
TYÖN LAJI P o g adu - u kielma
SIVUMÄÄRÄ 104 + 2 lii e ä
VUOSI 2020
2
Tii is elmä
Tässä p o g adu - u kielmassa u ki aan, mi en Pen ikin kan a-asiakkaa eli
Ys ä äklubilaise ja Pen ikin Ro aniemen myymälän asiakkaa käy ä ä ja
os a a Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Näiden ie ojen pohjal a anne aan ohjei a,
kuinka saa ujen ie ojen ulisi aiku aa myymälöissä ke amiikka-as ioiden
esillepanoon. Tu kimus on eh y yh eis yössä Pen ik Oy:n kanssa.
Tu kimus on laadullinen eli k ali a ii inen käy äjä u kimus.
Aineis onke uumene elminä on käy e y laadullisen eli k ali a ii isen ja
mää ällisen eli k an i a ii isen u kimuksen mene elmiä; kyselyä Pen ikin
kan a-asiakkaille in e ne issä ja haas a eluja asiakkaille Pen ikin Ro aniemen
myymälässä. Aineis o on ke ä y ke äällä 2020. Aineis on
analyysimene elmänä on käy e y yypi elyä.
Tu kimukses a käy ilmi monia asioi a ke amiikka-as ioiden käy ös ä ja
os amises a. Tu kimuksessa sel iää esime kiksi, e ä Pen ikin ke amiikka-
as ioiden ulkonäöllä, designilla, suomalaisuudella, laadulla, kes ä yydellä ja
käy ännöllisyydellä on suu i me ki ys Pen ikin asiakkaille uo eiden käy öä ja
os amis a aja ellen. Muun muassa hinnalla ja a jouksilla on äliä ke amiikka-
as ioiden os o ilan eessa. Ke amiikka-as ioiden esillepano myymälöissä
inspi oi a asiakkai a ekemään samanlaisia esillepanoja ko ona. Ke amiikka-
as ioi a käy e ään useimmi en u ussa seu assa. Suu in osa Pen ikin
asiakkais a on naisia. Analysoi ujen as aus en pe us eella muodos an
käsi yksen sii ä, mi ä asioi a ke amiikka-as ioiden esillepanoja ehdessä ulee
o aa huomioon. Pen ik Oy oi hyödyn ää u kimukses a saa uja uloksia
ke amiikka-as ioiden käy ös ä, os os a sekä esillepanos a suunni elussa ja
ma kkinoinnissa.
Asiasana : Teollinen muo oilu, käy äjäkeskeinen uo esuunni elu,
käy äjä u kimus, Pen ik Oy, ma kkinoin i, os aminen, isuaalinen ma kkinoin i,
esillepano, ke amiikka
Suos un u kielman luo u amiseen ki jas ossa käy e ä äksi: X
3
UNIVERSITY OF LAPLAND
Facul y o A s and Design
THE TITLE Ce amic dishes by Pen ik – Using, Buying and
Ins uc ions o Visual Display in Pen ik S o es
AUTHOR Sanna Tuuliainen
DEGREE PROGRAMME Indus ial Design
TYPE OF THE WORK Mas e ’s Thesis
NUMBER OF PAGES 104 + 2 a achmen s
YEAR 2020
4
Abs ac
The subjec o his mas e ’s hesis is abou how Pen ik Oy’s egula cus ome s
(Pen ik F iends) and cus ome s a hei Ro aniemi s o e use and buy Pen ik’s
ce amic dishes. Analysed da a is used o gi e ins uc ions o he display o
he ce amic dishes a Pen ik s o es. The s udy has been made in collabo a ion
wi h Pen ik Oy.
The s udy is a quali a i e use s udy. Bo h quali a i e and quan i a i e me hods
ha e been used as collec ion me hods; ques ionnai e o Pen ik’s egula
cus ome s and in e iews wi h he cus ome s a Pen ik Ro aniemi s o e. Da a
has been collec ed du ing sp ing 2020. The analysis me hod used in hesis is
classi ying.
The s udy e eals many hings abou using and buying ce amic dishes. Fo
example, he s udy e eals ha he looks, design, being Finnish, quali y,
du abili y and p ac icali y o ce amic dishes by Pen ik ma e a g ea deal o
cus ome s when hey use o buy he p oduc s. Fo example, p ice and o e s
a e hings ha ma e in he p ocess o buying ce amic dishes. Ce amic
displays a s o es a e an inspi a ion o cus ome s o make simila displays a
home. Ce amic dishes a e used mos ly wi h amilia company. The mos o
Pen ik’s cus ome s a e emale. Analysed esul s ga e me a pe cep ion abou
he hings ha need o be conside ed in he p ocess o making displays o
ce amic dishes. The hesis’ da a abou using, buying and displaying ce amic
dishes a he s o es can be used by Pen ik Oy in he p ocesses o design and
ma ke ing.
Keywo ds: Indus ial design, Use -cen e ed p oduc design, Use s udy, Pen ik
Oy, Ma ke ing, Buying, Visual ma ke ing, Display, Ce amic
I gi e a pe mission o use he mas e ’s hesis in Uni e si y Lib a y: X

5
SISÄLTÖ
1 JOHDANTO 7
1.1 Tu kimuksen aus a 7
1.2 Tu kimuksen a oi ee ja u kimuskysymykse 8
1.3 Tu kimuksen aineis o ja käy e y mene elmä 9
1.4 Ajankoh aisuus, ki jallisuus ja ii ekehys 11
1.5 Tu kielman akenne 12
2 PENTIK OY 13
2.1 His o iaa 13
2.2 Anu Pen ik 15
2.3 Nykyinen ilanne 16
2.4 Pen ikin ke amiikka 17
3 KERAMIIKKA 19
3.1 Mää i elyä ja his o iaa 19
3.2 Sa imassa ja sa en yös äminen 20
3.3 Sa en pol aminen ke amiikaksi ja ko is elu 24
3.4 Kie ä ys 27
4 MARKKINOINTI 28
4.1 Mää i elyä ja eo ioi a 28
4.2 Os aminen 29
4.3 Visuaalinen ma kkinoin i 33
5 KÄYTTÄJÄKESKEINEN TUOTESUUNNITTELU 37
5.1 Yleises i 37
6
5.2 Käy äjä u kimus 40
6 AINEISTON KERÄÄMINEN 46
6.1 Haas a elu 46
6.2 Kysely 49
7 AINEISTON ANALYSOINTI 54
7.1 Haas a elu 54
7.2 Kysely 59
8 TULOKSET 86
8.1 Ensimmäinen u kimuskysymys 86
8.2 Toinen u kimuskysymys 90
9 POHDINTA 93
9.1 Tulos en pohdin aa 93
9.2 Tu kimuksen onnis uminen ja luo e a uus 93
9.3 Tu kimuksen ekop osessi 95
9.4 Tu kimuksen ja kokäy ö 96
LÄHTEET 97
Paine u läh ee 97
Ve kkoläh ee 99
KUVALUETTELO 104
LIITTEET
Haas a elupohja
Kysely lomake
7
1 JOHDANTO
1.1 Tu kimuksen aus a
Halusin jo ai een mais e iopin ojen alussa ehdä p o g adun yhdessä jonkin
y i yksen kanssa. Halusin kokea, e ä u kimuksellani on äliä myös muille kuin
minulle ja g aduohjaajalleni. Pa haassa apauksessa u kimuksen ulokse
olisi a niin hyödyllisiä y i ykselle, e ä he haluaisi a o aa u ki un iedon
ulokse käy öön omissa oiminnoissaan.
Olen ollu usei a uosia öissä aa emyymälässä opin ojen ohessa. Siellä olen
ehny myös uo eiden esillepanoja. Viimeis ään myyjän yössä kiinnos us
ilankäy öön ja uo eiden esillepanoihin on sy en yny . Olen huomannu niin
asiakkaan kuin asiakaspal elijan näkökulmas a, mi en pienilläkin eoilla
esillepanossa on me ki ys uo eiden houku ele uuden, ilankäy ön ja
asiakkaiden iih y yyden kannal a. Nämä aas oi a aiku aa osal aan
siihen, kuinka kauan asiakas käy ää aikaa ie yssä ilassa, ekee mahdollises i
os oksia ja käy ää os amaansa uo e a ie yllä a alla. Työni uoksi olen
poh inu , o aako asiakas aiku ei a ie oises i ai ali ajuises i uo eiden
esillepanois a. Vaiku aako esime kiksi mallinukella näh y asukokonaisuus
os opää ökseen ai as aako asukokonaisuus asiakkaan omaa yyliä?
On odennäköis ä, e ä uo eiden ule a käy äjä eli myymälöissä ai
ne ikaupassa ie aile a asiakkaa ie ä ä enemmän aikaa uo eiden
pa issa os ohe ken ollessa käsillä, kun esillepanojen ekemisessä on keski y y
asiakkaiden apaan käy ää ja os aa uo ei a. Tuo eiden esillepanolla oi olla
mieles äni suu i aiku us asiakkaiden os amiseen ja uo eiden käy ämiseen.
Olen ollu kiinnos unu käy äjäkeskeis ä suunni elus a jo opin ojen alus a
saakka. Myöhemmin unne on ain ah is unu – oli kyse si en
pe in eisemmäs ä uo emuo oilus a ai pal elumuo oilus a. Sen uoksi onkin
luonnollis a, e ä een p o g aduni käy äjä u kimus a hyödyn äen.
A os ukseni Pen ik Oy: ä koh aan sai minu poh imaan
yh eis yömahdollisuu a y i yksen kanssa. Näin saisin eh yä u kimuksen
8
y i yksen kanssa. Samalla oisin sy en ää omaa osaamis ani koskien
käy äjä u kimus a ja apoja aiku aa uo eiden esillepanoon. Lähes yin
Pen ik Oy: ä kysymällä Ro aniemen Pen ikin myymälän myymäläpäälliköl ä,
olisiko heillä mahdollises i p o g adu - u kimukseen sopi ia aihei a a jolla.
Sain iedo , kehen olla yh eydessä ja si en myös myöhemmin u kimusaiheen.
Aihei a p o g adu - u kimukselle y i yksellä oli usei a, jois a ali a – muun
muassa lahja a a apakkauksien suunni elua, in e ak ii isuu a, uo eiden
esi ely apoja ja a inallisuuden uomis a myymälöihin. Yh eyshenkilöäni
Pen ikis ä kiinnos i, mi en Pen ikin asiakkaa käy ä ä ja os a a uo ei a.
Pohdimme aiheen iimoil a e ilaisia näkökulmia. Onko as ias ojen ke ääminen
ja käy äminen yhä ajankoh ais a ai pi ä ä kö asiakkaa enemmän yksi äis en
uo eiden yhdis elemises ä, käy ämises ä ja os amises a? Mi kä asia saa a
asiakkaa os amaan Pen ikin ke amiikkaa? Onko ainoa me ki se ä asia
esime kiksi esineen kauneus ai aikkapa hin a? Millaisia ke amiikka-as ioiden
käy äjiä Pen ikin asiakkaa o a ? Kuinka ämän kaiken iedon ulisi näkyä
ke amiikka-as ioiden myymälöiden esillepanoissa?
Päädyimmekin yh eisymmä yksessä siihen, e ä ulen u kimaan ke amiikka-
as ioiden käy ö- ja os o apoja sekä si ä, mi en ä ä ie oa oidaan hyödyn ää
myymälöiden esillepanon suunni elussa. Rajaus ke amiikka-as ioihin oli
oleellinen sen uoksi, e ä Pen ik Oy uo aa ke amiikkaa myös
akennuspuolelle (Pen ik Oy, Pen ik Cons uc ion Ce amics 2020). Me iam-
Webs e -sanaki jan mukaan as ia (dish) on enemmän ai ähemmän ko e a
as ia, jos a a jo aan uokaa. As ioi a o a kaikki esinee , joi a käy e ään a e ian
a joamisessa, almis amisessa ai syömisessä, ku en lau ase ,
uokailu älinee , lasi ja pada . (Me iam-Webs e 2020.)
1.2 Tu kimuksen a oi ee ja u kimuskysymykse
E ilaisia u kimusaihei a yh eyshenkilöni kanssa läpikäydessämme
u kimukselle mää i el iin e ilaisia a oi ei a. Tu kimuksen a oi eiksi
muodos ui sel i ää, millaisia apoja Pen ikin asiakkailla on käy ää ja os aa
15
Pen ikillä on uosikymmenien saa ossa ollu öissä monia e i suunni elijoi a.
Näis ä oisin maini a esime kiksi Ris o Paa e on, Pe e Winquis in ja Suku
Pa kin. Paa e o oli Pen ikillä ke amiikka eh aan alkume eillä mukana
saa amassa ke amiikka ehdas a alkuun. Winquis in aikana uosina 1974–
1984 Pen ikillä kehi yi ah a un emus ma e iaaliin, muo okieleen ja
amma i ai oon. Pa kin oimes a syn yi Pen ik No us -ke amiikkas udio, joka
almis i aideposliinia 1980-lu un puolessa älissä. (Pen ik ym. 1994, 3–4;
Vuolas o 2017, 17–18.)
Kommandii iyh iö muu ui uonna 1996 osakeyh iöksi, jolloin Anu ja Topi
Pen ikäisen lapsis a uli pe hey i yksen jäseniä ja he sai a oma osakkeensa
Pen ik Oy:s ä. Sukupol en aihdos oli ky eny jo hy än aikaa aja uksen asolla
ja uonna 2004 Anun ja Topin poika Pasi sii yikin Pen ikin oimi usjoh ajaksi
ja Anu ja koi ai eellisena joh ajana. (Pa kkinen 2006, 121, 132, 140.)
Pen ik Oy ali iin uonna 2009 uoden pa haaksi y i ykseksi pe hey i ys en
ka ego iassa Suomen Ku alehden oimes a. Pe us eluja alinnalle oli a hy ä
aloudellise unnuslu u , oiminnan pe us uminen ko imaisiin aaka-aineisiin,
ai eelliseen ilmaisuun ja käsi eollisuu een, yli 80 myymälän ke ju,
ponnis aminen No jaan sekä Ruo siin as i ja koh a 40 ke yny ä
ke amiikka uo annon oimin a uo a. Pen ikin e kkokauppa a a iin uonna
2010 ja he i sen myyn i oli suu empaa kuin missään heidän yksi äisessä
myymälässään. (Hulkko 2010.)
2.2 Anu Pen ik
Anu Pen ik on olennainen osa Pen ikin y i yksen his o iaa. Hän on ollu myös
paljon julkisuudessa esillä y i yksen alus a saakka ikään kuin y i yksen
kas oina sekä myöhemmin keski y yään enemmän omaan ai eeseensa. Hän
on pi äny lukuisia aidenäy elyi ä elämänsä aikana. Muu aman maini akseni:
2006 ”Anu Pen ik, in ohimona ke amiikka”, 2007 ”Puu a han uosi” ja 2017
”Kolme ilaa, Anu Pen ik”. Ke amiikka ai eilijana nykyään unne u Anu Pen ik
p omo oi iin Lapin yliopis on kunnia oh o iksi uonna 2012. Lapin Kansan
mukaan hän sai A c ic Design Weekin myön ämän a k isen muo oilun

16
elämän yöpalkinnon ke äällä 2020. (Lappalainen 2020; Pa kkinen 2006, 55,
80; Vuolas o 2017, 107–109.)
Anun ai een a koi us on ilahdu aa ais eja ja ihmisiä. Hänen aide eoksensa
o a kin a koi e u nos amaan a jen asoa ja olemaan osa ihmis en a kea.
Anua inspi oi a hy in mone asia . Koh aamise , ma ka ja ele y elämä,
nuo en ihmis en ene gia ja innokkuus o a ain muu amia poimin oja
inspi aa ion läh eis ä. Hän ke oo luomisp osessin kehi y än ja kulke an
päässään yö ä päi ää ja uskoo enemmän in ui ii iseen kauneu een, kuin
suunni elemiseen. Pen ikis ä ke o an ki jallisuuden pe us eella Anu Pen ikin
ukijouko eli pe he ja yön ekijä aiku a a nau i an suu a a os us a.
(G önq is & Pen ik & Pen ikäinen 2015, 1–175; Pen ik ym. 1994, 1–13; Pen ik
Oy n.d.; Vuolas o 2017, 13–14, 82, 89, 91.)
2.3 Nykyinen ilanne
Suomen Asiakas ie o Oy:n mukaan Pen ik Oy yöllis i uonna 2018 248
henkilöä ja sen liike aih o oli 27,255 miljoonaa eu oa. Pen ikillä on unsaa 50
kappale a myymälöi ä ja Pen ikin uo ei a on jälleenmyynnissä yli 20
kaupassa. Y i yksellä on oma kan a-asiakasohjelma, Ys ä äklubi.
Ys ä äklubilaise saa a henkilökoh aisia e uja, ku en a jouksia ja
jäsenyydessä oi olla e ilaisia asoja. Maksu omaan ys ä äklubiin lii yäkseen
äy yy olla ähin ään 18- uo ias. (Hämeenniemi 2019; Pen ik Oy n.d.; Suomen
Asiakas ie o Oy 2018.)
Kale assa ke o aan, e ä Pasi Pen ikäinen oimi Pen ikin oimi usjoh ajana
aina uo een 2019 as i, jolloin i maan palka iin ensimmäis ä ke aa pe heen
ulkopuolel a uusi oimi usjoh aja, Riikka Wul . Pasi Pen ikäinen sii yi
halli uksen puheenjoh ajaksi isänsä seu aajaksi. Ke amiikka uo annon
kas a aminen on yksi Wul in päämää is ä. Wul in mieles ä hin a ei ole
y i yksen kannal a asia, jolla ulisi kilpailla, aan ke amiikka uo eiden ja suu en
osan kyn ilä uo eis a ko imaisuus ja sen esiin uominen. (Hämeenniemi
2019.)
17
Pen ikillä on ka a a alikoima myy ä ien uo eiden osal a – paino uen
kui enkin sisus ukseen ja as iasa joihin. Y i ys laajensi oimin aansa
sisus us uo eisiin uosi uhannen aih eessa. Sisus us uo ee o a noussee
suu een a oon Pen ikillä. Täs ä ke oo myynnissä ole an uo e alikoiman
lisäksi uonna 2007 eh y ki ja ”Pen ik, Ko i | A home”, joka keski yy
kokonais al aiseen sisus amiseen sekä esillepanoon ku ineen ja
sisus usneu oineen. Lisäksi Pen ikillä on muun muassa ko isi uillaan ka aus-
ja sisus usideoi a. (Ha jama, Hemminki & Jokela 2007, 1–161; Pen ik Oy n.d.)
2.4 Pen ikin ke amiikka
Pen ikin slogani o a ”Ka a kes ä ää kauneu a” ja ”Suomalais a ke amiikkaa
uodes a 1971”. Pen ikillä a os e aan käy e ä yy ä hy än muo oilun lisäksi.
As ioiden a koi us on uoda juhlaan yyliä ja a keen iloa. Pen ik py kii
as ioillaan sukupol el a oiselle kes ä än aja oman kauneuden unnelmaan.
Pen ikin kaikille ke amiikka-as ioille on myönne y A ainlippu. A ainlippu
ke oo sii ä, e ä uo een ai pal elun ko imaisuusas e on ähin ään 50
p osen ia – eli ähin ään puole uo ees a ai pal elus a on ko imais a
uo an oa. Pen ikin uo eilla, jo ka o a i se suunni el u, on myös Design om
Finland - unnus, joka ke oo suomalaises a suunni elus a. (Pen ik Oy n.d.;
Suomalaisen Työn Lii o 2020.)
Posiolla sijai se alla, Pen ikin omalla ja samalla maailman pohjoisimmalla
ke amiikka eh aalla, almis e aan noin 300 000 uo e a uosi ain. Teh aal a
ule a ke amiikka on ko imais a, kes ä ää ja aja on a. Tuo ei a ehdään
pe ussa joihin ja aih u iin sesonkeihin. Henkilökun a on kokenu a ja
pienisa jaisen sekä monipuolisen almis uksen mahdollis aa ainu laa uinen
uo an o ekniikka, joka on kehi yny 40 uoden saa ossa. Teh aalla käy e ään
i se almis e ua sa ea, johon Suomes a saadaan maasälpää ja k a sia.
Esineiden muo oilu apah uu kipsimuo eilla, jonka lisäksi apuna käy e ään
muo auskonei a, käsin alamis a ai p ässiä. Kuppien ko a yhdis e ään käsin
kuppeihin ja esineiden iimeis ely aiheessa ehdään eunojen pyö is ys.
18
Nes ekaasua käy e ään neljän esipol ouunin lämmi ämiseen. Esipol oon
kuluu 24 un ia ja käy e y lämpö ila on 900 °C. (Pen ik Oy n.d.)
I se kehi e yjä aidelasi ei a käy e ään s udioesineiden maalauksessa. Tämä
ja sabluunako is elu kuulu a eh aan e ikoisosaamisiin. Lasi e a, sa ea ja
ke amiikka ä iä sekoi amalla syn y ä ke amiikan ko is elu ä i . Posiolla
almis e aan e ilaisia apu älinei ä, jo a oi aisiin ko is ella ke amiikkaa käsin.
Pen ikillä ke amiikan lasi amiseen käy e y a a o a uisku aminen,
ekeminen koneella ai käsin kas aminen. 11,5 un ia kes ä ä lasi uspol o
apah uu uunissa, jossa lämpö ila on 1235 °C. Jos lasi uspol ossa ikkou uu
uo ei a, niin ne ja kokäy e ään mosaiikkien ekemiseen. Kun esine on ke an
lasipol e u, se pol e aan uudelleen, jos siihen ulee sii oku a. Näin saadaan
ku a sulamaan lasi een sisälle. Tuo eiden pohja enkaa hio aan, kunhan ne
on ensin pol e u. Tämän jälkeen pakkausalus oille koo u ja laji ellu uo ee
läh e ä logis iikkakeskuksen kau a myymälöihin. (Pen ik Oy n.d.)
Tä ä kaikkea ennen, ke amiikan a ina alkaa muo oilijoiden pöydil ä
suunni elmien muodossa. Pen ikillä oimii ällä he kellä neljän henkilön
suunni elu iimi, joi a inspi oi a e ilaise asia , ku en ma e iaali ai luon o.
Tämän iimin jäsene o a Anu Pen ik, Lasse Ko anen, Minna Niskakangas ja
Liina Ha ju. (Pen ikin Oy n.d.)
Pen ikin ke amiikkamallis o o a päi i ynee uosien a ella. Nykyään
myymälöissä ja e kkokaupassa on os e a issa usei a e ilaisia sa joja, ku en
Ki i, Kallio (ku a 3), Saaga, Eden, Anis, Vanilja, Us a ja Posio. Lisäksi
myynnissä on myös mui a uo esa joja, ku en lasisa jois a Mila sekä Linda ja
lapsille suunna uja ke amiikka-as ias oja. (Pen ik Oy n.d.)
Ku a 3. Kallio-as ias oa. Pen ik Oy.
19
3 KERAMIIKKA
3.1 Mää i elyä ja his o iaa
Me iam-Webs e -sanaki ja mää i elee ke amiikan seu aa alla a alla:
”Ke amiikka lii yy sellais en uo eiden almis amiseen (ku en sa i a a a,
posliini ai iili), jo ka on eh y pohjimmil aan ei-me allisis a mine aalis a ku en
sa i, pol amalla ko keassa lämpö ilassa.” (Me iam-Webs e 2020.)
Science Lea ning Hub mää i elee ke amiikan näin: ”Ke amiikka on
epäo gaaninen, epäme allinen, kiin eä kappale, joka on eh y joko me allis a
ai epäme allisis a yhdis eis ä, joi a on muo oil u ja sen jälkeen ko e e u
kuumen amalla ko keissa lämpöas eissa. Yleises i ke amiika o a ko ia,
ko oosion kes ä iä ja hau ai a.” (Science Lea ning Hub 2010.)
Ke amiikka e minä omaa nykyään laajemman me ki yksen, ku en anhempi
u kimus ie eilijä Toh o i Ian B own Indus ial Resea ch Limi ed:s ä ke oo.
Pe in eise ke amiika o a sa ipohjaisia, oisin kuin kehi ynee ai ehokkaa
ke amiika . Kehi yny ä ke amiikkaa on kehi e y paljon laajemmas a joukos a
epäo gaanisia ei-me allisia ma e iaaleja. Ko kea si keys, lujuus, kes ä yys ja
ko uus o a sellaisia ominaisuuksia, joi a on kehi yneellä ke amiikalla.
Kehi ynee ke amiika ei ä ole yleensä sa ipohjaisia. Kehi yny ä
ke amiikkaa oi löy ää esime kiksi a a uussukkulan uloimmas a ke okses a
yli 27 000 ke aamisen laa an muodossa, lonkkap o eesis a ai
hammasimplan is a. Tässä u kimuksessa ei kui enkaan käsi ellä sen
pidemmälle kehi yny ä ke amiikkaa. (Science Lea ning Hub 2010.)
Science Lea ning Hubin mukaan ”pe in einen ke amiikka on yksi ihmis en
anhimmis a eknologiois a.” Ku assa 4 on ku a u pe in eis ä ke amiikkaa.
Ihmis en ke amiikan käy ööno os a on saa u aih ele aa ie oa e i
uosikymmenil ä. Tämä joh uu pi käl i sii ä, e ä uusien ekniikoiden ja
löydös en myö ä ke amiikan his o ianku a on päi i yny . Vuonna 2012 Ylellä
ja Ame ican Associa ion o he Ad ancemen o Sciencella uu isoi ujen
u kimuksien mukaan, luolas a Jianxin maakunnas a E elä-Kiinas a 60- ja 90-
20
lu uilla eh yjen kai auksien pe us eella oi osoi aa, e ä sa ias ioi a
almis e iin jo ennen kuin ihmise aloi i a maan iljelyn ja ase ui a aloilleen.
Yhdys al alais-kiinalaisen u kimus yhmän ekemän adiohiiliajoi uksen
ulos en mukaan löyde y sa ias ian palase oli a 20 000 uo a anhoja.
Ke amiikka-as ioi a oli käy e y ilmeises i muun muassa uuanlai ossa. Nämä
kyseise löydökse oli a 2000–3000 uo a anhempia e a una aiempiin
löy öihin, jo ka oli a löy ynee Kiinas a sekä Japanis a ja ajoi e u noin 18 000
uoden päähän. (A pin ym. 2012, 1696–1700; Ki i an a 2012; Ma ison 2003,
6; Science Lea ning Hub 2010; Wallne 1990, 8.)
3.2 Sa imassa ja sa en yös äminen
Pehmeä ja helpos i muo ail a a eli plas inen sa i on ke amiikan ä kein aaka-
aine. Sa en ä kein ominaisuus on plas isuus, joka a koi aa sa en
muo oil a uu a ilman halkeamia ai epeämiä, muodon säily yskykyä ja eden
imemiskykyä. Sa ea oi muo oilla e ilaisilla yökaluilla ai jopa käsin, mikä
ekee sii ä hy än ma e iaalin muun muassa ku an eis äjälle. Halli se a
mine aali ja ki en alkupe ä aiku a a sa en ä iin. (Dolo s Ros i F igola
2008, 159; Ma ison 2003, 9; Wallne 1990, 18.)
Kun maasälpäpi oise ki e apau u a , syn yy sa ea. Tä ä apau umis a
aiheu a a pakkanen, lämpö, uuli, esi ja kas ien e sojen unkeu uminen
maan pinnalle. Suu ia sa ike os umia syn yi esime kiksi jääkaudella
sulamisjokien aiku ukses a. Iso ki enmu ika mu en ui a pienemmiksi, kun
Ku a 4. Ke amiikka-as ioi a. Pixabay.

21
esi kulje i nii ä e eenpäin. Sa ihiukkase pääsi ä ke os umaan i an
heike essä laaksoissa ja asangoilla uosisa ojen aikana. Luonnossa
almis uu siis koko ajan sa ea. Ke aamikoille suosi ellaan kui enkin
käy e ä äksi almii a myynnissä ole ia sa imassoja, koska ulokse nii ä
käy ämällä o a pa empia. (Wallne 1990, 18.)
Sa e oidaan jakaa ka keas i kah een e i yhmään: luonnonsa een ja
almismassoihin. Luonnonsa i oidaan jao ella kah een geologiseen
ka ego iaan eli p imää isa iin ja sekundää isa iin. P imää isa eksi ku su aan
sa ea, joka on jääny synnyinsijoilleen. Si ä on olemassa enää ähän ja se on
puhdas a, mu a epäplas is a, koska siinä on suu ia hiukkasia.
Sekundää isa e eli sedimen isa e o a liikkunee omal a alkupe äisel ä
paikal aan pois maape än liikkumisen, e oosion ai esimassojen uoksi ja
kasau unee näin sedimen eiksi. Olemuksel aan sekundää isa e o a
plas isempia e a una p imää isa een, sillä esi ja ilma on aiku anu sen
hiukkas aken eeseen ja ehny sii ä hienojakoisempaa. Kun kai e aan sa ea
sa iesiin ymis ä, si ä ei oida he i jalos aa. Se ke ä ään laji el uihin kasoihin
ulos ja jä e ään sään a moille useiksi uosiksi. Tämä p osessi pa an aa sa en
plas isuu a ja si ä ku su aan iäs ämiseksi. (Dolo s Ros i F igola 2008, 20–21;
Ma ison 2003, 10.)
Valmismassa eli almis emassa (ku a 5) o a kaupallisel a oimi ajal a
hanki ua sa imassaa. Usein ke aamiko hyödyn ä ä kin almismassoja,
helpon yösken elyn ja sa en asaisen laadun uoksi. Valmis ajalla on ie y
esep i, jonka mukaan sekoi e aan luonnossa esiin y ää sa ea sen jälkeen,
kun se on jauhe u hienommaksi ja suu in osa epäpuh auksis a on pois e u.
Tämän jälkeen sa e sekoi e aan oisiinsa ja niihin yhdis e ään mui a ainei a
uomaan halu uja ominaisuuksia. Tähän aiku aa sa imassan halu u
eks uu i, yös e ä yys ja ä i ys. Myy yjä almissa imassoja o a -ma e iaali,
ka kea ki i a a a, posliini, ki i a a a, sa i a a a ja akumassa. Jao elu
apah uu yleensä pol olämpö ilan mukaan, sillä e ilaisia sa ilaa uja pol e aan
e ilaisissa lämpö iloissa, ko keimmillaan jopa 1400 °C. Sa e oidaan myös
jakaa kolmeen pää yhmään pol e un sa en ominaisuuksien mukaan, eli
ma alapol oiseen sa i a a aan, ki i a a aan ja posliiniin. (Ma ison 2003, 10–
13, 19.)
22
Ke aamiko käy ä ä p imää i- ja sekundää ikaoliinia. Kaoliini on
epäplas inen, ko keapol oinen p imää isa i. Lisäksi he käy ä ä
sekundää isa is a pallosa ea, ki i a a asa ea, ulenkes ä ää sa ea ja
pin asa ea, joka on punaisena Suomen yleisin luonnonsa i. Mone
s udioke aamiko sekoi a a oma sa imassansa, sillä si en he saa a
i selleen mieluisan koos umuksen massaan, joka sopii omalle
yösken ely a alle sekä massan eks uu ia ja ä isä yä saa näin muoka ua.
(Ma ison 2003, 10–11.)
Sekundää isa ia on usei a e ilaisia. Näis ä pallosa i on useimmi en
sa imassojen pe us ana, sillä se on hy in plas is a ja hienoa luonnossa
esiin y ää sa ea. Pol e aessa sa i muu uu kokonaan alkoiseksi ai mil ei
alkoiseksi. Si ä käy e ään usein myös ko is elie eiden, ki i a a a- ja
posliinimassojen ja lasi eiden ainesosina. Pallosa ea, ku en ei yleensä
mui akaan luonnonsa ia, ei käy e ä yksinomaisena ma e iaalina, aan siihen
lisä ään mui a ma e iaaleja uomaan halu uja ominaisuuksia. Pallosa een
lisä ään lii ua sekä kaoliinia iemään plas isuu a pois ja sula usainei a,
esime kiksi maasälpää pol e a an esineen luji amiseksi. Hiekkaa ai samo ia
lisäämällä saadaan ka keajakoisempia sa ia. Niiden lämpöshokkien sie okyky
on hy ä ja ne ei ä äänny. Samo iksi ku su aan esipol e ua, mu ska ua ja
jauhe ua sa ea, joka lisä ään sa imassaan ään ymis ä ja ku is umis a
ähen ämään. Jo ke an pol e una, se ei eagoi pol ama oman sa en a oin.
(Ma ison 2003, 10–11, 175.)
Sa ea muo oilemalla oidaan ehdä lukema on mää ä e ilaisia muo oja ja
esinei ä. Esinee oi a olla jokapäi äiseen a kiseen käy öön suunna uja,
Ku a 5. E ilaisia almissa imassoja. Ian Howes.
23
ku en as ioi a ai aikkapa aken amisessa käy e ä iä iiliä ai kaakelei a.
Sa ea muo oilemalla saadaan aikaiseksi myös aide a, ku en eis oksia ai
pa sai a.
Ku en edellä maini iin, sa ea oidaan yös ää e ilaisilla yökaluilla ja jopa
käsillä. Sa ea oidaan leika a sa ileikku illa. Mui a käsin yös ön älinei ä o a
muun muassa e ilaise muo ailupuiko , pyö i ä muo oilupöy ä eli ka ale i ja
annu aja, d eija (ku a 6), ei si, silmukka- ja muo oilu auda , muo ipussi ,
imukykyinen kangas, sa imankeli ai kaulime , sahan e ä ja si el ime . Sa en
yös ämisessä, e enkin pinnan ko is elussa oi käy ää myös luo uu a ja
käy ää esinei ä, joi a on saa a illa, ku en esime kiksi aas in au aa ai
kolikkoa. (Dolo s Ros i F igola 2008, 32–33; Wallne 1990, 25–28.)
Ennen yön aloi amis a on hy ä ehdä luonnoksia. Tämä ähen ää i hei ä.
Sa en yös ämisessä on e ilaisia ekniikoi a, mu a aluksi sa ea ulee ai a a
käsin ai käy ää ähän a koi ukseen sa ensekoi in a. Tämän a koi us on
no kis aa sekä homogenisoida si ä eli ehdä sa es a asalaa uis a ja pois aa
sa es a ilmakuplia, sillä ne saa a sa en sä öilemään kui aus ai
pol op osessin aikana. Jos sa en paksuus yli ää kaksi sen ime iä, se ulee
ko e aa on oksi ilmakuplien ehkäisemiseksi. Sa es a oidaan ehdä
esime kiksi engasmene elmää eli makka a ekniikkaa käy ämällä uukku ai
maljakko. Le y ekniikkaa käy ämällä oidaan ehdä esime kiksi kohoku ioi a
eli elie ejä, ko uja ai lyh yjä. D eijaamalla saa eh yä e ilaisia esinei ä, jois a
helpoin lienee kulho. Sa ea oidaan muo ailla myös pelkäs ään käsiä ja
so mia käy ämällä. Tämä ekniikka so el uu pie en esineiden almis ukseen.
Ku a 6. Sa en d eijaus a. Pixabay.
24
(Dolo s Ros i F igola 2008, 51, 72–73; Ma ison 2003, 125; Wallne 1990, 40,
57, 73, 78, 85, 93.)
Yksi ekniikka sa en muo oiluun on käy ää apuna muo eja. Nii ä käy e ään
silloin, kun halu aan saada eh yä paljon iden isiä uo ei a keskenään
mallikappalees a. Kipsiä käy e ään usein apuna muo ien eossa, sillä se on
hy in yksi yiskohda ois a aa, edullis a sekä kipsin a oimena säily ä
huokose ja eden imemiskyky sopi a hy in sa imuo ima e iaaliksi.
P ässimuo eja käy e ään yleisimmin ma alien muo ojen, ku en kulhojen
ekemiseen. Muo ojen ekeminen ehdään sa ea painelemalla muo ien päälle
ai muo eihin. Valumuo eissa sa ea oidaan alaa lie eenä kipsimuo eihin,
jo ka o a saanee muo onsa esime kiksi kipsis ä ehdys ä mallikappalees a.
Sa ea ko e uu muo iin ja ylimää äinen lie e kaade aan pois. (Dolo s Ros i
F igola 2008, 56, 67; Ma ison 2003, 35, 98, 100.)
Kun sa ea yös e ään, jää sa ea aina jonkin e an yli ippeinä esime kiksi
d eijan oiskekaukalos a ai eunois a, joi a on siis i y. Jo yös e yä sa ea
oidaan käy ää aina uudelleen – pois lukien jo pol e u sa i. Sa en
plas isuu a saadaan lisä yä, kun se jä e ään pehmeäksi. Toisin sanoen ällöin
sa i pa anee, mi ä enemmän sille ke yy ikää, kun olosuh ee o a sille
suosiollisia. (Ma ison 2003, 14.)
3.3 Sa en pol aminen ke amiikaksi ja ko is elu
Sa es a ulee ke amiikkaa as a pol e aessa. Ke aamisiin aaka-aineisiin
luoki ellaan plas ise sekä epäplas ise ainee , ä i- ja lasi us aaka-ainee .
Ke amiikan ominaisuude saadaan e ilais en yö aiheiden ja ma e iaalien
käy ön yh eis aiku ukses a. Sa i saa lopullisen ä insä pol on aikana, kun sii ä
palaa o gaaninen aines. Pol olämpö ila aih ele a sa en ominaisuuksien
mukaan 700–1400˚C lämpö ilaan. 700˚C on alin pol olämpö ila sa elle, jos
sille haluaa saada pysy än olomuodon. Silloin si ä ei oida käy ää uudelleen
ja e een upo e aessa se ei liukene enää. Mi ä kuumempi lämpö ila on
pol aessa, si ä ko empaa, ii iimpää, lujempaa ja kes ä ämpää sa es a ulee.
31
Os opää ös ä ennen ihmise ke ää ä ie oa uo eis a ai pal eluis a
esime kiksi in e ne is ä, lehdis ä ai myymäläs ä. He oi a sel i ää
esime kiksi onko uo e a a as ossa ja sen hinnan. Tähän lii y ä y i yksen
sijain i ai ympä is ö ja millaisen ensi aiku elman sii ä saa esime kiksi
siis eyden osal a. Jos kulu aja on yy ymä ön os opää ökseen, hän saa aa
palau aa ai aih aa os amansa uo een. Ke akulu us uo eiden, jo ka o a
u iiniluon eisia, os opää ös oi syn yä anhas a o umukses a nopeas i, ku en
hammas ahna. Kes okulu ushyödykkeiden, esime kiksi asunnon ai
kodinkoneiden, os op osessi on sen sijaan moni aiheisempi. Tällöin kuluu
paljon ai aa sekä aikaa iedon e sin ään ja a ioin iin. Os op osessi oi
kes ää huoma a an kauan, sillä ie oa saa e aan e siä monis a e i läh eis ä.
(Dahlén & Lange 2003; Isohookana 2007, 80–81; I ens & Shaw 2005, 25;
Ko le & Kelle 2006, 191.)
Muo oilija, kulu aminen ja uo aminen o a kaikki keskenään sekä uo een
e ä pal elun kanssa uo o aiku uksessa. Pal elun ai uo een käy äminen
kuuluu asiakaskokemukseen. Joidenkin uo eiden kulu us apah uu nopeas i,
mu a joidenkin uo eiden käy ö kes ää uosia. Käy e y aika iippuu
pal elus a ai uo ees a ja sen käy ö a koi ukses a. Osan upeas a
asiakaskokemukses a muodos a a yysise ka ego ia . Näi ä o a laa u,
ympä is ö, hin a, uo e, kulje us, sijain i, saa a uus, ak i i ee i , alikoima,
pal elu ja saa u e a uus. (I ens & Shaw 2005, 17, 26; Julie 2014, 15.)
Tuo een muo oilu eli design aiku aa usein siihen pää ökseen a kaise as i,
minkä uo een asiakas ali see. Muo oilulla on aiku us a uo een
ulkonäköön, ainu laa uisuu een ja oiminnallisuu een, koe uun laa uun,
käy äjän yy y äisyy een ja b ändimieliku aan. Me kkiä, symbolia, lause a ai
sanaa, joka e o aa ja iden i ioi uo een, y i yksen, ai pal elun kilpailijois aan,
ku su aan b ändiksi. Tuo e oi kuulua johonkin ie yyn uo epe heeseen ai
olla i senäinen. Hin a-laa usuh eella on aiku us a kulu ajan os amiseen. Jos
kulu aja ei ole yy y äinen os e un uo een hin a-laa usuh eeseen, hän
aih aa me kkiä, kun ulee uuden os oksen aika. (Amb ose & Ha is 2010, 177;
Isohookana 2007, 50–51, 54.)

32
Ihmisen muis amisella ja muis illa on keskeinen ooli uo e alin oja ehdessä
ja ies innässä. Ais eja ja in e ak ii isuu a hyödyn ämällä oi aiku aa
uo eis a ai pal eluis a muodos u iin muis iku iin ja si en myös mieliku iin
niis ä. Kulu ajien os okäy äy ymisellä ja muis iku illa on yh eys. Mieliku a
o a logojakin ah empia aiku ajia. Käy äy ymis ämme ja aja uksiamme
ohjaa a mieliku a . Tekoja ja alin oja ohjaa a aja ukse muis a, e i
o ganisaa iois a sekä y i yksis ä, niiden pal eluis a sekä uo eis a ja ihmisis ä,
jo ka oimi a siellä. Mieliku ien muodos umiseen aiku a a muun muassa
ennakkoluulo , ha ainno , a o , iedo , a pee , asen ee ja kokemukse .
(Himpe 2006, 162, 174; Isohookana 2007, 19–20, 76; Linds om 2009, 63, 99.)
Vah ojen b ändien aiku us un eisiin, muis iin, me ki ys en luomiseen ja
pää öksen ekoon on suu empi kuin heikkojen b ändien. Os opää ökseen
aiku aa myös somaa ise me ki , jo ka o a kuin ai oissa ole ia oiko ei ä. Ne
muodos u a uumiinosien, käsi eiden sekä ais imus en ke juis a ja niiden
eh ä ä on yhdis ää unne ai kokemus ie yyn aadi uun eak ioon. Aiemma
kokemukse angais uksis a ja palkkiois a muodos a a pe us an näille
me keille. Nämä sama kogni ii ise oikopolu muodos a a suu en osan
os opää öksis ämme. Somaa ise me ki o a osaksi nuo uudes a ja
lapsuudes a pe iy y iä e leksiä, mu a luomme nii ä koko ajan lisää. Eli
pys ymme koko ajan ekemään enemmän os opää öksiä. Emme pys yisi
pää öksen ekoihin ilman somaa isia me kkejä oikeas aan ollenkaan.
(Linds om 2009, 134, 141–143.)
Os aessamme jo akin, uskon o, aikausko ja i uaali aiku a a kaikki
aja uksiimme – oli a ne si en ie oisia ai ali ajuisia. Kun kulu aja yhdis ä ä
b ändeihin ai uo eisiin aikauskoa ai i uaaleja, o a ne ” a u ampia”.
Nopeas i muu u a ja epä akaa maailma saa kaipaamaan u uja asioi a ja
pysy yy ä. Ri uaali , jo ka lii y ä uo eisiin, uo a un een johonkin
kuulumises a ja lohdus a. Tie ois en pää öksien ekemises ä ei ole joidenkin
uo eiden os amisessa ollenkaan kyse, aan kyseessä oi olla pikemminkin
i uaalinomainen käy äy yminen. Esime kkinä i uaalinomaises a
käy äy ymises ä oimi a yppy oi eiden os o ja käy ö. Uskonnoilla ja
menes yneillä b ändeillä on paljon yh eis ä. Mil ei kaikki joh a a uskonno
omaa a kymmenen yh eis ä ukipila ia, jo ka o a selkeä isio,
33
yh eenkuulu uuden unne, ais eihin e oa uus, al a ihollisiin nähden,
a inanke on a, symboli , sanoman julis aminen, i uaali , mys ee i sekä
lois on ja suu uuden ko os aminen. Ne b ändi ja uo ee , joilla on eni en
yh eis ä uskon ojen kanssa, menes y ä pa hai en. Hy änä esime kkinä äs ä
oimii Applen b ändiuskollisuus. (Linds om 2009, 110–111, 123–131.)
Asiakkailla on usei a odo uksia y i ykses ä jo ennen, kuin hän as uu sisälle
kauppaan. Nämä odo ukse muodos u a mainonnas a, b ändin imagos a,
kulu ajan aikaisemmis a kokemuksis a samanlais en y i ys en kanssa,
ihmis en puheis a y i ykses ä ja kokemuksis a muis a kaupois a, joiden
oiminnallisen yksi yiskoh ien kulu aja aja elee ole an samanlaisia. Y i yksen
ulee yli ää asiakkaan odo ukse , eikä ain py kiä pääsemään asiakkaan
odo us en asolle. (I ens & Shaw 2005, 25.)
4.3 Visuaalinen ma kkinoin i
Visuaalinen ma kkinoin i kuuluu osaksi y i yksen ma kkinoin i ies in ää, joka
kuuluu myynninedis ämisen ja mainonnan ka ego iaan. Ma kkinoin i ies in ä
on osa ma kkinoin ia. Ma kkinoin i ies innän osa-aluei a o a
myynninedis äminen, mainon a, henkilökoh ainen myyn i yö ja suhde oimin a.
Tiedo aminen y i yksen pal eluis a ja uo eis a o a sen eh ä iä
kilpailukeinoina. Y i yksen ma kkinoin i ies in ä on myös osa Design
Managemen ia, jonka osa-alueisiin kuuluu muun muassa y i yksen yysinen
ympä is ö, uo eiden ulkonäkö, henkilös ön käy äy yminen ja
ma kkinoin i ies in ä. Asiakkaan kokonais yy y äisyys ja sen sisäl ämä
lisäa o on Design Managemen in a oi e. (Nieminen 2004, 8–9, 55, 58.)
Visuaalinen ma kkinoin i on ma kkinoinnin osa-alue, jonka eh ä iä o a
y i yksen iden i ee in, a ojen ja pal elukul uu in isualisoin i, uo eiden ja
y i yksen esille lai aminen isuaalisen näy ä äs i sekä unne uksi ekeminen.
Lisäksi sen oimin aan kuuluu y i ysmieliku an aken aminen, uo eku an
ah is aminen, isuaalisin keinoin ah is aa asiakkaan os ohalua, myynnin
olyymin ah is aminen unne uuden ja y i ysku an a ulla, myynnin olyymiin
34
a ulla kanna a uuden lisääminen sekä muiden kilpailukeinojen
yh eis aiku uksen ah is aminen, joihin kuulu a ies in ä, hin a, uo e ja
saa a uus, joilla halu aan syne giae ua. Visuaalinen ma kkinoin i käy ää
isuaalisia he ä ei ä äyden ämään y i yksen ma kkinoin ikokonaisuu a.
Tuo eiden esiin uominen mahdollisimman myy inä ja halu a ina kuuluu
isuaalisen ma kkinoinnin a koi ukseen. Esillepanoja eh äessä ulee
kiinni ää huomio a muun muassa ä ioppiin, sommi eluun, alais ukseen,
yhmi elyyn, ilan käy öön oikein ja liikeidean isualisoimiseen. (Nieminen
2004, 8–9, 156, 159, 208.)
Y i ykses ä ekee unnis e a an sen isuaalinen iden i ee i. Y i yksen apoja
näkyä ja ies iä ulospäin o a muun muassa nimi, sijain i sekä oimi alo, logo,
sisus us, liikeme kki, ki jaisin yyppi ja unnus ä i . Tuo ee , mainon a,
pal elu , asiakaspal elu, oimin a ja akennukse o a kaikki ekijöi ä, jo ka
aiku a a y i ysku aan. Vähi äiskaupan ma kkinoin ike julla on ie ynlainen
imago a oi e eli se nouda aa samaa e baalis a sanomaa ja isuaalis a linjaa.
Tähän lii yy mainon a, myymälä- ja näy eikkunamainon a, myymälöissä ole a
uo eiden esillepano (ku a 8) ja myyjä. S a eginen eh ä ä ies innälle on
synny ää mieliku ia. (Isohookana 2007, 214–215; (Nieminen 2004, 15, 22,
25.)
Asia , joi a ihminen kuulee, näkee ja kokee, synny ä ä muis ijälkiä.
Kokeminen ja un eminen aiku a a y i yksen muis e a uu een ja
unnis e a uu een. Tähän aiku aa myös lapsenomainen oppimisp osessi.
Ku a 8. Pen ikin isuaalis a ilme ä Ro aniemen myymälässä. Oma a kis o.
35
Siispä, jos y i yksen isuaalinen muo o ja linja muu u a , ei niis ä silloin
muodos u enää selkeää ja käsi eellises i u ua mieliku aa.
Ma kkinoin i ies innän a ulla luo u mieliku a oi olla ä keä osa menes yksen
kannal a. Selkeän mieliku an b ändejä o a esime kiksi Faze in Sininen,
Coca-Cola ja Pen ik. (Nieminen 2004, 8, 25, 27.)
Tuo ee ja asiakassegmen i eli kohde yhmä ulisi a aina olla läh ökoh ana
koko konsep ille koskien y i yksen isuaalis a ma kkinoin ia. Tu kimus ie o
kohde yhmien os okäy äy ymises ä, elämän yylis ä ja pe soonallisuudes a
au aa uo eiden suun aamisessa oikeille segmen eille. ”Kenelle uo ee
ma kkinoidaan”, on ä keä kysymys. Millaisia asiakas yhmiä ja kei ä
a oi ellaan, o a ä kei ä asioi a oimialan ja si ä ma kkinoi an oimi a an
ohella. (Nieminen 2004, 14–15.)
Kun y i ys ies i ää uo eis aan ja i ses ään ma kkinoille, ulee sen huomioida,
e ä näköais in kau a ulee suu i osa in o maa ios a, joka apah uu ihmisen
ympä illä. Silmien kau a kulkee ensin jopa 85 % kaikes a ympä illä
apah u as a ies innäs ä ihmisen iedos oma omaan ja ie oiseen
aja usmaailmaan. 78% os opää öksis ä apah uu u kimuksien mukaan
näköais in uoksi. Myyn ipis eellä esillä ole a pal elu ai uo e on esi e ä ä
mahdolliselle os ajalle o eu uksen, esillepanon ja alikoiman osal a
pa haassa mahdollisessa emo ionaalisessa ja yysisessä kon eks issa.
Myyn i, joka on ma kkinoinnin olennainen osa, py kii huoleh imaan äs ä
eh ä äs ä. (Se a s 2006, 7, 9.)
Tuo eiden esillepano oi a olla e i asoilla. Nämä aso o a jalkojen, käsien,
silmien ja ha ujen ko keudella. Silmien asolla ole ia uo ei a käy e ään
kannus amaan he ä eos oksiin ja sillä ko keudella ole a uo ee uo a kin
eni en uo oa. Silmien ko keudella mainos e aan omia b ändejä ja yleises ikin
nii ä uo ei a, joi a jakelija halua a myydä in ensii isemmin näköhe moja
s imuloimalla ai sellaisia uo ei a, jo ka o a houku ele ampia. Käsien ja
silmien ko keude o a eni en käy e y aso esillepanoissa, sillä jalkojen
ko keus aiheu aa liian paljon ponnis eluja asiakkaalle uo een
saa u amiseksi ai näkemiseksi ja ha ujen ko keudella ole a uo ee ei ä
ole myöskään asiakkaiden ulo u issa. Jalkojen ko keudella ole a uo ee
36
myy ä 15 p osen ia, ha uko keudella ole a 10 p osen ia, käsien
ko keudella ole a 25 p osen ia ja eni en myy ä silmien ko keudella ole a
uo ee eli 50 p osen ia. Jo kin uo ee o a kui enkin poikkea ia, sillä ne
myy ä paikas a iippuma a. Työn ekijöiden eh ä änä on luoda angi se ia,
käy ännöllisiä ja aiku a ia esillepanoja, jo ka houku a a asiakkaa
os amaan. Vaikka isuaalinen aiku us on kiis a on, niin muu kin ais i ku en
haju-, un o- ja kuuloais i o a alkanee osallis ua esillepanojen maailmaan.
Esillepano on näissä ma kkinaolosuh eissa pää ekijä os ospää ös ä ehdessä.
Esillepanon aiku us os omää iin on aiku a a – kaupan sisällä ehdään 70
p osen ia os opää öksis ä. (Nieminen 2004, 178; Se a s 2006, 6–9.)
Vi ikkeellise ja iih eellise os oympä is ö ähi äiskaupoissa o a näky iä
me kkejä isuaalisen ma kkinoinnin me ki ykses ä. Nämä me ki näky ä
uo eiden esillepanojen yyleissä, i ikkeellisessä myymäläympä is össä,
näy ä issä näy eikkunamainonnoissa ja kaikkien näiden edellä maini ujen
menes yksekkäässä o eu amisessa. Os amisen helppou een oidaan
aiku aa esillepano a kaisuilla. Ta a , joilla uo ei a lai e aan esille eli
esillepano oidaan innas aa kilpailukeinoihin, sillä ne o a mahdollisuus
e o au ua kilpailijois a. Visuaalis a ma kkinoin ia oidaan käy ää messuilla,
näy eikkuna-, näy ely- ja myymälämainonnassa, uo eiden esillepanossa,
p omoo ioissa, näy elyissä, apah umama kkinoinnissa ja esime kiksi
uo eka alogien ku ausjä jes elyissä. (Nieminen 2004, 9, 12.)
Myyn ien lisääminen ja esillepanojen ekeminen on usein isualis ien eh ä ä.
Heidän ulee houku ella os aja as umaan myymälään sisään
ikkunaesillepanojen a ulla ja kie ämään esillepanojen ja ase elujen luona
myymälässä. Niiden eh ä ä on ohkais a os ajia pysymään kaupassa sekä
os amaan ja kokemaan posi ii inen myyn ikokemus. Ta koi us on saada
os aja ulemaan uudes aan myymälään. Tuo e-esi ely oi he ä ää uo een
eloon, jos se on hy in o eu e u. (Mo gan 2008, 18; Nieminen 2004, 18, 162.)
Visualis ien amma ikunnan aja ellaan syn yneen 1980-lu ulla, kun
myymälöiden joh aja säikäh i ä in e ne issä apah u an e-kaupan uhkaa
sekä maailmanlaajuis a aan umaa. Tämä sai heidä kyseenalais amaan
oi oa uoma omien osas ojen ky y ja laadun. Tällöin myymälöiden

37
isuaalises a puoles a as aa ia painos e iin käy ämään luo uu a
alenne uja uo ei a pu sua iin hyllyihin ja elineisiin. Ajan saa ossa heis ä on
ullu halu uja ja kunnioi e uja alun aikeuksien jälkeen. He uo a a
inspi aa ion läh ei ä, pal elui a ja kaupallisia älinei ä. Myymälän suunni elu
oi ukea menes yksekäs ä myyn is a egiaa ja ku aa b ändis ä. Y i yksen ja
uo een laa uku a saa ukea isuaalises a ilmees ä. (Mo gan 2008, 6, 31;
Nieminen 2004, 25.)
5 KÄYTTÄJÄKESKEINEN TUOTESUUNNITTELU
5.1 Yleises i
Käy äjäkeskeinen uo esuunni elu on osa eollis a muo oilua. Teollises a
muo oilus a on olemassa usei a mää i elmiä ja sen mää i eleminen ei ole
helppoa oiminnan muu u uuden ja e ilaisuuden uoksi. E äs unne u
eollisen muo oilun mää i elmä on Vic o Papanekin ”Design is he conscious
e o o impose meaning ul o de ”. Ke usen mukaan eollisen muo oilun
a koi us on uo aa pa empaa ympä is öä, jonka ihminen on aken anu . Tämä
onnis uu aide a, u kimus a ja eknologiaa yhdis ämällä
liike oimin aympä is össä. Käy ännön ongelman a kaiseminen esime kiksi
uo een a ulla on eollisen muo oilijan a koi us. (Ke unen 2001, 10–11, Vic o
Papanek 1971, 4.)
Kohde yhmälle uo e a suunni ellessa, o a heidän halunsa, ei ä kä
pelkäs ään a peensa huomion koh eena. Käy äjän odellise oi ee ,
keskeisimmä a o ja a pee , jo ka lii y ä niihin, o a suunni elijan e sinnän
koh eina. Suunni elijan ulisi eläy yä mahdollisimman hy in käy äjien haluihin
sekä aa imuksiin ja py kiä ekemään se oma näkemyksensä si uun
yön äen. Kun käy e ään mene elmiä, joilla ke ä ään osiasioi a käy äjien
38
elinympä is öis ä ja oiminnas a sekä mielipi eis ä koskien esime kiksi heidän
oi ei aan, a omaailmojaan ja halujaan, ke ä ään käy äjä ie oja. Tuo een
kiinnos a uuden nos amiseksi, on suunni elijan odella ä keää un ea
kohde yhmänsä oimin amalli , a o ja a pee . Uuden uo een a peellisuus
ja kiinnos a uus aiku a a sen käy ööno on mo i aa ioon. Ku assa 9 on
esi e y Pen ikin Us a-ke amiikan käy öä. (Huo a i, Koskinen, Laakko &
Lai aka i-S ä d 2003, 9, 16, 25.)
Bax e in mukaan uo e, joka on halu a a objek i, on houku ele a. Asiakas
haluaa omis aa uo een, joka saa hänen huomionsa isuaalisella
mielly ä yydellään. Oli se si en ku a esi eessä ai näky kaupassa – hän
kokee mielly ä än un een ja posi ii isen ensi aiku elman sii ä. Tuo een
houku ele uus oidaan jakaa kolmeen osaan: 1) Symbolinen houku ele uus,
2) Aikaisemma hy ä kokemukse uo ees a sekä 3) Tuo een seman inen ja
unk ionaalinen houku ele uus. (Bax e 1996; Ke unen 2001, 16–17.)
Käy äjien olisi hy ä olla kehi yksessä mukana, e ä saa aisiin mää i el yä
aa imukse sekä es ien a ulla palau e a suunni elu a kaisuis a.
Vaa imuksia oi olla e ilaisia, ku en nopeus, luo e a uus ai a kkuus. Jo a
saa aisiin suunni elun kaikki näkökohda huomioi ua, ulisi suunni elu iimissä
olla e ilaisia ihmisiä. Suunni elu iimin monipuolisuus on ä keää. Siinä oi olla
esime kiksi asiakkai a, ma kkinoijia, ohjelmoijia, käy e ä yysasian un ijoi a ja
loppukäy äjiä mukana. Suunni elmia oidaan esi ää käy äjille esime kiksi
Ku a 9. Pen ikin Us a -ke amiikkaa käy össä. Pen ik Oy.
39
e ilaisen p o o yyppien ai skenaa ioiden a ulla. Käy äjien palau eiden,
isuaalis en mallien ja ulos en a ulla oidaan pa an aa jä jes elmää as ei ain
eli i e oida si ä niin kauan, kunnes aa imukse äy y ä . Käy äjil ä ke ä y
palau ee oi a ihja a uo esuunni elun a pei a ule aisuudessa, joh aa
yksi yiskoh ien muu oksiin uo eessa ja a ioida suunni elun onnis umis a.
Käy äjäkeskeinen suunni elup osessi oi uoda sosiaalisia ja aloudellisia
hyö yjä, ku en pa empia jä jes elmiä. (Huo a i ym. 2003, 13, 19.)
Tie ynlaisen os okäy äy ymisen syiksi oi a nous a aikeas i mää i el ä ä
ekijä , joi a kohde yhmillä on. Tällaisia o a esime kiksi ennakkoluulo ,
asen ee , a omaailma ja kauneuskäsi ykse . Liike oiminnan ulos ja
asiakas yy y äisyys ke o a pal elun ai uo een onnis umises a. Asiakas
os aa si ä, mi ä uo e ekee hänen hy äkseen, ei i se uo e a. Asiakkaan
a pee ja uo een laa u o a aina keskenään suh eessa. Näi ä a pei a ei ä
aina mää i ele uo een kalleus ai pa emmuus. Kulu aja o a oppinee
aa imaan laa ua uo eil a kilpailun ko e essa kaikilla ma kkinoilla. Kulu ajien
os okäy äy yminen on usein keino, jolla suunni elija saa palau e a, sillä
ii ä än kohdis e ua ai au omaa is a palau e a ei useinkaan ma kkinoil a
saa. (Huo a i ym. 2003, 15; Ke unen 2001, 54.)
Käy äjäkeskeisen suunni elun aus alla ole ia pe iaa ei a o a :
Käy äjäkeskeisyys, eli käy äjän näkökulman mie iminen suunni elijan
oimes a, on pakollis a empii isessä käy äjä u kimuksessa.
Käy äjäkeskeisessä uo ekehi yksessä käy e y mene elmä oidaan jakaa
seu aa alla a alla: Aineis onke uu apa mää i ää käy e yjä mene elmiä.
Mene elmis ä on mahdollis a käy ää esime kiksi ha ainnoin i- ja
haas a elupe us eisia, i sedokumen oi ia sekä iedonke uu a almiis a
läh eis ä. Tilanne mää i ää ali u mene elmä ja a e mää i ää mene elmien
alinna , sillä jokaisella suunni eluongelmalla on oma e i yispii eensä, jo ka
a i se a huomio a. (Huo a i ym. 2003, 20, 22.)
Jos u un käy äjä yhmän un eminen on huonoa ai on ha ai u uusi
käy äjä yhmä, silloin käy e ään käy äjä u kimuksen mene elmiä. Pa as
ajankoh a si ä olisi käy ää silloin, kun e si ään konsep isuunni elun
läh öpis eiksi ideoi a, ai uo ekonsep eja suunni ellaan. Jos on monia a oinna
40
ole ia aih oeh oja, hy in o eu e un käy äjä u kimuksen a ulla saadaan
aja ua ja p io isoi ua aih oehdo . Ma kkinoilla ja uo an o aiheessa ole ille
uo eille muu os en ekeminen on aikeaa. Näi ä muu oksia on mahdollis a
ehdä as a seu aa aan uo esukupol een. Tyypillinen käy äjä u kimuksen
ajankoh a onkin uo ekehi yksen alku aiheissa. Käy äjä u kimus a oidaan
käy ää myös silloin, kun halu aan ennakoida ongelmia, aikka käy äjä
olisi a kin yy y äisiä jo olemassa ole iin uo eisiin. Jos nykyise uo ee ei ä
as aakaan käy äjien a peisiin, ulee kiinni ää huomio a niiden
muu amiseen ai poh ia aja us a uuden uo een ekemises ä, jolla pal ella
käy äjien a pei a. (Huo a i ym. 2003, 21.)
5.2 Käy äjä u kimus
Ku en kaikessa muussakin u kimuksessa, myös eollisen muo oilun
u kimuksen päämää iä o a uuden iedon uo aminen oiminnan pe us eisiin
ai ongelman a kaiseminen. Jo a muo oilija pys yisi suunni elemaan
kilpailukykyisiä uo ei a, hän a i see yhä enemmän ie oa. (Ke unen 2001,
109–110.)
Käy äjäkeskeisen uo ekehi yksen mene elmiä o a ie ojen ke uu joko
esime kiksi almiis a läh eis ä aus a iedon kau a, ku en a ikkelei a
u kimuksia aihees a lukemalla, ai käy äminen oisenlaisia mene elmiä
käy äjä iedon ke uuseen, ku en ha ainnoin ia, es ejä, osallis umis a,
i sedokumen oin ia, ai haas a eluihin pe us u ia mene elmiä eli haas a eluja,
kyselyi ä ja yhmähaas a eluja. Näi ä mene elmiä ku su aan
käy äjäkeskeisen uo ekehi yksen mene elmiksi. (Huo a i ym. 2003, 20, 25,
28, 31, 36, 46, 53; Ke unen 2001, 63.)
Käy äjä u kimuksen hyödyllisyy een aiku aa se, ehdäänkö si ä sellaisien
käy än öjen mukaises i, jo ka o a ha ai u hy äksi sys emaa ises i.
Konsep ien uo aminen on useinkin käy äjä u kimuksen a oi e sen sijaan,
e ä suo anaisia uo ei a hio aisiin ma kkinoille. Tu kinnan monipuolisuus ja
loogisuus aiku aa usein ulos en hyödyllisyy een. (Huo a i ym. 2003, 10–11.)
47
haas a elu ilan eeseen, sillä iesin kaiken ule an ki ja uksi. Koska
haas a elujen nauhoi amiseen ei ollu a e a, nii ä ei myöskään li e oi u.
Haas a elu eh iin Ro aniemellä Pen ikin myymälässä 22.2.2020.
Haas a eluja ke yi 18 kappale a ja niihin meni aikaa noin 5–10 minuu ia pe
haas a el a a, iippuen asiakkaiden as auksien laajuudes a.
Haas a elupohjassa oli 10 ennal a suunni el ua kysymys ä, mu a jä in i selleni
apauden kysyä enemmän kysymyksiä, jos koin sen a peelliseksi.
Haas a elu oimi a kyselyä äyden ä inä, sillä niiden as auslukumää ä
e oa a hy in paljon oisis aan. Lisäksi Ys ä äklubilaisia on pi kin Suomea ja
haas a elu eh iin ain yhdessä myymälässä Ro aniemellä. Sain siis ain
yhdellä alueella eh yjen haas a elujen ie oja. Tämän uoksi onkin hy ä, e ä
Ys ä äklubilaisia asuu ympä i Suomea eli kyselyyn as auksia uli ole e a as i
ympä i Suomea. Haas a elukysymyksien pohja ja niiden a koi ukse käydään
seu aa aksi yksi yiskoh aises i läpi.
Aluksi mahdollisil a haas a eluun osallis ujil a kysy iin, oliko asiakas os anu
Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Jos oli, niin haas a el a a pys yi osallis umaan
u kimukseen. Tässä aiheessa haas a el a an ikä ja sukupuoli a ioi iin
haas a elu ilan eessa. Näin sain anonyymis i ka ego isoi ua henkilön
as aukse (esime kiksi 30–35- uo ias nainen ke oi näin haas a elussa…).
Haas a el a al a kysy iin, mis ä päin asiakas oli, Ro aniemel ä ai
ulkopaikkakunnal a? Tämä oli mielenkiin oinen kysymys, koska Ro aniemellä
on no maalis i paljon u ismia. Halusin ie ää, kuinka ämä näkyi myymälässä.
Haas a el a al a kysy iin kolmanneksi, mikä asiakkaan sai ulemaan änään
liikkeeseen. Tällä halusin sel i ää, oliko asiakas ullu liikkeeseen
suunni ellus i ai poikkesiko hän ain ohikulkuma kalla liikkeeseen sisään.
Neljäs kysymys koski ke amiikka-as ioiden os opää ös ä. Haas a el a al a
kysy iin: ”Mi kä asia o a aiku anee pää ökseesi os aa ke amiikka-
as ioi a?” Kysymykseen olisi oinu a jo a suo a aih oehdo , mu a kysymys
jä e iin a oimeksi, jo a as aaja ei saisi mi ään aiku ei a ai ohjaus a
as auksiinsa. Tällä kysymyksellä halusin ie ää, mi kä asia o a nii ä ekijöi ä,
jo ka o a saanee asiakkaan os amaan Pen ikin ke amiikka-as ioi a.

48
Viides kysymys koski ke amiikka-as ioiden esillepanoa ja myyjien a joaman
a un aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Halusin sel i ää, onko
ke amiikan esillepano myymälässä ai myyjien a joama apu aiku anu
henkilön os opää ökseen. Jos on, niin mi en? Tällä kysymyksellä halusin
ie ää, onko jokin ase elma inspi oinu asiakas a niin paljon, e ä hän on
pää yny os amaan uo een ai onko ken ies myyjän apu au anu asiakas a
ekemään os opää öksen. Toki, onhan näillä seikoilla oinu olla asiakkaan
mieles ä nega ii inenkin aiku us os opää ös ä aja ellen. Siksi halusin ie ää,
mi en nämä seika o a aiku anee asiakkaaseen, jos mi enkään.
Kuudennessa kysymyksessä kysy iin, onko asiakas os anu ke amiikka-
as ioi a i selle ai lahjaksi jollekin muulle. Tällä halusin sel i ää, os aako
asiakas ke amiikka-as io a pelkäs ään i selleen, lahjaksi muille ai kumpiakin.
Tämä kysymys oimi myös seu aa alle kysymykselle pohjus uksena.
Sei semäs kysymys kuuluikin näin: ”Ke o esime kki, millaisessa ilan eessa
sekä seu assa ja mi en näe i sesi/lahjan saajan käy ämässä uo e a.” Tällä
kysymyksellä halusin ie ää, millaisessa ympä is össä asiakas ku i elee
uo e a käy e ä än sekä mi en ja millaisessa seu assa asiakas i se käy ää
uo e a.
Kahdeksannessa kysymyksessä kysy iin ke amiikan esillepanos a. Kysymys
oli muodossa: ”Vas aako ke amiikan esillepano myymälässä eidän
käy ö o umuksianne? Kyllä/ei, miksi?” Tällä halusin sel i ää asiakkaan omia
ke amiikka-as ioiden esillepanojaan ja kuinka hy in ne as asi a myymälän
esillepanoja.
Yhdeksäs kysymys oli muodossa: ”Kiinnos aisiko ei ä ie ää enemmän
Pen ikin uo eis a? Jos, niin millaisia asioi a?” Halusin ie ää, olisiko
asiakkaalla jo ain mielenkiinnonkoh ei a Pen ikin uo ei a koh aan, joi a hän
haluaisi uoda haas a elussa apaas i esiin.
Viimeinen eli kymmenes kysymys oli muodossa: ”Olisiko eillä ielä jo ain, mi ä
haluaisi e lisä ä?” Tällä kysymyksellä halusin a mis ua, e ä asiakkaalla ei
jääny mi ään as aama a, joka olisi jääny hän ä häi i semään, ai mui a
puu u ia kommen eja.
49
Lopuksi haas a el a aa kii e iin haas a eluun osallis umises a ja hänelle
a jo iin haas a elus a palkin o Pen ikin mansikka- ai i amisukon ehdin
muodossa. Haas a elun as aukse ki ja iin ielä jä jes elmällises i
ie okoneelle lapuil a, jo a niiden käsi eleminen helpo uisi.
6.2 Kysely
Kysely koos ui 19 kysymykses ä, joissa oli mukana lämmi elykysymykse .
Kyselyllä halusin ie ää Pen ikin kan a-asiakkaiden ke amiikka-as ioiden
käy ämises ä ja os amises a. Kysely oli kahden iikon ajan a oin in e ne issä
kaikille Pen ikin Ys ä äklubilaisille eli kan a-asiakkaille, jo ka o a sallinee
sähköpos i ies i Pen ikil ä. Kysely on eh y Googlen Fo ms -ohjelmalla ja sen
ekemiseen meni a ioidus i noin sei semän minuu ia. Kyselyyn as aamalla
oli mahdollis a osallis ua halu essaan kilpailuun, jossa kolmelle kyselyyn
osallis uneelle ja sähköpos iosoi een jä äneelle a o iin Ha monia-
pussilakanase i, jossa on kaksi pussilakanase iä. Kyselyyn osallis ujille
ke o iin kyselyn johdannossa ja loppu eks issä, e ä kyselyyn osallis u aan
anonyymis i. Lisäksi ke o iin, e ä kysely ehdään Pen ikin ja Lapin yliopis on
kanssa yh eis yössä ja sen ie oja käy e ään ain ämän u kimuksen pii issä.
Oli oi o a aa, e ä kyselyyn osallis uisi mahdollisimman mon a henkilöä, jo a
sen ulokse olisi a luo e a ia.
Pyysin neljää ys ä ääni ekemään kyselyn es iksi, e ä saisin ie ooni kyselyn
äy ämiseen mene än ajan ja mahdollisia ongelmakoh ia. Sel isi, e ä kyselyn
ekemiseen menee aikaa koh uullinen aika, alle sei semän minuu ia, ja
ko jasin muu aman sanamuodon palau een pohjal a. Kysely oli a oinna
Pen ikin Ys ä äklubilaisien as auksille kahden iikon ajan helmikuun ja
maaliskuun aih eessa 2020.
Kysely läh i Pen ikin Ys ä äklubilaisille suomeksi 20.2.2020 sähköpos illa
Pen ikin uu iski jeen yh eydessä. Viimeinen mahdollinen päi ä as a a
kyselyyn oli 5.3.2020. Uu iski jeen sai 101 830 ihmis ä, jois a 46 983 oli
a annu sen. Kun kysely läh i kan a-asiakkaille, jo ensimmäisen päi än
50
pää eeksi oli as auksia ke yny 689 kappale a. Kaiken kaikkiaan kyselyyn
as asi 1101 henkilöä. A on aan pys yi osallis umaan kyselyn äy e yään
apaaeh oises i jä ämällä sähköpos iosoi een kyselyn loppuosaan. Niiden
kyselyyn as anneiden kesken, jo ka oli a jä änee sähköpos iosoi eensa,
a o iin kolme palkin oa. Suo i in a onnan ali semalla sähköpos iosoi eis a
oi aja sa unnaisessa jä jes yksessä ja äli in a o u sähköpos iosoi ee
Pen ikille. Pen ik hoi i a onnan palkin ojen jakamisen.
Kyselyssä oli e ilaisia apoja as a a kysymyksiin: a a a alla
as auslaa ikolla, as aamalla yksi koh a, moni alin akysymykse ja osia,
joihin oi as a a ki joi amalla a oimes i as auksen i se haluamaansa
muo oon. Kyselyssä oli kyselyn as aajalle pakollisia koh ia (me ki y ähdellä
lomakkeeseen) ja apaas i as a a ia koh ia. Kyselyssä oli myös sulje uja ja
a oimia kysymyksiä. Kysymykse oli a sijoi e u kyselyssä aihealuei ain, jo a
kysymykse ulisi a loogisessa jä jes yksessä kyselyn ekijälle.
Kyselyn alussa sel i e iin käy äjäs ä ikä, sukupuoli, uodessa ke amiikkaan
käy e y keskimää äinen summa ja millainen Pen ikin ke amiikan käy äjä
as aaja on. Nämä kysymykse oimi a ikään kuin lämmi elynä kyselylle,
mu a au oi a aken amaan myös ku aa käy äjäs ä.
Ensimmäisessä kysymyksessä käy äjän iän mää i ämiseksi oli kyselyssä
e ilaise iän mää ee , jois a oli mahdollis a ali a yksi. Vaih oehdo oli a : ”Alle
18”, ”18–25”, ”26–35”, ”36–45”, ”46–55”, ”56–65” ja ”Yli 65- uo iaa ”. Tällä
kysymyksellä halusin sel i ää, minkä ikäisiä kyselyyn as aaja o a .
Kyselyssä oinen kysymys koski as aajan sukupuol a. Vaih oeh oja oli kolme
e ilais a: ”Nainen”, ”Mies” ja ”Jokin muu”. Tällä halusin sel i ää, mi ä
sukupuol a as aaja o a .
Kolmannessa kysymyksessä käy äjän ahankäy ö Pen ikin ke amiikka-
as ioihin oli ali a issa a a a alla as auslaa ikolla, jossa pienin summa oli 0
eu oa ja suu in summa oli 450 eu oa ai enemmän. Välissä ole a summa
pienimmäs ä suu empaan oli a : alle 50 €, 50–100€, 150–250€, 250–350€ ja
350–450€. Vas auksella saa iin sel ille ke amiikkaan uosi ain käy e y
summa.
51
Neljännessä kysymyksessä sel i e iin, mi en käy äjä käy ää Pen ikin
ke amiikka-as ioi a, jos hänellä on nii ä. Kysymys olikin muodossa: ”Mikä
ku aa sinua pa hai en?” Seu aa is a aih oehdois a pys yi ali semaan yhden
aih oehdon: ”Minulla ei ole Pen ikin ke amiikka-as ioi a.” ”Käy än Pen ikin
ke amiikka-as ioi a yksi äin.” ”Käy än Pen ikin ke amiikka-as ioi a sa joi ain.”
”Käy än Pen ikin ke amiikka-as ioi a yksi äin sekä sa joi ain.”
Viidennessä kysymyksessä käy äjäl ä kysy iin, kuinka usein ämä os aa
ke amiikka-as ioi a Pen ikil ä. Vas aaja pys yi as aamaan kysymykseen
ali semalla yhden seu aa is a kysymyksis ä: ”Useas i uodessa”, ”1–2 ke aa
uodessa”, ”Pa in uoden älein”, ”Ke an iidessä uodessa ai ha emmin”
ja ”En koskaan”. Tällä kysymyksellä halusin sel i ää, kuinka usein kyselyn
as aaja os aa ke amiikka-as ioi a Pen ikil ä.
Kuudennessa kysymyksessä käy äjä ali si jokaisen kysymyksen kohdalla
ekemisen ois u uudes a i selleen sopi imman. Nämä ekemisen ois u uu a
ku aa a aih oehdo oli a : ”Lähes aina”, ”Usein”, ”Joskus”, ”Ha oin” ja ”En
koskaan”. I se kysymys kuului: ”Mi en os a Pen ikin ke amiikka-as ioi a?”
Käsi ee , joi a a ioi iin edellä maini uilla ekemisen ois u uu a ku aa illa
aih oehdoilla, oli a ”He ä eos oina”, ”Ve aillen ja suunni ellen”, ”Odo an
hy ää a jous a” ja ”Henkilökun a au aa pää öksessä”. Kysymyksellä halusin
sel i ää, kuinka ha ki ua ke amiikka-as ioiden os aminen on. Oheisessa
ku assa (ku a 11) näkyy, millaisia aih oeh oja as auksille oli kyselyssä.
Sei semännessä kysymyksessä pe ehdy iin siihen, millainen käy äjän a e
on os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Kysymyksessä käy e iin samanlais a
ekemisen ois u uuden a ioimis a, ku en kuudennessa kysymyksessä. Tällä
ke aa a ioi a a käsi ee oli a : ”Lahjaksi”, ”Yksi äin”, ”Sesonkiin”, ”Sa jan
ja keeksi” ja ”Uniikki uo eeksi”.
Ku a 11. Osa kyselys ä. Google Fo ms.
52
Kahdeksannessa kysymyksessä keski y iin asioihin, jo ka aiku a a
käy äjän pää ökseen os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Tässäkin
kysymyksessä käy e iin samanlais a ekemisen ois u uudella a ioi aa apaa
kysyä, ku en kahdessa edellisessä kohdassa. Tässä kysymyksessä
a ioi a a käsi ee oli a : ”B ändi”, ”Design”, ”Laa u”, ”Hin a”, ”Suunni elija”,
”Suomalaisuus”, ”Tuo een a ina”, ”Käy ännöllisyys”, ”Ekologisuus” ja
”Uniikkius”. Tällä kysymyksellä saa iin hy ää ie oa sii ä, millainen käy äjän
a omaailma on, joka ohjaa os amis a ja käy ämis ä.
Yhdeksännessä kysymyksessä käy äjäl ä kysy iin, onko uo eiden ase elulla
ollu aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Vas aus aih oehdois a
uli ali a yksi. Vaih oehdo oli a : ”Ei”, ”En muis a”, ”Kyllä (ke o esime kki
koh aan "Muu")”. Jos käy äjä as asi kyllä, uli hänen as a a omin sanoin
sa akkeeseen ki joi amalla esime kki koe us a uo eiden ase elun
aiku ukses a os opää ökseen.
Kymmenes kysymys kuului: ”Mi ä ke amiikka-as ioi a käy ä , jos e käy ä
Pen ikin ke amiikka-as ioi a?” Tähän kysymykseen käy äjällä oli apaus
ki joi aa as aus sa akkeeseen. Kysymykseen kyselyn äy äjällä ei ollu
pakko as a a. Vaikka käy äjä kuuluukin Ys ä äklubiin, ei hänellä äl ämä ä
ole Pen ikin ke amiikka-as ioi a ko onaan, ai on myös mui a kuin Pen ikin
ke amiikka-as ioi a.
Yhdennessä ois a kysymyksessä halusin sel i ää käy äjän omaa näkemys ä
i ses ään ke amiikka-as ioiden käy äjänä ja kamalla jo aloi e ua lause a
i selle sopi alla ja kolla. Kysymys oli muodossa: ”Mikä näis ä ku aa sinua
pa hai en? Käy än ke amiikka-as ioi a…” Käy äjä pys yi ali semaan yhden
seu aa is a aih oehdois a: ”alle uoden ja os an si en uusia”, ”niin kauan kuin
ke amiikka ei näy ä anhal a. Välillä on hy ä päi i ää as ioi a” ja ”niin kauan
kuin mahdollis a.”
Kahdennessa ois a kysymyksessä kysy iin: ”Miksi käy ä Pen ikin ke amiikka-
as ioi a?” Vas aaja pys yi ki joi amaan as auksen a oimeen koh aan. Ku en
kysymys kuuluikin, ällä kysymyksellä halu iin sel i ää as aajan i sensä
ilmaisemana, miksi hän käy ää Pen ikin ke amiikkaa.

53
13. kysymyksen kohdassa käy e iin jo u uksi ullu a apaa a ioida ekemisen
ois u uu a. Käy äjäl ä kysy iin, mi en hän käy ää Pen ikin ke amiikka-
as ioi a. Aikamää eillä mää i el ä ä käsi ee oli a : ”Yhdis än myös muihin
as ias oihin”, ”A kika auksessa”, ”Juhlaka auksessa esim. almis ujaise ”,
”Sesonkika auksessa esim. jouluna”, ”Sisus uksessa” ja ”Jo enkin muu en”.
Kysymyksellä halusin sel i ää, mi en käy äjä käy ää Pen ikin ke amiikka-
as ioi a ja kuinka usein.
14. kysymyksessä kysy iin: ”Millaisessa seu assa käy ä Pen ikin ke amiikka-
as ioi a?” Vaih oehdo oli a seu aa a : ”Yksin”, ”Ys ä ien kanssa”, ”Pe heen
kanssa”, ”Su un kanssa” ja ”Työhön lii y issä ilaisuuksissa”. Kysymys oli
moni alin ainen eli as auksis a oli mahdollis a ali a yksi ai useampi.
15. kysymyksessä sel i e iin, mi ä käy äjä ekee ke amiikka-as ioille, kun hän
ei joko halua ai oi käy ää nii ä enää esime kiksi ikkou umisen uoksi.
Kysymys kuuluikin: ”Mi ä ee ke amiikka-as ioille sen jälkeen, kun e oi ai
halua käy ää nii ä enää?” Vas aus aih oehdo oli a : ”Lai an oskiin”,
”Lahjoi an ai myyn e eenpäin”, ”En mi ään e i yis ä, lai an ne kaapin pe älle,
jonne ne unoh u a ”, ”Jos mahdollis a, niin ja kokäy än esim. sisus uksessa ai
aikkapa mosaiikkiin” ja ”Muu…”. Tämä oli myös moni alin akysymys. Tällä
kysymyksellä saa iin ie oa käy äjän suh au umises a ke amiikka-as ioihin
oman käy ön loppu aiheessa.
16. kysymys sel i i käy äjän suhde a Pen ikin ke amiikka-as ioihin. Kysymys
oli muodossa: ”Mi ä Pen ikin ke amiikka-as ia me ki se ä sinulle?” Käy äjä
ki joi i pakollisen as auksen omin sanoin a oimeen sa akkeeseen.
17. kysymyksessä käy äjällä oli mahdollisuus ki joi aa halu essaan
kommen eja lii yen Pen ikin ke amiikka-as ioihin. Tällä kysymyksellä halusin
ie ää, millais a sano a aa käy äjillä on Pen ikin ke amiikas a.
18. kysymys an oi käy äjälle mahdollisuuden an aa palau e a kyselyn
ekijälle. Palau een a koi us oli kehi ää i seäni kyselyjen ekijänä.
Viimeinen eli 19. kysymys lii yi kyselyn palkin oon. Kyselyyn osallis unu
henkilö pys yi jä ämään sähköpos iosoi eensa, jos halusi osallis ua palkinnon
a on aan.
54
7 AINEISTON ANALYSOINTI
7.1 Haas a elu
Kä in läpi kaikki haas a elujen as aukse ja ki joi in ne e ikseen ylös ielä
muis ilapuille. Käy in muis ilappuja (ku a 12) apuna hahmo aessani
as auksien aihepii ejä eli millaisia eemoja as auksissa oli. Teemois a
muodos in ielä yyppejä, joi a käyn läpi ässä a kemmin kysymys ke allaan.
Haas a eluihin osallis ui Pen ikin Ro aniemen myymälässä 22.2.2020 18
henkilöä. Kaikki haas a eluihin osallis unee oli a naisia. Ro aniemel ä
osallis ui 15 henkilöä eli 83,3 % haas a el a is a sekä Kemijä el ä,
Sodankyläs ä ja Jy äskyläs ä kus akin yksi henkilö eli kukin näis ä osallis uja
as asi e ikseen noin 5,5 % haas a el a is a. Näiden haas a el a ien
pe us eella oi pää ellä, e ä suu in osa Pen ikin Ro aniemen myymälässä
ie aile is a asiakkais a on naisia ja lisäksi he asu a samalla paikkakunnalla,
jossa myymälä sijai see. Ku a 13 on o e u haas a elu ilan eessa.
Ku a 12. Haas a elujen analysoin ia. Oma a kis o.
55
A ioimme haas a el a ien iän ki ju ini kanssa haas a elu ilan een ollessa ohi.
18–25- uo iai a oli yksi henkilö eli noin 5,5 % haas a el a is a, 26–35- uo iai a
oli kaksi henkilöä eli 11,1 % haas a el a is a, 36–45- uo iai a oli 4 henkilöä eli
22,2 % haas a el a is a, 46–55- uo iai a oli 5 henkilöä eli 27,8 %
haas a el a is a, 56–65- uo iai a oli 2 henkilöä eli 11,1 % haas a el a is a ja yli
65- uo iai a oli 4 henkilöä eli 22,2 % haas a el a is a. Sijoi in ikäa io samalle
ikäas eikolle, jo a käy in kyselyissä.
Haas a el a il a kysy iin, mikä oli saanu heidä ulemaan myymälään. 12
ihmis ä eli 66,7 % oli ullu ka selemaan myymälään, 2 haas a el a aa eli 11,1
% as anneis a oli ullu a jouksen pe ässä os amaan uo ei a ja neljällä eli
22,2 % haas a el a is a oli muu os o a e. Vas auksis a käy ilmi, e ä suu i osa
haas a el a is a oli poikennu ka selemaan uo ei a ilman mi ään e illis ä
syy ä, ohikulkuma kalla. Tämän pe us eella oisi pää ellä, e ä asiakkailla on
a e ka sella uo ei a, os aa uo ei a ja osalla on a e saada alennus a
hinnois a, jo a he os aisi a uo ei a. Esime kkilauseen haas a el a a on yksi
esime kki ohikulkuma kalla myymälään poikkea as a asiakkaas a:
“Täällä käyn aina pyö äh ämässä ja ka selemassa onko jo ain uu a.”
- Nainen, yli 65- uo ias
Haas a el a il a kysy iin, mikä on aiku anu ke amiikka-as ioiden
os opää ökseen. Osa as asi suo aan esime kiksi ”kauneus”, mu a osan
as aukse oli a monimuo oisempia. Tyypi elin as aukse eemojen
mukaan: esime kiksi ”kauneus” meni ulkonäön ja muo oilun aihepii iin. Osa
Ku a 13. Haas a elu Pen ikin asiakkaalle. Oma a kis o.
56
as aajis a sanoi useamman kuin yhden asian. Seu aa aksi ke on, kuinka
as aukse jakau ui a . Ulkonäkö ja muo oilu oli aiku anu os opää ökseen
10 as aajalla eli 55,6 % haas a el a is a, laadukkuus ja kes ä yys oli
aiku anu 6 henkilöllä eli 33,3 % haas a el a is a, sa jan ke ääminen aiku i
4 henkilöllä eli 22,2 % haas a el a is a ja käy ännöllisyys 2 henkilöllä eli 11,1
% haas a el a is a. Seu aa a maini u asia aiku i a kukin yhdellä henkilöllä
eli noin 5,5 % haas a eluun as anneis a: ko imaisuus, a joushin a ja
luonnonläheisyys sekä Pen ikin uo eis a pi äminen. Täs ä oimme pää ellä,
e ä haas a el a ien ke amiikan os opää ökseen aiku i eni en uo een
ulkonäkö ja muo oilu. Toiseksi eni en haas a elijoilla aiku i uo een
laadukkuus ja kes ä yys. Kolmanneksi eni en os opää ökseen aiku i
käy ännöllisyys. Asiakkailla on siis os opää ös ä ehdessä ie y a e uo een
ulkonäölle, muo oilulle, laadukkuudelle, kes ä yydelle, ie yn sa jan
ke äämiselle ja käy ännöllisyydelle. Haas a elujen lukumää än uoksi myös
maininnan saanee aiku a a asia olisi hy ä o aa huomioon. E äs
haas a el a a ke oi syis ään os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a näin:
“Kaunii a, aja omia, laadukkai a.”
- Nainen, noin 46–55- uo ias
Ke amiikan esillepanon ja asiakaspal elun aiku us os opää ökseen oli
haas a el a ien kesken selkeä. Teemoi elin ja yypi elin as aukse
seu aa as i: On aiku anu , ei ole aiku anu , ehkä on aiku anu ja en
muis a onko aiku anu . 55,6 % eli 10 haas a el a aa ke oi, e ä ke amiikan
esillepano ja asiakaspal elu oli aiku anu os opää ökseen. Ke amiikan
esillepano ja asiakaspal elu ei ole aiku anu 22,2 % eli 4 henkilön
os opää ökseen. Ehkä on aiku anu os opää ökseen as asi 16,7 % eli 3
henkilöä ja noin 5,5 % eli yksi ei muis anu , oliko ke amiikan esillepanolla ai
asiakaspal elulla ollu aiku us a. Vas aus en pe us eella on sel ää, e ä
ke amiikan esillepanolla ja asiakaspal elulla on usein aiku us a Pen ikin
ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Esime kkilauseessa e äs haas a el a a
ke oo omas a näkökulmas aan ke amiikan esillepanon aiku ukses a
os opää ökseen näin:
63
käy e ään yksi äisiä ke amiikka-as ioi a myös muis a as iasa jois a lisäksi.
Vas aajis a pienin osa eli he, joilla ei ole Pen ikin ke amiikka-as ioi a, o a
saa anee os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a esime kiksi muille lahjaksi.
Ku assa 18 on esi e y kyselyn 5. kysymyksen as auksia. Kyselyn
kysymykseen ”Kuinka usein os a ke amiikka-as ioi a Pen ikil ä?” as a iin
seu aa as i. Suu in osa kyselyyn as anneis a os i 1–2 ke aa uodessa
Pen ikil ä ke amiikka-as ioi a. Hei ä oli 46,4 % as anneis a eli 511 henkilöä.
Toiseksi eni en as aaja as asi a os a ansa ke amiikka-as ioi a Pen ikil ä
pa in uoden älein. Hei ä oli 25,6 % as anneis a eli 282 henkilöä.
Kolmanneksi eni en henkilöis ä as asi os a ansa ke amiikka-as ioi a
Pen ikil ä ke an iidessä uodessa ai ha emmin. Hei ä oli 14,3%
as anneis a eli 157 henkilöä. Toiseksi ähi en as aajis a as asi os a ansa
Pen ikin ke amiikka-as ioi a useas i uodessa. Hei ä oli 11,4 % as anneis a
eli 125 henkilöä. Vähi en as anneis a ei koskaan os a Pen ikil ä ke amiikka-
as ioi a. Hei ä oli 2,4 % as anneis a eli 26 henkilöä.
Vas auksis a oi pää ellä, e ä selkeäs i suu in osa Ys ä äklubilaisis a os aa
Pen ikin ke amiikka-as ioi a 1–2 ke aa uodessa sekä pa in uoden älein.
Pienellä osalla on a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a useas i uodessa.
Vas aajis a löy yy myös hei ä, jo ka ei ä os a Pen ikin ke amiikka-as ioi a. On
mahdollis a, e ä he saa a nii ä lahjaksi. Ke an iidessä uodessa ai
ha emmin ke amiikkaa os a ia oli myös jonkin e an. Ke amiikka
ma e iaalina on myös kes ä ää, ku en Ke amiikka-kappaleessa ke o aan.
Os ojen ha uus oi joh ua myös äs ä asias a. Vas auksia ka somalla oi
myös poh ia, e ä ehkäpä ke amiikkaa ei os e a ko in usein sii ä syys ä, e ä
1101 as aus a
Ku a 18. Kyselyn as auksia, 5. kysymys. Google Fo ms.

64
asiakkaa o a yy y äisiä os amiinsa ke amiikka-as ioihin. Voisikin aja ella,
e ä Pen ikin ke amiikka on kes ä ää niin käy össä kuin ulkonäöl ään. Pi ää
myös huomioida, e ä kyselyssä ei kysy ä ke amiikka-as ioiden mää ää, aan
os oke ojen mää ää. Asiakkaa han oi a os aa yhden ai useamman
kappaleen yhdellä ke alla.
Ku assa 19 on esi e y kyselyn 6. kysymyksen as auksia. Seu aa aksi
kyselyssä kysy iin asiakkaiden apaa os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Olin
mie iny almii as aus aih oehdo , jo ka oli a he ä eos ona, e aillen ja
suunni ellen, hy än a jouksen odo aminen ja henkilökunnan au aminen
pää öksessä. Lisäksi as aajien uli ali a aih oehdois a se, kuinka usein
os aa ie yllä apaa Pen ikin ke amiikka-as ioi a.
Joskus he ä eos ona Pen ikin ke amiikka-as ioi a os i suu in osa as aajis a.
Hei ä oli 49,7 % eli 547 henkilöä. Usein he ä eos oja as asi os a ansa 17,3
% as anneis a eli 191 henkilöä. Ha oin he ä eos ona Pen ikin ke amiikka-
as ioi a os a ia oli 15,9 % as anneis a eli 175 henkilöä. Lähes aina Pen ikin
ke amiikka-as ioi a he ä eos oksena os a ia oli 12,4 % as auksis a eli 136
henkilöä. Vähi en as aajis a 4,7 % eli 52 eli henkilöä as asi, e ä ei os a
koskaan he ä eos ona Pen ikin ke amiikka-as ioi a.
Vas auksis a oi pää ellä, e ä suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a os aa
Pen ikin ke amiikka-as ioi a he ä eos oksena joskus. He ä eos okse näy ä ä
jaka an kyselyn as aajia muu en asaises i. Usein, ha oin ja lähes aina
Ku a 19. Kyselyn as auksia, 6. kysymys. Google Fo ms.
65
he ä eos oksia eke iä oli suh eellisen saman e an as auksis a ja
huoma a an pieni osa as aajis a ei koskaan os a Pen ikin ke amiikka-as ioi a
he ä eos ona. Vas auksis a oidaankin ode a, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla
on a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a joskus he ä eos ona.
Pen ikin ke amiikka-as ioi a e aillen ja suunni ellen os aa Pen ikin kan a-
asiakkais a suu in osa usein. Hei ä on 32,8 % eli 361 henkilöä. Toiseksi eni en
e aillen ja suunni ellen os aa joskus 28,3 % as anneis a eli 312 henkilöä.
Kolmanneksi eni en eli lähes aina e aillen ja suunni ellen os aa 21,1 %
as anneis a eli 232 henkilöä. Toiseksi ähi en eli ha oin e aillen ja
suunni ellen os aa Pen ikin kan a-asiakkais a 13,0 % as aajaa eli 143
henkilöä. Ei koskaan e aillen ai suunni ellen os aa Pen ikin ke amiikka-
as ioi a ähi en eli 4,8 % as aajis a eli 53 henkilöä. Vas auksis a oi pää ellä,
e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e os aa Pen ikin ke amiikkaa e aillen ja
suunni ellen usein, joskus ai lähes aina huoma a as i enemmän kuin ha oin
ai ei koskaan suunni ellen ai e aillen.
Suu in osa kyselyyn as anneis a Ys ä äklubilaisis a os aa usein Pen ikin
ke amiikka-as ioi a odo amalla hy ää a jous a. Hei ä on 37,8 % as anneis a
eli 416 henkilöä. Seu aa aksi isoin osa os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a
lähes aina odo amalla hy ää a jous a. Hei ä oli 27,0 % as anneis a eli 297
henkilöä. Seu aa aksi eni en as aajis a on joskus hy ää a jous a odo a ia
kan a-asiakkai a. Hei ä on 26,0 % as anneis a eli 286 henkilöä. Ha oin
hy ää a jous a odo a ia as aajia oli 6,2 % eli 68 henkilöä. Vähi en
as aajis a ei odo a hy ää a jous a. Hei ä on 3,1 % as aajis a eli 34 henkilöä.
Vas auksis a oi ode a, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e odo aa hy ää
a jous a Pen ikin ke amiikka-as iois a usein, lähes aina ai joskus. Vain pieni
osa heis ä odo aa a jous a ha oin ai ei lainkaan. Täs ä oi pää ellä, e ä
Pen ikin kan a-asiakkaa ei ä mielellään os a Pen ikin ke amiikka-as ioi a
no maalihin aisina, aan odo a a jonkinlais a a jous a os oa a en. Voikin
poh ia, e ä Pen ikin ke amiikka-as ia oi a olla hinnal aan a okkai a ai
aih oeh oises i Pen ikin kan a-asiakkailla ei ole a aa ai halua os aa Pen ikin
ke amiikka-as ioi a no maalihin aisena.
66
Ys ä äklubilaisia au aa Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää öksessä eni en
joskus henkilökun a. Hei ä oli 41,5 % as anneis a eli 457 henkilöä. Toiseksi
eni en as asi, e ä henkilökun a au aa ha oin ke amiikka-as ioiden
os opää öksessä. Hei ä oli 26,2 % eli 289 henkilöä. Kolmanneksi eni en
as auksia sai, e ä henkilökun a ei au a ke amiikka-as ioiden
os opää öksessä. Hei ä oli 15,5 % eli 171 henkilöä. Toiseksi ähi en as asi
Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen aiku aneen henkilökunnan
a un useas i 12,4 % eli 136 henkilöä. Vähi en as asi henkilökunnan au a an
lähes aina ke amiikka-as ioiden os opää öksessä. Näin as asi 4,4 %
as anneis a eli 48 henkilöä.
Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä henkilökunnan apu on a peellis a
ke amiikka-as ioiden os ossa suu immaksi osaksi joskus, ha oin ai ei
ollenkaan. Vain pieni osa a i see apua Pen ikin kan a-asiakkais a ke amiikan
os oon lähes aina ai usein. Kan a-asiakkaiden ähäinen a e henkilökunnan
apuun oi joh ua sii ä, e ä kan a-asiakkaa ehkä ie ä ä jo, mi ä o a
os amassa ja siksi ei ä a i se os oon apua henkilökunnal a.
Vas auksia kokonaisuu ena käsi ellessä oi ehdä huomion, e ä eni en
Pen ikin kan a-asiakkailla on a e odo aa hy ää a jous a os aessaan
Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Pen ikin kan a-asiakkaiden a e os oksen
e ailuun ja suunni eluun on oiseksi suu in kyselyyn as anneiden kesken.
Kolmanneksi suu in a e on ke amiikka-as ioiden he ä eos oksiin, jossa
yksi äisenä a peena nousee suu immaksi ehdä joskus näi ä he ä eos oja.
Kan a-asiakkaiden a e henkilökunnan apuun Pen ikin ke amiikka-as ioiden
os opää öksissä on kaikkein ähäisin e a una muihin as aus aih oeh oihin.
Yksi äisenä huomiona nos an esiin kui enkin sen, e ä henkilökunnan apuun
on kaikis a yksi äisis ä as auksis a oiseksi eni en joskus a e.
67
Ku assa 20 on esi e y kyselyn 7. kysymyksen as auksia. Pen ikin kan a-
asiakkais a as asi os a ansa lahjaksi Pen ikin ke amiikka-as ioi a joskus 42,6
% eli 469 henkilöä. Usein lahjaksi os a ia oli 36,1 % as anneis a eli 398
henkilöä. Lähes aina lahjaksi Pen ikin ke amiikka-as ioi a os a ia as asi 13,4
% eli 147 henkilöä. Ha oin lahjaksi ke amiikka-as ioi a os aa kan a-
asiakkais a 6,2 % eli 68 henkilöä. Pen ikin ke amiikka-as ioi a ei koskaan
lahjaksi os a ia oli 1,7 % as anneis a eli 19 henkilöä. Näiden as aus en
pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e os aa Pen ikin
ke amiikka-as ioi a lahjaksi joskus, usein ai lähes aina. Vain pienellä osalla
heis ä on a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a lahjaksi ha oin ai ei
koskaan.
Pen ikin kan a-asiakkaa os a a Pen ikin ke amiikka-as ioi a eni en joskus
yksi äin. Näin as asi 491 henkilöä eli 44,6 % as aajis a. Usein yksi äisiä
Pen ikin ke amiikka-as ioi a os a ia Ys ä äklubilaisia oli 361 henkilöä eli 32,8
% as aajis a. Lähes aina yksi äin ke amiikka-as ioi a os a ia Pen ikin kan a-
asiakkai a oli 143 henkilöä eli 13,0 % as anneis a. Ha oin ke amiikka-as ioi a
yksi äin os a ia Ys ä äklubilaisia oli 89 henkilöä eli 8,1 %. Ei koskaan yksi äin
Pen ikin ke amiikka-as ioi a os a ia Ys ä äklubilaisia oli 17 henkilöä eli 1,5 %
as aajis a.
Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkaa os a a
Pen ikin ke amiikka-as ioi a kaikkein mielui en yksi äin joskus ja usein. Lisäksi
lähes aina yksi äin ke amiikka-as ioi a os a ia on jonkin e an. Vähemmän
Ys ä äklubilaisis a os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a ha oin ai ei koskaan
Ku a 20. Kyselyn as auksia, 7. kysymys. Google Fo ms.
68
yksi äisiä kappalei a. Ys ä äklubilaisilla on siis a e os aa Pen ikin
ke amiikka-as ioi a yksi äin joskus ai usein.
Pen ikin kan a-asiakkaa os a a sesonkiin eni en joskus Pen ikin ke amiikka-
as ioi a. Hei ä oli 47,8 % kyselyyn as anneis a eli 526 henkilöä. Sesonkiin
ha oin ke amiikka-as ioi a os a ia oli oiseksi eni en, 21,9 % eli 241 henkilöä.
Sesonkiin usein ke amiikka-as ioi a os a ia oli 189 henkilöä eli 17,2 %
as anneis a. Ke amiikka-as ioi a sesonkiin ei koskaan os a 108 henkilöä eli
9,8 % as aajis a. Lähes aina sesonkiin Pen ikin ke amiikka-as ioi a os a ia
Pen ikin kan a-asiakkai a oli 37 henkilöä eli 3,4 %. Vas aus en pe us eella
oidaan pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e os aa Pen ikin
ke amiikka-as ioi a sesonkiin joskus. Vas aukse jakau u a niin, e ä kyselyyn
osallis ujilla on ähemmän a e a os aa sesonkiin Pen ikin ke amiikka-
as ioi a, kuin enemmän.
Pen ikin kan a-asiakkaa os a a Pen ikin ke amiikka-as ioi a sa jan ja keeksi
joskus. Näin as asi 400 henkilöä eli 36,3 % as anneis a. Toiseksi eni en he
os a a Pen ikin ke amiikka-as ioi a sa jan ja keeksi usein. Näin as asi 294
henkilöä eli 26,7 % as anneis a. Ha oin sa jan ja keeksi os a ia oli 159
henkilöä eli 14,4 % as anneis a. Lähes aina sa jan ke amiikka-as ioi a
ja keeksi os a ia oli 154 henkilöä eli 14,0 % as aajis a. Ei koskaan Pen ikin
ke amiikka-as ioi a sa jan ja keeksi os a ia oli 94 henkilöä eli 8,5 %
as anneis a.
Vas auksis a oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e os aa
Pen ikin ke amiikka-as ioi a sa jan ja keeksi joskus ja usein. Lähes aina,
ha oin ja ei koskaan sa jan ja keeksi ke amiikka-as ioi a os a ia
Ys ä äklubilaisia on suh eellisen asainen mää ä.
Pen ikin kan a-asiakkaa os a a eni en joskus Pen ikin ke amiikka-as ioi a
uniikki uo eeksi. Hei ä oli 524 henkilöä eli 47,6 % as aajis a. Toiseksi eni en
he os a a uniikki uo ei a ha oin. Hei ä oli 271 henkilöä eli 24,6 % as aajaa.
Kolmanneksi eni en Pen ikin ke amiikka-as ioi a uniikki uo eeksi os a ia oli
usein os a ien joukossa. Hei ä oli 158 henkilöä eli 14,4 % as aajis a. Toiseksi
ähi en as aajia oli niiden joukossa, jo ka ei ä os a Pen ikin ke amiikka-
as ioi a uniikki uo eeksi. Hei ä oli 88 henkilöä eli 8,0 % as aajis a. Vähi en

69
as aajis a os i Pen ikin ke amiikka-as ioi a uniikki uo eeksi lähes aina. Hei ä
oli 60 henkilöä eli 5,4 % as aajis a. Vas auksien pe us eella oi ode a, e ä
Pen ikin kan a-asiakkailla on joskus a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a
uniikki uo eeksi. Uniikki uo eiden os o a e on kui enkin suh eellisen pieni.
Vas auksia a kas elemalla oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on
a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a eni en lahjaksi sekä yksi äin ja
kolmanneksi eni en sa jan ja koksi. Vähi en on a e os aa uniikki uo eeksi ja
oiseksi ähi en on a e os aa ke amiikkaa sesonkiin. Vas auksis a oi
huomioida myös sen, e ä eni en kaikissa osioissa suu in as ausmää ä on
”joskus”, joka on helppo ali a ”kul aisena keski ienä”. Eni en yksi äisiä
as ausmää iä ka soessa oli kan a-asiakkais a as annu os a ansa joskus
Pen ikin ke amiikka-as ioi a sesonkiin.
Ku issa 21 ja 22 on esi e y kyselyn 8. kysymyksen as auksia. Pen ikin kan a-
asiakkaiden pää ökseen os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a as asi b ändin
aiku a an joskus 376 henkilöä eli 34,2 % as anneis a. Seu aa aksi eni en
b ändi aiku aa usein os opää ökseen 365 henkilöllä eli 33,2 % as anneis a.
Ha oin b ändillä on aiku us a os opää ökseen 160 kan a-asiakkaalla eli 14,5
% as anneis a. Lähes aina b ändillä on aiku us a os opää ökseen 149
henkilöllä eli 13,5 % as anneis a. B ändillä ei ole aiku us a ke amiikka-
as ioiden os opää ökseen 51 henkilöllä eli 4,6 % as anneis a. Vas auksis a
oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkaille b ändillä on joskus ai usein
aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen.
Pen ikin kan a-asiakkaille designilla on usein aiku us a Pen ikin ke amiikka-
as ioiden os opää ökseen. Näin as asi 479 henkilöä eli 43,5 % as anneis a.
Ku a 21. Kyselyn as auksia, 8. kysymys. Google Fo ms.
70
Toiseksi eni en designilla oli lähes aina aiku us a ke amiikka-as ioiden
os opää ökseen 386 henkilöllä eli 35,1 % as anneis a. Kolmanneksi eni en
designilla oli aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen joskus. Näin
as asi 187 henkilöä eli 17,0 % as anneis a. Designilla oli ha oin aiku us a
os opää ökseen 35 henkilöllä eli 3,2 % as anneis a. Designilla ei ole koskaan
aiku us a 14 henkilölle eli 1,3 % as anneis a. Vas auksis a oi pää ellä, e ä
Pen ikin kan a-asiakkaille designilla on usein, lähes aina ai joskus äliä, kun
he eke ä os opää ös ä Pen ikin ke amiikka-as iois a. Vain pienelle osalle
Pen ikin kan a-asiakkais a designilla on ha oin ai ei koskaan me ki ys ä
os opää ös ä ehdessä.
Laadulla on usein Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen aiku us a.
Näin as asi 503 henkilöä eli 45,7 % Pen ikin kan a-asiakkais a. Toiseksi
eni en laadulla on lähes aina aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen,
ku en 499 henkilöä eli 45,3 % kyselyyn as anneis a as asi. Seu aa aksi
eni en laadulla on aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen joskus.
Näin as asi 78 henkilöä eli 7,1 % as anneis a. Laadulla ei ole aiku us a
Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 12 henkilöllä eli 1,1 %
as anneis a. Vähi en eli 9 henkilöä (0,8 % kan a-asiakkais a) as asi, e ä
laadulla on ha oin aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen.
Vas aus en pe us eella oi ode a, e ä laadulla on suu i aiku us Pen ikin
kan a-asiakkaille Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Vain pienelle
osalle as aajis a laadulla ei ole ai on ha oin aiku us a Pen ikin ke amiikka-
as ioiden os opää ökseen.
Hinnalla on usein aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen.
Näin as asi 452 Pen ikin kan a-asiakas a eli 41,1 % as anneis a. Hinnalla on
joskus aiku us a os opää ökseen 352 henkilöllä eli 32,0 % as anneis a.
Hinnalla on lähes aina aiku us a 196 henkilölle eli 17,8 %. Hinnalla on ha oin
aiku us a 88 henkilölle eli 8,0 % as anneis a. Hinnalla ei ole koskaan
aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 13 henkilöllä eli 1,2
% as anneis a. Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-
asiakkaille Pen ikin ke amiikan hinnalla on usein, joskus ai lähes aina
aiku us a sen os opää ökseen. Pen ikin ke amiikka-as ioiden hinnalla on
ha oin ai ei ole aiku us a ain pienelle osalle Pen ikin kan a-asiakkais a.
71
Suunni elijalla on joskus aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden
os opää ökseen. Näin as asi 452 henkilöä eli 41,1 % as anneis a.
Suunni elijalla on ha oin aiku us a ke amiikan os opääkseen 297 henkilöllä
eli 27,0 % as anneis a. Suunni elijalla on usein aiku us a Pen ikin
ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 168 henkilöllä eli 15,3 % as anneis a.
Suunni elijalla ei ole aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 139
henkilöllä eli 12,6 % as aajis a. Suunni elijalla on lähes aina aiku us a
ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 74 henkilöllä eli 6,7 % as anneis a.
Vas aus en pe us eella oi sanoa, e ä Pen ikin kan a-asiakkaille Pen ikin
ke amiikka-as ioiden suunni elijalla on joskus aiku us a niiden
os opää ökseen. Enemmän suunni elijalla on ha oin ai ei ole aiku us a
os opää ökseen, kuin e ä sillä olisi usein ai lähes aina aiku us a Pen ikin
ke amiikka-as ioiden os opää ökseen.
Pen ikin kan a-asiakkaille Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen
suomalaisuudella on lähes aina aiku us a. Näin as asi 597 henkilöä eli 54,2
% as anneis a. Toiseksi eni en ke amiikka-as ioiden suomalaisuus aiku i
usein os opää ökseen. Vas aajis a 364 henkilöä eli 33,1 % as asi näin.
Ke amiikan suomalaisuudella oli joskus aiku us a sen os opää ökseen 110
henkilöllä eli 10,0 % as aajis a. Suomalaisuudella oli ha oin aiku us a
ke amiikan os opää ökseen 18 henkilöllä eli 1,6 % as aajis a.
Suomalaisuudella ei ole koskaan aiku us a ke amiikka-as ioiden
os opää ökseen 12 henkilölle eli 1,1 % as aajis a.
Vas aus en pe us eella oi ode a, e ä Pen ikin kan a-asiakkaille Pen ikin
ke amiikka-as ioiden os opää ökseen aiku aa uo eiden suomalaisuus lähes
aina ai usein. Ke amiikan suomalaisuus aiku aa ha oin ai ei koskaan ain
pienelle osalle kan a-asiakkais a.
Ku a 22. Lisää kyselyn 8. kysymyksen as auksia. Google Fo ms.
72
Tuo een a ina aiku aa Pen ikin kan a-asiakkaiden Pen ikin ke amiikka-
as ioiden os opää ökseen joskus. Näin as asi 433 henkilöä eli 39,3 %
as aajis a. Tuo een a ina aiku aa ke amiikan os opää ökseen usein 257
henkilöllä eli 23,3 % as aajis a. Tuo een a ina aiku aa ha oin 222
henkilöllä eli 20,2 % as aajis a. Tuo een a ina aiku aa lähes aina
ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 113 henkilöllä eli 10,3 % as aajis a. 76
henkilöllä eli 6,9 % as aajis a, uo een a ina ei aiku a koskaan ke amiikka-
as ioiden os opää ökseen.
Vas auksis a oi pää ellä, e ä uo een a ina aiku aa eni en Pen ikin kan a-
asiakkaiden Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen joskus. Tuo een
a ina aiku aa kui enkin enemmän usein ja lähes aina os opää ökseen kuin
ha oin ai ei ollenkaan. Täs ä oi pää ellä, e ä uo een a inalla on aiku us a
siihen, e ä os a a ko Pen ikin kan a-asiakkaa ke amiikka-asioi a ai ei ei ä .
Tuo een a inalla on enemmän posi ii inen aiku us os opää ökseen kuin
nega ii inen. Toki, se iippuu uo een a inas a – ukeeko se mieliku aa
Pen ikis ä ai ei.
Tuo een käy ännöllisyys aiku aa Ys ä äklubilais en Pen ikin ke amiikka-
as ioiden os oon usein. 500 henkilöä as asi näin eli 45,4 % as aajis a.
Toiseksi eni en uo een käy ännöllisyys aiku aa ke amiikka-as ioiden os oon
lähes aina. 41,5 % as aajis a as asi näin eli 457 henkilöä. 118 henkilöä eli
10,7 % as aajis a as asi käy ännöllisyyden aiku a an joskus
os opää ökseen. 16 henkilöä eli 1,5 % as asi ke amiikka-as ioiden
os opää ökseen käy ännöllisyyden aiku a an ha oin. Käy ännöllisyydellä ei
ollu koskaan aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 10 henkilölle eli
0,9 % as anneis a.
Vas auksia a kas elemalla oi ode a, e ä Pen ikin kan a-asiakkaille Pen ikin
ke amiikka-as ioiden käy ännöllisyydellä on usein ai lähes aina aikus a
uo eiden os opää ökseen. Hy in pienelle mää älle käy ännöllisyydellä ei ollu
koskaan ai oli ha oin me ki ys ä Pen ikin ke amiikka-as ioiden
os opää ökseen. Ke amiikka-as ioiden käy ännöllisyydellä on siis iso aiku us
niiden os opää ökseen.
79
Ku assa 25 on esi e y kyselyn 13. kysymyksen as auksia. Pen ikin kan a-
asiakkaa yhdis ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a usein myös muihin
as ias oihin. Näin as asi 513 henkilöä eli 46,6 % as anneis a. Seu aa aksi
eni en Ys ä äklubilaise yhdis ä ä lähes aina Pen ikin ke amiikka-as ioi a
myös muihin as ias oihin. Näin as asi 331 henkilöä eli 30,1 % as anneis a.
184 henkilöä eli 16,7 % yhdis ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a joskus myös
muihin as ias oihin. 38 henkilöä eli 3,5 % as anneis a yhdis ää Pen ikin
ke amiikka-as ioi a ha oin myös muihin as ias oihin. 35 henkilöä eli 3,2 % ei
koskaan yhdis ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a muihin as ias oihin.
Vas auksis a oi ulki a, e ä Pen ikin kan a-asiakkaa yhdis ä ä Pen ikin
ke amiikka-as ioi a myös muihin as ias oihin usein ja lähes aina. Vähemmis ö
as anneis a Ys ä äklubilaisis a yhdis ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a myös
muihin as ias oihin ha oin ai ei koskaan. Ys ä äklubilaise siis pi ä ä
Pen ikin ke amiikka-as ioiden ja muiden as ias ojen yhdis elys ä.
Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a
a kika auksessa usein. Näin as asi 481 henkilöä eli 43,7 % as anneis a.
Seu aa aksi eni en Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a
lähes aina a kika auksessa. Näin as asi 319 henkilöä eli 29,0 % as aajis a.
Joskus Pen ikin ke amiikka-as ioi a a kika auksessa käy ä iä
Ys ä äklubilaisia oli 195 henkilöä eli 17,7 % as aajis a. Ha oin Pen ikin
ke amiikka-as ioi a a kika auksessa käy ä iä henkilöi ä oli 69 eli 6,3 %
as aajis a. 37 henkilöä eli 3,4 % as aajis a ei koskaan käy ä Pen ikin
ke amiikka-as ioi a a kika auksessa.
Vas auksis a oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e käy ää
Pen ikin ke amiikka-as io a a kikäy össä usein ai lähes usein. Pen ikin
ke amiikka-as ioi a siis suosi aan a kika auksessa. Vain pieni osa as aajis a
ei käy ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a koskaan a kika auksessa ai käy ää nii ä
a kika auksessa ain ha oin.
Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä usein Pen ikin ke amiikka-as ioi a
juhlaka auksessa ku en almis ujaisissa. Näin as asi 410 henkilöä eli 37,2 %
as aajis a. Seu aa aksi eni en Pen ikin ke amiikka-as ioi a käy e ään
juhlaka auksessa lähes aina. Näin as asi 393 henkilöä eli 35,7 % as aajis a.

80
182 henkilöä eli 16,5 % as anneis a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a
joskus juhlaka auksessa. 69 henkilöä eli 6,3 % as aajis a käy ää Pen ikin
ke amiikka-as ioi a ha oin juhlaka auksissa. 47 henkilöä eli 4,3 %
as anneis a ei käy ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a koskaan juhlaka auksessa.
Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a
käy e ään juhlaka auksessa usein ai lähes aina. Vain pieni osa as anneis a
Ys ä äklubilaisis a ei käy ä Pe ikin ke amiikka-as ioi a koskaan
juhlaka auksessa ai käy ää nii ä joskus juhlaka auksessa. Pen ikin kan a-
asiakkailla on siis a e käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a juhlaka auksessa.
Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a usein
sesonkika auksessa esime kiksi jouluna. Näin as asi 432 henkilöä eli 39,2 %
as aajis a. Lähes aina Pen ikin ke amiikka-as ioi a sesonkika auksessa
käy ä iä Ys ä äklubilaisia oli seu aa aksi eni en. 377 henkilöä eli 34,2 %
as asi näin. 183 Ys ä äklubilais a eli 16,6 % as anneis a as asi, e ä he
käy ä ä sesonkika auksessa Pen ikin ke amiikka-as ioi a joskus. 56
henkilöä eli 5,1 % as aajis a as asi käy ä änsä Pen ikin ke amiikka-as ioi a
ha oin juhlaka auksessa. 53 henkilöä eli 4,8 % as anneis a ei käy ä Pen ikin
ke amiikka-as ioi a juhlaka auksessa koskaan. Vas auksien pe us eella oi
ode a, e ä enemmis ö Ys ä äklubilaisis a käy ää Pe ikin ke amiikka-as ioi a
sesonkika auksessa usein ai lähes aina.
Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a sisus uksessa
usein. Näin as asi 480 henkilöä eli 43,6 % as anneis a. Seu aa aksi eni en
Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a sisus uksessa lähes
aina. Näin as asi 326 henkilöä eli 29,6 % as anneis a. 198 henkilöä eli 18,0
% as aajis a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a sisus uksessa joskus. 63
henkilöä eli 5,7 % as aajis a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a
sisus uksessa ha oin. 34 henkilöä eli 3,1 % as aajis a ei käy ä koskaan
Pen ikin ke amiikka-as ioi a sisus uksessa.
Vas auksis a oi ode a Pen ikin kan a-asiakkaiden käy ä än Pen ikin
ke amiikka-as ioi a sisus uksessa usein, lähes aina ja lisäksi joskus. Ha oin
ai ei koskaan Pen ikin ke amiikkaa-sisus uksessa käy ä iä Ys ä äklubilaisia
on e a ain ähän.
81
Pen ikin kan a-asiakkailla on myös a e käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a
jo enkin muu en kuin yhdis ellen muihinkin as ias oihin, a ki-, juhla-,
sesonkika auksessa ai sisus uksessa. Joskus jo enkin muu en käy ä iä
as aajia oli 355 (32,2 %) as aajis a, usein jo enkin muu en käy ä iä oli 344
(31,2 %) as aajis a, ha oin jo enkin muu en käy ä is ä oli 191 (17,3 %)
as aajis a, ei koskaan jo enkin muu en käy ä is ä oli 110 (10,0 %) as aajis a
ja lähes aina jo enkin muu en käy ä is ä oli 101 (9,2 %) as aajis a.
Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a käy ä ä
Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä joskus, usein sekä myös ha oin nii ä
jo enkin muu en kuin yhdis ellen muihinkin as ias oihin, a ki-, juhla-,
sesonkika auksessa ai sisus uksessa. Aika samanlaise mää ä o a ei
koskaan ja lähes aina jo enkin muu en kuin edellä maini uilla käy ö a oilla
Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy össä. Tämä kysymys jakoi asaisemmin
as auksia, mu a ”Joskus” sa akkeessa on eni en as auksia ämän
kysymyksen kohdalla.
Vas auksis a oi pää ellä kokonaisku ana, e ä Ys ä äklubilaisilla on a e
käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a useimmi en monenlaisissa ka auksissa
sekä sisus uksessa. Heillä on ähemmän a e a käy ää Pen ikin ke amiikka-
as ioi a jo enkin muu en, kuin yhdis ellen muihinkin as ias oihin, a ki-, juhla-,
sesonkika auksessa ai sisus uksessa. Kaikkein eni en on a e käy ää
Pen ikin ke amiikka-as ioi a yhdis ämällä nii ä muihin as ias oihin. Pen ikin
ke amiikkaa oi as aus en pe us eella käy ää monipuolises i.
Ku a 26. Kyselyn as auksia, 14. kysymys. Google Fo ms.
82
Ku assa 26 on esi e y kyselyn 14. kysymyksen as auksia. 14. kysymys oli
moni alin akysymys eli as aajalla oli mahdollisuus ali a useampi aih oeh o
as auksis a. Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a
eni en pe heen kanssa. Näin as asi 950 henkilöä eli 86,3% as anneis a.
Toiseksi eni en Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a
ys ä ien seu assa. Näin as asi 864 henkilöä eli 78,5% as anneis a.
Kolmanneksi eni en Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a
su un kanssa. Näin as asi 683 henkilöä eli 62% as anneis a. Seu aa aksi
eni en Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a yksin. Näin
as asi 615 henkilöä eli 55,9% as anneis a. Sel ä ähemmis ö käy i Pen ikin
ke amiikka-as ioi a yöhön lii y issä ilan eissa. Näin as asi ain 83 henkilöä
eli 7,5% as aajis a.
Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on
pääasiassa a e käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a eni en pe heen kanssa,
mu a myös ys ä ien ja su un kanssa. Vaiku aa sil ä, e ä as ioi a käy e ään
paljon ilan eissa, joissa on läheisiä u uja seu ana. Lisäksi Ys ä äklubilaise
käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a paljon yksin. Työhön lii y issä
ilan eissa apah u a Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy ö ei ole ko in yleis ä.
Ku assa 27 on esi e y kyselyn 15. kysymyksen as auksia. 15. kysymys oli
myös moni alin akysymys. Eni en as auksia sai ke amiikka-as ioiden
lahjoi aminen e eenpäin. 640 henkilöä eli 58,1 % as anneis a
Ys ä äklubilaisis a lahjoi aisi käy e y ke amiikka-as ia e eenpäin, kun ei oi
ai halua käy ää nii ä enää. Toiseksi eni en ke amiikka-as ioi a myy äisiin
e eenpäin. Näin ekisi 378 henkilöä eli 34,3% as anneis a. 234 henkilöä eli
21,3 % as anneis a ei ekisi mi ään e ikois a, aan lai aisi ne kaapin pe älle
Ku a 27. Kyselyn as auksia, 15. kysymys. Google Fo ms.
Lai an oskiin
Lahjoi an e eenpäin
Myyn e eenpäin
En mi ään e i yis ä. Lai an ne kaappiin…
Jos mahdollis a, niin ja kokäy än esim. …
83
ja unoh aisi sinne. 211 henkilöä eli 19,2 % as anneis a ja kokäy äisi ne, jos
on mahdollis a esime kiksi sisus uksessa ai mosaiikissa. 64 henkilöä eli 5,8
% lai aisi käy e y ke amiikka-as ia oskiin.
Vas aus aih oeh ona oli myös ”Muu…”, johon as asi 65 henkilöä eli 5,9%
kyselyyn as anneis a Ys ä äklubilaisis a. Tyypi elin as aukse näin: lai an
oskiin, lahjoi an ne e eenpäin, myyn ne e eenpäin, käy än nii ä, pidän allessa
ne ule aa a en, ja kokäy än ne, kie ä än ne, jos mahdollis a ja en iedä.
Koska as auksis a uli samanlaisia yyppejä, kuin kysymyksessä oli jo
almiiksi anne u, lisäsin ne, jo ka mene ä suo aan samanlaisena jo
anne uihin ka ego ioihin, siksi nume o aulukossa e oa a . Jäljelle jäi 37
as aus a. 1,6 % as aajis a eli 18 henkilöä käy ää ke amiikka-as ioi a, eikä
näe syy ä, miksi se loppuisi. 1,2 % as aajis a eli 13 henkilöä säily ää kaapissa
as ioi a esime kiksi aih elua a en ai pe innöksi – ei unoh aen nii ä sinne.
0,4 % as aajis a eli 4 henkilöä as asi kie ä ä änsä, jos mahdollis a. 0,2 %
as aajis a eli 2 henkilöä ei ienny , mi ä ekisi ällaisessa ilan eessa.
Vas auksis a oi pää ellä, e ä Ys ä äklubilaise lahjoi a a ja myy ä käy e y
ke amiikka-as ia e eenpäin. Myös niiden lai aminen kaappiin unoh aen ne
sinne on suosi ua, ku en myös ke amiikka-as ioiden ja kokäy ö. Yllä ä än
pieni osa Ys ä äklubilais a lai aisi ke amiikka-as ioi a oskiin.
Kysymyksessä ”16. Mi ä Pen ikin ke amiikka-as ia me ki se ä sinulle?”
eemoi elin as aukse yyppeihin: ko imaisuus, ulkonäkö ja muo oilu, uniikki,
b ändi, posi ii inen mieliku a, laa u ja kes ä yys, käy ännöllisyys ja muu ai ei
mää i el y. Vas aukse oli a a oimia ja niissä oli useimmi en useampi me ki ys
yhdessä as auksessa.
Pen ikin ke amiikka-as ia me ki si ä 517 henkilölle eli 47,0 % as anneis a
ke amiikka-as ioiden ulkonäköön ja muo oiluun lii y iä asioi a. Tällaisia
as auksia oli a esime kiksi ”Aja omuu a”, ”Kauneu a” ja ”Tyylikkyy ä”.
394 henkilöä eli 35,8 % as anneis a as asi, e ä Pen ikin ke amiikka-as ia
me ki se ä ko imaisuu a. E enkin pohjoisuus maini iin myös monessa
as auksessa. Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”Pen ik on suomalainen
ja lappilainen y i ys…”, ”…pohjois a ulo u uu a…” ja ”Suomalaisuu a”.
84
277 henkilölle eli 25,2 % as anneis a oli Pen ikin ke amiikka-as iois a
posi ii inen mieliku a, esime kiksi unne, muis o ai a os us nii ä koh aan.
Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”Käy össä ilahdu a ia”, ”Kodikkuu a” ja
”A jen iloa”.
Pen ikin ke amiikka-as ia me ki si ä laa ua ja kes ä yy ä 236 henkilölle eli
21,4% as anneis a. Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”Laadukas,
pi käaikainen hankin a”, ”…kes ä yy ä a keen” ja ”Nii ä oi käy ää pi kään…”.
Mui a ai ei mää i el yjä as auksia oli 91 kappale a eli 8,3 % as anneis a.
Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”-”, ”Ei mi ään”, ”käy öesine” ja
”Päi i äin käy össä”.
90 henkilölle eli 8,2 % as anneis a, Pen ikin ke amiikka-as ia me ki si ä
käy ännöllisyy ä. Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”…monikäy öisiä
uo ei a” ja ”käy ännöllisyy ä”.
19 henkilöä eli 1,7 % as anneis a as asi niiden me ki se än Pen ikin b ändiä.
Ke amiikka-as ia me ki si ä uniikkiu a 9 henkilölle eli 0,8 % as anneis a.
Vas aus en pe us eella oi ode a, e ä Pen ikin ke amiikka-as ioiden
ulkonäköön ja muo oiluun lii y illä asioilla on suu in me ki ys. Iso me ki ys on
myös ke amiikka-as ioiden ko imaisuudella ja e enkin pohjoisuudella. Laa u,
kes ä yys ja posi ii ise mieliku a Pen ikin ke amiikka-as iois a koe iin
me ki ä iksi.
17. kysymys lii yi apaisiin kommen eihin, joi a kyselyyn as annee oi a
an aa halu essaan Pen in ke amiikka-as iois a. Useissa as auksissa on
ke o u useampi kuin yksi kommen i. Tyypi elin anne u as aukse
seu aa as i: ulkonäkö ja muo oilu, laa u ja kes ä yys, kallis ai a joushin a,
posi ii inen kommen i Pen ikis ä, ko imaisuus, lahja, b ändi, k i iikki, anhan
ke amiikkasa jan kaipuu ja yhjä ai muu.
Suu in osa Ys ä äklubilaisis a jä i yhjän ai muun kommen in. Näi ä
kommen eja oli 746 eli 67,8 % kaikis a as auksis a. Tällaisia kommen eja
oli a esime kiksi ”-” ai ”En”.

85
119 henkilöä eli 10,8 % as aajis a jä i posi ii isen kommen in Pen ikille. 108
henkilöä eli 9,8 % as aajis a kehui ke amiikka-as ioiden ulkonäköä ai
muo oilua. 34 henkilöä eli 3,1 % as aajis a kehui Pen ikin ke amiikka-
as ioiden laa ua ai kes ä yy ä. 34 henkilöä eli 3,1 % kommen oi Pen ikin
ke amiikka-as ioiden ole an liian kallii a ai oi oi a niis ä enemmän
a joushin oja. 31 henkilöä eli 2,8 % as aajis a maini si ko imaisuuden.
K i iikkiä jä i 39 henkilöä Pen ikin ke amiikka-as ioihin lii yen eli 3,5 %
as anneis a. 19 henkilöä eli 1,7 % as anneis a oi esiin Pen ikin ke amiikka-
as ioiden os amisen lahjaksi. 15 henkilöä eli 1,4 % as anneis a
Ys ä äklubilaisis a kaipaa a jo ain Pen ikin anhaa ke amiikkasa jaa.
Pen ikin b ändin oi esille 5 henkilöä eli 0,5 % as anneis a. 8 henkilöä eli 0,7
% as anneis a maini si ke amiikka-as ioiden käy ännöllisyyden.
Suu ella osa Pen ikin kan a-asiakkais a ei ollu a e a jä ää kommen eja
koskien Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Pääosin kommen ien sä y oli
posi ii inen. Tie ys i joukkoon mah ui myös k ii isiä kommen eja. Esime kiksi
hinnan suh een joukossa oli hei ä, jo ka pi i ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a liian
kalliina os e a aksi no maalihin aisena, mu a osa kommen oijis a kehui hin a-
laa u-suhde a hy äksi. Toinen seikka, joka jakoi sel äs i mielipi ei ä, oli
ke amiikkasa jojen aih u uus. Osa kommen oijis a kii i sa jojen pi käs ä
saa a uudes a ja osa ha mi eli, e ä ei ollu eh iny ke äämään kaikkia
kappalei a ai osia oli menny ikki ja olisi halunnu os aa ilalle, mu a ie yn
sa jan as ioi a ei ollu enää saa a illa.
18. kysymys koski palau e a kyselyn ekijällä. Tämä oli a koi e u minulle
i selleni kyselyn ekijänä kehi ä änä palau eena. Palau eissa näkyi niin
posi ii inen palau e kuin kehi ä ä k ii inen palau ekin.
19. kysymys oli a koi e u halu essaan a on aan osallis u ille, jonka a ulla
a o iin palkin o. Kysymys koski sähköpos iosoi een jä ämis ä halu essaan
a on aa a en.
86
8 TULOKSET
8.1 Ensimmäinen u kimuskysymys
1. Mi en Pen ikin asiakkaa käy ä ä omis amiansa ke amiikka-as ioi a ja
mi kä ekijä aiku a a niiden os opää öksiin?
Pen ikin asiakkaa käy ä ä omis amiansa ke amiikka-as ioi a monipuolises i.
Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a niiden
ulkonäön ja muo oilun uoksi. Laa u ja kes ä yys o a myös ä kei ä syi ä
käy ää ke amiikka-as ioi a. Ko imaisuus ja käy ännöllisyys o a myös
Ys ä äklubilaisille me ki ä iä syi ä käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a.
B ändillä, uniikkiudella ja ke amiikka-as ioiden lahjaksi saamisella näy ää
ole an ähäisempi me ki ys ke amiikka-as ioiden käy öön.
Ke amiikka-as ioiden käy öön aiku aa muun muassa seu a. Suu in osa
Pen ikin kan a-asiakkais a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a pe heen
kanssa. Ys ä ien kanssa nii ä käy e ään seu aa aksi eni en, si en su un
kanssa ja yksin. Vähi en käy öä on yöhön lii y issä ilan eissa. Voikin sanoa,
e ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a käy e ään enimmäkseen u ussa ja
läheisessä seu assa. Ole e a as i as ioi a hanki aan eni en ko ona
apah u aan käy öön.
Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a eni en yksi äin sekä
yksi äin ja sa joi ain eli Pen ikin ke amiikkaa käy e ään yksi äin kaikkein
eni en. Pieni osa Ys ä äklubilaisis a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a
pelkäs ään sa joi ain. Sa joi ain käy öä on kui enkin paljon, jos yhdis e ään
pelkäs ään sa joi ain sekä sa joi ain ja yksi äin Pen ikin ke amiikka-as ioi a
käy ä ä . Pieni osa as aajis a as asi myös, e ä ei ä käy ä Pen ikin
ke amiikka-as ioi a. On mahdollis a, e ä he esime kiksi o a kui enkin
os anee lahjaksi Pen ikin ke amiikka-as ioi a oisille.
Suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a yhdis elee Pen ikin ke amiikka-as ioi a
muihinkin as ias oihin. Lisäksi he käy ä ä ke amiikka-as ioi a useimmi en
a ki-, juhla- ja sesonkika auksissa sekä sisus uksessa. Heillä on ähemmän
87
a e a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a jo enkin muu en kuin edellä
maini uilla a oilla.
Haas a ellu Pen ikin asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a
suu immaksi osaksi a kena. Usea käy ä ä nii ä myös a ki- ja juhla ilan eissa.
Pelkäs ään juhla ilan eissa nii ä käy ää pienempi osa haas a elluis a.
Ko is ekäy öä on myös yhdellä haas a el a is a. Pen ikin ke amiikka-as ioiden
esillepano myymälässä oi aiku aa inspi oi ana ekijänä siihen, mi en
asiakkaa käy ä ä uo ei a ko ona. Asiakkailla onkin a e saada esime kkejä
ke amiikka-as ioiden esillepanois a myymälöis ä.
Pen ikin kan a-asiakkailla on a e käy ää ke amiikka-as ioi a niin kauan kuin
mahdollis a. Myös suu i osa Ys ä äklubilaisis a käy ää ke amiikka-as ioi a niin
kauan kuin ne ei ä näy ä anhoil a.
Kun Ys ä äklubilaise o a käy änee ke amiikka-as ioi a ja ei ä halua ai oi
käy ää nii ä enää, he py ki ä lahjoi amaan ai myymään anha ke amiikka-
as iansa e eenpäin. Lisäksi huoma a a osa lai aa ne kaappiin unoh aen ne
sinne ai ja kokäy ää ne mahdollisuuksien mukaan sisus uksessa ai
esime kiksi mosaiikissa. Vain pieni osa heis ä lai aa ke amiikka-as ia oskiin
ällaisessa ilan eessa.
Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioiden lisäksi
pääasiassa A abian ja Ii alan ke amiikka-as ioi a. Useille kan a-asiakkaille
ke amiikka-as ioiden me killä ei ole niin paljon äliä ai he ei ä saa a
myöskään muis aa, mi ä muu a me kkiä heidän omis amansa ke amiikka-
as ia o a Pen ikin lisäksi.
Jos Pen ikin kan a-asiakkailla on a e a an aa Pen ikin ke amiikka-as iois a
palau e a, on se pääosin posi ii is a. Haas a el a illa asiakkaillakin on a e
an aa posi ii is a sekä k ii is ä palau e a Pen ikille.
Pen ikin kan a-asiakkaiden ja myymälän asiakkaiden sukupuoli ja ikä
aiku a a os opää ökseen kyselyjen ja haas a elujen pe us eella. Pen ikin
ke amiikka-as ioi a os a a useimmi en 36- uo iaa ai si ä anhemma naise .
Eni en kyselyihin osallis unei a oli 56–65- uo iaissa naisissa. Pen ikin
myymälässä asioi a asiakkaa oli a eni en a iol a 46–55- uo iai a, mu a
88
enemmis ö asiakkais a oli kui enkin yli 36- uo iai a naisia ja he asu a samalla
paikkakunnalla, jossa myymälä sijai see.
Pen ikin asiakkailla on a e ulla ka selemaan myymälään uo ei a, osalla on
a e os aa uo ei a ja osalle on ä keää saada alennus a uo een hinnas a,
jo a he os aisi a uo ei a. Pen ikin asiakkailla on a e os aa ke amiikkaa
i selle sekä lahjaksi. Vain i selle eikä ollenkaan lahjaksi Pen ikin ke amiikka-
as ioi a os a ia on pieni osa haas a el a is a. Pelkäs ään lahjaksi Pen ikin
ke amiikkaa ei ä asiakkaa os a.
Pen ikin kan a-asiakkailla on suu in a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a
lahjaksi. Heillä on myös a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a yksi äin sekä
sa jan ja keeksi. Heillä on ähemmän a e a os aa Pen ikin ke amiikka-
as ioi a sesonkiin ja uniikki uo eeksi. Pen ikin kan a-asiakkaa os a a näillä
kaikilla edellä maini uilla a oilla mielui en joskus.
Suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a odo aa hy ää a jous a os aakseen
Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Toiseksi suu in a e Ys ä äklubilaisilla os aessa
Pen ikin ke amiikka-as ioi a on e ailla ja suunni ella os os a. Seu aa aksi
eni en a e a on ke amiikka-as ioiden he ä eos oksiin, jossa isompana
kaikis a on os aa nii ä joskus he ä eos oksina. Vähi en os opää ös ä ehdessä
Pen ikin kan a-asiakkaa a i se a henkilökunnan apua. Heillä on kui enkin
joskus henkilökunnan apuun suu i a e. Henkilökunnan a un a peen
ähäisyys oi joh ua sii ä, e ä Ys ä äklubilaisille uo ee o a jo u uja.
Suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a 1–2
ke aa uodessa sekä pa in uoden älein. Pieni osa Ys ä äklubilaisis a os aa
Pen ikin ke amiikka-as ioi a ke an iidessä uodessa ai ha emmin, useas i
uodessa ai ei ollenkaan.
Suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a käy ää ke amiikka-as ioiden os oon
uodessa 50–150 € ahaa. Ke amiikka-as ioihin uodessa käy e y summa
aih elee kui enkin suu ella osalla Pen ikin kan a-asiakkais a alle 50 € ja 350
€ älillä. 0 € ai yli 350 € ke amiikkaan käy ä ä Ys ä äklubilaise o a
ähemmis össä.
95
kysymyksissä käsi ellään yleises ikin ke amiikka-as ioiden käy öä eikä
pelkäs ään Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy öä.
Kyselyssä ole a 13. kysymys lii yi Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy öön.
Siinä olisi ollu hy ä olla ”Jo enkin muu en” - as aus aih oeh oon lisäkysymys
”mi en?”. Tämä ei kui enkaan onnis unu kyselyn eko-ohjelman
ajoi uneisuuden uoksi. Olisi kui enkin ollu mielenkiin ois a ie ää, mi en
kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a muilla a oin.
Haas a elun kysymys ”Ke o esime kki, millaisessa ilan eessa sekä seu assa
ja mi en näe i sesi/lahjan saajan käy ämässä uo e a” olisi pi äny pilkkoa
useampaan osaan, sillä siihen as aaminen oli sel äs ikin hankalaa.
Jouduinkin kysymään älillä uudelleen sii ä joi akin koh ia, koska
haas a el a al a ei saanu he i kaikkiin koh iin as auksia. Tämä paljas i sen,
e ä haas a elua olisi ollu hy ä es a a useammilla henkilöillä. Haas a elussa
esillepanon ja asiakaspal elun aiku ukses a os opää ökseen olisi myös
pi äny ehdä e illise kysymykse . Si en haas a el a illa olisi ollu helpompi
as a a kysymykseen ilman ja kokysymyksiä.
Haas a elussa olisi ollu hy ä myös kysyä, käy ä ä kö asiakkaa Pen ikin
ke amiikkaa yksi äin ai sa joi ain. Tie o olisi ollu mielenkiin ois a.
Haas a eluun ja kyselyyn olisi ollu hy ä lisä ä myös kysymys ”Tiesi kö, e ä
Pen ikillä on maailman pohjoisin ke amiikka ehdas?” Luulen, e ä ä ä seikkaa
ei oi ko os aa liikaa ja kaikki Pen ikin asiakkaa ei ä iedä si ä. Lisäksi ämä
on mieles äni kansain älises ikin hy ä myyn ia gumen i.
Toki kyselyn ja haas a elun osal a on hy ä muis aa, e ä yksi a kaise a ekijä
ekop osessissa oli niiden pi uus. Niis ä ei saanu ulla liian pi kiä, e ä se ei
aiku aisi asiakkaiden osallis umishalukkuu een.
9.3 Tu kimuksen ekop osessi
Alun huiman innos uksen jälkeen u kimuksen aloi aminen oli mieles äni
aikeaa, sillä alussa u kimuksen alue oli ai an liian laaja. Tun ui kuin
u kimuskysymykseni ei ä an aisi nii ä as auksia, joi a a i sisin. Tällöin

96
a koi uksena oli ehdä käy äjä u kimus a Pen ikin asiakkais a, mu a myös
myyjis ä ja ämän kaiken loppu ulokseksi oli a koi us ulla konsep i ohjeis os a
ke amiikka-as ioiden esillepanoon Pen ikin myymälöihin. Onneksi ajusin
i heen ja aiheen ole an ai an liian laaja kokonaisuus p o g adu - yöksi ja siksi
pienensin aihe a. Tämä pää ös sai a aa jälleen pyö imään ja sain
u kimuksen yös ämisen jälleen sujumaan.
Ajallisia ongelmia u kimuksen eon suh een oi a kolmen e i henkilön kii ee
eli minun, alkupe äisen yh eyshenkilöni ja u kimuksen ohjaa an p o esso in
aika aulujen so i aminen. Kun aihe a ale iin mie iä Pen ikin kanssa
ke ä al ella 2018, olin a ma, e ä iimeis ään uoden lopussa saanu
u kimuksen ki joi e ua äysin almiiksi. Näin ei osin käyny , siksi olenkin
yy y äinen, e ä u kimus on ihdoin saa u kunnialla pää ökseen.
9.4 Tu kimuksen ja kokäy ö
Toi on, e ä u kimukses a saaduis a uloksis a on Pen ikille paljon hyö yä ja
u kimuksen ulokse o e aan huomioon muun muassa sillä aholla, joka as aa
Pen ikin isuaalises a ma kkinoinnis a ja myymälöiden esillepanois a.
Ke amiikka uo eiden käy öä ja os oa koske a iedo o a a okkai a myös
suunni elijoille, koska ne oi a ihja a uo esuunni elun a pei a
ule aisuudessa, uoda yksi yiskoh ia suunni eluun ja ke oa, kuinka
suunni elu on ällä he kellä onnis unu .
Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy ämises ä ja os amises a saaduis a iedois a
on a mas i paljon hyö yä Pen ikille. Esillepanon ohjee oimi a lähinnä
ah is uksena sille a alle, mi en Pen ikillä jo pi käl i oimi aan ke amiikka-
as ioiden esillepanojen pa issa.
97
LÄHTEET
Paine u läh ee
Amb ose, G. & Ha is, P. 2010. Design Thinking. Swi ze land: AVA Publishing
SA, 177.
Bax e , M. 1996. P oduc Design: P ac ical me hods o he sys ema ic
de elopmen o new p oduc s. 3 d ed. London: Chapman & Hall.
Biggs, E. 1999. Mosaiikki, ma e iaali – ekniika – yö älinee . Suomen anu
Päi i Eskelinen. Jy äskylä: A ena Kus annus Oy, 28–29, 33.
Blackman, C., Co e , D., Cu a o, D., Lai u i, D., Paige, D., Nehez-Cu a o, A.,
Sea s, L. & Zaks, I. 2013. The Indus ial Design, Re e ence + Speci ica ion
Book, All he De ails Indus ial Designe s Need o Know bu Can Ne e Find.
Be e ly, MA, USA: Rockpo Publishe s, 251–253, 263.
Dahlén, M. & Lange, F. 2003. Op imal Ma knads ö ing. Malmö, S e ige: Libe
Ekonomi, 25.
Dolo s Ros i F igola, M. 2008. Osaa a käde , ke amiikka, ekniikoi a ja
innoi uksen läh ei ä. Suomen anu Ka ja Kangasniemi. Helsinki:
Kus annusosakeyh iö Pe hemedia Oy, 20–22, 32–33, 51, 56, 67, 72–73, 82,
84, 87, 158–159.
G önq is , L., Pen ik, A. & Pen ikäinen, V. 2015. Yhdessä, Me olemme Pen ik,
Pen ik-pe he juhannukses a jouluun. Posio: Pen ik Oy, 1–175.
G ön oos, C. 2009. Pal elujen joh aminen ja ma kkinoin i. 4. painos.
Suomen anu Maa i Tillman. Helsinki: WSOYp o, 25, 104, 314, 326–327, 341.
Ha jama, A., Hemminki, K. & Jokela, A. 2007. Pen ik, Ko i | A home. Helsinki:
Kus annusosakeyh iö O a a, 1–161.
Himpe, T. 2006. Ad e ising Is Dead – Long Li e Ad e ising. London: Thames
& Hudson, 162, 174.
98
Huo a i, P., Koskinen, I., Laakko, J. & Lai aka i-S ä d, I. 2003.
Käy äjäkeskeinen uo esuunni elu, käy äjä iedon ke uu, mallin aminen ja
a ioin i. Helsinki: Taide eollinen ko keakoulu, 9–13, 15–16, 19–23, 25, 28–32,
34–36, 46, 53.
Isohookana, H. 2007. Y i yksen ma kkinoin i ies in ä. Helsinki: WSOYp o.
19–20, 36, 48, 50–51, 54, 75–81, 138, 214–215, 302.
I ens, J. & Shaw, C. 2005. Building G ea Cus ome Expe iences. New Yo k:
Palg a e Macmillan 17, 25–26.
Julie , G. 2014. The Cul u e o Design. 3 d ed. Los Angeles: SAGE Publica ions
L d, 15.
Ke unen, I. 2001. Muodon palapeli. Helsinki: WSOY, 10–11, 16–17, 54, 63–
64, 109–110.
Ko le , P. & Kelle , K. 2006. Ma ke ing Managemen 12 h ed. New Je sey, USA:
Pea son Educa ion Inc, 191.
Linds om, M. 2009. Buyology – Os amisen ana omia. Suomen anu Ki s i
Ii onen. Helsinki: Talen um. 63, 99, 110–111, 123–131, 134, 141–143.
Loÿ, V. 2008. Suomalainen mosaiikkiki ja. Helsinki: Kus annusosakeyh iö
O a a, 20, 30.
Ma ison, S. 2003. Ke amiikka, ma e iaali – ekniika – yö älinee .
Suomen anu Riikka S ewen. Jy äskylä: A ena Kus annus Oy, 6, 9–14,19–
20, 22, 24, 26–31, 33, 35, 98, 100, 108, 123, 125, 128–134, 144–149, 159,
165–167, 171, 175, 184, 189, 219.
Me sämuu onen, J. 2008. Laadullisen u kimuksen pe us ee . 3. uud. p.
Helsinki: In e na ional Me help Ky, 15, 28, 40–41, 48.
Mo gan, T. 2008. Visual Me chandising, Window and in-s o e displays o
e ail. London: Lau ence King Publishing L d, 6, 18, 31.
Mo is, R. 2016. The Fundamen als o P oduc Design. Second Edi ion.
London; New Yo k: Fai child Books, Bloomsbu y Publishing, 7.
99
Nieminen, T. 2004. Visuaalinen ma kkinoin i. Helsinki: WSOY, 8–9, 12, 14–15,
18, 20–22, 25, 27, 55, 58, 156, 159, 162, 178, 208.
Pa kkinen, M. 2006. Anu Pen ik, Sa en synny ämä. Helsinki:
Kus annusosakeyh iö O a a, 8, 53–55, 63, 69, 75, 80, 102, 106, 109, 121, 132,
140.
Pen ik, A., Hy ä inen, P. & Viljamaa-Rissanen, K. 1994. Elämän yöni, Anu
Pen ik. Kymijoen aidekeskus, 1–13.
Salmenhaa a, K. 1983. Ke amiikka, massa , lasi ukse , yö a a . 2. uusi u
painos. Helsinki: Kus annusosakeyh iö O a a, 8, 103–106.
Sa ajä i, A. & Tuomi, J. 2009. Laadullinen u kimus ja sisällönanalyysi. 8.
uudis e u lai os. Helsinki: Kus annusosakeyh iö Tammi, 72–73, 75.
Schumache , R. 2010. The Handbook o Global Use Resea ch. Bu ling on,
MA, USA: Mo gan Kau mann, 192, 194.
Se a s, M. 2006. Poin o Pu chase. Englanniksi kään äny Jay Noden. New
Yo k: Ha pe Collins Publishe s, 6–9.
Vuolas o, J. 2017. Anu Pen ik, Palo ai eeseen. Toim. Ha jama A., Pen ik, A.
& Vuolas o, J. Posio: Pen ik Oy, 10, 13–14, 17–18, 82, 89, 91, 106–109.
Wallne , L. 1991. Sa es a ke amiikaksi. Suomen anu Raija Vii anen. Ka kkila:
Kus annus-Mäkelä Oy, 8, 18, 25–28, 40, 57, 73, 78, 85, 93, 112.
Ve kkoläh ee
Ame ican Ma ke ing Associa ion, AMA Dic iona y 2020. Vie ail u 16.4.2020.
h ps://ma ke ing-dic iona y.o g/m/ma ke ing-mix/#ci e_ e -1
A pin, T., Ba -Yose , O., Cohen, D., Goldbe g, P., Pan, Y., Wu, X. & Zhang,
C. 29.6.2012. Ea ly Po e y a 20,000 Yea s Ago in Xian endong Ca e,
China. Science. Ame ican Associa ion o he Ad ancemen o Science 336
(6089) 1696–1700. Vie ail u 2.4.2020.
100
h ps://science.sciencemag.o g/con en /336/6089/1696
Fiska s Oyj Abp 2019. Ke amiikan si paleis a iiliksi – ai o esime kki
kie o aloudes a. Vie ail u 3.4.2020.
h ps://www. iska sg oup.com/ i/ ie oa-meis a/ainu ke aisia-
a inoi a/ke amiikan-si paleis a- iiliksi
Hulkko, K. 2010. Ke amiikkapajas a kauppake juksi: Pen ik on Suomen pa as
pe hey i ys. Suomen ku aleh i. 20.5.2010. Vie ail u 4.11.2019.
h ps://suomenku aleh i. i/ju u /ko imaa/ke amiikkapajas a-kauppake juksi-
pen ik-on-suomen-pa as-pe hey i ys/
Hämeenniemi, R. 2019. Teh ä änä kään ää alamäki ylämäeksi - Riikka Wul
aloi i Pen ikin uu ena oimi usjoh ajana. Kale a Oy. 10.8.2019. Vie ail u
1.4.2020.
h ps://www.kale a. i/uu ise /pohjois-suomi/ eh a ana-kaan aa-alamaki-
ylamaeksi- iikka-wul -aloi i-pen ikin-uu ena- oimi usjoh ajana/824932/
Ikäheimo, E. 2015. Mi ä sisus us uo ee ke o a a k isuudes a? Case Pen ik
Oy. Lapin Yliopis o. Tai eiden iedekun a. Teollinen muo oilu, 2. Vie ail u
7.11.2019.
h ps://lauda.ulapland. i/bi s eam/handle/10024/62203/G adu_E.Ikaheimo.pd
?sequence=2&isAllowed=y
Jy äskylän yliopis o 2015. Laadullinen analyysi. Vie ail u 13.10.2019.
h ps://koppa.jyu. i/a oime /hum/mene elmapolkuja/mene elmapolku/aineis o
n-analyysimene elma /laadullinen-analyysi
Jy äskylän yliopis o 2015. Mää ällinen analyysi. Vie ail u 13.10.2019.
h ps://koppa.jyu. i/a oime /hum/mene elmapolkuja/mene elmapolku/aineis o
n-analyysimene elma /maa allinen-analyysi
Jy äskylän yliopis o 2015. Tyypi ely. Vie ail u 13.10.2019.
h ps://koppa.jyu. i/a oime /hum/mene elmapolkuja/mene elmapolku/aineis o
n-analyysimene elma / yypi ely

101
Ki i an a, V. 2012. A keologi : Ihmise käy i ä ke amiikkaa 20 000 uo a
si en. Yle. 28.6.2012. Vie ail u 2.4.2020.
h ps://yle. i/uu ise /3-6199514
Koskinen, P. 2015. Vanha essanpön ö saa uuden elämän iilenä. Yle
24.11.2015. Vie ail u 3.4.2020.
h ps://yle. i/uu ise /3-8475675
Lappalainen, S. 2020. Anu Pen ik sai elämän yöpalkinnon. Lapin Kansa.
19.3.2020. Vie ail u 2.4.2020.
h ps://www.lapinkansa. i/anu-pen ik-sai-elaman yopalkinnon/722634
Lounais-Suomen Jä ehuol o Oy. n.d. Ke amiikka. Vie ail u 3.4.2020.
h ps://www.lsjh. i/ i/ja eiden-abc/ke amiikka/
Me iam-Webs e 2020. Vie ail u 3.4.2020.
h ps://www.me iam-webs e .com/dic iona y/ce amic
Me iam-Webs e 2020. Vie ail u 17.4.2020.
h ps://www.me iam-webs e .com/dic iona y/dish
Me iam-Webs e 2020. Vie ail u 15.4.2020.
h ps://www.me iam-webs e .com/dic iona y/ma ke ing
Ox o d Lexico 2020. Vie ail u 3.4.2020.
h ps://www.lexico.com/en/de ini ion/mosaic
Papanek, V. 1971. Design o he Real Wo ld. Vie ail u 15.4.2020.
h ps://designopenda a. iles.wo dp ess.com/2014/05/design- o - he- eal-
wo ld- ic o -papanek.pd
Pen ik Oy 2020. Pen ik Cons uc ion Ce amics. Vie ail u 13.4.2020.
h ps://cons uc ionce amics.com/
102
Pen ik Oy n.d. Vie ail u 13.1.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/
Pen ik Oy n.d. HoReCa. Vie ail u 13.4.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/b2b/ho eca
Pen ik Oy n.d. Inspi oidu, ka aus. Vie ail u 14.4.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/inspi oidu/ka aus
Pen ik Oy n.d. Ka aus. Vie ail u 31.1.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/ka aus
Pen ik Oy n.d. Ke amiikka ehdas. Vie ail u 31.1.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/meis a/ke amiikka ehdas
Pen ik Oy n.d. Kul uu ikeskus Pen ik-mäki. Vie ail u 13.4.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/meis a/kul uu ikeskus-pen ik-maki
Pen ik Oy n.d. Pen ik S udio. Vie ail u 13.4.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/meis a/pen iks udio
Pen ik Oy n.d. Rää älöidy uo ee . Vie ail u 13.4.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/b2b/ aa aloidy - uo ee
Pen ik Oy n.d. Sa ja . Vie ail u 1.4.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/sa ja
Pen ik Oy n.d. Sisus usideoi a. Vie ail u 14.4.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/inspi oidu/sisus usideoi a
Pen ik Oy n.d. S o es. Vie ail u 1.4.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/s o es
Pen ik Oy n.d. Suunni elijamme. Vie ail u 30.10.2019.
h ps://www.pen ik.com/ i/meis a
Pen ik Oy n.d. Ta inamme. Vie ail u 30.10.2019.
103
h ps://www.pen ik.com/meis a/ a inamme
Pen ik Oy n.d. Y i ysmyyn i. Vie ail u 13.4.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/b2b
Pen ik Oy n.d. Ys ä äklubin säännö . Vie ail u 17.2.2020.
h ps://www.pen ik.com/ i/ys a aklubi/lii y-ys a aklubiin/ys a aklubin-saanno
P o essional Academy n.d. Ma ke ing Theo ies – The Ma ke ing Mix – F om 4
ps To 7 ps. Vie ail u 11.4. 2020.
h ps://www.p o essionalacademy.com/blogs-and-ad ice/ma ke ing- heo ies--
- he-ma ke ing-mix--- om-4-p-s- o-7-p-s
Päijä -Hämeen Jä ehuol o Oy. n.d. Ke amiikka. Vie ail u 3.4.2020.
h ps://www.phj. i/ uo e/ke amiikka/
Rajaniemi, E. 2018. Ko imaisuuden me ki ys kulu ajalle. Case: Pen ik
Oy/Kokkolan myymälä. Cen ia-Amma iko keakoulu. Liike alouden
koulu usohjelma. Opinnäy e yö, 1, 33. Vie ail u 7.11.2019.
h ps://www. heseus. i/bi s eam/handle/10024/151738/Rajaniemi_Emma.pd
?sequence=1&isAllowed=y
Saa anen-Kauppinen, A. & Puusniekka A. 2006. K aliMOTV –
Mene elmäope uksen ie o a an o, Yh eiskun a ie eellinen ie oa kis o.
Vie ail u 13.10.2019.
h ps://www. sd. uni. i/mene elmaope us/k ali/L7_3_5.h ml
Science Lea ning Hub – Pokapū Ako anga Pū aiao 2010. ARTICLE Wha a e
ce amics? 27.4.2010. Vie ail u 3.4.2020.
h ps://www.sciencelea n.o g.nz/ esou ces/1769-wha -a e-ce amics
Suomen Asiakas ie o Oy 2018. Pen ik Oy. Vie ail u 7.11.2019.
h ps://www.asiakas ie o. i/y i ykse / i/pen ik-oy/02105324/ alous iedo
Suomalaisen Työn Lii o 2020. A ainlippu. Vie ail u 2.4.2020.
104
h ps://suomalainen yo. i/y i yksille/a ainlippu/
Suomalaisen Työn Lii o 2020. Design om Finland -me ki y uo ee ja
pal elu . Vie ail u 2.4.2020.
h ps://sini alkoinen alin a.suomalainen yo. i/ uo ee /?gclid=EAIaIQobChMI1
py1gJuu6QIVBqsYCh2Luwa EAAYAiAAEgKiQ D_BwE#/design- om- inland
Suomalaisen Työn Lii o 2020. Suomalaisen yön me ki . Vie ail u 2.4.2020.
h ps://suomalainen yo. i/kulu ajille/
Vehkalah i, K. 2014. Kysely u kimuksen mi a i ja mene elmä . Finn Lec u a,
24. Vie ail u 2.5.2020.
h ps://helda.helsinki. i/bi s eam/handle/10138/305021/Kysely u kimuksen-
mi a i -ja-mene elma -2019-Vehkalah i.pd ?sequence=1&isAllowed=y
KUVALUETTELO
Kansiku a. Pen ik Oy.
Ku a 1, 8, 10, 12 ja 13. Oma a kis o.
Ku a 2, 3 ja 9. Pen ik Oy.
Ku a 4. Pixabay / Pexels.
Ku a 6. Pixabay / o awag aphics.
Ku a 5. Ian Howes.
Ku a 7. Wes e n Ce amic Glazes.
Ku a 11, 14–27. Ku akaappaus Google Fo ms -pal elus a.
111

112