Pentikin keramiikka-astiat – Käyttö, osto ja ohjeita esillepanoon myymälöissä

PENTIKIN KERAMIIKKA-ASTIAT – Käy ö, os o ja ohjei a esillepanoon myymälöissä Lapin yliopis o | Tai eiden iedekun a | Teollinen muo oilu Sanna Tuuliainen P o g adu - u kielma Tai een mais e in koulu usohjelma Ohjaaja Jonna Häkkilä 2020 1 LAPIN YLIOPISTO Tai eiden iedekun a TYÖN NIMI Pen ikin ke amiikka-as ia – Käy ö, os o ja ohjei a esillepanoon myymälöissä TEKIJÄ Sanna Tuuliainen KOULUTUSOHJELMA Teollinen muo oilu TYÖN LAJI P o g adu - u kielma SIVUMÄÄRÄ 104 + 2 lii e ä VUOSI 2020 2 Tii is elmä Tässä p o g adu - u kielmassa u ki aan, mi en Pen ikin kan a-asiakkaa eli Ys ä äklubilaise ja Pen ikin Ro aniemen myymälän asiakkaa käy ä ä ja os a a Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Näiden ie ojen pohjal a anne aan ohjei a, kuinka saa ujen ie ojen ulisi aiku aa myymälöissä ke amiikka-as ioiden esillepanoon. Tu kimus on eh y yh eis yössä Pen ik Oy:n kanssa. Tu kimus on laadullinen eli k ali a ii inen käy äjä u kimus. Aineis onke uumene elminä on käy e y laadullisen eli k ali a ii isen ja mää ällisen eli k an i a ii isen u kimuksen mene elmiä; kyselyä Pen ikin kan a-asiakkaille in e ne issä ja haas a eluja asiakkaille Pen ikin Ro aniemen myymälässä. Aineis o on ke ä y ke äällä 2020. Aineis on analyysimene elmänä on käy e y yypi elyä. Tu kimukses a käy ilmi monia asioi a ke amiikka-as ioiden käy ös ä ja os amises a. Tu kimuksessa sel iää esime kiksi, e ä Pen ikin ke amiikka- as ioiden ulkonäöllä, designilla, suomalaisuudella, laadulla, kes ä yydellä ja käy ännöllisyydellä on suu i me ki ys Pen ikin asiakkaille uo eiden käy öä ja os amis a aja ellen. Muun muassa hinnalla ja a jouksilla on äliä ke amiikka- as ioiden os o ilan eessa. Ke amiikka-as ioiden esillepano myymälöissä inspi oi a asiakkai a ekemään samanlaisia esillepanoja ko ona. Ke amiikka- as ioi a käy e ään useimmi en u ussa seu assa. Suu in osa Pen ikin asiakkais a on naisia. Analysoi ujen as aus en pe us eella muodos an käsi yksen sii ä, mi ä asioi a ke amiikka-as ioiden esillepanoja ehdessä ulee o aa huomioon. Pen ik Oy oi hyödyn ää u kimukses a saa uja uloksia ke amiikka-as ioiden käy ös ä, os os a sekä esillepanos a suunni elussa ja ma kkinoinnissa. Asiasana : Teollinen muo oilu, käy äjäkeskeinen uo esuunni elu, käy äjä u kimus, Pen ik Oy, ma kkinoin i, os aminen, isuaalinen ma kkinoin i, esillepano, ke amiikka Suos un u kielman luo u amiseen ki jas ossa käy e ä äksi: X 3 UNIVERSITY OF LAPLAND Facul y o A s and Design THE TITLE Ce amic dishes by Pen ik – Using, Buying and Ins uc ions o Visual Display in Pen ik S o es AUTHOR Sanna Tuuliainen DEGREE PROGRAMME Indus ial Design TYPE OF THE WORK Mas e ’s Thesis NUMBER OF PAGES 104 + 2 a achmen s YEAR 2020 4 Abs ac The subjec o his mas e ’s hesis is abou how Pen ik Oy’s egula cus ome s (Pen ik F iends) and cus ome s a hei Ro aniemi s o e use and buy Pen ik’s ce amic dishes. Analysed da a is used o gi e ins uc ions o he display o he ce amic dishes a Pen ik s o es. The s udy has been made in collabo a ion wi h Pen ik Oy. The s udy is a quali a i e use s udy. Bo h quali a i e and quan i a i e me hods ha e been used as collec ion me hods; ques ionnai e o Pen ik’s egula cus ome s and in e iews wi h he cus ome s a Pen ik Ro aniemi s o e. Da a has been collec ed du ing sp ing 2020. The analysis me hod used in hesis is classi ying. The s udy e eals many hings abou using and buying ce amic dishes. Fo example, he s udy e eals ha he looks, design, being Finnish, quali y, du abili y and p ac icali y o ce amic dishes by Pen ik ma e a g ea deal o cus ome s when hey use o buy he p oduc s. Fo example, p ice and o e s a e hings ha ma e in he p ocess o buying ce amic dishes. Ce amic displays a s o es a e an inspi a ion o cus ome s o make simila displays a home. Ce amic dishes a e used mos ly wi h amilia company. The mos o Pen ik’s cus ome s a e emale. Analysed esul s ga e me a pe cep ion abou he hings ha need o be conside ed in he p ocess o making displays o ce amic dishes. The hesis’ da a abou using, buying and displaying ce amic dishes a he s o es can be used by Pen ik Oy in he p ocesses o design and ma ke ing. Keywo ds: Indus ial design, Use -cen e ed p oduc design, Use s udy, Pen ik Oy, Ma ke ing, Buying, Visual ma ke ing, Display, Ce amic I gi e a pe mission o use he mas e ’s hesis in Uni e si y Lib a y: X 5 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 7 1.1 Tu kimuksen aus a 7 1.2 Tu kimuksen a oi ee ja u kimuskysymykse 8 1.3 Tu kimuksen aineis o ja käy e y mene elmä 9 1.4 Ajankoh aisuus, ki jallisuus ja ii ekehys 11 1.5 Tu kielman akenne 12 2 PENTIK OY 13 2.1 His o iaa 13 2.2 Anu Pen ik 15 2.3 Nykyinen ilanne 16 2.4 Pen ikin ke amiikka 17 3 KERAMIIKKA 19 3.1 Mää i elyä ja his o iaa 19 3.2 Sa imassa ja sa en yös äminen 20 3.3 Sa en pol aminen ke amiikaksi ja ko is elu 24 3.4 Kie ä ys 27 4 MARKKINOINTI 28 4.1 Mää i elyä ja eo ioi a 28 4.2 Os aminen 29 4.3 Visuaalinen ma kkinoin i 33 5 KÄYTTÄJÄKESKEINEN TUOTESUUNNITTELU 37 5.1 Yleises i 37 6 5.2 Käy äjä u kimus 40 6 AINEISTON KERÄÄMINEN 46 6.1 Haas a elu 46 6.2 Kysely 49 7 AINEISTON ANALYSOINTI 54 7.1 Haas a elu 54 7.2 Kysely 59 8 TULOKSET 86 8.1 Ensimmäinen u kimuskysymys 86 8.2 Toinen u kimuskysymys 90 9 POHDINTA 93 9.1 Tulos en pohdin aa 93 9.2 Tu kimuksen onnis uminen ja luo e a uus 93 9.3 Tu kimuksen ekop osessi 95 9.4 Tu kimuksen ja kokäy ö 96 LÄHTEET 97 Paine u läh ee 97 Ve kkoläh ee 99 KUVALUETTELO 104 LIITTEET Haas a elupohja Kysely lomake 7 1 JOHDANTO 1.1 Tu kimuksen aus a Halusin jo ai een mais e iopin ojen alussa ehdä p o g adun yhdessä jonkin y i yksen kanssa. Halusin kokea, e ä u kimuksellani on äliä myös muille kuin minulle ja g aduohjaajalleni. Pa haassa apauksessa u kimuksen ulokse olisi a niin hyödyllisiä y i ykselle, e ä he haluaisi a o aa u ki un iedon ulokse käy öön omissa oiminnoissaan. Olen ollu usei a uosia öissä aa emyymälässä opin ojen ohessa. Siellä olen ehny myös uo eiden esillepanoja. Viimeis ään myyjän yössä kiinnos us ilankäy öön ja uo eiden esillepanoihin on sy en yny . Olen huomannu niin asiakkaan kuin asiakaspal elijan näkökulmas a, mi en pienilläkin eoilla esillepanossa on me ki ys uo eiden houku ele uuden, ilankäy ön ja asiakkaiden iih y yyden kannal a. Nämä aas oi a aiku aa osal aan siihen, kuinka kauan asiakas käy ää aikaa ie yssä ilassa, ekee mahdollises i os oksia ja käy ää os amaansa uo e a ie yllä a alla. Työni uoksi olen poh inu , o aako asiakas aiku ei a ie oises i ai ali ajuises i uo eiden esillepanois a. Vaiku aako esime kiksi mallinukella näh y asukokonaisuus os opää ökseen ai as aako asukokonaisuus asiakkaan omaa yyliä? On odennäköis ä, e ä uo eiden ule a käy äjä eli myymälöissä ai ne ikaupassa ie aile a asiakkaa ie ä ä enemmän aikaa uo eiden pa issa os ohe ken ollessa käsillä, kun esillepanojen ekemisessä on keski y y asiakkaiden apaan käy ää ja os aa uo ei a. Tuo eiden esillepanolla oi olla mieles äni suu i aiku us asiakkaiden os amiseen ja uo eiden käy ämiseen. Olen ollu kiinnos unu käy äjäkeskeis ä suunni elus a jo opin ojen alus a saakka. Myöhemmin unne on ain ah is unu – oli kyse si en pe in eisemmäs ä uo emuo oilus a ai pal elumuo oilus a. Sen uoksi onkin luonnollis a, e ä een p o g aduni käy äjä u kimus a hyödyn äen. A os ukseni Pen ik Oy: ä koh aan sai minu poh imaan yh eis yömahdollisuu a y i yksen kanssa. Näin saisin eh yä u kimuksen 8 y i yksen kanssa. Samalla oisin sy en ää omaa osaamis ani koskien käy äjä u kimus a ja apoja aiku aa uo eiden esillepanoon. Lähes yin Pen ik Oy: ä kysymällä Ro aniemen Pen ikin myymälän myymäläpäälliköl ä, olisiko heillä mahdollises i p o g adu - u kimukseen sopi ia aihei a a jolla. Sain iedo , kehen olla yh eydessä ja si en myös myöhemmin u kimusaiheen. Aihei a p o g adu - u kimukselle y i yksellä oli usei a, jois a ali a – muun muassa lahja a a apakkauksien suunni elua, in e ak ii isuu a, uo eiden esi ely apoja ja a inallisuuden uomis a myymälöihin. Yh eyshenkilöäni Pen ikis ä kiinnos i, mi en Pen ikin asiakkaa käy ä ä ja os a a uo ei a. Pohdimme aiheen iimoil a e ilaisia näkökulmia. Onko as ias ojen ke ääminen ja käy äminen yhä ajankoh ais a ai pi ä ä kö asiakkaa enemmän yksi äis en uo eiden yhdis elemises ä, käy ämises ä ja os amises a? Mi kä asia saa a asiakkaa os amaan Pen ikin ke amiikkaa? Onko ainoa me ki se ä asia esime kiksi esineen kauneus ai aikkapa hin a? Millaisia ke amiikka-as ioiden käy äjiä Pen ikin asiakkaa o a ? Kuinka ämän kaiken iedon ulisi näkyä ke amiikka-as ioiden myymälöiden esillepanoissa? Päädyimmekin yh eisymmä yksessä siihen, e ä ulen u kimaan ke amiikka- as ioiden käy ö- ja os o apoja sekä si ä, mi en ä ä ie oa oidaan hyödyn ää myymälöiden esillepanon suunni elussa. Rajaus ke amiikka-as ioihin oli oleellinen sen uoksi, e ä Pen ik Oy uo aa ke amiikkaa myös akennuspuolelle (Pen ik Oy, Pen ik Cons uc ion Ce amics 2020). Me iam- Webs e -sanaki jan mukaan as ia (dish) on enemmän ai ähemmän ko e a as ia, jos a a jo aan uokaa. As ioi a o a kaikki esinee , joi a käy e ään a e ian a joamisessa, almis amisessa ai syömisessä, ku en lau ase , uokailu älinee , lasi ja pada . (Me iam-Webs e 2020.) 1.2 Tu kimuksen a oi ee ja u kimuskysymykse E ilaisia u kimusaihei a yh eyshenkilöni kanssa läpikäydessämme u kimukselle mää i el iin e ilaisia a oi ei a. Tu kimuksen a oi eiksi muodos ui sel i ää, millaisia apoja Pen ikin asiakkailla on käy ää ja os aa 15 Pen ikillä on uosikymmenien saa ossa ollu öissä monia e i suunni elijoi a. Näis ä oisin maini a esime kiksi Ris o Paa e on, Pe e Winquis in ja Suku Pa kin. Paa e o oli Pen ikillä ke amiikka eh aan alkume eillä mukana saa amassa ke amiikka ehdas a alkuun. Winquis in aikana uosina 1974– 1984 Pen ikillä kehi yi ah a un emus ma e iaaliin, muo okieleen ja amma i ai oon. Pa kin oimes a syn yi Pen ik No us -ke amiikkas udio, joka almis i aideposliinia 1980-lu un puolessa älissä. (Pen ik ym. 1994, 3–4; Vuolas o 2017, 17–18.) Kommandii iyh iö muu ui uonna 1996 osakeyh iöksi, jolloin Anu ja Topi Pen ikäisen lapsis a uli pe hey i yksen jäseniä ja he sai a oma osakkeensa Pen ik Oy:s ä. Sukupol en aihdos oli ky eny jo hy än aikaa aja uksen asolla ja uonna 2004 Anun ja Topin poika Pasi sii yikin Pen ikin oimi usjoh ajaksi ja Anu ja koi ai eellisena joh ajana. (Pa kkinen 2006, 121, 132, 140.) Pen ik Oy ali iin uonna 2009 uoden pa haaksi y i ykseksi pe hey i ys en ka ego iassa Suomen Ku alehden oimes a. Pe us eluja alinnalle oli a hy ä aloudellise unnuslu u , oiminnan pe us uminen ko imaisiin aaka-aineisiin, ai eelliseen ilmaisuun ja käsi eollisuu een, yli 80 myymälän ke ju, ponnis aminen No jaan sekä Ruo siin as i ja koh a 40 ke yny ä ke amiikka uo annon oimin a uo a. Pen ikin e kkokauppa a a iin uonna 2010 ja he i sen myyn i oli suu empaa kuin missään heidän yksi äisessä myymälässään. (Hulkko 2010.) 2.2 Anu Pen ik Anu Pen ik on olennainen osa Pen ikin y i yksen his o iaa. Hän on ollu myös paljon julkisuudessa esillä y i yksen alus a saakka ikään kuin y i yksen kas oina sekä myöhemmin keski y yään enemmän omaan ai eeseensa. Hän on pi äny lukuisia aidenäy elyi ä elämänsä aikana. Muu aman maini akseni: 2006 ”Anu Pen ik, in ohimona ke amiikka”, 2007 ”Puu a han uosi” ja 2017 ”Kolme ilaa, Anu Pen ik”. Ke amiikka ai eilijana nykyään unne u Anu Pen ik p omo oi iin Lapin yliopis on kunnia oh o iksi uonna 2012. Lapin Kansan mukaan hän sai A c ic Design Weekin myön ämän a k isen muo oilun 16 elämän yöpalkinnon ke äällä 2020. (Lappalainen 2020; Pa kkinen 2006, 55, 80; Vuolas o 2017, 107–109.) Anun ai een a koi us on ilahdu aa ais eja ja ihmisiä. Hänen aide eoksensa o a kin a koi e u nos amaan a jen asoa ja olemaan osa ihmis en a kea. Anua inspi oi a hy in mone asia . Koh aamise , ma ka ja ele y elämä, nuo en ihmis en ene gia ja innokkuus o a ain muu amia poimin oja inspi aa ion läh eis ä. Hän ke oo luomisp osessin kehi y än ja kulke an päässään yö ä päi ää ja uskoo enemmän in ui ii iseen kauneu een, kuin suunni elemiseen. Pen ikis ä ke o an ki jallisuuden pe us eella Anu Pen ikin ukijouko eli pe he ja yön ekijä aiku a a nau i an suu a a os us a. (G önq is & Pen ik & Pen ikäinen 2015, 1–175; Pen ik ym. 1994, 1–13; Pen ik Oy n.d.; Vuolas o 2017, 13–14, 82, 89, 91.) 2.3 Nykyinen ilanne Suomen Asiakas ie o Oy:n mukaan Pen ik Oy yöllis i uonna 2018 248 henkilöä ja sen liike aih o oli 27,255 miljoonaa eu oa. Pen ikillä on unsaa 50 kappale a myymälöi ä ja Pen ikin uo ei a on jälleenmyynnissä yli 20 kaupassa. Y i yksellä on oma kan a-asiakasohjelma, Ys ä äklubi. Ys ä äklubilaise saa a henkilökoh aisia e uja, ku en a jouksia ja jäsenyydessä oi olla e ilaisia asoja. Maksu omaan ys ä äklubiin lii yäkseen äy yy olla ähin ään 18- uo ias. (Hämeenniemi 2019; Pen ik Oy n.d.; Suomen Asiakas ie o Oy 2018.) Kale assa ke o aan, e ä Pasi Pen ikäinen oimi Pen ikin oimi usjoh ajana aina uo een 2019 as i, jolloin i maan palka iin ensimmäis ä ke aa pe heen ulkopuolel a uusi oimi usjoh aja, Riikka Wul . Pasi Pen ikäinen sii yi halli uksen puheenjoh ajaksi isänsä seu aajaksi. Ke amiikka uo annon kas a aminen on yksi Wul in päämää is ä. Wul in mieles ä hin a ei ole y i yksen kannal a asia, jolla ulisi kilpailla, aan ke amiikka uo eiden ja suu en osan kyn ilä uo eis a ko imaisuus ja sen esiin uominen. (Hämeenniemi 2019.) 17 Pen ikillä on ka a a alikoima myy ä ien uo eiden osal a – paino uen kui enkin sisus ukseen ja as iasa joihin. Y i ys laajensi oimin aansa sisus us uo eisiin uosi uhannen aih eessa. Sisus us uo ee o a noussee suu een a oon Pen ikillä. Täs ä ke oo myynnissä ole an uo e alikoiman lisäksi uonna 2007 eh y ki ja ”Pen ik, Ko i | A home”, joka keski yy kokonais al aiseen sisus amiseen sekä esillepanoon ku ineen ja sisus usneu oineen. Lisäksi Pen ikillä on muun muassa ko isi uillaan ka aus- ja sisus usideoi a. (Ha jama, Hemminki & Jokela 2007, 1–161; Pen ik Oy n.d.) 2.4 Pen ikin ke amiikka Pen ikin slogani o a ”Ka a kes ä ää kauneu a” ja ”Suomalais a ke amiikkaa uodes a 1971”. Pen ikillä a os e aan käy e ä yy ä hy än muo oilun lisäksi. As ioiden a koi us on uoda juhlaan yyliä ja a keen iloa. Pen ik py kii as ioillaan sukupol el a oiselle kes ä än aja oman kauneuden unnelmaan. Pen ikin kaikille ke amiikka-as ioille on myönne y A ainlippu. A ainlippu ke oo sii ä, e ä uo een ai pal elun ko imaisuusas e on ähin ään 50 p osen ia – eli ähin ään puole uo ees a ai pal elus a on ko imais a uo an oa. Pen ikin uo eilla, jo ka o a i se suunni el u, on myös Design om Finland - unnus, joka ke oo suomalaises a suunni elus a. (Pen ik Oy n.d.; Suomalaisen Työn Lii o 2020.) Posiolla sijai se alla, Pen ikin omalla ja samalla maailman pohjoisimmalla ke amiikka eh aalla, almis e aan noin 300 000 uo e a uosi ain. Teh aal a ule a ke amiikka on ko imais a, kes ä ää ja aja on a. Tuo ei a ehdään pe ussa joihin ja aih u iin sesonkeihin. Henkilökun a on kokenu a ja pienisa jaisen sekä monipuolisen almis uksen mahdollis aa ainu laa uinen uo an o ekniikka, joka on kehi yny 40 uoden saa ossa. Teh aalla käy e ään i se almis e ua sa ea, johon Suomes a saadaan maasälpää ja k a sia. Esineiden muo oilu apah uu kipsimuo eilla, jonka lisäksi apuna käy e ään muo auskonei a, käsin alamis a ai p ässiä. Kuppien ko a yhdis e ään käsin kuppeihin ja esineiden iimeis ely aiheessa ehdään eunojen pyö is ys. 18 Nes ekaasua käy e ään neljän esipol ouunin lämmi ämiseen. Esipol oon kuluu 24 un ia ja käy e y lämpö ila on 900 °C. (Pen ik Oy n.d.) I se kehi e yjä aidelasi ei a käy e ään s udioesineiden maalauksessa. Tämä ja sabluunako is elu kuulu a eh aan e ikoisosaamisiin. Lasi e a, sa ea ja ke amiikka ä iä sekoi amalla syn y ä ke amiikan ko is elu ä i . Posiolla almis e aan e ilaisia apu älinei ä, jo a oi aisiin ko is ella ke amiikkaa käsin. Pen ikillä ke amiikan lasi amiseen käy e y a a o a uisku aminen, ekeminen koneella ai käsin kas aminen. 11,5 un ia kes ä ä lasi uspol o apah uu uunissa, jossa lämpö ila on 1235 °C. Jos lasi uspol ossa ikkou uu uo ei a, niin ne ja kokäy e ään mosaiikkien ekemiseen. Kun esine on ke an lasipol e u, se pol e aan uudelleen, jos siihen ulee sii oku a. Näin saadaan ku a sulamaan lasi een sisälle. Tuo eiden pohja enkaa hio aan, kunhan ne on ensin pol e u. Tämän jälkeen pakkausalus oille koo u ja laji ellu uo ee läh e ä logis iikkakeskuksen kau a myymälöihin. (Pen ik Oy n.d.) Tä ä kaikkea ennen, ke amiikan a ina alkaa muo oilijoiden pöydil ä suunni elmien muodossa. Pen ikillä oimii ällä he kellä neljän henkilön suunni elu iimi, joi a inspi oi a e ilaise asia , ku en ma e iaali ai luon o. Tämän iimin jäsene o a Anu Pen ik, Lasse Ko anen, Minna Niskakangas ja Liina Ha ju. (Pen ikin Oy n.d.) Pen ikin ke amiikkamallis o o a päi i ynee uosien a ella. Nykyään myymälöissä ja e kkokaupassa on os e a issa usei a e ilaisia sa joja, ku en Ki i, Kallio (ku a 3), Saaga, Eden, Anis, Vanilja, Us a ja Posio. Lisäksi myynnissä on myös mui a uo esa joja, ku en lasisa jois a Mila sekä Linda ja lapsille suunna uja ke amiikka-as ias oja. (Pen ik Oy n.d.) Ku a 3. Kallio-as ias oa. Pen ik Oy. 19 3 KERAMIIKKA 3.1 Mää i elyä ja his o iaa Me iam-Webs e -sanaki ja mää i elee ke amiikan seu aa alla a alla: ”Ke amiikka lii yy sellais en uo eiden almis amiseen (ku en sa i a a a, posliini ai iili), jo ka on eh y pohjimmil aan ei-me allisis a mine aalis a ku en sa i, pol amalla ko keassa lämpö ilassa.” (Me iam-Webs e 2020.) Science Lea ning Hub mää i elee ke amiikan näin: ”Ke amiikka on epäo gaaninen, epäme allinen, kiin eä kappale, joka on eh y joko me allis a ai epäme allisis a yhdis eis ä, joi a on muo oil u ja sen jälkeen ko e e u kuumen amalla ko keissa lämpöas eissa. Yleises i ke amiika o a ko ia, ko oosion kes ä iä ja hau ai a.” (Science Lea ning Hub 2010.) Ke amiikka e minä omaa nykyään laajemman me ki yksen, ku en anhempi u kimus ie eilijä Toh o i Ian B own Indus ial Resea ch Limi ed:s ä ke oo. Pe in eise ke amiika o a sa ipohjaisia, oisin kuin kehi ynee ai ehokkaa ke amiika . Kehi yny ä ke amiikkaa on kehi e y paljon laajemmas a joukos a epäo gaanisia ei-me allisia ma e iaaleja. Ko kea si keys, lujuus, kes ä yys ja ko uus o a sellaisia ominaisuuksia, joi a on kehi yneellä ke amiikalla. Kehi ynee ke amiika ei ä ole yleensä sa ipohjaisia. Kehi yny ä ke amiikkaa oi löy ää esime kiksi a a uussukkulan uloimmas a ke okses a yli 27 000 ke aamisen laa an muodossa, lonkkap o eesis a ai hammasimplan is a. Tässä u kimuksessa ei kui enkaan käsi ellä sen pidemmälle kehi yny ä ke amiikkaa. (Science Lea ning Hub 2010.) Science Lea ning Hubin mukaan ”pe in einen ke amiikka on yksi ihmis en anhimmis a eknologiois a.” Ku assa 4 on ku a u pe in eis ä ke amiikkaa. Ihmis en ke amiikan käy ööno os a on saa u aih ele aa ie oa e i uosikymmenil ä. Tämä joh uu pi käl i sii ä, e ä uusien ekniikoiden ja löydös en myö ä ke amiikan his o ianku a on päi i yny . Vuonna 2012 Ylellä ja Ame ican Associa ion o he Ad ancemen o Sciencella uu isoi ujen u kimuksien mukaan, luolas a Jianxin maakunnas a E elä-Kiinas a 60- ja 90- 20 lu uilla eh yjen kai auksien pe us eella oi osoi aa, e ä sa ias ioi a almis e iin jo ennen kuin ihmise aloi i a maan iljelyn ja ase ui a aloilleen. Yhdys al alais-kiinalaisen u kimus yhmän ekemän adiohiiliajoi uksen ulos en mukaan löyde y sa ias ian palase oli a 20 000 uo a anhoja. Ke amiikka-as ioi a oli käy e y ilmeises i muun muassa uuanlai ossa. Nämä kyseise löydökse oli a 2000–3000 uo a anhempia e a una aiempiin löy öihin, jo ka oli a löy ynee Kiinas a sekä Japanis a ja ajoi e u noin 18 000 uoden päähän. (A pin ym. 2012, 1696–1700; Ki i an a 2012; Ma ison 2003, 6; Science Lea ning Hub 2010; Wallne 1990, 8.) 3.2 Sa imassa ja sa en yös äminen Pehmeä ja helpos i muo ail a a eli plas inen sa i on ke amiikan ä kein aaka- aine. Sa en ä kein ominaisuus on plas isuus, joka a koi aa sa en muo oil a uu a ilman halkeamia ai epeämiä, muodon säily yskykyä ja eden imemiskykyä. Sa ea oi muo oilla e ilaisilla yökaluilla ai jopa käsin, mikä ekee sii ä hy än ma e iaalin muun muassa ku an eis äjälle. Halli se a mine aali ja ki en alkupe ä aiku a a sa en ä iin. (Dolo s Ros i F igola 2008, 159; Ma ison 2003, 9; Wallne 1990, 18.) Kun maasälpäpi oise ki e apau u a , syn yy sa ea. Tä ä apau umis a aiheu a a pakkanen, lämpö, uuli, esi ja kas ien e sojen unkeu uminen maan pinnalle. Suu ia sa ike os umia syn yi esime kiksi jääkaudella sulamisjokien aiku ukses a. Iso ki enmu ika mu en ui a pienemmiksi, kun Ku a 4. Ke amiikka-as ioi a. Pixabay. 21 esi kulje i nii ä e eenpäin. Sa ihiukkase pääsi ä ke os umaan i an heike essä laaksoissa ja asangoilla uosisa ojen aikana. Luonnossa almis uu siis koko ajan sa ea. Ke aamikoille suosi ellaan kui enkin käy e ä äksi almii a myynnissä ole ia sa imassoja, koska ulokse nii ä käy ämällä o a pa empia. (Wallne 1990, 18.) Sa e oidaan jakaa ka keas i kah een e i yhmään: luonnonsa een ja almismassoihin. Luonnonsa i oidaan jao ella kah een geologiseen ka ego iaan eli p imää isa iin ja sekundää isa iin. P imää isa eksi ku su aan sa ea, joka on jääny synnyinsijoilleen. Si ä on olemassa enää ähän ja se on puhdas a, mu a epäplas is a, koska siinä on suu ia hiukkasia. Sekundää isa e eli sedimen isa e o a liikkunee omal a alkupe äisel ä paikal aan pois maape än liikkumisen, e oosion ai esimassojen uoksi ja kasau unee näin sedimen eiksi. Olemuksel aan sekundää isa e o a plas isempia e a una p imää isa een, sillä esi ja ilma on aiku anu sen hiukkas aken eeseen ja ehny sii ä hienojakoisempaa. Kun kai e aan sa ea sa iesiin ymis ä, si ä ei oida he i jalos aa. Se ke ä ään laji el uihin kasoihin ulos ja jä e ään sään a moille useiksi uosiksi. Tämä p osessi pa an aa sa en plas isuu a ja si ä ku su aan iäs ämiseksi. (Dolo s Ros i F igola 2008, 20–21; Ma ison 2003, 10.) Valmismassa eli almis emassa (ku a 5) o a kaupallisel a oimi ajal a hanki ua sa imassaa. Usein ke aamiko hyödyn ä ä kin almismassoja, helpon yösken elyn ja sa en asaisen laadun uoksi. Valmis ajalla on ie y esep i, jonka mukaan sekoi e aan luonnossa esiin y ää sa ea sen jälkeen, kun se on jauhe u hienommaksi ja suu in osa epäpuh auksis a on pois e u. Tämän jälkeen sa e sekoi e aan oisiinsa ja niihin yhdis e ään mui a ainei a uomaan halu uja ominaisuuksia. Tähän aiku aa sa imassan halu u eks uu i, yös e ä yys ja ä i ys. Myy yjä almissa imassoja o a -ma e iaali, ka kea ki i a a a, posliini, ki i a a a, sa i a a a ja akumassa. Jao elu apah uu yleensä pol olämpö ilan mukaan, sillä e ilaisia sa ilaa uja pol e aan e ilaisissa lämpö iloissa, ko keimmillaan jopa 1400 °C. Sa e oidaan myös jakaa kolmeen pää yhmään pol e un sa en ominaisuuksien mukaan, eli ma alapol oiseen sa i a a aan, ki i a a aan ja posliiniin. (Ma ison 2003, 10– 13, 19.) 22 Ke aamiko käy ä ä p imää i- ja sekundää ikaoliinia. Kaoliini on epäplas inen, ko keapol oinen p imää isa i. Lisäksi he käy ä ä sekundää isa is a pallosa ea, ki i a a asa ea, ulenkes ä ää sa ea ja pin asa ea, joka on punaisena Suomen yleisin luonnonsa i. Mone s udioke aamiko sekoi a a oma sa imassansa, sillä si en he saa a i selleen mieluisan koos umuksen massaan, joka sopii omalle yösken ely a alle sekä massan eks uu ia ja ä isä yä saa näin muoka ua. (Ma ison 2003, 10–11.) Sekundää isa ia on usei a e ilaisia. Näis ä pallosa i on useimmi en sa imassojen pe us ana, sillä se on hy in plas is a ja hienoa luonnossa esiin y ää sa ea. Pol e aessa sa i muu uu kokonaan alkoiseksi ai mil ei alkoiseksi. Si ä käy e ään usein myös ko is elie eiden, ki i a a a- ja posliinimassojen ja lasi eiden ainesosina. Pallosa ea, ku en ei yleensä mui akaan luonnonsa ia, ei käy e ä yksinomaisena ma e iaalina, aan siihen lisä ään mui a ma e iaaleja uomaan halu uja ominaisuuksia. Pallosa een lisä ään lii ua sekä kaoliinia iemään plas isuu a pois ja sula usainei a, esime kiksi maasälpää pol e a an esineen luji amiseksi. Hiekkaa ai samo ia lisäämällä saadaan ka keajakoisempia sa ia. Niiden lämpöshokkien sie okyky on hy ä ja ne ei ä äänny. Samo iksi ku su aan esipol e ua, mu ska ua ja jauhe ua sa ea, joka lisä ään sa imassaan ään ymis ä ja ku is umis a ähen ämään. Jo ke an pol e una, se ei eagoi pol ama oman sa en a oin. (Ma ison 2003, 10–11, 175.) Sa ea muo oilemalla oidaan ehdä lukema on mää ä e ilaisia muo oja ja esinei ä. Esinee oi a olla jokapäi äiseen a kiseen käy öön suunna uja, Ku a 5. E ilaisia almissa imassoja. Ian Howes. 23 ku en as ioi a ai aikkapa aken amisessa käy e ä iä iiliä ai kaakelei a. Sa ea muo oilemalla saadaan aikaiseksi myös aide a, ku en eis oksia ai pa sai a. Ku en edellä maini iin, sa ea oidaan yös ää e ilaisilla yökaluilla ja jopa käsillä. Sa ea oidaan leika a sa ileikku illa. Mui a käsin yös ön älinei ä o a muun muassa e ilaise muo ailupuiko , pyö i ä muo oilupöy ä eli ka ale i ja annu aja, d eija (ku a 6), ei si, silmukka- ja muo oilu auda , muo ipussi , imukykyinen kangas, sa imankeli ai kaulime , sahan e ä ja si el ime . Sa en yös ämisessä, e enkin pinnan ko is elussa oi käy ää myös luo uu a ja käy ää esinei ä, joi a on saa a illa, ku en esime kiksi aas in au aa ai kolikkoa. (Dolo s Ros i F igola 2008, 32–33; Wallne 1990, 25–28.) Ennen yön aloi amis a on hy ä ehdä luonnoksia. Tämä ähen ää i hei ä. Sa en yös ämisessä on e ilaisia ekniikoi a, mu a aluksi sa ea ulee ai a a käsin ai käy ää ähän a koi ukseen sa ensekoi in a. Tämän a koi us on no kis aa sekä homogenisoida si ä eli ehdä sa es a asalaa uis a ja pois aa sa es a ilmakuplia, sillä ne saa a sa en sä öilemään kui aus ai pol op osessin aikana. Jos sa en paksuus yli ää kaksi sen ime iä, se ulee ko e aa on oksi ilmakuplien ehkäisemiseksi. Sa es a oidaan ehdä esime kiksi engasmene elmää eli makka a ekniikkaa käy ämällä uukku ai maljakko. Le y ekniikkaa käy ämällä oidaan ehdä esime kiksi kohoku ioi a eli elie ejä, ko uja ai lyh yjä. D eijaamalla saa eh yä e ilaisia esinei ä, jois a helpoin lienee kulho. Sa ea oidaan muo ailla myös pelkäs ään käsiä ja so mia käy ämällä. Tämä ekniikka so el uu pie en esineiden almis ukseen. Ku a 6. Sa en d eijaus a. Pixabay. 24 (Dolo s Ros i F igola 2008, 51, 72–73; Ma ison 2003, 125; Wallne 1990, 40, 57, 73, 78, 85, 93.) Yksi ekniikka sa en muo oiluun on käy ää apuna muo eja. Nii ä käy e ään silloin, kun halu aan saada eh yä paljon iden isiä uo ei a keskenään mallikappalees a. Kipsiä käy e ään usein apuna muo ien eossa, sillä se on hy in yksi yiskohda ois a aa, edullis a sekä kipsin a oimena säily ä huokose ja eden imemiskyky sopi a hy in sa imuo ima e iaaliksi. P ässimuo eja käy e ään yleisimmin ma alien muo ojen, ku en kulhojen ekemiseen. Muo ojen ekeminen ehdään sa ea painelemalla muo ien päälle ai muo eihin. Valumuo eissa sa ea oidaan alaa lie eenä kipsimuo eihin, jo ka o a saanee muo onsa esime kiksi kipsis ä ehdys ä mallikappalees a. Sa ea ko e uu muo iin ja ylimää äinen lie e kaade aan pois. (Dolo s Ros i F igola 2008, 56, 67; Ma ison 2003, 35, 98, 100.) Kun sa ea yös e ään, jää sa ea aina jonkin e an yli ippeinä esime kiksi d eijan oiskekaukalos a ai eunois a, joi a on siis i y. Jo yös e yä sa ea oidaan käy ää aina uudelleen – pois lukien jo pol e u sa i. Sa en plas isuu a saadaan lisä yä, kun se jä e ään pehmeäksi. Toisin sanoen ällöin sa i pa anee, mi ä enemmän sille ke yy ikää, kun olosuh ee o a sille suosiollisia. (Ma ison 2003, 14.) 3.3 Sa en pol aminen ke amiikaksi ja ko is elu Sa es a ulee ke amiikkaa as a pol e aessa. Ke aamisiin aaka-aineisiin luoki ellaan plas ise sekä epäplas ise ainee , ä i- ja lasi us aaka-ainee . Ke amiikan ominaisuude saadaan e ilais en yö aiheiden ja ma e iaalien käy ön yh eis aiku ukses a. Sa i saa lopullisen ä insä pol on aikana, kun sii ä palaa o gaaninen aines. Pol olämpö ila aih ele a sa en ominaisuuksien mukaan 700–1400˚C lämpö ilaan. 700˚C on alin pol olämpö ila sa elle, jos sille haluaa saada pysy än olomuodon. Silloin si ä ei oida käy ää uudelleen ja e een upo e aessa se ei liukene enää. Mi ä kuumempi lämpö ila on pol aessa, si ä ko empaa, ii iimpää, lujempaa ja kes ä ämpää sa es a ulee. 31 Os opää ös ä ennen ihmise ke ää ä ie oa uo eis a ai pal eluis a esime kiksi in e ne is ä, lehdis ä ai myymäläs ä. He oi a sel i ää esime kiksi onko uo e a a as ossa ja sen hinnan. Tähän lii y ä y i yksen sijain i ai ympä is ö ja millaisen ensi aiku elman sii ä saa esime kiksi siis eyden osal a. Jos kulu aja on yy ymä ön os opää ökseen, hän saa aa palau aa ai aih aa os amansa uo een. Ke akulu us uo eiden, jo ka o a u iiniluon eisia, os opää ös oi syn yä anhas a o umukses a nopeas i, ku en hammas ahna. Kes okulu ushyödykkeiden, esime kiksi asunnon ai kodinkoneiden, os op osessi on sen sijaan moni aiheisempi. Tällöin kuluu paljon ai aa sekä aikaa iedon e sin ään ja a ioin iin. Os op osessi oi kes ää huoma a an kauan, sillä ie oa saa e aan e siä monis a e i läh eis ä. (Dahlén & Lange 2003; Isohookana 2007, 80–81; I ens & Shaw 2005, 25; Ko le & Kelle 2006, 191.) Muo oilija, kulu aminen ja uo aminen o a kaikki keskenään sekä uo een e ä pal elun kanssa uo o aiku uksessa. Pal elun ai uo een käy äminen kuuluu asiakaskokemukseen. Joidenkin uo eiden kulu us apah uu nopeas i, mu a joidenkin uo eiden käy ö kes ää uosia. Käy e y aika iippuu pal elus a ai uo ees a ja sen käy ö a koi ukses a. Osan upeas a asiakaskokemukses a muodos a a yysise ka ego ia . Näi ä o a laa u, ympä is ö, hin a, uo e, kulje us, sijain i, saa a uus, ak i i ee i , alikoima, pal elu ja saa u e a uus. (I ens & Shaw 2005, 17, 26; Julie 2014, 15.) Tuo een muo oilu eli design aiku aa usein siihen pää ökseen a kaise as i, minkä uo een asiakas ali see. Muo oilulla on aiku us a uo een ulkonäköön, ainu laa uisuu een ja oiminnallisuu een, koe uun laa uun, käy äjän yy y äisyy een ja b ändimieliku aan. Me kkiä, symbolia, lause a ai sanaa, joka e o aa ja iden i ioi uo een, y i yksen, ai pal elun kilpailijois aan, ku su aan b ändiksi. Tuo e oi kuulua johonkin ie yyn uo epe heeseen ai olla i senäinen. Hin a-laa usuh eella on aiku us a kulu ajan os amiseen. Jos kulu aja ei ole yy y äinen os e un uo een hin a-laa usuh eeseen, hän aih aa me kkiä, kun ulee uuden os oksen aika. (Amb ose & Ha is 2010, 177; Isohookana 2007, 50–51, 54.) 32 Ihmisen muis amisella ja muis illa on keskeinen ooli uo e alin oja ehdessä ja ies innässä. Ais eja ja in e ak ii isuu a hyödyn ämällä oi aiku aa uo eis a ai pal eluis a muodos u iin muis iku iin ja si en myös mieliku iin niis ä. Kulu ajien os okäy äy ymisellä ja muis iku illa on yh eys. Mieliku a o a logojakin ah empia aiku ajia. Käy äy ymis ämme ja aja uksiamme ohjaa a mieliku a . Tekoja ja alin oja ohjaa a aja ukse muis a, e i o ganisaa iois a sekä y i yksis ä, niiden pal eluis a sekä uo eis a ja ihmisis ä, jo ka oimi a siellä. Mieliku ien muodos umiseen aiku a a muun muassa ennakkoluulo , ha ainno , a o , iedo , a pee , asen ee ja kokemukse . (Himpe 2006, 162, 174; Isohookana 2007, 19–20, 76; Linds om 2009, 63, 99.) Vah ojen b ändien aiku us un eisiin, muis iin, me ki ys en luomiseen ja pää öksen ekoon on suu empi kuin heikkojen b ändien. Os opää ökseen aiku aa myös somaa ise me ki , jo ka o a kuin ai oissa ole ia oiko ei ä. Ne muodos u a uumiinosien, käsi eiden sekä ais imus en ke juis a ja niiden eh ä ä on yhdis ää unne ai kokemus ie yyn aadi uun eak ioon. Aiemma kokemukse angais uksis a ja palkkiois a muodos a a pe us an näille me keille. Nämä sama kogni ii ise oikopolu muodos a a suu en osan os opää öksis ämme. Somaa ise me ki o a osaksi nuo uudes a ja lapsuudes a pe iy y iä e leksiä, mu a luomme nii ä koko ajan lisää. Eli pys ymme koko ajan ekemään enemmän os opää öksiä. Emme pys yisi pää öksen ekoihin ilman somaa isia me kkejä oikeas aan ollenkaan. (Linds om 2009, 134, 141–143.) Os aessamme jo akin, uskon o, aikausko ja i uaali aiku a a kaikki aja uksiimme – oli a ne si en ie oisia ai ali ajuisia. Kun kulu aja yhdis ä ä b ändeihin ai uo eisiin aikauskoa ai i uaaleja, o a ne ” a u ampia”. Nopeas i muu u a ja epä akaa maailma saa kaipaamaan u uja asioi a ja pysy yy ä. Ri uaali , jo ka lii y ä uo eisiin, uo a un een johonkin kuulumises a ja lohdus a. Tie ois en pää öksien ekemises ä ei ole joidenkin uo eiden os amisessa ollenkaan kyse, aan kyseessä oi olla pikemminkin i uaalinomainen käy äy yminen. Esime kkinä i uaalinomaises a käy äy ymises ä oimi a yppy oi eiden os o ja käy ö. Uskonnoilla ja menes yneillä b ändeillä on paljon yh eis ä. Mil ei kaikki joh a a uskonno omaa a kymmenen yh eis ä ukipila ia, jo ka o a selkeä isio, 33 yh eenkuulu uuden unne, ais eihin e oa uus, al a ihollisiin nähden, a inanke on a, symboli , sanoman julis aminen, i uaali , mys ee i sekä lois on ja suu uuden ko os aminen. Ne b ändi ja uo ee , joilla on eni en yh eis ä uskon ojen kanssa, menes y ä pa hai en. Hy änä esime kkinä äs ä oimii Applen b ändiuskollisuus. (Linds om 2009, 110–111, 123–131.) Asiakkailla on usei a odo uksia y i ykses ä jo ennen, kuin hän as uu sisälle kauppaan. Nämä odo ukse muodos u a mainonnas a, b ändin imagos a, kulu ajan aikaisemmis a kokemuksis a samanlais en y i ys en kanssa, ihmis en puheis a y i ykses ä ja kokemuksis a muis a kaupois a, joiden oiminnallisen yksi yiskoh ien kulu aja aja elee ole an samanlaisia. Y i yksen ulee yli ää asiakkaan odo ukse , eikä ain py kiä pääsemään asiakkaan odo us en asolle. (I ens & Shaw 2005, 25.) 4.3 Visuaalinen ma kkinoin i Visuaalinen ma kkinoin i kuuluu osaksi y i yksen ma kkinoin i ies in ää, joka kuuluu myynninedis ämisen ja mainonnan ka ego iaan. Ma kkinoin i ies in ä on osa ma kkinoin ia. Ma kkinoin i ies innän osa-aluei a o a myynninedis äminen, mainon a, henkilökoh ainen myyn i yö ja suhde oimin a. Tiedo aminen y i yksen pal eluis a ja uo eis a o a sen eh ä iä kilpailukeinoina. Y i yksen ma kkinoin i ies in ä on myös osa Design Managemen ia, jonka osa-alueisiin kuuluu muun muassa y i yksen yysinen ympä is ö, uo eiden ulkonäkö, henkilös ön käy äy yminen ja ma kkinoin i ies in ä. Asiakkaan kokonais yy y äisyys ja sen sisäl ämä lisäa o on Design Managemen in a oi e. (Nieminen 2004, 8–9, 55, 58.) Visuaalinen ma kkinoin i on ma kkinoinnin osa-alue, jonka eh ä iä o a y i yksen iden i ee in, a ojen ja pal elukul uu in isualisoin i, uo eiden ja y i yksen esille lai aminen isuaalisen näy ä äs i sekä unne uksi ekeminen. Lisäksi sen oimin aan kuuluu y i ysmieliku an aken aminen, uo eku an ah is aminen, isuaalisin keinoin ah is aa asiakkaan os ohalua, myynnin olyymin ah is aminen unne uuden ja y i ysku an a ulla, myynnin olyymiin 34 a ulla kanna a uuden lisääminen sekä muiden kilpailukeinojen yh eis aiku uksen ah is aminen, joihin kuulu a ies in ä, hin a, uo e ja saa a uus, joilla halu aan syne giae ua. Visuaalinen ma kkinoin i käy ää isuaalisia he ä ei ä äyden ämään y i yksen ma kkinoin ikokonaisuu a. Tuo eiden esiin uominen mahdollisimman myy inä ja halu a ina kuuluu isuaalisen ma kkinoinnin a koi ukseen. Esillepanoja eh äessä ulee kiinni ää huomio a muun muassa ä ioppiin, sommi eluun, alais ukseen, yhmi elyyn, ilan käy öön oikein ja liikeidean isualisoimiseen. (Nieminen 2004, 8–9, 156, 159, 208.) Y i ykses ä ekee unnis e a an sen isuaalinen iden i ee i. Y i yksen apoja näkyä ja ies iä ulospäin o a muun muassa nimi, sijain i sekä oimi alo, logo, sisus us, liikeme kki, ki jaisin yyppi ja unnus ä i . Tuo ee , mainon a, pal elu , asiakaspal elu, oimin a ja akennukse o a kaikki ekijöi ä, jo ka aiku a a y i ysku aan. Vähi äiskaupan ma kkinoin ike julla on ie ynlainen imago a oi e eli se nouda aa samaa e baalis a sanomaa ja isuaalis a linjaa. Tähän lii yy mainon a, myymälä- ja näy eikkunamainon a, myymälöissä ole a uo eiden esillepano (ku a 8) ja myyjä. S a eginen eh ä ä ies innälle on synny ää mieliku ia. (Isohookana 2007, 214–215; (Nieminen 2004, 15, 22, 25.) Asia , joi a ihminen kuulee, näkee ja kokee, synny ä ä muis ijälkiä. Kokeminen ja un eminen aiku a a y i yksen muis e a uu een ja unnis e a uu een. Tähän aiku aa myös lapsenomainen oppimisp osessi. Ku a 8. Pen ikin isuaalis a ilme ä Ro aniemen myymälässä. Oma a kis o. 35 Siispä, jos y i yksen isuaalinen muo o ja linja muu u a , ei niis ä silloin muodos u enää selkeää ja käsi eellises i u ua mieliku aa. Ma kkinoin i ies innän a ulla luo u mieliku a oi olla ä keä osa menes yksen kannal a. Selkeän mieliku an b ändejä o a esime kiksi Faze in Sininen, Coca-Cola ja Pen ik. (Nieminen 2004, 8, 25, 27.) Tuo ee ja asiakassegmen i eli kohde yhmä ulisi a aina olla läh ökoh ana koko konsep ille koskien y i yksen isuaalis a ma kkinoin ia. Tu kimus ie o kohde yhmien os okäy äy ymises ä, elämän yylis ä ja pe soonallisuudes a au aa uo eiden suun aamisessa oikeille segmen eille. ”Kenelle uo ee ma kkinoidaan”, on ä keä kysymys. Millaisia asiakas yhmiä ja kei ä a oi ellaan, o a ä kei ä asioi a oimialan ja si ä ma kkinoi an oimi a an ohella. (Nieminen 2004, 14–15.) Kun y i ys ies i ää uo eis aan ja i ses ään ma kkinoille, ulee sen huomioida, e ä näköais in kau a ulee suu i osa in o maa ios a, joka apah uu ihmisen ympä illä. Silmien kau a kulkee ensin jopa 85 % kaikes a ympä illä apah u as a ies innäs ä ihmisen iedos oma omaan ja ie oiseen aja usmaailmaan. 78% os opää öksis ä apah uu u kimuksien mukaan näköais in uoksi. Myyn ipis eellä esillä ole a pal elu ai uo e on esi e ä ä mahdolliselle os ajalle o eu uksen, esillepanon ja alikoiman osal a pa haassa mahdollisessa emo ionaalisessa ja yysisessä kon eks issa. Myyn i, joka on ma kkinoinnin olennainen osa, py kii huoleh imaan äs ä eh ä äs ä. (Se a s 2006, 7, 9.) Tuo eiden esillepano oi a olla e i asoilla. Nämä aso o a jalkojen, käsien, silmien ja ha ujen ko keudella. Silmien asolla ole ia uo ei a käy e ään kannus amaan he ä eos oksiin ja sillä ko keudella ole a uo ee uo a kin eni en uo oa. Silmien ko keudella mainos e aan omia b ändejä ja yleises ikin nii ä uo ei a, joi a jakelija halua a myydä in ensii isemmin näköhe moja s imuloimalla ai sellaisia uo ei a, jo ka o a houku ele ampia. Käsien ja silmien ko keude o a eni en käy e y aso esillepanoissa, sillä jalkojen ko keus aiheu aa liian paljon ponnis eluja asiakkaalle uo een saa u amiseksi ai näkemiseksi ja ha ujen ko keudella ole a uo ee ei ä ole myöskään asiakkaiden ulo u issa. Jalkojen ko keudella ole a uo ee 36 myy ä 15 p osen ia, ha uko keudella ole a 10 p osen ia, käsien ko keudella ole a 25 p osen ia ja eni en myy ä silmien ko keudella ole a uo ee eli 50 p osen ia. Jo kin uo ee o a kui enkin poikkea ia, sillä ne myy ä paikas a iippuma a. Työn ekijöiden eh ä änä on luoda angi se ia, käy ännöllisiä ja aiku a ia esillepanoja, jo ka houku a a asiakkaa os amaan. Vaikka isuaalinen aiku us on kiis a on, niin muu kin ais i ku en haju-, un o- ja kuuloais i o a alkanee osallis ua esillepanojen maailmaan. Esillepano on näissä ma kkinaolosuh eissa pää ekijä os ospää ös ä ehdessä. Esillepanon aiku us os omää iin on aiku a a – kaupan sisällä ehdään 70 p osen ia os opää öksis ä. (Nieminen 2004, 178; Se a s 2006, 6–9.) Vi ikkeellise ja iih eellise os oympä is ö ähi äiskaupoissa o a näky iä me kkejä isuaalisen ma kkinoinnin me ki ykses ä. Nämä me ki näky ä uo eiden esillepanojen yyleissä, i ikkeellisessä myymäläympä is össä, näy ä issä näy eikkunamainonnoissa ja kaikkien näiden edellä maini ujen menes yksekkäässä o eu amisessa. Os amisen helppou een oidaan aiku aa esillepano a kaisuilla. Ta a , joilla uo ei a lai e aan esille eli esillepano oidaan innas aa kilpailukeinoihin, sillä ne o a mahdollisuus e o au ua kilpailijois a. Visuaalis a ma kkinoin ia oidaan käy ää messuilla, näy eikkuna-, näy ely- ja myymälämainonnassa, uo eiden esillepanossa, p omoo ioissa, näy elyissä, apah umama kkinoinnissa ja esime kiksi uo eka alogien ku ausjä jes elyissä. (Nieminen 2004, 9, 12.) Myyn ien lisääminen ja esillepanojen ekeminen on usein isualis ien eh ä ä. Heidän ulee houku ella os aja as umaan myymälään sisään ikkunaesillepanojen a ulla ja kie ämään esillepanojen ja ase elujen luona myymälässä. Niiden eh ä ä on ohkais a os ajia pysymään kaupassa sekä os amaan ja kokemaan posi ii inen myyn ikokemus. Ta koi us on saada os aja ulemaan uudes aan myymälään. Tuo e-esi ely oi he ä ää uo een eloon, jos se on hy in o eu e u. (Mo gan 2008, 18; Nieminen 2004, 18, 162.) Visualis ien amma ikunnan aja ellaan syn yneen 1980-lu ulla, kun myymälöiden joh aja säikäh i ä in e ne issä apah u an e-kaupan uhkaa sekä maailmanlaajuis a aan umaa. Tämä sai heidä kyseenalais amaan oi oa uoma omien osas ojen ky y ja laadun. Tällöin myymälöiden 37 isuaalises a puoles a as aa ia painos e iin käy ämään luo uu a alenne uja uo ei a pu sua iin hyllyihin ja elineisiin. Ajan saa ossa heis ä on ullu halu uja ja kunnioi e uja alun aikeuksien jälkeen. He uo a a inspi aa ion läh ei ä, pal elui a ja kaupallisia älinei ä. Myymälän suunni elu oi ukea menes yksekäs ä myyn is a egiaa ja ku aa b ändis ä. Y i yksen ja uo een laa uku a saa ukea isuaalises a ilmees ä. (Mo gan 2008, 6, 31; Nieminen 2004, 25.) 5 KÄYTTÄJÄKESKEINEN TUOTESUUNNITTELU 5.1 Yleises i Käy äjäkeskeinen uo esuunni elu on osa eollis a muo oilua. Teollises a muo oilus a on olemassa usei a mää i elmiä ja sen mää i eleminen ei ole helppoa oiminnan muu u uuden ja e ilaisuuden uoksi. E äs unne u eollisen muo oilun mää i elmä on Vic o Papanekin ”Design is he conscious e o o impose meaning ul o de ”. Ke usen mukaan eollisen muo oilun a koi us on uo aa pa empaa ympä is öä, jonka ihminen on aken anu . Tämä onnis uu aide a, u kimus a ja eknologiaa yhdis ämällä liike oimin aympä is össä. Käy ännön ongelman a kaiseminen esime kiksi uo een a ulla on eollisen muo oilijan a koi us. (Ke unen 2001, 10–11, Vic o Papanek 1971, 4.) Kohde yhmälle uo e a suunni ellessa, o a heidän halunsa, ei ä kä pelkäs ään a peensa huomion koh eena. Käy äjän odellise oi ee , keskeisimmä a o ja a pee , jo ka lii y ä niihin, o a suunni elijan e sinnän koh eina. Suunni elijan ulisi eläy yä mahdollisimman hy in käy äjien haluihin sekä aa imuksiin ja py kiä ekemään se oma näkemyksensä si uun yön äen. Kun käy e ään mene elmiä, joilla ke ä ään osiasioi a käy äjien 38 elinympä is öis ä ja oiminnas a sekä mielipi eis ä koskien esime kiksi heidän oi ei aan, a omaailmojaan ja halujaan, ke ä ään käy äjä ie oja. Tuo een kiinnos a uuden nos amiseksi, on suunni elijan odella ä keää un ea kohde yhmänsä oimin amalli , a o ja a pee . Uuden uo een a peellisuus ja kiinnos a uus aiku a a sen käy ööno on mo i aa ioon. Ku assa 9 on esi e y Pen ikin Us a-ke amiikan käy öä. (Huo a i, Koskinen, Laakko & Lai aka i-S ä d 2003, 9, 16, 25.) Bax e in mukaan uo e, joka on halu a a objek i, on houku ele a. Asiakas haluaa omis aa uo een, joka saa hänen huomionsa isuaalisella mielly ä yydellään. Oli se si en ku a esi eessä ai näky kaupassa – hän kokee mielly ä än un een ja posi ii isen ensi aiku elman sii ä. Tuo een houku ele uus oidaan jakaa kolmeen osaan: 1) Symbolinen houku ele uus, 2) Aikaisemma hy ä kokemukse uo ees a sekä 3) Tuo een seman inen ja unk ionaalinen houku ele uus. (Bax e 1996; Ke unen 2001, 16–17.) Käy äjien olisi hy ä olla kehi yksessä mukana, e ä saa aisiin mää i el yä aa imukse sekä es ien a ulla palau e a suunni elu a kaisuis a. Vaa imuksia oi olla e ilaisia, ku en nopeus, luo e a uus ai a kkuus. Jo a saa aisiin suunni elun kaikki näkökohda huomioi ua, ulisi suunni elu iimissä olla e ilaisia ihmisiä. Suunni elu iimin monipuolisuus on ä keää. Siinä oi olla esime kiksi asiakkai a, ma kkinoijia, ohjelmoijia, käy e ä yysasian un ijoi a ja loppukäy äjiä mukana. Suunni elmia oidaan esi ää käy äjille esime kiksi Ku a 9. Pen ikin Us a -ke amiikkaa käy össä. Pen ik Oy. 39 e ilaisen p o o yyppien ai skenaa ioiden a ulla. Käy äjien palau eiden, isuaalis en mallien ja ulos en a ulla oidaan pa an aa jä jes elmää as ei ain eli i e oida si ä niin kauan, kunnes aa imukse äy y ä . Käy äjil ä ke ä y palau ee oi a ihja a uo esuunni elun a pei a ule aisuudessa, joh aa yksi yiskoh ien muu oksiin uo eessa ja a ioida suunni elun onnis umis a. Käy äjäkeskeinen suunni elup osessi oi uoda sosiaalisia ja aloudellisia hyö yjä, ku en pa empia jä jes elmiä. (Huo a i ym. 2003, 13, 19.) Tie ynlaisen os okäy äy ymisen syiksi oi a nous a aikeas i mää i el ä ä ekijä , joi a kohde yhmillä on. Tällaisia o a esime kiksi ennakkoluulo , asen ee , a omaailma ja kauneuskäsi ykse . Liike oiminnan ulos ja asiakas yy y äisyys ke o a pal elun ai uo een onnis umises a. Asiakas os aa si ä, mi ä uo e ekee hänen hy äkseen, ei i se uo e a. Asiakkaan a pee ja uo een laa u o a aina keskenään suh eessa. Näi ä a pei a ei ä aina mää i ele uo een kalleus ai pa emmuus. Kulu aja o a oppinee aa imaan laa ua uo eil a kilpailun ko e essa kaikilla ma kkinoilla. Kulu ajien os okäy äy yminen on usein keino, jolla suunni elija saa palau e a, sillä ii ä än kohdis e ua ai au omaa is a palau e a ei useinkaan ma kkinoil a saa. (Huo a i ym. 2003, 15; Ke unen 2001, 54.) Käy äjäkeskeisen suunni elun aus alla ole ia pe iaa ei a o a : Käy äjäkeskeisyys, eli käy äjän näkökulman mie iminen suunni elijan oimes a, on pakollis a empii isessä käy äjä u kimuksessa. Käy äjäkeskeisessä uo ekehi yksessä käy e y mene elmä oidaan jakaa seu aa alla a alla: Aineis onke uu apa mää i ää käy e yjä mene elmiä. Mene elmis ä on mahdollis a käy ää esime kiksi ha ainnoin i- ja haas a elupe us eisia, i sedokumen oi ia sekä iedonke uu a almiis a läh eis ä. Tilanne mää i ää ali u mene elmä ja a e mää i ää mene elmien alinna , sillä jokaisella suunni eluongelmalla on oma e i yispii eensä, jo ka a i se a huomio a. (Huo a i ym. 2003, 20, 22.) Jos u un käy äjä yhmän un eminen on huonoa ai on ha ai u uusi käy äjä yhmä, silloin käy e ään käy äjä u kimuksen mene elmiä. Pa as ajankoh a si ä olisi käy ää silloin, kun e si ään konsep isuunni elun läh öpis eiksi ideoi a, ai uo ekonsep eja suunni ellaan. Jos on monia a oinna 40 ole ia aih oeh oja, hy in o eu e un käy äjä u kimuksen a ulla saadaan aja ua ja p io isoi ua aih oehdo . Ma kkinoilla ja uo an o aiheessa ole ille uo eille muu os en ekeminen on aikeaa. Näi ä muu oksia on mahdollis a ehdä as a seu aa aan uo esukupol een. Tyypillinen käy äjä u kimuksen ajankoh a onkin uo ekehi yksen alku aiheissa. Käy äjä u kimus a oidaan käy ää myös silloin, kun halu aan ennakoida ongelmia, aikka käy äjä olisi a kin yy y äisiä jo olemassa ole iin uo eisiin. Jos nykyise uo ee ei ä as aakaan käy äjien a peisiin, ulee kiinni ää huomio a niiden muu amiseen ai poh ia aja us a uuden uo een ekemises ä, jolla pal ella käy äjien a pei a. (Huo a i ym. 2003, 21.) 5.2 Käy äjä u kimus Ku en kaikessa muussakin u kimuksessa, myös eollisen muo oilun u kimuksen päämää iä o a uuden iedon uo aminen oiminnan pe us eisiin ai ongelman a kaiseminen. Jo a muo oilija pys yisi suunni elemaan kilpailukykyisiä uo ei a, hän a i see yhä enemmän ie oa. (Ke unen 2001, 109–110.) Käy äjäkeskeisen uo ekehi yksen mene elmiä o a ie ojen ke uu joko esime kiksi almiis a läh eis ä aus a iedon kau a, ku en a ikkelei a u kimuksia aihees a lukemalla, ai käy äminen oisenlaisia mene elmiä käy äjä iedon ke uuseen, ku en ha ainnoin ia, es ejä, osallis umis a, i sedokumen oin ia, ai haas a eluihin pe us u ia mene elmiä eli haas a eluja, kyselyi ä ja yhmähaas a eluja. Näi ä mene elmiä ku su aan käy äjäkeskeisen uo ekehi yksen mene elmiksi. (Huo a i ym. 2003, 20, 25, 28, 31, 36, 46, 53; Ke unen 2001, 63.) Käy äjä u kimuksen hyödyllisyy een aiku aa se, ehdäänkö si ä sellaisien käy än öjen mukaises i, jo ka o a ha ai u hy äksi sys emaa ises i. Konsep ien uo aminen on useinkin käy äjä u kimuksen a oi e sen sijaan, e ä suo anaisia uo ei a hio aisiin ma kkinoille. Tu kinnan monipuolisuus ja loogisuus aiku aa usein ulos en hyödyllisyy een. (Huo a i ym. 2003, 10–11.) 47 haas a elu ilan eeseen, sillä iesin kaiken ule an ki ja uksi. Koska haas a elujen nauhoi amiseen ei ollu a e a, nii ä ei myöskään li e oi u. Haas a elu eh iin Ro aniemellä Pen ikin myymälässä 22.2.2020. Haas a eluja ke yi 18 kappale a ja niihin meni aikaa noin 5–10 minuu ia pe haas a el a a, iippuen asiakkaiden as auksien laajuudes a. Haas a elupohjassa oli 10 ennal a suunni el ua kysymys ä, mu a jä in i selleni apauden kysyä enemmän kysymyksiä, jos koin sen a peelliseksi. Haas a elu oimi a kyselyä äyden ä inä, sillä niiden as auslukumää ä e oa a hy in paljon oisis aan. Lisäksi Ys ä äklubilaisia on pi kin Suomea ja haas a elu eh iin ain yhdessä myymälässä Ro aniemellä. Sain siis ain yhdellä alueella eh yjen haas a elujen ie oja. Tämän uoksi onkin hy ä, e ä Ys ä äklubilaisia asuu ympä i Suomea eli kyselyyn as auksia uli ole e a as i ympä i Suomea. Haas a elukysymyksien pohja ja niiden a koi ukse käydään seu aa aksi yksi yiskoh aises i läpi. Aluksi mahdollisil a haas a eluun osallis ujil a kysy iin, oliko asiakas os anu Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Jos oli, niin haas a el a a pys yi osallis umaan u kimukseen. Tässä aiheessa haas a el a an ikä ja sukupuoli a ioi iin haas a elu ilan eessa. Näin sain anonyymis i ka ego isoi ua henkilön as aukse (esime kiksi 30–35- uo ias nainen ke oi näin haas a elussa…). Haas a el a al a kysy iin, mis ä päin asiakas oli, Ro aniemel ä ai ulkopaikkakunnal a? Tämä oli mielenkiin oinen kysymys, koska Ro aniemellä on no maalis i paljon u ismia. Halusin ie ää, kuinka ämä näkyi myymälässä. Haas a el a al a kysy iin kolmanneksi, mikä asiakkaan sai ulemaan änään liikkeeseen. Tällä halusin sel i ää, oliko asiakas ullu liikkeeseen suunni ellus i ai poikkesiko hän ain ohikulkuma kalla liikkeeseen sisään. Neljäs kysymys koski ke amiikka-as ioiden os opää ös ä. Haas a el a al a kysy iin: ”Mi kä asia o a aiku anee pää ökseesi os aa ke amiikka- as ioi a?” Kysymykseen olisi oinu a jo a suo a aih oehdo , mu a kysymys jä e iin a oimeksi, jo a as aaja ei saisi mi ään aiku ei a ai ohjaus a as auksiinsa. Tällä kysymyksellä halusin ie ää, mi kä asia o a nii ä ekijöi ä, jo ka o a saanee asiakkaan os amaan Pen ikin ke amiikka-as ioi a. 48 Viides kysymys koski ke amiikka-as ioiden esillepanoa ja myyjien a joaman a un aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Halusin sel i ää, onko ke amiikan esillepano myymälässä ai myyjien a joama apu aiku anu henkilön os opää ökseen. Jos on, niin mi en? Tällä kysymyksellä halusin ie ää, onko jokin ase elma inspi oinu asiakas a niin paljon, e ä hän on pää yny os amaan uo een ai onko ken ies myyjän apu au anu asiakas a ekemään os opää öksen. Toki, onhan näillä seikoilla oinu olla asiakkaan mieles ä nega ii inenkin aiku us os opää ös ä aja ellen. Siksi halusin ie ää, mi en nämä seika o a aiku anee asiakkaaseen, jos mi enkään. Kuudennessa kysymyksessä kysy iin, onko asiakas os anu ke amiikka- as ioi a i selle ai lahjaksi jollekin muulle. Tällä halusin sel i ää, os aako asiakas ke amiikka-as io a pelkäs ään i selleen, lahjaksi muille ai kumpiakin. Tämä kysymys oimi myös seu aa alle kysymykselle pohjus uksena. Sei semäs kysymys kuuluikin näin: ”Ke o esime kki, millaisessa ilan eessa sekä seu assa ja mi en näe i sesi/lahjan saajan käy ämässä uo e a.” Tällä kysymyksellä halusin ie ää, millaisessa ympä is össä asiakas ku i elee uo e a käy e ä än sekä mi en ja millaisessa seu assa asiakas i se käy ää uo e a. Kahdeksannessa kysymyksessä kysy iin ke amiikan esillepanos a. Kysymys oli muodossa: ”Vas aako ke amiikan esillepano myymälässä eidän käy ö o umuksianne? Kyllä/ei, miksi?” Tällä halusin sel i ää asiakkaan omia ke amiikka-as ioiden esillepanojaan ja kuinka hy in ne as asi a myymälän esillepanoja. Yhdeksäs kysymys oli muodossa: ”Kiinnos aisiko ei ä ie ää enemmän Pen ikin uo eis a? Jos, niin millaisia asioi a?” Halusin ie ää, olisiko asiakkaalla jo ain mielenkiinnonkoh ei a Pen ikin uo ei a koh aan, joi a hän haluaisi uoda haas a elussa apaas i esiin. Viimeinen eli kymmenes kysymys oli muodossa: ”Olisiko eillä ielä jo ain, mi ä haluaisi e lisä ä?” Tällä kysymyksellä halusin a mis ua, e ä asiakkaalla ei jääny mi ään as aama a, joka olisi jääny hän ä häi i semään, ai mui a puu u ia kommen eja. 49 Lopuksi haas a el a aa kii e iin haas a eluun osallis umises a ja hänelle a jo iin haas a elus a palkin o Pen ikin mansikka- ai i amisukon ehdin muodossa. Haas a elun as aukse ki ja iin ielä jä jes elmällises i ie okoneelle lapuil a, jo a niiden käsi eleminen helpo uisi. 6.2 Kysely Kysely koos ui 19 kysymykses ä, joissa oli mukana lämmi elykysymykse . Kyselyllä halusin ie ää Pen ikin kan a-asiakkaiden ke amiikka-as ioiden käy ämises ä ja os amises a. Kysely oli kahden iikon ajan a oin in e ne issä kaikille Pen ikin Ys ä äklubilaisille eli kan a-asiakkaille, jo ka o a sallinee sähköpos i ies i Pen ikil ä. Kysely on eh y Googlen Fo ms -ohjelmalla ja sen ekemiseen meni a ioidus i noin sei semän minuu ia. Kyselyyn as aamalla oli mahdollis a osallis ua halu essaan kilpailuun, jossa kolmelle kyselyyn osallis uneelle ja sähköpos iosoi een jä äneelle a o iin Ha monia- pussilakanase i, jossa on kaksi pussilakanase iä. Kyselyyn osallis ujille ke o iin kyselyn johdannossa ja loppu eks issä, e ä kyselyyn osallis u aan anonyymis i. Lisäksi ke o iin, e ä kysely ehdään Pen ikin ja Lapin yliopis on kanssa yh eis yössä ja sen ie oja käy e ään ain ämän u kimuksen pii issä. Oli oi o a aa, e ä kyselyyn osallis uisi mahdollisimman mon a henkilöä, jo a sen ulokse olisi a luo e a ia. Pyysin neljää ys ä ääni ekemään kyselyn es iksi, e ä saisin ie ooni kyselyn äy ämiseen mene än ajan ja mahdollisia ongelmakoh ia. Sel isi, e ä kyselyn ekemiseen menee aikaa koh uullinen aika, alle sei semän minuu ia, ja ko jasin muu aman sanamuodon palau een pohjal a. Kysely oli a oinna Pen ikin Ys ä äklubilaisien as auksille kahden iikon ajan helmikuun ja maaliskuun aih eessa 2020. Kysely läh i Pen ikin Ys ä äklubilaisille suomeksi 20.2.2020 sähköpos illa Pen ikin uu iski jeen yh eydessä. Viimeinen mahdollinen päi ä as a a kyselyyn oli 5.3.2020. Uu iski jeen sai 101 830 ihmis ä, jois a 46 983 oli a annu sen. Kun kysely läh i kan a-asiakkaille, jo ensimmäisen päi än 50 pää eeksi oli as auksia ke yny 689 kappale a. Kaiken kaikkiaan kyselyyn as asi 1101 henkilöä. A on aan pys yi osallis umaan kyselyn äy e yään apaaeh oises i jä ämällä sähköpos iosoi een kyselyn loppuosaan. Niiden kyselyyn as anneiden kesken, jo ka oli a jä änee sähköpos iosoi eensa, a o iin kolme palkin oa. Suo i in a onnan ali semalla sähköpos iosoi eis a oi aja sa unnaisessa jä jes yksessä ja äli in a o u sähköpos iosoi ee Pen ikille. Pen ik hoi i a onnan palkin ojen jakamisen. Kyselyssä oli e ilaisia apoja as a a kysymyksiin: a a a alla as auslaa ikolla, as aamalla yksi koh a, moni alin akysymykse ja osia, joihin oi as a a ki joi amalla a oimes i as auksen i se haluamaansa muo oon. Kyselyssä oli kyselyn as aajalle pakollisia koh ia (me ki y ähdellä lomakkeeseen) ja apaas i as a a ia koh ia. Kyselyssä oli myös sulje uja ja a oimia kysymyksiä. Kysymykse oli a sijoi e u kyselyssä aihealuei ain, jo a kysymykse ulisi a loogisessa jä jes yksessä kyselyn ekijälle. Kyselyn alussa sel i e iin käy äjäs ä ikä, sukupuoli, uodessa ke amiikkaan käy e y keskimää äinen summa ja millainen Pen ikin ke amiikan käy äjä as aaja on. Nämä kysymykse oimi a ikään kuin lämmi elynä kyselylle, mu a au oi a aken amaan myös ku aa käy äjäs ä. Ensimmäisessä kysymyksessä käy äjän iän mää i ämiseksi oli kyselyssä e ilaise iän mää ee , jois a oli mahdollis a ali a yksi. Vaih oehdo oli a : ”Alle 18”, ”18–25”, ”26–35”, ”36–45”, ”46–55”, ”56–65” ja ”Yli 65- uo iaa ”. Tällä kysymyksellä halusin sel i ää, minkä ikäisiä kyselyyn as aaja o a . Kyselyssä oinen kysymys koski as aajan sukupuol a. Vaih oeh oja oli kolme e ilais a: ”Nainen”, ”Mies” ja ”Jokin muu”. Tällä halusin sel i ää, mi ä sukupuol a as aaja o a . Kolmannessa kysymyksessä käy äjän ahankäy ö Pen ikin ke amiikka- as ioihin oli ali a issa a a a alla as auslaa ikolla, jossa pienin summa oli 0 eu oa ja suu in summa oli 450 eu oa ai enemmän. Välissä ole a summa pienimmäs ä suu empaan oli a : alle 50 €, 50–100€, 150–250€, 250–350€ ja 350–450€. Vas auksella saa iin sel ille ke amiikkaan uosi ain käy e y summa. 51 Neljännessä kysymyksessä sel i e iin, mi en käy äjä käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a, jos hänellä on nii ä. Kysymys olikin muodossa: ”Mikä ku aa sinua pa hai en?” Seu aa is a aih oehdois a pys yi ali semaan yhden aih oehdon: ”Minulla ei ole Pen ikin ke amiikka-as ioi a.” ”Käy än Pen ikin ke amiikka-as ioi a yksi äin.” ”Käy än Pen ikin ke amiikka-as ioi a sa joi ain.” ”Käy än Pen ikin ke amiikka-as ioi a yksi äin sekä sa joi ain.” Viidennessä kysymyksessä käy äjäl ä kysy iin, kuinka usein ämä os aa ke amiikka-as ioi a Pen ikil ä. Vas aaja pys yi as aamaan kysymykseen ali semalla yhden seu aa is a kysymyksis ä: ”Useas i uodessa”, ”1–2 ke aa uodessa”, ”Pa in uoden älein”, ”Ke an iidessä uodessa ai ha emmin” ja ”En koskaan”. Tällä kysymyksellä halusin sel i ää, kuinka usein kyselyn as aaja os aa ke amiikka-as ioi a Pen ikil ä. Kuudennessa kysymyksessä käy äjä ali si jokaisen kysymyksen kohdalla ekemisen ois u uudes a i selleen sopi imman. Nämä ekemisen ois u uu a ku aa a aih oehdo oli a : ”Lähes aina”, ”Usein”, ”Joskus”, ”Ha oin” ja ”En koskaan”. I se kysymys kuului: ”Mi en os a Pen ikin ke amiikka-as ioi a?” Käsi ee , joi a a ioi iin edellä maini uilla ekemisen ois u uu a ku aa illa aih oehdoilla, oli a ”He ä eos oina”, ”Ve aillen ja suunni ellen”, ”Odo an hy ää a jous a” ja ”Henkilökun a au aa pää öksessä”. Kysymyksellä halusin sel i ää, kuinka ha ki ua ke amiikka-as ioiden os aminen on. Oheisessa ku assa (ku a 11) näkyy, millaisia aih oeh oja as auksille oli kyselyssä. Sei semännessä kysymyksessä pe ehdy iin siihen, millainen käy äjän a e on os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Kysymyksessä käy e iin samanlais a ekemisen ois u uuden a ioimis a, ku en kuudennessa kysymyksessä. Tällä ke aa a ioi a a käsi ee oli a : ”Lahjaksi”, ”Yksi äin”, ”Sesonkiin”, ”Sa jan ja keeksi” ja ”Uniikki uo eeksi”. Ku a 11. Osa kyselys ä. Google Fo ms. 52 Kahdeksannessa kysymyksessä keski y iin asioihin, jo ka aiku a a käy äjän pää ökseen os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Tässäkin kysymyksessä käy e iin samanlais a ekemisen ois u uudella a ioi aa apaa kysyä, ku en kahdessa edellisessä kohdassa. Tässä kysymyksessä a ioi a a käsi ee oli a : ”B ändi”, ”Design”, ”Laa u”, ”Hin a”, ”Suunni elija”, ”Suomalaisuus”, ”Tuo een a ina”, ”Käy ännöllisyys”, ”Ekologisuus” ja ”Uniikkius”. Tällä kysymyksellä saa iin hy ää ie oa sii ä, millainen käy äjän a omaailma on, joka ohjaa os amis a ja käy ämis ä. Yhdeksännessä kysymyksessä käy äjäl ä kysy iin, onko uo eiden ase elulla ollu aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Vas aus aih oehdois a uli ali a yksi. Vaih oehdo oli a : ”Ei”, ”En muis a”, ”Kyllä (ke o esime kki koh aan "Muu")”. Jos käy äjä as asi kyllä, uli hänen as a a omin sanoin sa akkeeseen ki joi amalla esime kki koe us a uo eiden ase elun aiku ukses a os opää ökseen. Kymmenes kysymys kuului: ”Mi ä ke amiikka-as ioi a käy ä , jos e käy ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a?” Tähän kysymykseen käy äjällä oli apaus ki joi aa as aus sa akkeeseen. Kysymykseen kyselyn äy äjällä ei ollu pakko as a a. Vaikka käy äjä kuuluukin Ys ä äklubiin, ei hänellä äl ämä ä ole Pen ikin ke amiikka-as ioi a ko onaan, ai on myös mui a kuin Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Yhdennessä ois a kysymyksessä halusin sel i ää käy äjän omaa näkemys ä i ses ään ke amiikka-as ioiden käy äjänä ja kamalla jo aloi e ua lause a i selle sopi alla ja kolla. Kysymys oli muodossa: ”Mikä näis ä ku aa sinua pa hai en? Käy än ke amiikka-as ioi a…” Käy äjä pys yi ali semaan yhden seu aa is a aih oehdois a: ”alle uoden ja os an si en uusia”, ”niin kauan kuin ke amiikka ei näy ä anhal a. Välillä on hy ä päi i ää as ioi a” ja ”niin kauan kuin mahdollis a.” Kahdennessa ois a kysymyksessä kysy iin: ”Miksi käy ä Pen ikin ke amiikka- as ioi a?” Vas aaja pys yi ki joi amaan as auksen a oimeen koh aan. Ku en kysymys kuuluikin, ällä kysymyksellä halu iin sel i ää as aajan i sensä ilmaisemana, miksi hän käy ää Pen ikin ke amiikkaa. 53 13. kysymyksen kohdassa käy e iin jo u uksi ullu a apaa a ioida ekemisen ois u uu a. Käy äjäl ä kysy iin, mi en hän käy ää Pen ikin ke amiikka- as ioi a. Aikamää eillä mää i el ä ä käsi ee oli a : ”Yhdis än myös muihin as ias oihin”, ”A kika auksessa”, ”Juhlaka auksessa esim. almis ujaise ”, ”Sesonkika auksessa esim. jouluna”, ”Sisus uksessa” ja ”Jo enkin muu en”. Kysymyksellä halusin sel i ää, mi en käy äjä käy ää Pen ikin ke amiikka- as ioi a ja kuinka usein. 14. kysymyksessä kysy iin: ”Millaisessa seu assa käy ä Pen ikin ke amiikka- as ioi a?” Vaih oehdo oli a seu aa a : ”Yksin”, ”Ys ä ien kanssa”, ”Pe heen kanssa”, ”Su un kanssa” ja ”Työhön lii y issä ilaisuuksissa”. Kysymys oli moni alin ainen eli as auksis a oli mahdollis a ali a yksi ai useampi. 15. kysymyksessä sel i e iin, mi ä käy äjä ekee ke amiikka-as ioille, kun hän ei joko halua ai oi käy ää nii ä enää esime kiksi ikkou umisen uoksi. Kysymys kuuluikin: ”Mi ä ee ke amiikka-as ioille sen jälkeen, kun e oi ai halua käy ää nii ä enää?” Vas aus aih oehdo oli a : ”Lai an oskiin”, ”Lahjoi an ai myyn e eenpäin”, ”En mi ään e i yis ä, lai an ne kaapin pe älle, jonne ne unoh u a ”, ”Jos mahdollis a, niin ja kokäy än esim. sisus uksessa ai aikkapa mosaiikkiin” ja ”Muu…”. Tämä oli myös moni alin akysymys. Tällä kysymyksellä saa iin ie oa käy äjän suh au umises a ke amiikka-as ioihin oman käy ön loppu aiheessa. 16. kysymys sel i i käy äjän suhde a Pen ikin ke amiikka-as ioihin. Kysymys oli muodossa: ”Mi ä Pen ikin ke amiikka-as ia me ki se ä sinulle?” Käy äjä ki joi i pakollisen as auksen omin sanoin a oimeen sa akkeeseen. 17. kysymyksessä käy äjällä oli mahdollisuus ki joi aa halu essaan kommen eja lii yen Pen ikin ke amiikka-as ioihin. Tällä kysymyksellä halusin ie ää, millais a sano a aa käy äjillä on Pen ikin ke amiikas a. 18. kysymys an oi käy äjälle mahdollisuuden an aa palau e a kyselyn ekijälle. Palau een a koi us oli kehi ää i seäni kyselyjen ekijänä. Viimeinen eli 19. kysymys lii yi kyselyn palkin oon. Kyselyyn osallis unu henkilö pys yi jä ämään sähköpos iosoi eensa, jos halusi osallis ua palkinnon a on aan. 54 7 AINEISTON ANALYSOINTI 7.1 Haas a elu Kä in läpi kaikki haas a elujen as aukse ja ki joi in ne e ikseen ylös ielä muis ilapuille. Käy in muis ilappuja (ku a 12) apuna hahmo aessani as auksien aihepii ejä eli millaisia eemoja as auksissa oli. Teemois a muodos in ielä yyppejä, joi a käyn läpi ässä a kemmin kysymys ke allaan. Haas a eluihin osallis ui Pen ikin Ro aniemen myymälässä 22.2.2020 18 henkilöä. Kaikki haas a eluihin osallis unee oli a naisia. Ro aniemel ä osallis ui 15 henkilöä eli 83,3 % haas a el a is a sekä Kemijä el ä, Sodankyläs ä ja Jy äskyläs ä kus akin yksi henkilö eli kukin näis ä osallis uja as asi e ikseen noin 5,5 % haas a el a is a. Näiden haas a el a ien pe us eella oi pää ellä, e ä suu in osa Pen ikin Ro aniemen myymälässä ie aile is a asiakkais a on naisia ja lisäksi he asu a samalla paikkakunnalla, jossa myymälä sijai see. Ku a 13 on o e u haas a elu ilan eessa. Ku a 12. Haas a elujen analysoin ia. Oma a kis o. 55 A ioimme haas a el a ien iän ki ju ini kanssa haas a elu ilan een ollessa ohi. 18–25- uo iai a oli yksi henkilö eli noin 5,5 % haas a el a is a, 26–35- uo iai a oli kaksi henkilöä eli 11,1 % haas a el a is a, 36–45- uo iai a oli 4 henkilöä eli 22,2 % haas a el a is a, 46–55- uo iai a oli 5 henkilöä eli 27,8 % haas a el a is a, 56–65- uo iai a oli 2 henkilöä eli 11,1 % haas a el a is a ja yli 65- uo iai a oli 4 henkilöä eli 22,2 % haas a el a is a. Sijoi in ikäa io samalle ikäas eikolle, jo a käy in kyselyissä. Haas a el a il a kysy iin, mikä oli saanu heidä ulemaan myymälään. 12 ihmis ä eli 66,7 % oli ullu ka selemaan myymälään, 2 haas a el a aa eli 11,1 % as anneis a oli ullu a jouksen pe ässä os amaan uo ei a ja neljällä eli 22,2 % haas a el a is a oli muu os o a e. Vas auksis a käy ilmi, e ä suu i osa haas a el a is a oli poikennu ka selemaan uo ei a ilman mi ään e illis ä syy ä, ohikulkuma kalla. Tämän pe us eella oisi pää ellä, e ä asiakkailla on a e ka sella uo ei a, os aa uo ei a ja osalla on a e saada alennus a hinnois a, jo a he os aisi a uo ei a. Esime kkilauseen haas a el a a on yksi esime kki ohikulkuma kalla myymälään poikkea as a asiakkaas a: “Täällä käyn aina pyö äh ämässä ja ka selemassa onko jo ain uu a.” - Nainen, yli 65- uo ias Haas a el a il a kysy iin, mikä on aiku anu ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Osa as asi suo aan esime kiksi ”kauneus”, mu a osan as aukse oli a monimuo oisempia. Tyypi elin as aukse eemojen mukaan: esime kiksi ”kauneus” meni ulkonäön ja muo oilun aihepii iin. Osa Ku a 13. Haas a elu Pen ikin asiakkaalle. Oma a kis o. 56 as aajis a sanoi useamman kuin yhden asian. Seu aa aksi ke on, kuinka as aukse jakau ui a . Ulkonäkö ja muo oilu oli aiku anu os opää ökseen 10 as aajalla eli 55,6 % haas a el a is a, laadukkuus ja kes ä yys oli aiku anu 6 henkilöllä eli 33,3 % haas a el a is a, sa jan ke ääminen aiku i 4 henkilöllä eli 22,2 % haas a el a is a ja käy ännöllisyys 2 henkilöllä eli 11,1 % haas a el a is a. Seu aa a maini u asia aiku i a kukin yhdellä henkilöllä eli noin 5,5 % haas a eluun as anneis a: ko imaisuus, a joushin a ja luonnonläheisyys sekä Pen ikin uo eis a pi äminen. Täs ä oimme pää ellä, e ä haas a el a ien ke amiikan os opää ökseen aiku i eni en uo een ulkonäkö ja muo oilu. Toiseksi eni en haas a elijoilla aiku i uo een laadukkuus ja kes ä yys. Kolmanneksi eni en os opää ökseen aiku i käy ännöllisyys. Asiakkailla on siis os opää ös ä ehdessä ie y a e uo een ulkonäölle, muo oilulle, laadukkuudelle, kes ä yydelle, ie yn sa jan ke äämiselle ja käy ännöllisyydelle. Haas a elujen lukumää än uoksi myös maininnan saanee aiku a a asia olisi hy ä o aa huomioon. E äs haas a el a a ke oi syis ään os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a näin: “Kaunii a, aja omia, laadukkai a.” - Nainen, noin 46–55- uo ias Ke amiikan esillepanon ja asiakaspal elun aiku us os opää ökseen oli haas a el a ien kesken selkeä. Teemoi elin ja yypi elin as aukse seu aa as i: On aiku anu , ei ole aiku anu , ehkä on aiku anu ja en muis a onko aiku anu . 55,6 % eli 10 haas a el a aa ke oi, e ä ke amiikan esillepano ja asiakaspal elu oli aiku anu os opää ökseen. Ke amiikan esillepano ja asiakaspal elu ei ole aiku anu 22,2 % eli 4 henkilön os opää ökseen. Ehkä on aiku anu os opää ökseen as asi 16,7 % eli 3 henkilöä ja noin 5,5 % eli yksi ei muis anu , oliko ke amiikan esillepanolla ai asiakaspal elulla ollu aiku us a. Vas aus en pe us eella on sel ää, e ä ke amiikan esillepanolla ja asiakaspal elulla on usein aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Esime kkilauseessa e äs haas a el a a ke oo omas a näkökulmas aan ke amiikan esillepanon aiku ukses a os opää ökseen näin: 63 käy e ään yksi äisiä ke amiikka-as ioi a myös muis a as iasa jois a lisäksi. Vas aajis a pienin osa eli he, joilla ei ole Pen ikin ke amiikka-as ioi a, o a saa anee os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a esime kiksi muille lahjaksi. Ku assa 18 on esi e y kyselyn 5. kysymyksen as auksia. Kyselyn kysymykseen ”Kuinka usein os a ke amiikka-as ioi a Pen ikil ä?” as a iin seu aa as i. Suu in osa kyselyyn as anneis a os i 1–2 ke aa uodessa Pen ikil ä ke amiikka-as ioi a. Hei ä oli 46,4 % as anneis a eli 511 henkilöä. Toiseksi eni en as aaja as asi a os a ansa ke amiikka-as ioi a Pen ikil ä pa in uoden älein. Hei ä oli 25,6 % as anneis a eli 282 henkilöä. Kolmanneksi eni en henkilöis ä as asi os a ansa ke amiikka-as ioi a Pen ikil ä ke an iidessä uodessa ai ha emmin. Hei ä oli 14,3% as anneis a eli 157 henkilöä. Toiseksi ähi en as aajis a as asi os a ansa Pen ikin ke amiikka-as ioi a useas i uodessa. Hei ä oli 11,4 % as anneis a eli 125 henkilöä. Vähi en as anneis a ei koskaan os a Pen ikil ä ke amiikka- as ioi a. Hei ä oli 2,4 % as anneis a eli 26 henkilöä. Vas auksis a oi pää ellä, e ä selkeäs i suu in osa Ys ä äklubilaisis a os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a 1–2 ke aa uodessa sekä pa in uoden älein. Pienellä osalla on a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a useas i uodessa. Vas aajis a löy yy myös hei ä, jo ka ei ä os a Pen ikin ke amiikka-as ioi a. On mahdollis a, e ä he saa a nii ä lahjaksi. Ke an iidessä uodessa ai ha emmin ke amiikkaa os a ia oli myös jonkin e an. Ke amiikka ma e iaalina on myös kes ä ää, ku en Ke amiikka-kappaleessa ke o aan. Os ojen ha uus oi joh ua myös äs ä asias a. Vas auksia ka somalla oi myös poh ia, e ä ehkäpä ke amiikkaa ei os e a ko in usein sii ä syys ä, e ä 1101 as aus a Ku a 18. Kyselyn as auksia, 5. kysymys. Google Fo ms. 64 asiakkaa o a yy y äisiä os amiinsa ke amiikka-as ioihin. Voisikin aja ella, e ä Pen ikin ke amiikka on kes ä ää niin käy össä kuin ulkonäöl ään. Pi ää myös huomioida, e ä kyselyssä ei kysy ä ke amiikka-as ioiden mää ää, aan os oke ojen mää ää. Asiakkaa han oi a os aa yhden ai useamman kappaleen yhdellä ke alla. Ku assa 19 on esi e y kyselyn 6. kysymyksen as auksia. Seu aa aksi kyselyssä kysy iin asiakkaiden apaa os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Olin mie iny almii as aus aih oehdo , jo ka oli a he ä eos ona, e aillen ja suunni ellen, hy än a jouksen odo aminen ja henkilökunnan au aminen pää öksessä. Lisäksi as aajien uli ali a aih oehdois a se, kuinka usein os aa ie yllä apaa Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Joskus he ä eos ona Pen ikin ke amiikka-as ioi a os i suu in osa as aajis a. Hei ä oli 49,7 % eli 547 henkilöä. Usein he ä eos oja as asi os a ansa 17,3 % as anneis a eli 191 henkilöä. Ha oin he ä eos ona Pen ikin ke amiikka- as ioi a os a ia oli 15,9 % as anneis a eli 175 henkilöä. Lähes aina Pen ikin ke amiikka-as ioi a he ä eos oksena os a ia oli 12,4 % as auksis a eli 136 henkilöä. Vähi en as aajis a 4,7 % eli 52 eli henkilöä as asi, e ä ei os a koskaan he ä eos ona Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Vas auksis a oi pää ellä, e ä suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a he ä eos oksena joskus. He ä eos okse näy ä ä jaka an kyselyn as aajia muu en asaises i. Usein, ha oin ja lähes aina Ku a 19. Kyselyn as auksia, 6. kysymys. Google Fo ms. 65 he ä eos oksia eke iä oli suh eellisen saman e an as auksis a ja huoma a an pieni osa as aajis a ei koskaan os a Pen ikin ke amiikka-as ioi a he ä eos ona. Vas auksis a oidaankin ode a, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a joskus he ä eos ona. Pen ikin ke amiikka-as ioi a e aillen ja suunni ellen os aa Pen ikin kan a- asiakkais a suu in osa usein. Hei ä on 32,8 % eli 361 henkilöä. Toiseksi eni en e aillen ja suunni ellen os aa joskus 28,3 % as anneis a eli 312 henkilöä. Kolmanneksi eni en eli lähes aina e aillen ja suunni ellen os aa 21,1 % as anneis a eli 232 henkilöä. Toiseksi ähi en eli ha oin e aillen ja suunni ellen os aa Pen ikin kan a-asiakkais a 13,0 % as aajaa eli 143 henkilöä. Ei koskaan e aillen ai suunni ellen os aa Pen ikin ke amiikka- as ioi a ähi en eli 4,8 % as aajis a eli 53 henkilöä. Vas auksis a oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e os aa Pen ikin ke amiikkaa e aillen ja suunni ellen usein, joskus ai lähes aina huoma a as i enemmän kuin ha oin ai ei koskaan suunni ellen ai e aillen. Suu in osa kyselyyn as anneis a Ys ä äklubilaisis a os aa usein Pen ikin ke amiikka-as ioi a odo amalla hy ää a jous a. Hei ä on 37,8 % as anneis a eli 416 henkilöä. Seu aa aksi isoin osa os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a lähes aina odo amalla hy ää a jous a. Hei ä oli 27,0 % as anneis a eli 297 henkilöä. Seu aa aksi eni en as aajis a on joskus hy ää a jous a odo a ia kan a-asiakkai a. Hei ä on 26,0 % as anneis a eli 286 henkilöä. Ha oin hy ää a jous a odo a ia as aajia oli 6,2 % eli 68 henkilöä. Vähi en as aajis a ei odo a hy ää a jous a. Hei ä on 3,1 % as aajis a eli 34 henkilöä. Vas auksis a oi ode a, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e odo aa hy ää a jous a Pen ikin ke amiikka-as iois a usein, lähes aina ai joskus. Vain pieni osa heis ä odo aa a jous a ha oin ai ei lainkaan. Täs ä oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkaa ei ä mielellään os a Pen ikin ke amiikka-as ioi a no maalihin aisina, aan odo a a jonkinlais a a jous a os oa a en. Voikin poh ia, e ä Pen ikin ke amiikka-as ia oi a olla hinnal aan a okkai a ai aih oeh oises i Pen ikin kan a-asiakkailla ei ole a aa ai halua os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a no maalihin aisena. 66 Ys ä äklubilaisia au aa Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää öksessä eni en joskus henkilökun a. Hei ä oli 41,5 % as anneis a eli 457 henkilöä. Toiseksi eni en as asi, e ä henkilökun a au aa ha oin ke amiikka-as ioiden os opää öksessä. Hei ä oli 26,2 % eli 289 henkilöä. Kolmanneksi eni en as auksia sai, e ä henkilökun a ei au a ke amiikka-as ioiden os opää öksessä. Hei ä oli 15,5 % eli 171 henkilöä. Toiseksi ähi en as asi Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen aiku aneen henkilökunnan a un useas i 12,4 % eli 136 henkilöä. Vähi en as asi henkilökunnan au a an lähes aina ke amiikka-as ioiden os opää öksessä. Näin as asi 4,4 % as anneis a eli 48 henkilöä. Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä henkilökunnan apu on a peellis a ke amiikka-as ioiden os ossa suu immaksi osaksi joskus, ha oin ai ei ollenkaan. Vain pieni osa a i see apua Pen ikin kan a-asiakkais a ke amiikan os oon lähes aina ai usein. Kan a-asiakkaiden ähäinen a e henkilökunnan apuun oi joh ua sii ä, e ä kan a-asiakkaa ehkä ie ä ä jo, mi ä o a os amassa ja siksi ei ä a i se os oon apua henkilökunnal a. Vas auksia kokonaisuu ena käsi ellessä oi ehdä huomion, e ä eni en Pen ikin kan a-asiakkailla on a e odo aa hy ää a jous a os aessaan Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Pen ikin kan a-asiakkaiden a e os oksen e ailuun ja suunni eluun on oiseksi suu in kyselyyn as anneiden kesken. Kolmanneksi suu in a e on ke amiikka-as ioiden he ä eos oksiin, jossa yksi äisenä a peena nousee suu immaksi ehdä joskus näi ä he ä eos oja. Kan a-asiakkaiden a e henkilökunnan apuun Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää öksissä on kaikkein ähäisin e a una muihin as aus aih oeh oihin. Yksi äisenä huomiona nos an esiin kui enkin sen, e ä henkilökunnan apuun on kaikis a yksi äisis ä as auksis a oiseksi eni en joskus a e. 67 Ku assa 20 on esi e y kyselyn 7. kysymyksen as auksia. Pen ikin kan a- asiakkais a as asi os a ansa lahjaksi Pen ikin ke amiikka-as ioi a joskus 42,6 % eli 469 henkilöä. Usein lahjaksi os a ia oli 36,1 % as anneis a eli 398 henkilöä. Lähes aina lahjaksi Pen ikin ke amiikka-as ioi a os a ia as asi 13,4 % eli 147 henkilöä. Ha oin lahjaksi ke amiikka-as ioi a os aa kan a- asiakkais a 6,2 % eli 68 henkilöä. Pen ikin ke amiikka-as ioi a ei koskaan lahjaksi os a ia oli 1,7 % as anneis a eli 19 henkilöä. Näiden as aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a lahjaksi joskus, usein ai lähes aina. Vain pienellä osalla heis ä on a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a lahjaksi ha oin ai ei koskaan. Pen ikin kan a-asiakkaa os a a Pen ikin ke amiikka-as ioi a eni en joskus yksi äin. Näin as asi 491 henkilöä eli 44,6 % as aajis a. Usein yksi äisiä Pen ikin ke amiikka-as ioi a os a ia Ys ä äklubilaisia oli 361 henkilöä eli 32,8 % as aajis a. Lähes aina yksi äin ke amiikka-as ioi a os a ia Pen ikin kan a- asiakkai a oli 143 henkilöä eli 13,0 % as anneis a. Ha oin ke amiikka-as ioi a yksi äin os a ia Ys ä äklubilaisia oli 89 henkilöä eli 8,1 %. Ei koskaan yksi äin Pen ikin ke amiikka-as ioi a os a ia Ys ä äklubilaisia oli 17 henkilöä eli 1,5 % as aajis a. Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkaa os a a Pen ikin ke amiikka-as ioi a kaikkein mielui en yksi äin joskus ja usein. Lisäksi lähes aina yksi äin ke amiikka-as ioi a os a ia on jonkin e an. Vähemmän Ys ä äklubilaisis a os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a ha oin ai ei koskaan Ku a 20. Kyselyn as auksia, 7. kysymys. Google Fo ms. 68 yksi äisiä kappalei a. Ys ä äklubilaisilla on siis a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a yksi äin joskus ai usein. Pen ikin kan a-asiakkaa os a a sesonkiin eni en joskus Pen ikin ke amiikka- as ioi a. Hei ä oli 47,8 % kyselyyn as anneis a eli 526 henkilöä. Sesonkiin ha oin ke amiikka-as ioi a os a ia oli oiseksi eni en, 21,9 % eli 241 henkilöä. Sesonkiin usein ke amiikka-as ioi a os a ia oli 189 henkilöä eli 17,2 % as anneis a. Ke amiikka-as ioi a sesonkiin ei koskaan os a 108 henkilöä eli 9,8 % as aajis a. Lähes aina sesonkiin Pen ikin ke amiikka-as ioi a os a ia Pen ikin kan a-asiakkai a oli 37 henkilöä eli 3,4 %. Vas aus en pe us eella oidaan pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a sesonkiin joskus. Vas aukse jakau u a niin, e ä kyselyyn osallis ujilla on ähemmän a e a os aa sesonkiin Pen ikin ke amiikka- as ioi a, kuin enemmän. Pen ikin kan a-asiakkaa os a a Pen ikin ke amiikka-as ioi a sa jan ja keeksi joskus. Näin as asi 400 henkilöä eli 36,3 % as anneis a. Toiseksi eni en he os a a Pen ikin ke amiikka-as ioi a sa jan ja keeksi usein. Näin as asi 294 henkilöä eli 26,7 % as anneis a. Ha oin sa jan ja keeksi os a ia oli 159 henkilöä eli 14,4 % as anneis a. Lähes aina sa jan ke amiikka-as ioi a ja keeksi os a ia oli 154 henkilöä eli 14,0 % as aajis a. Ei koskaan Pen ikin ke amiikka-as ioi a sa jan ja keeksi os a ia oli 94 henkilöä eli 8,5 % as anneis a. Vas auksis a oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a sa jan ja keeksi joskus ja usein. Lähes aina, ha oin ja ei koskaan sa jan ja keeksi ke amiikka-as ioi a os a ia Ys ä äklubilaisia on suh eellisen asainen mää ä. Pen ikin kan a-asiakkaa os a a eni en joskus Pen ikin ke amiikka-as ioi a uniikki uo eeksi. Hei ä oli 524 henkilöä eli 47,6 % as aajis a. Toiseksi eni en he os a a uniikki uo ei a ha oin. Hei ä oli 271 henkilöä eli 24,6 % as aajaa. Kolmanneksi eni en Pen ikin ke amiikka-as ioi a uniikki uo eeksi os a ia oli usein os a ien joukossa. Hei ä oli 158 henkilöä eli 14,4 % as aajis a. Toiseksi ähi en as aajia oli niiden joukossa, jo ka ei ä os a Pen ikin ke amiikka- as ioi a uniikki uo eeksi. Hei ä oli 88 henkilöä eli 8,0 % as aajis a. Vähi en 69 as aajis a os i Pen ikin ke amiikka-as ioi a uniikki uo eeksi lähes aina. Hei ä oli 60 henkilöä eli 5,4 % as aajis a. Vas auksien pe us eella oi ode a, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on joskus a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a uniikki uo eeksi. Uniikki uo eiden os o a e on kui enkin suh eellisen pieni. Vas auksia a kas elemalla oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a eni en lahjaksi sekä yksi äin ja kolmanneksi eni en sa jan ja koksi. Vähi en on a e os aa uniikki uo eeksi ja oiseksi ähi en on a e os aa ke amiikkaa sesonkiin. Vas auksis a oi huomioida myös sen, e ä eni en kaikissa osioissa suu in as ausmää ä on ”joskus”, joka on helppo ali a ”kul aisena keski ienä”. Eni en yksi äisiä as ausmää iä ka soessa oli kan a-asiakkais a as annu os a ansa joskus Pen ikin ke amiikka-as ioi a sesonkiin. Ku issa 21 ja 22 on esi e y kyselyn 8. kysymyksen as auksia. Pen ikin kan a- asiakkaiden pää ökseen os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a as asi b ändin aiku a an joskus 376 henkilöä eli 34,2 % as anneis a. Seu aa aksi eni en b ändi aiku aa usein os opää ökseen 365 henkilöllä eli 33,2 % as anneis a. Ha oin b ändillä on aiku us a os opää ökseen 160 kan a-asiakkaalla eli 14,5 % as anneis a. Lähes aina b ändillä on aiku us a os opää ökseen 149 henkilöllä eli 13,5 % as anneis a. B ändillä ei ole aiku us a ke amiikka- as ioiden os opää ökseen 51 henkilöllä eli 4,6 % as anneis a. Vas auksis a oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkaille b ändillä on joskus ai usein aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Pen ikin kan a-asiakkaille designilla on usein aiku us a Pen ikin ke amiikka- as ioiden os opää ökseen. Näin as asi 479 henkilöä eli 43,5 % as anneis a. Ku a 21. Kyselyn as auksia, 8. kysymys. Google Fo ms. 70 Toiseksi eni en designilla oli lähes aina aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 386 henkilöllä eli 35,1 % as anneis a. Kolmanneksi eni en designilla oli aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen joskus. Näin as asi 187 henkilöä eli 17,0 % as anneis a. Designilla oli ha oin aiku us a os opää ökseen 35 henkilöllä eli 3,2 % as anneis a. Designilla ei ole koskaan aiku us a 14 henkilölle eli 1,3 % as anneis a. Vas auksis a oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkaille designilla on usein, lähes aina ai joskus äliä, kun he eke ä os opää ös ä Pen ikin ke amiikka-as iois a. Vain pienelle osalle Pen ikin kan a-asiakkais a designilla on ha oin ai ei koskaan me ki ys ä os opää ös ä ehdessä. Laadulla on usein Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen aiku us a. Näin as asi 503 henkilöä eli 45,7 % Pen ikin kan a-asiakkais a. Toiseksi eni en laadulla on lähes aina aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen, ku en 499 henkilöä eli 45,3 % kyselyyn as anneis a as asi. Seu aa aksi eni en laadulla on aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen joskus. Näin as asi 78 henkilöä eli 7,1 % as anneis a. Laadulla ei ole aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 12 henkilöllä eli 1,1 % as anneis a. Vähi en eli 9 henkilöä (0,8 % kan a-asiakkais a) as asi, e ä laadulla on ha oin aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Vas aus en pe us eella oi ode a, e ä laadulla on suu i aiku us Pen ikin kan a-asiakkaille Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Vain pienelle osalle as aajis a laadulla ei ole ai on ha oin aiku us a Pen ikin ke amiikka- as ioiden os opää ökseen. Hinnalla on usein aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Näin as asi 452 Pen ikin kan a-asiakas a eli 41,1 % as anneis a. Hinnalla on joskus aiku us a os opää ökseen 352 henkilöllä eli 32,0 % as anneis a. Hinnalla on lähes aina aiku us a 196 henkilölle eli 17,8 %. Hinnalla on ha oin aiku us a 88 henkilölle eli 8,0 % as anneis a. Hinnalla ei ole koskaan aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 13 henkilöllä eli 1,2 % as anneis a. Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a- asiakkaille Pen ikin ke amiikan hinnalla on usein, joskus ai lähes aina aiku us a sen os opää ökseen. Pen ikin ke amiikka-as ioiden hinnalla on ha oin ai ei ole aiku us a ain pienelle osalle Pen ikin kan a-asiakkais a. 71 Suunni elijalla on joskus aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Näin as asi 452 henkilöä eli 41,1 % as anneis a. Suunni elijalla on ha oin aiku us a ke amiikan os opääkseen 297 henkilöllä eli 27,0 % as anneis a. Suunni elijalla on usein aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 168 henkilöllä eli 15,3 % as anneis a. Suunni elijalla ei ole aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 139 henkilöllä eli 12,6 % as aajis a. Suunni elijalla on lähes aina aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 74 henkilöllä eli 6,7 % as anneis a. Vas aus en pe us eella oi sanoa, e ä Pen ikin kan a-asiakkaille Pen ikin ke amiikka-as ioiden suunni elijalla on joskus aiku us a niiden os opää ökseen. Enemmän suunni elijalla on ha oin ai ei ole aiku us a os opää ökseen, kuin e ä sillä olisi usein ai lähes aina aiku us a Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Pen ikin kan a-asiakkaille Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen suomalaisuudella on lähes aina aiku us a. Näin as asi 597 henkilöä eli 54,2 % as anneis a. Toiseksi eni en ke amiikka-as ioiden suomalaisuus aiku i usein os opää ökseen. Vas aajis a 364 henkilöä eli 33,1 % as asi näin. Ke amiikan suomalaisuudella oli joskus aiku us a sen os opää ökseen 110 henkilöllä eli 10,0 % as aajis a. Suomalaisuudella oli ha oin aiku us a ke amiikan os opää ökseen 18 henkilöllä eli 1,6 % as aajis a. Suomalaisuudella ei ole koskaan aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 12 henkilölle eli 1,1 % as aajis a. Vas aus en pe us eella oi ode a, e ä Pen ikin kan a-asiakkaille Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen aiku aa uo eiden suomalaisuus lähes aina ai usein. Ke amiikan suomalaisuus aiku aa ha oin ai ei koskaan ain pienelle osalle kan a-asiakkais a. Ku a 22. Lisää kyselyn 8. kysymyksen as auksia. Google Fo ms. 72 Tuo een a ina aiku aa Pen ikin kan a-asiakkaiden Pen ikin ke amiikka- as ioiden os opää ökseen joskus. Näin as asi 433 henkilöä eli 39,3 % as aajis a. Tuo een a ina aiku aa ke amiikan os opää ökseen usein 257 henkilöllä eli 23,3 % as aajis a. Tuo een a ina aiku aa ha oin 222 henkilöllä eli 20,2 % as aajis a. Tuo een a ina aiku aa lähes aina ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 113 henkilöllä eli 10,3 % as aajis a. 76 henkilöllä eli 6,9 % as aajis a, uo een a ina ei aiku a koskaan ke amiikka- as ioiden os opää ökseen. Vas auksis a oi pää ellä, e ä uo een a ina aiku aa eni en Pen ikin kan a- asiakkaiden Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen joskus. Tuo een a ina aiku aa kui enkin enemmän usein ja lähes aina os opää ökseen kuin ha oin ai ei ollenkaan. Täs ä oi pää ellä, e ä uo een a inalla on aiku us a siihen, e ä os a a ko Pen ikin kan a-asiakkaa ke amiikka-asioi a ai ei ei ä . Tuo een a inalla on enemmän posi ii inen aiku us os opää ökseen kuin nega ii inen. Toki, se iippuu uo een a inas a – ukeeko se mieliku aa Pen ikis ä ai ei. Tuo een käy ännöllisyys aiku aa Ys ä äklubilais en Pen ikin ke amiikka- as ioiden os oon usein. 500 henkilöä as asi näin eli 45,4 % as aajis a. Toiseksi eni en uo een käy ännöllisyys aiku aa ke amiikka-as ioiden os oon lähes aina. 41,5 % as aajis a as asi näin eli 457 henkilöä. 118 henkilöä eli 10,7 % as aajis a as asi käy ännöllisyyden aiku a an joskus os opää ökseen. 16 henkilöä eli 1,5 % as asi ke amiikka-as ioiden os opää ökseen käy ännöllisyyden aiku a an ha oin. Käy ännöllisyydellä ei ollu koskaan aiku us a ke amiikka-as ioiden os opää ökseen 10 henkilölle eli 0,9 % as anneis a. Vas auksia a kas elemalla oi ode a, e ä Pen ikin kan a-asiakkaille Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy ännöllisyydellä on usein ai lähes aina aikus a uo eiden os opää ökseen. Hy in pienelle mää älle käy ännöllisyydellä ei ollu koskaan ai oli ha oin me ki ys ä Pen ikin ke amiikka-as ioiden os opää ökseen. Ke amiikka-as ioiden käy ännöllisyydellä on siis iso aiku us niiden os opää ökseen. 79 Ku assa 25 on esi e y kyselyn 13. kysymyksen as auksia. Pen ikin kan a- asiakkaa yhdis ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a usein myös muihin as ias oihin. Näin as asi 513 henkilöä eli 46,6 % as anneis a. Seu aa aksi eni en Ys ä äklubilaise yhdis ä ä lähes aina Pen ikin ke amiikka-as ioi a myös muihin as ias oihin. Näin as asi 331 henkilöä eli 30,1 % as anneis a. 184 henkilöä eli 16,7 % yhdis ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a joskus myös muihin as ias oihin. 38 henkilöä eli 3,5 % as anneis a yhdis ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a ha oin myös muihin as ias oihin. 35 henkilöä eli 3,2 % ei koskaan yhdis ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a muihin as ias oihin. Vas auksis a oi ulki a, e ä Pen ikin kan a-asiakkaa yhdis ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a myös muihin as ias oihin usein ja lähes aina. Vähemmis ö as anneis a Ys ä äklubilaisis a yhdis ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a myös muihin as ias oihin ha oin ai ei koskaan. Ys ä äklubilaise siis pi ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioiden ja muiden as ias ojen yhdis elys ä. Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a a kika auksessa usein. Näin as asi 481 henkilöä eli 43,7 % as anneis a. Seu aa aksi eni en Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a lähes aina a kika auksessa. Näin as asi 319 henkilöä eli 29,0 % as aajis a. Joskus Pen ikin ke amiikka-as ioi a a kika auksessa käy ä iä Ys ä äklubilaisia oli 195 henkilöä eli 17,7 % as aajis a. Ha oin Pen ikin ke amiikka-as ioi a a kika auksessa käy ä iä henkilöi ä oli 69 eli 6,3 % as aajis a. 37 henkilöä eli 3,4 % as aajis a ei koskaan käy ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a a kika auksessa. Vas auksis a oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on a e käy ää Pen ikin ke amiikka-as io a a kikäy össä usein ai lähes usein. Pen ikin ke amiikka-as ioi a siis suosi aan a kika auksessa. Vain pieni osa as aajis a ei käy ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a koskaan a kika auksessa ai käy ää nii ä a kika auksessa ain ha oin. Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä usein Pen ikin ke amiikka-as ioi a juhlaka auksessa ku en almis ujaisissa. Näin as asi 410 henkilöä eli 37,2 % as aajis a. Seu aa aksi eni en Pen ikin ke amiikka-as ioi a käy e ään juhlaka auksessa lähes aina. Näin as asi 393 henkilöä eli 35,7 % as aajis a. 80 182 henkilöä eli 16,5 % as anneis a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a joskus juhlaka auksessa. 69 henkilöä eli 6,3 % as aajis a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a ha oin juhlaka auksissa. 47 henkilöä eli 4,3 % as anneis a ei käy ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a koskaan juhlaka auksessa. Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a käy e ään juhlaka auksessa usein ai lähes aina. Vain pieni osa as anneis a Ys ä äklubilaisis a ei käy ä Pe ikin ke amiikka-as ioi a koskaan juhlaka auksessa ai käy ää nii ä joskus juhlaka auksessa. Pen ikin kan a- asiakkailla on siis a e käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a juhlaka auksessa. Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a usein sesonkika auksessa esime kiksi jouluna. Näin as asi 432 henkilöä eli 39,2 % as aajis a. Lähes aina Pen ikin ke amiikka-as ioi a sesonkika auksessa käy ä iä Ys ä äklubilaisia oli seu aa aksi eni en. 377 henkilöä eli 34,2 % as asi näin. 183 Ys ä äklubilais a eli 16,6 % as anneis a as asi, e ä he käy ä ä sesonkika auksessa Pen ikin ke amiikka-as ioi a joskus. 56 henkilöä eli 5,1 % as aajis a as asi käy ä änsä Pen ikin ke amiikka-as ioi a ha oin juhlaka auksessa. 53 henkilöä eli 4,8 % as anneis a ei käy ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a juhlaka auksessa koskaan. Vas auksien pe us eella oi ode a, e ä enemmis ö Ys ä äklubilaisis a käy ää Pe ikin ke amiikka-as ioi a sesonkika auksessa usein ai lähes aina. Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a sisus uksessa usein. Näin as asi 480 henkilöä eli 43,6 % as anneis a. Seu aa aksi eni en Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a sisus uksessa lähes aina. Näin as asi 326 henkilöä eli 29,6 % as anneis a. 198 henkilöä eli 18,0 % as aajis a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a sisus uksessa joskus. 63 henkilöä eli 5,7 % as aajis a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a sisus uksessa ha oin. 34 henkilöä eli 3,1 % as aajis a ei käy ä koskaan Pen ikin ke amiikka-as ioi a sisus uksessa. Vas auksis a oi ode a Pen ikin kan a-asiakkaiden käy ä än Pen ikin ke amiikka-as ioi a sisus uksessa usein, lähes aina ja lisäksi joskus. Ha oin ai ei koskaan Pen ikin ke amiikkaa-sisus uksessa käy ä iä Ys ä äklubilaisia on e a ain ähän. 81 Pen ikin kan a-asiakkailla on myös a e käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a jo enkin muu en kuin yhdis ellen muihinkin as ias oihin, a ki-, juhla-, sesonkika auksessa ai sisus uksessa. Joskus jo enkin muu en käy ä iä as aajia oli 355 (32,2 %) as aajis a, usein jo enkin muu en käy ä iä oli 344 (31,2 %) as aajis a, ha oin jo enkin muu en käy ä is ä oli 191 (17,3 %) as aajis a, ei koskaan jo enkin muu en käy ä is ä oli 110 (10,0 %) as aajis a ja lähes aina jo enkin muu en käy ä is ä oli 101 (9,2 %) as aajis a. Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a käy ä ä Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä joskus, usein sekä myös ha oin nii ä jo enkin muu en kuin yhdis ellen muihinkin as ias oihin, a ki-, juhla-, sesonkika auksessa ai sisus uksessa. Aika samanlaise mää ä o a ei koskaan ja lähes aina jo enkin muu en kuin edellä maini uilla käy ö a oilla Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy össä. Tämä kysymys jakoi asaisemmin as auksia, mu a ”Joskus” sa akkeessa on eni en as auksia ämän kysymyksen kohdalla. Vas auksis a oi pää ellä kokonaisku ana, e ä Ys ä äklubilaisilla on a e käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a useimmi en monenlaisissa ka auksissa sekä sisus uksessa. Heillä on ähemmän a e a käy ää Pen ikin ke amiikka- as ioi a jo enkin muu en, kuin yhdis ellen muihinkin as ias oihin, a ki-, juhla-, sesonkika auksessa ai sisus uksessa. Kaikkein eni en on a e käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a yhdis ämällä nii ä muihin as ias oihin. Pen ikin ke amiikkaa oi as aus en pe us eella käy ää monipuolises i. Ku a 26. Kyselyn as auksia, 14. kysymys. Google Fo ms. 82 Ku assa 26 on esi e y kyselyn 14. kysymyksen as auksia. 14. kysymys oli moni alin akysymys eli as aajalla oli mahdollisuus ali a useampi aih oeh o as auksis a. Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a eni en pe heen kanssa. Näin as asi 950 henkilöä eli 86,3% as anneis a. Toiseksi eni en Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a ys ä ien seu assa. Näin as asi 864 henkilöä eli 78,5% as anneis a. Kolmanneksi eni en Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a su un kanssa. Näin as asi 683 henkilöä eli 62% as anneis a. Seu aa aksi eni en Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a yksin. Näin as asi 615 henkilöä eli 55,9% as anneis a. Sel ä ähemmis ö käy i Pen ikin ke amiikka-as ioi a yöhön lii y issä ilan eissa. Näin as asi ain 83 henkilöä eli 7,5% as aajis a. Vas aus en pe us eella oi pää ellä, e ä Pen ikin kan a-asiakkailla on pääasiassa a e käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a eni en pe heen kanssa, mu a myös ys ä ien ja su un kanssa. Vaiku aa sil ä, e ä as ioi a käy e ään paljon ilan eissa, joissa on läheisiä u uja seu ana. Lisäksi Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a paljon yksin. Työhön lii y issä ilan eissa apah u a Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy ö ei ole ko in yleis ä. Ku assa 27 on esi e y kyselyn 15. kysymyksen as auksia. 15. kysymys oli myös moni alin akysymys. Eni en as auksia sai ke amiikka-as ioiden lahjoi aminen e eenpäin. 640 henkilöä eli 58,1 % as anneis a Ys ä äklubilaisis a lahjoi aisi käy e y ke amiikka-as ia e eenpäin, kun ei oi ai halua käy ää nii ä enää. Toiseksi eni en ke amiikka-as ioi a myy äisiin e eenpäin. Näin ekisi 378 henkilöä eli 34,3% as anneis a. 234 henkilöä eli 21,3 % as anneis a ei ekisi mi ään e ikois a, aan lai aisi ne kaapin pe älle Ku a 27. Kyselyn as auksia, 15. kysymys. Google Fo ms. Lai an oskiin Lahjoi an e eenpäin Myyn e eenpäin En mi ään e i yis ä. Lai an ne kaappiin… Jos mahdollis a, niin ja kokäy än esim. … 83 ja unoh aisi sinne. 211 henkilöä eli 19,2 % as anneis a ja kokäy äisi ne, jos on mahdollis a esime kiksi sisus uksessa ai mosaiikissa. 64 henkilöä eli 5,8 % lai aisi käy e y ke amiikka-as ia oskiin. Vas aus aih oeh ona oli myös ”Muu…”, johon as asi 65 henkilöä eli 5,9% kyselyyn as anneis a Ys ä äklubilaisis a. Tyypi elin as aukse näin: lai an oskiin, lahjoi an ne e eenpäin, myyn ne e eenpäin, käy än nii ä, pidän allessa ne ule aa a en, ja kokäy än ne, kie ä än ne, jos mahdollis a ja en iedä. Koska as auksis a uli samanlaisia yyppejä, kuin kysymyksessä oli jo almiiksi anne u, lisäsin ne, jo ka mene ä suo aan samanlaisena jo anne uihin ka ego ioihin, siksi nume o aulukossa e oa a . Jäljelle jäi 37 as aus a. 1,6 % as aajis a eli 18 henkilöä käy ää ke amiikka-as ioi a, eikä näe syy ä, miksi se loppuisi. 1,2 % as aajis a eli 13 henkilöä säily ää kaapissa as ioi a esime kiksi aih elua a en ai pe innöksi – ei unoh aen nii ä sinne. 0,4 % as aajis a eli 4 henkilöä as asi kie ä ä änsä, jos mahdollis a. 0,2 % as aajis a eli 2 henkilöä ei ienny , mi ä ekisi ällaisessa ilan eessa. Vas auksis a oi pää ellä, e ä Ys ä äklubilaise lahjoi a a ja myy ä käy e y ke amiikka-as ia e eenpäin. Myös niiden lai aminen kaappiin unoh aen ne sinne on suosi ua, ku en myös ke amiikka-as ioiden ja kokäy ö. Yllä ä än pieni osa Ys ä äklubilais a lai aisi ke amiikka-as ioi a oskiin. Kysymyksessä ”16. Mi ä Pen ikin ke amiikka-as ia me ki se ä sinulle?” eemoi elin as aukse yyppeihin: ko imaisuus, ulkonäkö ja muo oilu, uniikki, b ändi, posi ii inen mieliku a, laa u ja kes ä yys, käy ännöllisyys ja muu ai ei mää i el y. Vas aukse oli a a oimia ja niissä oli useimmi en useampi me ki ys yhdessä as auksessa. Pen ikin ke amiikka-as ia me ki si ä 517 henkilölle eli 47,0 % as anneis a ke amiikka-as ioiden ulkonäköön ja muo oiluun lii y iä asioi a. Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”Aja omuu a”, ”Kauneu a” ja ”Tyylikkyy ä”. 394 henkilöä eli 35,8 % as anneis a as asi, e ä Pen ikin ke amiikka-as ia me ki se ä ko imaisuu a. E enkin pohjoisuus maini iin myös monessa as auksessa. Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”Pen ik on suomalainen ja lappilainen y i ys…”, ”…pohjois a ulo u uu a…” ja ”Suomalaisuu a”. 84 277 henkilölle eli 25,2 % as anneis a oli Pen ikin ke amiikka-as iois a posi ii inen mieliku a, esime kiksi unne, muis o ai a os us nii ä koh aan. Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”Käy össä ilahdu a ia”, ”Kodikkuu a” ja ”A jen iloa”. Pen ikin ke amiikka-as ia me ki si ä laa ua ja kes ä yy ä 236 henkilölle eli 21,4% as anneis a. Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”Laadukas, pi käaikainen hankin a”, ”…kes ä yy ä a keen” ja ”Nii ä oi käy ää pi kään…”. Mui a ai ei mää i el yjä as auksia oli 91 kappale a eli 8,3 % as anneis a. Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”-”, ”Ei mi ään”, ”käy öesine” ja ”Päi i äin käy össä”. 90 henkilölle eli 8,2 % as anneis a, Pen ikin ke amiikka-as ia me ki si ä käy ännöllisyy ä. Tällaisia as auksia oli a esime kiksi ”…monikäy öisiä uo ei a” ja ”käy ännöllisyy ä”. 19 henkilöä eli 1,7 % as anneis a as asi niiden me ki se än Pen ikin b ändiä. Ke amiikka-as ia me ki si ä uniikkiu a 9 henkilölle eli 0,8 % as anneis a. Vas aus en pe us eella oi ode a, e ä Pen ikin ke amiikka-as ioiden ulkonäköön ja muo oiluun lii y illä asioilla on suu in me ki ys. Iso me ki ys on myös ke amiikka-as ioiden ko imaisuudella ja e enkin pohjoisuudella. Laa u, kes ä yys ja posi ii ise mieliku a Pen ikin ke amiikka-as iois a koe iin me ki ä iksi. 17. kysymys lii yi apaisiin kommen eihin, joi a kyselyyn as annee oi a an aa halu essaan Pen in ke amiikka-as iois a. Useissa as auksissa on ke o u useampi kuin yksi kommen i. Tyypi elin anne u as aukse seu aa as i: ulkonäkö ja muo oilu, laa u ja kes ä yys, kallis ai a joushin a, posi ii inen kommen i Pen ikis ä, ko imaisuus, lahja, b ändi, k i iikki, anhan ke amiikkasa jan kaipuu ja yhjä ai muu. Suu in osa Ys ä äklubilaisis a jä i yhjän ai muun kommen in. Näi ä kommen eja oli 746 eli 67,8 % kaikis a as auksis a. Tällaisia kommen eja oli a esime kiksi ”-” ai ”En”. 85 119 henkilöä eli 10,8 % as aajis a jä i posi ii isen kommen in Pen ikille. 108 henkilöä eli 9,8 % as aajis a kehui ke amiikka-as ioiden ulkonäköä ai muo oilua. 34 henkilöä eli 3,1 % as aajis a kehui Pen ikin ke amiikka- as ioiden laa ua ai kes ä yy ä. 34 henkilöä eli 3,1 % kommen oi Pen ikin ke amiikka-as ioiden ole an liian kallii a ai oi oi a niis ä enemmän a joushin oja. 31 henkilöä eli 2,8 % as aajis a maini si ko imaisuuden. K i iikkiä jä i 39 henkilöä Pen ikin ke amiikka-as ioihin lii yen eli 3,5 % as anneis a. 19 henkilöä eli 1,7 % as anneis a oi esiin Pen ikin ke amiikka- as ioiden os amisen lahjaksi. 15 henkilöä eli 1,4 % as anneis a Ys ä äklubilaisis a kaipaa a jo ain Pen ikin anhaa ke amiikkasa jaa. Pen ikin b ändin oi esille 5 henkilöä eli 0,5 % as anneis a. 8 henkilöä eli 0,7 % as anneis a maini si ke amiikka-as ioiden käy ännöllisyyden. Suu ella osa Pen ikin kan a-asiakkais a ei ollu a e a jä ää kommen eja koskien Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Pääosin kommen ien sä y oli posi ii inen. Tie ys i joukkoon mah ui myös k ii isiä kommen eja. Esime kiksi hinnan suh een joukossa oli hei ä, jo ka pi i ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a liian kalliina os e a aksi no maalihin aisena, mu a osa kommen oijis a kehui hin a- laa u-suhde a hy äksi. Toinen seikka, joka jakoi sel äs i mielipi ei ä, oli ke amiikkasa jojen aih u uus. Osa kommen oijis a kii i sa jojen pi käs ä saa a uudes a ja osa ha mi eli, e ä ei ollu eh iny ke äämään kaikkia kappalei a ai osia oli menny ikki ja olisi halunnu os aa ilalle, mu a ie yn sa jan as ioi a ei ollu enää saa a illa. 18. kysymys koski palau e a kyselyn ekijällä. Tämä oli a koi e u minulle i selleni kyselyn ekijänä kehi ä änä palau eena. Palau eissa näkyi niin posi ii inen palau e kuin kehi ä ä k ii inen palau ekin. 19. kysymys oli a koi e u halu essaan a on aan osallis u ille, jonka a ulla a o iin palkin o. Kysymys koski sähköpos iosoi een jä ämis ä halu essaan a on aa a en. 86 8 TULOKSET 8.1 Ensimmäinen u kimuskysymys 1. Mi en Pen ikin asiakkaa käy ä ä omis amiansa ke amiikka-as ioi a ja mi kä ekijä aiku a a niiden os opää öksiin? Pen ikin asiakkaa käy ä ä omis amiansa ke amiikka-as ioi a monipuolises i. Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a niiden ulkonäön ja muo oilun uoksi. Laa u ja kes ä yys o a myös ä kei ä syi ä käy ää ke amiikka-as ioi a. Ko imaisuus ja käy ännöllisyys o a myös Ys ä äklubilaisille me ki ä iä syi ä käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a. B ändillä, uniikkiudella ja ke amiikka-as ioiden lahjaksi saamisella näy ää ole an ähäisempi me ki ys ke amiikka-as ioiden käy öön. Ke amiikka-as ioiden käy öön aiku aa muun muassa seu a. Suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a pe heen kanssa. Ys ä ien kanssa nii ä käy e ään seu aa aksi eni en, si en su un kanssa ja yksin. Vähi en käy öä on yöhön lii y issä ilan eissa. Voikin sanoa, e ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a käy e ään enimmäkseen u ussa ja läheisessä seu assa. Ole e a as i as ioi a hanki aan eni en ko ona apah u aan käy öön. Ys ä äklubilaise käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a eni en yksi äin sekä yksi äin ja sa joi ain eli Pen ikin ke amiikkaa käy e ään yksi äin kaikkein eni en. Pieni osa Ys ä äklubilaisis a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a pelkäs ään sa joi ain. Sa joi ain käy öä on kui enkin paljon, jos yhdis e ään pelkäs ään sa joi ain sekä sa joi ain ja yksi äin Pen ikin ke amiikka-as ioi a käy ä ä . Pieni osa as aajis a as asi myös, e ä ei ä käy ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a. On mahdollis a, e ä he esime kiksi o a kui enkin os anee lahjaksi Pen ikin ke amiikka-as ioi a oisille. Suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a yhdis elee Pen ikin ke amiikka-as ioi a muihinkin as ias oihin. Lisäksi he käy ä ä ke amiikka-as ioi a useimmi en a ki-, juhla- ja sesonkika auksissa sekä sisus uksessa. Heillä on ähemmän 87 a e a käy ää Pen ikin ke amiikka-as ioi a jo enkin muu en kuin edellä maini uilla a oilla. Haas a ellu Pen ikin asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a suu immaksi osaksi a kena. Usea käy ä ä nii ä myös a ki- ja juhla ilan eissa. Pelkäs ään juhla ilan eissa nii ä käy ää pienempi osa haas a elluis a. Ko is ekäy öä on myös yhdellä haas a el a is a. Pen ikin ke amiikka-as ioiden esillepano myymälässä oi aiku aa inspi oi ana ekijänä siihen, mi en asiakkaa käy ä ä uo ei a ko ona. Asiakkailla onkin a e saada esime kkejä ke amiikka-as ioiden esillepanois a myymälöis ä. Pen ikin kan a-asiakkailla on a e käy ää ke amiikka-as ioi a niin kauan kuin mahdollis a. Myös suu i osa Ys ä äklubilaisis a käy ää ke amiikka-as ioi a niin kauan kuin ne ei ä näy ä anhoil a. Kun Ys ä äklubilaise o a käy änee ke amiikka-as ioi a ja ei ä halua ai oi käy ää nii ä enää, he py ki ä lahjoi amaan ai myymään anha ke amiikka- as iansa e eenpäin. Lisäksi huoma a a osa lai aa ne kaappiin unoh aen ne sinne ai ja kokäy ää ne mahdollisuuksien mukaan sisus uksessa ai esime kiksi mosaiikissa. Vain pieni osa heis ä lai aa ke amiikka-as ia oskiin ällaisessa ilan eessa. Pen ikin kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioiden lisäksi pääasiassa A abian ja Ii alan ke amiikka-as ioi a. Useille kan a-asiakkaille ke amiikka-as ioiden me killä ei ole niin paljon äliä ai he ei ä saa a myöskään muis aa, mi ä muu a me kkiä heidän omis amansa ke amiikka- as ia o a Pen ikin lisäksi. Jos Pen ikin kan a-asiakkailla on a e a an aa Pen ikin ke amiikka-as iois a palau e a, on se pääosin posi ii is a. Haas a el a illa asiakkaillakin on a e an aa posi ii is a sekä k ii is ä palau e a Pen ikille. Pen ikin kan a-asiakkaiden ja myymälän asiakkaiden sukupuoli ja ikä aiku a a os opää ökseen kyselyjen ja haas a elujen pe us eella. Pen ikin ke amiikka-as ioi a os a a useimmi en 36- uo iaa ai si ä anhemma naise . Eni en kyselyihin osallis unei a oli 56–65- uo iaissa naisissa. Pen ikin myymälässä asioi a asiakkaa oli a eni en a iol a 46–55- uo iai a, mu a 88 enemmis ö asiakkais a oli kui enkin yli 36- uo iai a naisia ja he asu a samalla paikkakunnalla, jossa myymälä sijai see. Pen ikin asiakkailla on a e ulla ka selemaan myymälään uo ei a, osalla on a e os aa uo ei a ja osalle on ä keää saada alennus a uo een hinnas a, jo a he os aisi a uo ei a. Pen ikin asiakkailla on a e os aa ke amiikkaa i selle sekä lahjaksi. Vain i selle eikä ollenkaan lahjaksi Pen ikin ke amiikka- as ioi a os a ia on pieni osa haas a el a is a. Pelkäs ään lahjaksi Pen ikin ke amiikkaa ei ä asiakkaa os a. Pen ikin kan a-asiakkailla on suu in a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a lahjaksi. Heillä on myös a e os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a yksi äin sekä sa jan ja keeksi. Heillä on ähemmän a e a os aa Pen ikin ke amiikka- as ioi a sesonkiin ja uniikki uo eeksi. Pen ikin kan a-asiakkaa os a a näillä kaikilla edellä maini uilla a oilla mielui en joskus. Suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a odo aa hy ää a jous a os aakseen Pen ikin ke amiikka-as ioi a. Toiseksi suu in a e Ys ä äklubilaisilla os aessa Pen ikin ke amiikka-as ioi a on e ailla ja suunni ella os os a. Seu aa aksi eni en a e a on ke amiikka-as ioiden he ä eos oksiin, jossa isompana kaikis a on os aa nii ä joskus he ä eos oksina. Vähi en os opää ös ä ehdessä Pen ikin kan a-asiakkaa a i se a henkilökunnan apua. Heillä on kui enkin joskus henkilökunnan apuun suu i a e. Henkilökunnan a un a peen ähäisyys oi joh ua sii ä, e ä Ys ä äklubilaisille uo ee o a jo u uja. Suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a 1–2 ke aa uodessa sekä pa in uoden älein. Pieni osa Ys ä äklubilaisis a os aa Pen ikin ke amiikka-as ioi a ke an iidessä uodessa ai ha emmin, useas i uodessa ai ei ollenkaan. Suu in osa Pen ikin kan a-asiakkais a käy ää ke amiikka-as ioiden os oon uodessa 50–150 € ahaa. Ke amiikka-as ioihin uodessa käy e y summa aih elee kui enkin suu ella osalla Pen ikin kan a-asiakkais a alle 50 € ja 350 € älillä. 0 € ai yli 350 € ke amiikkaan käy ä ä Ys ä äklubilaise o a ähemmis össä. 95 kysymyksissä käsi ellään yleises ikin ke amiikka-as ioiden käy öä eikä pelkäs ään Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy öä. Kyselyssä ole a 13. kysymys lii yi Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy öön. Siinä olisi ollu hy ä olla ”Jo enkin muu en” - as aus aih oeh oon lisäkysymys ”mi en?”. Tämä ei kui enkaan onnis unu kyselyn eko-ohjelman ajoi uneisuuden uoksi. Olisi kui enkin ollu mielenkiin ois a ie ää, mi en kan a-asiakkaa käy ä ä Pen ikin ke amiikka-as ioi a muilla a oin. Haas a elun kysymys ”Ke o esime kki, millaisessa ilan eessa sekä seu assa ja mi en näe i sesi/lahjan saajan käy ämässä uo e a” olisi pi äny pilkkoa useampaan osaan, sillä siihen as aaminen oli sel äs ikin hankalaa. Jouduinkin kysymään älillä uudelleen sii ä joi akin koh ia, koska haas a el a al a ei saanu he i kaikkiin koh iin as auksia. Tämä paljas i sen, e ä haas a elua olisi ollu hy ä es a a useammilla henkilöillä. Haas a elussa esillepanon ja asiakaspal elun aiku ukses a os opää ökseen olisi myös pi äny ehdä e illise kysymykse . Si en haas a el a illa olisi ollu helpompi as a a kysymykseen ilman ja kokysymyksiä. Haas a elussa olisi ollu hy ä myös kysyä, käy ä ä kö asiakkaa Pen ikin ke amiikkaa yksi äin ai sa joi ain. Tie o olisi ollu mielenkiin ois a. Haas a eluun ja kyselyyn olisi ollu hy ä lisä ä myös kysymys ”Tiesi kö, e ä Pen ikillä on maailman pohjoisin ke amiikka ehdas?” Luulen, e ä ä ä seikkaa ei oi ko os aa liikaa ja kaikki Pen ikin asiakkaa ei ä iedä si ä. Lisäksi ämä on mieles äni kansain älises ikin hy ä myyn ia gumen i. Toki kyselyn ja haas a elun osal a on hy ä muis aa, e ä yksi a kaise a ekijä ekop osessissa oli niiden pi uus. Niis ä ei saanu ulla liian pi kiä, e ä se ei aiku aisi asiakkaiden osallis umishalukkuu een. 9.3 Tu kimuksen ekop osessi Alun huiman innos uksen jälkeen u kimuksen aloi aminen oli mieles äni aikeaa, sillä alussa u kimuksen alue oli ai an liian laaja. Tun ui kuin u kimuskysymykseni ei ä an aisi nii ä as auksia, joi a a i sisin. Tällöin 96 a koi uksena oli ehdä käy äjä u kimus a Pen ikin asiakkais a, mu a myös myyjis ä ja ämän kaiken loppu ulokseksi oli a koi us ulla konsep i ohjeis os a ke amiikka-as ioiden esillepanoon Pen ikin myymälöihin. Onneksi ajusin i heen ja aiheen ole an ai an liian laaja kokonaisuus p o g adu - yöksi ja siksi pienensin aihe a. Tämä pää ös sai a aa jälleen pyö imään ja sain u kimuksen yös ämisen jälleen sujumaan. Ajallisia ongelmia u kimuksen eon suh een oi a kolmen e i henkilön kii ee eli minun, alkupe äisen yh eyshenkilöni ja u kimuksen ohjaa an p o esso in aika aulujen so i aminen. Kun aihe a ale iin mie iä Pen ikin kanssa ke ä al ella 2018, olin a ma, e ä iimeis ään uoden lopussa saanu u kimuksen ki joi e ua äysin almiiksi. Näin ei osin käyny , siksi olenkin yy y äinen, e ä u kimus on ihdoin saa u kunnialla pää ökseen. 9.4 Tu kimuksen ja kokäy ö Toi on, e ä u kimukses a saaduis a uloksis a on Pen ikille paljon hyö yä ja u kimuksen ulokse o e aan huomioon muun muassa sillä aholla, joka as aa Pen ikin isuaalises a ma kkinoinnis a ja myymälöiden esillepanois a. Ke amiikka uo eiden käy öä ja os oa koske a iedo o a a okkai a myös suunni elijoille, koska ne oi a ihja a uo esuunni elun a pei a ule aisuudessa, uoda yksi yiskoh ia suunni eluun ja ke oa, kuinka suunni elu on ällä he kellä onnis unu . Pen ikin ke amiikka-as ioiden käy ämises ä ja os amises a saaduis a iedois a on a mas i paljon hyö yä Pen ikille. Esillepanon ohjee oimi a lähinnä ah is uksena sille a alle, mi en Pen ikillä jo pi käl i oimi aan ke amiikka- as ioiden esillepanojen pa issa. 97 LÄHTEET Paine u läh ee Amb ose, G. & Ha is, P. 2010. Design Thinking. Swi ze land: AVA Publishing SA, 177. Bax e , M. 1996. P oduc Design: P ac ical me hods o he sys ema ic de elopmen o new p oduc s. 3 d ed. London: Chapman & Hall. Biggs, E. 1999. Mosaiikki, ma e iaali – ekniika – yö älinee . Suomen anu Päi i Eskelinen. Jy äskylä: A ena Kus annus Oy, 28–29, 33. Blackman, C., Co e , D., Cu a o, D., Lai u i, D., Paige, D., Nehez-Cu a o, A., Sea s, L. & Zaks, I. 2013. The Indus ial Design, Re e ence + Speci ica ion Book, All he De ails Indus ial Designe s Need o Know bu Can Ne e Find. Be e ly, MA, USA: Rockpo Publishe s, 251–253, 263. Dahlén, M. & Lange, F. 2003. Op imal Ma knads ö ing. Malmö, S e ige: Libe Ekonomi, 25. Dolo s Ros i F igola, M. 2008. Osaa a käde , ke amiikka, ekniikoi a ja innoi uksen läh ei ä. Suomen anu Ka ja Kangasniemi. Helsinki: Kus annusosakeyh iö Pe hemedia Oy, 20–22, 32–33, 51, 56, 67, 72–73, 82, 84, 87, 158–159. G önq is , L., Pen ik, A. & Pen ikäinen, V. 2015. Yhdessä, Me olemme Pen ik, Pen ik-pe he juhannukses a jouluun. Posio: Pen ik Oy, 1–175. G ön oos, C. 2009. Pal elujen joh aminen ja ma kkinoin i. 4. painos. Suomen anu Maa i Tillman. Helsinki: WSOYp o, 25, 104, 314, 326–327, 341. Ha jama, A., Hemminki, K. & Jokela, A. 2007. Pen ik, Ko i | A home. Helsinki: Kus annusosakeyh iö O a a, 1–161. Himpe, T. 2006. Ad e ising Is Dead – Long Li e Ad e ising. London: Thames & Hudson, 162, 174. 98 Huo a i, P., Koskinen, I., Laakko, J. & Lai aka i-S ä d, I. 2003. Käy äjäkeskeinen uo esuunni elu, käy äjä iedon ke uu, mallin aminen ja a ioin i. Helsinki: Taide eollinen ko keakoulu, 9–13, 15–16, 19–23, 25, 28–32, 34–36, 46, 53. Isohookana, H. 2007. Y i yksen ma kkinoin i ies in ä. Helsinki: WSOYp o. 19–20, 36, 48, 50–51, 54, 75–81, 138, 214–215, 302. I ens, J. & Shaw, C. 2005. Building G ea Cus ome Expe iences. New Yo k: Palg a e Macmillan 17, 25–26. Julie , G. 2014. The Cul u e o Design. 3 d ed. Los Angeles: SAGE Publica ions L d, 15. Ke unen, I. 2001. Muodon palapeli. Helsinki: WSOY, 10–11, 16–17, 54, 63– 64, 109–110. Ko le , P. & Kelle , K. 2006. Ma ke ing Managemen 12 h ed. New Je sey, USA: Pea son Educa ion Inc, 191. Linds om, M. 2009. Buyology – Os amisen ana omia. Suomen anu Ki s i Ii onen. Helsinki: Talen um. 63, 99, 110–111, 123–131, 134, 141–143. Loÿ, V. 2008. Suomalainen mosaiikkiki ja. Helsinki: Kus annusosakeyh iö O a a, 20, 30. Ma ison, S. 2003. Ke amiikka, ma e iaali – ekniika – yö älinee . Suomen anu Riikka S ewen. Jy äskylä: A ena Kus annus Oy, 6, 9–14,19– 20, 22, 24, 26–31, 33, 35, 98, 100, 108, 123, 125, 128–134, 144–149, 159, 165–167, 171, 175, 184, 189, 219. Me sämuu onen, J. 2008. Laadullisen u kimuksen pe us ee . 3. uud. p. Helsinki: In e na ional Me help Ky, 15, 28, 40–41, 48. Mo gan, T. 2008. Visual Me chandising, Window and in-s o e displays o e ail. London: Lau ence King Publishing L d, 6, 18, 31. Mo is, R. 2016. The Fundamen als o P oduc Design. Second Edi ion. London; New Yo k: Fai child Books, Bloomsbu y Publishing, 7. 99 Nieminen, T. 2004. Visuaalinen ma kkinoin i. Helsinki: WSOY, 8–9, 12, 14–15, 18, 20–22, 25, 27, 55, 58, 156, 159, 162, 178, 208. Pa kkinen, M. 2006. Anu Pen ik, Sa en synny ämä. Helsinki: Kus annusosakeyh iö O a a, 8, 53–55, 63, 69, 75, 80, 102, 106, 109, 121, 132, 140. Pen ik, A., Hy ä inen, P. & Viljamaa-Rissanen, K. 1994. Elämän yöni, Anu Pen ik. Kymijoen aidekeskus, 1–13. Salmenhaa a, K. 1983. Ke amiikka, massa , lasi ukse , yö a a . 2. uusi u painos. Helsinki: Kus annusosakeyh iö O a a, 8, 103–106. Sa ajä i, A. & Tuomi, J. 2009. Laadullinen u kimus ja sisällönanalyysi. 8. uudis e u lai os. Helsinki: Kus annusosakeyh iö Tammi, 72–73, 75. Schumache , R. 2010. The Handbook o Global Use Resea ch. Bu ling on, MA, USA: Mo gan Kau mann, 192, 194. Se a s, M. 2006. Poin o Pu chase. Englanniksi kään äny Jay Noden. New Yo k: Ha pe Collins Publishe s, 6–9. Vuolas o, J. 2017. Anu Pen ik, Palo ai eeseen. Toim. Ha jama A., Pen ik, A. & Vuolas o, J. Posio: Pen ik Oy, 10, 13–14, 17–18, 82, 89, 91, 106–109. Wallne , L. 1991. Sa es a ke amiikaksi. Suomen anu Raija Vii anen. Ka kkila: Kus annus-Mäkelä Oy, 8, 18, 25–28, 40, 57, 73, 78, 85, 93, 112. Ve kkoläh ee Ame ican Ma ke ing Associa ion, AMA Dic iona y 2020. Vie ail u 16.4.2020. h ps://ma ke ing-dic iona y.o g/m/ma ke ing-mix/#ci e_ e -1 A pin, T., Ba -Yose , O., Cohen, D., Goldbe g, P., Pan, Y., Wu, X. & Zhang, C. 29.6.2012. Ea ly Po e y a 20,000 Yea s Ago in Xian endong Ca e, China. Science. Ame ican Associa ion o he Ad ancemen o Science 336 (6089) 1696–1700. Vie ail u 2.4.2020. 100 h ps://science.sciencemag.o g/con en /336/6089/1696 Fiska s Oyj Abp 2019. Ke amiikan si paleis a iiliksi – ai o esime kki kie o aloudes a. Vie ail u 3.4.2020. h ps://www. iska sg oup.com/ i/ ie oa-meis a/ainu ke aisia- a inoi a/ke amiikan-si paleis a- iiliksi Hulkko, K. 2010. Ke amiikkapajas a kauppake juksi: Pen ik on Suomen pa as pe hey i ys. Suomen ku aleh i. 20.5.2010. Vie ail u 4.11.2019. h ps://suomenku aleh i. i/ju u /ko imaa/ke amiikkapajas a-kauppake juksi- pen ik-on-suomen-pa as-pe hey i ys/ Hämeenniemi, R. 2019. Teh ä änä kään ää alamäki ylämäeksi - Riikka Wul aloi i Pen ikin uu ena oimi usjoh ajana. Kale a Oy. 10.8.2019. Vie ail u 1.4.2020. h ps://www.kale a. i/uu ise /pohjois-suomi/ eh a ana-kaan aa-alamaki- ylamaeksi- iikka-wul -aloi i-pen ikin-uu ena- oimi usjoh ajana/824932/ Ikäheimo, E. 2015. Mi ä sisus us uo ee ke o a a k isuudes a? Case Pen ik Oy. Lapin Yliopis o. Tai eiden iedekun a. Teollinen muo oilu, 2. Vie ail u 7.11.2019. h ps://lauda.ulapland. i/bi s eam/handle/10024/62203/G adu_E.Ikaheimo.pd ?sequence=2&isAllowed=y Jy äskylän yliopis o 2015. Laadullinen analyysi. Vie ail u 13.10.2019. h ps://koppa.jyu. i/a oime /hum/mene elmapolkuja/mene elmapolku/aineis o n-analyysimene elma /laadullinen-analyysi Jy äskylän yliopis o 2015. Mää ällinen analyysi. Vie ail u 13.10.2019. h ps://koppa.jyu. i/a oime /hum/mene elmapolkuja/mene elmapolku/aineis o n-analyysimene elma /maa allinen-analyysi Jy äskylän yliopis o 2015. Tyypi ely. Vie ail u 13.10.2019. h ps://koppa.jyu. i/a oime /hum/mene elmapolkuja/mene elmapolku/aineis o n-analyysimene elma / yypi ely 101 Ki i an a, V. 2012. A keologi : Ihmise käy i ä ke amiikkaa 20 000 uo a si en. Yle. 28.6.2012. Vie ail u 2.4.2020. h ps://yle. i/uu ise /3-6199514 Koskinen, P. 2015. Vanha essanpön ö saa uuden elämän iilenä. Yle 24.11.2015. Vie ail u 3.4.2020. h ps://yle. i/uu ise /3-8475675 Lappalainen, S. 2020. Anu Pen ik sai elämän yöpalkinnon. Lapin Kansa. 19.3.2020. Vie ail u 2.4.2020. h ps://www.lapinkansa. i/anu-pen ik-sai-elaman yopalkinnon/722634 Lounais-Suomen Jä ehuol o Oy. n.d. Ke amiikka. Vie ail u 3.4.2020. h ps://www.lsjh. i/ i/ja eiden-abc/ke amiikka/ Me iam-Webs e 2020. Vie ail u 3.4.2020. h ps://www.me iam-webs e .com/dic iona y/ce amic Me iam-Webs e 2020. Vie ail u 17.4.2020. h ps://www.me iam-webs e .com/dic iona y/dish Me iam-Webs e 2020. Vie ail u 15.4.2020. h ps://www.me iam-webs e .com/dic iona y/ma ke ing Ox o d Lexico 2020. Vie ail u 3.4.2020. h ps://www.lexico.com/en/de ini ion/mosaic Papanek, V. 1971. Design o he Real Wo ld. Vie ail u 15.4.2020. h ps://designopenda a. iles.wo dp ess.com/2014/05/design- o - he- eal- wo ld- ic o -papanek.pd Pen ik Oy 2020. Pen ik Cons uc ion Ce amics. Vie ail u 13.4.2020. h ps://cons uc ionce amics.com/ 102 Pen ik Oy n.d. Vie ail u 13.1.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/ Pen ik Oy n.d. HoReCa. Vie ail u 13.4.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/b2b/ho eca Pen ik Oy n.d. Inspi oidu, ka aus. Vie ail u 14.4.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/inspi oidu/ka aus Pen ik Oy n.d. Ka aus. Vie ail u 31.1.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/ka aus Pen ik Oy n.d. Ke amiikka ehdas. Vie ail u 31.1.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/meis a/ke amiikka ehdas Pen ik Oy n.d. Kul uu ikeskus Pen ik-mäki. Vie ail u 13.4.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/meis a/kul uu ikeskus-pen ik-maki Pen ik Oy n.d. Pen ik S udio. Vie ail u 13.4.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/meis a/pen iks udio Pen ik Oy n.d. Rää älöidy uo ee . Vie ail u 13.4.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/b2b/ aa aloidy - uo ee Pen ik Oy n.d. Sa ja . Vie ail u 1.4.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/sa ja Pen ik Oy n.d. Sisus usideoi a. Vie ail u 14.4.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/inspi oidu/sisus usideoi a Pen ik Oy n.d. S o es. Vie ail u 1.4.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/s o es Pen ik Oy n.d. Suunni elijamme. Vie ail u 30.10.2019. h ps://www.pen ik.com/ i/meis a Pen ik Oy n.d. Ta inamme. Vie ail u 30.10.2019. 103 h ps://www.pen ik.com/meis a/ a inamme Pen ik Oy n.d. Y i ysmyyn i. Vie ail u 13.4.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/b2b Pen ik Oy n.d. Ys ä äklubin säännö . Vie ail u 17.2.2020. h ps://www.pen ik.com/ i/ys a aklubi/lii y-ys a aklubiin/ys a aklubin-saanno P o essional Academy n.d. Ma ke ing Theo ies – The Ma ke ing Mix – F om 4 ps To 7 ps. Vie ail u 11.4. 2020. h ps://www.p o essionalacademy.com/blogs-and-ad ice/ma ke ing- heo ies-- - he-ma ke ing-mix--- om-4-p-s- o-7-p-s Päijä -Hämeen Jä ehuol o Oy. n.d. Ke amiikka. Vie ail u 3.4.2020. h ps://www.phj. i/ uo e/ke amiikka/ Rajaniemi, E. 2018. Ko imaisuuden me ki ys kulu ajalle. Case: Pen ik Oy/Kokkolan myymälä. Cen ia-Amma iko keakoulu. Liike alouden koulu usohjelma. Opinnäy e yö, 1, 33. Vie ail u 7.11.2019. h ps://www. heseus. i/bi s eam/handle/10024/151738/Rajaniemi_Emma.pd ?sequence=1&isAllowed=y Saa anen-Kauppinen, A. & Puusniekka A. 2006. K aliMOTV – Mene elmäope uksen ie o a an o, Yh eiskun a ie eellinen ie oa kis o. Vie ail u 13.10.2019. h ps://www. sd. uni. i/mene elmaope us/k ali/L7_3_5.h ml Science Lea ning Hub – Pokapū Ako anga Pū aiao 2010. ARTICLE Wha a e ce amics? 27.4.2010. Vie ail u 3.4.2020. h ps://www.sciencelea n.o g.nz/ esou ces/1769-wha -a e-ce amics Suomen Asiakas ie o Oy 2018. Pen ik Oy. Vie ail u 7.11.2019. h ps://www.asiakas ie o. i/y i ykse / i/pen ik-oy/02105324/ alous iedo Suomalaisen Työn Lii o 2020. A ainlippu. Vie ail u 2.4.2020. 104 h ps://suomalainen yo. i/y i yksille/a ainlippu/ Suomalaisen Työn Lii o 2020. Design om Finland -me ki y uo ee ja pal elu . Vie ail u 2.4.2020. h ps://sini alkoinen alin a.suomalainen yo. i/ uo ee /?gclid=EAIaIQobChMI1 py1gJuu6QIVBqsYCh2Luwa EAAYAiAAEgKiQ D_BwE#/design- om- inland Suomalaisen Työn Lii o 2020. Suomalaisen yön me ki . Vie ail u 2.4.2020. h ps://suomalainen yo. i/kulu ajille/ Vehkalah i, K. 2014. Kysely u kimuksen mi a i ja mene elmä . Finn Lec u a, 24. Vie ail u 2.5.2020. h ps://helda.helsinki. i/bi s eam/handle/10138/305021/Kysely u kimuksen- mi a i -ja-mene elma -2019-Vehkalah i.pd ?sequence=1&isAllowed=y KUVALUETTELO Kansiku a. Pen ik Oy. Ku a 1, 8, 10, 12 ja 13. Oma a kis o. Ku a 2, 3 ja 9. Pen ik Oy. Ku a 4. Pixabay / Pexels. Ku a 6. Pixabay / o awag aphics. Ku a 5. Ian Howes. Ku a 7. Wes e n Ce amic Glazes. Ku a 11, 14–27. Ku akaappaus Google Fo ms -pal elus a. 111 112