1
Me sä ie een aikakauski ja 2019-10159
Puheen uo o
h ps://doi.o g/10.14214/ma.10159
h p://www.me sa ie eenaikakauski ja. i
Käy ölisenssi CC BY-SA 4.0
ISSN 2489-3188
Suomen Me sä ie eellinen Seu a
Ka i Himanen
Taimia ai aas a?
Himanen K. (2019). Taimia ai aas a? Me sä ie een aikakauski ja 2019 –10159. Puheen uo o.
3 s. h ps://doi.o g/10.14214/ma.10159
Yh eys iedo Luonnon a akeskus (Luke), Tuo an ojä jes elmä , Suonenjoki
Sähköpos i [email p o ec ed]
Hy äksy y 18.3.2019
Vuonna 1989 kuusi kukki unsaas i koko maassa, e i yises i Pohjois-Suomessa. Kyseisen uoden
syksynä ke ä iin 1960- ja 1970-lu uilla pe us e uil a kuusen siemen iljelyksil ä ensimmäinen
me ki ä ä sa o. Kesän 2017 poikkeuksellinen koleus ja uoden 2018 kesän kui uus ja hel ee
ennakoi a kuusen biologian mukaises i unsas a kukin aa ule ana ke äänä. Luonnon a akeskuk-
sen (Luke) silmunäy ee ennus a a paikoin huimaa kukin ojen mää ää e eläiseen Suomeen.
E elä-Suomessa on 2000-lu ulla koe u ois aiseksi neljä unsaan kukinnan uo a (ku a 1).
On siis kuusen lisään ymiselle hy in a allis a, e ä unsaiden siemensa ojen älillä joudu aan
kä simään lukuisa hy in heikkojen sa ojen uode . Näin kuusi poikkeaa männys ä ja koi us a.
Kuusen siemen en pe imän iede ään myös ole an monimuo oisimmillaan huippusa o uosina ja
lisäksi silloin siemen en ja käpyjen hyön eis uhojen osuus kokonaissados a on alimmillaan. Kuusen
siemensadoissa koolla on äliä.
Ku a 1. Luonnon a akeskus on seu annu kuusen käpyjen unsau a seu an ame siköissä neljänkymmenen uoden
ajan. Käpyjen keskimää äise unsausmää ä pe puu ku aa a uo uis a siemensa ojen aih elua E elä- ja Pohjois-
Suomessa. Lähde: Ta u Hokkanen / Luke.
2
Me sä ie een aikakauski ja 2019-10159 · Puheen uo o · Himanen K. · Taimia ai aas a?
Ja ku a kas a us ja muu iljelyme sä aloudelle aih oeh oise hakkuu a a o a iime
uosina ullee y inällä me säalan keskus eluihin. Ja ku an kas a uksen aloudellis a kanna a uu a
on mallinne u ahke as i ja u kija o a uonee esille uloksiaan älillä näy ä äs i. A ohakkuille
aih oeh oisia mene elmiä suosi elee myös Suomen Aka emian ahoi ama SOMPA-hanke ohjeis-
saan ”Suome sien ilmas o iisas me sänhoi o”. E i yises i Pohjois-Suomessa on u ki u pienaukko-
jen luon ais a uudis umis a ja päädy y ohkaise iin joh opää öksiin. Keskus elussa keski y ään
paljol i kuusikoihin. Vali e a as i useissa u kimuksissa lajin lisään ymis- ja uudis umisbiologia
unnu aan jä ä än ähälle huomiolle.
Me sän kas a usmene elmien ja niiden kanna a uuden mallin amisessa joudu aan ymmä -
e ä äs i ekemään ole uksia me sikön kehi ymises ä. Mallinnus en ja laskelmien kykyyn ku a a
odellisia ilan ei a aiku aa se, kuinka ealis isia ehdy ole ukse o a . Esime kiksi Rämön ja
Tah osen (2014) a ikkelissa Economics o ha es ing une en-aged o es s ands in Fennoscandia
ole e aan, e ä ja ku assa kas a uksessa me sä yksinke aises i uudis uu luon aises i, ”assuming
na u al egene a ion”. Loppu uloksessa ja ku a kas a us on a ohakkui a aloudellises i kanna -
a ampaa. Myös Assmu hin ja Tah osen (2018) a ikkelissa Op imal ca bon s o age in e en- and
une en-aged o es y malliin on lisä y ole us uuden aimiaineksen ja ku as a syn ymises ä ja
näin päädy y loppu ulokseen, e ä me sän hiili a as o on asaikäis aken eis a me sää suu empi
ja ku assa kas a uksessa. Jälkimmäinen a ikkeli on eo ee inen a kas elu, jossa ei o e a kan aa
me sikön puulajiin.
Aja us kuusen aimiaineksen syn ymises ä asaises i joka uosi me sänkas a uksen kannal a
sopi alla ilajä jes yksellä ohi aa unne u osiasia kuusen biologias a ja ekologias a. Heikkoina
siemensa o uosina – mi ä useimma uode kuusella o a – aimiaines a syn yy ähän. Toisaal a
kaikkein unsaimpina siemen uosina aimia oi syn yä me ki ä äs i iljely iheyksiä enemmän,
jolloin kas u oi aan ua puiden kilpaillessa keskenään. Tu kijalla ulee olla apaus a kas ella
u kimuskohde aan haluamallaan a alla, mu a u kimus ies innässä ulee ke oa selkeäs i yöhön
lii y ä aus aole ukse ja ajoi ee . O amalla me sänkäsi ely apojen e ailuissa huomioon puu-
lajien lisään ymisominaisuude pääs äisiin myös lähemmäs o uu a.
Hökän ja Repolan (2018) Me sä ie een aikakauski jan a ikkelissa Pienaukkohakkuun
uudis umis ulos Pohjois-Suomen ko pikuusikoissa 10 uoden kulu ua hakkuus a ode aan pien-
aukkohakkuun uudis umisen ole an a sin hy ää. Kas a uskelpoisia kuusia oli kymmenen uo a
hakkuus a pienaukoissa keskimää in 2200 kpl/ha, aih elu älin ollessa 0–3000 ain a/ha. A ik-
keli pohjaa uonna 2004–2005 pe us e uihin kokeisiin, jois a on aiemmin julkais u useampi
u kimusa ikkeli (Hökkä ym. 2011 ja Hökkä ym. 2012). Kyseinen haas a a ja pi käaikainen
koe uo a okas a lisä ie oa iljelyme sä aloudelle aih oeh ois en uudis amismene elmien käy -
ökelpoisuudes a.
A ikkelis a puu uu kui enkin a io sii ä, kuinka hy in ai huonos i hakkuu sa ui yksiin
kuusen siemen uosien kanssa. Hakkuu eh iin kokeessa al ella 2004–2005. Luonnon a akeskuk-
sen käpymää äseu an a-aineis on pe us eella ke ä al ella 2005 Pohjois-Suomessa a isi 2000-
lu un ois aiseksi suu in kuusen siemensa o. Vuonna 2006 seu asi myös unsas kuusen kukin a
ja siemensa o ke ä al ella 2007, jolloin auko oli a aime umisen näkökulmas a ielä melko
uo ei a. A ikkelis a ei sel iä a kkoja oimenpi eiden ajankoh ia, jo en on epäsel ää, saa iinko
ke ä al en 2005 siemensados a kaikki hyö y i i. Koska pienaukkohakkuu sa ui a siemen-
sa ojen kannal a hy ään koh aan, on kui enkin mahdollis a, e ä kyseisen kokeen ulokse an a a
aime umises a a anomais a ilanne a op imis isemman ku an. Vuoden 2011 julkaisussaan
Seedling su i al and es ablishmen in small canopy openings in d ained sp uce mi es in no he n
Finland Hökkä ym. maini se a kokeen hakkuiden osuneen hy ien siemen uosien alle, mu a
uoden 2012 a ikkelis a ämä a ioin i niin ikään puu uu. Tulos en so elle a uuden kannal a
e ailu siemensa oihin, a sinkin paikallisiin ie oihin, olisi uonu suu a lisäa oa.
3
Me sä ie een aikakauski ja 2019-10159 · Puheen uo o · Himanen K. · Taimia ai aas a?
Ja ku an kas a uksen ja luon aisen uudis amisen mene elmien oimi uuden a kaisee se,
kuinka a mas i puus o uo aa ii ä än mää än uusia, elinkelpoisia jälkeläisiä kas amaan pois
haka ujen ilalle. Luon aisen uudis umisen kanna a uu een aiku aa se, kuinka suu i ii e
aime umisessa syn yy e a una iljelyyn. En äi ä ässä ki joi uksessa mi ään ja ku an kas a-
uksen ai pienaukkohakkuiden mielekkyydes ä. Sen sijaan äi än, e ei näiden mene elmien
käy ö kelpoisuu a kaikilla koh eilla unne a ielä ko in hy in. Osassa mallinnuspohjaisis a u ki-
muksis a puiden lisään ymisbiologiaa ei myöskään o e a huomioon. Nykyisillä u kimusnäy öillä
esime kiksi SOMPA-hankkeen suo a ohje ”Väl ä a ohakkui a” – ja käy ännössä siis myös si ä
seu aa aa iljelyä – un uu uudis umisen näkökulmas a hu jal a.
Ki jallisuus
Assmu h A., Tah onen O. (2018). Op imal ca bon s o age in e en- and une en-aged o es y. Fo es
Policy and Economics 87: 93–100. h ps://doi.o g/10.1016/j. o pol.2017.09.004.
Hökkä H., Repola J. (2018). Pienaukkohakkuun uudis umis ulos Pohjois-Suomen ko pikuusiko-
ssa 10 uoden kulu ua hakkuus a. Me sä ie een aikakauski ja 2018–7808. 17 s. h ps://doi.
o g/10.14214/ma.7808.
Hökkä H., Repola J., Moilanen M., Saa inen M. (2011). Seedling su i al and es ablishmen in
small canopy openings in d ained sp uce mi es in No he n Finland. Sil a Fennica 45(4):
633–645. h ps://doi.o g/10.14214/s .97.
Hökkä H., Repola J., Moilanen M., Saa inen M. (2012). Seedling es ablishmen on small cu ing
a eas wi h o wi hou si e p epa a ion in a d ained sp uce mi e – a case s udy in no he n
Finland. Sil a Fennica 46(5): 695–705. h ps://doi.o g/10.14214/s .920.
Rämö J., Tah onen O. (2014). Economics o ha es ing une en-aged o es s ands in Fennoscan-
dia. Scandina ian Jou nal o Fo es Resea ch 29(8): 777–792. h ps://doi.o g/10.1080/0282
7581.2014.982166.
Suome sien ilmas o iisas me sänhoi o. (2018). h p://www.ilmase. i/si e/wp-con en /
uploads/2018/06/ almis_suome sa ie oko i_ne iin.pd .