Taimia taivaasta?

1 Me sä ie een aikakauski ja 2019-10159 Puheen uo o h ps://doi.o g/10.14214/ma.10159 h p://www.me sa ie eenaikakauski ja. i Käy ölisenssi CC BY-SA 4.0 ISSN 2489-3188 Suomen Me sä ie eellinen Seu a Ka i Himanen Taimia ai aas a? Himanen K. (2019). Taimia ai aas a? Me sä ie een aikakauski ja 2019 –10159. Puheen uo o. 3 s. h ps://doi.o g/10.14214/ma.10159 Yh eys iedo Luonnon a akeskus (Luke), Tuo an ojä jes elmä , Suonenjoki Sähköpos i [email p o ec ed] Hy äksy y 18.3.2019 Vuonna 1989 kuusi kukki unsaas i koko maassa, e i yises i Pohjois-Suomessa. Kyseisen uoden syksynä ke ä iin 1960- ja 1970-lu uilla pe us e uil a kuusen siemen iljelyksil ä ensimmäinen me ki ä ä sa o. Kesän 2017 poikkeuksellinen koleus ja uoden 2018 kesän kui uus ja hel ee ennakoi a kuusen biologian mukaises i unsas a kukin aa ule ana ke äänä. Luonnon a akeskuk- sen (Luke) silmunäy ee ennus a a paikoin huimaa kukin ojen mää ää e eläiseen Suomeen. E elä-Suomessa on 2000-lu ulla koe u ois aiseksi neljä unsaan kukinnan uo a (ku a 1). On siis kuusen lisään ymiselle hy in a allis a, e ä unsaiden siemensa ojen älillä joudu aan kä simään lukuisa hy in heikkojen sa ojen uode . Näin kuusi poikkeaa männys ä ja koi us a. Kuusen siemen en pe imän iede ään myös ole an monimuo oisimmillaan huippusa o uosina ja lisäksi silloin siemen en ja käpyjen hyön eis uhojen osuus kokonaissados a on alimmillaan. Kuusen siemensadoissa koolla on äliä. Ku a 1. Luonnon a akeskus on seu annu kuusen käpyjen unsau a seu an ame siköissä neljänkymmenen uoden ajan. Käpyjen keskimää äise unsausmää ä pe puu ku aa a uo uis a siemensa ojen aih elua E elä- ja Pohjois- Suomessa. Lähde: Ta u Hokkanen / Luke. 2 Me sä ie een aikakauski ja 2019-10159 · Puheen uo o · Himanen K. · Taimia ai aas a? Ja ku a kas a us ja muu iljelyme sä aloudelle aih oeh oise hakkuu a a o a iime uosina ullee y inällä me säalan keskus eluihin. Ja ku an kas a uksen aloudellis a kanna a uu a on mallinne u ahke as i ja u kija o a uonee esille uloksiaan älillä näy ä äs i. A ohakkuille aih oeh oisia mene elmiä suosi elee myös Suomen Aka emian ahoi ama SOMPA-hanke ohjeis- saan ”Suome sien ilmas o iisas me sänhoi o”. E i yises i Pohjois-Suomessa on u ki u pienaukko- jen luon ais a uudis umis a ja päädy y ohkaise iin joh opää öksiin. Keskus elussa keski y ään paljol i kuusikoihin. Vali e a as i useissa u kimuksissa lajin lisään ymis- ja uudis umisbiologia unnu aan jä ä än ähälle huomiolle. Me sän kas a usmene elmien ja niiden kanna a uuden mallin amisessa joudu aan ymmä - e ä äs i ekemään ole uksia me sikön kehi ymises ä. Mallinnus en ja laskelmien kykyyn ku a a odellisia ilan ei a aiku aa se, kuinka ealis isia ehdy ole ukse o a . Esime kiksi Rämön ja Tah osen (2014) a ikkelissa Economics o ha es ing une en-aged o es s ands in Fennoscandia ole e aan, e ä ja ku assa kas a uksessa me sä yksinke aises i uudis uu luon aises i, ”assuming na u al egene a ion”. Loppu uloksessa ja ku a kas a us on a ohakkui a aloudellises i kanna - a ampaa. Myös Assmu hin ja Tah osen (2018) a ikkelissa Op imal ca bon s o age in e en- and une en-aged o es y malliin on lisä y ole us uuden aimiaineksen ja ku as a syn ymises ä ja näin päädy y loppu ulokseen, e ä me sän hiili a as o on asaikäis aken eis a me sää suu empi ja ku assa kas a uksessa. Jälkimmäinen a ikkeli on eo ee inen a kas elu, jossa ei o e a kan aa me sikön puulajiin. Aja us kuusen aimiaineksen syn ymises ä asaises i joka uosi me sänkas a uksen kannal a sopi alla ilajä jes yksellä ohi aa unne u osiasia kuusen biologias a ja ekologias a. Heikkoina siemensa o uosina – mi ä useimma uode kuusella o a – aimiaines a syn yy ähän. Toisaal a kaikkein unsaimpina siemen uosina aimia oi syn yä me ki ä äs i iljely iheyksiä enemmän, jolloin kas u oi aan ua puiden kilpaillessa keskenään. Tu kijalla ulee olla apaus a kas ella u kimuskohde aan haluamallaan a alla, mu a u kimus ies innässä ulee ke oa selkeäs i yöhön lii y ä aus aole ukse ja ajoi ee . O amalla me sänkäsi ely apojen e ailuissa huomioon puu- lajien lisään ymisominaisuude pääs äisiin myös lähemmäs o uu a. Hökän ja Repolan (2018) Me sä ie een aikakauski jan a ikkelissa Pienaukkohakkuun uudis umis ulos Pohjois-Suomen ko pikuusikoissa 10 uoden kulu ua hakkuus a ode aan pien- aukkohakkuun uudis umisen ole an a sin hy ää. Kas a uskelpoisia kuusia oli kymmenen uo a hakkuus a pienaukoissa keskimää in 2200 kpl/ha, aih elu älin ollessa 0–3000 ain a/ha. A ik- keli pohjaa uonna 2004–2005 pe us e uihin kokeisiin, jois a on aiemmin julkais u useampi u kimusa ikkeli (Hökkä ym. 2011 ja Hökkä ym. 2012). Kyseinen haas a a ja pi käaikainen koe uo a okas a lisä ie oa iljelyme sä aloudelle aih oeh ois en uudis amismene elmien käy - ökelpoisuudes a. A ikkelis a puu uu kui enkin a io sii ä, kuinka hy in ai huonos i hakkuu sa ui yksiin kuusen siemen uosien kanssa. Hakkuu eh iin kokeessa al ella 2004–2005. Luonnon a akeskuk- sen käpymää äseu an a-aineis on pe us eella ke ä al ella 2005 Pohjois-Suomessa a isi 2000- lu un ois aiseksi suu in kuusen siemensa o. Vuonna 2006 seu asi myös unsas kuusen kukin a ja siemensa o ke ä al ella 2007, jolloin auko oli a aime umisen näkökulmas a ielä melko uo ei a. A ikkelis a ei sel iä a kkoja oimenpi eiden ajankoh ia, jo en on epäsel ää, saa iinko ke ä al en 2005 siemensados a kaikki hyö y i i. Koska pienaukkohakkuu sa ui a siemen- sa ojen kannal a hy ään koh aan, on kui enkin mahdollis a, e ä kyseisen kokeen ulokse an a a aime umises a a anomais a ilanne a op imis isemman ku an. Vuoden 2011 julkaisussaan Seedling su i al and es ablishmen in small canopy openings in d ained sp uce mi es in no he n Finland Hökkä ym. maini se a kokeen hakkuiden osuneen hy ien siemen uosien alle, mu a uoden 2012 a ikkelis a ämä a ioin i niin ikään puu uu. Tulos en so elle a uuden kannal a e ailu siemensa oihin, a sinkin paikallisiin ie oihin, olisi uonu suu a lisäa oa. 3 Me sä ie een aikakauski ja 2019-10159 · Puheen uo o · Himanen K. · Taimia ai aas a? Ja ku an kas a uksen ja luon aisen uudis amisen mene elmien oimi uuden a kaisee se, kuinka a mas i puus o uo aa ii ä än mää än uusia, elinkelpoisia jälkeläisiä kas amaan pois haka ujen ilalle. Luon aisen uudis umisen kanna a uu een aiku aa se, kuinka suu i ii e aime umisessa syn yy e a una iljelyyn. En äi ä ässä ki joi uksessa mi ään ja ku an kas a- uksen ai pienaukkohakkuiden mielekkyydes ä. Sen sijaan äi än, e ei näiden mene elmien käy ö kelpoisuu a kaikilla koh eilla unne a ielä ko in hy in. Osassa mallinnuspohjaisis a u ki- muksis a puiden lisään ymisbiologiaa ei myöskään o e a huomioon. Nykyisillä u kimusnäy öillä esime kiksi SOMPA-hankkeen suo a ohje ”Väl ä a ohakkui a” – ja käy ännössä siis myös si ä seu aa aa iljelyä – un uu uudis umisen näkökulmas a hu jal a. Ki jallisuus Assmu h A., Tah onen O. (2018). Op imal ca bon s o age in e en- and une en-aged o es y. Fo es Policy and Economics 87: 93–100. h ps://doi.o g/10.1016/j. o pol.2017.09.004. Hökkä H., Repola J. (2018). Pienaukkohakkuun uudis umis ulos Pohjois-Suomen ko pikuusiko- ssa 10 uoden kulu ua hakkuus a. Me sä ie een aikakauski ja 2018–7808. 17 s. h ps://doi. o g/10.14214/ma.7808. Hökkä H., Repola J., Moilanen M., Saa inen M. (2011). Seedling su i al and es ablishmen in small canopy openings in d ained sp uce mi es in No he n Finland. Sil a Fennica 45(4): 633–645. h ps://doi.o g/10.14214/s .97. Hökkä H., Repola J., Moilanen M., Saa inen M. (2012). Seedling es ablishmen on small cu ing a eas wi h o wi hou si e p epa a ion in a d ained sp uce mi e – a case s udy in no he n Finland. Sil a Fennica 46(5): 695–705. h ps://doi.o g/10.14214/s .920. Rämö J., Tah onen O. (2014). Economics o ha es ing une en-aged o es s ands in Fennoscan- dia. Scandina ian Jou nal o Fo es Resea ch 29(8): 777–792. h ps://doi.o g/10.1080/0282 7581.2014.982166. Suome sien ilmas o iisas me sänhoi o. (2018). h p://www.ilmase. i/si e/wp-con en / uploads/2018/06/ almis_suome sa ie oko i_ne iin.pd .