YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 89 (2024):5–6 573
Mii a Niska & Sa u Venäläinen &
An e o Olaki i & Jose A. Cañada
( oim.)
Sosiaalinen kons uk ionismi
Mi en a kas ella ulkin ojen
ja odellisuuden sosiaalis a
aken umis a
Vas apaino, 2024
Sosiaalisen kons uk ionismin ken än
ka oi amis a
JAKOB LEINO
Pöy ä – asiana – akenne aan,
”pöy ä” – käsi eenä – kons uoi-
daan. Mikään mää ä pöydän
hakkaamis a ja odellisuudes a
huu amis a ei muu a ä ä, mu a
a kas ellaan pöy ää (asiana) hie-
man a kemmin. Ke ooko pöy-
dän muo o jo ain osallis ujien
asemas a oisiinsa nähden? Mik-
si pyö eä pöy ä me ki see asa-
a oa ja kokouspöy ä yh eis yö-
ä, mu a ei asa-a oa? Missä ja
kenelle pöydä me ki se ä näi-
ä asioi a? Rakenne aanko pöy-
dä ilmaisemaan me ki yksiä ja
pal elemaan unk ioi a? Jos as-
aus on kyllä, meidän on myön-
ne ä ä, e emme koskaan ö -
mää ain pöy ään sinällään, em-
mekä myös koskaan saa puhdis-
e ua pöy ää sosiaalisen maail-
man jäljis ä. Näinkin a kinen ja
a allinen esine ha ainnollis aa
sosiaalisen kons uk ionismin
mahdollisuuksia ulkin ojen ja
odellisuuden sosiaalisen aken-
umisen u kimiseen.
Mii a Niskan, Sa u Venä-
läisen, An e o Olaki en ja Jo-
se A. Cañadan (2024) oimi -
ama moni ie einen eos Sosi-
aalinen kons uk ionismi – Mi-
en a kas ella ulkin ojen ja o-
dellisuuden sosiaalis a aken u-
mis a ei as aa suo aan yh een-
kään pöy ää koske aan kysy-
mykseen, aan ke oo lukijal-
le, mi en ja mis ä läh ökohdis-
a näihin kysymyksiin oi as a-
a sekä a joaa liudan mui a me -
ki ä iä kysymyksiä. Teos on en-
simmäinen laaja-alaises i ja mo-
ni ie eises i sosiaalis a kons uk-
ionismia käsi ele ä suomen-
kielinen oppiki ja. Ki jan suu in
ansio on suomenkielis en käsi -
eiden ja käsi epa ien mää ä, joi-
den a ulla lukija oi pääs ä ka -
alle sosiaalisen kons uk ionis-
min ken äs ä ai pääs ä alkuun
jonkun ki jan maini seman lä-
hes ymis a an opiskelemisessa.
Lukija ö mää äis ämä ä myös
ie eenhis o iallisiin selos uksiin
ja empii isiin esime kkeihin.
Teoksen oimi ajis a Mii a
Niska (Helsingin yliopis o) ja
Sa u Venäläinen (I ä-Suomen
yliopis o) o a sosiaalipsykolo-
gian yliopis onleh o ei a, An-
e o Olaki i (Helsingin yliopis-
o) sosiologian yliopis onleh o i
ja Jose A. Cañada (Helsingin yli-
opis o) sosiologian yliopis o u -
kija. Heidän u kimusin essinsä
ka a a e ia oisuuden (Olaki-
i, Venäläinen), yöelämän (Nis-
ka, Olaki i) ja iedon uo annon
(Cañada). Kons uk ionismia
a kas ellaan myös näiden ee-
mojen ulkopuolella, esime kiksi
osana ie eenalan kehi ys ä, ku-
en Cañadan ja He a Ta kkalan
ie een- ja eknologian u kimus-
a koske assa lu ussa. Kons uk-
ionismin a ulla a a aan myös
uusia näkökulmia i se u kimus-
koh eeseen, ku en esime kiksi
Olaki en yöo ganisaa ioi a a -
kas ele assa lu ussa. Teoksella
on 25 ki joi ajaa, joiden aus a
paino u a sosiologiaan ja sosi-
aalipsykologiaan, mu a ne ka -
a a myös muun muassa ki jal-
lisuuden ja eologian ala .
Ki ja koos uu johdannos a ja
kolmes a osas a. Johdan o, he-
ä ää lukijan ”kons uk ionis-
min” monipuolisuu een, a -
joaa ie eenhis o iallis a esi e-
lyä ja a us aa niin k i iikin huo-
mioimisessa kuin si uu amises-
sa. Ki jan kolme seu aa aa osaa
ja ka a ma kaa aihekoh aises i
johdannon ii oi amalla polul-
la. Toinen osa a kas elee uo o-
aiku us a ja me ki yksenan oa,
kolmas iden i ee ejä sekä e o -
eluja ja neljäs iede ä, (uus)ma-
AJASSA LIIKKUU
574 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 89 (2024):5–6
e iaalisuu a ja jälkikons uk-
ionismia. Osa i se – johdan-
oa lukuun o ama a – koos u-
a useis a noin 20 si ua pi kis-
ä lu uis a, jo ka oimi a myös
e illisinä a ikkeleina. Jos lu u
un u a liian i allisil a, ki jan
ala ii ee ohjaa a lukijan po-
lun oikeaan koh aan ai a i -
aessa kokonaan oiselle polulle.
Kyseessä on oppiki ja – joskin
mielly ä ä, käy ännönläheinen
ja ää immäisen selkeä sellainen,
mu a oppiki ja kui enkin. Ki ja
on saa a illa niin paine una ko-
akan isena kuin a oimena säh-
köisenä ki jana.
E äs läpi ki jan esille nouse is-
a käsi epa eis a on (sosiaalinen)
kons uk i ismi ja kons uk io
-
nismi. Ki jassa kons uk i ismin
käsi e ha ainnollis aa käsi eelli-
siä e oja ie eenalojen älillä, oi-
mii e on eon älineenä suh ees-
sa kons uk ionismiin sekä mää-
i ää a kas elun koh een. Psy-
kologian kannal a käsi eiden
e o on yksinke ais aen se, e -
ä kons uk i is inen u kimus
juon aa juu ensa muun muassa
Jean Piage ’n ja Le Vygo skin
yöhön, joka keski yi iedon so-
siaaliseen aken umiseen yksilön
pään sisällä. Vas aa as i sosiaali-
nen kons uk ionismi – psyko-
logiassa ja sosiaalipsykologiassa –
nousi myöhemmin haas amaan
uo a näkemys ä sii ämällä pai-
no uksen uo o aiku ukseen i -
sessään. Täs ä he ää luonnolli-
ses i dialek inen kysymys: mi en
nämä kaksi paino us a oidaan
yhdis ää? Ki ja a joaa ähän lu-
kuisia aih oeh oja, jois a esi e-
len seu aa aksi kaksi ha ainnol-
lis a ina esime kkeinä.
Ensimmäinen as aus on läh-
eä a kas elemaan ie oa i ses-
sään. Eemeli Hakoköngäs, Ja i
Ma ikainen ja Ina i Sakki esi -
ele ä lu ussaan sosiaalis en e-
p esen aa ioiden lähes ymis a-
an, jossa ie oa a kas ellaan
kahdella asolla. Ensimmäinen
on yksilöllinen ai psykologinen
aso, jo a nimi e ään on ogenee-
sin asoksi, ja oinen on yh eis-
kunnallinen, jo a nimi e ään so-
siogeneesiksi. ”Geneesi” e mi
on laina u biologias a, jossa sil-
lä ii a aan kas uun eli sosiaalis-
en ep esen aa ioiden kannal-
a yksilön ja yh eiskunnan asol-
la uo e uun ie oon. Ta kas e-
lun asoja yhdis ämällä oidaan
pääs ä käsiksi niiden yh eiseen
loppu ulokseen.
Vaih oeh oinen lähes ymis-
apa on a kas ella, mi en keho
oi aiku aa uo o aiku uksen
jäsen ämiseen. Melisa S e ano i-
cin, Sanni Tii isen ja Liisa Vou-
ilaisen lu ussa esi ellään kes-
kus elunanalyy is ä u kimus-
a, joka a joaa lukijalle aih o-
eh oisen näkökulman yhdis ellä
kons uk i is isia ja kons uk io-
nis isia pe iaa ei a. Toisin kuin
sosiaalis en ep esen aa ioiden
u kimus, keskus elunanalyysi
ei pako a yhdis ämään näi ä nä-
kökulmia, mu a se a joaa mah-
dollisuuden ehdä niin. Ku en
ki joi aja ke o a , on Suomes-
sa eh y iime aikoina ”keskus-
eluanalyysin in o moimaa” u -
kimus a, jossa py i ään ha ain-
noimaan osallis ujien kehollisia
eak ioi a uo o aiku uksen ai-
kana ja yhdis ämään saa uja ha-
ain oja uo o aiku uksen oi-
min ojen analyysiin.
Yh eiskun a ie eilijä – ja opis-
kelija – o a äis ämä ä osa u -
kimuskohde aan, ja ämä u -
kimuskohde on aina ähin ään
osi ain kons uoi u. Ensimmäi-
nen sosiaalisen kons uk ionis-
min suomenkielinen oppiki -
ja o eu aa eokselle ase e u a-
oi ee opiskelijan ja ie eenalo-
jen älisessä uo o aiku ukses-
sa. Opiskelijaa pyyde ään luke-
maan sekä so el amaan sosiaalis-
a kons uk ionismia. Tie eena-
loil a uodaan mahdollisia so el-
amisen koh ei a ja ha ainnollis-
a ia esime kkejä so el amises a.
Näin ki ja kannus aa lukijaa yh-
dis ämään sosiaalisen kons uk-
ionismin – ai - ismin – omaan
käy ö a koi ukseensa. Ki ja ke-
ho aa lukijaa ekemään yhdis ä-
misen a kas i mää i ellen ja e-
lek oiden.
Sosiaalinen kons uk ionismi
esi ellään u eliaana ja puheliaa-
na eo ee isena ys ä änä, joka ei
i senäises i ehkä saa paljoa aikai-
seksi, mu a joka a joaa uusia ja
elin ä kei ä huomioi a nykyiseen
maailmanmenoon.
Pala aan pöydän ää een, mu -
a ka so aan ällä ke aa pöy ää
käy ön yh eydessä. O a ko säh-
köpöydä ain ja ainoas aan kei-
no e eellisempään elämän yy-
liin? Mi ä sähköpöydän käy ö
ke oo i se sähköpöydän käy -
äjäs ä? Nämä käy äjäkoh aise
me ki ykse ja oiminno uskin
kumpua a pöydäs ä i ses ään.
