Sosiaalisen konstruktionismin kentän kartoittamista

YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 89 (2024):5–6 573 Mii a Niska & Sa u Venäläinen & An e o Olaki i & Jose A. Cañada ( oim.) Sosiaalinen kons uk ionismi Mi en a kas ella ulkin ojen ja odellisuuden sosiaalis a aken umis a Vas apaino, 2024 Sosiaalisen kons uk ionismin ken än ka oi amis a JAKOB LEINO Pöy ä – asiana – akenne aan, ”pöy ä” – käsi eenä – kons uoi- daan. Mikään mää ä pöydän hakkaamis a ja odellisuudes a huu amis a ei muu a ä ä, mu a a kas ellaan pöy ää (asiana) hie- man a kemmin. Ke ooko pöy- dän muo o jo ain osallis ujien asemas a oisiinsa nähden? Mik- si pyö eä pöy ä me ki see asa- a oa ja kokouspöy ä yh eis yö- ä, mu a ei asa-a oa? Missä ja kenelle pöydä me ki se ä näi- ä asioi a? Rakenne aanko pöy- dä ilmaisemaan me ki yksiä ja pal elemaan unk ioi a? Jos as- aus on kyllä, meidän on myön- ne ä ä, e emme koskaan ö - mää ain pöy ään sinällään, em- mekä myös koskaan saa puhdis- e ua pöy ää sosiaalisen maail- man jäljis ä. Näinkin a kinen ja a allinen esine ha ainnollis aa sosiaalisen kons uk ionismin mahdollisuuksia ulkin ojen ja odellisuuden sosiaalisen aken- umisen u kimiseen. Mii a Niskan, Sa u Venä- läisen, An e o Olaki en ja Jo- se A. Cañadan (2024) oimi - ama moni ie einen eos Sosi- aalinen kons uk ionismi – Mi- en a kas ella ulkin ojen ja o- dellisuuden sosiaalis a aken u- mis a ei as aa suo aan yh een- kään pöy ää koske aan kysy- mykseen, aan ke oo lukijal- le, mi en ja mis ä läh ökohdis- a näihin kysymyksiin oi as a- a sekä a joaa liudan mui a me - ki ä iä kysymyksiä. Teos on en- simmäinen laaja-alaises i ja mo- ni ie eises i sosiaalis a kons uk- ionismia käsi ele ä suomen- kielinen oppiki ja. Ki jan suu in ansio on suomenkielis en käsi - eiden ja käsi epa ien mää ä, joi- den a ulla lukija oi pääs ä ka - alle sosiaalisen kons uk ionis- min ken äs ä ai pääs ä alkuun jonkun ki jan maini seman lä- hes ymis a an opiskelemisessa. Lukija ö mää äis ämä ä myös ie eenhis o iallisiin selos uksiin ja empii isiin esime kkeihin. Teoksen oimi ajis a Mii a Niska (Helsingin yliopis o) ja Sa u Venäläinen (I ä-Suomen yliopis o) o a sosiaalipsykolo- gian yliopis onleh o ei a, An- e o Olaki i (Helsingin yliopis- o) sosiologian yliopis onleh o i ja Jose A. Cañada (Helsingin yli- opis o) sosiologian yliopis o u - kija. Heidän u kimusin essinsä ka a a e ia oisuuden (Olaki- i, Venäläinen), yöelämän (Nis- ka, Olaki i) ja iedon uo annon (Cañada). Kons uk ionismia a kas ellaan myös näiden ee- mojen ulkopuolella, esime kiksi osana ie eenalan kehi ys ä, ku- en Cañadan ja He a Ta kkalan ie een- ja eknologian u kimus- a koske assa lu ussa. Kons uk- ionismin a ulla a a aan myös uusia näkökulmia i se u kimus- koh eeseen, ku en esime kiksi Olaki en yöo ganisaa ioi a a - kas ele assa lu ussa. Teoksella on 25 ki joi ajaa, joiden aus a paino u a sosiologiaan ja sosi- aalipsykologiaan, mu a ne ka - a a myös muun muassa ki jal- lisuuden ja eologian ala . Ki ja koos uu johdannos a ja kolmes a osas a. Johdan o, he- ä ää lukijan ”kons uk ionis- min” monipuolisuu een, a - joaa ie eenhis o iallis a esi e- lyä ja a us aa niin k i iikin huo- mioimisessa kuin si uu amises- sa. Ki jan kolme seu aa aa osaa ja ka a ma kaa aihekoh aises i johdannon ii oi amalla polul- la. Toinen osa a kas elee uo o- aiku us a ja me ki yksenan oa, kolmas iden i ee ejä sekä e o - eluja ja neljäs iede ä, (uus)ma- AJASSA LIIKKUU 574 YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 89 (2024):5–6 e iaalisuu a ja jälkikons uk- ionismia. Osa i se – johdan- oa lukuun o ama a – koos u- a useis a noin 20 si ua pi kis- ä lu uis a, jo ka oimi a myös e illisinä a ikkeleina. Jos lu u un u a liian i allisil a, ki jan ala ii ee ohjaa a lukijan po- lun oikeaan koh aan ai a i - aessa kokonaan oiselle polulle. Kyseessä on oppiki ja – joskin mielly ä ä, käy ännönläheinen ja ää immäisen selkeä sellainen, mu a oppiki ja kui enkin. Ki ja on saa a illa niin paine una ko- akan isena kuin a oimena säh- köisenä ki jana. E äs läpi ki jan esille nouse is- a käsi epa eis a on (sosiaalinen) kons uk i ismi ja kons uk io - nismi. Ki jassa kons uk i ismin käsi e ha ainnollis aa käsi eelli- siä e oja ie eenalojen älillä, oi- mii e on eon älineenä suh ees- sa kons uk ionismiin sekä mää- i ää a kas elun koh een. Psy- kologian kannal a käsi eiden e o on yksinke ais aen se, e - ä kons uk i is inen u kimus juon aa juu ensa muun muassa Jean Piage ’n ja Le Vygo skin yöhön, joka keski yi iedon so- siaaliseen aken umiseen yksilön pään sisällä. Vas aa as i sosiaali- nen kons uk ionismi – psyko- logiassa ja sosiaalipsykologiassa – nousi myöhemmin haas amaan uo a näkemys ä sii ämällä pai- no uksen uo o aiku ukseen i - sessään. Täs ä he ää luonnolli- ses i dialek inen kysymys: mi en nämä kaksi paino us a oidaan yhdis ää? Ki ja a joaa ähän lu- kuisia aih oeh oja, jois a esi e- len seu aa aksi kaksi ha ainnol- lis a ina esime kkeinä. Ensimmäinen as aus on läh- eä a kas elemaan ie oa i ses- sään. Eemeli Hakoköngäs, Ja i Ma ikainen ja Ina i Sakki esi - ele ä lu ussaan sosiaalis en e- p esen aa ioiden lähes ymis a- an, jossa ie oa a kas ellaan kahdella asolla. Ensimmäinen on yksilöllinen ai psykologinen aso, jo a nimi e ään on ogenee- sin asoksi, ja oinen on yh eis- kunnallinen, jo a nimi e ään so- siogeneesiksi. ”Geneesi” e mi on laina u biologias a, jossa sil- lä ii a aan kas uun eli sosiaalis- en ep esen aa ioiden kannal- a yksilön ja yh eiskunnan asol- la uo e uun ie oon. Ta kas e- lun asoja yhdis ämällä oidaan pääs ä käsiksi niiden yh eiseen loppu ulokseen. Vaih oeh oinen lähes ymis- apa on a kas ella, mi en keho oi aiku aa uo o aiku uksen jäsen ämiseen. Melisa S e ano i- cin, Sanni Tii isen ja Liisa Vou- ilaisen lu ussa esi ellään kes- kus elunanalyy is ä u kimus- a, joka a joaa lukijalle aih o- eh oisen näkökulman yhdis ellä kons uk i is isia ja kons uk io- nis isia pe iaa ei a. Toisin kuin sosiaalis en ep esen aa ioiden u kimus, keskus elunanalyysi ei pako a yhdis ämään näi ä nä- kökulmia, mu a se a joaa mah- dollisuuden ehdä niin. Ku en ki joi aja ke o a , on Suomes- sa eh y iime aikoina ”keskus- eluanalyysin in o moimaa” u - kimus a, jossa py i ään ha ain- noimaan osallis ujien kehollisia eak ioi a uo o aiku uksen ai- kana ja yhdis ämään saa uja ha- ain oja uo o aiku uksen oi- min ojen analyysiin. Yh eiskun a ie eilijä – ja opis- kelija – o a äis ämä ä osa u - kimuskohde aan, ja ämä u - kimuskohde on aina ähin ään osi ain kons uoi u. Ensimmäi- nen sosiaalisen kons uk ionis- min suomenkielinen oppiki - ja o eu aa eokselle ase e u a- oi ee opiskelijan ja ie eenalo- jen älisessä uo o aiku ukses- sa. Opiskelijaa pyyde ään luke- maan sekä so el amaan sosiaalis- a kons uk ionismia. Tie eena- loil a uodaan mahdollisia so el- amisen koh ei a ja ha ainnollis- a ia esime kkejä so el amises a. Näin ki ja kannus aa lukijaa yh- dis ämään sosiaalisen kons uk- ionismin – ai - ismin – omaan käy ö a koi ukseensa. Ki ja ke- ho aa lukijaa ekemään yhdis ä- misen a kas i mää i ellen ja e- lek oiden. Sosiaalinen kons uk ionismi esi ellään u eliaana ja puheliaa- na eo ee isena ys ä änä, joka ei i senäises i ehkä saa paljoa aikai- seksi, mu a joka a joaa uusia ja elin ä kei ä huomioi a nykyiseen maailmanmenoon. Pala aan pöydän ää een, mu - a ka so aan ällä ke aa pöy ää käy ön yh eydessä. O a ko säh- köpöydä ain ja ainoas aan kei- no e eellisempään elämän yy- liin? Mi ä sähköpöydän käy ö ke oo i se sähköpöydän käy - äjäs ä? Nämä käy äjäkoh aise me ki ykse ja oiminno uskin kumpua a pöydäs ä i ses ään.