scieee Science in your language
[fi] (orig)

Monista lähteistä ansainta, muuttuva työelämä ja yhteiskuntapolitiikan haasteet

Read accessible full text

Monista lähteistä ansainta, muuttuva työelämä ja yhteiskuntapolitiikan haasteet

Author: Haapakorpi, Arja,Järvensivu, Anu,Kauhanen, Merja,Melin, Harri
Publisher: Tampere University Press
Year: 2022
Source: https://trepo.tuni.fi/bitstream/10024/144182/5/06_Haapakorpi_ym_Monista_lahteista_ansainta_muuttuva_tyoelama_ja_yhteiskuntapolitiikan_haasteet.pdf
Anu Jä ensi u ja A ja Haapako pi ( oim.), 2022.
Monimuo oinen ansio yö: Näkökulmia monis a läh eis ä ansain aan.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 150–160
h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-040-3
6
Monis a läh eis ä ansain a, muu u a
yöelämä ja yh eiskun apoli iikan haas ee
A ja Haapako pi, Anu Jä ensi u,
Me ja Kauhanen ja Ha i Melin
Ansainnan koos aminen useas a läh ees ä on ilmiö, jossa ihen yy moni ha ai u ja ennakoi u
yöelämän muu osp osessi. Siinä konk e isoi uu myös suu en muu oslinjojen hahmo amis a
aikeu a a yöelämän moninais uminen, sillä usean yön ekijöi ä ei oi aja ella yhdeksi selkeäs i
mää i y äksi yhmäksi. Tu kimuksemme osoi aa, e ä ämä joukko on e i äin he e ogeeninen,
aikka si ä yhdis ää ansainnan apojen yhdis ely. Koulu uskeikkoja yönohjauksiin ja konsul oin-
ip ojek eihin yhdis ä ä helsinkiläinen poikkeaa monessa suh eessa pieksämäkeläises ä, kah i-
la yö ä pos inkan oon yhdis ä äs ä keikkailijas a, aikka molemma o a usean yön ekijöi ä.
Myös öiden yhdis elmä o a ki ja ia. Useaa yö ä eke ä saa aa yhdis ää y i äjyy ä ja
palkka yö ä joko samanaikaises i, limi äin ai uo o ellen haas aen o u ua y i äjän ja palkka-
yön ekijän e o elua. Palkka yön ja y i äjyyden ajapinnan ohella ansainnan yhdis äjä ikko a
yöu allaan monia mui akin ajoja, ku en amma ien ja oimialojen älisiä ajapin oja.Heidän
olemassaolonsa kyseenalais aa aja uksen yhden alan amma ilaises a.
Usean yön ekijöiden oimeen uloläh eiden mää issäkin on aih elua, aikka a anomaises i
oimeksian oja ai / ai sopimuksia on kahdes a kolmeen. Elannolle me ki ä ää ulo i aa saa aa
ulla myös e ilaisis a ulonsii ois a ai pääoma ulois a. Ansioiden läh eiden yhdis elmä saa a a
muu ua nopea empoises i e i yises i sellaisilla aloilla, joilla ansio ai yö o a ilapäisiä. Toisaal-
a osalla pää- ja si u yön yhdis elmä oi olla koko yöu an mi ainen.
Monimuo oiseen ansio yöhön pää ymisen syy ja mo ii i kin o a moninaisia. Teh ä äyhdis-
elmien syn yyn aiku a a niin ihmisen elämänkulku ja kiinnos uksen koh ee kuin pako ja
a jolla ole a mahdollisuude kin. Mo ii i oi a paikan ua myös amma illisiin e kos oihin,
lähipii in ekemiin a kaisuihin, suo anaisiin sa umiin ja mieleen ulleisiin kokeiluihin. Usean
Monis a läh eis ä ansain a, muu u a yöelämä ja yh eiskun apoli iikan haas ee
151
yön ekijä , heidän yöpale insa ja yön eon apansa seu auksineen o a osa yöelämässä lisään-
yny ä kompleksisuu a.
Usean yön ekemiseen joh a a mone ekijä
Usean yön ekijäksi päädy ään u kimuksemme mukaan e ilaisia polkuja pi kin. Mo ii i
useamman yön ekemiseen aih ele a , ja yhdenkin ihmisen kohdalla ansainnan läh eiden yh-
dis ämiseen pää yminen oi olla monen ekijän summa ja hiljalleen uosien saa ossa kypsyny
pää ös. Oma halu ja äl ämä ömyys saa a a molemma mo i oida a kaisua samanaikaises i.
Kaikilla aloilla yö ä ei ehkä ole juu i a jolla muunlaisilla sopimusmalleilla, mu a kaikki ei ä
edes aki uis a yö ä kaipaa. Joskus oimeen ulon uo a a oimin a saa aa un ua ha as uksel a
ai luoki ua sijoi amiseksi ai pääoma ulojen ka ego iaan, jolloin ajapin a yöhön on epäsel ä.
Yhdis elmä yön mo ii i , aus a ja syy , amma illinen p o iili, eli eh ä ien muodos ama ko-
konaisuus sekä ansainnanyhdis äjien asema yöma kkinoilla aih ele a . Tu kimuksen koh eena
ole issa asian un ija eh ä issä yhdis yi usei a syi ä ja mo ii eja ai asian un ija oli a pää ynee
ie ynlaisen u an jälkeen yhdis elmä yöhön. Syiden yhdis elmissä oimeen ulon pakko oli kui-
enkin yleinen mo ii i, joka yhdis yi muihin, yön ja elämän mielekkyy ä kanna ele iin mo ii-
eihin. Vapaaeh oisuu een lii y ä syy oli a u an aih aminen, mielekkää eh ä ä yön ydi-
nalueen eunamilla ja muilla aloilla, elämänkulku ja - apa, asapaino elu kiinnos a ien mu a
aloudellises i ähäises i palki se ien eh ä ien ja kunnollis a oimeen uloa a joa ien eh ä ien
älillä, pe hesyy , äsymys u hau a aksi muodos uneeseen kokopäi ä yösuh eeseen ja yöpai-
kan ja ku iin o ganisa o isiin muu oksiin ja i isanomis ilan eisiin sekä ylipää ään alan yö-
ma kkinoiden p ojek ipe us aisuus ai keikkaluonne.
Kaiken kaikkiaan ansioiden koos aminen useas a yös ä on luon eel aan moninainen ilmiö,
jonka ku aaminen, mää i eleminen ja nimeäminenkin on aikeaa. Kompleksisuuden ja moni-
naisuuden ohella usean yön ekijä ja heidän yön eon apansa oi a yhdis yä keskus eluihin
yön me ki yksellisyyden keskeisyyden kas us a sekä a pees a haas aa pe in eisiä aja uksia yö-
ajas a ja kokopäi ä yös ä. Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen uoden aikana yö on sub-
jek i oi unu (esim. Julkunen 2008). Työ unkeu uu yhä sy emmäs minuu een ja sii ä ulee jopa
mielen ila. Työn ja apaa-ajan aja hämä yy: yö seu aa kaikkialle ja on aina läsnä.
Työn subjek ii isuus ulee e i yisen sel äs i esille kul uu ialan amma ilais en yhdis elmä-
yössä. Heidän yössään ansio yön ja sisällöllisen si ou umisen uusios a nousee ah as i esiin
me ki ys en ja sisäl öjen uo amisen keskeisyys. Tällais a yö ä oi luonneh ia imma e iaalises i
ihen yneeksi uo annoksi, joka on yh eiskunnallises i näky ää, mu a sen asema on aloudelli-
ses i heikompi e a una yh eiskunnallises i ai kansan aloudellises i me ki ä ämpinä pide yi-
hin aloihin. Alan aloudellinen me ki ys on ollu iime aikoina kui enkin ah assa kas ussa, sillä
apah uma alouden kokonaisuuden näkökulmas a kul uu i uokkii kysyn ää e ilaisis a pal e-
luis a, ku en majoi us- ja a i semuspal eluis a ja ekniikan pal eluis a. Me ki ys en ja sisäl öjen
uo an o on hy in yö oima al ais a, minkä uoksi ala yöllis ää myös ule aisuudessa älilli-
ses i ja äli ömäs i.COVID-19 i uksen aiheu ama sulku kul uu ialalla oi kui enkin esille
ai eilijoiden ja kul uu ialan amma ilais en haa oi u an aseman, sillä yhdis elmä yön ekijä
152
A ja Haapako pi, Anu Jä ensi u, Me ja Kauhanen ja Ha i Melin
jäi ä usein ka ealueelle yh eiskunnan ukea jae aessa joko yö ömyysko auksen ai muina
oimeen uloa u aa ina muo oina. Kokopäi äinen palkka yö aas osui yh eiskunnan akiin u-
neena yön ekemisen apana oimeen uloa u aa ien jä jes elmien alokeilaan.
Isoissa yöo ganisaa ioissa näy ä ä yöelämän muu uessa lisään yneen sellaise kin pii -
ee , jo ka saa a ainakin asian un ija yö ä eke ä poh imaan mui a aih oeh oja ansainnan
koos amiseen. Tämä näkynee yleisemminkin yön me ki yksellisyyden ko os amisena muiden
seikkojen innalla ai jopa yli. Tu kimuksemme mukaan osa usean yön ekijöis ä oli oiminu
kokopäi ä yössä isoissa yöo ganisaa ioissa, joiden kiel eisiin pii eisiin he oli a äsynee ja
u hau unee . Tällais en henkilöiden a oi eena oli useaa yö ä ekemällä maksimoida i selle ja
muille me ki ykselliseksi sekä i sellisiä apauksia sisäl ä äksi koe u yö. Samalla he halusi a
minimoida ”o ganisaa io yö ä”, eli me ki ykse ömäl ä ai kuo mi a al a un u ia eh ä iä ja
askai a yh eis oimin ap osesseja i isanomisineen ja o ganisaa iomuu oksineen. Usean yön e-
kijöiden oisi siis luonneh ia eke än me ki ykselliseksi koe ua yö ä.
Tu kimuksemme pe us eella ei sen sijaan oi sanoa, e ä useaa yö ä eke ä käy äisi ä
yöhön enemmän aikaa kuin pe in eisessä kokoaika yössä yösken ele ä , koska yöaika, yön
kuo mi a uus ja kii e aih eli a . Lisäksi yön eon y mi ys poikkeaa o u us a. Yksi keskei-
nen pe us elu yhdis elmä yön ekemiselle oli a kui enkin apaude i se mää i ellä aika auluja
ja yön eon mallin jous a uus elämän ilan een mukaan. Jos yöhön käy e y aika ei muu enkaan
ole enää yksiseli eises i oimi a k i ee i yöpanoksen a ioinnissa, niin ansainnan yhdis äjien
yön eon a assa un ien laskeminen ei e enkään ole keskeis ä eikä ”kokoaikainen yösuhde” ole
mielekäs yksikkö yömää ää ai yöpanos a laske aessa.
Mielenkiin ois a olisi poh ia si äkin, onko usean yön ekemisessä kyseessä e äänlainen ii is-
e y yön eon apa, jossa yöhön käy e ys ä ajas a on ähenne y yhjäkäyn iä ja isojen o ganisaa-
ioiden o ganisaa iomuodos a joh u ia yleis eh ä iä, joiden me ki ys uo a uudellekin oi olla
kyseenalainen. Voidaanko ehkä aja ella, e ä useaa yö ä e kos oissaan eke ä asian un ija o a
kehi änee a sin ehokkaan yön o ganisoinnin mallin, jossa keski y ään a anomais a enem-
män me ki yksellis en eh ä ien ekemiseen ja ähemmän p osessien aken amiseen, kon olliin
ja hallinnoin iin? Talou een lii y ä näkökulma ka aa oki on myös oimeksian ojen ja lyhyi-
den keikkojen hankin aan käy e yn ajan ja muiden ukipal elujen kal ais en eh ä ien kulujen
lankeamisen keikka yöläisille, sillä oimeksian aja ai yönan aja maksaa ässä kehyksessä ain
ulokses a ja uo a as a yös ä.
Tu kimuksemme koko ansio yö ä eke ään äes öön kohdis u a , ekis e iaineis olla saa-
du ulokse , osoi i a , e ä monimuo oisen ansio yön sisällä on p o iileil aan ja yöma kki-
na-asemal aan e ilaisia yhmiä, joilla oimeen ulo ja köyhyys iski o a hy in e ilaisia. Myös
ko keakoulu e ujen amma ialojen älillä oli e oja. Ko keakoulu e uihin kohdis e un haas a -
elu u kimuksen koh eena olleilla amma ialoilla his o ia, ins i u ionaalis umisen aihe, asema
kansan aloudessa, yh eiskunnallinen julkinen asema ja asema yöma kkinoiden kysynnän ja a -
jonnan aakakupissa muo oile a yhdis elmä yön ekemisen eh oja ja malleja.
Tu kimuksen koh eena ole is a asian un ija yhmis ä konsul i , media-alan amma ilaise ja
kul uu ialan amma ilaise koki a e i yis ä oimeen ulon ja ule aisuuden epä a muu a, sillä
p ojek ipe us ainen ansio yömalli sisälsi jo i sessään iskin oimeen ulon ja ku uudes a. Täl ä
osin heidän asemassaan oli p ekaa eja pii ei ä. Tekniikan alan amma ilais en asema sen sijaan
Monis a läh eis ä ansain a, muu u a yöelämä ja yh eiskun apoli iikan haas ee
153
oli ah a. He oli a alinnee yhdis elmä yön omis a henkilökoh aisis a syis ään ja u aan lii y-
is ä mo ii eis aan ei ä kä oimeen ulon pakos a. Tekniikan alan amma ilaise oli a kin ainoa
yhmä, joka haas a elu u kimuksen pe us eella ei kokenu pe us oimeen ulon hankkimis a syy-
nä useamman yön ekemiseen. Suomen elinkeino-, u kimus- ja kehi ys- sekä koulu uspoli ii-
kassa eknologia-ala o a ollee keskeisessä asemassa, ja eknologia eollisuus on ollu näky ässä
oolissa kansan aloudessa. Tämä aus oi aa joil ain osin ekniikan alan haas a el ujen aloudelli-
ses i e a ain hy ää asemaa yöma kkinoilla.
Media-alalla yö oiman käy ön jous a oi aminen ja yhdis elmä yön yleis yminen lii yy
sekä eknologian mu okseen eli sosiaalisen median nousuun ja maksu omien mediapal eluiden
yleis ymiseen e ä käynnissä ole aan media alojen yhdis ymiseen. Alalle yöllis y än on usein
hanki a a ansionsa usean yön yhdis elmänä. Kul uu ialalla puoles aan yhdis elmä yö on ollu
jo pe in eises ikin u ua, sillä alan luon ees a ja palkanmaksuky ys ä joh uen kokopäi ä yö ä
on a jolla ain ha oille. Kul uu ialan aloudellinen me ki ys on kas anu , mu a samalla se on
houku ellu alalle useampia amma ilaisia sen sijaan, e ä yön ekeminen olisi kokopäi äis yny .
Elämän ja yön subjek i oi uminen, eli i sellisyys, au onomia ja elämän kokonaisuuden e i yi-
syys, on yhdis elmä yön aus alla jossain mää in, sillä jo ku yhdis elmä yön elemen i , ku en
i sensä yöllis äminen, mo i oi a ähän aih oeh oiseen yön ekemisen malliin aloudellises a
iskis ä huolima a.
Tässä u kimuksessa uu a asian un ijuu a edus i o ganisaa ioiden ja osaamisen kehi ä-
miseen e ikois unu konsul ien amma i yhmä. Heidän yön ekemisen eh onsa ja sisällölli-
nen o eu uksensa nouda i a jälki eollisen yh eiskunnan pii ei ä: imma e iaalinen uo an o,
asian un emuksen pal eluis aminen, jous o yö ja ooli ulkois e ujen eh ä ien ko aajana ai
äyden äjänä o ganisaa ioissa. Konsul i yön a jonnassa yhdis yi ä luon e as i henkilös öhal-
linnon joh aminen ja koo dinoin i, aikuis en ohjaus ja koulu us ja niihin lii y ä yömene el-
mä . Uu a asian un ijuu a edus i yhmän koulu us aus an ki ja uus. Lisäksi he yösken eli ä
ak ii ises i yh eisen asian un emuksen kehi ämiseksi ja akiinnu amiseksi, joka ei nouda anu
p o essionaalis a mallia pe in eisine ins i u ionalisoi une aken eineen, käy än öineen, disku s-
seineen ja ooleineen.
Ansainnan yhdis äminen yh eiskun apoli iikan näkökulmas a
Useaa yö ä eke ä o a kiinnos a a yhmä yöelämän sys eemisille a kas eluille. Heidän yön-
eon apansa, sen mo ii i , yöu an kehkey yminen ja yön eon a an seu aukse i sessään o a
mielenkiin oisia, monimu kaisia ja ähän u ki uja eemoja. Vielä enemmän saa kui enkin i i
a kas elemalla useaa yö ä eke ien yön eon a an ky köksiä yön yh eisölliseen jä jes ymiseen
ja sen muu oksiin sekä yleisemmin yöelämässä apah umassa ole iin muu oksiin. Silloin paino -
uu myös unnis e u a e ins i u ionaalisille uudis uksille, jo ka koske a yön eon sopimus-
malleja sekä monimuo oisessa yössä yösken ele ien sosiaali-, yö ömyys- ja eläke u aa. Usean
yön ekijöiden kas a a mää ä ase uu dynaamiseen kon eks iinsa, osaksi laajempaa kokonaisku-
aa ja yöelämän muu os a, jolla on yksilöiden yöu a a kaisuihin lii y ien mo ii ien ja oimi-
juuden ohella myös mui a aju ei a.
154
A ja Haapako pi, Anu Jä ensi u, Me ja Kauhanen ja Ha i Melin
Yksi aju eis a on eknologinen muu os, e i yises i digi alisaa ion ja ekoälyn me ki ys yölle.
Teknologia on sy jäy äny ihmis yö ä kaikkein yksinke aisimmissa eh ä issä jo 1700-lu un
puoli älis ä läh ien. Ensimmäisis ä eks iilien almis us a nopeu aneis a lai eis a läh ien konee
ja au omaa io o a kehi ynee auhdilla. Ny obo i pys y ä ekemään en is ä monimu kaisem-
pia eh ä iä, ja ie okoneiden lasken a eho o a suo as aan huimaa ia. Työma kkinoilla ämä on
näkyny keskimää äis ä osaamis a aa i ien öiden mää än laskuna. On kui enkin syy ä muis aa,
e ä konee ei ä ole pelkäs ään ko annee ihmisiä, aan ne myös äyden ä ä ihmis yö ä esime -
kiksi oimaa ai ää immäis ä a kkuu a aa i issa eh ä issä. Digi alisaa io a aa niin ikään ai an
uusia yömahdollisuuksia.
Teknologises a yö ömyydes ä on puhu u jo 1930-lu ul a läh ien ja sen uhka on yhä ilmei-
nen. Au omaa io ja obo i ko aa a yhä useammin suo i a an yön lisäksi monia asian un-
ija eh ä iä. Muu os on hidas ja aihei ainen, mu a se on ääjäämä ön. Samaan aikaa syn yy
oisaalle uusia öi ä ja anha amma i muu a a muo oaan. On a ioi u, e ä koneiden on helppo
ehdä u iini öi ä ja oimaa aa i ia eh ä iä, mu a niiden on aikeaa sel iy yä monis a ei- u-
iininomaisis a öis ä. Koneille so minäppä yys ai kä ely o a yhä aikei a oimin oja. Tekno-
logia ko aa ai äyden ää amma illisia eh ä iä odennäköisimmin osi aises i, jolloin en inen
amma illinen eh ä äku a ei enää ii ä kokopäi ä yöksi yhdessä yöpaikassa. Näin usean yön
ekeminen odennäköises i yleis yy, e enkin ellei ä yö ä eke ä ole halukkai a äyden ämään
yönku aansa millä ahansa yhden yöpaikan sisällä.
Työ oiman käy ön jous a oi aminen muu amalla ansio yömalleja ja ulkois amalla eh ä iä
as aa a osal aan epä akaan ja ennakoima oman alouden ongelmiin. Ho ison aalinen yön o -
ganisoin i pilkkoo yö ä e ilaisilla ansain amalleilla o eu e a iksi p ojek imaisiksi eh ä iksi.
Imma e iaalisen ko os uminen yössä näkyy asian un ija-amma ien moninais u issa ooleissa
kansan aloudessa, elinkeinoelämässä ja yh eiskunnassa. Samalla yleis y ä asian un ija yö oi-
maa koske a jous a a henkilös öpoli iika .
Todennäköisenä oidaan pi ää si ä, e ä ule aisuudessa me ki yksellis ä asian un ija yö ä ai
muu a ko keaa osaamis a aa i aa yö ä on usein yöpaikalla a jolla ähemmän kuin kokoai-
kaisen palkka yön ekijän e an. Näissä apauksissa asian un ija oi a äyden ää yönku aansa
monenlaisilla u iini öillä, mu a ämä malli ei ole aina omiaan lisäämään yöhy in oin ia ai
yy y äisyy ä. Toinen aih oeh o on ansainnan yhdis äminen, eli yösken ely usealle yönan a-
jalle. Näin ollen eknologioiden kehi yminen odennäköises i on omiaan lisäämään useaa yö ä
eke ien mää ää. Samaa muu oskulkua ah is aa yö oimankäy ön jous a oi aminen. Suu e
yönan aja o a ilmoi anee a joa ansa yö ä ja kossa yhä enemmän muina kuin kokoaikaisina
palkka yösuh eina (Wo ld Economic Fo um 2018).
Palkka yön ähen yminen saa aa joh aa siihen, e ä yh eiskunnallise jao kas a a . Tämä
näy ää me ki se än myös sosiaalisen ja aloudellisen e ia oisuuden kas ua. Useaa yö ä eke ä
o a yleensä aloudellises i haa oi u ammassa asemassa kuin säännöllisessä palkka yössä ole-
a ihmise . Tämän akia useaa yö ä eke ien sosiaali u aan on kiinni e ä ä huomio a, jo a
u an aken aminen ei jää ihmisen i sensä eh ä äksi, mikä u kimuksemme pe us eella ällä
he kellä näy äisi ole an monen odellisuu a. I se akenne u u a aken ui haas a elluilla en-
nakoin iky ys ä, omas a osaamises a ja e kos ois a (Jä ensi u 2022).

Monis a läh eis ä ansain a, muu u a yöelämä ja yh eiskun apoli iikan haas ee
155
Yksiny i äjyys on kas amassa länsimaisilla yöma kkinoilla, aikka y i äjien suh eellinen
osuus kaikis a amma issa oimi is a on pienen yny iimeis en sadan uoden aikana.Y i äjä-
äes ön sisäinen akenne on si en muu unu , sillä yönan ajay i äjien mää ä on ähen yny ja
yksiny i äjien osuus on kas anu . P osen uaalises i muu os ei ole jy kkä, sillä yöma kkinoiden
muu okse o a hi ai a. On a sin odennäköis ä, e ä yksiny i äjien mää ä kas aa myös as ai-
suudessa. Kas un aus alla löy yy monia ekijöi ä. Osaa houku aa halu oimia i senäises i ja joil-
lekin y i äjyys on luon e a apa ha joi aa omaa amma iaan. Joku aas pää yy yksiny i äjäksi
enemmän ai ähemmän olosuh eiden pakos a.
Työelämässä on meneillään monia yön ekijöiden kannal a myön eisiä muu oksia, ku en
jous a ien yöjä jes elyjen yleis yminen, mu a myös yön huonon umis a, esime kiksi kii een ja
yökuo man kas ua. Suomalainen yöelämä on monella mi a illa a kas el una pa an unu ii-
denkymmenen uoden aikana. Suomalais en yy y äisyys yöhön ja yöelämään on lisään yny .
Työ u allisuus on pa empi kuin koskaan aiemmin. Pi kä sai auspoissaolo o a ähen ynee ,
joskin niihin aiku a a mone ekijä , muun muassa alouden sykli . Nykyise yöhy in oinnin
ongelma lii y ä aiempaa sel äs i enemmän psykososiaaliseen ja koe uun hy in oin iin.
Työelämän ule aisuus aska u aa sekä a allisia yön ekijöi ä e ä yöelämän u kijoi a. Sa-
moin suomalaisen yöelämän ilas a käydään ja ku as i ilkas a äi elyä. Työelämä muu uu ja -
ku as i, ai an kuin se on ähänkin as i ehny . Samalla moni asia yössä, yösuh eissa ja y i äjyy-
dessä pysyy ennallaan. Ei ole olemassa suu a käsiki joi us a ai yh ä selkeää kehi yksen suun aa.
Pikemminkin on monia ois ensa kanssa is i iidassa ole ia muu oksen p osesseja.
Työssä edelly e ä ä osaamise muu u a nopeaan ah iin. Ennakoidaan, e ä ule aisuuden
öissä a i aan sel äs i nykyis ä enemmän k ii is ä aja elua, kykyä omaksua nopeas i uu a ja
kykyä lähes yä ja ymmä ää oisia. Säännöllisen palkka yön innalla yleis y ä mone y i äjyy ä
ja palkka yö ä yhdis ele ä yösuh eiden muodo . Mones a läh ees ä saa a a oimen ulo on yksi
ällainen.
Monimuo oisen ansio yön ekeminen on yleis yny useissa länsimaissa. Yleis ymisen aus al-
la aiku a a globalisaa io ja nopea ekninen kehi ys, jo ka o a muu anee yön ekemisen apo-
ja ja yön o ganisoin ia. Usean yön ekemisen kehi ys ky key yy osin uusin yön eon muo oihin,
joi a digi alisaa io, keikka alous ja alus a yö o a uonee mukanaan. Näihin yön eon muo oihin
lii yy aikei a kysymyksiä ja aiheellinen pelko yön hinnan alenemises a sie ämä ömälle asol-
le sekä yössäkäy ien köyhyyden uhkaku ia. Toisaal a monimuo oisen ansio yön ekemiseen on
aiku anu myös yön subjek i oi uminen, yön me ki yksellisyyden ja i sellisyyden kaipuu sekä
py kimys e siä aih oeh oja kulu a alle ai u hau a alle yölle. Suomea koske a u kimuksem-
me ah is aa monimuo oisen ansio yön ekemisen aus alla ole an e ilaisia mo ii eja. Toisaal a
ansain a useas a e i läh ees ä apah uu yksilöiden omis a a peis a ja p e e ensseis ä, mu a myös
pako e una pää yön alhaisen ulo ason ai ii ämä ömän yö un imää än akia.
156
A ja Haapako pi, Anu Jä ensi u, Me ja Kauhanen ja Ha i Melin
Suosi uksia
Työsuh eiden moninais umisen ja epä yypillis ymisen myö ä yöma kkina iski o a sii ymässä
y i yksil ä enemmän yksi äisen palkansaajan ai i sensä yöllis äjän kanne a iksi. Hyb idimuo-
oisen yön eon yleis yminen haas aa myös sosiaali u aa, mikä sosiaali u an uudis amis yössä
ulisi o aa huomioon. Työn eon muo ojen moninais uessa on luo a a uusia malleja jous a aksi
ja u a uksi sii ymiseksi e i yöma kkina-asemien ku en y i äjyyden ja palkka yön älillä ja
niiden u a un yhdis elyn mahdollis amiseksi. Yh eiskun apoli iikan me ki ys niin oimeen u-
lo u an kuin yleisen yöpoli iikankin alueilla kas aa, sillä yöma kkinoiden ja yön jous a oi -
amisen myö ä yksilön iski oimeen ulon epä a muu een on kas anu .
Tu kimuksessa pohdimme myös a kaisumahdollisuuksia useaa yö ä eke ien koh aamiin
ongelmiin. Ra kaisuja e si iin yhdessä u kimus amme ukeneiden kumppanilii ojen edus a-
jien kanssa. Toimme myös uloksiamme yleiseen keskus eluun esime kiksi Si an jä jes ämissä,
ja ku aan oppimiseen lii y issä useiden sa ojen osallis ujien ilaisuuksissa. Si an ilaisuuksissa
käsi el iin e i yises i mahdollisuuksia lähes yä ko keakoulu e uja ansainnan yhdis äjiä ja ku an
oppimisen malliesime kkeinä (ks. myös Jä ensi u 2020). Ke äällä 2020 alkanu ko onapande-
mia ajoi i monella apaa yh eis ä kehi ämis oimin aa ja suunni el ujen yöpajojen jä jes ämis-
ä. Jä jes imme kui enkin kaksi yöpajaa. Niis ä ensimmäisessä u kimuksen ohjaus yhmä poh i
usean yön ekemisen haas ei a. Toinen yöpaja oli laajempi ohjaus yhmän ja sen sidos yhmien
yh einen. Sen a oi eena oli nos aa esille usean yön ekemisen eh oja ja ongelmia ja e siä ongel-
mien a kaisumahdollisuuksia.
Tu kimuksemme ja yöpajojen ulos en pe us eella esi ämme kolme suosi us a: 1) yö ä ja sen
ekijöi ä koske ien käsi eiden ja käsi ys en päi i ys, 2) yön eon sopimussuh eiden ja ihmisen
yö ömyys- ja sosiaali u an i o aminen oisis aan ja a i a ien uusien mallien kehi äminen
molempiin sekä 3) yöelämän kehi ämisen mene elmien ja nii ä aus oi a an suomalaisen yö-
elämän kehi ämispa adigman uudis aminen si en, e ä ne so el uisi a myös ilan eisiin, joissa
yö ä ehdään i sellises i e kos omaisissa suh eissa.
Ensinnäkin u kimus oi esiin käy össä ole iin käsi eisiin ja niihin lii y iin ju idisiin ase-
moin eihin lii y iä haas ei a ja kehi ämis a pei a. Ansainnan yhdis äjä o a sisäises i he e-
ogeeninen yhmä, jonka ajapinna y i äjyy een ja palkka yöhön o a epäsel ä . Niin ikään
ansainnan yhdis äjien asema yöma kkinoilla ja yy y äisyys omaan ilan eeseen poikkea a
oisis aan suu es i. Vaih elua esiin ynee ainakin oimi- ja amma ialoi ain, koulu us ason mu-
kaan, sukupuolen pe us eella ja iime kädessä yksilö asolla ihmisen elämänkokonaisuu een ja
yöo ien aa ioihin lii yen. Ryhmään ( ai yhmiin) ii a aan lukuisin e i käsi ein. Siihen ii a-
aan ässä ki jassa käy e yjen käsi eiden, monimuo oisen yön ekijä, usean yön ekijä, yhdis el-
mä yön ekijä ja ansainnanyhdis äjä, ohella myös i sensä yöllis äjinä, eelance eina, moni yösuh-
eisina, oimeksisaajina ai ke y y i äjinä. Käsi eis ö ja siihen linki y ä oikeudellise asema
aa isi a kui enkin sel i ämis ä ja kehi ämis ä. Ihan eellisessa apauksessa yhmä i se osallis-
uisi ah as i i sensä nimeämiseen ja mää i elyyn sekä ala yhmien unnis amiseen.
Nimi ja mää i el y ja unnus e u asema o a a peen muun muassa amma illisessa iden i-
ioi umisessa ja e ujen al omisessa. Ta e käsi ekehi elylle on kui enkin laajempi kuin yhmän
nimeä koske a, sillä monimuo oinen yön eon apa haas aa monia mui akin o u uja yöelämän
Monis a läh eis ä ansain a, muu u a yöelämä ja yh eiskun apoli iikan haas ee
157
käsi ei ä, ku en yöyh eisö ja yön o ganisoin i. Käsi eis öön ja asemoin eihin lii y ää u ki-
mus a ja kehi ämis yö ä ulisikin ja kaa, ja käsi ys ä ja keskus elua usean yön ekemises ä ulisi
la en aa a anomaises a silppu yökeskus elus a ka amaan myös ne ilan ee , joissa yö ä eke ä
pi ää omaa ansainnan apaansa mielekkäänä. Samalla ulisi huomioida ämän u kimuksen poh-
jal a syn yny ha ain o sii ä, e ä useaa yö ä eke iä ko keakoulu e uja on mahdollis a pi ää jopa
e äänlaisina ule aisuuden yöelämän mallioppilaina, joiden me ki ys osaamisen kas a amises-
sa yl ää yksilö asol a, y i ys en ja jopa e i oimialojen asoille ja älille. Usean yön ekijä kan aa
mukanaan yöpaikal a oiselle poikkeuksellisen laajaa osaamis- ja ie o a an oa.
Toiseksi u kimuksen pe us eella nousi a keskeisiksi jo aiemminkin unnis e u ansainnan
yhdis äjien yö ömyys- ja sosiaali u aan lii y ä ongelma . Tämä ky key yy edellä maini ui-
hin oikeudellisiin asemoi umisiin ja e i yises i ansain aa yhdis ä ien pu oamiseen y i äjien ja
palkka yön ekijöiden ka ego ioiden äliin. Tällä he kellä mahdollise yön eon sopimussuh ee
ai y i ys oiminnan malli aiku a a jossain mää in jäykil ä ansainnan apoja yhdis ele ien
käy ö a pei a aja ellen. Yksi u kimuksen pohjal a esiin noussu aja us on mahdollisuus lähes yä
oisin kysymys ä sii ä, ulisiko ansainnan yhdis äjiä kohdella palkansaajina, y i äjinä ai jonain
kolman ena ka ego iana (ks. Jä ensi u 2022). Kun yhmä o a e i äin he e ogeenisia ja ikko-
a ka ego ioiden ajoja, ei keskeisin a kais a a kysymys ehkä olekaan, o a ko monimuo oisen
ansio yön ekijä y i äjiä, palkansaajia ai kolma a ka ego iaa ja mi en kunkin ” yhmän” yö ö-
myys-, sosiaali- ja eläke u a ulisi jä jes ää. Tä keämpää ja ealis isempaa olisi ha ki a, oisiko
ihmisen u an i o aa yön eon sopimusmuodois a, mikä käy ännössä a koi aisi jonkinlais a
pe us ulon yyppis ä a kaisua. Tällä he kellä meneillään on ulo ekis e iin pe us u an oimeen-
ulo u an kehi ely.
Samankal ainen p oblema iikka yle yy myös eläkejä jes elmiin, joissa y i äjä ja palkansaa-
ja on ois aiseksi py i y pi ämään e illään samalla, kun y i äjien ka ego ias a on kehkey yny
koos umuksel aan a sin ki ja a. Menes y än kas uy i äjän mahdollisuude huoleh ia eläk-
kees ään o a a sin oise kuin pakon edessä y i äjäs a uksella oimi an i sensä yöllis äjän, jon-
ka ulo i a ei ii ä maksuihin. Eläkejä jes elmän pulmiin on iime uoden aikana (2022) hae u
uusia a kaisuja, mu a ne o a pääosin kohdis unee y i äjien eläkejä jes elmään.
Tu kimuksemme osoi i, e ä yö ä eke ä oi a yöskennellä jous a as i aihdellen ai jopa
yh äaikaises i sekä y i äjämäisissä e ä palkka yön sopimusmuodoissa. Täs ä huolima a ällä
he kellä yön eon sopimusmuodoilla py i ään mää i elemään ihmis ä ja hänen yh eiskunnallis a
asemaansa ja u aansa ka ego ises i kah ia jakaen. Työn ilan eises i jous a an o ganisoi umisen
mahdollis amiseksi olisi ken ies a peen myös poh ia sellais a yön eon sopimusmuo oa ai y i-
ysmuo oa, joka mahdollis aisi aken eel aan amebamaises i muun u an monimuo oisen ansio-
yön sen sijaan, e ä se pe us uisi aja ukseen samana pysy is ä y i äjis ä ja heidän masinoimas a
kas us a ja palkka yön ekijöiden ek y oinneis a.
Lähimmäs ä ä aja us a ullee ällä he kellä osuuskun amuo oinen yö. Osa haas a elluis a
oimikin osuuskunnassa, mu a a anomaises i niiden me ki ys oli kui enkin ähäinen eikä ii -
äny ka amaan yö ä eke ien a pei a. Osuuskunnalla saa oi olla me ki ys ä esime kiksi sille,
e ei yö ä eke ä leimau uisi y i äjäksi, ai osuuskun a saa oi muodos aa samanhenkis en ai sa-
mankal ais a yö ä eke ien yh eenlii ymän, jos a sai ukea ja ideoi a. Osuuskun a saa oi oimia
158
A ja Haapako pi, Anu Jä ensi u, Me ja Kauhanen ja Ha i Melin
yöhy in oinnin ukena. Toisaal a sellais a ku aa ei haas a eluis a äli yny , e ä osuuskun a
olisi mielle y yhdis elmä yön ekijöiden koh aamien haas eiden a kaisuksi.
Kolmanneksi usean yön ekijöiden yöhy in oinnin ukeminen ja kehi äminen aa isi
uudenlais a aja elua yön, yöhy in oinnin ja yö u allisuuden kehi ämises ä ja uudenlai-
sia kehi ämisen mene elmiä. Olisi ä keää, e ä suomalainen yöelämän kehi ämispa adigma
kykenisi unnis amaan monimuo oisen ansio yön ekijöiden, heidän yöyh eisöjensä sekä yön
jä jes ymisen apojen e i yispii ee , koska ämänkal ainen yön eon apa saa aa hy inkin olla
ule aisuudessa yleinen.
Omas a jaksamises a ja yöhy in oinnis a huoleh iminen oli yksi niis ä osaamisalueis a, joi a
eemahaas a eluihin osallis unee pi i ä monimuo oisen ansio yön ekijöiden menes ymiselle
keskeisinä. Kyse oli haas a elujen alossa yö ä eke än omas a osaamisaluees a, eikä as uus-
a, jonka olisi koe u kuulu an jollekin oiselle ai johon olisi e i yises i odo e u ulkopuolis a
apua. Hy in oinnin haas ee ja kulmaki e aas ki ey yi ä pi käl i yön epä a maan luon ee-
seen, siihen ky key y ään omien e kos ojen kanna ele uu een, omaan kykyyn aken aa ja
halli a yöpale ia, e kos oja ja yöu aa sekä ( ällä he kellä heikkoon) mahdollisuu een luo aa
ins i u ionaaliseen u aan. Sen sijaan, koska yö oli a sin i sellis ä ja me ki ykselliseksi koe ua,
pe in eise pohjoismaiselle yöelämän kehi ämispa adigmalle yypillise huolenaihee , ku en au-
onomia ai osallisuus, ei ä ollee haas a eluissa haas eina esillä.
Tu kimus joh i poh imaan jo aiemmassa u kimuksessa (Jä ensi u ym. 2013) esi e yä huol a
sii ä, mi en e kos omaisissa, löyhissä ja aih u issa yh eenlii ymissä yö ä eke ien i se ilan-
nekoh aises i uudelleen o ganisoima yö olisi a oi e a issa pe in eisen pohjoismaisen yöelä-
män kehi ämispa adigman lähes ymis a oin ja mene elmin. Samoin u kimuksessa uli esiin,
e ei kehi ämispa adigman aja us henkilös ön ( yön ekijöiden) ja johdon ( yönan ajan) e ilai-
sis a in esseis ä ja posi iois a äl ämä ä so ellu ansainnan yhdis äjien yön o ganisoinnin a-
poihin. Tällöin kehi ämispa adigmanssa keskeinen aja us, eli kyseisen ajapinnan yli äminen
yh eis oiminnalla ja dialogin kehi ämisellä mene ää koh eensa. Tu kimuksessa uli esiin, mi en
haas a ellu usean yön ekijä aih a a ooleja ilan ei ain ja silloi a a in essejä aken aessaan
kuhunkin eh ä ään ai p ojek iin sopi ia yö ä eke ien kombinaa ioi a, eli yöyh eisöjä. Työ-
elämän ja yöyh eisöjen kehi äjien on ja kossa mie i ä ä ällaiseen yön eon apaan so el u ia
uudenlaisia lähes ymis apoja ja mene elmiä.
Tu kimuksen pe us eella aiku aa kaiken kaikkiaan sil ä, e ä monimuo oisen ansio yön
haas eiden a kaiseminen on pi kä p osessi, joka edelly ää laajaa yh eis oimin aa ja ko jausliik-
kei ä niin yh eiskunnan sään elyyn ja ins i uu ioihin kuin sosiaali- ja yö ömyys u aan ja yö-
elämän kehi ämis oimin aankin. Aihepii in monimu kaisuudes a joh uen liikkeelle ulisi läh eä
yh eisen ymmä yksen ja käsi eiden kehi ämises ä moninaisuus muis aen.
Monimuo oinen ansio yö a joaa ekijälleen mahdollisuuden jä jes ää yö ja a ki apaammin
kuin palkka yö. On ole e a issa, e ä aja us oimeen ulon hankkimises a monimuo oises i hou-
ku aa. Se oi mahdollis aa jous a amman ajankäy ön, oman luo uuden so el amisen, si ou umi-
sen kes ä ään elämän apaan ja sellaise ulo , joilla pä jää. Nykyise ins i u ionaalise jä jes ely ,
niin lainsäädän ö kuin yöma kkinoiden käy ännö kään, ei ä kui enkaan ue ii ä ällä a alla
ällais a yön ekemisen muo oa.