Monista lähteistä ansainta, muuttuva työelämä ja yhteiskuntapolitiikan haasteet

Anu Jä ensi u ja A ja Haapako pi ( oim.), 2022. Monimuo oinen ansio yö: Näkökulmia monis a läh eis ä ansain aan. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 150–160 h ps://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-040-3 6 Monis a läh eis ä ansain a, muu u a yöelämä ja yh eiskun apoli iikan haas ee A ja Haapako pi, Anu Jä ensi u, Me ja Kauhanen ja Ha i Melin Ansainnan koos aminen useas a läh ees ä on ilmiö, jossa ihen yy moni ha ai u ja ennakoi u yöelämän muu osp osessi. Siinä konk e isoi uu myös suu en muu oslinjojen hahmo amis a aikeu a a yöelämän moninais uminen, sillä usean yön ekijöi ä ei oi aja ella yhdeksi selkeäs i mää i y äksi yhmäksi. Tu kimuksemme osoi aa, e ä ämä joukko on e i äin he e ogeeninen, aikka si ä yhdis ää ansainnan apojen yhdis ely. Koulu uskeikkoja yönohjauksiin ja konsul oin- ip ojek eihin yhdis ä ä helsinkiläinen poikkeaa monessa suh eessa pieksämäkeläises ä, kah i- la yö ä pos inkan oon yhdis ä äs ä keikkailijas a, aikka molemma o a usean yön ekijöi ä. Myös öiden yhdis elmä o a ki ja ia. Useaa yö ä eke ä saa aa yhdis ää y i äjyy ä ja palkka yö ä joko samanaikaises i, limi äin ai uo o ellen haas aen o u ua y i äjän ja palkka- yön ekijän e o elua. Palkka yön ja y i äjyyden ajapinnan ohella ansainnan yhdis äjä ikko a yöu allaan monia mui akin ajoja, ku en amma ien ja oimialojen älisiä ajapin oja.Heidän olemassaolonsa kyseenalais aa aja uksen yhden alan amma ilaises a. Usean yön ekijöiden oimeen uloläh eiden mää issäkin on aih elua, aikka a anomaises i oimeksian oja ai / ai sopimuksia on kahdes a kolmeen. Elannolle me ki ä ää ulo i aa saa aa ulla myös e ilaisis a ulonsii ois a ai pääoma ulois a. Ansioiden läh eiden yhdis elmä saa a a muu ua nopea empoises i e i yises i sellaisilla aloilla, joilla ansio ai yö o a ilapäisiä. Toisaal- a osalla pää- ja si u yön yhdis elmä oi olla koko yöu an mi ainen. Monimuo oiseen ansio yöhön pää ymisen syy ja mo ii i kin o a moninaisia. Teh ä äyhdis- elmien syn yyn aiku a a niin ihmisen elämänkulku ja kiinnos uksen koh ee kuin pako ja a jolla ole a mahdollisuude kin. Mo ii i oi a paikan ua myös amma illisiin e kos oihin, lähipii in ekemiin a kaisuihin, suo anaisiin sa umiin ja mieleen ulleisiin kokeiluihin. Usean Monis a läh eis ä ansain a, muu u a yöelämä ja yh eiskun apoli iikan haas ee 151 yön ekijä , heidän yöpale insa ja yön eon apansa seu auksineen o a osa yöelämässä lisään- yny ä kompleksisuu a. Usean yön ekemiseen joh a a mone ekijä Usean yön ekijäksi päädy ään u kimuksemme mukaan e ilaisia polkuja pi kin. Mo ii i useamman yön ekemiseen aih ele a , ja yhdenkin ihmisen kohdalla ansainnan läh eiden yh- dis ämiseen pää yminen oi olla monen ekijän summa ja hiljalleen uosien saa ossa kypsyny pää ös. Oma halu ja äl ämä ömyys saa a a molemma mo i oida a kaisua samanaikaises i. Kaikilla aloilla yö ä ei ehkä ole juu i a jolla muunlaisilla sopimusmalleilla, mu a kaikki ei ä edes aki uis a yö ä kaipaa. Joskus oimeen ulon uo a a oimin a saa aa un ua ha as uksel a ai luoki ua sijoi amiseksi ai pääoma ulojen ka ego iaan, jolloin ajapin a yöhön on epäsel ä. Yhdis elmä yön mo ii i , aus a ja syy , amma illinen p o iili, eli eh ä ien muodos ama ko- konaisuus sekä ansainnanyhdis äjien asema yöma kkinoilla aih ele a . Tu kimuksen koh eena ole issa asian un ija eh ä issä yhdis yi usei a syi ä ja mo ii eja ai asian un ija oli a pää ynee ie ynlaisen u an jälkeen yhdis elmä yöhön. Syiden yhdis elmissä oimeen ulon pakko oli kui- enkin yleinen mo ii i, joka yhdis yi muihin, yön ja elämän mielekkyy ä kanna ele iin mo ii- eihin. Vapaaeh oisuu een lii y ä syy oli a u an aih aminen, mielekkää eh ä ä yön ydi- nalueen eunamilla ja muilla aloilla, elämänkulku ja - apa, asapaino elu kiinnos a ien mu a aloudellises i ähäises i palki se ien eh ä ien ja kunnollis a oimeen uloa a joa ien eh ä ien älillä, pe hesyy , äsymys u hau a aksi muodos uneeseen kokopäi ä yösuh eeseen ja yöpai- kan ja ku iin o ganisa o isiin muu oksiin ja i isanomis ilan eisiin sekä ylipää ään alan yö- ma kkinoiden p ojek ipe us aisuus ai keikkaluonne. Kaiken kaikkiaan ansioiden koos aminen useas a yös ä on luon eel aan moninainen ilmiö, jonka ku aaminen, mää i eleminen ja nimeäminenkin on aikeaa. Kompleksisuuden ja moni- naisuuden ohella usean yön ekijä ja heidän yön eon apansa oi a yhdis yä keskus eluihin yön me ki yksellisyyden keskeisyyden kas us a sekä a pees a haas aa pe in eisiä aja uksia yö- ajas a ja kokopäi ä yös ä. Viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen uoden aikana yö on sub- jek i oi unu (esim. Julkunen 2008). Työ unkeu uu yhä sy emmäs minuu een ja sii ä ulee jopa mielen ila. Työn ja apaa-ajan aja hämä yy: yö seu aa kaikkialle ja on aina läsnä. Työn subjek ii isuus ulee e i yisen sel äs i esille kul uu ialan amma ilais en yhdis elmä- yössä. Heidän yössään ansio yön ja sisällöllisen si ou umisen uusios a nousee ah as i esiin me ki ys en ja sisäl öjen uo amisen keskeisyys. Tällais a yö ä oi luonneh ia imma e iaalises i ihen yneeksi uo annoksi, joka on yh eiskunnallises i näky ää, mu a sen asema on aloudelli- ses i heikompi e a una yh eiskunnallises i ai kansan aloudellises i me ki ä ämpinä pide yi- hin aloihin. Alan aloudellinen me ki ys on ollu iime aikoina kui enkin ah assa kas ussa, sillä apah uma alouden kokonaisuuden näkökulmas a kul uu i uokkii kysyn ää e ilaisis a pal e- luis a, ku en majoi us- ja a i semuspal eluis a ja ekniikan pal eluis a. Me ki ys en ja sisäl öjen uo an o on hy in yö oima al ais a, minkä uoksi ala yöllis ää myös ule aisuudessa älilli- ses i ja äli ömäs i.COVID-19 i uksen aiheu ama sulku kul uu ialalla oi kui enkin esille ai eilijoiden ja kul uu ialan amma ilais en haa oi u an aseman, sillä yhdis elmä yön ekijä 152 A ja Haapako pi, Anu Jä ensi u, Me ja Kauhanen ja Ha i Melin jäi ä usein ka ealueelle yh eiskunnan ukea jae aessa joko yö ömyysko auksen ai muina oimeen uloa u aa ina muo oina. Kokopäi äinen palkka yö aas osui yh eiskunnan akiin u- neena yön ekemisen apana oimeen uloa u aa ien jä jes elmien alokeilaan. Isoissa yöo ganisaa ioissa näy ä ä yöelämän muu uessa lisään yneen sellaise kin pii - ee , jo ka saa a ainakin asian un ija yö ä eke ä poh imaan mui a aih oeh oja ansainnan koos amiseen. Tämä näkynee yleisemminkin yön me ki yksellisyyden ko os amisena muiden seikkojen innalla ai jopa yli. Tu kimuksemme mukaan osa usean yön ekijöis ä oli oiminu kokopäi ä yössä isoissa yöo ganisaa ioissa, joiden kiel eisiin pii eisiin he oli a äsynee ja u hau unee . Tällais en henkilöiden a oi eena oli useaa yö ä ekemällä maksimoida i selle ja muille me ki ykselliseksi sekä i sellisiä apauksia sisäl ä äksi koe u yö. Samalla he halusi a minimoida ”o ganisaa io yö ä”, eli me ki ykse ömäl ä ai kuo mi a al a un u ia eh ä iä ja askai a yh eis oimin ap osesseja i isanomisineen ja o ganisaa iomuu oksineen. Usean yön e- kijöiden oisi siis luonneh ia eke än me ki ykselliseksi koe ua yö ä. Tu kimuksemme pe us eella ei sen sijaan oi sanoa, e ä useaa yö ä eke ä käy äisi ä yöhön enemmän aikaa kuin pe in eisessä kokoaika yössä yösken ele ä , koska yöaika, yön kuo mi a uus ja kii e aih eli a . Lisäksi yön eon y mi ys poikkeaa o u us a. Yksi keskei- nen pe us elu yhdis elmä yön ekemiselle oli a kui enkin apaude i se mää i ellä aika auluja ja yön eon mallin jous a uus elämän ilan een mukaan. Jos yöhön käy e y aika ei muu enkaan ole enää yksiseli eises i oimi a k i ee i yöpanoksen a ioinnissa, niin ansainnan yhdis äjien yön eon a assa un ien laskeminen ei e enkään ole keskeis ä eikä ”kokoaikainen yösuhde” ole mielekäs yksikkö yömää ää ai yöpanos a laske aessa. Mielenkiin ois a olisi poh ia si äkin, onko usean yön ekemisessä kyseessä e äänlainen ii is- e y yön eon apa, jossa yöhön käy e ys ä ajas a on ähenne y yhjäkäyn iä ja isojen o ganisaa- ioiden o ganisaa iomuodos a joh u ia yleis eh ä iä, joiden me ki ys uo a uudellekin oi olla kyseenalainen. Voidaanko ehkä aja ella, e ä useaa yö ä e kos oissaan eke ä asian un ija o a kehi änee a sin ehokkaan yön o ganisoinnin mallin, jossa keski y ään a anomais a enem- män me ki yksellis en eh ä ien ekemiseen ja ähemmän p osessien aken amiseen, kon olliin ja hallinnoin iin? Talou een lii y ä näkökulma ka aa oki on myös oimeksian ojen ja lyhyi- den keikkojen hankin aan käy e yn ajan ja muiden ukipal elujen kal ais en eh ä ien kulujen lankeamisen keikka yöläisille, sillä oimeksian aja ai yönan aja maksaa ässä kehyksessä ain ulokses a ja uo a as a yös ä. Tu kimuksemme koko ansio yö ä eke ään äes öön kohdis u a , ekis e iaineis olla saa- du ulokse , osoi i a , e ä monimuo oisen ansio yön sisällä on p o iileil aan ja yöma kki- na-asemal aan e ilaisia yhmiä, joilla oimeen ulo ja köyhyys iski o a hy in e ilaisia. Myös ko keakoulu e ujen amma ialojen älillä oli e oja. Ko keakoulu e uihin kohdis e un haas a - elu u kimuksen koh eena olleilla amma ialoilla his o ia, ins i u ionaalis umisen aihe, asema kansan aloudessa, yh eiskunnallinen julkinen asema ja asema yöma kkinoiden kysynnän ja a - jonnan aakakupissa muo oile a yhdis elmä yön ekemisen eh oja ja malleja. Tu kimuksen koh eena ole is a asian un ija yhmis ä konsul i , media-alan amma ilaise ja kul uu ialan amma ilaise koki a e i yis ä oimeen ulon ja ule aisuuden epä a muu a, sillä p ojek ipe us ainen ansio yömalli sisälsi jo i sessään iskin oimeen ulon ja ku uudes a. Täl ä osin heidän asemassaan oli p ekaa eja pii ei ä. Tekniikan alan amma ilais en asema sen sijaan Monis a läh eis ä ansain a, muu u a yöelämä ja yh eiskun apoli iikan haas ee 153 oli ah a. He oli a alinnee yhdis elmä yön omis a henkilökoh aisis a syis ään ja u aan lii y- is ä mo ii eis aan ei ä kä oimeen ulon pakos a. Tekniikan alan amma ilaise oli a kin ainoa yhmä, joka haas a elu u kimuksen pe us eella ei kokenu pe us oimeen ulon hankkimis a syy- nä useamman yön ekemiseen. Suomen elinkeino-, u kimus- ja kehi ys- sekä koulu uspoli ii- kassa eknologia-ala o a ollee keskeisessä asemassa, ja eknologia eollisuus on ollu näky ässä oolissa kansan aloudessa. Tämä aus oi aa joil ain osin ekniikan alan haas a el ujen aloudelli- ses i e a ain hy ää asemaa yöma kkinoilla. Media-alalla yö oiman käy ön jous a oi aminen ja yhdis elmä yön yleis yminen lii yy sekä eknologian mu okseen eli sosiaalisen median nousuun ja maksu omien mediapal eluiden yleis ymiseen e ä käynnissä ole aan media alojen yhdis ymiseen. Alalle yöllis y än on usein hanki a a ansionsa usean yön yhdis elmänä. Kul uu ialalla puoles aan yhdis elmä yö on ollu jo pe in eises ikin u ua, sillä alan luon ees a ja palkanmaksuky ys ä joh uen kokopäi ä yö ä on a jolla ain ha oille. Kul uu ialan aloudellinen me ki ys on kas anu , mu a samalla se on houku ellu alalle useampia amma ilaisia sen sijaan, e ä yön ekeminen olisi kokopäi äis yny . Elämän ja yön subjek i oi uminen, eli i sellisyys, au onomia ja elämän kokonaisuuden e i yi- syys, on yhdis elmä yön aus alla jossain mää in, sillä jo ku yhdis elmä yön elemen i , ku en i sensä yöllis äminen, mo i oi a ähän aih oeh oiseen yön ekemisen malliin aloudellises a iskis ä huolima a. Tässä u kimuksessa uu a asian un ijuu a edus i o ganisaa ioiden ja osaamisen kehi ä- miseen e ikois unu konsul ien amma i yhmä. Heidän yön ekemisen eh onsa ja sisällölli- nen o eu uksensa nouda i a jälki eollisen yh eiskunnan pii ei ä: imma e iaalinen uo an o, asian un emuksen pal eluis aminen, jous o yö ja ooli ulkois e ujen eh ä ien ko aajana ai äyden äjänä o ganisaa ioissa. Konsul i yön a jonnassa yhdis yi ä luon e as i henkilös öhal- linnon joh aminen ja koo dinoin i, aikuis en ohjaus ja koulu us ja niihin lii y ä yömene el- mä . Uu a asian un ijuu a edus i yhmän koulu us aus an ki ja uus. Lisäksi he yösken eli ä ak ii ises i yh eisen asian un emuksen kehi ämiseksi ja akiinnu amiseksi, joka ei nouda anu p o essionaalis a mallia pe in eisine ins i u ionalisoi une aken eineen, käy än öineen, disku s- seineen ja ooleineen. Ansainnan yhdis äminen yh eiskun apoli iikan näkökulmas a Useaa yö ä eke ä o a kiinnos a a yhmä yöelämän sys eemisille a kas eluille. Heidän yön- eon apansa, sen mo ii i , yöu an kehkey yminen ja yön eon a an seu aukse i sessään o a mielenkiin oisia, monimu kaisia ja ähän u ki uja eemoja. Vielä enemmän saa kui enkin i i a kas elemalla useaa yö ä eke ien yön eon a an ky köksiä yön yh eisölliseen jä jes ymiseen ja sen muu oksiin sekä yleisemmin yöelämässä apah umassa ole iin muu oksiin. Silloin paino - uu myös unnis e u a e ins i u ionaalisille uudis uksille, jo ka koske a yön eon sopimus- malleja sekä monimuo oisessa yössä yösken ele ien sosiaali-, yö ömyys- ja eläke u aa. Usean yön ekijöiden kas a a mää ä ase uu dynaamiseen kon eks iinsa, osaksi laajempaa kokonaisku- aa ja yöelämän muu os a, jolla on yksilöiden yöu a a kaisuihin lii y ien mo ii ien ja oimi- juuden ohella myös mui a aju ei a. 154 A ja Haapako pi, Anu Jä ensi u, Me ja Kauhanen ja Ha i Melin Yksi aju eis a on eknologinen muu os, e i yises i digi alisaa ion ja ekoälyn me ki ys yölle. Teknologia on sy jäy äny ihmis yö ä kaikkein yksinke aisimmissa eh ä issä jo 1700-lu un puoli älis ä läh ien. Ensimmäisis ä eks iilien almis us a nopeu aneis a lai eis a läh ien konee ja au omaa io o a kehi ynee auhdilla. Ny obo i pys y ä ekemään en is ä monimu kaisem- pia eh ä iä, ja ie okoneiden lasken a eho o a suo as aan huimaa ia. Työma kkinoilla ämä on näkyny keskimää äis ä osaamis a aa i ien öiden mää än laskuna. On kui enkin syy ä muis aa, e ä konee ei ä ole pelkäs ään ko annee ihmisiä, aan ne myös äyden ä ä ihmis yö ä esime - kiksi oimaa ai ää immäis ä a kkuu a aa i issa eh ä issä. Digi alisaa io a aa niin ikään ai an uusia yömahdollisuuksia. Teknologises a yö ömyydes ä on puhu u jo 1930-lu ul a läh ien ja sen uhka on yhä ilmei- nen. Au omaa io ja obo i ko aa a yhä useammin suo i a an yön lisäksi monia asian un- ija eh ä iä. Muu os on hidas ja aihei ainen, mu a se on ääjäämä ön. Samaan aikaa syn yy oisaalle uusia öi ä ja anha amma i muu a a muo oaan. On a ioi u, e ä koneiden on helppo ehdä u iini öi ä ja oimaa aa i ia eh ä iä, mu a niiden on aikeaa sel iy yä monis a ei- u- iininomaisis a öis ä. Koneille so minäppä yys ai kä ely o a yhä aikei a oimin oja. Tekno- logia ko aa ai äyden ää amma illisia eh ä iä odennäköisimmin osi aises i, jolloin en inen amma illinen eh ä äku a ei enää ii ä kokopäi ä yöksi yhdessä yöpaikassa. Näin usean yön ekeminen odennäköises i yleis yy, e enkin ellei ä yö ä eke ä ole halukkai a äyden ämään yönku aansa millä ahansa yhden yöpaikan sisällä. Työ oiman käy ön jous a oi aminen muu amalla ansio yömalleja ja ulkois amalla eh ä iä as aa a osal aan epä akaan ja ennakoima oman alouden ongelmiin. Ho ison aalinen yön o - ganisoin i pilkkoo yö ä e ilaisilla ansain amalleilla o eu e a iksi p ojek imaisiksi eh ä iksi. Imma e iaalisen ko os uminen yössä näkyy asian un ija-amma ien moninais u issa ooleissa kansan aloudessa, elinkeinoelämässä ja yh eiskunnassa. Samalla yleis y ä asian un ija yö oi- maa koske a jous a a henkilös öpoli iika . Todennäköisenä oidaan pi ää si ä, e ä ule aisuudessa me ki yksellis ä asian un ija yö ä ai muu a ko keaa osaamis a aa i aa yö ä on usein yöpaikalla a jolla ähemmän kuin kokoai- kaisen palkka yön ekijän e an. Näissä apauksissa asian un ija oi a äyden ää yönku aansa monenlaisilla u iini öillä, mu a ämä malli ei ole aina omiaan lisäämään yöhy in oin ia ai yy y äisyy ä. Toinen aih oeh o on ansainnan yhdis äminen, eli yösken ely usealle yönan a- jalle. Näin ollen eknologioiden kehi yminen odennäköises i on omiaan lisäämään useaa yö ä eke ien mää ää. Samaa muu oskulkua ah is aa yö oimankäy ön jous a oi aminen. Suu e yönan aja o a ilmoi anee a joa ansa yö ä ja kossa yhä enemmän muina kuin kokoaikaisina palkka yösuh eina (Wo ld Economic Fo um 2018). Palkka yön ähen yminen saa aa joh aa siihen, e ä yh eiskunnallise jao kas a a . Tämä näy ää me ki se än myös sosiaalisen ja aloudellisen e ia oisuuden kas ua. Useaa yö ä eke ä o a yleensä aloudellises i haa oi u ammassa asemassa kuin säännöllisessä palkka yössä ole- a ihmise . Tämän akia useaa yö ä eke ien sosiaali u aan on kiinni e ä ä huomio a, jo a u an aken aminen ei jää ihmisen i sensä eh ä äksi, mikä u kimuksemme pe us eella ällä he kellä näy äisi ole an monen odellisuu a. I se akenne u u a aken ui haas a elluilla en- nakoin iky ys ä, omas a osaamises a ja e kos ois a (Jä ensi u 2022). Monis a läh eis ä ansain a, muu u a yöelämä ja yh eiskun apoli iikan haas ee 155 Yksiny i äjyys on kas amassa länsimaisilla yöma kkinoilla, aikka y i äjien suh eellinen osuus kaikis a amma issa oimi is a on pienen yny iimeis en sadan uoden aikana.Y i äjä- äes ön sisäinen akenne on si en muu unu , sillä yönan ajay i äjien mää ä on ähen yny ja yksiny i äjien osuus on kas anu . P osen uaalises i muu os ei ole jy kkä, sillä yöma kkinoiden muu okse o a hi ai a. On a sin odennäköis ä, e ä yksiny i äjien mää ä kas aa myös as ai- suudessa. Kas un aus alla löy yy monia ekijöi ä. Osaa houku aa halu oimia i senäises i ja joil- lekin y i äjyys on luon e a apa ha joi aa omaa amma iaan. Joku aas pää yy yksiny i äjäksi enemmän ai ähemmän olosuh eiden pakos a. Työelämässä on meneillään monia yön ekijöiden kannal a myön eisiä muu oksia, ku en jous a ien yöjä jes elyjen yleis yminen, mu a myös yön huonon umis a, esime kiksi kii een ja yökuo man kas ua. Suomalainen yöelämä on monella mi a illa a kas el una pa an unu ii- denkymmenen uoden aikana. Suomalais en yy y äisyys yöhön ja yöelämään on lisään yny . Työ u allisuus on pa empi kuin koskaan aiemmin. Pi kä sai auspoissaolo o a ähen ynee , joskin niihin aiku a a mone ekijä , muun muassa alouden sykli . Nykyise yöhy in oinnin ongelma lii y ä aiempaa sel äs i enemmän psykososiaaliseen ja koe uun hy in oin iin. Työelämän ule aisuus aska u aa sekä a allisia yön ekijöi ä e ä yöelämän u kijoi a. Sa- moin suomalaisen yöelämän ilas a käydään ja ku as i ilkas a äi elyä. Työelämä muu uu ja - ku as i, ai an kuin se on ähänkin as i ehny . Samalla moni asia yössä, yösuh eissa ja y i äjyy- dessä pysyy ennallaan. Ei ole olemassa suu a käsiki joi us a ai yh ä selkeää kehi yksen suun aa. Pikemminkin on monia ois ensa kanssa is i iidassa ole ia muu oksen p osesseja. Työssä edelly e ä ä osaamise muu u a nopeaan ah iin. Ennakoidaan, e ä ule aisuuden öissä a i aan sel äs i nykyis ä enemmän k ii is ä aja elua, kykyä omaksua nopeas i uu a ja kykyä lähes yä ja ymmä ää oisia. Säännöllisen palkka yön innalla yleis y ä mone y i äjyy ä ja palkka yö ä yhdis ele ä yösuh eiden muodo . Mones a läh ees ä saa a a oimen ulo on yksi ällainen. Monimuo oisen ansio yön ekeminen on yleis yny useissa länsimaissa. Yleis ymisen aus al- la aiku a a globalisaa io ja nopea ekninen kehi ys, jo ka o a muu anee yön ekemisen apo- ja ja yön o ganisoin ia. Usean yön ekemisen kehi ys ky key yy osin uusin yön eon muo oihin, joi a digi alisaa io, keikka alous ja alus a yö o a uonee mukanaan. Näihin yön eon muo oihin lii yy aikei a kysymyksiä ja aiheellinen pelko yön hinnan alenemises a sie ämä ömälle asol- le sekä yössäkäy ien köyhyyden uhkaku ia. Toisaal a monimuo oisen ansio yön ekemiseen on aiku anu myös yön subjek i oi uminen, yön me ki yksellisyyden ja i sellisyyden kaipuu sekä py kimys e siä aih oeh oja kulu a alle ai u hau a alle yölle. Suomea koske a u kimuksem- me ah is aa monimuo oisen ansio yön ekemisen aus alla ole an e ilaisia mo ii eja. Toisaal a ansain a useas a e i läh ees ä apah uu yksilöiden omis a a peis a ja p e e ensseis ä, mu a myös pako e una pää yön alhaisen ulo ason ai ii ämä ömän yö un imää än akia. 156 A ja Haapako pi, Anu Jä ensi u, Me ja Kauhanen ja Ha i Melin Suosi uksia Työsuh eiden moninais umisen ja epä yypillis ymisen myö ä yöma kkina iski o a sii ymässä y i yksil ä enemmän yksi äisen palkansaajan ai i sensä yöllis äjän kanne a iksi. Hyb idimuo- oisen yön eon yleis yminen haas aa myös sosiaali u aa, mikä sosiaali u an uudis amis yössä ulisi o aa huomioon. Työn eon muo ojen moninais uessa on luo a a uusia malleja jous a aksi ja u a uksi sii ymiseksi e i yöma kkina-asemien ku en y i äjyyden ja palkka yön älillä ja niiden u a un yhdis elyn mahdollis amiseksi. Yh eiskun apoli iikan me ki ys niin oimeen u- lo u an kuin yleisen yöpoli iikankin alueilla kas aa, sillä yöma kkinoiden ja yön jous a oi - amisen myö ä yksilön iski oimeen ulon epä a muu een on kas anu . Tu kimuksessa pohdimme myös a kaisumahdollisuuksia useaa yö ä eke ien koh aamiin ongelmiin. Ra kaisuja e si iin yhdessä u kimus amme ukeneiden kumppanilii ojen edus a- jien kanssa. Toimme myös uloksiamme yleiseen keskus eluun esime kiksi Si an jä jes ämissä, ja ku aan oppimiseen lii y issä useiden sa ojen osallis ujien ilaisuuksissa. Si an ilaisuuksissa käsi el iin e i yises i mahdollisuuksia lähes yä ko keakoulu e uja ansainnan yhdis äjiä ja ku an oppimisen malliesime kkeinä (ks. myös Jä ensi u 2020). Ke äällä 2020 alkanu ko onapande- mia ajoi i monella apaa yh eis ä kehi ämis oimin aa ja suunni el ujen yöpajojen jä jes ämis- ä. Jä jes imme kui enkin kaksi yöpajaa. Niis ä ensimmäisessä u kimuksen ohjaus yhmä poh i usean yön ekemisen haas ei a. Toinen yöpaja oli laajempi ohjaus yhmän ja sen sidos yhmien yh einen. Sen a oi eena oli nos aa esille usean yön ekemisen eh oja ja ongelmia ja e siä ongel- mien a kaisumahdollisuuksia. Tu kimuksemme ja yöpajojen ulos en pe us eella esi ämme kolme suosi us a: 1) yö ä ja sen ekijöi ä koske ien käsi eiden ja käsi ys en päi i ys, 2) yön eon sopimussuh eiden ja ihmisen yö ömyys- ja sosiaali u an i o aminen oisis aan ja a i a ien uusien mallien kehi äminen molempiin sekä 3) yöelämän kehi ämisen mene elmien ja nii ä aus oi a an suomalaisen yö- elämän kehi ämispa adigman uudis aminen si en, e ä ne so el uisi a myös ilan eisiin, joissa yö ä ehdään i sellises i e kos omaisissa suh eissa. Ensinnäkin u kimus oi esiin käy össä ole iin käsi eisiin ja niihin lii y iin ju idisiin ase- moin eihin lii y iä haas ei a ja kehi ämis a pei a. Ansainnan yhdis äjä o a sisäises i he e- ogeeninen yhmä, jonka ajapinna y i äjyy een ja palkka yöhön o a epäsel ä . Niin ikään ansainnan yhdis äjien asema yöma kkinoilla ja yy y äisyys omaan ilan eeseen poikkea a oisis aan suu es i. Vaih elua esiin ynee ainakin oimi- ja amma ialoi ain, koulu us ason mu- kaan, sukupuolen pe us eella ja iime kädessä yksilö asolla ihmisen elämänkokonaisuu een ja yöo ien aa ioihin lii yen. Ryhmään ( ai yhmiin) ii a aan lukuisin e i käsi ein. Siihen ii a- aan ässä ki jassa käy e yjen käsi eiden, monimuo oisen yön ekijä, usean yön ekijä, yhdis el- mä yön ekijä ja ansainnanyhdis äjä, ohella myös i sensä yöllis äjinä, eelance eina, moni yösuh- eisina, oimeksisaajina ai ke y y i äjinä. Käsi eis ö ja siihen linki y ä oikeudellise asema aa isi a kui enkin sel i ämis ä ja kehi ämis ä. Ihan eellisessa apauksessa yhmä i se osallis- uisi ah as i i sensä nimeämiseen ja mää i elyyn sekä ala yhmien unnis amiseen. Nimi ja mää i el y ja unnus e u asema o a a peen muun muassa amma illisessa iden i- ioi umisessa ja e ujen al omisessa. Ta e käsi ekehi elylle on kui enkin laajempi kuin yhmän nimeä koske a, sillä monimuo oinen yön eon apa haas aa monia mui akin o u uja yöelämän Monis a läh eis ä ansain a, muu u a yöelämä ja yh eiskun apoli iikan haas ee 157 käsi ei ä, ku en yöyh eisö ja yön o ganisoin i. Käsi eis öön ja asemoin eihin lii y ää u ki- mus a ja kehi ämis yö ä ulisikin ja kaa, ja käsi ys ä ja keskus elua usean yön ekemises ä ulisi la en aa a anomaises a silppu yökeskus elus a ka amaan myös ne ilan ee , joissa yö ä eke ä pi ää omaa ansainnan apaansa mielekkäänä. Samalla ulisi huomioida ämän u kimuksen poh- jal a syn yny ha ain o sii ä, e ä useaa yö ä eke iä ko keakoulu e uja on mahdollis a pi ää jopa e äänlaisina ule aisuuden yöelämän mallioppilaina, joiden me ki ys osaamisen kas a amises- sa yl ää yksilö asol a, y i ys en ja jopa e i oimialojen asoille ja älille. Usean yön ekijä kan aa mukanaan yöpaikal a oiselle poikkeuksellisen laajaa osaamis- ja ie o a an oa. Toiseksi u kimuksen pe us eella nousi a keskeisiksi jo aiemminkin unnis e u ansainnan yhdis äjien yö ömyys- ja sosiaali u aan lii y ä ongelma . Tämä ky key yy edellä maini ui- hin oikeudellisiin asemoi umisiin ja e i yises i ansain aa yhdis ä ien pu oamiseen y i äjien ja palkka yön ekijöiden ka ego ioiden äliin. Tällä he kellä mahdollise yön eon sopimussuh ee ai y i ys oiminnan malli aiku a a jossain mää in jäykil ä ansainnan apoja yhdis ele ien käy ö a pei a aja ellen. Yksi u kimuksen pohjal a esiin noussu aja us on mahdollisuus lähes yä oisin kysymys ä sii ä, ulisiko ansainnan yhdis äjiä kohdella palkansaajina, y i äjinä ai jonain kolman ena ka ego iana (ks. Jä ensi u 2022). Kun yhmä o a e i äin he e ogeenisia ja ikko- a ka ego ioiden ajoja, ei keskeisin a kais a a kysymys ehkä olekaan, o a ko monimuo oisen ansio yön ekijä y i äjiä, palkansaajia ai kolma a ka ego iaa ja mi en kunkin ” yhmän” yö ö- myys-, sosiaali- ja eläke u a ulisi jä jes ää. Tä keämpää ja ealis isempaa olisi ha ki a, oisiko ihmisen u an i o aa yön eon sopimusmuodois a, mikä käy ännössä a koi aisi jonkinlais a pe us ulon yyppis ä a kaisua. Tällä he kellä meneillään on ulo ekis e iin pe us u an oimeen- ulo u an kehi ely. Samankal ainen p oblema iikka yle yy myös eläkejä jes elmiin, joissa y i äjä ja palkansaa- ja on ois aiseksi py i y pi ämään e illään samalla, kun y i äjien ka ego ias a on kehkey yny koos umuksel aan a sin ki ja a. Menes y än kas uy i äjän mahdollisuude huoleh ia eläk- kees ään o a a sin oise kuin pakon edessä y i äjäs a uksella oimi an i sensä yöllis äjän, jon- ka ulo i a ei ii ä maksuihin. Eläkejä jes elmän pulmiin on iime uoden aikana (2022) hae u uusia a kaisuja, mu a ne o a pääosin kohdis unee y i äjien eläkejä jes elmään. Tu kimuksemme osoi i, e ä yö ä eke ä oi a yöskennellä jous a as i aihdellen ai jopa yh äaikaises i sekä y i äjämäisissä e ä palkka yön sopimusmuodoissa. Täs ä huolima a ällä he kellä yön eon sopimusmuodoilla py i ään mää i elemään ihmis ä ja hänen yh eiskunnallis a asemaansa ja u aansa ka ego ises i kah ia jakaen. Työn ilan eises i jous a an o ganisoi umisen mahdollis amiseksi olisi ken ies a peen myös poh ia sellais a yön eon sopimusmuo oa ai y i- ysmuo oa, joka mahdollis aisi aken eel aan amebamaises i muun u an monimuo oisen ansio- yön sen sijaan, e ä se pe us uisi aja ukseen samana pysy is ä y i äjis ä ja heidän masinoimas a kas us a ja palkka yön ekijöiden ek y oinneis a. Lähimmäs ä ä aja us a ullee ällä he kellä osuuskun amuo oinen yö. Osa haas a elluis a oimikin osuuskunnassa, mu a a anomaises i niiden me ki ys oli kui enkin ähäinen eikä ii - äny ka amaan yö ä eke ien a pei a. Osuuskunnalla saa oi olla me ki ys ä esime kiksi sille, e ei yö ä eke ä leimau uisi y i äjäksi, ai osuuskun a saa oi muodos aa samanhenkis en ai sa- mankal ais a yö ä eke ien yh eenlii ymän, jos a sai ukea ja ideoi a. Osuuskun a saa oi oimia 158 A ja Haapako pi, Anu Jä ensi u, Me ja Kauhanen ja Ha i Melin yöhy in oinnin ukena. Toisaal a sellais a ku aa ei haas a eluis a äli yny , e ä osuuskun a olisi mielle y yhdis elmä yön ekijöiden koh aamien haas eiden a kaisuksi. Kolmanneksi usean yön ekijöiden yöhy in oinnin ukeminen ja kehi äminen aa isi uudenlais a aja elua yön, yöhy in oinnin ja yö u allisuuden kehi ämises ä ja uudenlai- sia kehi ämisen mene elmiä. Olisi ä keää, e ä suomalainen yöelämän kehi ämispa adigma kykenisi unnis amaan monimuo oisen ansio yön ekijöiden, heidän yöyh eisöjensä sekä yön jä jes ymisen apojen e i yispii ee , koska ämänkal ainen yön eon apa saa aa hy inkin olla ule aisuudessa yleinen. Omas a jaksamises a ja yöhy in oinnis a huoleh iminen oli yksi niis ä osaamisalueis a, joi a eemahaas a eluihin osallis unee pi i ä monimuo oisen ansio yön ekijöiden menes ymiselle keskeisinä. Kyse oli haas a elujen alossa yö ä eke än omas a osaamisaluees a, eikä as uus- a, jonka olisi koe u kuulu an jollekin oiselle ai johon olisi e i yises i odo e u ulkopuolis a apua. Hy in oinnin haas ee ja kulmaki e aas ki ey yi ä pi käl i yön epä a maan luon ee- seen, siihen ky key y ään omien e kos ojen kanna ele uu een, omaan kykyyn aken aa ja halli a yöpale ia, e kos oja ja yöu aa sekä ( ällä he kellä heikkoon) mahdollisuu een luo aa ins i u ionaaliseen u aan. Sen sijaan, koska yö oli a sin i sellis ä ja me ki ykselliseksi koe ua, pe in eise pohjoismaiselle yöelämän kehi ämispa adigmalle yypillise huolenaihee , ku en au- onomia ai osallisuus, ei ä ollee haas a eluissa haas eina esillä. Tu kimus joh i poh imaan jo aiemmassa u kimuksessa (Jä ensi u ym. 2013) esi e yä huol a sii ä, mi en e kos omaisissa, löyhissä ja aih u issa yh eenlii ymissä yö ä eke ien i se ilan- nekoh aises i uudelleen o ganisoima yö olisi a oi e a issa pe in eisen pohjoismaisen yöelä- män kehi ämispa adigman lähes ymis a oin ja mene elmin. Samoin u kimuksessa uli esiin, e ei kehi ämispa adigman aja us henkilös ön ( yön ekijöiden) ja johdon ( yönan ajan) e ilai- sis a in esseis ä ja posi iois a äl ämä ä so ellu ansainnan yhdis äjien yön o ganisoinnin a- poihin. Tällöin kehi ämispa adigmanssa keskeinen aja us, eli kyseisen ajapinnan yli äminen yh eis oiminnalla ja dialogin kehi ämisellä mene ää koh eensa. Tu kimuksessa uli esiin, mi en haas a ellu usean yön ekijä aih a a ooleja ilan ei ain ja silloi a a in essejä aken aessaan kuhunkin eh ä ään ai p ojek iin sopi ia yö ä eke ien kombinaa ioi a, eli yöyh eisöjä. Työ- elämän ja yöyh eisöjen kehi äjien on ja kossa mie i ä ä ällaiseen yön eon apaan so el u ia uudenlaisia lähes ymis apoja ja mene elmiä. Tu kimuksen pe us eella aiku aa kaiken kaikkiaan sil ä, e ä monimuo oisen ansio yön haas eiden a kaiseminen on pi kä p osessi, joka edelly ää laajaa yh eis oimin aa ja ko jausliik- kei ä niin yh eiskunnan sään elyyn ja ins i uu ioihin kuin sosiaali- ja yö ömyys u aan ja yö- elämän kehi ämis oimin aankin. Aihepii in monimu kaisuudes a joh uen liikkeelle ulisi läh eä yh eisen ymmä yksen ja käsi eiden kehi ämises ä moninaisuus muis aen. Monimuo oinen ansio yö a joaa ekijälleen mahdollisuuden jä jes ää yö ja a ki apaammin kuin palkka yö. On ole e a issa, e ä aja us oimeen ulon hankkimises a monimuo oises i hou- ku aa. Se oi mahdollis aa jous a amman ajankäy ön, oman luo uuden so el amisen, si ou umi- sen kes ä ään elämän apaan ja sellaise ulo , joilla pä jää. Nykyise ins i u ionaalise jä jes ely , niin lainsäädän ö kuin yöma kkinoiden käy ännö kään, ei ä kui enkaan ue ii ä ällä a alla ällais a yön ekemisen muo oa.