Puhe ja kieli, 37:1, 23–42 (2017) 23
Ki joi ajien yh eys iedo :
Sonja Alan ie
Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka
Leena Ran ala
Yh eiskun a ie eiden iedekun a/Logopedia
Kale an ie 4, 33014 Tampe een yliopis o
alan ie.sonja.e@s uden .u a. i
anna-maija.ko pijaakko-huuhka@u a. i
leena.m. an ala@u a. i
ENGLANNIN KIELEN VAIKUTUKSIA KUUSIVUOTIAIDEN
SUOMEA JA ENGLANTIA OMAKSUVIEN LASTEN
SAMMAKKOTARINOISSA
Sonja Alan ie, Tampe een yliopis o
Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Tampe een yliopis o
Leena Ran ala, Tampe een yliopis o
Tu kimuksessa a kas el iin 11:n a haises i kaksikielisen 6- uo iaan lapsen
kielenkäy öä suomeksi uo e ussa ku aki jake onnassa. Kaikkien las en
ko ikieli oli suomi, minkä lisäksi he oli a omaksunee englan ia 0–4 uoden
iäs ä läh ien. Ke omuksis a poimi ujen epä yypillis en ilmaisujen a ulla
sel i e iin, mi en englannin kielen omaksuminen mahdollises i heijas ui las en
kielellisiin alin oihin ja millaisia las en ilmaisu oli a e a uina yksikielis en
ikä e okeiden (n = 10) ja uo a nuo empien las en (n = 12) ilmaisuihin.
Lähes kaikki kaksikielise lapse uo i a jonkunlaisia epä yypillisiä ilmaisuja.
Laa unsa pe us eella ne pys y iin jakamaan pääasiassa 1) englannin kielen
aiku ukses a joh u iin ja 2) suomen kielen omaksumiseen lii y iin. Kiel en
äliseen aiku ukseen lii y ien ha ain ojen pe us eella kaksikielise lapse
uo i a osi ain hy in e ilaisia ilmaisuja kuin yksikielise lapse , ja suomen
kielen no mis a poikkea ia ilmaisuja esiin yi kaikkiaan hieman useammalla
kaksikielisellä kuin yksikielisellä lapsella. Jo kin kaksikielis en las en suomen
kielen omaksumiseen lii y ä epä yypillise ilmaisu sen sijaan muis u i a
hei ä uo a nuo empien e okkilas en alin oja. Tulos en pohdin a nos i
esille, e ä u kimusympä is ö ja u kimuskäy än ee saa a a aiku aa kielen
sii ymishe kkyy een, mikä kanna aa o aa kliinisessä yössä huomioon.
A ainsana : kaksikielinen lapsi, ke o a kieli, kielellinen alin a, kiel en älinen
aiku us, sys eemis- unk ionaalinen kieli eo ia
1 JOHDANTO
Las en kaksikielisyys on maailmanlaajuises i
a sin yleis ä (Kohne , 2010), ja kaksikie-
lis en las en mää ä ulee kas amaan myös
Suomessa en ises ään nykyisen maailman i-
lan een aiheu aman maahanmuu on myö-
ä. Kaksikieliseen kielen kehi ykseen lii yy
usei a e i yispii ei ä. Ensinnäkin e a una
yksikieliseen ikä o e iinsa kahden kielen ai-
ku uspii issä kehi y ä lapsi omaksuu kahden
e i kielen onologian, leksikon ja aken eel-
lis en pii eiden lisäksi sen, mi en kieliä käy-
e ään kul uu ises i asianmukaisilla a oilla
(Genesee, Pa adis & C ago, 2004, s. 27; Ve -
hoe en, 2010, s. 436). Toiseksi kiel en omak-
sumis a mää i ää myös se, e ä kaksikielinen
lapsi saa aa al is ua kullekin omaksumalleen
24 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala
kielelle suh eellises i ähemmän kuin yksikie-
linen lapsi ainoalle kielelleen (Pa adis, 2010).
Lisäksi uo o aiku us ilan eiden laa u ja mää-
ä aih ele a lapsen e i kiel en kohdalla sen
mukaan, kenen kanssa ja millaisiin disku s-
si ilan eisin lapsi pääsee osallis umaan (ks.
Halliday, 1975, s. 5–6, 33; Leiwo, 1986, s.
70–72; Pa adis, 2010).
Koska kaksikielisyys on monimuo ois a,
siihen lii y ä e mis ö on ki jallisuudessa
laajaa ja osal aan akiin uma on a (esim. Wei,
2004). Tässä a ikkelissa käy e ään sanaa kak-
sikielinen ku aamaan lapsia, jo ka a i se a
ja käy ä ä a jessaan kah a kiel ä. Kiel en
äydellis ä hallin aa ai saman asoisia ai oja
molemmissa kielissä kaksikielisyys ei edelly ä
(ks. myös Sku nabb- Kangas, 1981, s. 89–90).
Ta kemmin u kimukseen osallis unee kak-
sikielise lapse on mää i el y a haises i kak-
sikielisiksi1 (engl. dual language lea ne ), sillä
heidän al is umisensa kummallekin kielelle
on alkanu ennen leikki-iän pää ymis ä, ässä
apauksessa ennen neljän uoden ikää (Gene-
see ym., 2004, s. 218; Ko pilah i, 2007).
Puhe e apeu ien näkökulmas a kaksikie-
lisyys ja sen monimuo oisuus luo a e i yisiä
aa imuksia asiakkaan aus ojen ja muiden
hänen kielenkehi ykseensä ja -käy öönsä
aiku a ien ekijöiden unnis amiseen ja
a kkaan sel i ämiseen (Smolande , Kunna-
i & Laasonen, 2016). Kaksikielis en las en
yypillises ä kielenkehi ykses ä saa i si en
poikkea an kielenkehi yksen pii eis ä on
ki jallisuudessa saa a illa niukas i ie oa asi-
an un ija yön ueksi (ks. Bedo e & Peña,
2008; Kohne , 2010). Tiedon puu e joh aa
oisinaan siihen, e ä kaksikielisillä lapsilla
yli- ai alidiagnosoidaan kielellisiä häi iöi ä,
1 Va hainen kaksikielisyys ka aa sekä samanaikaisen
(simul aani) e ä pe äkkäisen (suksessii inen) kaksi-
kielisyyden leikki-ikäisillä. Rajan e o näiden kahden
yypin älillä ei ole ki jallisuudessa äysin kiis a on (ks.
esim. A kkila, Smolande & Laasonen, 2013; Cos a &
Sebas ián-Gallés, 2014; De Houwe , 2004).
koska yypillisen kehi yksen pii ei ä ei un-
nis e a ja luo e a a es auskeino puu u a
(Smolande ym., 2016; Bedo e & Peña, 2008;
Kohne , 2010).
Kielellisen e i yis aikeuden iskiä kaksi-
kielisyys ei nyky iedon mukaan lisää, mu a
siihen lii yy yypillises i kielellis en ai o-
jen epä asaisuus ja suu i yksilöllinen aih e-
lu (A kkila, Smolande & Laasonen, 2013;
Kohne , 2010). Useimmi en kaksikielisillä
lapsilla oinen kielis ä on dominan i eli pa-
emmin halli u (Dixon, Wu & Da aghmeh
2012). Kielenkehi ys ai omaksuminen oi
olla myös hi aampaa joillain kielen osa-alu-
eilla e a aessa yksikielisiin ikä o e eihin;
esime kiksi kaksikielisen lapsen yksi äisen
kielen sanas o saa aa olla suppeampi kuin
yksikielisillä lapsilla. Sen sijaan yh eenlaske u
kahden kielen sanas o on usein yh ä ka a a
ai ka a ampi kuin yksikielisellä (Nicoladis,
Rose & Fou sha-S e enson, 2010).
Kielenkehi ykseen kuulu a niin yksi- kuin
kaksikielisilläkin lapsilla kielen kehi ymiselle
a anomaise aikuiskieles ä poikkea a pii -
ee (ks. Kunna i & Sa inainen-Makkonen,
2012; Laalo, 2011). Tämän lisäksi kaksikie-
lisen lapsen omaksu a a kiele aiku a a
oisiinsa, mikä saa aa joh aa e ikoisiin ilmai-
suihin (Nicoladis ym., 2010).
2 KIELTENVÄLINEN VAIKUTUS
Kaksikielis en las en kielellisen uo on yksi
e i yispii e on juu i se, e ä heidän osaaman-
sa kiele aiku a a oinen oisiinsa (Ma ian
& Kaushanskaya, 2007; ks. myös Kohne ,
2010; Wein eich, 1963). Kiel en kon ak in
aiheu amia seu auksia ei ole kui enkaan
pys y y ielä mää i elemään ai luoki ele-
maan yksiseli eises i (esim. Ho mann, 1991,
s. 94–96; Saja aa a, 2006). Ku aamme ässä
a ikkelissa kiel en uo o aiku uksen ilmen-
ymiä ka o e millä kiel en älinen aiku us
(engl. c oss-linguis ic in luences/in e ac ion)
Kiel en älisiä aiku uksia
25
(ks. Kai apalu, 2005, s. 27–28, 30). Te mil-
lä a koi amme yksinke ais e us i si ä, e ä
yhden kielen elemen ejä uo e aan oisessa
kielessä. Elemen i oi a olla onologisia,
leksikaalisia, mo ologisia, mo osyn ak isia,
syn ak isia ja seman isia (Genesee ym., 2004,
s. 216; Ho mann, 1991, s. 95–101).
Te mi kiel en älinen aiku us ka aa ässä
a ikkelissa ki jallisuudessa nykyään usein oi-
sis aan e i elly käsi ee lainaaminen (engl.
bo owing), yhdis äminen (engl. mixing/code-
mixing), kielen aih o (engl. code-swi ching)
sekä sii o aiku us ai ans e ja in e e enssi
(engl. ans e ja in e e ence) sekä mahdolli-
se muu kahden kielen kon ak is a joh u a
kielellise pii ee (ks. Ho mann, 1991, s.
94–117; Ma ian & Kaushanskaya, 2007).
Kiel en älinen aiku us on yleis ä kaikenikäi-
sillä usei a kieliä käy ä illä puhujilla, ja siihen
aiku a a kiel en säännönmukaisuude sekä
yksilöllise ja ilannekoh aise ekijä (Gene-
see ym., 2004: 216; Wein eich, 1963, s. 1–6).
Yh ääl ä puhujan kielenkehi yksen aihe ja
oisaal a saa u e un kielellisen kompe enssin
aso aiku a a kiel en älisen aiku uksen
esiin ymiseen. Kiel en yhdis äminen ja kie-
len aih o o a myös e i yises i sosiop agmaa -
ises i ja yh eisöllisen ies innän näkökulmas-
a ä kei ä (Richie & Bha ia, 2013). Kiel en
yhdis ämis ä ja aih oa nimi äin sää ele ä
paljol i sosiaalise ja ilmaisullise mo i aa o-
i ku en keskus elukumppaneiden ooli , pu-
heenaihee , u allisuuden unne ja yh eisön
asen ee ai kielen s a us.
Kiel en älise aiku ukse oi a olla sekä
ie oisia e ä iedos ama omia alin oja.
Nykyisen neu okogni ii isen käsi yksen mu-
kaan kaksikielis en henkilöiden kaikki kiele
o a aina ak i oi uneina (Linck, Hoshino
& K oll, 2008). Useimmi en kaksikielinen
henkilö pys yy kon olloimaan, mi en hän
ai ojensa pui eissa kieliään käy ää (Cos a
& Sebas ián-Gallés, 2014; ks. myös Ijalba,
Oble & Chengappa, 2013). Kaksikieliseksi
kehi y ien las en kielellisiin alin oihin ai-
ku a a sekä lapsen oma kielikompe enssi
e ä anhempien an ama malli. Yipin ja Ma -
hewsin (2006) u kimuksessa syn ymäs ään
as i kah a kiel ä omaksuneilla lapsilla (kiele :
kan oninkiina ja englan i, N = 6, iän aih elu-
äli 1;03–4;06) syn ak is en aken eiden o-
de iin sii y än (engl. syn ac ic ans e ) lähes
yksinomaan las en pa emmin halli semas a
kiinan kieles ä heikommin halli uun englan-
nin kieleen (Yip & Ma hews, 2006). Kiel-
en yhdis äminen (code-mixing) oli sen sijaan
epäsymme isempää, ja u kija ka soi a sen
joh u an aikuis en mallis a käy ää englannin
kielen sanoja kiinan seassa (ks. myös suomi-
englan i-kaksikielis en pe heiden anhempi-
en kielikas a uksen pe iaa eis a Mo is &
Ko pijaakko-Huuhka, 2009).
Myös omaksu a ien kiel en ypologia eli
pe us akenne ja käy ön ominaisuude sekä
se, mi en kiele lapsella yypillises i kehi y-
ä , aiku a a siihen, minkälaisia seu auksia
niiden keskinäinen kon ak i aiheu aa. Tie-
ynlais en aken eiden sii yminen on kiinaa
ja englan ia u kineiden Yippin ja Ma hew-
sin (2000) mukaan ylipää ään mahdollis a
kiel en keskinäisen e ilaisuuden uoksi, sillä
samanlaisia pii ei ä ei ha ai a kaksikielisil-
lä, joiden kielipa eina o a sukulaiskiele .
Toisaal a kon ak oi ien kiel en ypologisen
läheisyyden ja aken eellisen samankal ai-
suuden on ha ai u joh a an unsaaseen
kiel en äliseen aiku ukseen (Riionheimo,
2010). Englannin kielen aiku us a suomea
puhu ien kaksikielis en las en alin oihin on
u ki u melko ähän (esim. Halma i, 1997;
Halma i, 1997, s. 35–36; Poplack, Wheele &
Wes wood, 1989). Suomalais-ame ikkalais-
en nuo iksi a u ien las en kielen aih oa ja
yhdis ämis ä (code-swi ching) a kas ele assa
seu an a u kimuksessa (kiele : ensikieli = suo-
mi ja oinen kieli = englan i, N = 2) ha ai iin,
e ä kielen aih o joh ui jonkin kielenkäy ö i-
lan een sanas opuu eiden paikkaamises a ai
26 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala
ilmaisullisis a a oi eis a (Halma i, 2005).
Myös oisessa u kimuksessa (kiele : ensikieli
= suomi ja oinen kieli = englan i, N = 2) kak-
sikielise lapse aih oi a leikeissään kiel ä
sen mukaan, puhui a ko he leikin hahmoina
ai neu o eli a ko he leikkimises ä (Halma i
& Smi h, 1994).
Usean kielen aiku uspii issä kas amisella
ja kahden kielen omaksumisella on siis ha ai -
u ole an aiku uksia lapsen kielenkäy ö a-
poihin ja - ai oihin. Kaksikielis en las en kie-
lenkäy ön pii ei ä ei kui enkaan äl ämä ä
osa a aina ulki a asianmukaises i a i a an
u kimus iedon puu uessa.
3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS
Suomalais en puhe e apeu ien a e un-
nis aa a anomaisella a alla monikieliseksi
kehi y ä ja e i yis ukea ja kielellis ä kun ou-
us a a i se a lapse on ko os unu e i yi-
ses i si ä mukaa, kun maahanmuu o noin 20
uo a si en alkoi kiih yä (A kkila ym., 2013;
Kohne , 2010; Rapo, 2012). Pä e ien a i-
oin imene elmien kehi ämiseksi a i aan
ie oa kaksikielis en suomen puhujien kie-
lenkehi yksen ja -käy ön pii eis ä. Suomessa
logopedinen kaksikielisyys u kimus on ielä
niukkaa, ja kaksikielis en las en kielenkehi-
yksen a ioin iin on kehi e y as a muu a-
mia mene elmiä (Ko pilah i, 2010; ks. myös
Chak abo y, 2015). Kansain älises ikin on
u ki u lähinnä omaanisia ja ge maanisia
kieliä (Chak abo y, 2015; Sil én, 2010, s.
142), mu a näiden u kimus en uloksia ei
oida suo aan yleis ää suomea puhu iin kak-
sikielisiin ihmisiin. Siksi kielikoh aiselle u -
kimus yölle on sel ä a e.
Tämän u kimuksen a oi eena oli a ioi-
da, mi en kaksikielis en suomea ja englan ia
puhu ien las en suomenkielisessä ke onnassa
näkyi mahdollinen englannin kielen aiku us.
Tu kimus nojau uu eo ee ises i sys eemis-
unk ionaaliseen kieli eo iaan (Halliday,
1985) ja sosiaalisen kons uk i ismin mukai-
seen aja eluun kielen oppimises a (Vygo sky,
1982). Sys eemis- unk ionaalisen kieli eo ian
mukaan kukin kieli on kul uu isidonnainen
me kkijä jes elmänsä, joka a joaa puhujalle
pui ee me ki ys en uo amiseen (Halliday
& Ma hiessen, 2004, s. 19–31; Sho e, 1992,
s. 22–23). Kokonaisuudessaan kaksikielisen
lapsen kielellinen esu ssi koos uu siis kah een
jä jes elmään lii y is ä aidois a. Jä jes elmä
kehi y ä ala i sosiaalisessa uo o aiku uk-
sessa lapsen ha ai semien ja jä keilemien sään-
nönmukaisuuksien kau a (ks. Laalo, 2011, s.
269–273; Vygo ski, 1982, 104, 185).
Las en ilmauksia ku summe Hallidayn a-
paan kielellisiksi alinnoiksi (Halliday, 1985,
s. xx ii). Te millä ii a aan siihen, e ä puhuja
ali see joko ie oises i ai iedos ama aan a-
an ilmais a asioi a aina sekä kielellis en ai-
ojensa e ä kielen käy ö ilan een mukaises i
(Halliday, 1973, s. 48–58). Tu kimuksessa
ole imme, e ä kaksikielis en las en alin-
noissa näkyisi ke on adisku ssissa juu i heille
ominaisia apoja o eu aa omaksumiensa kie-
lisys eemien me ki yspo en iaaleja (ks. Halli-
day, 1985, s. xxix–xxx; Sho e, 1992, s. 21–24).
Ta kas elemme u kimuksessa ain kaksi-
kielis en las en niin sano us i epä yypillisiä
ilmaisuja, mu a emme käsi ele nii ä uo-
o aiku uksen ai kielen hallinnan kannal a
huonoina alin oina ai i heinä. Tu kimme
kielen aiku us a oiseen epä yypillis en il-
maus en kau a yksinke aises i siksi, e ä se
oli ällä a alla e a ain helpompi ha ai a ja
pe us ella. Kiel en älinen uo o aiku ushan
uo aa myös a anomaisia ai niin sano us i
oikeellisia ilmaisuja ja e i kiele oi a ukea
ois ensa kehi ymis ä monin a oin (Cum-
mins, 2001; Kai apalu, 2005; Nicoladis ym.,
2010)2.
2 Kiel en älinen aiku us jae aan usein ki jallisuudes-
sa posi ii iseen ja nega ii iseen aiku ukseen (ks. esim.
Kai apalu, 2005: 24–38).
Kiel en älisiä aiku uksia
27
4 AINEISTO JA MENETELMÄT
Tu ki a a
Tu kimuksessa oli mukana 11 las a Tampe-
een seudun englanninkielisis ä esikouluis a.3
Ope aja ali si a u kimuksiin lapsia, jo ka
käy i ä a jessaan sekä suomea e ä englan-
ia ja jo ka pys yi ä ope ajan a ion mukaan
uo amaan ke o aa kiel ä. Lapsilla ei ollu
ode u kielellisiä häi iöi ä, ei ä kä he ollee
puhe e apeu is en pal eluiden pii issä.4
Las en anhemmil a pyyde iin ki jallinen
suos umus u kimukseen osallis umises a, ja
he äy i ä lomakkeen lapsen kielenkehi yk-
ses ä ja -käy ös ä. 5
Las en äidin ai molempien anhempien
äidinkieli oli suomi. Yhdenkään lapsen an-
hemman äidinkieli ei ollu englan i, ei ä kä
lapse ollee omaksunee oisen anhemman
kiel ä sen ollessa muu kuin suomi. Suu in
osa lapsis a oli alkanu al is ua englannille
mennessään englanninkieliseen päi äko iin
Suomessa ai muu aessaan ulkomaille. Mu-
kana oli yksi lapsi, joka oli alkanu omaksua
englan ia ko onaan syn ymäs ään as i. Hän
kui enkin muis u i mui a u kimukseen
o e uja kaksikielisiä lapsia siksi, e ä äidin
puhumalla kielellä eli ässä suomella oidaan
joidenkin u kimus en mukaan ka soa ole an
a sinkin a haislapsuudessa isän kiel ä ah-
empi aiku us kielenkehi ykseen (Place &
Ho , 2011).
Lapsis a sei semän oli poikia ja neljä y öjä
(iän aih elu äli 6;0–6;9) ( aulukko 1). Tu -
kimushe kellä kaikki lapse käy i ä ko o-
3 Kaksikielise lapse kuului a kaksikielis en las en
e bien käy öä ku anneen p o g adu – u kimuksen
u ki a ien joukkoon (Alan ie, 2014)
4 Kaksikielisiä lapsia ai e okkeja ei ole u kimus a
a en es a u s anda doiduin logopedisin es ein.
5 Alkupe äinen kyselylomake on Anne Su annon
(2012) laa ima. Si ä o a so el anee u kimuksessaan
E iksson ja Rajala (2014), ja si ä on muoka u edelleen
muu amin kaksikielisyy ä käsi ele in kysymyksin.
naan ainakin suomea ja esikoulussa englan ia.
Usein las en ke o iin käy ä än englan ia
joissakin ilan eissa myös ko ona. Taulukossa
1 ah immaksi me ki y kieli oli anhemman
a io sii ä, mikä on lapsen pa hai en osaama
kieli. Tu ki a is a käy e ään unnis e a, jossa
CG ii aa y öön ja CB poikaan (C = child,
G/B = gi l/boy).
Kaksikielis en las en e okkeina oimi
22 suomenkielis ä las a, jo ka oli a osallis-
unee Tampe een yliopis on logopedian
oppiaineessa eh yihin las en ke on aa kos-
ke iin u kimuksiin. Ve okeiksi ali iin
kaksikielis en las en kanssa samanikäis en
las en lisäksi uo a nuo empia, sillä on esi e -
y, e ä kahden kielen omaksuminen saa aa
hidas aa kielenkehi ys ä joillakin kielen osa-
alueilla (A kkila ym., 2013). Ve okkilapsis a
kuusi y öä ja neljä poikaa oli kuusi uo i-
ai a (iän aih elu äli 6;4–6;11) (ks. lapsis a
ie oja a kemmin E iksson & Rajala, 2014;
Roininen, 2014). Viisi uo iai a ali iin 12
ja heis ä puole oli y öjä ja puole poikia
(iän aih elu äli 5;1–5;9) (ks. lapsis a ie oja
a kemmin Me anen & Vaa ma, 2015). Ve -
okeille anne iin unnis ee seu aa as i: L =
yksikielinen lapsi, T/P = y ö/poika, K/V =
kuusi-/ iisi uo ias ja nume o.

28 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala
Taulukko 1. Kaksikielis en kuusi uo iaiden las en aus a iedo .
Lapsi Ikä L1 (0) L2
(omak-
sumisen
alkamisikä)
Vanhempien
äidinkiele
ja yh einen
kieli
Missä
käy ää
suomea?
Missä
käy ää
englan ia?
Vah in
kieli
Asunu
ulko-
mailla
CG2 6;8 suomi
(isä
puhunu
myös
a abiaa)
englan i (3);
a sinaises i
as a
päi äkodissa
äi i: suomi
isä: a abia
yh einen
kieli: englan i
ko ona
äidin ja
sisa us en
kanssa
päi äkodissa
ja ko ona
isän ja
sisa us en
kanssa
suomi
ehkä
hieman
ei
CB3 6;7 suomi englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa
ja ko ona
suomi kyllä
CB4 6;4 suomi englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa suomi kyllä
CB6 6;3 suomi englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa
ja ko ona
suomi kyllä
CG8 6;1 suomi englan i (4) suomi ko ona päi äkodissa
ja ko ona
suomi kyllä
CB9 6;7 suomi englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa
ja ko ona
suomi kyllä
CG10 6;7 suomi englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa
ja ko ona
suomi kyllä
CG12 6;7 suomi englan i (2) suomi ko ona päi äkodissa suomi ei
CB16 6;0 suomi englan i (2) suomi ko ona päi äkodissa
ja ko ona
suomi
ällä
he kellä
kyllä
CB18 6;9 suomi uo si
(1;1–2;6);
englan i (3)
suomi ko ona päi äkodissa suomi ja
englan i
ehkä
yh ä
ah a
kyllä
CB20 6;4 suomi ja
englan i
- äi i: suomi
isä: amha a,
yh eise
kiele
englan i ja
suomi
ko ona päi ä-
kodissa ja
ko ona
suomi
ehkä
hieman
ei
C = kaksikielinen lapsi (child), G = y ö (gi l), B = poika (boy), L1 = syn ymäs ä as i
omaksu u eli ensikieli, L2 = oisena omaksu u kieli
Kiel en älisiä aiku uksia
29
Aineis onke uu ja analyysi
Tu kimuksen ke on ama e iaalina käy e -
iin sammakko a inaa (F og, whe e a e you?
Maye , 1969), joka on ke onnan u kimuk-
sissa usein hyödynne y eks i ön ku asa ja
(esim. Be man & Slobin, 1994; Su an o,
2012). Ve okkilas en sammakko a ina
saa iin almiina li e aa eina. Kaksikielise
lapse ohjeis e iin ke omaan ki jas a a kas-
i ja omin sanoin a ina ensin englanniksi ja
he i sen pe ään suomeksi6. Ke on a ilan ee
nauhoi e iin ja li e oi iin.7
, 8
Lopullisena u -
ki a ana kieliaineis ona oli las en käy ämä
ilmaisu ke omuksessa sekä las en kysymyk-
se ja kommen i u kijalle eh ä än aikana,
sillä esime kiksi kielen aih oa oi apah ua
puheen yylin ai a oi een aih umisen yh-
eydessä (Halma i, 2005; Halma i & Smi h,
1994).
Tu kimuksen analyysi oli pääasiassa laadul-
lis a. Aluksi kaksikielis en las en suomenkie-
lisis ä ke omuksis a poimi iin ilmaukse ,
jo ka a ioi iin jollakin a alla epä yypil-
lisiksi ai i heellisiksi. Epä yypillisyyden
mää i elemiseksi las en alin oja e a iin
nykysuomessa ku a uihin säännönmukai-
suuksiin, ku en ehdään usein myös ie aan
kielen oppimisen ja älikielen (engl. second
language lea ning ja in e language) u kimuk-
sissa i heanalyysin pe iaa eiden mukaises i
(ks. i heanalyysi Aal o ym., 1997; Co de ,
1981, s. 37). Epä yypillisyydellä ii a aan
ässä siihen, e ä ilmaisu ei ole suomalaisessa
kielikul uu issa a anomainen eikä as aa ai-
6 Kielijä jes ys on ollu alkupe äiseen u kimukseen
lii y ä (Alan ie, 2014) me odologinen alin a, jolla on
py i y a mis amaan englanninkielen aineis on saami-
nen. Kielijä jes ys ja ohjeis us o a ollee kaikille lapsille
sama .
7 Aineis onke uu ja li e oin i on ku a u a kemmin
p o g adu – u kielmissa Alan ie (2014) ja (2015)
8 Kaksikielis en las en a inali e aa i o a pyyde ä-
issä ki joi ajal a. Ve okkilas en li e aa eis a kysely
osoi e aan Tampe een yliopis on logopedian oppiainee-
seen.
kuiskielessä ku a uja ilmaisu apoja. Py imme
unnis amaan suomen kielen puhekielisyyde ,
mu eilmaisu sekä i seko jaukse , jo a nii ä
ei ulki aisi epä yypillisiksi ilmaisuiksi. Sel-
äs i keskenjäänei ä ja epäsel iä puhunnoksia
ei analysoi u lainkaan.
Jos epä yypillinen suomenkielinen ilmaisu
as asi lapsen i sensä uo amaa englanninkie-
lis ä ilmaisua, se luoki el iin kiel en älises ä
aiku ukses a joh u aksi. Kaikkia ole e us i
englannin kielen aiku us a sisäl ä iä ilma-
uksia e a iin myös e okkilas en apaan
ilmais a sama a inan apah uma (ks. myös
Yip ja Ma hews, 2000). Kaksikielis en las en
ilmaukse , joissa englannin kielen aiku us
oi iin ha ai a, luoki el iin kielellisen osa-
alueensa mukaan ( aulukko 2).
Ne kaksikielis en las en poikkea a ilmai-
su , jo ka ei ä aiku anee sopi an englan-
nin kielen aiku ukses a joh u iksi, luoki-
el iin e ikseen ( aulukko 3). Nämä ilmaisu
mää i el iin ässä u kimuksessa suomen
kielen omaksumiseen lii y iksi eli sellaisiksi,
joi a lapse oi a uo aa kehi yessään koh i
aikuismaisia akiin unei a muo oja, oli a pa
he si en yksi- ai kaksikielisiä (ks. esim. Laa-
lo, 2011; 121–142). Poikkeamia a kas el iin
sekä kaksikielis en e ä yksikielis en las en ai-
neis ossa. Tässä luoki uksessa ei a kas el u
lainkaan las en ään eis öä.
Analyysin eliabili ee ia a mis e iin
mahdollisimman ajan asais en desk ip ii-
is en sanaki ja- ja kielioppiläh eiden a ulla
(Kieli oimis on sanaki ja, 2015; Ox o d Lan-
guage Dic iona ies Online [ äs edes OLDO,
2015] ja MOT-suu sanaki ja, 2015 ja VISK-
e kkokielioppi, 2015). Useissa yksi äis apa-
uksissa konsul oi iin myös logopedian sekä
suomen kielen ja englannin kielen asian un-
ijoi a.
30 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala
Taulukko 2. Kiel en älises ä aiku ukses a joh u ien epä yypillis en ilmauksien luoka ja
niiden ilmeneminen lapsen kielellisessä alinnassa.
KIELTENVÄLINEN VAIKUTUS ILMENEMINEN VALINNASSA
Ään eis ö Lapsi uo aa englannille yypillisiä ään ei ä
suomeksi ke oessaan
Sanas o Lapsi uo aa yksi äisen englanninkielisen sanan
muu oin suomenkielisessä ilmauksessa
Pidemmä ilmaukse Lapsi uo aa pidemmän ilmaisun englanniksi
suomeksi suo i e a an eh ä än aikana
lausumansisäises i ai lausumien älises i eli lapsi
aih aa älillä kiel ä
Mo ologia, syn aksi ai mo osyn aksi Lapsi uo aa englannin kielessä ole aa
akenne a muis u a an aken een ai englannin
kieles ä johde un aken een, mu a käy ää
suomenkielis ä sanas oa.
Idiomaa inen ilmaus* Lapsen ilmaus muis u aa jo akin
englanninkielis ä idiomaa is a eli
kon en ionaalis a ilmaisu apaa. Ilmaus ei
äl ämä ä ole suomeksi aken eel aan huono ai
asiayh eydessään käsi ämä ön. Täs ä huolima a
ilmaus on kul uu ikon eks issaan epä yypillinen,
eli suomen kieles ä löy yisi jokin akiin uneempi
apa ilmais a asia. Sanas o on suomenkielis ä.
Muu Englannin kielen aiku us on jo enkin
ha ai a issa kielellisessä alinnassa,
mu a apaus ei so i yllä ole iin luokkiin ai
ilmaisu a as a löy yy ain yksi äinen esime kki
* Idiomaa isilla ilmauksilla (idiom) a koi amme luoki elussamme kaikenlaisia kielellisiä
ki ey ymiä eli ilmaisu apoja, jo ka o a ominaisia jollekin ie ylle kielelle, kansalle ai
yhmälle (Nenonen, 2002; OLDO, 2015).
Taulukko 3. Kiel en älises ä aiku ukses a joh uma omien epä yypillis en ilmaus en luoka
ja niiden ilmeneminen lapsen kielellisessä alinnassa.
EPÄTYYPILLINEN ILMAUS TAI VIRHE ILMENEMINEN VALINNASSA
Ään eis ö Ei a kas elussa
Sanas o Lapsi uo aa ää iä sanoja ai muodos aa
”omia sanoja” eli uudissanoja
Mo ologia, syn aksi ai mo osyn aksi Lapsen sana asoinen mo ologia ai
lause asoinen syn aksi ai mo osyn aksi on
poikkea aa
Idiomaa inen ilmaus Lapsen ilmaisu apa saa aa olla kon eks issaan
ymmä e ä ä, mu a suomen kieles ä löy yisi
jokin akiin uneempi apa ilmais a asia
Muu Ilmaus ei so i yllä esi e yihin luokkiin ai on
e i yisen ulkinnan a ainen
Kiel en älisiä aiku uksia
31
5 TULOKSET
Kaikkien a kas elemiemme yhmien lapse
uo i a ke omuksissaan jonkinlaisia epä-
yypillisiä ilmauksia. Epä yypillis en ilmaus-
en mää ä aih eli lapses a oiseen suu es i,
jo en niiden laskeminen yhmä asolla ei ol-
lu mielekäs ä. Sen sijaan on laske u, kuinka
monella lapsella ilmauksia esiin yi ylipää ään.
Epä yypillise ilmaukse oli a jonkin e an
yleisempiä kaksikielisillä (10:llä 11:s a) kuin
yksikielisillä ikä e okeilla (6/10) ai uo a
nuo emmilla lapsilla (9/12). Kaksikielis en
las en uo ama suomenkielise epä yy-
pillise ilmaisu oli a kahden yyppisiä: 1)
kielellisissä alinnoissa näkyi kiel en älinen
aiku us ja 2) kielellisissä alinnoissa ei näky-
ny kiel en älis ä aiku us a, aan epä yypil-
lisyyksien ka so iin lii y än suomen kielen
omaksumiseen. Aineis os a löy yi myös ilma-
uksia, jo ka mahdollises i 3) edus i a sekä
kiel en älis ä aiku us a e ä suomen kielen
omaksumisp osessiin lii y iä muo oja, ai
nii ä oli aikea e o aa oisis aan. Kiel en ä-
lisen aiku uksen aiheu amiksi ulki uja il-
maisuja oli suu immalla osalla kaksikielisis ä
lapsis a (7/11) samoin kuin englannin kielen
aiku ukses a joh uma omia (8/11).
Englanninkielis en ään eiden, sanojen
ja pidempien ilmaus en sii yminen
suomeen
Kaksikielise lapse oli a omaksunee ensi-
kielenään suomea, eikä englannin kieli ollu
kuulon a aisen a kas elun pe us eella ai-
ku anu las en ään eisiin ai aksen iin. Yh-
dellä lapsella englan i aiku i ha ai a as i
kui enkin suomen kielen epä öin iään eisiin
(esime kki 1).
Esime kki 1:
Aamm
CG8: olipake anpoikajakoi aja
 si e(.)myösa:m:(.) oi:
 sammakko
Ty ö käy i samaa englannin kielelle yy-
pillis ä epä öin iäänne ä (OLDO, 2015)
johdonmukaises i sekä suomenkielisessä e ä
englanninkielisessä ke onnassaan: and hen
(.) um he cup b oke.9 Yksikielise lapse puo-
les aan saa oi a ilmais a epä öin iään suo-
malaiskul uu ille hy in ominaisella a alla,
ku en kuusi uo ias y ö LTK3 ässä: öö o- oli-
pa ke an poika jolla oli öö sammakko (VISK,
2015, § 1004).
Englan ia yhdis yi suomeen myös sana a-
solla, kun lapsi haki oises a kieles ä ukea
ku ailu a koi ukseen. Kaksi poikaa uo i
englannin kielelle yypillisen onoma opoee -
isen ilmauksen elä öi ääkseen a inan ääni-
maailmaa (esime kki 2).
Esime kki 2:
Splash!
CB4: jasi ensi ensepoika ippu
 (.)jasplash
CB20:pu osi(.)pu -pudo imeidä ja
 (.)sieläoliisosplash
Poja käy i ä samaa ilmaus a myös eng-
lanniksi ke oessaaan: an’ den he (.) go+in+de
wa e an’ plash (CB4); boy and do:g ell down
(.) in wi h a big splash (CB20). Vaikka e een
pu oamises a syn y ää ään ä ku aa a sana
oli myös suomalaisessa kon eks issa ilmai-
su oimainen, se ei ole kielellemme yypilli-
nen. Yksikielise lapse uo i a kin saman
asiasisällön oisin: si en uli k- kuulu loiskiks
(LPK2); hi i ipu i pojan ja koi an sinne [...]
e een ja si en sinne loiskah i (LTV7); si en
he molskah i a e een (LTK1).
9 Huom. kiel en e ilaisen o og a ian uoksi epä öin i-
ään een ki joi usasu aih elee, aikka ään ämys on sama
38 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala
is öön yleisemminkin (Lau an o, suullinen
iedonan o 21.8.2015). Lisäksi lähipii in ai-
kuis en ja muiden las en malli oi a aiku -
aa lapsen kieleen (ks. Ko pilah i, 2010; Yip
& Ma hews, 2006).
Koska kaksikieliselle kehi ykselle on a-
allis a, e ä aido jakau u a epä asaises i
ensinnäkin e i kiel en kesken mu a myös
käy ö a koi uksen ja -kon eks in mukaan
(A kkila ym., 2013), olisi kielellis ä uo oa
pe us el ua u kia e ilaisissa disku sseissa.
Olennainen a kkailun kohde olisi a kinen
keskus elu ilanne, sillä myös kul uu is en
pii eiden iede ään näky än ke onnan li-
säksi e i yises i keskus elussa (Menyuk &
B isk, 2005, s. 49–51). Puhe e apeu isessa
a ioinnissa asiakkaan ai oja ulee lisäksi
peila a ämän ikä ason ja elämän ilan een
mukaisiin ies in ä a peisiin (esim. Su an o,
2011). Valin oja olisikin syy ä u kia kielen
e i eh ä ien äy ymisen näkökulmas a (Hal-
liday 1975; ks. myös Ko pijaakko-Huuhka,
2011). Lisäksi ha ain ojen ekeminen las en
molemmis a kielis ä olisi ä keää siksi, e ä
puhe e apeu ien ulisi kliinisessä yössään
py kiä a ioimaan lapsen kummankin kielen
käy ämis ä ja asoa (A kkila ym., 2013). Pu-
he e apeu in a ioon ohjau u a Suomessa
ällä he kellä e i yises i sellaise ie askielise
lapse , jo ka al is u a kielellemme mennes-
sään päi ähoi oon 1–3- uo iaina ai an-
hempina. Kliinisen yön aus aksi u kimus a
kai a aisiin näiden las en osal a kii eellises i
(A kkila ym., 2013).
7 JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän u kimuksen ulos en mukaan kah-
den kielen aiku uspii issä kas aminen näkyy
kuusi uo iaiden las en kielellisessä uo ossa.
Suomenkielisessä ke onnassa esiin y ien
epä yypillis en alin ojen aus alla on mah-
dollises i ainakin kaksi ekijää: kielispesi i
englannin aiku us suomeen ja suomen kielen
omaksumisp osessin pii ee . Taus a aiku a-
jien e o aminen oisis aan ei ole yksinke ais-
a, ja ne luul a as i ni ou u a kin oinen oi-
siinsa. Myöskään muiden aus a ekijöiden ai
lipsahdus en mahdollisuu a ei oida äysin
si uu aa. Yleis e ä ien ulos en saamiseksi
kaksikielis en las en kielenkäy öä ulisi u -
kia suu emmilla o oksilla, laajemmilla aineis-
oilla ja aih ele issa disku sseissa sekä oisella
a alla o eu e uissa u kimusase elmissa.
Ha ain ojen pe us eella oi aneen ole aa,
e ä kaksikielise lapse uo a a osi ain
e ilaisia ja ehkä jopa enemmän epä yypillisiä
ilmaisuja kuin yksikielise lapse . Jo kin kak-
sikielis en las en suomen kielen omaksumi-
seen lii y ä epä yypillise ilmaisu sen sijaan
näy i ä muis u a an hei ä nuo empien e -
okkilas en alin oja. Näihin seikkoihin olisi
hy ä kiinni ää huomio a kaksikielis en las en
kielellisiä ai oja a ioi aessa. Puhe e apeu in
kliinis ä yö ä aja ellen ämän u kimuksen
yh eydessä esille noussei a mui a ä kei ä
pohdinnan koh ei a o a u kimusympä is-
ön sekä u kimuskäy än eiden mahdollinen
yh eys kiel en älisen aiku uksen esiin ymis-
he kkyy een.
KIITOKSET
Tahdomme esi ää kii oksemme u kimuk-
seen osallis uneille lapsille ja heidän pe heil-
leen sekä päi äko ien henkilökunnalle. Kii-
okse analyysikonsul aa iois a Y jö Lau an-
nolle (HY), suomen kiel ä opiskelleelle asian-
un ija yhmälle, englannin kielen ope ajalle
Vee a Pe e ille sekä Tampe een logopedian
henkilökunnalle ja luku uonna 2014–15
g aduseminaa iin osallis uneille opiskelijoil-
le - heis ä muu amille e i yises i. Lisäksi kii-
ämme a ikkelin a ioi sijoi a a okkaas a
palau ees a ja asian un e is a neu ois a.

Kiel en älisiä aiku uksia
39
LÄHTEET
Aal o, E, La omaa, S. & Suni, M. (1997). Suomi
oisena ja ie aana kielenä – u ki ua ja keskus-
el ua. Vi i äjä, 101, 530–562.
Alan ie, S. (2014). Ve b Usage in he Na a i es o
Six-Yea -Old Bilingual Child en. Englan ilaisen
ilologian p o g adu - u kielma. Tampe een yli-
opis o.
Alan ie, S. (2015). “Yhden ke an oli poika”:
sii o aiku uksia ke o an kielen alin oihin
kuusi uo iailla suomea ja englan ia omaksu il-
la lapsilla. Logopedian p o g adu - u kielma.
Tampe een yliopis o.
A kkila, E., Smolande , S. & Laasonen, M. (2013).
Monikielisyys ja kielellinen e i yis aikeus. Duo-
decim, 129, 200–207.
Bedo e, L. M. & Peña, E. D. (2008). Assessmen
o Bilingual Child en o Iden i ica ion o
Language Impai men : Cu en Findings and
Implica ions o P ac ice. The In e na ional
Jou nal o Bilingual Educa ion and Bilingual-
ism, 11, 1–29.
Bialys ok, E. (2001). Bilingualism in de elopmen :
Language Li e acy and cogni ion. New Yo k:
Camb idge Uni e si y P ess.
Chak abo y, R. (2015). An O e iew o Re-
sea ch in Bilingualism: Publica ion Reco ds
and Global Needs. Pe spec i es on Global Issues
in Communica ion Sciences and Rela ed Diso -
de s, 5, 67–74.
Cos a, A. & Sebas ián-Gallés, N. (2014). How
Does he Bilingual Expe ience Sculp he B ain?
Na u e Re iews Neu oscience, 15, 336–345.
Cummins, J. (2001). Bilingual Child en’s Mo he
Tongue: Why is i impo an o educa ion?
Sp og o um, 7(19), 15–20.
De Houwe , A. (2004) [1995]. Bilingual lan-
guage acquisi ion. Teoksessa P. Flec che & B.
MacWhinney ( oim.), The Handbook o Child
Language, (s. 219–250). Ox o d: Blackwell
Dixon, L. Q., Wu, S. & Da aghmeh, A. (2012).
P o iles in Bilingualism: Fac o s In luencing
Kinde ga ne s’ Language P o iciency. Ea ly
Childhood Educa ion Jou nal, 40, 25–34.
E iksson, P. & Rajala, E. (2014). Mi en kielellis-
es i yypillises i kehi ynee 6–7- uo iaa lapse
uo a a ja ymmä ä ä sammakko a inan?
Alus a a ikäno mi . Logopedian p o g adu
- u kielma. Tampe een yliopis o.
Gawli zek-Maiwald, I., & T acy, R. (1996). Bilin-
gual Boo s apping. Linguis ics, 34, 901–926.
Genesee, F., Pa adis, J. & C ago, M. (2004). Dual
Language De elopmen and diso de s: A Hand-
book on Bilingualism & Second Language Lea n-
ing. Bal imo e: Paul H. B ookes Publishing Co.
Gollan, T. & Acenas, L.(2004). Wha is a TOT?
Cogna e and ansla ion e ec s on ip-o - he-
ongue s a es in Spanish-English and Tagalog-
English bilinguals. Jou nal o Expe imen al
Psychology: Lea ning, Memo y and Cogni ion,
30, 246–269.
Hakulinen, A., Kauppinen, A., Leiwo, M., Pau-
nonen, H., Räikkälä, A., Saukkonen, P., … Alho,
I. (2004). Kieli ja sen kieliopi (5. painos). Hel-
sinki: Edi a P ima Oy.
Halliday, M. A. K. (1973). Explo a ions in he
Func ions o Language. Lon oo: A nold.
Halliday, M. A. K. (1975). Lea ning How o
Mean: Explo a ions in he De elopmen o Lan-
guage. Lon oo: A nold.
Halliday, M.A.K. (1978) Language as Social Semi-
o ic: The Social In e p e a ion o Language and
Meaning. Edwa d A nold: London.
Halliday, M. A. K. & Ma hiessen, C. M. I. M.
(2004). An In oduc ion o Func ional G am-
ma . 3. painos. Lon oo: A nold.
Halma i, H. (1997). Go e nmen and codeswi ch-
ing explaining Ame ican Finnish. Philadelphia:
J. Benjamins.
Halma i, H. (2005). ”I’m o ge ing bo h”: L1
main enance and codeswi ching in Finnish-
English language con ac . In e na ional Jou nal
o Bilingualism, 9, 397–433.
Halma i, H. & Smi h, W. (1994). Code-swi ch-
ing and egis e shi : E idence om Finnish-
English child bilingual con e sa ion. Jou nal o
P agma ics, 21, 427–445.
Ho mann, C. (1991). An In oduc ion o Bilin-
gualism. Lon oo: Longman.
Ijalba, E., Oble , L. & Chengappa, S. (2013).
Bilingual Aphasia: Theo e ical and Clinical
Conside a ions. Teoksessa T. K. Bha ia & W.
C. Ri chie ( oim.), The Handbook o Bilingual-
ism and Mul ilingualism (2. painos), (s. 61–83).
Chiches e : Wiley-Blackwell.
I ano a, I. & Cos a, A. (2008). Does bilingual-
ism hampe lexical access in speech p oduc ion?
Ac a Psychologica, 127, 277–288.
40 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala
Kai apalu, A. (2005). Lähdekieli kielenoppimisen
apuna. Jy äskylä: Jy äskylä s udies in Humani-
ies 44.
Kieli oimis on sanaki ja. (2015). (Ko imais en
kiel en keskus ja Kielikone Oy). Osoi eessa
h p://www.kieli oimis onsanaki ja. i/. Lue -
u 31.5.2015.
Koda, K. (2008) Impac s o p io li e acy expe i-
ence on second language lea ning o ead. Teok-
sessa K. Koda & A.M. Zehle ( oim.), Lea ning
o ead ac oss languages; C oss-linguis ic ela ion-
ships in i s - and second language li e acy de e-
lopmen , (s. 68–96). New Yo k: Rou ledge.
Kohne , K. (2010). Bilingual child en wi h p i-
ma y language impai men : Issues, e idence and
implica ions o clinical ac ions. Jou nal o Com-
munica ion Diso de s, 43, 456–473.
Ko pijaakko-Huuhka, A-M. (2011). Kielenkäy -
ö eh ä ien a ioinnin suun a ii oja. Teoksessa
S. Loukusa & L. Paa ola ( oim.), Lapse kiel ä
käy ämässä: p agmaa is en ai ojen kehi ys ja sen
häi iö , (s. 211–228). Jy äskylä: PS-kus annus.
Ko pilah i, P. (2007). Lapsen mone ei i kaksi-
kieliseksi – haas ei a ja mahdollisuuksia. Teok-
sessa S. La omaa ( oim.), Oma kieli kullan kallis.
Opas oman äidinkielen ope ukseen, (s. 26–35).
Helsinki: Ope ushalli us.
Ko pilah i, P. (2010). Kaksikielisyys ja kielihäi iö .
Teoksessa P. Ko pilah i, O. Aal onen & M. Lai-
ne ( oim.), Kieli ja Ai o , (s. 146–151). Tu ku:
Tu un Yliopis o.
Kunna i, S. & Sa inainen-Makkonen, T. (2012).
Ään eellinen kehi ys ja sen kaude . Teoksessa
S. Kunna i & T. Sa inainen Makkonen ( oim.),
Pien en sana : las en ään eellinen kehi ys, (s.
65–68). Jy äskylä: PS-Kus annus.
Lau an o, Y. (1997). Ensi askelei a paikallissijojen
käy öön: espanjankielis en suomenoppijoiden
sisä- ja ulkopaikallissija konsep uaalisen se-
man iikan näkökulmas a. Helsinki: Helsingin
yliopis on suomen kielen lai os.
Lau an o, Y. (2015). Suullinen iedonan o.
21.8.2015.
Leiwo, M. (1986). Lapsen kielen kehi ys (2. pai-
nos). Helsinki: Gaudeamus.
Leppänen, S., Pi känen-Huh a, A., Nikula, T.,
Ky ölä,S., Tö mäkangas, T., Nissinen, K., …
Jousmäki, H. (2009). Kansallinen kysely u ki-
mus englanninkieles ä Suomessa: käy ö, me ki-
ys ja asen ee . Jy äskylä: Jy äskylän Yliopis o.
Linck, J. A., Hoshino, N. & K oll, J.K. (2008).
C oss-language lexical p ocesses and inhibi o-
y con ol. The Men al Lexicon, 3, 349 –374.
Linds ombe g, S. (2010). English P eposi ions
Explained. Philadelphia: John Benjamins B. V.
Long, S. (2014). A possible explana ion o he
eme gence o quo a i e “like” in Ame ican Eng-
lish. Osoi eessa: h ps:// echna e basc ip a.
wo dp ess.com/2014/04/28/a-possible-
explana ion- o - he-eme gence-o -quo a i e-
like-in-ame ican-english/. Lue u: 4.7.2015.
Ma ian, V. & Kaushanskaya, M. (2007). C oss-
linguis ic ans e and bo owing in bilinguals.
Applied Psycholinguis ics, 28, 369–390.
Maye , M. (1969). F og, Whe e A e You? New
Yo k: Dial Books o Young Reade s.
Meisel, J.M. (2004) [2000]. Ea ly di e en ia ion
o languages in bilingual child en. Teoksessa L.
Wei ( oim.), The Bilingualism Reade , (s. 344–
369). Lon oo: Rou ledge.
Menyuk, P. & B isk, M. E. (2005). Language
De elopmen and Educa ion: Child en wi h Va-
ying Language Expe ience. Basings oke: Palg-
a e Macmillan.
Me anen, H. & Vaa ma, M. (2015). Ku oli sem-
monen poika, jolla oli sammakko – Kielellises i
yypillises i kehi yneiden 5- uo iaiden las en
ke on a aido . Logopedian p o g adu - u kiel-
ma. Tampe een yliopis o.
Meu e , R. F. I. & Allpo , A. (1999). Bilingual
Language Swi ching in Naming: Asymme ical
Cos s o Language Selec ion. Jou nal o Memo y
and Language, 40(1), 25–40.
Mo is, M. & Ko pijaakko-Huuhka, A-M. (2009).
Kaksikielis en anhempien kielen käy ö lapsel-
le suunna ussa puheessa: neljä apaus u kimus-
a. Puhe ja Kieli, 29, 15–25.
MOT, suu sanaki ja. (2015). (Kielikone Oy).
Saa a illa h ps://mo .kielikone. i/mo /u a/
ne mo .exe. Lue u 7.10.2015.
Nenonen, M. (2002). Idiomi ja leksikko: Lause-
keidiomien syn ak isia, seman isia ja mo ologi-
sia pii ei ä suomen kielessä. Joensuu: Joensuun
yliopis o.
Nicoladis, E. & Genesee, F. (1997). Language
De elopmen in P eschool Bilingual Child en.
Jou nal o Speech-Language Pa hology and Au-
diology, 21, 258–270.
Nicoladis,E., Rose, A. & Fou sha-S e enson, C.
(2010). Thinking o speaking and c oss-lin-
Kiel en älisiä aiku uksia
41
Se a ice, L. (2007). C oss-linguis ic in luence in
he in e p e a ion o anapho ic and ca apho ic
p onouns in English-I alian bilingual child en,
Bilingualism: Language and Cogni ion, 10,
225–238.
Sho e, S. (1992). Aspec s o a Sys emic-Func ional
G amma o Finnish. Sydney: Macqua ie Uni-
e si y.
Sil én, M. (2010). Lapsen kaksikielinen a hais-
kehi ys. Teoksessa P. Ko pilah i, O. Aal onen &
M. Laine ( oim.), Kieli ja Ai o , (s. 139–145).
Tu ku: Uni e si y o Tu ku.
Smolande , S., Kunna i, S. & Laasonen, M. (2016).
Näkökulmia kielellis en ai ojen a ioin iin ja
kielellisen aikeuden unnis amiseen monikie-
lisellä lapsella. Puhe ja Kieli, 36, 57–75.
Su an o, A. (2011). Leikki-ikäisen lapsen kielen-
käy ö ai ojen kehi äminen. Teoksessa S. Lou-
kusa & L. Paa ola ( oim.), Lapse kiel ä käy -
ämässä: p agmaa is en ai ojen kehi ys ja sen
häi iö . (s. 279–289). Jy äskylä: PS-Kus annus.
Su an o, A. (2012). Lapsi a inaa aken amassa:
Kielihäi iöis en las en ke on a aido ja niiden
kun ou uminen. Oulu: Oulun yliopis o.
Ve hoe en, L. (2010) [2004]. Bilingualism and
Na a i e Cons uc ion. Teoksessa S. S öm-
q is & L. Ve hoe en ( oim.), Rela ing E en s
in Na a i e Vol. 2: Typological and Con ex ual
Pe spec i es, (s. 435–454). Mahwah (N.J.): Law-
ence E lbaum.
VISK = Ison suomen kieliopin e kko e sio.
(2008). (pää oim. A. Hakulinen). Osoi eessa
h p://sc ip a.ko us. i/ isk/e usi u.php. Lue -
u 7.10.2015
Vygo ski, L. S. (1982) [1931]. Aja elu ja kieli. K.
Helkama ja A. Koski-Jännes (suom.). Espoo:
Weilin+Göös.
Wei, L. (2004) [2000]. Dimensions o bilingua-
lism. Teoksessa L. Wei ( oim.), The Bilingualism
Reade , (s. 3–25). Lon oo: Rou ledge.
Wein eich, U. (1963) [1953]. Languages in Con-
ac : indings and p oblems. Hague: Mou on.
Yip, V. & Ma hews, S. (2000). Syn ac ic T ans e
in a Can onese-English Bilingual Child. Bilin-
gualism: Language and Cogni ion, 3, 193–208.
Yip, V. & Ma hews, S. (2006). Assessing Lan-
guage Dominance in Bilingual Acquisi ion:
A Case o Mean Lengh U e ence. Language
Assessmen Qua e ly, 3, 97–116.
guis ic ans e in p eschool bilingual child en.
In e na ional Jou nal o Bilingual Educa ion
and Bilingualism, 13, 345–370.
Ox o d Language Dic iona ies Online. (2015).
(Ox o d Uni e si y P ess). Osoi eessa
h p://www.ox o ddic iona ies.com/. Lue u
7.10.2015
Pa adis, J. (2010). Bilingual Child en’s Acquisi-
ion o English Ve b Mo phology: E ec s o
Language Exposu e, S uc u e Complexi y, and
Task Type. Language Lea ning, 60, 651–680.
Place, S. & Ho , E. (2011). P ope ies o Dual
Language Exposu e ha In luence he 2-Yea -
Olds’ Bilingual P o iciency, Child De elopmen ,
82, 1834–1849.
Poplack, S., Wheele , S. & Wes wood, A. (1989).
Dis inguishing Language con ac phenomena.
Wo ld Englishes, 8, 389–406.
Rapo, M. (2012). Suomi ilman maahanmuu a-
jia. Osoi eessa h p://www.s a . i/a ikkeli /
2012/a _2012-03-12_008.h ml?s=1. Lue u
27.7.2014.
Riionheimo, H. (2010). Kiel en sulau uminen
suomen ja i on kon ak issa. Teoksessa Kai a-
palu, A., Muikku-We ne , P. & Seppe , M-M.
( oim.), Lähi õ dlusi. Lähi e ailuja 20, (s.
218–239). Tallinna: Ees i akennusdusling is-
ika ühid.
Ri chie, W. C. & Bha ia, T. K. (2013). Social and
Psychological Fac o s in Language Mixing.
Teoksessa T. K. Bha ia & W. C. Ri chie ( oim.),
The Handbook o Bilingualism and Mul ilin-
gualism (2. painos), (s. 745–769). Chiches e :
Wiley-Blackwell.
Roininen, H. (2014). Ve bien käy ö 6- ja 7- uo-
iaiden las en ke omuksissa. Ve aile a yhmä-
u kimus. Logopedian p o g adu - u kielma.
Tampe een yliopis o.
Saja aa a, K. (2006). Kon as ii inen analyysi,
ans e ja oisen kielen oppiminen. Teoksessa
A. Kai apalu & K. P uuli ( oim.), Lähi e ai-
luja 17, Jy äskylä S udies in Humani ies 53, (s.
9–25). Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o.
Sa inainen-Makkonen, T. & Kunna i, S. (2009).
Puheen, kielen ja kommunikoinnin kehi ys
lapsuudessa. Teoksessa O. Aal onen, R. Aulan-
ko, A. Ii onen, A. Klippi, M. Vainio ( oim.),
Puhu a ihminen: puhe ie eiden pe us ee , (s.
114–121). Helsinki: O a a.
Yo io, C. A. (1989). Idiomaci y as an indica o
o second language p o iciency. Teoksessa K.
Hyl ens am & L. K. Oble ( oim.), Bilingua-
lism Ac oss he Li espan, (s. 55–72). Camb idge:
Camb idge Uni e si y P ess.
CROSS-LINGUISTIC INFLUENCES IN THE FROG-STORY NARRATIONS OF
SIX-YEAR-OLD CHILDREN ACQUIRING FINNISH AND ENGLISH
Sonja Alan ie, Uni e si y o Tampe e
Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Uni e si y o Tampe e
Leena Ran ala, Uni e si y o Tampe e
This s udy desc ibes some o he linguis ic ea u es used by 11 six-yea -old bilingual
child en in a na a i e ask. All he child en spoke Finnish as hei i s language and
had begun o acqui e English a he la es a he age o ou . The objec i e o he s udy
was o disco e whe he and how he English language possibly in luenced he child en’s
linguis ic choices when elling a s o y in Finnish. This was pe o med by obse ing he
a ypical exp essions he bilingual child en p oduced in hei na a i es and u he by
compa ing hese exp essions o he language usage o monolingual six-yea old pee s
(n = 10) and monolingual i e-yea -olds (n = 12) in he same ask. Nea ly all bilingual
child en p oduced a ypical exp essions which ep esen ed mainly ei he 1) c oss-linguis ic
in e ac ion o 2) inaccu acies ha canno be aced o he in luence o English bu a e he e
a he conside ed o be connec ed o Finnish language acquisi ion. O e all, he bilingual
child en p oduced a ypical exp essions sligh ly mo e o en han he monolingual
child en. Based on he indings o c oss-linguis ic in e ac ion he bilingual child en used
some exp essions ha we e unique compa ed o he monolingual child en’s exp essions.
Howe e , some o he bilingual child en’s choices, which we e connec ed o Finnish
language acquisi ion, we e e y simila o hose o he i e-yea -old monolingual child en.
In ela ion o he clinical wo k o speech-language pa hologis s and u u e esea ch,
his s udy sugges s ha con ex and p ac ises in collec ing he da a may in luence he
suscep ibili y o c oss-linguis ic ea u es in na a i e discou se..
Keywo ds: bilingual child en, c oss-linguis ic in e ac ion, linguis ic choice, na a i e
language, sys emic- unc ional linguis ic heo y
Zu e Pea son, B. (2009). Child en wi h wo
languages. Teoksessa E. L. Ba in ( oim.), The
Camb idge Handbook o Child Language, (s.
379–398). New Yo k: Camb idge.