Englannin kielen vaikutuksia 6-vuotiaiden suomea ja englantia omaksuvien lasten sammakkotarinoissa

Puhe ja kieli, 37:1, 23–42 (2017) 23 Ki joi ajien yh eys iedo : Sonja Alan ie Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka Leena Ran ala Yh eiskun a ie eiden iedekun a/Logopedia Kale an ie 4, 33014 Tampe een yliopis o alan ie.sonja.e@s uden .u a. i anna-maija.ko pijaakko-huuhka@u a. i leena.m. an ala@u a. i ENGLANNIN KIELEN VAIKUTUKSIA KUUSIVUOTIAIDEN SUOMEA JA ENGLANTIA OMAKSUVIEN LASTEN SAMMAKKOTARINOISSA Sonja Alan ie, Tampe een yliopis o Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Tampe een yliopis o Leena Ran ala, Tampe een yliopis o Tu kimuksessa a kas el iin 11:n a haises i kaksikielisen 6- uo iaan lapsen kielenkäy öä suomeksi uo e ussa ku aki jake onnassa. Kaikkien las en ko ikieli oli suomi, minkä lisäksi he oli a omaksunee englan ia 0–4 uoden iäs ä läh ien. Ke omuksis a poimi ujen epä yypillis en ilmaisujen a ulla sel i e iin, mi en englannin kielen omaksuminen mahdollises i heijas ui las en kielellisiin alin oihin ja millaisia las en ilmaisu oli a e a uina yksikielis en ikä e okeiden (n = 10) ja uo a nuo empien las en (n = 12) ilmaisuihin. Lähes kaikki kaksikielise lapse uo i a jonkunlaisia epä yypillisiä ilmaisuja. Laa unsa pe us eella ne pys y iin jakamaan pääasiassa 1) englannin kielen aiku ukses a joh u iin ja 2) suomen kielen omaksumiseen lii y iin. Kiel en äliseen aiku ukseen lii y ien ha ain ojen pe us eella kaksikielise lapse uo i a osi ain hy in e ilaisia ilmaisuja kuin yksikielise lapse , ja suomen kielen no mis a poikkea ia ilmaisuja esiin yi kaikkiaan hieman useammalla kaksikielisellä kuin yksikielisellä lapsella. Jo kin kaksikielis en las en suomen kielen omaksumiseen lii y ä epä yypillise ilmaisu sen sijaan muis u i a hei ä uo a nuo empien e okkilas en alin oja. Tulos en pohdin a nos i esille, e ä u kimusympä is ö ja u kimuskäy än ee saa a a aiku aa kielen sii ymishe kkyy een, mikä kanna aa o aa kliinisessä yössä huomioon. A ainsana : kaksikielinen lapsi, ke o a kieli, kielellinen alin a, kiel en älinen aiku us, sys eemis- unk ionaalinen kieli eo ia 1 JOHDANTO Las en kaksikielisyys on maailmanlaajuises i a sin yleis ä (Kohne , 2010), ja kaksikie- lis en las en mää ä ulee kas amaan myös Suomessa en ises ään nykyisen maailman i- lan een aiheu aman maahanmuu on myö- ä. Kaksikieliseen kielen kehi ykseen lii yy usei a e i yispii ei ä. Ensinnäkin e a una yksikieliseen ikä o e iinsa kahden kielen ai- ku uspii issä kehi y ä lapsi omaksuu kahden e i kielen onologian, leksikon ja aken eel- lis en pii eiden lisäksi sen, mi en kieliä käy- e ään kul uu ises i asianmukaisilla a oilla (Genesee, Pa adis & C ago, 2004, s. 27; Ve - hoe en, 2010, s. 436). Toiseksi kiel en omak- sumis a mää i ää myös se, e ä kaksikielinen lapsi saa aa al is ua kullekin omaksumalleen 24 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala kielelle suh eellises i ähemmän kuin yksikie- linen lapsi ainoalle kielelleen (Pa adis, 2010). Lisäksi uo o aiku us ilan eiden laa u ja mää- ä aih ele a lapsen e i kiel en kohdalla sen mukaan, kenen kanssa ja millaisiin disku s- si ilan eisin lapsi pääsee osallis umaan (ks. Halliday, 1975, s. 5–6, 33; Leiwo, 1986, s. 70–72; Pa adis, 2010). Koska kaksikielisyys on monimuo ois a, siihen lii y ä e mis ö on ki jallisuudessa laajaa ja osal aan akiin uma on a (esim. Wei, 2004). Tässä a ikkelissa käy e ään sanaa kak- sikielinen ku aamaan lapsia, jo ka a i se a ja käy ä ä a jessaan kah a kiel ä. Kiel en äydellis ä hallin aa ai saman asoisia ai oja molemmissa kielissä kaksikielisyys ei edelly ä (ks. myös Sku nabb- Kangas, 1981, s. 89–90). Ta kemmin u kimukseen osallis unee kak- sikielise lapse on mää i el y a haises i kak- sikielisiksi1 (engl. dual language lea ne ), sillä heidän al is umisensa kummallekin kielelle on alkanu ennen leikki-iän pää ymis ä, ässä apauksessa ennen neljän uoden ikää (Gene- see ym., 2004, s. 218; Ko pilah i, 2007). Puhe e apeu ien näkökulmas a kaksikie- lisyys ja sen monimuo oisuus luo a e i yisiä aa imuksia asiakkaan aus ojen ja muiden hänen kielenkehi ykseensä ja -käy öönsä aiku a ien ekijöiden unnis amiseen ja a kkaan sel i ämiseen (Smolande , Kunna- i & Laasonen, 2016). Kaksikielis en las en yypillises ä kielenkehi ykses ä saa i si en poikkea an kielenkehi yksen pii eis ä on ki jallisuudessa saa a illa niukas i ie oa asi- an un ija yön ueksi (ks. Bedo e & Peña, 2008; Kohne , 2010). Tiedon puu e joh aa oisinaan siihen, e ä kaksikielisillä lapsilla yli- ai alidiagnosoidaan kielellisiä häi iöi ä, 1 Va hainen kaksikielisyys ka aa sekä samanaikaisen (simul aani) e ä pe äkkäisen (suksessii inen) kaksi- kielisyyden leikki-ikäisillä. Rajan e o näiden kahden yypin älillä ei ole ki jallisuudessa äysin kiis a on (ks. esim. A kkila, Smolande & Laasonen, 2013; Cos a & Sebas ián-Gallés, 2014; De Houwe , 2004). koska yypillisen kehi yksen pii ei ä ei un- nis e a ja luo e a a es auskeino puu u a (Smolande ym., 2016; Bedo e & Peña, 2008; Kohne , 2010). Kielellisen e i yis aikeuden iskiä kaksi- kielisyys ei nyky iedon mukaan lisää, mu a siihen lii yy yypillises i kielellis en ai o- jen epä asaisuus ja suu i yksilöllinen aih e- lu (A kkila, Smolande & Laasonen, 2013; Kohne , 2010). Useimmi en kaksikielisillä lapsilla oinen kielis ä on dominan i eli pa- emmin halli u (Dixon, Wu & Da aghmeh 2012). Kielenkehi ys ai omaksuminen oi olla myös hi aampaa joillain kielen osa-alu- eilla e a aessa yksikielisiin ikä o e eihin; esime kiksi kaksikielisen lapsen yksi äisen kielen sanas o saa aa olla suppeampi kuin yksikielisillä lapsilla. Sen sijaan yh eenlaske u kahden kielen sanas o on usein yh ä ka a a ai ka a ampi kuin yksikielisellä (Nicoladis, Rose & Fou sha-S e enson, 2010). Kielenkehi ykseen kuulu a niin yksi- kuin kaksikielisilläkin lapsilla kielen kehi ymiselle a anomaise aikuiskieles ä poikkea a pii - ee (ks. Kunna i & Sa inainen-Makkonen, 2012; Laalo, 2011). Tämän lisäksi kaksikie- lisen lapsen omaksu a a kiele aiku a a oisiinsa, mikä saa aa joh aa e ikoisiin ilmai- suihin (Nicoladis ym., 2010). 2 KIELTENVÄLINEN VAIKUTUS Kaksikielis en las en kielellisen uo on yksi e i yispii e on juu i se, e ä heidän osaaman- sa kiele aiku a a oinen oisiinsa (Ma ian & Kaushanskaya, 2007; ks. myös Kohne , 2010; Wein eich, 1963). Kiel en kon ak in aiheu amia seu auksia ei ole kui enkaan pys y y ielä mää i elemään ai luoki ele- maan yksiseli eises i (esim. Ho mann, 1991, s. 94–96; Saja aa a, 2006). Ku aamme ässä a ikkelissa kiel en uo o aiku uksen ilmen- ymiä ka o e millä kiel en älinen aiku us (engl. c oss-linguis ic in luences/in e ac ion) Kiel en älisiä aiku uksia 25 (ks. Kai apalu, 2005, s. 27–28, 30). Te mil- lä a koi amme yksinke ais e us i si ä, e ä yhden kielen elemen ejä uo e aan oisessa kielessä. Elemen i oi a olla onologisia, leksikaalisia, mo ologisia, mo osyn ak isia, syn ak isia ja seman isia (Genesee ym., 2004, s. 216; Ho mann, 1991, s. 95–101). Te mi kiel en älinen aiku us ka aa ässä a ikkelissa ki jallisuudessa nykyään usein oi- sis aan e i elly käsi ee lainaaminen (engl. bo owing), yhdis äminen (engl. mixing/code- mixing), kielen aih o (engl. code-swi ching) sekä sii o aiku us ai ans e ja in e e enssi (engl. ans e ja in e e ence) sekä mahdolli- se muu kahden kielen kon ak is a joh u a kielellise pii ee (ks. Ho mann, 1991, s. 94–117; Ma ian & Kaushanskaya, 2007). Kiel en älinen aiku us on yleis ä kaikenikäi- sillä usei a kieliä käy ä illä puhujilla, ja siihen aiku a a kiel en säännönmukaisuude sekä yksilöllise ja ilannekoh aise ekijä (Gene- see ym., 2004: 216; Wein eich, 1963, s. 1–6). Yh ääl ä puhujan kielenkehi yksen aihe ja oisaal a saa u e un kielellisen kompe enssin aso aiku a a kiel en älisen aiku uksen esiin ymiseen. Kiel en yhdis äminen ja kie- len aih o o a myös e i yises i sosiop agmaa - ises i ja yh eisöllisen ies innän näkökulmas- a ä kei ä (Richie & Bha ia, 2013). Kiel en yhdis ämis ä ja aih oa nimi äin sää ele ä paljol i sosiaalise ja ilmaisullise mo i aa o- i ku en keskus elukumppaneiden ooli , pu- heenaihee , u allisuuden unne ja yh eisön asen ee ai kielen s a us. Kiel en älise aiku ukse oi a olla sekä ie oisia e ä iedos ama omia alin oja. Nykyisen neu okogni ii isen käsi yksen mu- kaan kaksikielis en henkilöiden kaikki kiele o a aina ak i oi uneina (Linck, Hoshino & K oll, 2008). Useimmi en kaksikielinen henkilö pys yy kon olloimaan, mi en hän ai ojensa pui eissa kieliään käy ää (Cos a & Sebas ián-Gallés, 2014; ks. myös Ijalba, Oble & Chengappa, 2013). Kaksikieliseksi kehi y ien las en kielellisiin alin oihin ai- ku a a sekä lapsen oma kielikompe enssi e ä anhempien an ama malli. Yipin ja Ma - hewsin (2006) u kimuksessa syn ymäs ään as i kah a kiel ä omaksuneilla lapsilla (kiele : kan oninkiina ja englan i, N = 6, iän aih elu- äli 1;03–4;06) syn ak is en aken eiden o- de iin sii y än (engl. syn ac ic ans e ) lähes yksinomaan las en pa emmin halli semas a kiinan kieles ä heikommin halli uun englan- nin kieleen (Yip & Ma hews, 2006). Kiel- en yhdis äminen (code-mixing) oli sen sijaan epäsymme isempää, ja u kija ka soi a sen joh u an aikuis en mallis a käy ää englannin kielen sanoja kiinan seassa (ks. myös suomi- englan i-kaksikielis en pe heiden anhempi- en kielikas a uksen pe iaa eis a Mo is & Ko pijaakko-Huuhka, 2009). Myös omaksu a ien kiel en ypologia eli pe us akenne ja käy ön ominaisuude sekä se, mi en kiele lapsella yypillises i kehi y- ä , aiku a a siihen, minkälaisia seu auksia niiden keskinäinen kon ak i aiheu aa. Tie- ynlais en aken eiden sii yminen on kiinaa ja englan ia u kineiden Yippin ja Ma hew- sin (2000) mukaan ylipää ään mahdollis a kiel en keskinäisen e ilaisuuden uoksi, sillä samanlaisia pii ei ä ei ha ai a kaksikielisil- lä, joiden kielipa eina o a sukulaiskiele . Toisaal a kon ak oi ien kiel en ypologisen läheisyyden ja aken eellisen samankal ai- suuden on ha ai u joh a an unsaaseen kiel en äliseen aiku ukseen (Riionheimo, 2010). Englannin kielen aiku us a suomea puhu ien kaksikielis en las en alin oihin on u ki u melko ähän (esim. Halma i, 1997; Halma i, 1997, s. 35–36; Poplack, Wheele & Wes wood, 1989). Suomalais-ame ikkalais- en nuo iksi a u ien las en kielen aih oa ja yhdis ämis ä (code-swi ching) a kas ele assa seu an a u kimuksessa (kiele : ensikieli = suo- mi ja oinen kieli = englan i, N = 2) ha ai iin, e ä kielen aih o joh ui jonkin kielenkäy ö i- lan een sanas opuu eiden paikkaamises a ai 26 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala ilmaisullisis a a oi eis a (Halma i, 2005). Myös oisessa u kimuksessa (kiele : ensikieli = suomi ja oinen kieli = englan i, N = 2) kak- sikielise lapse aih oi a leikeissään kiel ä sen mukaan, puhui a ko he leikin hahmoina ai neu o eli a ko he leikkimises ä (Halma i & Smi h, 1994). Usean kielen aiku uspii issä kas amisella ja kahden kielen omaksumisella on siis ha ai - u ole an aiku uksia lapsen kielenkäy ö a- poihin ja - ai oihin. Kaksikielis en las en kie- lenkäy ön pii ei ä ei kui enkaan äl ämä ä osa a aina ulki a asianmukaises i a i a an u kimus iedon puu uessa. 3 TUTKIMUKSEN TARKOITUS Suomalais en puhe e apeu ien a e un- nis aa a anomaisella a alla monikieliseksi kehi y ä ja e i yis ukea ja kielellis ä kun ou- us a a i se a lapse on ko os unu e i yi- ses i si ä mukaa, kun maahanmuu o noin 20 uo a si en alkoi kiih yä (A kkila ym., 2013; Kohne , 2010; Rapo, 2012). Pä e ien a i- oin imene elmien kehi ämiseksi a i aan ie oa kaksikielis en suomen puhujien kie- lenkehi yksen ja -käy ön pii eis ä. Suomessa logopedinen kaksikielisyys u kimus on ielä niukkaa, ja kaksikielis en las en kielenkehi- yksen a ioin iin on kehi e y as a muu a- mia mene elmiä (Ko pilah i, 2010; ks. myös Chak abo y, 2015). Kansain älises ikin on u ki u lähinnä omaanisia ja ge maanisia kieliä (Chak abo y, 2015; Sil én, 2010, s. 142), mu a näiden u kimus en uloksia ei oida suo aan yleis ää suomea puhu iin kak- sikielisiin ihmisiin. Siksi kielikoh aiselle u - kimus yölle on sel ä a e. Tämän u kimuksen a oi eena oli a ioi- da, mi en kaksikielis en suomea ja englan ia puhu ien las en suomenkielisessä ke onnassa näkyi mahdollinen englannin kielen aiku us. Tu kimus nojau uu eo ee ises i sys eemis- unk ionaaliseen kieli eo iaan (Halliday, 1985) ja sosiaalisen kons uk i ismin mukai- seen aja eluun kielen oppimises a (Vygo sky, 1982). Sys eemis- unk ionaalisen kieli eo ian mukaan kukin kieli on kul uu isidonnainen me kkijä jes elmänsä, joka a joaa puhujalle pui ee me ki ys en uo amiseen (Halliday & Ma hiessen, 2004, s. 19–31; Sho e, 1992, s. 22–23). Kokonaisuudessaan kaksikielisen lapsen kielellinen esu ssi koos uu siis kah een jä jes elmään lii y is ä aidois a. Jä jes elmä kehi y ä ala i sosiaalisessa uo o aiku uk- sessa lapsen ha ai semien ja jä keilemien sään- nönmukaisuuksien kau a (ks. Laalo, 2011, s. 269–273; Vygo ski, 1982, 104, 185). Las en ilmauksia ku summe Hallidayn a- paan kielellisiksi alinnoiksi (Halliday, 1985, s. xx ii). Te millä ii a aan siihen, e ä puhuja ali see joko ie oises i ai iedos ama aan a- an ilmais a asioi a aina sekä kielellis en ai- ojensa e ä kielen käy ö ilan een mukaises i (Halliday, 1973, s. 48–58). Tu kimuksessa ole imme, e ä kaksikielis en las en alin- noissa näkyisi ke on adisku ssissa juu i heille ominaisia apoja o eu aa omaksumiensa kie- lisys eemien me ki yspo en iaaleja (ks. Halli- day, 1985, s. xxix–xxx; Sho e, 1992, s. 21–24). Ta kas elemme u kimuksessa ain kaksi- kielis en las en niin sano us i epä yypillisiä ilmaisuja, mu a emme käsi ele nii ä uo- o aiku uksen ai kielen hallinnan kannal a huonoina alin oina ai i heinä. Tu kimme kielen aiku us a oiseen epä yypillis en il- maus en kau a yksinke aises i siksi, e ä se oli ällä a alla e a ain helpompi ha ai a ja pe us ella. Kiel en älinen uo o aiku ushan uo aa myös a anomaisia ai niin sano us i oikeellisia ilmaisuja ja e i kiele oi a ukea ois ensa kehi ymis ä monin a oin (Cum- mins, 2001; Kai apalu, 2005; Nicoladis ym., 2010)2. 2 Kiel en älinen aiku us jae aan usein ki jallisuudes- sa posi ii iseen ja nega ii iseen aiku ukseen (ks. esim. Kai apalu, 2005: 24–38). Kiel en älisiä aiku uksia 27 4 AINEISTO JA MENETELMÄT Tu ki a a Tu kimuksessa oli mukana 11 las a Tampe- een seudun englanninkielisis ä esikouluis a.3 Ope aja ali si a u kimuksiin lapsia, jo ka käy i ä a jessaan sekä suomea e ä englan- ia ja jo ka pys yi ä ope ajan a ion mukaan uo amaan ke o aa kiel ä. Lapsilla ei ollu ode u kielellisiä häi iöi ä, ei ä kä he ollee puhe e apeu is en pal eluiden pii issä.4 Las en anhemmil a pyyde iin ki jallinen suos umus u kimukseen osallis umises a, ja he äy i ä lomakkeen lapsen kielenkehi yk- ses ä ja -käy ös ä. 5 Las en äidin ai molempien anhempien äidinkieli oli suomi. Yhdenkään lapsen an- hemman äidinkieli ei ollu englan i, ei ä kä lapse ollee omaksunee oisen anhemman kiel ä sen ollessa muu kuin suomi. Suu in osa lapsis a oli alkanu al is ua englannille mennessään englanninkieliseen päi äko iin Suomessa ai muu aessaan ulkomaille. Mu- kana oli yksi lapsi, joka oli alkanu omaksua englan ia ko onaan syn ymäs ään as i. Hän kui enkin muis u i mui a u kimukseen o e uja kaksikielisiä lapsia siksi, e ä äidin puhumalla kielellä eli ässä suomella oidaan joidenkin u kimus en mukaan ka soa ole an a sinkin a haislapsuudessa isän kiel ä ah- empi aiku us kielenkehi ykseen (Place & Ho , 2011). Lapsis a sei semän oli poikia ja neljä y öjä (iän aih elu äli 6;0–6;9) ( aulukko 1). Tu - kimushe kellä kaikki lapse käy i ä ko o- 3 Kaksikielise lapse kuului a kaksikielis en las en e bien käy öä ku anneen p o g adu – u kimuksen u ki a ien joukkoon (Alan ie, 2014) 4 Kaksikielisiä lapsia ai e okkeja ei ole u kimus a a en es a u s anda doiduin logopedisin es ein. 5 Alkupe äinen kyselylomake on Anne Su annon (2012) laa ima. Si ä o a so el anee u kimuksessaan E iksson ja Rajala (2014), ja si ä on muoka u edelleen muu amin kaksikielisyy ä käsi ele in kysymyksin. naan ainakin suomea ja esikoulussa englan ia. Usein las en ke o iin käy ä än englan ia joissakin ilan eissa myös ko ona. Taulukossa 1 ah immaksi me ki y kieli oli anhemman a io sii ä, mikä on lapsen pa hai en osaama kieli. Tu ki a is a käy e ään unnis e a, jossa CG ii aa y öön ja CB poikaan (C = child, G/B = gi l/boy). Kaksikielis en las en e okkeina oimi 22 suomenkielis ä las a, jo ka oli a osallis- unee Tampe een yliopis on logopedian oppiaineessa eh yihin las en ke on aa kos- ke iin u kimuksiin. Ve okeiksi ali iin kaksikielis en las en kanssa samanikäis en las en lisäksi uo a nuo empia, sillä on esi e - y, e ä kahden kielen omaksuminen saa aa hidas aa kielenkehi ys ä joillakin kielen osa- alueilla (A kkila ym., 2013). Ve okkilapsis a kuusi y öä ja neljä poikaa oli kuusi uo i- ai a (iän aih elu äli 6;4–6;11) (ks. lapsis a ie oja a kemmin E iksson & Rajala, 2014; Roininen, 2014). Viisi uo iai a ali iin 12 ja heis ä puole oli y öjä ja puole poikia (iän aih elu äli 5;1–5;9) (ks. lapsis a ie oja a kemmin Me anen & Vaa ma, 2015). Ve - okeille anne iin unnis ee seu aa as i: L = yksikielinen lapsi, T/P = y ö/poika, K/V = kuusi-/ iisi uo ias ja nume o. 28 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala Taulukko 1. Kaksikielis en kuusi uo iaiden las en aus a iedo . Lapsi Ikä L1 (0) L2 (omak- sumisen alkamisikä) Vanhempien äidinkiele ja yh einen kieli Missä käy ää suomea? Missä käy ää englan ia? Vah in kieli Asunu ulko- mailla CG2 6;8 suomi (isä puhunu myös a abiaa) englan i (3); a sinaises i as a päi äkodissa äi i: suomi isä: a abia yh einen kieli: englan i ko ona äidin ja sisa us en kanssa päi äkodissa ja ko ona isän ja sisa us en kanssa suomi ehkä hieman ei CB3 6;7 suomi englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa ja ko ona suomi kyllä CB4 6;4 suomi englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa suomi kyllä CB6 6;3 suomi englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa ja ko ona suomi kyllä CG8 6;1 suomi englan i (4) suomi ko ona päi äkodissa ja ko ona suomi kyllä CB9 6;7 suomi englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa ja ko ona suomi kyllä CG10 6;7 suomi englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa ja ko ona suomi kyllä CG12 6;7 suomi englan i (2) suomi ko ona päi äkodissa suomi ei CB16 6;0 suomi englan i (2) suomi ko ona päi äkodissa ja ko ona suomi ällä he kellä kyllä CB18 6;9 suomi uo si (1;1–2;6); englan i (3) suomi ko ona päi äkodissa suomi ja englan i ehkä yh ä ah a kyllä CB20 6;4 suomi ja englan i - äi i: suomi isä: amha a, yh eise kiele englan i ja suomi ko ona päi ä- kodissa ja ko ona suomi ehkä hieman ei C = kaksikielinen lapsi (child), G = y ö (gi l), B = poika (boy), L1 = syn ymäs ä as i omaksu u eli ensikieli, L2 = oisena omaksu u kieli Kiel en älisiä aiku uksia 29 Aineis onke uu ja analyysi Tu kimuksen ke on ama e iaalina käy e - iin sammakko a inaa (F og, whe e a e you? Maye , 1969), joka on ke onnan u kimuk- sissa usein hyödynne y eks i ön ku asa ja (esim. Be man & Slobin, 1994; Su an o, 2012). Ve okkilas en sammakko a ina saa iin almiina li e aa eina. Kaksikielise lapse ohjeis e iin ke omaan ki jas a a kas- i ja omin sanoin a ina ensin englanniksi ja he i sen pe ään suomeksi6. Ke on a ilan ee nauhoi e iin ja li e oi iin.7 , 8 Lopullisena u - ki a ana kieliaineis ona oli las en käy ämä ilmaisu ke omuksessa sekä las en kysymyk- se ja kommen i u kijalle eh ä än aikana, sillä esime kiksi kielen aih oa oi apah ua puheen yylin ai a oi een aih umisen yh- eydessä (Halma i, 2005; Halma i & Smi h, 1994). Tu kimuksen analyysi oli pääasiassa laadul- lis a. Aluksi kaksikielis en las en suomenkie- lisis ä ke omuksis a poimi iin ilmaukse , jo ka a ioi iin jollakin a alla epä yypil- lisiksi ai i heellisiksi. Epä yypillisyyden mää i elemiseksi las en alin oja e a iin nykysuomessa ku a uihin säännönmukai- suuksiin, ku en ehdään usein myös ie aan kielen oppimisen ja älikielen (engl. second language lea ning ja in e language) u kimuk- sissa i heanalyysin pe iaa eiden mukaises i (ks. i heanalyysi Aal o ym., 1997; Co de , 1981, s. 37). Epä yypillisyydellä ii a aan ässä siihen, e ä ilmaisu ei ole suomalaisessa kielikul uu issa a anomainen eikä as aa ai- 6 Kielijä jes ys on ollu alkupe äiseen u kimukseen lii y ä (Alan ie, 2014) me odologinen alin a, jolla on py i y a mis amaan englanninkielen aineis on saami- nen. Kielijä jes ys ja ohjeis us o a ollee kaikille lapsille sama . 7 Aineis onke uu ja li e oin i on ku a u a kemmin p o g adu – u kielmissa Alan ie (2014) ja (2015) 8 Kaksikielis en las en a inali e aa i o a pyyde ä- issä ki joi ajal a. Ve okkilas en li e aa eis a kysely osoi e aan Tampe een yliopis on logopedian oppiainee- seen. kuiskielessä ku a uja ilmaisu apoja. Py imme unnis amaan suomen kielen puhekielisyyde , mu eilmaisu sekä i seko jaukse , jo a nii ä ei ulki aisi epä yypillisiksi ilmaisuiksi. Sel- äs i keskenjäänei ä ja epäsel iä puhunnoksia ei analysoi u lainkaan. Jos epä yypillinen suomenkielinen ilmaisu as asi lapsen i sensä uo amaa englanninkie- lis ä ilmaisua, se luoki el iin kiel en älises ä aiku ukses a joh u aksi. Kaikkia ole e us i englannin kielen aiku us a sisäl ä iä ilma- uksia e a iin myös e okkilas en apaan ilmais a sama a inan apah uma (ks. myös Yip ja Ma hews, 2000). Kaksikielis en las en ilmaukse , joissa englannin kielen aiku us oi iin ha ai a, luoki el iin kielellisen osa- alueensa mukaan ( aulukko 2). Ne kaksikielis en las en poikkea a ilmai- su , jo ka ei ä aiku anee sopi an englan- nin kielen aiku ukses a joh u iksi, luoki- el iin e ikseen ( aulukko 3). Nämä ilmaisu mää i el iin ässä u kimuksessa suomen kielen omaksumiseen lii y iksi eli sellaisiksi, joi a lapse oi a uo aa kehi yessään koh i aikuismaisia akiin unei a muo oja, oli a pa he si en yksi- ai kaksikielisiä (ks. esim. Laa- lo, 2011; 121–142). Poikkeamia a kas el iin sekä kaksikielis en e ä yksikielis en las en ai- neis ossa. Tässä luoki uksessa ei a kas el u lainkaan las en ään eis öä. Analyysin eliabili ee ia a mis e iin mahdollisimman ajan asais en desk ip ii- is en sanaki ja- ja kielioppiläh eiden a ulla (Kieli oimis on sanaki ja, 2015; Ox o d Lan- guage Dic iona ies Online [ äs edes OLDO, 2015] ja MOT-suu sanaki ja, 2015 ja VISK- e kkokielioppi, 2015). Useissa yksi äis apa- uksissa konsul oi iin myös logopedian sekä suomen kielen ja englannin kielen asian un- ijoi a. 30 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala Taulukko 2. Kiel en älises ä aiku ukses a joh u ien epä yypillis en ilmauksien luoka ja niiden ilmeneminen lapsen kielellisessä alinnassa. KIELTENVÄLINEN VAIKUTUS ILMENEMINEN VALINNASSA Ään eis ö Lapsi uo aa englannille yypillisiä ään ei ä suomeksi ke oessaan Sanas o Lapsi uo aa yksi äisen englanninkielisen sanan muu oin suomenkielisessä ilmauksessa Pidemmä ilmaukse Lapsi uo aa pidemmän ilmaisun englanniksi suomeksi suo i e a an eh ä än aikana lausumansisäises i ai lausumien älises i eli lapsi aih aa älillä kiel ä Mo ologia, syn aksi ai mo osyn aksi Lapsi uo aa englannin kielessä ole aa akenne a muis u a an aken een ai englannin kieles ä johde un aken een, mu a käy ää suomenkielis ä sanas oa. Idiomaa inen ilmaus* Lapsen ilmaus muis u aa jo akin englanninkielis ä idiomaa is a eli kon en ionaalis a ilmaisu apaa. Ilmaus ei äl ämä ä ole suomeksi aken eel aan huono ai asiayh eydessään käsi ämä ön. Täs ä huolima a ilmaus on kul uu ikon eks issaan epä yypillinen, eli suomen kieles ä löy yisi jokin akiin uneempi apa ilmais a asia. Sanas o on suomenkielis ä. Muu Englannin kielen aiku us on jo enkin ha ai a issa kielellisessä alinnassa, mu a apaus ei so i yllä ole iin luokkiin ai ilmaisu a as a löy yy ain yksi äinen esime kki * Idiomaa isilla ilmauksilla (idiom) a koi amme luoki elussamme kaikenlaisia kielellisiä ki ey ymiä eli ilmaisu apoja, jo ka o a ominaisia jollekin ie ylle kielelle, kansalle ai yhmälle (Nenonen, 2002; OLDO, 2015). Taulukko 3. Kiel en älises ä aiku ukses a joh uma omien epä yypillis en ilmaus en luoka ja niiden ilmeneminen lapsen kielellisessä alinnassa. EPÄTYYPILLINEN ILMAUS TAI VIRHE ILMENEMINEN VALINNASSA Ään eis ö Ei a kas elussa Sanas o Lapsi uo aa ää iä sanoja ai muodos aa ”omia sanoja” eli uudissanoja Mo ologia, syn aksi ai mo osyn aksi Lapsen sana asoinen mo ologia ai lause asoinen syn aksi ai mo osyn aksi on poikkea aa Idiomaa inen ilmaus Lapsen ilmaisu apa saa aa olla kon eks issaan ymmä e ä ä, mu a suomen kieles ä löy yisi jokin akiin uneempi apa ilmais a asia Muu Ilmaus ei so i yllä esi e yihin luokkiin ai on e i yisen ulkinnan a ainen Kiel en älisiä aiku uksia 31 5 TULOKSET Kaikkien a kas elemiemme yhmien lapse uo i a ke omuksissaan jonkinlaisia epä- yypillisiä ilmauksia. Epä yypillis en ilmaus- en mää ä aih eli lapses a oiseen suu es i, jo en niiden laskeminen yhmä asolla ei ol- lu mielekäs ä. Sen sijaan on laske u, kuinka monella lapsella ilmauksia esiin yi ylipää ään. Epä yypillise ilmaukse oli a jonkin e an yleisempiä kaksikielisillä (10:llä 11:s a) kuin yksikielisillä ikä e okeilla (6/10) ai uo a nuo emmilla lapsilla (9/12). Kaksikielis en las en uo ama suomenkielise epä yy- pillise ilmaisu oli a kahden yyppisiä: 1) kielellisissä alinnoissa näkyi kiel en älinen aiku us ja 2) kielellisissä alinnoissa ei näky- ny kiel en älis ä aiku us a, aan epä yypil- lisyyksien ka so iin lii y än suomen kielen omaksumiseen. Aineis os a löy yi myös ilma- uksia, jo ka mahdollises i 3) edus i a sekä kiel en älis ä aiku us a e ä suomen kielen omaksumisp osessiin lii y iä muo oja, ai nii ä oli aikea e o aa oisis aan. Kiel en ä- lisen aiku uksen aiheu amiksi ulki uja il- maisuja oli suu immalla osalla kaksikielisis ä lapsis a (7/11) samoin kuin englannin kielen aiku ukses a joh uma omia (8/11). Englanninkielis en ään eiden, sanojen ja pidempien ilmaus en sii yminen suomeen Kaksikielise lapse oli a omaksunee ensi- kielenään suomea, eikä englannin kieli ollu kuulon a aisen a kas elun pe us eella ai- ku anu las en ään eisiin ai aksen iin. Yh- dellä lapsella englan i aiku i ha ai a as i kui enkin suomen kielen epä öin iään eisiin (esime kki 1). Esime kki 1: Aamm CG8: olipake anpoikajakoi aja  si e(.)myösa:m:(.) oi:  sammakko Ty ö käy i samaa englannin kielelle yy- pillis ä epä öin iäänne ä (OLDO, 2015) johdonmukaises i sekä suomenkielisessä e ä englanninkielisessä ke onnassaan: and hen (.) um he cup b oke.9 Yksikielise lapse puo- les aan saa oi a ilmais a epä öin iään suo- malaiskul uu ille hy in ominaisella a alla, ku en kuusi uo ias y ö LTK3 ässä: öö o- oli- pa ke an poika jolla oli öö sammakko (VISK, 2015, § 1004). Englan ia yhdis yi suomeen myös sana a- solla, kun lapsi haki oises a kieles ä ukea ku ailu a koi ukseen. Kaksi poikaa uo i englannin kielelle yypillisen onoma opoee - isen ilmauksen elä öi ääkseen a inan ääni- maailmaa (esime kki 2). Esime kki 2: Splash! CB4: jasi ensi ensepoika ippu  (.)jasplash CB20:pu osi(.)pu -pudo imeidä ja  (.)sieläoliisosplash Poja käy i ä samaa ilmaus a myös eng- lanniksi ke oessaaan: an’ den he (.) go+in+de wa e an’ plash (CB4); boy and do:g ell down (.) in wi h a big splash (CB20). Vaikka e een pu oamises a syn y ää ään ä ku aa a sana oli myös suomalaisessa kon eks issa ilmai- su oimainen, se ei ole kielellemme yypilli- nen. Yksikielise lapse uo i a kin saman asiasisällön oisin: si en uli k- kuulu loiskiks (LPK2); hi i ipu i pojan ja koi an sinne [...] e een ja si en sinne loiskah i (LTV7); si en he molskah i a e een (LTK1). 9 Huom. kiel en e ilaisen o og a ian uoksi epä öin i- ään een ki joi usasu aih elee, aikka ään ämys on sama 38 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala is öön yleisemminkin (Lau an o, suullinen iedonan o 21.8.2015). Lisäksi lähipii in ai- kuis en ja muiden las en malli oi a aiku - aa lapsen kieleen (ks. Ko pilah i, 2010; Yip & Ma hews, 2006). Koska kaksikieliselle kehi ykselle on a- allis a, e ä aido jakau u a epä asaises i ensinnäkin e i kiel en kesken mu a myös käy ö a koi uksen ja -kon eks in mukaan (A kkila ym., 2013), olisi kielellis ä uo oa pe us el ua u kia e ilaisissa disku sseissa. Olennainen a kkailun kohde olisi a kinen keskus elu ilanne, sillä myös kul uu is en pii eiden iede ään näky än ke onnan li- säksi e i yises i keskus elussa (Menyuk & B isk, 2005, s. 49–51). Puhe e apeu isessa a ioinnissa asiakkaan ai oja ulee lisäksi peila a ämän ikä ason ja elämän ilan een mukaisiin ies in ä a peisiin (esim. Su an o, 2011). Valin oja olisikin syy ä u kia kielen e i eh ä ien äy ymisen näkökulmas a (Hal- liday 1975; ks. myös Ko pijaakko-Huuhka, 2011). Lisäksi ha ain ojen ekeminen las en molemmis a kielis ä olisi ä keää siksi, e ä puhe e apeu ien ulisi kliinisessä yössään py kiä a ioimaan lapsen kummankin kielen käy ämis ä ja asoa (A kkila ym., 2013). Pu- he e apeu in a ioon ohjau u a Suomessa ällä he kellä e i yises i sellaise ie askielise lapse , jo ka al is u a kielellemme mennes- sään päi ähoi oon 1–3- uo iaina ai an- hempina. Kliinisen yön aus aksi u kimus a kai a aisiin näiden las en osal a kii eellises i (A kkila ym., 2013). 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Tämän u kimuksen ulos en mukaan kah- den kielen aiku uspii issä kas aminen näkyy kuusi uo iaiden las en kielellisessä uo ossa. Suomenkielisessä ke onnassa esiin y ien epä yypillis en alin ojen aus alla on mah- dollises i ainakin kaksi ekijää: kielispesi i englannin aiku us suomeen ja suomen kielen omaksumisp osessin pii ee . Taus a aiku a- jien e o aminen oisis aan ei ole yksinke ais- a, ja ne luul a as i ni ou u a kin oinen oi- siinsa. Myöskään muiden aus a ekijöiden ai lipsahdus en mahdollisuu a ei oida äysin si uu aa. Yleis e ä ien ulos en saamiseksi kaksikielis en las en kielenkäy öä ulisi u - kia suu emmilla o oksilla, laajemmilla aineis- oilla ja aih ele issa disku sseissa sekä oisella a alla o eu e uissa u kimusase elmissa. Ha ain ojen pe us eella oi aneen ole aa, e ä kaksikielise lapse uo a a osi ain e ilaisia ja ehkä jopa enemmän epä yypillisiä ilmaisuja kuin yksikielise lapse . Jo kin kak- sikielis en las en suomen kielen omaksumi- seen lii y ä epä yypillise ilmaisu sen sijaan näy i ä muis u a an hei ä nuo empien e - okkilas en alin oja. Näihin seikkoihin olisi hy ä kiinni ää huomio a kaksikielis en las en kielellisiä ai oja a ioi aessa. Puhe e apeu in kliinis ä yö ä aja ellen ämän u kimuksen yh eydessä esille noussei a mui a ä kei ä pohdinnan koh ei a o a u kimusympä is- ön sekä u kimuskäy än eiden mahdollinen yh eys kiel en älisen aiku uksen esiin ymis- he kkyy een. KIITOKSET Tahdomme esi ää kii oksemme u kimuk- seen osallis uneille lapsille ja heidän pe heil- leen sekä päi äko ien henkilökunnalle. Kii- okse analyysikonsul aa iois a Y jö Lau an- nolle (HY), suomen kiel ä opiskelleelle asian- un ija yhmälle, englannin kielen ope ajalle Vee a Pe e ille sekä Tampe een logopedian henkilökunnalle ja luku uonna 2014–15 g aduseminaa iin osallis uneille opiskelijoil- le - heis ä muu amille e i yises i. Lisäksi kii- ämme a ikkelin a ioi sijoi a a okkaas a palau ees a ja asian un e is a neu ois a. Kiel en älisiä aiku uksia 39 LÄHTEET Aal o, E, La omaa, S. & Suni, M. (1997). Suomi oisena ja ie aana kielenä – u ki ua ja keskus- el ua. Vi i äjä, 101, 530–562. Alan ie, S. (2014). Ve b Usage in he Na a i es o Six-Yea -Old Bilingual Child en. Englan ilaisen ilologian p o g adu - u kielma. Tampe een yli- opis o. Alan ie, S. (2015). “Yhden ke an oli poika”: sii o aiku uksia ke o an kielen alin oihin kuusi uo iailla suomea ja englan ia omaksu il- la lapsilla. Logopedian p o g adu - u kielma. Tampe een yliopis o. A kkila, E., Smolande , S. & Laasonen, M. (2013). Monikielisyys ja kielellinen e i yis aikeus. Duo- decim, 129, 200–207. Bedo e, L. M. & Peña, E. D. (2008). Assessmen o Bilingual Child en o Iden i ica ion o Language Impai men : Cu en Findings and Implica ions o P ac ice. The In e na ional Jou nal o Bilingual Educa ion and Bilingual- ism, 11, 1–29. Bialys ok, E. (2001). Bilingualism in de elopmen : Language Li e acy and cogni ion. New Yo k: Camb idge Uni e si y P ess. Chak abo y, R. (2015). An O e iew o Re- sea ch in Bilingualism: Publica ion Reco ds and Global Needs. Pe spec i es on Global Issues in Communica ion Sciences and Rela ed Diso - de s, 5, 67–74. Cos a, A. & Sebas ián-Gallés, N. (2014). How Does he Bilingual Expe ience Sculp he B ain? Na u e Re iews Neu oscience, 15, 336–345. Cummins, J. (2001). Bilingual Child en’s Mo he Tongue: Why is i impo an o educa ion? Sp og o um, 7(19), 15–20. De Houwe , A. (2004) [1995]. Bilingual lan- guage acquisi ion. Teoksessa P. Flec che & B. MacWhinney ( oim.), The Handbook o Child Language, (s. 219–250). Ox o d: Blackwell Dixon, L. Q., Wu, S. & Da aghmeh, A. (2012). P o iles in Bilingualism: Fac o s In luencing Kinde ga ne s’ Language P o iciency. Ea ly Childhood Educa ion Jou nal, 40, 25–34. E iksson, P. & Rajala, E. (2014). Mi en kielellis- es i yypillises i kehi ynee 6–7- uo iaa lapse uo a a ja ymmä ä ä sammakko a inan? Alus a a ikäno mi . Logopedian p o g adu - u kielma. Tampe een yliopis o. Gawli zek-Maiwald, I., & T acy, R. (1996). Bilin- gual Boo s apping. Linguis ics, 34, 901–926. Genesee, F., Pa adis, J. & C ago, M. (2004). Dual Language De elopmen and diso de s: A Hand- book on Bilingualism & Second Language Lea n- ing. Bal imo e: Paul H. B ookes Publishing Co. Gollan, T. & Acenas, L.(2004). Wha is a TOT? Cogna e and ansla ion e ec s on ip-o - he- ongue s a es in Spanish-English and Tagalog- English bilinguals. Jou nal o Expe imen al Psychology: Lea ning, Memo y and Cogni ion, 30, 246–269. Hakulinen, A., Kauppinen, A., Leiwo, M., Pau- nonen, H., Räikkälä, A., Saukkonen, P., … Alho, I. (2004). Kieli ja sen kieliopi (5. painos). Hel- sinki: Edi a P ima Oy. Halliday, M. A. K. (1973). Explo a ions in he Func ions o Language. Lon oo: A nold. Halliday, M. A. K. (1975). Lea ning How o Mean: Explo a ions in he De elopmen o Lan- guage. Lon oo: A nold. Halliday, M.A.K. (1978) Language as Social Semi- o ic: The Social In e p e a ion o Language and Meaning. Edwa d A nold: London. Halliday, M. A. K. & Ma hiessen, C. M. I. M. (2004). An In oduc ion o Func ional G am- ma . 3. painos. Lon oo: A nold. Halma i, H. (1997). Go e nmen and codeswi ch- ing explaining Ame ican Finnish. Philadelphia: J. Benjamins. Halma i, H. (2005). ”I’m o ge ing bo h”: L1 main enance and codeswi ching in Finnish- English language con ac . In e na ional Jou nal o Bilingualism, 9, 397–433. Halma i, H. & Smi h, W. (1994). Code-swi ch- ing and egis e shi : E idence om Finnish- English child bilingual con e sa ion. Jou nal o P agma ics, 21, 427–445. Ho mann, C. (1991). An In oduc ion o Bilin- gualism. Lon oo: Longman. Ijalba, E., Oble , L. & Chengappa, S. (2013). Bilingual Aphasia: Theo e ical and Clinical Conside a ions. Teoksessa T. K. Bha ia & W. C. Ri chie ( oim.), The Handbook o Bilingual- ism and Mul ilingualism (2. painos), (s. 61–83). Chiches e : Wiley-Blackwell. I ano a, I. & Cos a, A. (2008). Does bilingual- ism hampe lexical access in speech p oduc ion? Ac a Psychologica, 127, 277–288. 40 Sonja Alan ie, Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Leena Ran ala Kai apalu, A. (2005). Lähdekieli kielenoppimisen apuna. Jy äskylä: Jy äskylä s udies in Humani- ies 44. Kieli oimis on sanaki ja. (2015). (Ko imais en kiel en keskus ja Kielikone Oy). Osoi eessa h p://www.kieli oimis onsanaki ja. i/. Lue - u 31.5.2015. Koda, K. (2008) Impac s o p io li e acy expe i- ence on second language lea ning o ead. Teok- sessa K. Koda & A.M. Zehle ( oim.), Lea ning o ead ac oss languages; C oss-linguis ic ela ion- ships in i s - and second language li e acy de e- lopmen , (s. 68–96). New Yo k: Rou ledge. Kohne , K. (2010). Bilingual child en wi h p i- ma y language impai men : Issues, e idence and implica ions o clinical ac ions. Jou nal o Com- munica ion Diso de s, 43, 456–473. Ko pijaakko-Huuhka, A-M. (2011). Kielenkäy - ö eh ä ien a ioinnin suun a ii oja. Teoksessa S. Loukusa & L. Paa ola ( oim.), Lapse kiel ä käy ämässä: p agmaa is en ai ojen kehi ys ja sen häi iö , (s. 211–228). Jy äskylä: PS-kus annus. Ko pilah i, P. (2007). Lapsen mone ei i kaksi- kieliseksi – haas ei a ja mahdollisuuksia. Teok- sessa S. La omaa ( oim.), Oma kieli kullan kallis. Opas oman äidinkielen ope ukseen, (s. 26–35). Helsinki: Ope ushalli us. Ko pilah i, P. (2010). Kaksikielisyys ja kielihäi iö . Teoksessa P. Ko pilah i, O. Aal onen & M. Lai- ne ( oim.), Kieli ja Ai o , (s. 146–151). Tu ku: Tu un Yliopis o. Kunna i, S. & Sa inainen-Makkonen, T. (2012). Ään eellinen kehi ys ja sen kaude . Teoksessa S. Kunna i & T. Sa inainen Makkonen ( oim.), Pien en sana : las en ään eellinen kehi ys, (s. 65–68). Jy äskylä: PS-Kus annus. Lau an o, Y. (1997). Ensi askelei a paikallissijojen käy öön: espanjankielis en suomenoppijoiden sisä- ja ulkopaikallissija konsep uaalisen se- man iikan näkökulmas a. Helsinki: Helsingin yliopis on suomen kielen lai os. Lau an o, Y. (2015). Suullinen iedonan o. 21.8.2015. Leiwo, M. (1986). Lapsen kielen kehi ys (2. pai- nos). Helsinki: Gaudeamus. Leppänen, S., Pi känen-Huh a, A., Nikula, T., Ky ölä,S., Tö mäkangas, T., Nissinen, K., … Jousmäki, H. (2009). Kansallinen kysely u ki- mus englanninkieles ä Suomessa: käy ö, me ki- ys ja asen ee . Jy äskylä: Jy äskylän Yliopis o. Linck, J. A., Hoshino, N. & K oll, J.K. (2008). C oss-language lexical p ocesses and inhibi o- y con ol. The Men al Lexicon, 3, 349 –374. Linds ombe g, S. (2010). English P eposi ions Explained. Philadelphia: John Benjamins B. V. Long, S. (2014). A possible explana ion o he eme gence o quo a i e “like” in Ame ican Eng- lish. Osoi eessa: h ps:// echna e basc ip a. wo dp ess.com/2014/04/28/a-possible- explana ion- o - he-eme gence-o -quo a i e- like-in-ame ican-english/. Lue u: 4.7.2015. Ma ian, V. & Kaushanskaya, M. (2007). C oss- linguis ic ans e and bo owing in bilinguals. Applied Psycholinguis ics, 28, 369–390. Maye , M. (1969). F og, Whe e A e You? New Yo k: Dial Books o Young Reade s. Meisel, J.M. (2004) [2000]. Ea ly di e en ia ion o languages in bilingual child en. Teoksessa L. Wei ( oim.), The Bilingualism Reade , (s. 344– 369). Lon oo: Rou ledge. Menyuk, P. & B isk, M. E. (2005). Language De elopmen and Educa ion: Child en wi h Va- ying Language Expe ience. Basings oke: Palg- a e Macmillan. Me anen, H. & Vaa ma, M. (2015). Ku oli sem- monen poika, jolla oli sammakko – Kielellises i yypillises i kehi yneiden 5- uo iaiden las en ke on a aido . Logopedian p o g adu - u kiel- ma. Tampe een yliopis o. Meu e , R. F. I. & Allpo , A. (1999). Bilingual Language Swi ching in Naming: Asymme ical Cos s o Language Selec ion. Jou nal o Memo y and Language, 40(1), 25–40. Mo is, M. & Ko pijaakko-Huuhka, A-M. (2009). Kaksikielis en anhempien kielen käy ö lapsel- le suunna ussa puheessa: neljä apaus u kimus- a. Puhe ja Kieli, 29, 15–25. MOT, suu sanaki ja. (2015). (Kielikone Oy). Saa a illa h ps://mo .kielikone. i/mo /u a/ ne mo .exe. Lue u 7.10.2015. Nenonen, M. (2002). Idiomi ja leksikko: Lause- keidiomien syn ak isia, seman isia ja mo ologi- sia pii ei ä suomen kielessä. Joensuu: Joensuun yliopis o. Nicoladis, E. & Genesee, F. (1997). Language De elopmen in P eschool Bilingual Child en. Jou nal o Speech-Language Pa hology and Au- diology, 21, 258–270. Nicoladis,E., Rose, A. & Fou sha-S e enson, C. (2010). Thinking o speaking and c oss-lin- Kiel en älisiä aiku uksia 41 Se a ice, L. (2007). C oss-linguis ic in luence in he in e p e a ion o anapho ic and ca apho ic p onouns in English-I alian bilingual child en, Bilingualism: Language and Cogni ion, 10, 225–238. Sho e, S. (1992). Aspec s o a Sys emic-Func ional G amma o Finnish. Sydney: Macqua ie Uni- e si y. Sil én, M. (2010). Lapsen kaksikielinen a hais- kehi ys. Teoksessa P. Ko pilah i, O. Aal onen & M. Laine ( oim.), Kieli ja Ai o , (s. 139–145). Tu ku: Uni e si y o Tu ku. Smolande , S., Kunna i, S. & Laasonen, M. (2016). Näkökulmia kielellis en ai ojen a ioin iin ja kielellisen aikeuden unnis amiseen monikie- lisellä lapsella. Puhe ja Kieli, 36, 57–75. Su an o, A. (2011). Leikki-ikäisen lapsen kielen- käy ö ai ojen kehi äminen. Teoksessa S. Lou- kusa & L. Paa ola ( oim.), Lapse kiel ä käy - ämässä: p agmaa is en ai ojen kehi ys ja sen häi iö . (s. 279–289). Jy äskylä: PS-Kus annus. Su an o, A. (2012). Lapsi a inaa aken amassa: Kielihäi iöis en las en ke on a aido ja niiden kun ou uminen. Oulu: Oulun yliopis o. Ve hoe en, L. (2010) [2004]. Bilingualism and Na a i e Cons uc ion. Teoksessa S. S öm- q is & L. Ve hoe en ( oim.), Rela ing E en s in Na a i e Vol. 2: Typological and Con ex ual Pe spec i es, (s. 435–454). Mahwah (N.J.): Law- ence E lbaum. VISK = Ison suomen kieliopin e kko e sio. (2008). (pää oim. A. Hakulinen). Osoi eessa h p://sc ip a.ko us. i/ isk/e usi u.php. Lue - u 7.10.2015 Vygo ski, L. S. (1982) [1931]. Aja elu ja kieli. K. Helkama ja A. Koski-Jännes (suom.). Espoo: Weilin+Göös. Wei, L. (2004) [2000]. Dimensions o bilingua- lism. Teoksessa L. Wei ( oim.), The Bilingualism Reade , (s. 3–25). Lon oo: Rou ledge. Wein eich, U. (1963) [1953]. Languages in Con- ac : indings and p oblems. Hague: Mou on. Yip, V. & Ma hews, S. (2000). Syn ac ic T ans e in a Can onese-English Bilingual Child. Bilin- gualism: Language and Cogni ion, 3, 193–208. Yip, V. & Ma hews, S. (2006). Assessing Lan- guage Dominance in Bilingual Acquisi ion: A Case o Mean Lengh U e ence. Language Assessmen Qua e ly, 3, 97–116. guis ic ans e in p eschool bilingual child en. In e na ional Jou nal o Bilingual Educa ion and Bilingualism, 13, 345–370. Ox o d Language Dic iona ies Online. (2015). (Ox o d Uni e si y P ess). Osoi eessa h p://www.ox o ddic iona ies.com/. Lue u 7.10.2015 Pa adis, J. (2010). Bilingual Child en’s Acquisi- ion o English Ve b Mo phology: E ec s o Language Exposu e, S uc u e Complexi y, and Task Type. Language Lea ning, 60, 651–680. Place, S. & Ho , E. (2011). P ope ies o Dual Language Exposu e ha In luence he 2-Yea - Olds’ Bilingual P o iciency, Child De elopmen , 82, 1834–1849. Poplack, S., Wheele , S. & Wes wood, A. (1989). Dis inguishing Language con ac phenomena. Wo ld Englishes, 8, 389–406. Rapo, M. (2012). Suomi ilman maahanmuu a- jia. Osoi eessa h p://www.s a . i/a ikkeli / 2012/a _2012-03-12_008.h ml?s=1. Lue u 27.7.2014. Riionheimo, H. (2010). Kiel en sulau uminen suomen ja i on kon ak issa. Teoksessa Kai a- palu, A., Muikku-We ne , P. & Seppe , M-M. ( oim.), Lähi õ dlusi. Lähi e ailuja 20, (s. 218–239). Tallinna: Ees i akennusdusling is- ika ühid. Ri chie, W. C. & Bha ia, T. K. (2013). Social and Psychological Fac o s in Language Mixing. Teoksessa T. K. Bha ia & W. C. Ri chie ( oim.), The Handbook o Bilingualism and Mul ilin- gualism (2. painos), (s. 745–769). Chiches e : Wiley-Blackwell. Roininen, H. (2014). Ve bien käy ö 6- ja 7- uo- iaiden las en ke omuksissa. Ve aile a yhmä- u kimus. Logopedian p o g adu - u kielma. Tampe een yliopis o. Saja aa a, K. (2006). Kon as ii inen analyysi, ans e ja oisen kielen oppiminen. Teoksessa A. Kai apalu & K. P uuli ( oim.), Lähi e ai- luja 17, Jy äskylä S udies in Humani ies 53, (s. 9–25). Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o. Sa inainen-Makkonen, T. & Kunna i, S. (2009). Puheen, kielen ja kommunikoinnin kehi ys lapsuudessa. Teoksessa O. Aal onen, R. Aulan- ko, A. Ii onen, A. Klippi, M. Vainio ( oim.), Puhu a ihminen: puhe ie eiden pe us ee , (s. 114–121). Helsinki: O a a. Yo io, C. A. (1989). Idiomaci y as an indica o o second language p o iciency. Teoksessa K. Hyl ens am & L. K. Oble ( oim.), Bilingua- lism Ac oss he Li espan, (s. 55–72). Camb idge: Camb idge Uni e si y P ess. CROSS-LINGUISTIC INFLUENCES IN THE FROG-STORY NARRATIONS OF SIX-YEAR-OLD CHILDREN ACQUIRING FINNISH AND ENGLISH Sonja Alan ie, Uni e si y o Tampe e Anna-Maija Ko pijaakko-Huuhka, Uni e si y o Tampe e Leena Ran ala, Uni e si y o Tampe e This s udy desc ibes some o he linguis ic ea u es used by 11 six-yea -old bilingual child en in a na a i e ask. All he child en spoke Finnish as hei i s language and had begun o acqui e English a he la es a he age o ou . The objec i e o he s udy was o disco e whe he and how he English language possibly in luenced he child en’s linguis ic choices when elling a s o y in Finnish. This was pe o med by obse ing he a ypical exp essions he bilingual child en p oduced in hei na a i es and u he by compa ing hese exp essions o he language usage o monolingual six-yea old pee s (n = 10) and monolingual i e-yea -olds (n = 12) in he same ask. Nea ly all bilingual child en p oduced a ypical exp essions which ep esen ed mainly ei he 1) c oss-linguis ic in e ac ion o 2) inaccu acies ha canno be aced o he in luence o English bu a e he e a he conside ed o be connec ed o Finnish language acquisi ion. O e all, he bilingual child en p oduced a ypical exp essions sligh ly mo e o en han he monolingual child en. Based on he indings o c oss-linguis ic in e ac ion he bilingual child en used some exp essions ha we e unique compa ed o he monolingual child en’s exp essions. Howe e , some o he bilingual child en’s choices, which we e connec ed o Finnish language acquisi ion, we e e y simila o hose o he i e-yea -old monolingual child en. In ela ion o he clinical wo k o speech-language pa hologis s and u u e esea ch, his s udy sugges s ha con ex and p ac ises in collec ing he da a may in luence he suscep ibili y o c oss-linguis ic ea u es in na a i e discou se.. Keywo ds: bilingual child en, c oss-linguis ic in e ac ion, linguis ic choice, na a i e language, sys emic- unc ional linguis ic heo y Zu e Pea son, B. (2009). Child en wi h wo languages. Teoksessa E. L. Ba in ( oim.), The Camb idge Handbook o Child Language, (s. 379–398). New Yo k: Camb idge.