Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a
Tampe e Uni e si y P ess 2019, 217–244.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7
Vas a innan mi alla
Rolle de by kilpau heilun
jä jes yksiä haas amassa
Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen
RolleR deRby on pääosin aikuisille naisille suunna u
ak inen ja ko aa yysis ä kon ak ia a joa a joukkuelaji.
Analysoimme yh ääl ä hiljais a ja ma ginaalis a mu a
oisaal a myös ä ikäs ä ja äänekäs ä as a in aa, jo a
olle de by kohdis aa u heilumaailman pe in eisiin
maskuliinisuu a ja kehollis a suo i uskykyä ilmen ä iin
luoki eluk i ee eihin. Vas a innan ema iikassa olle
de by a aa mahdollisuuksia a kas ella a oimen,
pe o ma ii isen ja kon lik ihakuisen kapinan ähi äis ä
muu os a koh i pe iksian a ampaa ja piiloisempaa,
haas amansa jä jes elmän sisään uju au u aa ja
jä jes elmää sisäl ä nake amaan py ki ää kamppailua.
Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen
218
Rolle de by: Semioo is a sodankäyn iä u heilun ulkokehil ä
Mis ä olemme almii luopumaan niin sano un oikean u hei-
lun ehdoilla? Mi ä meille jää, jos annamme pois omaeh oisen
ekemisen, no mien ikkomisen ja al a aken eiden uhmaa-
misen – onko se enää si ä olle de byä, joka meidä hu masi
mukaansa?1
Yllä ole a lainaus olle de by -lehden e ääs ä pääki joi ukses a ki ey -
ää ki jan ämän lu un näkökulman ma ginaalis a ponnis a an as a-
innan eemaan. U heilu – ja e i yises i kilpau heilu – on yh eiskunnal-
linen ja sosiaalinen oimin a-a eena, joka aken uu säännöis ä, selkeis ä
suo i amiseen ja uloksiin äh ää is ä päämää is ä sekä kehollisen ky-
ykkyyden ja lihaskunnon odo uksis a ja niiden hy äksynnäs ä. U hei-
lun kan asana ”u ho” puoles aan ku aa ämän ja ku as i sisällöil ään
laajene an oimin a-a eenan maskuliinis a henkeä, joka näkyy edelleen
muun muassa a assa puhua e ikseen ”u heilijois a ja naisu heilijois a”.
Koska nämä no ma ii ise pe iaa ee nouse a u heilus a i ses ään,
nii ä on hy in aikea haas aa ulkopuolel a.2 Y i yksiä ällaiseen haas a-
miseen on kui enkin aika ajoin unnis e a issa.
Tässä lu ussa analysoimme yh ääl ä hiljais a mu a oisaal a myös
ä ikäs ä ja julkilausu ua as a in aa, jo a olle de byksi nime y lii-
kun amuo o ja joukkueu heilulaji on kohdis anu u heilumaailman so-
innaisiin maskuliinisuu a ja iukas i säädel yä u heilullis a pääomaa
ku as a iin laji-, ai o- ja jäsenyyska ego ioihin. Ta kas elemme olle
de byä ja sen e ilaisin symbolein a ikuloimaa as a in aa – ”semioo -
is a sodankäyn iä” – näkökulmas a, jossa kollek ii inen as aan ase -
uminen ja e on eko o a keskeisessä asemassa alakul uu i eo ee ises-
i ulki a issa ole alla a alla. Vaikka olle de by on u heilumaailman
unnus ama liikun amuo o ja u heilulaji, analysoimiemme lajimää-
i ys en kau a se hahmo uu myös meisyyden ko os amisen, jae un
kapinahenkisen habi uksen ja yh eisen alapolii isen ies in a assa yl-
läpide ä äksi yh enäiseksi alakul uu iksi. Ta kas elemme myös kehi-
yskulkua, jonka myö ä olle de byä aken aneen as a innan ilmene-
mismuodo ja esiin ulemisen paika o a uosien kuluessa muu unee .
1 Ka u 1/15, 5.
2 Aa esola 2016.
Vas a innan mi alla
219
Rolle de by on aikuisille naisille suunna u ak inen ja ko aa yy-
sis ä kon ak ia a joa a joukkuelaji, jonka syn y aihee sijoi u a
1920-lu un Yhdys al oihin. Nykymuo onsa laji sai kui enkin as a
2000-lu un ai eessa, jolloin se myös alkoi kas a aa suosio aan. Suo-
meen laji an au ui hieman ennen 2010-lu un alkua. Rolle de byssä
kaksi joukkue a kilpailee oisiaan as aan a oi eenaan koo a mah-
dollisimman paljon pis ei ä ullaluis ellessaan o aalinmuo oisella a-
dalla. Pelissä jamme i (pis eiden ekemiseen äh ää ä luis elija) py kii
luis elemaan ikkee ä as ajoukkueen pelaajien muodos aman ”pa-
kan” ohi ja ässä onnis uessaan ke y ää joukkueensa pis esaldoa. Vas-
apuoli py kii es ämään jamme ia e enemäs ä pakan läpi.
Rolle de byn syn yhis o iassa näky ä ah a pe o ma ii isen e-
minismin ja punk-henkisen ee se i se -kul uu in aiku ee . Vas aan
ase u an ja ka ne alis isen luon eensa uoksi olle de by on luoki el-
a issa elämän apa- ai aih oeh olajeiksi ku su ujen u heilumuo ojen
joukkoon.3 Näi ä leimaa a esime kiksi liikun a ilojen mää i yksissä,
na ionalismin ka amisessa ja kilpailemiseen a auksellises i suh au-
umisessa esiin ule a aih oeh okäy ännö , u heiluseu ajä jes el-
mäs ä ulosjä äy ymisen pe iaa ee sekä ambi alen i suhde kaupal-
lisuu een – samoin kuin u heilumaailman muiden ins i u ionaalis en
oimin aken ien k ii inen ie oksun a. Rolle de byn ana kismi ase -
uu kui enkin monessa suh eessa myös muiden elämän apalajien as a-
in aa as aan: lajin a ope iaa eissa ajan kuluessa apah unee nopea
muu okse ii aa a laji oimijoiden pa issa le inneisiin näkemyksiin,
joiden mukaan oidakseen muu aa u heilun no ma ii isia sopimuk-
sia on men ä ä jä jes elmän sisään ja nake e a a sen jä jes yksiä siel ä
käsin.
Vas a- ja myö äka aan: a kas el a ana
ideologinen ja älineellinen kapinoin i
Kiinnos uksemme olle de byyn yh enä u heilumaailman kollek ii i-
sen as a innan muo ona he äsi alun pe in u kimushankkeessamme
liikunnan muu u is a me ki yksis ä ja muodois a (LIMU 2012–2015),
3 Esim. Ha inen ym. 2006; Ha inen ym. 2015; I konen 1996; Rineha 2000;
Whea on 2004.
Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen
220
jossa a kas elun koh eina oli a muun muassa sellaise aih oeh olii-
kunnan muodo kuin skei aus, pa kou , longboa ding, bleidaus ja
olle de by.4 Tekemissämme analyyseissa olle de by un ui aina jol-
lakin a alla ikko an muis a aih oeh oliikun alajeis a akenne a aa
yleis ä ku aa. Kun lähes koko muu u kimamme aih oeh oliikun a o-
dellisuus lopul a osoi au ui hy in maskuliiniseksi ja nuo en mies en
halli semaksi, olle de by ”so ki” ä ä yleis ys ä uomalla esiin naise
ak ii isina lajin ekijöinä.5 Rolle de byn ha as amiseen aadi a a
e i yise sisä ada haas oi a puoles aan ha ain omme sii ä, kuinka
aih oeh oliikun aa usein mää i ää mil ei minkä ahansa julkisen
kaupunki ilan me ki seminen liikun a-alus aksi.6 Kokoa aa ulkin-
aamme elämän apau heilijoiden kiel eises ä suh au umises a kilpaile-
miseen ja kilpailemisen sa joi amiseen di isiooneineen, liigoineen ja
junio isa joineen ii au i a puoles aan ha ainno olle de by - oimi-
joiden selkeäs ä py kimykses ä pääs ä osaksi si ä laajempaa peliken ää,
jolla ins i u ionaalisen u heilun pääomis a kamppaillaan7 – eli py ki-
mykse ulla unnus e uksi ” aka as i o e a ana” u heilulajina. Mui-
den aih oeh olajien a oin olle de by kyllä a ikuloi a oimes i pe in-
eis ä u heiluideologiaa as aan, mu a se näy i ase u an as a in aan
myös suh eessa moniin muihin as a in a- ja aih oeh olajeihin.
Ta kas elemme olle de by -kapinan ulo u uuksia ie oisena mu -
a osin huomaama omana uju au umisena asemiin ja paikkoihin,
joissa u heilun olemus a mää i ellään. Rolle de byn ”uimisen” u hei-
lujä jes elmämme ins i u ionaalisiin muo oihin ja niiden ak ii iseksi
osapuoleksi oi nähdä yh ääl ä ie ynlaisena jä jes elmän ehdoille an-
au umisena, mu a oisaal a myös James C. Sco in8 mää i elemänä
as a innan s a egisena, alapolii isena ulo u uu ena. Sco e o elee
as a innan muodo älineelliseen ja symboliseen ulo u uu een. Vas-
a innan älineellinen me ki ys kiinni yy siihen ilmiöön, e ä as aan
oimimisella hae aan e ua i selle ja omille py kimyksille. Vas a innan
symbolisella ulo u uudella puoles aan ilmais aan kokemus sii ä, e ä
4 Esim. Ha inen ym. 2015; Rannikko ym. 2014.
5 Rannikko 2016; 2018.
6 Rannikko ym. 2016.
7 Aa esola 2016; Rannikko 2018.
8 Sco 1989.
Vas a innan mi alla
221
se jä jes elmä, jo a as aan ase u aan, on epä eilu. De byn as a innan
ins umen aalinen sisäl ö muodos uu sii ä, e ä unkeudu aan, oimi-
aan ja hanki aan konk ee is a oimin a ilaa osana as a innan koh-
eena ole aa jä jes elmää, niin e ä pääs ään i selle ja lajille edullisiin
asemiin – saa u e aan unnus e u asema ”oikeana” u heilulajina ja
”oikeina” u heilijoina. Vas us amisen symbolinen ai ideologinen aso
ak ualisoi uu puoles aan silloin, kun py i ään ai ihkaa muu amaan
kyseisen oimin ajä jes elmän a opohjaa ja no mijä jes elmää.9
Sco in esi elemä jako ins umen aaliseen ja symboliseen as a in-
nan asoon on analyy inen ja me odologinen, ja e ilaisissa as a innan
s a egioissa ne mene ä sisäkkäin. Tässä lu ussa nouda amme samaa
analyy is a logiikkaa ka somalla, mi en olle de byn as a innan
symbolinen, ideologinen ulo u uus ehdään näky äksi e ilaisina kak-
sinapaisen sukupuolen ja suo i uskykyisen u heilijakehon ka ne alis-
isk ii isinä esi yksinä. Ta kas elemme myös, mi en ins umen aalisel-
la asolla olle de byä kanna ellu ja kanna ele a as a in a näkyy ajan
kuluessa käy ynä päämää ä ie oisena kamppailuna ulla hy äksy yksi
osana kansallisen u heilu oiminnan muodollisia jä jes yksiä, sil i lajin
alkupe äis ä an agonis is a ja alapolii is a10 luonne a kado ama a.
Rolle de byn alakul uu ise ja -polii ise esiin ulemise aiku a-
a ensika somal a ä ikkäil ä ja äänekkäil ä, mu a suh eessa liikun a-
maailman ins i uu ioiden liikun apolii iseen a o al aan sen esiin u-
loissa oi ulki a ole an pii ei ä ähä al ais en pienis ä ja sa unnaisil a
aiku a is a a ois a ehdä as aan. Tällaisen as a innan muu os-
oimaa on aikea ennus aa: olle de by uskin onnis uu muu amaan
u heilun oimin aken ien al asuh ei a ja allalla ole ia mää i ely a-
poja. Sco 11 kui enkin uskoo, e ä joskus, polii isen ilmas on mah-
dollis aessa sen, ma ginaaleissa elä äs ä hiljaises akin as a innas a oi
ulla yleis ä, massii is a ja a oin a. Hiljaisen, kapeas i paikan uneen
as a innan yksi idea onkin siinä, e ä se hakee ja es aa, ikään kuin
unnus elee, mi ä milloinkin on mahdollis a uoda esille ja muu oksen
9 M .
10 Käsi ees ä esim. Beck 1995.
11 Sco 1989.

Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen
222
iduksi.12 Vas a ule aisuudessa iede ään a mas i, syn yykö ällaisis a
iduis a odellisia ja halu uja muu oksia.
Edellä ku a u käsi eellise ja empii ise läh ökohda o a ki ey -
änee u kimus eh ä äämme: analysoimme Sco in13 mää i elemien
as a innan ”ke os umien” oisiinsa kie ou umis a niissä a oissa,
joissa olle de byä ensinnäkin mää i ellään sisäl äpäin ja ehdään nä-
ky äksi sekä lajin pa iin py ki ille e ä “suu elle yleisölle” ja oiseksi
iedään ähi ellen mu a mää ä ie oises i osaksi si ä jä jes elmää, jonka
ideologiaa as aan se on eksplisii ises i ase unu . Yhdessä ämän lu-
un pääaineis ona oimi an Ka u-nimisen olle de by -lehden a ik-
kelissa lajia ku su aan hieman i sei oniseen sä yyn ”u heilun allanku-
moukseksi”. Ta kas elumme lopussa pohdimmekin, millaiseksi olle
de byn allankumouspo en iaalin oi ulki a, kun si ä a kas ellaan
ins i u ionaalisiin aameihin ase u an liikun aseu a oiminnan näkö-
kulmis a.
Ka ua mu a ei ko u on a: Vas a innan
luen aa u kimusaineis ois a
Analyysimme pääaineis ona oimii media-aineis o, joka koos uu de by-
ha as ajien julkaisemas a e kkoma e iaalis a. Keskeisin näis ä sekä
analyysimme aineis ona e ä lajinsisäisel ä painoa ol aan on Ka u-ni-
minen e kkoleh i. Ka u on olle de byn pelaajien apaaeh ois oimin
ekemä leh i, jonka ju u käsi ele ä olle de byn maailmaa e i näkö-
kulmis a. Ka u-leh i on pe us e u uonna 2011, jolloin olle de byn
asema Suomessa alkoi akiin ua ja lajin keskeise , joskin ielä epämuo-
dollise , ins i uu io alkoi a saada muo onsa. Kyseisen lehden oikin
nähdä osana olle de byn as ei ais a ja ähi ellen muodollis u aa ins-
i u ionaalis umiskehi ys ä. Kaksi ke aa uodessa ilmes y ä leh i ko-
koaa yh een olle de by -ken än keskeise kuulumise , meneillään ole-
a muu okse ja muun muassa iedon olemassa ole is a de byliigois a.
Lehden a ikkeli keski y ä kansalliseen kon eks iin, mu a mukana
on aina myös kansain äliseen de byskeneen lii y ää ki joi elua.
12 M .
13 Sco 1989.
Vas a innan mi alla
223
Vaih oeh oliikunnan ken illä in e ne iä ja sosiaalis a mediaa käy-
e ään laajas i alakul uu is en a os us en, laji apah uma ie ojen
sekä lajien ”mainonnan” ja me ki yksellis ämisen äli ämiseen.14 Vä-
li e äessä alakul uu i ie ou a, joka koskee yh eisiä päämää iä sekä
näkemyksiä eiluudes a ja oikeuksis a, sen mahdollises i sisäl ämäs ä
as a innas a ulee kollek ii is a ja yh eiseen oimaan usko aa. Tällöin
oimin a alkaa luoda omaa sisäis ä logiikkaansa ja py kii näky yy een,
jolloin as a in a on myös seu auksil aan kollek ii is a ja polii is a.
Vas a innan alakul uu inen logiikka pe iy yy, kun se ope e aan kol-
lek ii in uusille jäsenille.15 Vaih oeh oliikun aken ien sosiaalisis a
äljyyksis ä huolima a16 myös näillä ken illä kunkin lajikul uu in
pa issa unnus e u ja usko a a oimija oi olla ain se, jolla on ii ä ä
mää ä alakul uu iseksi pääomaksi17 ka so ua osaamis a ja habi us a:
ie oa lajin his o ias a, sanas os a, pelin säännöis ä, pukeu umises a,
keskeisis ä is i iidois a, peli uloksis a ja niin edelleen. Rolle de byn a-
pauksessa alakul uu isen pääoman kehi ymiseen a i a a ainekse
äli y ä laajimmin mediassa jae a an in o maa ion – ässä e i yises i
Ka u-lehden – kau a. Ka u alakul uu in omana DIY/DIT-mediana
(do i you sel / do i oge he ) on olennaises i mukana uo amassa de -
byä: mää i elemässä, mi ä suomalainen de by on ja mi ä se oi ai saa
olla eli oisin sanoen mää i elemässä, mis ä lajikul uu inen pääoma
syn yy.18 Ka un ju uissa ki joi e aan lajihis o ias a, ajankoh aisis a ky-
symyksis ä ja pukeu umises a sekä pohdi aan, kei ä me olemme, mihin
menemme, kuinka mei ä mää i ellään ulkoapäin, missä oimme an aa
pe iksi, miksi ja millä ehdoin. Siinä julkais uissa eks eissä on a allaan
kyse ja ku as i käynnissä ole as a lajin dialogises a ja kollek ii ises a i -
semää i elyp osessis a. Vas a innan julki uomisen a eenana Ka u-leh-
i on kui enkin hiljainen ja ma ginaalissa: sen lukijakun a koos uu lä-
hinnä de bypelaajis a.
Media-aineis omme analyysia kehys ä ä ii eenomaises i sosiaali-
sessa mediassa julkais u laji ideo , uonna 2012 kokoamamme e k-
14 Ha inen & To inen 2015.
15 Sco 1989.
16 Esim. Rannikko ym. 2014.
17 Muggle on 2000.
18 M .
Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen
224
kokyselyaineis o (145 olle de by -ha as ajaa) sekä uosina 2013–2014
uo e u e nog a inen ha ainnoin i- ja haas a eluaineis o (haas a e-
luja 6), joi a koo aessa olle de byyn ja sen ha as ajiin u us u iin
seu aamalla o elui a ja ha joi uksia, keskus elemalla pelaajien kanssa ja
kokeilemalla lajia open ska e - ilaisuuksissa. Näiden aineis ojen aiempi
analyysi on an anu meille pe us ie oa lajis a, sen as a in aideologias-
a ja ka ne alis ises a olemukses a.19 Nämä aineis o myös aami i a
Ka u-aineis on luen aamme mahdollis amalla sii ä nos e ujen ha ain-
ojen ase amisen laajempaan suomalaisen olle de byn kon eks iin ja
olle de byn his o ialliseen kehykseen. Toisinaan ha ainno ase ui a
myös ii eelliseen dialogiin esime kiksi aiemman u kimuksemme
ken äjaksojen aikana ha ai un kanssa. Ha ai simme, e ä media-ai-
neis ossa ja ekemissämme haas a eluissa sekä ke äämissämme e k-
kokysely as auksissa oli esillä hy in samanlaisia keskus eluja, mikä
osal aan ke oo u kimamme ken än kollek ii ises i jakamis a mää i -
elyis ä ja niiden sanoi amises a.
Olemme seulonee ensisijaises a ma e iaalis amme as a in ail-
mauksiksi ulki semamme ilmaukse (sana ja aja uskokonaisuude ),
minkä jälkeen olemme aken anee analyysimme emaa isen juonen
jä jes ämällä nämä ilmaukse niiden ensisijais en koh eiden (sukupuo-
lis e eo ypiak i iikki ja uumiillisen ky ykkyyden haas aminen) pe-
us eella. Käsi eellisemmä ulkin a älinee , muu u kimus ja aiempi
ie ämyksemme aihees a on ku su u mukaan as a ämän jälkeen uo-
opuheluun emaa is en ulkin ojemme kanssa.20 Huomiona ois a
on, e ä olle de byn apauksessa – ja ylipäänsä u heilua analysoi aessa
– sukupuolisuuden ja uumiillisuuden ( ai niiden k i iikin) oisis aan
e o aminen on eh ä issä ko kein aan analyy ises i, jos si enkään,
koska u heilun pe in eissä ne kie ou u a oisiinsa sauma omas i.
Koska analyysimme juoni akenne ky key yy myös olle de byn as a-
innan ins umen aalisen ulo u uuden ähi äiseen kehkey ymiseen,
aloi amme analyysin ki joi amalla auki de byn lajihis o iaa ka soen
si ä as ei ais a p osessia, jossa de by on py kiny ja päässy sisään lii-
kun amaailman pe in eisiin ins i uu ioihin.
19 Esim. Rannikko 2016; Rannikko ym. 2014.
20 Koski 2011.
Vas a innan mi alla
225
Tule aisuuden u heilulaji: olle de byn jä jes äy yminen
Hy ä asia de byssä onkin ehkä juu i se, e ä laji on niin nuo i
ja pääosin ha as ajien ehdoilla kehi y ä, jo en me oimme
luoda juu i sellaisen ilmapii in kuin haluamme eikä meidän
a i se ehdä u heilua samalla a alla kuin muu , jos emme
si ä halua.21
Ka u-lehden si uil a on lue a issa olle de byn akiin umisen his o-
ia. Lehden ensimmäisissä nume oissa ka so aan aaksepäin lajin al-
ku uosiin Suomessa ja luodaan sen syn y a inaa. Suomalaisen de byn
alku aiheiden ku auksissa näkyy sel ä ja jae u ie oisuus sii ä, e ä sen
y imessä on aja us alakul uu ises a pesäe os a suh eessa pe in eisen u -
heilukul uu in ins i uu ioihin, aken eisiin ja u iineihin. Yksi keskei-
nen ä ä uu a lajia luonneh i a ja ka ego isoi a jä jes ys oli yh eydessä
oimijuu een ja ins i u ionaalisiin hie a kioihin, esime kiksi kilpau -
heiluun kiinni y iin almen aja– almenne a a-suh eisiin. De byssä
lähde iin haas amaan näi ä pe in eisiä hie a kioi a ko os amalla sen
as a innan keskeisiä symbolisia ja käy ännöllisiä elemen ejä: DIY (do
i you sel )- ja DIT (do i oge he )-ideologioi a.
Rolle de byn ”nuo uus uosina” sen ha as ajien keskuudessa pelaa-
jien, almen ajien, uoma eiden ja oimi sijoiden ooli sekoi ui a ja
oimija oli a lähellä oisiaan. Alussa almen ajiksi alikoi u a kui-
enkin kokeneimma luis elija ja e i paikkakun ien ha as aja uki a
oisiaan kie ä ien almen ajien ie ailuilla. Lajilla ku a iin ole an
aipumus ”ahmais a ihminen luis imineen päi ineen”22. Ha as uksen
ku auksissa ei ko os e u ku ia ja jä jes ys ä aan ”ihoil a höy yä ää yh-
eishenkeä”23 samoin kuin de bypelaajien ah uu a, y i eliäisyy ä ja
aikaansaa uu a. Ha as ajien älis ä, koko maan ja maailman ka a aa
solidaa isuu a ko os e iin men ali ee ina, joka e o aa olle de byn
pe in eises ä joukkueu heilukul uu is a. Ennen lajin nykyis ä jä jes-
äy ymisas e a solidaa isuuden, yh eishengen ja yh eis yön ka so iin
oimi an almiiden ins i uu ioiden ja aken eiden ko aajina ja lajin
olemassaolon eh ona. Vas a in a ema iikassa olennais a on, e ä de by-
21 Ka u 2/14, 36.
22 Ka u 2/13, 31.
23 Ka u 1/12, 20.
Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen
232
sensä ää änlaiseksi un enu nainen löysi oman paikkansa olle de by
-yh eisös ä:
Y i in koko kul aisen nuo uu eni ko as i sopia johonkin mys i-
seen naiseuden muo iin. Se oli hel e in aikeaa. Tun ui, e ä
olin aina jo enkin ää änlainen. Mu a lah elaisen lähiön ku-
senhajuisen os a in pihalla ei ollu paljoa ilaa pohdiskeluille.
– – Si en yöka e ini pyysi mukaan olle de by - eeneihin.
Pa i päi ää epä öi yäni pää in kokeilla. Ja maailmani äjäh-
i. Sain ympä illeni yh eisön, jossa oli ok olla ko aääninen, oli
ok o aa ilaa. Oli ok olla he e o, homo, ans, quee ai mi ä
ahansa. Sai ehdä äysiä, sai halu a oi aa, sai olla ah a ja
agg essii inen. Ensi ke aa unsin, e ä sain ihan oikeas i olla
juu i si ä mi ä olen, sain ikkoa kaikki no mi ja näy ää kes-
ka ia pe ään. Minulla oli oma paikka ja oma ihmise , jo ka
oli a minun puolellani. – – Vas a ajan kanssa sii ä on ullu
meille a oi eellis a u heilua.44
Vaikka olle de by a joaa monenlaisille naisille ilaa ”olla oma i sen-
sä”, ku en usein kuulee sano a an, si ä aken a an kul uu in jäseneen
kohdis uu myös alakul uu isia, aih oeh oisia no ma ii isuuksia.
De bykul uu iin kuulu il a ja sen jäseneksi py ki il ä odo e aan aina-
kin yhden e aisuu een pe us u an ideologisen maailmanku an jaka-
mis a, ie yä alakul uu is a pääomaa ja ie ynlais a habi us a.45 Pa-
adoksaalisella a alla nämä odo ukse ase a a eh oja lajikul uu in
au en isiksi jäseniksi py ki ille ja ajaa a epäsuo as i jäsenyysoikeu-
den ie y ( aih o)ehdo äy ä ille. Rolle de byssä agg essii ise , suu-
e , paina a ja lihaksikkaa naise o a muodos unee alakul uu isek-
si no miksi46, joka haas aa yleis ä kul uu is a eminiinisen habi uksen
ep esen aa io a. Koska de bypelaajan ideaali aken uu edelleen olen-
naisil a osin hegemonisen naiseuden ja eminiinisyyden as us amisel-
le, lajiyh eisöissä saa e aan helpos i ulla ilan eeseen, jossa ” y ömäise
y ö ”, heiko , ”liikaa ali a a ” ai ko aa kon ak iu heilua a as ele a
ei ä enää ole e e ullei a. Tällöin de byn as a in a ma ginalisoi ja
sulkee ulos ie yjä naiseuksia oimien osi ain omaa ideologiaansa as-
44 Ka u 2/16, 5.
45 Rannikko 2018.
46 S übel & Pe ie 2016.

Vas a innan mi alla
233
aan.47 Vaikka olle de byn as a in anaiseus on ka ne alis is a, kieh-
o aa ja jänni ä ää, maskuliinisessa agg essii isuudessaan se oi olla
myös kapeaa ja ulossulke aa.
Naise äällä o a niin ko aäänisiä ja kaikin a oin ilaa ie-
iä, e ä unnen oloni yh ä aikaa iehä yneeksi ja as us a ai-
seksi: haluan suh au ua niihin hiukan a au unees i, ma kan
pääs ä penseäs i, mu en oi mi ään sille, e ä olen lumou u-
nu . Haluaisin myös aja ella kuulu ani joukkoon, mu a un-
nen ole ani au ama omas i yli-ikäinen, ylsän so innainen
ja älyl äni hidas, uoden 2005 ka ano ol o ho od -pa a ii-
sissa.48
Vaa ee o a ollee keskeinen osa olle de byn sukupuolen pa odiaa
ja pe o ma ii isuu a, ja siksi niis ä on käy y ja ku aa keskus elua.
Lajikehi yksen myö ä alkuaikojen minihamee ja e i y e kkosuk-
kahousu o a alkanee kado a ja niiden ilalle on ullu pe in eisiä
u heilu aa ei a, joiden käy öä pe us ellaan ennen kaikkea käy än-
nöllisyydellä – mu a oisinaan myös u heilullisella usko a uudella.
De by aa eiden yh ääl ä ko os e u eminiinisyys ja oisaal a quee 49
on yhä useammin ko a u nais en u heilumaskuliinisuudella. Muu os
on kui enkin kohdannu myös lajinsisäis ä k i iikkiä ullen ulki uksi
laji-ideologian apau umiseksi ja as a innan koh eelle an au umiseksi:
Mi en media oi o aa lajin osissaan, jos emme o a si ä i se-
kään aka as i, aan häpeillen piilo amme ne kuuluisa pi -
sihousumme ja bändipai amme kaapin pe älle. Pääsemmekö
aa ei a aih amalla lopul akin u heilusi ulle?50
Rolle de byssä on kui enkin edelleen kyse ennen kaikkea miehisyy ä
ja maskuliinisuu a ko os a an ja mies en ehdoilla oimi an u heilu-
maailman k i iikis ä. Sen eminis inen as a in a ei ole sil i ajoi unu
ain liikun a- ja u heilukul uu isiin odo uksiin, aan se yl ää myös
laajempiin yh eiskunnallisiin kysymyksiin: e äs de byseu a on esime -
kiksi ehny Amnes yn kanssa yh eisen kampanjan naisiin kohdis u aa
lähisuhde äki al aa as aan. De byn sukupuolijä jes ys ä k i isoi an
as a innan esi ämisen a a o a uosien kuluessa muu unee koh i
47 Finley 2010; Pa lidis & Fullaga 2012; Pa lidis 2013.
48 Ka u 1/11, 23.
49 Ks. esim. S übel & Pe ie 2016.
50 Ka u 2/12, 29.
Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen
234
ähemmän ka ne alis is a pe o ma ii isuu a. Vas a in aa kanna ele-
a i onia säilyy kui enkin yhä, ja miesu heilun k i iikki näkyy esime -
kiksi seu aa assa luis elulii oa käsi ele ässä eks inpä kässä. Teks i on
julkais u sen jälkeen, kun olle de byn hakemus lii on jäsenlajiksi oli
e ä y.
Lii o ei nähny , mi ä adalla pyö i ä , oisiaan öni ä ja
nilkkoja mu a a y ö oisi a uoda lii olle, jonka eh ä änä
on kas a aa pojis a olympia oi ajia jäällä.51
Media-aineis o, joka ko os unees i keski yy olle de byn i semää i e-
lyyn, on myös edelleen a gumen aa iokeinojensa ilmaisul a ”epänaisel-
lis a”. Lajihengen nos a us a ehdään ah oin sana alinnoin sekä iukan
ja aih oehdo oman ies innän keinoin. Sama as a in alogiikka ulee
näky äksi a assa, jolla de bykul uu issa uoki aan u heilumaailmas-
sa ”epäu heilijamaiseksi käy ökseksi” ku su ua oimin aa (esime kiksi
ki oilemis a, a a oiden paiskomis a, paneelien lyömis ä, appelemis a,
hais a elua ai päih eiden näy öä ja käy öä). De bypelaajan alakul -
uu isissa ep esen aa ioissa ki oillaan, kii as u aan ja kännäilläänkin.
Soh ape unois a u heilijoiksi?
Kehoihan ee , ky ykkyys ja kapina
Kaikenlaise keho o a olle de byssä yh ä a okkai a. Pe -
seen koolla ai ulkonäöllä ei ole me ki ys ä, ä kein ä on se,
mi en kehoa käy e ään adalla. Mu a ulo uuko koko yh eis-
kunnassamme alli se a äydellis en kehojen ihannoin i myös
olle de byyn?52
Ka ussa53 ki joi e aan, e ä olle de by muu aa suhde a pai si omaan
kehoon, myös ympä öi ään maailmaan ylipää ään. De bypelaaja , joi a
olemme haas a ellee aiemmin, o a puhunee samas a asias a: keskei-
nen osa lajia on haas aa ja pa odioida so innaisia käsi yksiä sii ä, millai-
nen naisen uumiin ulisi ihan eellisimmillaan olla. De bykul uu in
eminismiin ja quee -ideologiaan pohjaa a kan aao a uus onkin usein
51 Ka u 2/16, 11.
52 Ka u 1/17, 5.
53 Ka u 1/12, 31.
Vas a innan mi alla
235
i onis a ja si en epäsuo aa.54 Sukupuolen ohessa – ai siihen linki yen
– keho on olle de by -kul uu issa keskeinen eema: jokaisessa Ka un
nume ossa on jo ain de bypelaajien kehoon lii y ää ki joi elua, ja
jopa yksi kokonainen nume o on omis e u de byn uumiillisuuksien
pohdinnalle.
U heilun kul uu isissa ku as oissa keho ja sen suo i uskyky limi -
y ä olennaises i sukupuolen kanssa. Kun Ka ussa ki joi e aan kehos-
a, kommen oidaan lähes poikkeukse a naisen ai naisole e un kehoa.
Läpi a kas el a an ajanjakson kehopuheen aus al a on lue a issa
ie oisuus sii ä, e ä yleensä naisen uumis – sekä liikunnan ja u hei-
lun maailmassa e ä laajemmin yh eiskunnassa – on mies en a ioi an
ka seen koh eena. Ulkonäkökeskeis ä disku ssia haas e aankin olle
de byssä ko os amalla, e ä ä keää ei ole se, mil ä keho näy ää. De by-
pelissä ja -kul uu issa olennais a on kehon oiminnallisuus: se, mi en
kehoa oi käy ää ja mihin se pys yy sekä myös se, mil ä oma keho un-
uu.55 Naisen kehoon ja sen kykyisyy een on suh audu u olle de byn
as a innan symbolisella ja ideologisella asolla56 lempeäs i, ja a sin-
kin lajikehi yksen alku uosina kehojen moninaisuu a ja e ilaisuu a
kunnioi e iin, i oniaa unoh ama a.
Rolle de by a joaa almiiksi spo is en henkilöiden ohel-
la myös monella apaa e ilaisuu a ai i allisuu a koke ille
kodin, jossa on u allis a olla ja ha as aa. Kun o kas aa,
a oi eellisuu a uoki aan, ymmä ys joukkueena oimimi-
ses a kas aa ja elämän a a muu u a e eellisemmiksi huo-
maama a.57
Mu a onhan se niin, e ä ain lesbo ja mies ä mielly ämään
py ki ä , seksuaalisuu aan exhibi ionis ises i o eu a a pin
up -objek i aklaa a . Muil a epeää odennäköises i koh u.58
Edelleen olle de byn lajikul uu issa jae uja ja si ä kanna ele ia un-
nuslausei a o a esime kiksi ”kehomme oimi a ois emme ja keina”
sekä ” ah uude ja heikkoude äyden ä ä oisiaan”. Tässä aja elussa
54 V . Sco 1989.
55 V . S übel & Pe ie 2016.
56 Sco 1989.
57 Ka u 1/12, 14.
58 Ka u 2/14, 35.
Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen
236
näkyy e i yises i se, e ä de by on joukkuelaji, joka edelly ää jouk-
kueel a moninais a ky ykkyyksien ki joa.
Mua on koulukiusa u aina lukioon as i, pahi en juu i liikun-
a unneilla, jos a jäi ehdo on liikunnan pelko. Pelkäsin ihan
kamalas i si ä he keä, kun pi i muiden edessä e ää luis ime
jalkaan ja läh eä kaa uilemaan ken älle, mu a he i kun aju-
sin, e ä nämä yypi hän ei nau a minulle ai huu ele ilkeyk-
siä, aloin pikkuhiljaa pääs ä e oon liikun apelos a.59
Ka u-lehden uusimmissa nume oissa kehon ie ynlaisen suo i usky yn
ihailu alkaa kui enkin ko os ua yhä enene ässä mää in. ”U heilijamai-
nen” keho unkeu uu eks eihin ilman sen suu empaa i oniaa, joskin
ielä yleis ä kul uu is a ep esen aa io aan moninaisempana. De byssä
u heilijan kehoa mää i ellään edelleen jossakin mää in o u us a poik-
kea illa a oilla, aikka esime kiksi suo i uskykyise lihakse o a kin
monissa ki joi uksissa jo esillä henkilökoh aisina a oi eina ja ihailun
koh eina. Isos a ja oimakkaas a kehos a oi de byssä olla hy inkin
konk ee is a hyö yä esime kiksi blokkaamisessa eli as ajoukkueen
pis een ekijän e enemisen es ämisessä.60 Yh eiskunnassa alli se a
naisellisen hoikkuuden ideaali ko au uu de bymediassa ah uuden ja
e eyden ideaaleilla, jo ka – ässä apauksessa pa adoksaalises i – o a
u uja e i yises i u heilun maskuliinises a mää i elymaailmas a.61
Lopul a näy ääkin sil ä, e ä olle de byn as a innan ins umen aa-
linen aso a i see kehoa, joka kykenee u heilemaan odo e ulla ja us-
ko a alla a alla.
Suo i usky yn uju au uessa osaksi Ka un disku sii isia lajimää-
i yksiä lehdessä ka so aan yhä, e ä kehoa pi ää ”kuunnella”. Vuosien
kuluessa lempeä suh au uminen kehoon on kui enkin alkanu akoil-
la. Uusimmissa ju uissa ki joi e aan kehojen ” ääkkäykses ä” e ilais en
kes ä yysha joi us en muodossa, oman kehon suo i uskykyyn, jak-
samiseen ja ke e yy een ollaan yy ymä ömiä ja kehol a aadi aan
enemmän, jo a syn yisi uloksia. Tä ä uu a paine a pe us ellaan
yleensä joukkueen edulla ai menes yksellä: joukkuelaji edelly ää kai-
kil a joukkueen jäsenil ä pa haansa y i ämis ä silloin, kun kilpaillaan.
59 Ka u 1/16, 33.
60 S übel & Pe ie 2016.
61 Eichbe g 1987.
Vas a innan mi alla
237
Vuoden 2014 alussa leh een ilmes yi kaksi uu a akiopals aa, eeni-
inki ja uoka inki . Niiden eks eissä ke o aan esime kiksi, kuinka
eena a mäkijuoksua ja eny ellä sekä kuinka saada uoas a ii ä äs i
p o eiinia. U heilullisen pääoman ke y ämisen ä keys ja sen a o
de byssä menes ymisen eh ona unnus e aan näin a oimes i. Junio i-
oimin aa si ua assa ju ussa pohdi aan myös sys emaa isen ha joi e-
lun mahdollis amaa asonnousua: kymmenen uo a lajia eenannu
luis elee pa emmin kuin juu i soh al a luis imille sii yny .62 Tämän
päämää ä ie oisuu a ko os a an mää i elymuu oksen oi ulki a
Sco in63 e mein de byken än almis au umiseksi as a innan konk-
ee iseen, ins umen aaliseen muo oon: on yhdy ä ä unnis e a al-
la a alla u heilijoiksi, e ä pääs ään mukaan.
De bykul uu issa u heilulliseen pääomaan kuuluu muu akin kuin
suo i uskykyinen ai sellaiseksi kehi e ä ä keho: muun muassa peliä-
ly, ak ikoin i ai o ja yhmä yö aido . Olennais a on myös asenne, jo a
pi ää oma a almiiksi, koska henkisen ko uuden ja in ohimon a ulla
on ainakin jossakin mää in mahdollis a oi aa uumiillinen ajoi u-
neisuus. Muis u uksenomaises i maini aan myös usein, e ä kaikkein
pa hai en menes y ä edelleen ne, jo ka uo a esiin nau i ansa lajis a
ja sen uomis a haas eis a.64
Agg essii isuu a ei oi ope aa, sen äy yy ulla luonnos aan.
Luis elun oi ope aa, in ohimoa e .65
Kehon amma o a ollee de bykeskus eluissa e i yisellä sijalla lajin ä-
ki al aisuuden ja sii ä kumpua an loukkaan umis iskin kau a. Mus-
elmia ihaillaan, mu a oisaal a loukkaan umise ja asi us amma
mää i ellään osin ama öö ien ongelmaksi, sillä heidän kehonsa suo i-
uskyky ei ole ii ä ä ei ä kä he aina osaa ai mal a kuunnella kehoaan
ja kunnioi aa sen ajoja. Nais en keho ja äki al a on kui enkin uo u
de by eks eissä yh een ie oisina sii ä, e ä kon ak ilaji ja nainen ei ä
al a i aku as ossa so i yh een ja e ä e i yises i nais en oisille uo-
e us a ki us a saama nau in o on siinä abu. Toisaal a u heilullis a us-
ko a uu a de bylle hae aan juu i ki un ja ammau umis iskin kau a,
62 Ka u 2/15, 20.
63 Sco 1989.
64 V . Pa lidis & Fullaga 2012.
65 Ka u 1/11, 16.

Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen
238
kun nais en halu aan o a an u heilijan pe iksian ama oman, pelo o-
man ja ah an oolin.66 Ruumiillisuus eemassa de by e o iikka juhlii-
kin myös äki allalla, aa alla ja loukkaan umisilla. Kipua ei kuuluu
oi aa, aan sen näky äksi ekemisen ja ammojen me ki semän uu-
miin kau a ullaan ak ii isiksi de by oimijoiksi – ”de by y öiksi”.67
Ki un glo i ioin i on u ua esime kiksi skei auksen maailmas a, jon-
ka analyyseissa ki unsie o ja -ihannoin i on ky ke y e i yises i masku-
liinisuuden pe o mansseihin.68 Rolle de byssä myös nainen saa – ai
hänen ulee – olla miehekkäällä a alla aa allinen ja ah a.
Akkaa päälle! Vallankumous e kkosukkahousuis a
almennusjä jes elmiin
Kaksinapainen sukupuolijä jes ys ja (maskuliininen) uumiillisuus ky-
kyisyysodo uksineen o a lukuisissa u heilu u kimuksissa69 mää i y-
nee u heilun hie a kkis a jä jes elmää kanna ele iksi pe uspila eiksi.
Myös seulo aessa aineis oa, joka ke oo olle de byn aukiki ja un ka-
pinan koh eis a, nämä ydin eema osoi au u a keskeisiksi maali au-
luiksi. Sukupuolen u heilumaailmaa jä jes ä ää oimaa olle de byssä
as us e aan aih oeh oisen eminiinisyyden ja maskuliinisuuden kei-
noin sekä quee aamalla sukupuolijakoa e ilaisin s a egioin. Kehon
kykyisyysodo us en k i iikki puoles aan on olle de byssä näkyny en-
nen kaikkea ie oisena kykyisyysaja elun haas amisena. Tämä ideolo-
gisen ason as a in a-a ikulaa io näkyy alkuaikojen olle de byssä
pai si lajin aukiki joi e uissa ja alakul uu isen median äli ämissä
pe iaa eissa, myös sen ha as ajien kilpau heilijoi a pa odioi issa habi-
uksissa. Shokee aa a ja moni asois a sukupuolisymboliikkaa kan a a
pelaaja-asu , pelaajien ohkea ai eilijanime sekä ”epäu heilijamaise
soh ape una olle i ” o a ulki a issa ideologisiksi kannano oiksi: kil-
pau heilun sukupuolen ja kykyjen mukaan aken u ia hie a kkisia jä -
66 Pa lidis & Fullaga 2015.
67 M .
68 A encio 2009.
69 Esim. Coad 2008; Bäcks öm 2013.
Vas a innan mi alla
239
jes yksiä ka ne alisoi iksi ulos uloiksi eli asioiksi, jois a Sco 70 puhuu
” ie oisina ää inymmä yksinä”.
Rolle de byn alku uosien kapina pe us ui ah as i siihen, e ä se
haas oi pai si kilpau heilun hie a kkisoi ia jä jes yksiä, myös sen ja ku-
as i ko ene ia ha joi elukäy än öjä, menes ymispainei a, suo i amis-
odo uksia ja äsmälaskelmoin eja. U heilumaailman symbolise pää-
oma aa imukse 71, niiden ylläpi ämä lopu on kilpailu sekä kokemus
niiden synny ämäs ä ulossulke uudes a muodos i a sen ideologisen
al ajä jes elmän, jo a as en alkuaikojen olle de by ase ui a oimeen
ja ie oiseen kon lik iin. Aluksi yypillinen de byu a kulkikin baa i-
jakka al a ai ko isoh al a kilpa adalle, jolla jokaiselle e ilaisuuksis a
huolima a oli oma paikkansa ja joka a josi u allisen ja sy jinnäs ä
apaan ympä is ön. Tässä mielessä e i yises i lajikehi yksen ensimmäis-
en uosien olle de byä oi pi ää a ikuloi una oisinaja elijoiden
alakul uu ina.72 Vuosien kuluessa lajis a on kehkey yny kui enkin
aiempaa so innaisempi u heilumuo o, jonka alakul uu ise ää i ii a
o a huokois unee niin, e ä kilpau heilun kykyisyyden pe iaa ee on
omaksu u myös osaksi olle de byn oimin akul uu ia.73 Tämä ei
kui enkaan ole apah unu niin, e eikö siihen olisi lajin oimijoiden
ahol a kiinni e y a uillaan ole aa huomio a.
Muu os a mahdollis a iin mää i elykamppailuihin pääsee joskus
mukaan ain sisäpuolel a: pääsy mu amaan ins i u ionaalis unei a
jä jes elmiä aa ii niiden ins i u ionaalis en pui eiden omaksumis a.
U heilussa ällaisia o a esime kiksi seu a , kyky- ja ikäsa ja , kilpailu
ja akuu ukse . Vas a innan ema iikassa olle de by on kiinnos a a
apaus, koska se a aa mahdollisuuksia a kas ella a oimen, pe o ma-
ii isen ja kon lik ihakuisen kapinan ähi äis ä muu os a koh i pe ik-
sian a ampaa ja piiloisempaa, haas amansa jä jes elmän sisään uju au-
u aa ja sys eemiä sisäl ä nake amaan py ki ää kamppailua. Sco in74
kysymys sii ä, miksi kamppailla näky äs i, kun hiljaisemmilla keinoilla
70 Sco 1989.
71 Aa esola 2016.
72 Sco 1989.
73 V . Aa esola 2016.
74 Sco 1989.
Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen
240
oi pääs ä päämää iin ja minimoida iski , on olennainen myös de byn
kon eks issa.
Vaikka olle de by on ny päässy sisään aiemmin ulkoapäin k i i-
soimaansa u heiluskeneen, sen a ikuloi u as a in a ei ole kadonnu
kokonaan: esime kiksi kaksijakoisen sukupuolijä jes yksen k i iikki ei
ole sulanu pois lajikul uu in ideologisis a pe iaa eis a. Ka un si uilla
näky ä as a in a, joka on kohden unu muu os aa imuksena ie yi-
hin u heilumaailman akiin uneisiin ins i uu ioihin, on koko a kas-
eluajanjaksomme ajan ollu lajin pa issa oimi ille jae ua, julkis a ja
näky ää ja on si ä edelleen. Käy ännössä se on kui enkin myös hiljais a
ja suu el a ”u heiluyleisöl ä” piilossa. Ins i u ionaalis uneen liikunnan
sisäkehillä uskin kukaan kokee olle de byn ideologis a as a in aa
ken ää a is ele aksi uhaksi, aikka Ka un si uilla uha aankin liikun-
nan allankumouksella. Suunni elmia u heilumaailman muu amises-
a ehdään ja julis e aan lehdessä, jo a de byskenen ulkopuolise ei ä
juu i lue; ne ei ä ole salaisia mu a näky ä lähinnä de bykul uu in
pii iin kuulu ille ja sinne py ki ille. Kä jis äen ämän oi ulki a niin,
e ä (nuo en) nais en ekemisillä ei u heilumaailmassa ole äliä, koska
he o a siellä ja sen maskuliinisissa mää i elyissä aina ma ginaalissa ja
koska de byn kal aisissa apauksissa juu i as a innan ohi aminen e-
kee sii ä hiljais a. Sco 75 uskoo kui enkin, e ä aikka ma ginaaleis a
ponnis a an as a innan pienillä muodoilla ei ehkä saada aikaan äli -
ömiä al asuh eiden muu oksia, koska niiden yleinen polii inen oi-
ma on pieni, niin sil i niis ä jää jo ain ”jälkiä”, jo ka nähdään oikeas-
aan as a myöhemmin, his o iallisissa a kas eluissa.
Lukumme yh enä py kimyksenä on ollu a kas ella alakul uu is-
a ”p ojek ia”, jonka kehkey yessä ie oinen as aan ase uminen on
osi ain lie en yny an aen ilaa ins i u ionaalisille pe in eille, joiden
omaksumisen myö ä olle de bys ä on ullu jä jes elmän hy äksymä
u heilulaji sa jajoukkueineen, oi ajineen, hä iäjineen, akuu uksi-
neen, u nauksineen, seu oineen ja ekis e öi ymisineen. Alakul uu i-
näkökulmas a kiinnos a a kysymys on, joh aako as a innan ohenemi-
nen ins i u ionaalis umisen ehdoissa lajinsisäiseen pi s ou umiseen ja
ie yn ”old school” -ydinpe iaa een kanna ajakunnan muo ou umi-
75 Sco 1989.
Vas a innan mi alla
241
seen, ku en esime kiksi skei a eiden pa issa näy ää käyneen.76 Toden-
näköis ä kui enkin on, e ä niin kauan kuin de byn pelaajien kokemus
epäoikeudenmukaisuudes a sekä lajin a on ja aseman kiel ämises ä
säilyy, alakul uu in as a in a ja kuu jossain muodossa. U heilumaa-
ilman sanallis amisin de byn ies i ki ey yy edelleen ähän: ”Vapise,
Suomen u heiluken ä – me ollaan adal eka, adal ika”77.
76 Chiu 2009; Ha inen & To inen 2015; Rannikko ym. 2014.
77 Ka u 2/13, 11.