Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a
Tampe e Uni e si y P ess 2019, 295–318.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7
Vähemmis öjen
kul uu iau onomialakiin
kohdis unu as us us
Vi ossa 1918–1925
Ka i Alenius
Lu ussa paneudu aan hiljaisen as a innan
ema iikkaan epä yypillises ä näkökulmas a. Ta kas elun
koh eena ei ole al ahie a kian ala asolla ole a yhmä,
joka as us aa ylemmäl ä ahol a ule ia mää äyksiä,
aan ah a allankäy äjä yhmä, joka hegemonises a
asemas aan huolima a ka soo hy äksi käy ää osin
hiljaisen as a innan keinoja. Vi olaise puoluee
oli a halu omia as aamaan myön ä äs i maan
kansallis en ähemmis öjen ahol a esi e yihin oi eisiin
ähemmis öjen kansallis-kul uu is en oikeuksien
u aamises a. Vi olainen enemmis ö ali si a oimen
o junnan sijas a ak iikan, jossa asioi a jä e iin
käsi elemä ä, nii ä lykä iin ja käsi el iin hi aas i.
Ka i Alenius
296
Johdan o
A ikkelini kohdis uu Vi on kul uu iau onomialain almis eluun
uosina 1918–1925 ja siinä e i yises i enemmis ö äes ön eli e nis en
i olais en näkökulmaan. Analysoin, missä mää in ja millä pe us eil-
la kyseiseen p osessiin lii yi hiljaiseksi as a innaksi mää i el ä issä
ole ia pii ei ä. Tu kimus pe us uu ennen muu a Vi on pa lamen in
keskus elu- ja pää öspöy äki jojen ja pa lamen in aliokun ien a kis-
oaineis oihin, jo ka on käy y sys emaa ises i läpi kyseisil ä uosil a.
Toinen keskeinen lähdeaineis o on Vi on joh a a sanomalehdis ö, jos a
samoin on käy y sys emaa ises i läpi puolueiden pää-äänenkanna a-
ja 1 ja ä keimmä si ou uma oma lehde 2 kyseisel ä ajanjaksol a. Tee-
man kannal a ele an ia aineis oa löy yy niin ikään Vi on e i hallin-
o asojen i anomaisaineis ois a ja i olais en puolueiden a kis ois a.
Analyysi kohdis uu i olais en oimin aan, mu a kon eks oinnin ja
seli ämisen näkökulman uoksi on a peen hyödyn ää myös ähem-
mis öo ganisaa ioiden säilynei ä aineis oja ja ähemmis ökielisissä leh-
dissä3 omana aikanaan julkais uja ki joi uksia. Lehdis öaineis on osal-
a oidaan ode a, e ä ämän a ikkelin pui eissa ei ole mahdollis a
esi ää ka a aa analyysia sii ä, mi en eema esiin yi mediassa. A ikke-
lissa kui enkin uodaan esiin, mi en ja milloin julkisuudessa esi e iin
keskeisimpiä kan aao a ia puheen uo oja, joiden a oi eena oli ai-
ku aa laajempaan yleisöön.
Vi ossa hy äksy iin uonna 1925 kansain älisessä e ailussa
poikkeuksellinen laki, joka an oi kansallisille ähemmis öille mahdol-
lisuuden pe us aa henkilöjäsenyy een eli pe sonaaliau onomiaan poh-
jau u ia i sehallinnollisia o ganisaa ioi a. Esime kiksi ähemmis öjen
omien koulujen pe us aminen ja oimin a sekä mone muu ähemmis-
ökul uu ien ylläpi ämiseen lii ynee oiminno oi iin sen jälkeen
hoi aa kul uu iau onomian pui eissa. Vi on kansallisis a ähemmis-
öis ä saksalaise ja juu alaise , jo ka asui a hajallaan ympä i maa a,
pe us i a oma au onomialai okse uodes a 1926 alkaen. Alueellises i
1 Tässä a ikkelissa on ii a u seu aa iin: Kaja (oikeis olaisen alonpoikaispuo-
lueen leh i), Pos imees (keskus apuolue), Waba Maa (mal illinen asemmis o).
2 Tässä a ikkelissa on ii a u Vi on laajale ikkisimpään leh een, joka oli
Päewaleh .
3 Tässä a ikkelissa on ii a u laajale ikkisimpiin saksankielisiin leh iin Do pa e
Nach ich en ja Re ale Bo e.
Vähemmis öjen kul uu iau onomialakiin kohdis unu as us us Vi ossa
1918–1925
297
keski ynee ähemmis ö , ku en enäläise ja uo salaise , ha ki si a
asiaa mu a pää yi ä siihen, e ä he pys yi ä ii ä äs i edis ämään in -
essejään a anomaisen kunnallishallinnon kau a niillä alueilla, joissa
he muodos i a paikallises i enemmis ön.4
Vi on kul uu iau onomiaa käsi elly p osessi siis pää yi kansallis-
en ähemmis öjen kannal a myön eiseen loppu ulokseen, mu a kehi-
yskulku ei ollu nopea eikä sen ulos i ses ään sel ä, aan lakiin koh-
dis ui ah aa as us us a – a oin a ja pei el yä. Asiaan aiku i a usea
Vi on his o iaan ja ajankohdan kansain älisiin i auksiin lii ynee
aus a ekijä , jois a osa edis i, osa hai asi p osessin e enemis ä.
E nisen hie a kian muu os ja ähemmis öille
anne u au onomialupaukse
Yksi me ki ä ä aus a ekijä oli Vi on e nis en ja allankäy öllis en
suh eiden yleinen ila. Vi on i senäis yminen ensimmäisen maailman-
sodan jälki ilan eessa a koi i aiemmin allinneiden al asuh eiden
pe us eellis a uudelleenjä jes elyä. Vi on asukkais a noin 88 % oli e ni-
siä i olaisia, mu a maan i senäis ymiseen saakka he oli a ollee suu-
el a osin sy jässä ko keimmas a allankäy ös ä. Edel ä inä uosisa oi-
na – Vi on 1200-lu ulla apah unees a saksalais alloi ukses a alkaen
– sisäpolii inen, aloudellinen ja kul uu inen al a oli ollu ennen
muu a bal iansaksalaisen ähemmis ön käsissä. Vaikka bal iansaksalai-
sia oli ain kaksi p osen ia Vi on asukkais a, pääosin heis ä koos unu
elii i dominoi e i elämänaloja, ja saksalais uminen oli ielä 1800-lu un
puoli älissä ollu e nisille i olaisille ainoa sosiaalisen nousun äylä.5
Kun Vi on alue oli jou unu Venäjän al akunnan alaiseksi 1700-lu-
un alussa, saksalais en asema oli pysyny käy ännössä en isellään. Ve-
näjän allan myö ä Vi oon oli kui enkin ullu myös jonkin e an e-
näläis ä i kailijakun aa, joka 1800-lu un lopulla ja 1900-lu un alussa
kilpaili allankäy ös ä saksalais en kanssa. Vi on enäläis en osuus
maan äes ös ä oli noin kahdeksan p osen ia, mu a ain hy in pie-
ni osa enäläisis ä kuului yh eiskunnalliseen elii iin. Muiden ähem-
mis öjen yh eenlaske u äes öosuus oli noin kaksi p osen ia. Heis ä
4 Lau i s 2008, 48–60; Ruu soo 1993, 5–12.
5 Ka jahä m 1997, 209–223; Nii emaa & Ho i 1991, 301–313.
Ka i Alenius
298
suu in yhmä oli a uo salaise (0,7 %), jo ka asui a melko ii iinä
yh eisönä Vi on länsi annikon muu amissa kunnissa. Vi on e elä ajan
un umassa asui pieni mää ä la ialaisia (0,5 %) ja Vi on kaupungeissa
hajallaan juu alaisia (0,4 %). Viimeksi maini u oli a alouselämässä ja
si is ysamma eissa huoma a as i ah emmin edus e uja kuin heidän
pelkkä lukumää änsä indikoi. Siinä mielessä juu alaise oli a maini-
uilla sek o eilla suh eellisen näky äs i esillä, kun aas uo salaise ja
la ialaise oli a e nis en i olais en a oin ns. a allis a ” ah as a”.6
Kun Vi o i senäis yi, e nise i olaise nousi a kaikilla elämän-
aloilla joh oasemaan ja sy jäy i ä siel ä nopeassa ahdissa saksalaise ja
enäläise allanpi äjä . Aikaisemmas a monin a oin e uoikeu e us a
asemas a sy jäy e yksi uleminen he ä i saksalaisen ja enäläisen elii-
in keskuudessa i olais as aisia un ei a ja huol a oman ähemmis ö-
yhmän ule aisuudes a. Mone i olaise puoles aan unsi a edelleen
ka ke uu a, koska he koki a i olaisen enemmis ön ulleen sy ji yksi
ja alis e uksi sa ojen uosien ajan. Saksalaisen ja enäläisen ähem-
mis ön lojaalisuu a Vi on al io a koh aan myös yleises i epäil iin,
osin oikeu e us i. Lisäksi i olaise oli a i senäis ymisso ansa aikana
(1918–1920) jou unee ais elemaan sekä Neu os o-Venäjää e ä sak-
salaisia apaajoukkoja as aan, jo ka oli a py kinee es ämään Vi on
i senäis ymisen. Lähihis o ias a ja kauemmas a his o ias a kumpusi
si en asi ei a, jo ka aikeu i a Vi on e i kansallisuus yhmien älis ä
yh eis yö ä.7
Toisaal a osa i olaisis a oli si ä miel ä, e ä menneisyyden epä-
kohdis a pi i o aa oppia ja äl ää ois amas a apah unei a i hei ä.
Maailmansodan oi aja alla myös ko os i a , e ä ”uu a Eu oopan
jä jes ys ä” akenne aessa kansallisuuksien älisen asa-a on ja ä-
hemmis öjen oikeuksien kunnioi amisen pi i olla ule aisuuden oh-
jenuo ina.8 Oma kysymyksensä on, missä mää in näi ä eo ee isia
ihan ei a nouda e iin. I senäisen Vi on ensimmäisen halli uksen a-
li semalle poli iikalle syksyn 1918 ja ke ään 1919 kuluessa joka apauk-
sessa an oi suun a ii a pa lamen in a apuhemies Jaaksonin linjaus
pa lamen in ensimmäisessä is unnossa:
6 Ruu soo 1993, 6–9.
7 Lau i s 2008, 29–30; Roh me s 2010, 37–41, 55.
8 Gullbe g 2000, 49–79.
Vähemmis öjen kul uu iau onomialakiin kohdis unu as us us Vi ossa
1918–1925
299
Toinen asia, jossa meidän pi ää jy käs i muu aa anhaa po-
li iikkaa, on kansallisuuskysymys. Me olemme jou unee pi -
kään kä simään ie aan so on alla. Jos meis ä, i olaisis a,
ulee ny joh a a kansallisuus meidän ko imaassamme, me
emme saa ny enää omas a puoles amme o aa käy öön si ä
anhaa so opoli iikkaa oisia kansoja koh aan, jo ka o a
meidän keskuudessamme ähemmis öinä. Alus a pi äen mei-
dän on o e a a i sellemme myös ässä kysymyksessä akaa,
uusi ku ssi; meidän on kunnioi e a a ois en kansojen oikeuk-
sia ja olla y i ämä ä es ää heidän kul uu isia pyy ei ään.9
Vi on ensimmäinen halli us, jo a dominoi konse a ii inen oikeis o,
py ki nouda amaan maini ua linjaus a ja ajankohdan kansain älisiä
ihan ei a monin konk ee isin a kaisuin. Niis ä ä keimpiin kuului,
e ä saksalaise , enäläise ja uo salaise sai a halli ukseen kukin
oman ähemmis öasioiden minis e in.10 Vi on ilapäisessä hallin olais-
sa myös aa iin oikeus äidinkieliseen koulu ukseen sekä oikeus käy -
ää i kakielenä enäjää ai uo sia niissä kunnissa, joissa paikallinen
enemmis ö puhui kyseisiä kieliä.11 Lisäksi Vi on i senäisyysjulis ukses-
sa lu a iin u a a ähemmis ökansallisuuksille pai si äydellinen a-
sa-a o enemmis ö äes ön kanssa myös ähemmis öjen ”kansallis-kul -
uu ise au onomise oikeude ”.12 Viimeksi maini u lupaus oli pohja,
jol a ähemmis öjen kul uu iau onomialakia lähde iin ajamaan seu-
aa ien uosien aikana.
Vi ossa alli si kui enkin huoma a a e imielisyys sii ä, mi ä ”kan-
sallis-kul uu isilla au onomisilla oikeuksilla” a kkaan o aen a -
koi e iin. Vi on al iojohdossa linjaukse muu ui a jo huh ikuussa
1919, kun ke ään aaleissa ali u Vi on pe us uslakia sää ä ä kansal-
liskokous aloi i oimin ansa ja halli us aih ui. Kansallisuusasioi a ja
kansallis en ähemmis öjen oikeuksia ä keänä pi äneen oikeis olaisen
konse a ii ihalli uksen ilalle uli asemmis ohalli us (keskus an u-
kemana), jonka yh eiskunnallise p io i ee i oli a oise . Tämä näkyi
he i siinä, e ä kansallisilla ähemmis öillä ei enää ollu minis e ei ä
uudessa halli uksessa. Kansalliskokouksen ja uuden halli uksen kesä-
9 Maanõukogu p o okollid 1935, 278.
10 G a 1993, 259–262.
11 Ma sule i š 1993, 29.
12 Ma sule i š 1993, 25–28.

Ka i Alenius
300
kuussa 1919 muo oilemassa äliaikaisessa pe us uslaissa ei myöskään
ollu mi ään mainin aa ähemmis öjen ”au onomisis a oikeuksis a”.13
Va sinainen pe us uslaki saa e iin pi källis en keskus elujen jälkeen
oimaan uo a myöhemmin, ja siinä lu a iin ähemmis öille ”au o-
nomis en lai os en” pe us aminen. Me ki ä änä huomau uksena kui-
enkin lisä iin a sin epämää äinen ”...niin pi källe kuin ne ei ä sodi
al ion e uja as aan”.14 Au onomias a puhu aessa kiis a sii yi ä
seu aa aksi koskemaan si ä, mi en maini u ” al ion edu ” ja niiden
as aisuus oli ulki a a.
Saksalais en au onomia-aloi een käsi ely:
ii y elyä ja mu skak i iikkiä
Vähemmis öjen kannal a posi ii is a pe us uslaissa oli, e ä älillä
luonnoksis a jo kadonnu ii aus au onomisiin oikeuksiin oli palau-
e u. Vähemmis ö yhmien edus ajien ole uksena näy ää olleen, e ä
asiaa käy ännössä a ken a a ju idise pui ee luo aisiin pian pe us-
uslain hy äksymisen jälkeen. Kansalliskokous ei kui enkaan pi äny
asiaa kii eellisenä, ja uoden 1921 ke ääseen mennessä asian edis ämi-
seksi ei ollu eh y mi ään ha ai a aa. Vi on i senäisyysjulis ukses a
ja sen lupaukses a myön ää kansallisille ähemmis öille au onomisia
oikeuksia oli ny kulunu yli kolme uo a, ei ä kä i olaise ollee
mää i ellee , mi en au onomia käy ännössä o eu e aisiin. Muussa yh-
eiskunnallisessa lainsäädännössä oli sen sijaan ede y a sin ipeäs i.
Jo ällaisen ii een akia oidaan aa is ella, e ä suu i osa i olaisis a
pää äjis ä oli halu on iemään au onomiaa e eenpäin. Jos he ei ä ha-
lunnee ak ii ises i uoda as us us aan esille, au onomiakysymys en
lykkääminen epämää äiseen ule aisuu een oli helpoin keino äl ellä
asiaa ja ehkä oi oa, e ä asia jopa ennen pi kää aipuisi unohduksiin.
Vuoden 1921 alussa Vi on saksalaise kui enkin kylläs yi ä odo -
amaan ja ilmoi i a Vi on halli ukselle, e ä he aikoi a ny i se pe-
us aa heille lu a u au onomise lai okse . Samalla saksalais en e ujä -
jes ö laa i a oman hahmo elmansa au onomian sisällös ä ja oi a sen
julkiseen polii iseen keskus eluun oman sanomaleh ensä laajan pää-
13 Asu awa Kogu p o okollid 1919 (1920), 981–1012.
14 Asu awa Kogu p o okollid 1920 (1920), 1501–1514.
Vähemmis öjen kul uu iau onomialakiin kohdis unu as us us Vi ossa
1918–1925
301
ki joi uksen kau a.15 Pe us uslaissahan oli ode u, e ä ähemmis ö-
kansallisuuksien jäsene ” oi a pe us aa” au onomisia lai oksia. Laki
ei siis edelly äny , e ä ähemmis öjen pi äisi odo aa Vi on al ion ai
i olais en eke än lai okse almiiksi ja e ä ähemmis ö o aisi a ne
si en as aan. Asia ei kui enkaan ollu sillä sel ä, e ä saksalaise e osi-
a pe us uslain ki jaimeen ja i senäisyysjulis uksen lupaukseen.
Vi on halli us o i saksalais en lausunnon ja hahmo elman as aan
mu a ilmoi i, e ä au onomian o eu aminen yksi yisen aloi eelli-
suuden pohjal a ei käyny . Halli uksen ulkinnan mukaan ensin olisi
no maalijä jes yksessä almis el a a au onomialle pui ee an a a lain-
säädän ö ja as a si en saksalaise ja muu ähemmis ö oisi a yh yä
aken amaan au onomisia lai oksiaan käy ännössä. Saksalais en e u-
jä jes öjen hahmo elma au onomialais a ohja iin iigikogun eli Vi on
pa lamen in yleis aliokunnan käsi el ä äksi, jolloin kaikki pa lamen-
issa edus e u polii ise yhmä saisi a auhassa u us ua hahmo-
elmaan ja o aa siihen kan aa. Lykkäys oli saksalaisille luonnollises i
pe ymys, mu a oi ei a ase e iin seu aa aksi siihen, e ä aliokun a
käsi elisi asian nopeas i.16
Yleis aliokun a kui enkin o i asian esi yslis alleen as a ma as-
kuussa 1921 eli lähes uo a myöhemmin kuin saksalais en e ujä jes ö-
jen hahmo elma oli laadi u ja oimi e u Vi on halli ukselle. Ny kin
lain käsi ely yssäsi alkuunsa, koska pa lamen ipuoluee ei ä ollee
u us unee hahmo elmaan. E i puolueiden edus ajis a koo u alio-
kun a oli kyllä käyny hahmo elman läpi, mu a edus aja ei ä ollee
esi ellee asiaa omille pa lamen i yhmilleen. Kylmä suihku saksalais-
en ja muiden ähemmis öjen oi eille oli myös se, e ä aliokunnan
ali sema esi elijä, mal illisen asemmis olaisen Työpuolueen edus aja
Ado Ande kopp, osoi i a auspuheessaan hahmo elmas a pi kän lis an
hänen mieles ään ko jaus a aa i ia epäkoh ia.17
Seu aa a aliokun akäsi ely oli kuukau a myöhemmin, joulu-
kuussa 1921. Senkin alku oli ähemmis öille y mää ä, sillä Vi on
halli uksen edus aja ilmoi i halli uksen oi o an asian lykkäämis ä
ammikuulle, koska halli us ei ollu ielä eh iny o aa kan aa lakihah-
15 “Die na ionale Au onomie de Minde hei en”, Do pa e Nach ich en 5.5.1921.
16 Yleis aliokunnan pöy äki ja 14.11.1921, Ees i Riigia hii (ERA), 80, 1, 477,
65–69; 12.12.1921, ERA 80, 1, 477, 82.
17 Yleis aliokunnan pöy äki ja 14.11.1921, ERA 80, 1, 477, 65–69.
Ka i Alenius
302
mo elmaan. Jä ky yny Vi on Saksalaisen puolueen (DPE) aliokun a-
edus aja Max Bock päi i eli – mi ä ei oida jä in ihme ellä – halli uk-
sen saama omuu a ja ilmoi i pi ä änsä halli uksen kan aa ahallisena
ii y elynä, sillä yhden ois a kuukauden aikana olisi luullu halli uk-
sen eh ineen u us ua sille oimi e uun lakiehdo ukseen. Seu aa aksi
e i i olaispuoluee esi i ä oma huomau uksensa hahmo elmas a.
Mikään puolueis a ei ollu almis hy äksymään lakiluonnos a, mu a
k i iikin mää ä ja koh ee aih eli a .18
Kun Vi ossa oli aiemmin uosina 1918–1921 keskus el u ähemmis-
öihin lii yneis ä kysymyksis ä, puolueken älle oli syn yny suh eelli-
sen akaa jako näkemys en osal a. K i iikki oli ah in a puolueken än
asemmalla laidalla ja ähäisin ä oikealla laidalla. Sosialis ien pa la-
men i yhmä oli ka ego ises i hahmo elmaa as aan, koska heidän
näkemyksensä mukaan laki oli laadi u edis ämään ain ähemmis ö-
kansallisuuksien elii in luokkae uja. Sosialis ien mieles ä kyseessä ei siis
ollu au onomialaki ollenkaan, aan saksalais en ”luokka ihollis en”
y i ys puolus aa yläluokan e uoikeuksia. Sosialis i ei ä ai au unee
edes esi ämään lakihahmo elmaan mi ään pa annuksia, koska hah-
mo elma oli heidän mieles ään pe us ei aan myö en niin ala-a oinen,
e ei sii ä saisi edes ko jaamalla kel ollis a.19 Tii is e ys i sano una
sosialis i ällä a oin kielsi ä sellaisen ulkinnan mahdollisuuden,
e ä lailla olisi odella py i y lisäämään ähemmis ökansallisuuksien
oikeuksia pää ää omis a asiois aan.
Sosiaalidemok aa i löysi ä lais a lukuisia koh ia, jo ka so i a
sosiaalidemok aa isia pe iaa ei a as aan. Tä kein niis ä oli au ono-
mian ahoi us ähemmis ö yhmän sisäisen e o uksen kau a, joka
asemmis on julis aman ulkinnan mukaan saa oi kansalaise e ia -
oiseen asemaan. Näin sii äkin huolima a, e ä hahmo elmassa jä e -
iin au onomialai oksiin lii yminen ai niis ä pois jääminen jokaisen
ähemmis ökansallisuu een kuulu an henkilön apaas i pää e ä äksi.
Rikkoiko siis apaaeh oinen ylimää äis en e ojen maksu asa-a oa?
Voidaan oki a ioida, e ä asemmis opuolueissa ilpi ömäs i näh-
iin ähemmis öjen mahdollisen au onomian pal ele an ain ähem-
mis ö yhmien koulu e uimman, a akkaimman ja allankäy öllises i
18 Yleis aliokunnan pöy äki ja 12.12.1921, ERA 80, 1, 477, 82.
19 Ibidem.
Vähemmis öjen kul uu iau onomialakiin kohdis unu as us us Vi ossa
1918–1925
303
e uoikeu e un osan in essejä eikä niinkään ” a allisen” kansan e uja.
Samalla oidaan kui enkin kysyä, oliko ” ö öshe ojen” as us aminen
ja huolen ilmaiseminen mahdollises a asa-a on jä kkymises ä popu-
lis is a e o iikkaa, jolla oi iin oikeudenmukaisuu een edo en as us-
aa ähemmis öjen au onomiaa kokonaisuudessaan.
Vi on keskus alaise ja oikeis olaise puoluee oli a pääkohdi ain
samaa miel ä aliokunnan puheenjoh aja Ande koppin kanssa, joka oli
ma askuussa ja ny uudelleen joulukuussa nos anu esiin joukon ko -
jaus a aa i ia koh ia. Kyseise puoluee ka soi a , e ä hahmo elmassa
oli jä e y liian epämää äisiksi jäsenyysk i ee ien mää i ely, kysymys
mahdollises a omien lakien laa imis- ja so el amisoikeudes a sekä usea
e o uksen ja hallinnon käy ännön o eu amiseen lii y ä seika . Sa-
moin o ju iin, e i e ujä jes öjen yhdenmukaiseen koh eluun edo en,
hahmo elmassa esi e y ähemmis öminis e ien palau aminen Vi on
halli ukseen. Keskus alaise ja oikeis olaise puoluee kui enkin halusi-
a maini a ole ansa pe iaa eessa ähemmis öjen au onomian kannal-
la. Niinpä aliokunnassa pää e iin hy äksyä hahmo elman e eenpäin
kehi äminen sillä ehdolla, e ä saksalais en ja mahdollises i muiden ä-
hemmis öjen e ujä jes ö ko jaisi a hahmo elmas a osoi e u puu ee
aliokunnan oiseen käsi elykie okseen mennessä.20
Keskus elun pe us eella oli kokonaisuudessaan sel ää, e ä ähem-
mis öjen kul uu iau onomialain sää äminen ei ollu kii eellinen asia
millekään i olaiselle polii iselle yhmälle. Enemmis ö äes ölle laki ei
ylipää ään ollu a peellinen, koska i olaise oki sai a oma kansal-
lis-kul uu ise asiansa hoide ua ilmankin. Monille i olaisille sel äs i
uo i ongelmia sekin, e ä missään muualla maailmassa ei ollu ielä
luo u lakeja, jois a olisi oi u o aa mallia. Pelko Vi on al ion ja i olai-
suuden e uja nake a ien i heiden ekemises ä oli ilmeises i läsnä poh-
dinnoissa ja omiaan aiheu amaan lykkäämisen halua, aikka asioi a ei
äl ämä ä a gumen oi u suo aan näin.
E i yinen, ja ku a pelon aihe i olaisille oli, e ä Vi o mene äisi
mahdollisuuden kon olloida maassa asu ia ähemmis ö yhmiä eli
maahan syn yisi monien i olais en kammoamia ” al ioi a al iossa”.
Vi olaisissa kauhuskenaa ioissa se a aisi ien ähemmis öjen alueel-
liseen sepa a ismiin ja an aisi jalansijaa ihamielis en ulko al ojen
20 Yleis aliokunnan pöy äki ja 12.12.1921, ERA 80, 1, 477, 83.
Ka i Alenius
310
17.10.1924 kiis an e i osapuole ielä ke aalleen ois i a aikaisem-
min esiin uodu näkökan ansa.37 Kesän ja syksyn lehdis ökeskus elu
nouda eli samoin en isiä linjauksia. Puolueiden pää-äänenkanna aja
julkaisi a usei a ki joi uksia, joissa oman puolueen kan aa pe us el iin
suu elle yleisölle, ja myös si ou uma on lehdis ö oi näkökohda esille
uu isosas oillaan.38 Olennaisia näkökoh amuu oksia ei ollu ha ai -
a issa, ja äi elyiden sä yäkin oidaan luonneh ia en iseen apaan
ki eähköksi. Useis a puheen uo ois a oli ais i a issa uskas umis a
lopu omaksi koe uun de aljeis a sai a eluun. Pääongelmaksi ässä
aiheessa as us aja nos i a lain äi e yn epämää äisyyden. Käsi e-
lyn loppu ulos oli akaisku aliokunnalle ja lain puol ajille. Esi ys ä ei
hy äksy y oisessa luennassa, aan se palau e iin yleis aliokun aan.
E äs yksenä oli lisäksi ohje konsul oida maan halli us a, mikä oli ai an
poikkeuksellinen epäluo amuksenosoi us aliokunnalle. Samanlais a
opas us a iigikogu ei ollu koskaan aikaisemmin an anu millekään
aliokunnalle.39
Riigikogun pää öksessä oli aliokunnalle osoi e un epäluo amuk-
sen lisäksi ais i a issa uskas umis a koko p osessiin. Lais a ei näy ä-
ny uosien pohjus us yönkään jälkeen ule an sellais a, e ä se koko-
naisuu ena kelpaisi i olais en pää äjien enemmis ölle. Saksalais en
julkilausumissa ilmais iin jälleen ke an epäilyksiä, oli a ko i olaise
odellisuudessa lainkaan halukkai a hy äksymään ähemmis öjen au-
onomialakia. Venäläise kansanedus aja oli a ähän as i ollee paljon
ähemmän äänessä pa lamen issa, mu a ny heidänkin mi ansa alkoi
ulla äy een. Vi on uuden halli uksen ja Vi on al iojohdon ylipää ään
syy e iin osoi a an au onomiakysymyksessä ” äydellis ä an ipa iaa
ähemmis öjen kul uu isia a pei a koh aan”.40
Lain käsi elyn loppu aihe a auhdi i kui enkin me ki ä äl ä
osin kommunis ien allankaappausy i ys Vi ossa joulukuun alussa
37 II Riigikogu p o okollid 1923, 1042–1074.
38 Esim. Päewaleh 7.6.1924; “Wähemus ahwus e hoolekande küsimus”,
Waba Maa 18.6.1924; “Gedenken zu Au onomie age”, Re ale Bo e 7.7.1924;
“ Wähemus ahwus e kul uu au onoomia seaduseelnõu a u amise eel”, Pos imees
17.9.1924; “Sa supe que!, ”Do pa e Nach ich en 21.10.1924; “Missugused on Ees is
wähemus ahwused?”, Kaja 15.12.1924.
39 Yleis aliokunnan pöy äki ja 27.10.1924, ERA 80, 2, 411, 155; II Riigikogu
p o okollid, 1078–1079.
40 II Riigikogu p o okollid, 2507–2508.

Vähemmis öjen kul uu iau onomialakiin kohdis unu as us us Vi ossa
1918–1925
311
1924. Kaappausy i ys kukis e iin nopeas i, mu a aiku aa sil ä, e ä
apah uma jä ky i ä i olaisia pää äjiä ja sai a heidä a ioimaan
ajankoh aisia polii isia kysymyksiä hieman uudessa alossa.41 Ta oi -
eeksi uli yh eiskunnallis en e imielisyyksien yli äminen ja kaikkien
demok aa is a jä jes elmää kanna a ien yhmien yh eis yön lisäämi-
nen. Vi olaises a näkökulmas a yksi ällainen u allisuu a lisää äksi
koe u oimi oli ähemmis öjen posi ii inen in eg aa io muuhun yh-
eiskun aan. Vähemmis ö oimi a al io allalle äysin lojaalis i kaap-
pausy i yksen aikana, eikä i senäisyyden alku uosil a ollu muu en-
kaan osoi aa mi ään konk ee is a, minkä pe us eella ähemmis öjä
olisi pi äny epäillä aka as i ihamielisiksi ai sepa a is isiksi. Pienellä
palki semisella – ähemmis öjen oi ei a as aan uleminen au ono-
mialain muodossa – ähemmis ö oi aisiin ny ehdä yy y äisiksi ja
si oa heidä en is ä pa emmin alli se an jä jes elmän kanna ajiksi.
Aikalaisläh eis ä ei löydy äysin kiis a on a, suo aa odis usaineis oa
edellä hahmo ellun ulkinnan puoles a, mu a aihe odis ee o a koh-
alaisen paina ia. Vi on saksalais en pää-äänenkanna ajassa, Re ale
Bo essa, ilmes yi ammikuussa 1925 laaja pääki joi us, jossa ke o iin
saksalais en edus ajien neu o eluis a Vi on al ion ko keimpien i-
anomais en kanssa. Lehden mukaan i olaise pää äjä ”oli a myön-
änee au onomialain pikaisen hy äksymisen ole an al ion yleis en
e ujen mukais a”. Samoin ke o iin i olais en pää äjien myön äneen,
e ä ”saksalaise oli a osoi au unee lojaaleiksi” ja e ä au onomia oli
a peen e i yises i ” eljellisessä puolus uksessa sisäisiä ja ulkoisia ihol-
lisia as aan”.42 Saksalais en edun mukais a oli oki esi ääkin asia juu i
ällaisessa alossa, ja muo oilu oli a kyseisen lehden oimi uksen; i-
olaise pää äjä ei ä pe us ellee oimin aansa julkisuudessa ai ei-jul-
kisissa dokumen eissa, joi a olisi säilyny . Tosiasia joka apauksessa oli,
e ä aliokunnan päi i e y ehdo us hy äksy iin pa lamen in oisessa
luennassa ammikuun lopulla ja lopullises i kolmannessa luennassa
5.2.1925 hy in lyhyen keskus elun jälkeen. Au onomian pe us aminen
si ä oi o ille kansallisille ähemmis öille oli niin muodoin mahdollis-
a uoden 1926 alus a.43
41 Nii emaa & Ho i 1991, 377–379; Ruusmann 1998, 236, 246–247, 460.
42 “Zu F age de Annahme des Au onomie-Gese zes”, Re ale Bo e 17.1.1925.
43 II Riigikogu p o okollid 1923, 548–549.
Ka i Alenius
312
Vi olaisen elii in suh au umises a lakiin ja laajemmin kansallisiin
ähemmis öihin on syy ä nos aa esiin äyden ä änä näkökoh ana ielä
yksi lain loppuhion aan lii y ä seikka. Vaikka i olais en pää äjien
enemmis ö lopul a aipui kanna amaan au onomialakia, lain hy äk-
syminen enemmis ön äänin ei me kinny as a innan pää ymis ä eikä
lakiin kohdis uneiden epäluulojen häl enemis ä kuin ie yil ä osin.
Epäilijä ajoi a p osessiin loppuun as i muu oksia, jo ka olisi a a-
jannee au onomis en lai os en oimi al aa ai muu en aikeu anee
ähemmis öjen mahdollisuuksia hyödyn ää au onomialakia omien in -
essiensä edis ämisessä.
Pe iaa eellisen as a innan ja kumises a ja suu es a kanna ukses a
i olais en pää äjien keskuudessa ke oi ennen muu a se, e ä au ono-
mis en lai os en oimi al aa supis e iin p osessin iime he killä. Siksi
ähemmis öjen au onomialais a uli lopullisessa muodossaan ähem-
mis öjen kul uu iau onomialaki. Tä keä askel siihen suun aan oli
as u u jo ke äällä 1924, kun saksalais en e ujä jes öjen ja Vi on Kan-
sanpuolueen älillä oli so i u, e ä kaikki poli iikkaan i ah a a ka -
si aisiin pois au onomis en ins i uu ien oiminnas a. Maini u pe i-
aa e ah is e iin lopullisessa laissa. Toinen as aa a ajaus o eu e iin
sekin Kansanpuolueen esi ykses ä iime aiheessa, kun sosiaalihuol o
aja iin pois au onomialai os en kompe enssialuees a.44 Oli sel ää,
e ä oli aikea löy ää sosiaalihuollon o eu amiselle mallia, joka olisi
yydy äny kaikkia i olaisia puoluei a. Voidaan jälleen esi ää e ilaisia
ulkin oja sii ä, oliko mää i elyn aikeus kui enkaan keskeisin pe us e
jä ää koko elämänala pois au onomialai os en oiminnas a ai heijas-
uiko siinä johdonmukainen a oi e aja a au onomialai os en odelli-
nen al a mahdollisimman pieneksi.
Joh opää ökse
Kansallis en ähemmis öjen au onomialain uominen Vi on pa la-
men iin he ä i aih ele ia eak ioi a e i puolueissa ja e u yhmissä.
Vi olainen puolueken ä oli alus a pi äen jae a issa melko pysy ällä a-
alla lain kanna ajiin, as us ajiin ja suh au umisensa puoles a epä a -
moihin. Kansallis en ähemmis öjen lisäksi lain pe iaa eellisia kan-
44 Yleis aliokunnan pöy äki ja 10.12.1924, ERA 80, 2, 411, 66–67, 220.
Vähemmis öjen kul uu iau onomialakiin kohdis unu as us us Vi ossa
1918–1925
313
na ajia löy yi lähinnä konse a ii is en oikeis opuolueiden jäsenis ä,
joille kansallis-kul uu is en näkökoh ien huomioin i yh eiskunnassa
oli ä keää ja jo ka halusi a nouda aa ajan kansain älisiä ihan ei a
ähemmis öjen oikeuksien huomioimises a. Kaikki muu i olaise
puoluee oli a ähin äänkin epäile iä, oliko au onomian myön ämi-
nen ähemmis öille ylipää ään a peellis a. Keskus a ja mal illinen a-
semmis o lopul a aipui a hy äksymään au onomian, kun laki pi kän
ja moni aiheisen p osessin kau a sai maini uja ahoja yydy äneen
epäpolii isen ja aloudellises i aja un muodon. Hy äksyn ään aiku -
i myös se, e ä uoden 1924 kommunis ikapina säikähdy i i olaisia
puoluei a ja ohjasi e simään myös kansallis en ähemmis öjen suunnal-
a ukea demok aa iselle yh eiskun ajä jes ykselle mahdollisimman
laajan konsensuksen hengessä.
On selkeäs i näh ä issä, e ä lakia koh aan unne u epäilykse ja
suo anainen as us us sai a käsi elyp osessin aikana muo oja, jo ka
oidaan ulki a hiljaiseen as a in aan kuulu iksi. Toki osa k i iikis ä
esi e iin a oimes i pa lamen in is unnoissa ja muualla julkisuudessa,
mu a osa as us ukses a apah ui kie o ei se ai e ho us i. E nise i-
olaise , joiden äes öosuus oli i senäis yneessä Vi ossa lähes 90 %, oli-
si a oinee ah an enemmis öasemansa u in pe iaa eessa käy ää
al aa suo a ii aises i ja ilman suu a e o is a kainos elua. A gumen-
oinnissa ja käy ännön oiminnassa kui enkin ali iin mieluummin
ie, jossa hiljaisella as a innalla oli me ki ä ä ooli. Viimeksi mai-
ni uun ii asi ensinnäkin au onomialain käsi ely aliokunnissa ja
pa lamen in a sinaisissa is unnoissa. P osessia ie iin e eenpäin alus a
alkaen silmin nähden hi aas i, ja ajoi ain suun aa käänne iin koh i
alkupis e ä, kun luonnoksia palau e iin ois u as i akaisin käsi e-
lyyn ja kun iime kädessä hylä iin pi käänkin pa annel uja ehdo uksia
kokonaan. Voidaan sanoa, e ä käsi elyssä oli hidas uslakon45 pii ei ä
ai e ä se ähin ään muis u i si ä.
Laajemmas a näkökulmas a ka so una oidaan puhua ”pa lamen-
aa ises a ja u ukses a”, joka le isi ilmiönä maailmalla, e i yises i Eu-
oopassa 1800-lu un lopulla ja uosisadan aih eessa. Sillä a koi e aan
juu i e ilaisia keinoja, joilla puoluee py ki ä hidas amaan pa lamen-
in oimin aa saa u aakseen haluamiaan päämää iä. Yleisimpiä keino-
45 Mo gan 1998, 165.
Ka i Alenius
314
ja oli a puheen uo ojen iheä a aaminen ja pi ki äminen, yksi yis-
koh iin ake uminen ja niis ä äänes y äminen ke a oisensa jälkeen,
asioiden sii ely aliokunnis a pa lamen in yleisis un oihin ja akaisin
sekä kokous en häi in ä me elöimällä. Viimeksi maini ua lukuun o -
ama a ja u aja hyödynsi ä pääosin pa lamen in olemassa ollei a
oimin asään öjä, eli heidän oimin ansa oli läh ökoh aises i ju idises i
moi ee on a.46
Tässä a ikkelissa esi el y Vi on apaus oli a sin selkeäs i yksi esi-
me kki pa lamen aa ises a ja u ukses a. Vi ossa puoluee esi i ä
unsaan mää än e ilaisia pe us eluja omille kannano oilleen ja oimin-
nalleen sil ä osin kuin ne suh au ui a au onomialakiluonnoksiin k ii -
ises i. Hiljaisen as a innan ja samalla ja u uksen keinoja ässä oli a
huomion suun aaminen epäolennaisiin seikkoihin ja yksi yiskoh iin,
mis ä esime kkinä käy mahdollis en apaaeh ois en lisä e ojen esi ä-
minen kansalais en asa-a on kannal a ongelmana. Ajoi ain keskus-
elua ie iin si u ai eille esime kiksi käy ämällä unsaas i pa lamen in
puheaikaa kaukaisen his o ian ” ää yyksien” ai muiden asioiden muis-
elemiseen, jolloin sidos 1920-lu un ajankoh aisiin kysymyksiin jäi a -
sin löyhäksi. Sa unnaises i oli osoi e a issa epäloogisia kannano ojen
aih amisia kesken p osessin, mikä ilmeni esime kiksi k i isoimalla
lais a asiaa, jo a oli alun pe in i se ehdo e u siihen.
Samaan ka ego iaan kuului a epä ealis is en ai ähin äänkin lii-
oi el ujen uhkaku ien maalailu sii ä, mi en au onomialai oksis a ulisi
Vi on al ion kon ollin ulkopuolella ole ia ” al ioi a al iossa”, aikka
lakiluonnokse ei ä an anee älle odellis a pohjaa. Käy äy ymis ä
äydensi uhkaku ien esi äjien kiel äy yminen ajoi ain kuun elemas a
as a-a gumen eja, aikka heille konk ee ises i ja yksi yiskoh aises i
pe us ellen osoi e iin uhkaku ien ole an epä ele an eja. Täs ä sel-
kein osoi us oli Augus Spindle in laa iman ähemmis öjen au ono-
mian eo ee isia ja so el amiseen lii y iä pe us ei a analysoi an äs-
mä eoksen si uu aminen pa lamen issa.
Ve a aessa Vi on ilanne a muissa maissa a anomaisiin pa la-
men aa isen ja u uksen ilan eisiin on ha ai a issa, e ä Vi o oli epä-
yypillinen apaus pa lamen in al asuh eiden näkökulmas a. Muual-
la ehdo omas i a anomaisin ilanne oli, e ä ja u us a hyödynsi ä
46 e Velde 2013, 125–147.
Vähemmis öjen kul uu iau onomialakiin kohdis unu as us us Vi ossa
1918–1925
315
pa lamen in ähemmis ö yhmä . Koska opposi iolla ei ole edus ajien
lukumää ään pohjau u ia keinoja pää ää asiois a, sille on luon e aa
y i ää saada edis e yä a oi ei aan aih oeh oisin keinoin. Ja u a-
misella es e ään pa lamen in enemmis öä käy ämäs ä si ä al aa, joka
sille enemmis ödemok a ian mukaises i kuuluisi. Vi ossa ja u ajana
oimi a kui enkin maan suu imma puoluee . Juu i se ukee ässä a -
ikkelissa esi e yä aja us a, e ä kyse oli samalla hiljaises a as a innas-
a. Vi on pa lamen in enemmis ö olisi oinu demok aa ises i suo aan
o jua ähemmis öjen kul uu iau onomialain, mu a a oimen o jun-
nan sijas a se suosi huomaama omamman hiljaisen as a innan ak-
iikkaa, jolla lakia ii y e iin puolenkymmen ä uo a.
Vähemmis öjen kul uu iau onomiaan lii yny ä lakip osessia kä-
si el iin pa lamen in lisäksi laajas i i olaisessa mediassa, ja siellä esi e-
y kannano o nouda i a a kas i e i puolueiden julkisia näkemyksiä.
On huoma a a, e ä myös polii ises i si ou uma omassa sanomaleh-
dis össä myö äil iin suu impien puolueiden näkökan oja. Sen yh eydes-
sä on näh ä issä, e ä hiljaisuus oi oimia sananmukaises i hiljaisena
as a in ana. Kansallisia ähemmis öjä koh aan esi e iin pa lamen is-
sa ja e i yises i asemmis olehdis össä usein ja ois u as i jy kkiä sanal-
lisia hyökkäyksiä. Kyse saa oi olla osin älinpi ämä ömyydes ä, osin
a koi uksellises a aikenemises a, mu a loppu ulos joka apauksessa
oli, e ä i onkielisessä paine ussa sanassa ei juu ikaan nous u puolus-
amaan sanallis en hyökkäys en koh ei a.
Voidaan sanoa, e ä ähemmis öjen kul uu iau onomialaki hy äk-
sy iin niin sano us i ”pi kin hampain”. Ja ko u kimus en a aan ois-
aiseksi jää, oliko mikään kui enkaan olennaises i muu unu enem-
mis ö äes ön ja sen e ujä jes öjen näkökulmas a, kun ne punni si a
suh au umis aan kansallisiin ähemmis öihin. Tässä a ikkelissa ku-
a ujen asioiden aus alla oli e ilaisia Vi on his o iaan ja ajan kansain-
älisiin polii isiin ja aa eellisiin endeihin lii ynei ä ekijöi ä, jois a
osa pysyi y imel ään muu uma omana ja osa muu ui 1920-lu un
kuluessa. Tämä apaus u kimus joka apauksessa osal aan osoi aa, e ä
ah akin mää ällinen ja allankäy öllinen enemmis ö oi käy ää un-
saas i e ilaisia hiljaisen as a innan keinoja, aikka se ei olisi siihen suo-
anaises i pako e u. Ta oi eena on silloin luul a immin oman yh-
män maineen a jelu, esime kiksi oman maan julkisuusku an suojelu

Ka i Alenius
316
kansain älisen yleisön k i iikil ä. Henkilökoh ais en ja oman yhmän
mo ii ien esi äminen jalompina, asapuolisempina ja oikeudenmukai-
sempina kuin ne o a kaan lienee muu enkin yksi psykologian ja ies-
innän pe us endensseis ä ajas a, paikas a, kul uu is a ja as aa is a
oimin aympä is ön läh ökohdis a iippuma a.
Vähemmis öjen kul uu iau onomialakiin kohdis unu as us us Vi ossa
1918–1925
317
Läh ee
Asu awa Kogu p o okollid (1920). Tallinn: Asu aw Kogu.
Do pa e Nach ich en 5.5.1921.
Do pa e Nach ich en 21.10.1924.
Ees i Riigia hii (ERA). A kis oyksikkö 80 (Riigikogu).
G a , Ma i (1993) Ees i ah us iik. Ideed ja lahendused: ä kamisajas Ees i
Vaba iigi sünnini. Tallinn: Tallinna Raama u ükikoda.
Gullbe g, Tom (2000) S a e, Te i o y and Iden i y. The P inciple o Na ional
Sel -De e mina ion, he Ques ion o Te i o ial So e eign y in Ca in hia
and o he Pos Habsbu g Te i o ies a e he Fi s Wo ld Wa . Åbo:
Åbo Akademi Uni e si y P ess.
Kaja 23.2.1922.
Kaja 15.12.1924.
Ka jahä m, Toomas (1997) Ühiskondliku mõ e oolud ja dok iinid.
Teoksessa Väino Si k & Toomas Ka jahä m Ees i ha i laskonna
kujunemine ja ideed 1850–1917. Tallinn: Ees i En süklopeediaki jas us,
207–297.
Lau i s, Kaido (2008) Saksa kul uu ioma ali sus Ees i Vaba iigis 1925–1940.
Tallinn: Rah usa hii .
Maanõukogu p o okollid (1935). Tallinn: R. Toh e .
Ma sule i š, Anni ( oim.) (1993) Vähemus ah us e kul uu ielu Ees i Vaba iigis
1918–1940. Dokumen e ja ma e jale. Tallinn: Olion.
Mo gan, Ga e h (1998) Images o O ganiza ion. Thousand Oaks: Sage.
Nii emaa, Vilho & Ho i, Kale o (1991) Bal ian his o ia. Helsinki: Tammi.
Pos imees 17.9.1924.
Päewaleh 27.5.1922.
Päewaleh 7.6.1924.
Re ale Bo e 7.12.1922.
Re ale Bo e 22.3.1924.
Re ale Bo e 17.9.1924.
Re ale Bo e 17.1.1925.
Riigikogu p o okollid (1923). Tallinn: Riigikogu.
Roh me s, Helen (2010) Kä emaks põlisele aenlasele? Bal isakslas e
kodakondsusküsimus as loodud Ees i Vaba iigis. Ajalooline Ajaki i
1:131, 37–57.
Ruusmann, An s (1998) Ees i Vaba iik (1920–1940). Teoksessa Õie Elango,
An s Ruusmann & Ka l Siili ask ( oim.) Ees i maas ja ah as .
Maailmasõjas maailmasõjani. Tallinn: Olion, 202–318.
Ruu soo, Rein (1993) Rah us ähemused Ees i Vaba iigis. Teoksessa Anni
Ma sule i š ( oim.) (1993) Vähemus ah us e kul uu ielu Ees i
Vaba iigis 1918–1940. Dokumen e ja ma e jale. Tallinn: Olion, 5–24.
Spindle , Augus (1922) Vähemus ah us e kul uu iline au onoomia. He adele
Riigikogu liikme ele pühenda ud. Tallinn: Ees imaa ükikoda.
Ka i Alenius
318
Vasa a, Vesa (1991) Vi on kansallise ähemmis ö ja niiden oikeudellinen asema
1918–1925. Yleisen his o ian u kielma. Helsinki: Helsingin yliopis o
e Velde, Henk (2013) Pa liamen a y Obs uc ion and he “C isis” o Eu opean
Pa liamen a y Poli ics A ound 1900. Redesc ip ions: Poli ical Though ,
Concep ual His o y and Feminis Theo y, Volume 16, Numbe 1, 125–
147.
Waba Maa 20.4.1922.
Waba Maa 18.6.1924.