Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a
Tampe e Uni e si y P ess 2019, 131–162.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7
Neu os o al aa as aan
Inke insuomalais en hiljais a
as a in aa 1930-lu ulla
Anni Reu e
1930-lu un neu os olii ossa maa alous
kollek i isoi iin äki al aises i, lu e ilainen ki kko
hä i e iin ja inke insuomalaisia ka ko e iin, angi iin
sekä su ma iin. Suomalaisuudes a, k is inuskos a ja
alonpoikaisuudes a uli monella apaa as akul uu ia,
jo a neu os o al a mi ä öi, pilkkasi, uomi si ja uhosi.
Monien inke insuomalais en as a in a ilmeni polii is a
e o ia, maa alouden kollek i isoin ia ja ki kon uhoa
as aan. Vas a in a apah ui useimmi en hiljaisuudessa
ai julkisuudel a salaa, sillä S alinin ajan dik a uu issa
pelko paljas umises a ja anka as a angais ukses a
oli a aiheellisia.
Anni Reu e
132
Hiljainen as a in a o ali a is isissa oloissa
1930-lu un Neu os olii on u kimuksessa inke insuomalais en on
osoi e u olleen S alinin ainojen uh eja1 ja ”kä simyshis o ian” koki-
joi a, minkä uoksi hei ä on ku a u hiljaisiksi kä sijöiksi2. Ha oissa
u kimuksissa on noussu esiin inke insuomalais en neu os o allan
as ainen as a in a 1930-lu ulla, osin poikkeuksena maini akoon
k is i yjen inke insuomalais en lain as ainen maanalainen oimin a.3
Inke insuomalais en hiljais a as a in aa neu os o al aa as aan s ali-
nis isen e o in leimaamalla 1930-lu ulla ei ole aiemmin u ki u.
Inke i oli aikeas i halli a a ajamaa jo Ruo sin allan aikana,
jolloin hallin o ei saanu ku iin alonpoikia, jo ka liikkui a ajan yli
ja käy i ä si ä hy äkseen.4 Venäjän alloi e ua Inke in inke insuo-
malaisis a uli maao jia, ja as a maao juuden lakkau aminen jälkeen
( uonna 1861) maalais äes ön a allisuus läh i kas uun sekä e ilaise
suomalaiskansallise , kul uu ise ja polii ise py kimykse nos i a
pää ään Inke issä. Kul uu iau onomian aa imus oimis ui inke in-
suomalais en keskuudessa uoden 1917 helmikuun allankumouksen
jälkeen Inke in ul ua osaksi Neu os olii oa ja joh i kapinoin iin ja
i senäisyy ä a oi elleeseen kansannousuun, joka kui enkin epäonnis-
ui.5
Inke insuomalaisuu a luonneh i 1920-lu ulla ja ielä 1930-lu un
alussa i senäinen pien iljelys, suomen kielen puhuminen ja ko kea luku-
ai o e a una muihin uon ajan pien iljelijöihin Neu os olii ossa.6
Inke insuomalaise oli a pääasiassa lu e ilaisia, mu a Inke in ki kko
sai 1920-lu ulla apaaki kollisis a liikkeis ä ah an kilpailijan samaan
aikaan, kun uskonnon as aisuus kas oi maassa.7 Inke insuomalaise
asui a al aosin maaseudulla 1930-lu un monie nisessä Lening adin
ympä is össä, jossa suomalaise muodos i a oiseksi suu imman e ni-
1 Esim. Gildi 2007; Lah i-A gu ina 2001.
2 Mie inen 2004.
3 Kazmina & Shlygina 2002; Myllyniemi 2015; Suni 2000.
4 Kepsu 2017.
5 Esim. Suni 1995.
6 Esim. Ma ley 1979; Suni 1995.
7 Myllyniemi 2015.
Neu os o al aa as aan
133
sen yhmän enäläis en jälkeen.8 Inke in joh oasemiin nousi Suomen
sisällissodan hä innei ä punapakolaisia, jo ka ” eki ä is i e kiä” –
heidän i sensä käy ämän ilmaisun mukaan – inke iläiskyliin. He py-
säy i ä inke iläis en sosialis ien alulle panema uudis ukse , o i a
Inke in si is yselämän joh ajuuden, eki ä p opagandaa maaseudulla
maa alouden kollek i isoimiseksi, oimi a muun muassa pappien il-
mian ajina, a us i a angi semisissa sekä ahdis eli a inke insuoma-
laisia lu e ilaisia ja ”kulakkeja”.9
Vuodes a 1930 läh ien inke insuomalaisiin kohdis e iin massa e -
o ia Neu os olii ossa. Vuosikymmenen alussa e o i lii yi maa alou-
den kollek i isoin iin Lening adin monie nisellä alueella ja aiku i
suomalais en lisäksi muihinkin e nisiin yhmiin koko Neu os olii os-
sa. Val aosa Neu os olii on maalais äes ös ä as us i kollek i isoin ia,
jonka mone alonpoja ulki si a ”maao juuden paluuksi”.10 Kula-
keiksi luoki el ujen alonpoikien sy jin ä, omaisuuden aka a ikoin i ja
ka ko ukse kaukaisiin Neu os olii on kolkkiin ajoi ui a 1930-lu un
alkuun.11
Kommunis inen hallin o hyökkäsi pai si i senäisiä maan iljelijöi-
ä myös anhaa si is yneis öä sekä uskonnollis a joh oa as aan koko
Neu os olii ossa. Anka a uskonnon aino kohdis ui kaikkiin ki kko-
kun iin 1930-lu ulla. Inke in lu e ilaisen ki kon yön ekijöi ä angi -
iin, lähe e iin pakko yöhön, ka ko e iin ja eloi e iin. Viimeise
jumalanpal elukse pide iin Inke in ki koissa usein naissaa naajien
oimin ennen kuin ki ko sulje iin ja muu e iin klubeiksi, oimis e-
lusaleiksi, a as oiksi ms.12 Vuonna 1937 Inke in kouluissa kielle iin
suomenkielinen ope us, ja enäjän kieles ä uli pakollinen aine kaikis-
sa Neu os olii on kouluissa uonna 1938. Suomalaise kyläneu os o ,
kul uu ilai okse ja suomenkielise lehde lakkau e iin.13
8 Da ies 1997 mukaan. Vuoden 1926 äes ö ie ojen mukaan Lening adin alueen
suomalaisia oli noin 132000 henkeä.
9 Esim. Suni 1995; Myllyniemi 2015, 218–220; Jääskeläinen 1982.
10 Fi zpa ick 1996.
11 Esim. Kazmina & Shlygina 2002; Suni 1992; Ne alainen 1992.
12 Esim. Myllyniemi 2015.
13 Esim. Jääskeläinen 1982.
Anni Reu e
134
Inke insuomalaisiin kohdis e iin e o ia ja pakkokeinoja, joi a
luonnehdi aan nykykielellä sellaisilla e meillä kuin ”kansanmu ha”14
ja ”e ninen puhdis us”15. ”E ninen puhdis us” ilmeni kokonais en suo-
malaiskylien äes ön ka ko amisina Neu os olii on ajaseudul a uo-
des a 1935 läh ien, joukko angi semisina sekä eloi uksina e i yises i
uosina 1937 ja 1938. Neu os ojoh o käsi i suomalaise epäluo e a ik-
si, koska heillä oli läheise kul uu ise ja his o iallise si ee Suomeen,
minkä lisäksi hei ä pide iin mahdollisina län is en halli us en aseina
Neu os olii oa as aan. Myös mone muu e nise yhmä , e i yises i
diaspo assa elä ä ähemmis ö Neu os olii on aja-alueilla, jou ui a
ainon koh eiksi.16
Venäläinen emig an i unoilija Alexande Gali š ehdo i Ranskassa
uonna 1974, e ä Neu os olii on as a in aliike ä ulisi ku a a käsi -
eellä ”hiljainen as a in a” (silen ésis ance). Tä ä hän pe us eli sillä,
e ä sada uhanne ihmise uki a hiljaises i julkisuudessa ai puolijul-
kisuudessa esiin ynei ä oisinaja elijoi a, joiden oimin a ilman hiljai-
sen massan ukea olisi ollu mahdo on a.17
James C. Sco oi hiljaisen as a innan käsi een u kimuksen
pii iin e millä ”a kipäi än as a in a” (e e yday esis ance). Se käsi i
päi i äisiin u iini oimiin lii y än as a innan, joka on yleis ä o-
ali a is isissa oloissa, joissa a oin as a in a, ku en mielenosoi ukse
o a mahdo omia ai aa allisia jä jes ää.18 Alis e u yhmä o a a
Sco in mukaan käy öönsä o ali a is isissa oloissa piilo e uja as a-
innan muo oja, jo ka jää ä usein huomaama a al aapi ä il ä. Alis-
e u yhmä k i isoi a allanpi äjiä kä ke ys i ” akahuoneissa” julki-
suudel a piilossa. He käy ä ä kielellisiä keinoja, ku en huhuja, juo uja,
kielikepposia, me a o ia, kansan a inoi a, i uaaleja ja anonyymisyy ä,
jo ka pi i ä yllä alis e ujen ihmis en omana on un oa ja ohkeu a,
mu a piilo a a as a innan.19 Sco in u kimuksia on kui enkin k i-
isoi u ”kul uu in ohen amises a”, koska hän ohi i muun muassa us-
14 Gildi 2007.
15 Ma in 1998.
16 Ma in 1998.
17 Kozlo 2011, 25.
18 Sco 1985.
19 Sco (1990) ki joi i julkisis a ja piilo e uis a käsiki joi uksis a (public and
hidden ansc ip s).
Neu os o al aa as aan
135
konnon me ki yksen as a innassa.20 A kipäi än as a in aa esiin yy
pe iaa eessa myös demok aa isissa al ioissa, esime kiksi niiden o a-
li aa isissa lai oksissa (ku en ankiloissa)21 ja as akul uu eissa, ku en
punais en keskuudessa sisällissodan jälkeisessä Suomessa22.
Ta kas elen ässä a ikkelissa inke insuomalais en 1930-lu un hil-
jais a as a in aa, neu os o allan as us amis a ja kyseenalais amis a23.
Vas a innan hiljaisuudella a koi an piilo e ua, ei-julkis a as us a-
mis a. Inke insuomalaisilla as a innan piilo amisen py kimyksenä
oli mi ä ilmeisimmin pysy ellä angais us oimien ja kiel eis en seu aa-
mus en ulo uma omissa. Vas a innas a kiinnijäämisen iski oli suu-
i Neu os olii ossa 1930-lu ulla, ja si ä seu annu angais us oli usein
anka a, apauden ai jopa hengen mene ys, e i yises i e o in uosina
1937 ja 1938, jolloin myös äysin ia omia, passii isia ja kommunismia
ukenei a ihmisiä angi iin ja eloi e iin. To ali a ismiin py kiny
al io ponnis eli koh i polii isen, sosiaalisen ja henkisen elämän al-
on aa. Val aapi ä ä käsi i ä luo uuden ilmaisu , jopa unouden ja
i si , aa allisina, ja niis äkin saa oi seu a a angais us.24
Tämän a ikkelin a koi uksena on as a a ki jei ä, unoja ja muis-
i ie oa analysoimalla seu aa iin u kimuskysymyksiin: mi ä as aan
inke insuomalais en as a in a kohdis ui? Minkälais a heidän hiljai-
nen as a in ansa oli 1930-lu un Neu os olii ossa?
Ki jei ä ja muis i ie oa allas a ja as a innas a
Sel i ääkseni inke insuomalais en hiljais a as a in aa a kas elen
ke omuksia as a innas a ja niis ä neu os o allan muodois a, joi a
as aan hiljainen as a in a kohdis ui. Käy än aineis ona inke insuo-
malais en 1930-lu un ki jeen aih oa S alinin Neu os olii os a, aika-
lais en unoja ja myöhempää muis i ie oa.
20 O ne 1995.
21 Go man 1969.
22 Pel onen 1996.
23 Mogliani & Rocha (1995, 112) mää i eli ä as a innan ” as us amiseksi ja ky-
seenalais amiseksi”.
24 Passe ini 1987, 7−8.

Anni Reu e
136
Tu kin aikalaiski jeiden25 ja unojen a ulla aikalais en aja usmaail-
maa ja hiljais a as a in aa. Ki jee ja uno o a Inke issä, ka ko uspai-
koissa ja ankiloissa ki joi e uja. Keski yn ässä a ikkelissa Inke in a-
pah umiin. Ki jeen aih o näy ää y eh yneen e o in huippu uosiin
ai al iso aan ul aessa. Viimeinen suomalaisa kis ois a ja -läh eis ä
löy ämäni ki je on päi ä y joulukuulle 193826. Käy ämäni muis i-
ie oaineis o koos ui a a kis ois a kokoamis ani27 ja i se ekemis äni
inke insuomalais en elämäke allisis a haas a eluis a (yh eensä 25)
pääosin 1990-lu ul a28 sekä elämäke allisis a ki jois a. Omaelämäke -
allise ke omukse luo a mahdollisuuksia ” as apuheelle” ja ” o ele-
ma omille oimijoille”29. Tämän mahdollisuuden inke insuomalaise
usein käy i ä ja ikkoi a hiljaisuuden inke insuomalais en his o ian
pi kään aie uis a kipukohdis a omakoh ais en kokemuksien a ulla.
Vaikka 1930-lu ulla ki joi e ujen ki jeiden ja pääasiassa 1990-lu ulla
ke ä yjen haas a elujen älillä on pi kä aika, ne ke o a paljol i sa-
mois a hiljaisen as a innan keinois a sekä syis ä, miksi as a innan
ka so iin olleen a peellis a.
Kommunis isen aja usmaailman omaksunei a inke insuomalaisia
ei ole mukana ki jeiden ki joi ajissa. Kyse saa aa olla inke insuoma-
laisen enemmis ön kiel eises ä asennoi umises a maa alouden kollek-
i isoin iin, ainoihin ja kommunismiin 1930-lu ulla. Aineis o oi olla
alikoi unu ja luoda ku an ak ii isemmas a as a innas a kuin mis ä
keskimää in Inke issä oli kyse. Valikoi umiseen ii asi se, e ä moni
ki jeen ki joi aja asui lähellä Lening adia, esime kiksi as a innan
keskukseksi maini ussa Kel ossa30. Aineis on mahdollisen alikoi umi-
sen akia analysoin myös kah a kommunis isen koulu uksen saaneen
inke insuomalaisen elämäke aa. Niissäkin päähenkilö jou ui kom-
25 Analysoin kolmea ki jekokoelmaa: 1. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an (SKS)
a kis on Inke i-kokoelmaa, 2. SKS:n a kis on A. Reu e in a kis on ki jei ä sekä 3.
ki jei ä ki jassa Inke in suomalaise GPU:n kynsissä – ka koi e ujen ki jei ä (Ku ko
1943). Ki jei ä on yh eensä 170. Tässä a ikkelissa käsi elen lähinnä Inke is ä lähe-
e yjä ki jei ä.
26 Ki je ”Venäjäl ä” 8.12.1938 (Ku ko 1943, 79).
27 Haas a elu kokosin SKS:n, Tu un ja I ä-Suomen (Joensuu) yliopis ojen a kis-
ois a.
28 A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa.
29 Tamboukou 2015, 70.
30 Jääskeläinen 1982.
Neu os o al aa as aan
137
munis ises a koulu ukses a ja u as a huolima a so o oimenpi eiden
uh iksi suomalaisen aus ansa akia.31 Muis i ie okin sisälsi ainoas aan
muu amia kolhooseihin ja kommunismiin myön eises i suh au unei a
haas a el a ia. Neu os olii on kaa uminen, sen ideologisen pohjan so -
uminen ja S alinin ajan e o in esille uominen on saa anu hiljen ää
joi akin sosialismiin uskonei a inke insuomalaisia ai muu aa heidän
näkemyksiään k ii isemmiksi neu os oaikaa koh aan.
Analysoin ke omuksia (na a i e) ja kielellisiä ilmauksia (discou ce)
allas a ja as a innas a genealogisen lähes ymis a an a ulla.32 Tämä
a koi i u kimuksessani a kis o yösken elyä sekä e ilais en läh ei-
den ja aineis ojen a kas elua suh eessa al aan ja ke omuksiin as a-
innas a. Ke omus en analyysi apah ui kolmella e i asolla: sisällön,
muodon ja his o iallisen kon eks in. Genealoginen analyysi pysy elee
analyysin pin a asolla. E sin aineis os a ke omuksia as a innas a ja
siihen lii y iä kielellisiä keinoja, minkä lisäksi e sin ois oja ja hahmo-
in yh eyksiä.33 Tu kimusaineis oni pui eissa en pys yny aina sel i -
ämään in en io a as a in aan, aan mää i elen u kijana i se, oliko
kyse as a innas a.34
Ka ko us en, polii isen ainon ja e o in as us us
Näin minä ankilan pihas a pikkaisen palan Kuulin ain a ain en kilinän, o ien äiskeen
Ja pohjoisen ai aan pienoisen alan Askel en kolinan, kämmen en läiskeen
En nähny mä kansaamme kaunis a omaa Näin edessä ahdin ja akana ahdin
En kuullu mä kielemme soin ia somaa – – Ja unsin ain päälläni so on mahdin – –
En kuullu mä ki kkomme kellojen kaikuu – –
Mu kuulin mä ys ä än kuiskaa an sanan
Kyll’ He amme pelas aa kansansa oman
Me uskomma uu ehen huomenen koi oon!
Ja Walon ja To uuden suu ehen oi oon!35
31 Konkka 2001; Pu kinen 2015.
32 Tamboukou 2015, 63–78.
33 Tamboukou 2015, 63–78.
34 Ks. Hollande & Einwohne 2004.
35 An i Jääskeläisen uno Lening adin ankilassa 11.10.1931 lyhenne ynä. Runo
kokonaisuudessaan julkaisema omassa unokokoelmassa Anni Reu e in a kis ossa
Anni Reu e
138
Inke insuomalaisen angi un alonpojan An i Jääskeläisen unos a
oi ha ai a oimakkaan as a innan ee oksen. Runos a ilmeni ä in-
ke insuomalaisuuden pii ee , jo ka oli a hänen mieles ään aa assa
uhou ua: oma kansa, pe he ja suku, suomen kieli ja k is inusko. Neu-
os o al a loi omalla allankäy öllään as a in aa inke insuomalaisis-
sa. Inke insuomalais en as a in a suun au ui 1) polii is a e o ia,
ka ko uksia ja hajaannus a, 2) maa alouden pakkokollek i isoin ia
sekä 3) inke insuomalaisen seu akun aelämän ja kul uu in uhoamis-
a as aan. Käsi elen näi ä omissa lu uissaan.
”Koko Neu os olii o on muodos unu ää e ömäksi pakko yölei ik-
si, jossa kidu e aan ihmisiä mi ä askaimmalla yöllä ja nälällä.”36 In-
ke insuomalainen ki joi aja ku asi jo uonna 1933 Neu os olii oa
pakko yölei iksi kauan ennen Aleksand Solšeni synin Vankilei ien
saa is oa37. Täs ä ja monis a muis a ki jeis ä ilmeni, e ä monilla in-
ke insuomalaisis a oli ie o neu os o allan polii ises a e o is a jo
1930-lu un alussa. Henkilökoh aisissa ki jeissä polii ises a ainos a
iedo e iin inke insuomalais en kesken Neu os olii on sisäl ä aina
Suomeen as i.
Analysoimissani ki jeissä ku a iin lähes poikkeukse a k ii ises i
neu os ojä jes elmää. Inke insuomalais en 1930-lu un ki jeiden sisäl-
öä oi pi ää oisinaja eluna ja neu os o allan as a in ana, ja i an-
omais en näkökulmas a nii ä luonneh ii ”neu os o as aisuus”38, sillä
ki jeissä ku ail iin ka ko uksia, angi semisia, ihmis en ka oamisia
ja kidu uksia sekä neu os oelämän a kisia a jopuolia, ku en nälkää,
puu e a sekä huonoja asumis- ja yöoloja.39 Mone ki jeis ä suo as aan
kannus i a as a in aan: ”Neu os omaan monimiljoonaise kansa on
saa e u miele ömän kommunis isen kokeilun alaiseksi ja pakko yö an-
giksi, jolle pa hai en so el u a ’kansain älisen’ sana : ’Työn o ja , so on
yös ä nouskaa!”40 Ki jee , uno ja haas a elu oi a esille inke insuo-
malaisille yypillisen kielellisen as a innan keinon: i onian, jonka
Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an a kis ossa.
36 Ki je Inke is ä kesäkuussa 1933 (Ku ko 1943, 64).
37 Solšeni synin ki ja ilmes yi enäjäksi uonna 1973 ja seu aa ana uonna suomek-
si.
38 Ks. Kozlo 2011.
39 Ks. esim. Ku ko 1943.
40 Ki je Pie a is a 14.3.1931 (Ku ko 1943, 68).
Neu os o al aa as aan
139
a ulla kommunis ien kiel ä käy e iin hei ä as aan, mu a jo a ei ol u
a koi e u al aapi ä ien näh ä äksi ai kuul a aksi.
Ki jee uo iin ai as a ja aa ois a huolima a Suomeen ke omaan
inke insuomalais en koh aamas a e o is a. Mone ki jeis ä kulje e -
iin pos in ulkopuolella i anomaissensuu in ja salaisen poliisin eksy -
ämiseksi, esime kiksi Neu os olii on sisällä ka kulais en ja luo e ujen
au onkulje ajien mukana. Suomen Lening adin konsulaa i ha joi i
mi ä ilmeisimmin omal a osal aan hiljais a as a in aa äli ämällä
salaa yksi yiski jei ä ajan yli Suomeen.41 Inke insuomalaise kä i ä
ki jeen aih oa ajan yli Suomeen, aikka 1930-kuluessa se hankaloi ui,
aiheu i ihmis en ainoa42 ja muu ui askau a aksi seikaksi esime -
kiksi oikeudessa43.
Ki joi aja jä i ä ki jeensä usein alleki joi ama a. Nimiki jain
ai nimiki jaime , nimime kin omaise alleki joi ukse ai ihjaukse
ki joi ajas a oli a yypillisiä. Nime ömänä oimiminen olikin yksi
ä keä as a innan kä kemisen muo o. Myös kie oilmaisuja käy e iin
sensuu in hämäämiseksi, ku en ”onko asikka omilla laidunmaillaan
jo?”, jonka oi ulki a a koi a an piilo e ua kysymys ä ilmian ajas a.
Myös huhuja liikkui Inke issä ja laajemmin Neu os olii ossa. Hu-
hujenkin lähde oli nime ön ja epäsel ä, ku en huhujen luon eeseen
kuuluu, mu a niis ä saa iin ä kei ä ie oja esime kiksi ka ko uksis a
ja suomalaisiin kohdis unees a e o is a. Kun media oli neu os o al-
lan hallussa ja sisälsi p opagandaa, saa oi huhu ke oa esime kiksi, e ä
Ki o in mu haaja ei ollu kansan ihollinen aan NKVD:n agen i44.
Inke insuomalais en hiljainen as a in a 1930-lu ulla kohdis ui
ki jeiden ja haas a elujen pe us eella useimmi en neu os o al aa ja
allankäy ön epäkoh ia as aan. Jo ku ka soi a uuden so okauden
inke insuomalaisia as aan koi aneen Venäjällä 1930-lu un alussa.45
Neu os olii o näh iin usein Venäjän seu aajana: se oli ”ko ka”, joka
41 Esim. miehen s. 1919 haas a elu uonna 2000. SKS:n a kis ossa A. Reu e in a -
kis o.
42 Ki je 27.9.1935 (Ku ko 1943, 76). Jääskeläinen 2011, 39.
43 Esim. Gildi 2007.
44 Pu kinen 2015, 71.
45 Esim. ki je Pie a is a 14.3.1931 (Ku ko 1943, 67).
Anni Reu e
146
Uu ise ka ko uksis a ja e o is a le isi ä ki jeiden ja pakolais en
ke omus en äli yksellä 1930-lu ulla niin Neu os olii on sisällä kuin
ajan yli Suomeen sukulaisille ja ys ä ille, eduskun aan ja lehdis ölle ja
Suomes a edelleen muualle Eu ooppaan. Koska Inke issä mielenosoi-
us en jä jes äminen oli mahdo on a, Helsingissä pide iin ka ko us en
as ainen hiljainen mielenosoi us, johon osallis ui muun muassa inke-
insuomalaisia opiskelijoi a ja jossa Inke in lippu oli su uhunnu e u.
Mielenosoi ukse pää yi ä Neu os olii on suu lähe ys ön edus alle ai
ohi i a sen.88 Hiljainen mielenosoi us oli mielenkiin oinen yhdis el-
mä hiljais a ja julkis a as a in aa.
Tiedo Suomessa jä jes äy ynees ä as a innas a kan au ui a Inke-
iin as i: ”Oli ohkaise aa kuulla ja nähdä mi en Inke in asia saa e iin
ei ainoas aan Suomen, mu a myös muiden kansojen ie oon. On kui en-
kin masen a aa huoma a, e ä a kaise ammin au aa ei oida, ei äällä
eikä muualla. Inke in ään en äy yy ny aie a, ihmis en kä sien kuolla
pois. Tiedo ka ko usalueil a o a – – kaamea . Kui enkin lähe ä ä
– – alonpoja sydämellise kii oksensa saamas aan a us a – – monien
uhansien ka ko us on nimi äin keskey yny ja näh ä äs i pe uu e u.”89
Suomessa o ganisoidulla as a innalla saa oi olla jonkinlais a, lähinnä
he kellis ä, aiku us a. Mone näki ä Inke in ja inke insuomalais en
sekä usein koko Neu os olii on a allisen kansan ilan een synkäksi,
jopa oi o omaksi.
Kolhoosien ”ikio juuden” as us aminen90
Tulkaa y ö kolhoosii / siel’ on hy ä ellää
T ak o illa ajellaa / eik’ leipää ole kellää!91
Inke insuomalais en mus aa huumo ia edus a a sas uska eli pilkka-
uno ja -laulu lii yi ä usein kommunis isen p opagandan alheel-
lisuu een. Nau un ja pilkan a ulla pilka iin p opagandan lupauksia
88 Esim. Jääskeläinen 1982.
89 Ki je 10.6.1931. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa.
90 Inke insuomalais en alonpoikien ki je Suomen halli ukselle 1931. Ulkominis e-
iön a kis o. Ks. myös Jääskeläinen 1982.
91 Runoa esi e iin myös ku sumalla poikia kolhoosiin (Sih o 1992, 336).

Neu os o al aa as aan
147
sekä mi ä öi iin as apuolen al a-asema92 ja sen legi imi ee i. Toisin-
aja elu kommunis ien puhe a ja käy än öjä as aan näy ääkin olleen
hy in a allis a. Inke insuomalais en ke omuksissa, pilkka unoissa ja
su kauksissa, jo ka ke oi a elämäs ä kommunis isessa maassa, ilmeni
yh eys niin nau un ja äki al aisen allankäy ön kuin kommunismin
ja komiikan älillä samaan apaan kuin Luisa Passe ini ha ai si u kies-
saan a allis en ihmis en suhde a asismiin93.
Maan iljelyksen kollek i isoin i oli yksi inke insuomalais en hiljai-
sen as a innan pääkohde. Kollek i isoinnin aja us oli ie as suu elle
osalle inke insuomalaisis a maan iljelijöis ä eikä sopinu heidän a o-
maailmaansa.94 Talonpoja halusi a pysyä i senäisinä ei ä kä alis ua
kolhoosin joh ajan, sen ”isännän”, engeiksi. Ha a oli halukas luo u -
amaan omaa maa aloaan ja omaisuu aan kolhoosille apaaeh oises i
ilman ko aus a. Esime kiksi Pie a in lähellä sijai se an Vanhakylän
yli sadas a maa alos a ain kahdeksan kaikkein köyhin ä aloa lii yi
kolhoosiin, jonne heillä ei ollu juu i mi ään omaisuu a uo a ana.95
Talonpoikien ja ”kulakkien” omaisuuden anka aa e o amis a ja pak-
kolunas amis a ku a iin yypillises i ” yös öksi”, mikä ilmensi koke-
mus a omaisuuden iennin lai omuudes a.96
Inke issä kollek i isoinnin as us aminen näy ää olleen ak ii i-
sin a 1930-lu un alussa. Suomen konsulaa i apo oi, e ä 1930-lu un
ensimmäisinä uosina inke iläis en alonpoikien as a in a oli ielä
a oin a ja niin oimakas a, e ä neu os ohalli uksen oli pe äänny ä ä.
Vuoden kulu ua ensimmäises ä kollek i isoinnin y i ykses ä neu os-
ohalli us an oi anka a ohjee kollek i isoinnin o eu amiseksi. Sen
mukaan kollek i isoi a aksi mää ä iin joka päi ä ainakin yksi kylä-
kun a asukkaineen. Samalla kyläkokouksissa julis e iin kollek i i-
soinnin as us aja kansan ihollisiksi, joi a odo i usein äänioikeuden
ien i, omaisuuden iis o ja ka ko us.97
92 Pel onen 1996, 269.
93 Passe ini 1987, 69.
94 Suni 2000, 82.
95 Jääskeläinen 1982. Myös Ku ko 1943, 23.
96 Esim. ki je Inke is ä kesäkuussa 1933 (Ku ko 1943, 62).
97 Kansallisa kis o. Ulkoasiainminis e iön Pa iisin lähe ys ön a kis o: Fa 45. IIg4,
Kansainlii o 1930−1931. Suomen pääkonsuli i as o, Pie a i, Pe og ad no. 348, ”In-
ke iläisiin kohdis uneis a iimeaikaisis a pakko oimenpi eis ä”.
Anni Reu e
148
Neu os o al a epäonnis ui monella apaa saamaan kollek i isoin-
nille oikeu uksen suu el a osal a inke insuomalaisia. Kiel eise ke o-
mukse kollek ii i ilois a ja kollek i isoinnin saa u uksis a oli a osa
kollek i isoinnin as us amis a: ”Elämä In olassa ei o a koho akseen,
aan luisuu alaspäin. He ose äsy ä , lehmä ei ä lypsä, ilja ähenee,
ihmise uskaan u a . Siinä on kaikkea si ä, mikä ei ole hy ää”, ki joi-
e iin Inke is ä uonna 1934.98 Kolhooseihin lii e y lohdu oma
ku aukse oimi a a oi uksina siihen lii ymiselle. Myös kolhoosien
ja so hoosien nime , ku en ”Uusi elämä”99, ku asi a monen mieles ä
agikoomisella a alla kolhoosielämää. ”Uusi elämä” kolhoosissa kun
a koi i usein pi kiä ja askai a yöpäi iä, yönjoh ajien käsky al aa,
yön ekijän aikeaa i isanou umis a, köyhyy ä, olema on a palkkaa
sekä elämis ä yhdes ä lehmäs ä saadun maidon a assa.100
Inke insuomalais en as a innan muodo muu ui a 1930-lu un
kuluessa a oimes a, julkises a ja äänekkääs ä as a innas a esime kik-
si kyläkokouksessa hiljaisemmaksi ja piilo e ummaksi, kun ymmä ys
as a innan aa allisuudes a ja ainois a lisään yi ä . Neu os oagi-
aa o i uhkaili a yhä useammin, e ä kollek i isoinnin as us aja
ka ko e aan heidän a allisuudes aan iippuma a.101 Kollek ii i ilaan
lii ymä ä jä äminen ei ollu enää hiljais a as a in aa neu os ojä jes-
elmän näkökulmas a aan neu os o allan as us amis a, jos a saa e -
iin angais a kulakkien lis alle jou umisella ja ka ko uksella.
Joillekin Inke in kylille oli yypillis ä, e ei ä alonpoja lii ynee
kolhoosiin uhkailus a huolima a aan yh yi ä passii iseen as a in-
aan. Kommunis isen koulu uksen käyny Ma i Pu kinen ku aa kol-
hoosiin painos amis a ja sen as us amis a ko ikylässään: ”Isku eiden
äänensä y alkoi muu ua. Ny , ke ä puolella al ea, saimme kuulla jo
suo anaisia uhkauksiakin. – – Pääsiäisen aa ona 1931 – – Joukko aseis-
e uja miehiä oli ynnänny sisälle neljään nukku aan ko iin, komen a-
nu pe hee ylös sängyis ä ja an anu käskyn unnin sisällä olla almii a
läh emään. – – Jos ämän pääsiäisyön a koi uksena oli ollu uppinis-
kais en alonpoikien nuje aminen, niin se epäonnis ui äydellises i. – –
98 Miehen ki je 21.4.1934 Inke is ä Sipe iaan. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa.
99 Naisen s. 1922 haas a elu (JoY 788).
100 Esim. ki je Inke is ä 27.9.1935 (Ku ko 1943, 72−74).
101 Esim. miehen ki je Inke is ä Suomeen ke äällä 1931. A. Reu e in a kis o SKS:n
a kis ossa.
Neu os o al aa as aan
149
Pääsiäisen jälkeen aloissa ale iin kui a aa leipää ko puiksi. Pe unoi a
muu e iin ahaksi enemmän kuin a allises i ja se elei ä neulo iin aa -
eiden uo ien äliin. Talonpoja almis au ui a o amaan koh alonsa
as aan yynes i ja auhallises i – – mu a ei ä lii ymään kolhoosiin.
Ne, jo ka ielä meni ä isku eiden pi ämiin kokouksiin, is ui a siellä
ai i kuin epäjumalanku a . Vain poskilihas en kiukkuise ä ähdykse
juo usi a , e ä ukkojen aja ukse ei ä liikkunee ai an samoilla ai eilla
kuin isku ien.”102 Talonpoikien a us au uminen ka ko ukseen ja hil-
jaisuus kyläkokouksessa ei näy äydy myön ymisen ai alis umisen aan
hiljaisen as a innan me kkinä.
Talonpoja eagoi a kollek i isoin iin yllä maini un kolhoosiin lii -
ymä ömyyden lisäksi muidenkin passii isen as a innan keinoin, ku-
en jä ämällä kyn ö yö , kyl ö ja heinän ekemä ä. Tämänkal ainen
passii inen as a in a oli niin laajaa, e ä i anomaise oli a huolissaan
sii ä, e ä esime kiksi ke ä kyl öjä uhkasi ”pe ika o”103. Maa alous öi-
ä laiminlyön iin silloin, kun alonpoja ei ä ollee mo i oi unei a
yön ekoon, sillä he ei ä iennee , kuka ko jaisi sadon ule aisuudes-
sa, ei ä kä he saanee ko aus a ehdys ä yös ä: ”Ilmoi an kuulumisia
neu os olan apaas a maas a. – – Ny meillä on heinäaika, mi ä ennen
sano iin kii eeksi ajaksi. Mu a ny meillä ei ole kii e ä heinien kans-
sa, sillä koko uo yö on as enmielis ä, sii ä ei ole mi ään hyö yä meille
i sellemme. Emme saa yös ä muu a kuin ai a palkaksi.”104 Työn eon
lope amisen, sii ämisen ule aisuu een ai sen kanssa hidas elun oi
ulki a as a innaksi samoin kuin i onian käy ön Neu os olii on a-
pauden ku auksissa.
Mone aja eli a kolhoosiin lii ymisen a koi a an samalla us-
konnos a ja k is illises ä mo aalis a luopumis a: ”Mei ä uhkaillaan
monella a alla. Me emme ole kui enkaan lii ynee , sillä kollek ii i nii-
den esimies en mukaan o a uskonnon as aisia lii oja”105. Kolhoosis a
ke o iin jopa maailmanlopun odo uksen sä y ämiä huhuja, joiden
mukaan siihen lii y ä ”ku jia kuma a a ” saisi a ”pedon me kin o -
102 Pu kinen 2015, 21.
103 Suni 1992, 305.
104 Miehen ki je Inke is ä 22.7.1931. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa.
105 Ki je Inke is ä 10.11.1931 (Ku ko 1943, 55).
Anni Reu e
150
saansa”106. Nämä ke omukse ja huhu ei ä houku ellee lii ymään
kolhoosiin, aan oimi a epädemok aa isissa oloissa as a innan yö-
kaluina.
Inke insuomalaise alonpoja as us i a maa alouden pakkokol-
lek i isoin ia Suomeen lähe e yssä salaisessa joukkoki jeessä, jonka
mukaan kollek i isoin i a koi i menemis ä ” apaaeh oises i ikio juu-
een”107. Mone kolhoosijä jes elmän pii ee muis u i a inke insuo-
malaisia alonpoikia maao juudes a, jonka ikeessä anhin 1930-lu ulla
elossa ollu sukupol i oli syn yny . His o iallisia e auksia ja o juuden
käsi e ä käy e iin as a innan älineenä: ”Kolhooseihin jä e yjen in-
ke iläis en elämä on sä je y. He o a o ja aukkoja, jo ka on pako e u
ekemään yö ä ennen i se omis amillaan pelloilla. He un e a mene -
äneensä kaiken, mu a heidän on huude a a ja akuu e a a, e ä he
o a neu os o allan apai a kansalaisia. On ol a a yy y äinen ja ahke-
a, aikka ei saa kunnon uokaa eikä aa ei akaan. Olihan Kel ossakin
ennen anhaan o ja, jolla oli yli 60 he os a ja kaikki omia he osia. Ny
o jalla on yksi lehmä, sekin ha assa apauksessa, mu a sekään ei ole
oma, kun nykyinen o jakin on al ion omaisuu a.”108 Maao jan elämän
keisa in aikana saa e iin nähdä olleen jopa pa empaa kuin neu os o-
al ion ”o jan” elämä kolhoosissa. Aikalaise ja mone u kija o a ka -
sonee kolhoosijä jes elmän muis u aneen maao juu a, sillä molem-
missa epäi senäise maan iljelijä sido iin asumaan ie yssä paikassa ja
yösken elemään nimellisellä ko auksella, minkä lisäksi he eli ä usein
käy ännössä pienen maapalan iljelyn ai lehmän a assa.109
Yksi hiljaisen as a innan muo o oli laajamuo oinen piilo elu ja
kä keminen. Inke insuomalaise alonpoja kä ki ä niin liina aa ei-
a, a oesinei ä, uokaa, iljaa, ahaa, apojaan, aja uksiaan kuin ihmi-
siäkin. Inke insuomalainen nainen muis elee: ”Meiän kylä ol’ sellane,
jo kukka ei lähe kolhoosihe, ’ ieke mei , kui ikkusi lei än, iegää mei
kaik Sipe i aka, kolhoosi emme lähe!’ Ja siin kolhoosis meije ommii kylän
isän ii ul’ olema kol ain neljä, a ois olli kaik u pakolla kylläähe. Meil
pan i oikeen suu e maksu . Nii suu e ulumaksu pan i eikä nii ä kukka
106 Esim. miehen uno Sipe ias a 21.2.1932. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa.
107 Inke insuomalais en alonpoikien anomus Suomen halli ukselle 8.5.1931. Suo-
men pääkonsulin i as o, Pie a i, no. 464. Ulkominis e iön a kis o.
108 Ki je Inke is ä 24.1.1938 (Ku ko 1943, 77). Lyhenne y.
109 Fi zpa ick 1996.
Neu os o al aa as aan
151
ennä jaksan maksaa. Si meil ie i he ose , lehmä . Pa emma pöy ä ,
uoli ja, s ii ani , kaik ie ii poikke. Vaa ei a pei e i [piilo e iin] ain,
kuoppi kai e i ja ie ii yynyasja ja uo easja ja ne kaik pei e i. Meil ei
anne a kyläneu os os a millas akka pape i e sä piäsesi Lenik aa i yöhö.
Ja Lenik aa i yöhö ei o e a. Si myö käy ii me säs ma jas ja Lenink aa i
möö .”110 Naisen pe he eli me sän an imilla ja kä i lai on a o ikauppaa
kiel äydy yään lii ymäs ä kolhoosiin. Aluksi i senäise maan iljelijä
y i i ä maksaa heille mää ä y e o , mu a kun heidän omaisuu ensa
oli aa assa ulla aka a ikoiduksi suu ien e o äs ien akia, he ku en
mone muu kä ki ä osan omaisuudes aan. Moni inke insuomalainen
py ki heidän laillaan kolhoosin sijaan öihin Lening adiin, mu a sinne
ei usein myönne y a i a ia asiaki joja. Vaih okauppa ja muu kau-
pankäyn i oli a allis a, aikka se ei pe iaa eessa ollu lu allis a. On
aikea sanoa, oliko pimeä kauppa hiljais a as a in aa, hengissä sel iä-
misen edelly ys ai molempia. Joka apauksessa lu a on kaupankäyn i
oli lain as ais a ja yksi yisy i äjyys mi ä suu immassa mää in kommu-
nis isen ideologian as ais a. Inke insuomalais en ä kei ä elinkeinoja
oli a ollee maa alous uo eiden kauppa sekä si uelinkeino Pie a is-
sa,111 ei ä kä he aina luopunee o u uis a a ois a ja ulois a niiden ul-
lessa lai omiksi. Tähän oi aja ella lii yneen myös yksi yisy i eliäi-
syyden ja i senäisen maan iljelyksen puoles a käy yä as a in aa heille
usein ie as a kommunis is a ideologiaa as aan.
Kollek i isoinnin as us us Neu os olii ossa lii yi alonpoikien a-
loudelliseen pä jäämiseen ja jopa hengissä sel iy ymiseen, sillä suu im-
malla osalla alonpoikia oimeen ulo laski ai jopa omah i kollek i i-
soinnin akia, aikka poikkeuksiakin oli.112 Usea inke insuomalais en
ki jee ja jo ku haas a ellu ke oi a elin ason laskus a, ko as a e o-
poli iikas a, maa alouden heikos a ilas a, a a oiden ja uuan puu -
ees a sekä suo anaises a nälänhädäs ä. Usein hengissä sel iy ymiseksi
u audu iin kolhooseissa lehmänpi oon, jo a kui enkin e o e iin
anka as i, mi ä mone k i isoi a . Kun i senäinen maan iljelys kä i
kanna ama omaksi ai joh i kulakkien lis alle jou umiseen, mone
maan iljelijä lope i a iljelyn, eu as i a eläimensä, myi ä omai-
110 Naisen s. 1920 haas a elu (JoY 451).
111 Engman 1992, 173.
112 Fi zpa ick 1996.

Anni Reu e
152
suu ensa ja e si ä öi ä muual a, usein Lening adis a.113 Mone inke-
insuomalaise pe hee lähe i ä lapsiaan lening adilaisiin kouluihin
pakoon kollek ii i alouksiin ai ka ko ukseen jou umis a.114 Maaseu-
dul a käynnis yi ”kansan i aus kaupunkiin”.115
Inke insuomalaise lii yi ä kolhoosiin usein as a pakon sane-
lemana, mu a mone myös e osi a , kun se oli mahdollis a: ”Yh eis-
aloudessa oli jo 200 henkeä, mu a ny sii ä on suu in osa e onnu .”116
Kollek ii isen maan iljelyksen eho omuus, huono uo a uus ja kol-
hoosilais en juominen ja k apulapäi ä Inke in kolhooseissa117 mi ä
odennäköisimmin ilmensi ä hiljais a as a in aa kollek ii i alouk-
siin usein painos e uina lii yneiden inke insuomalais en keskuudes-
sa. Neu os olii on nälänhä ä he i kollek i isoinnin ale ua uosina
1932−1933 ii asi laajaan as a in aan kollek i isoin ia as aan, mikä
ei jääny S alinil akaan huomaama a. Hän ki joi i alonpoikien hil-
jaisen as a innan ole an näennäises i aa a on a, sillä siihen ei lii y-
ny e ilöylyä, mu a käy ännössä se oli – S alinin sanoin – hiljais a
”nälkäso aa” neu os o al aa as aan.118
Uskonnon ja oman kul uu in puoles a
”Meijän ki kos eh iin klubi, siel on hy ä anssii /
al a il a omin lupin, pi u soi aa alssii.
Läsöpiä ään al a illa Lenin-se ä näy ää /
syn isille joka il a sanan uo oo käy ää.
Missä ennen iippui is i, punalippu liehuu /
siellä ku jan kommunis in p opaganda iehuu.”
Pilkka unossa kommunismi edus i uskonnon as aisia ja alheellisia
asioi a, mikä näkyi ”ku jan kommunis in” samais amisena ”pi uun”
ja ”syn isiin” sekä heidän puheidensa nimi ämisenä p opagandaksi.
113 Myös Suni 2000, 81.
114 Jääskeläinen 1982, 60; Suni 2000, 86; Myllyniemi 2015, 260.
115 Esim. miehen J. K. haas a elu uonna 1944 Suomessa. SKS:n Inke i-kokoelma.
116 Ki je Inke is ä 12.3.1930 (Ku ko 1943, 54).
117 Esim. mies en A. H. ja J. H. haas a elu uonna 1944. SKS:n Inke i-kokoelma.
118 Sco 1985, 47.
Neu os o al aa as aan
153
Kommunis ien mene ely apoja ja joh ajia hal enne iin esime kiksi
ku sumalla Leniniä ”läsöpääksi”. Tulki sen e min a koi a an jo ain
”läskipään” kal ais a, jolla oidaan ii a a niin pään muo oon kuin
henkilön ype yy eenkin. Toisessakin unossa Lenin sai samanlaisen
pilkkanimen: ”Lenin-se ä läsöpiä / hiä ei kuule eikä niä / mihi meijä ii-
jää / si ä hiä ei iijjä”.119 Runossa Leniniä syy e iin sokeudes a ja kuu-
oudes a inke insuomalais en pakkosii oille ja heihin kohdis u aan
e o iin, joskaan ei äl ämä ä a koi uksellises a so os a.
Jopa s alinismin huippuaikana inke insuomalais a kul uu ia, pilk-
kaa ja unou a käy e iin kommunis isen ideologian as a oimana.
Edellä ku a u neu os ojoh ajien ku ien ase aminen ki kkoon sai ih-
mise kiis ämään joh ajakul in oikeu uksen ja oimimaan ak ii ises i
pois amalla näiden ku a ki kos a: ”[Kosemkinan] ki kos a pois i a
kommunis i al a iku a ja oi a ilalle Leninin ja muiden neu os o-
al iaiden ku ia sekä alkoi a muu aa ki kkoa anssisaliksi. Ase i a
adionkin yh een nu kkaan, mu a ei ä saanee si ä oimimaan. Sen jäl-
keen jä i ä ki kon, jolloin seudun naise hei i ä seinil ä neu os ohe -
ain ku a ja ase i a al a iku a paikoilleen.”120 Täs ä, ku en monis a
muis akin läh eis ä, nousi esiin nais en ooli as a innassa.
Ke oja ku asi a usein, kuinka heidän ko onaan, ko ikylässä ja
sukulais en luona Inke issä 1930-lu ulla lapse ja nuo e kas a e iin
ielä k is inuskoon ja suomalaisuu een. Ki kossakäyn i, suomen pu-
huminen sekä uskonnollise ja suomalaise juhlapyhä oli a luonnol-
linen osa elämää ja loi a yh eisöllisyy ä inke insuomalais en älille,
jo ka asui a e i kylissä.121 Nuo e ja lapse eli ä kui enkin jo a ojen ja
maailmanka somus en is i ulessa, kun kouluissa sii y iin uskon oon
neu aalis i suh au umises a uskonnon as aisuu een 1930-lu ulla122.
Inke iläismies ku asi lapsuu aan 1930-lu un alun Inke issä: ”Koulussa
oli polii is a ja uskon as ais a p opagandaa, mikä ei kylänlapsille oikein
sopinu . Ko ona puhu iin uskonnos a, käy iin ki kossa ja koulussa pu-
hu aan kokonaan ois a. Se ei menny kenenkään päähän oikeas aan.
Koulussa pionee ijä jes öön ei a allise lapse lii ynee ollenkaan.” Hä-
119 Sih o 1992, 336.
120 Ki je Pie a is a 14.3.1931 (Ku ko 1943, 66).
121 Esim. miehen s. 1926 haas a elu (JoY 436a).
122 Myllyniemi 2015.
Anni Reu e
154
nen mukaansa suu in osa ” a allisis a” lapsis a ei lii yny pionee eihin
koulun p opagandas a huolima a, mu a mone kolhoosissa asu a lii -
yi ä ja he sai a myön eis ä e i yiskoh elua.123
Uskon o pi i piilo aa Neu os olii ossa, kun sen ha joi aminen
kä i yhä aa allisemmaksi. Kouluissa sii y iinkin uskon as aiseen
ais eluun, ja suo anainen uskon aino le isi maassa 1930-lu ulla.124
Ko ien yksi yisyydessä jä jes e y k is illinen kas a us oli hiljais a as-
a in aa uskon as aisuudelle ja a eis iselle kas a ukselle las en a hois-
sa, koulussa ja muissa oppilai oksissa. Tällaisella oiminnalla saa oi
olla aka iakin seu auksia, ku en muus akin uskonnollisuudes a, esi-
me kiksi ka ko aminen.125 Jo ku lapsis a ja nuo is a jä i ä koulun-
käyn insä kesken, kun uskonnon as aisuus sekä painos us pionee eihin
lii ymises ä ai uskonnos a luopumises a kä i ä oimakkaiksi. Esi-
me kkinä oidaan maini a ilanne, jossa opin ojen ja kamiseksi aa-
di iin alleki joi amaan pape i Jumalas a kiel äy ymises ä126. Rippi-
koulussa, uskonnollisissa oimi uksissa ja ki kossa käy iin usein salaa
esime kiksi sy jä ei ä pi kin127. K is illisis ä pe in eis ä un ui myös
kommunis isessa koulu uksessa käy än nuo en aikeal a luopua, mu a
ki kossa käymises ä kiinnijääminen saa oi aiheu aa aikeuksia, ku en
oppilai okses a e o amisen.128 Myös kommunis iseen puolueeseen saa-
e iin kiel äy yä lii ymäs ä, aikka se saa oi es ää yössä ylenemisen
ai joh aa e o amiseen.129
Usein inke insuomalaise naise oli a hiljaisen as a innan oi-
meenpanijoi a ja joh ajia. Nais en me ki ä ä asema inke insuomalais-
en uskonnollisessa as a innassa saa aa seli yä osaksi sillä, e ä heihin
kohdis ui miehiä ha emmin joukkomi aisia ainoja ja angi semi-
sia.130 Esime kiksi Inke is ä 1933 lähe e yssä ki jeessä ke o aan, e ä
useissa Inke in kylissä mies en mää ä on ähen yny angi semis en ja
123 Miehen s. 1919 haas a elu uonna1999. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa.
124 Ks. esim. Myllyniemi 2015.
125 Esim. Jääskeläinen 1982.
126 Naisen s. 1915 haas a elu (JoY 758, 759).
127 Jääskeläinen 1982, 127.
128 Esim. Pu kinen 2015, 84.
129 Esim. Taina 2017, 53.
130 Sih o 2015, 266–267.
Neu os o al aa as aan
155
ka ko us en akia: ”Kolpinon kylän 100 miehes ä on enää jäljellä 4.”131
Kun ki kon yön ekijöi ä ka ko e iin ja angi iin, saa naajina alkoi-
a oimia maalliko , yhä useammin naise : ”Uskonnon aino on ko a.
Viime kesänä angi iin ki konmiehiä – – ei ole pappia, mu a ielä ih-
mise kokoon u a ki kkoon, mi kä ei ä ole sulje u, ukoilemaan Juma-
laa. – – Kä in iimeksi Kel on ki kossa neljä iikkoa akape in, se pysyy
mielessä kaiken ikäni. Oli ain enemmän naisia, ei näkyny mon akaan
mies ä. Tunnelma oli sellainen ou o, jo a en oi sanoa. Rukoushe ki aloi-
e iin laulaen i si, si en ukoil iin Jumalan a moa. E äs nainen luki
aama us a Jumalan sanaa, seli i si ä oimakkaas i meille kuulijoille,
loppu ukous ja i si laule iin ielä lopuksi. Tämä oli mieleenpainu aa.
Mikä on aikamme? Kun ei ole pappia oimi e aan hä äkas e ki kkokäsi-
ki jan mukaan. Kuollei en hauda siunaa joku hau ajais ie ais a...”132
Lu e ilaisessa ki kossa unne iin hä äkas e, jo a ale iin käy ää sa-
maan aikaan, kun maalliko alkoi a myös hoi aa hau aan siunaamis-
a.133 Myös apaaki kkojen jäseniä angi iin ja aino iin, minkä jäl-
keen he sii yi ä apaamaan oisiaan esime kiksi hau ausmailla.134
Mone hiljaisen as a innan muodo Inke issä lii yi ä pyhiksi
koe uihin asioihin, ku en ki kkoon, uskon oon ja uskonnollisiin juh-
liin. Emile Du kheimin mukaan pyhä asia yhdis ä ä niihin usko a
yhdeksi mo aaliseksi yh eisöksi, jo a ku su aan usein ki koksi.135 Nämä
pyhiksi koe u seika ei ä lakannee si omas a ihmisiä mo aalises i yh-
een Inke issä i allisen uskonnon ja Inke in ki kon uhon jälkeenkään
aan uki a hiljais a as a in aa Inke issä. Ki kkojen sulje ua o en-
sa mone inke insuomalaise kokoon ui a hau ausmailla ja yksi yis-
kodeissa uskonnollisiin ilaisuuksiin. Koska yh eisöllinen uskonha joi-
us olisi aa inu lu an i anomaisil a, oli ko iseu ojen jä jes äminen
ja siihen osallis uminen usein lain as ais a, angais a aa ja aa allis a
oimin aa.136
131 Ku ko 1943, 62.
132 Ki je Inke is ä 24.1.1938 (Ku ko 1943, 78).
133 Sih o 2015, 267.
134 Sih o 2000, 57-58;
135 Du kheim [1912] 1995, 44.
136 Esim. Sih o 2015, 266.
Anni Reu e
162