Neuvostovaltaa vastaan : Inkerinsuomalaisten hiljaista vastarintaa 1930-luvulla

Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a Tampe e Uni e si y P ess 2019, 131–162. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7 Neu os o al aa as aan Inke insuomalais en hiljais a as a in aa 1930-lu ulla Anni Reu e 1930-lu un neu os olii ossa maa alous kollek i isoi iin äki al aises i, lu e ilainen ki kko hä i e iin ja inke insuomalaisia ka ko e iin, angi iin sekä su ma iin. Suomalaisuudes a, k is inuskos a ja alonpoikaisuudes a uli monella apaa as akul uu ia, jo a neu os o al a mi ä öi, pilkkasi, uomi si ja uhosi. Monien inke insuomalais en as a in a ilmeni polii is a e o ia, maa alouden kollek i isoin ia ja ki kon uhoa as aan. Vas a in a apah ui useimmi en hiljaisuudessa ai julkisuudel a salaa, sillä S alinin ajan dik a uu issa pelko paljas umises a ja anka as a angais ukses a oli a aiheellisia. Anni Reu e 132 Hiljainen as a in a o ali a is isissa oloissa 1930-lu un Neu os olii on u kimuksessa inke insuomalais en on osoi e u olleen S alinin ainojen uh eja1 ja ”kä simyshis o ian” koki- joi a, minkä uoksi hei ä on ku a u hiljaisiksi kä sijöiksi2. Ha oissa u kimuksissa on noussu esiin inke insuomalais en neu os o allan as ainen as a in a 1930-lu ulla, osin poikkeuksena maini akoon k is i yjen inke insuomalais en lain as ainen maanalainen oimin a.3 Inke insuomalais en hiljais a as a in aa neu os o al aa as aan s ali- nis isen e o in leimaamalla 1930-lu ulla ei ole aiemmin u ki u. Inke i oli aikeas i halli a a ajamaa jo Ruo sin allan aikana, jolloin hallin o ei saanu ku iin alonpoikia, jo ka liikkui a ajan yli ja käy i ä si ä hy äkseen.4 Venäjän alloi e ua Inke in inke insuo- malaisis a uli maao jia, ja as a maao juuden lakkau aminen jälkeen ( uonna 1861) maalais äes ön a allisuus läh i kas uun sekä e ilaise suomalaiskansallise , kul uu ise ja polii ise py kimykse nos i a pää ään Inke issä. Kul uu iau onomian aa imus oimis ui inke in- suomalais en keskuudessa uoden 1917 helmikuun allankumouksen jälkeen Inke in ul ua osaksi Neu os olii oa ja joh i kapinoin iin ja i senäisyy ä a oi elleeseen kansannousuun, joka kui enkin epäonnis- ui.5 Inke insuomalaisuu a luonneh i 1920-lu ulla ja ielä 1930-lu un alussa i senäinen pien iljelys, suomen kielen puhuminen ja ko kea luku- ai o e a una muihin uon ajan pien iljelijöihin Neu os olii ossa.6 Inke insuomalaise oli a pääasiassa lu e ilaisia, mu a Inke in ki kko sai 1920-lu ulla apaaki kollisis a liikkeis ä ah an kilpailijan samaan aikaan, kun uskonnon as aisuus kas oi maassa.7 Inke insuomalaise asui a al aosin maaseudulla 1930-lu un monie nisessä Lening adin ympä is össä, jossa suomalaise muodos i a oiseksi suu imman e ni- 1 Esim. Gildi 2007; Lah i-A gu ina 2001. 2 Mie inen 2004. 3 Kazmina & Shlygina 2002; Myllyniemi 2015; Suni 2000. 4 Kepsu 2017. 5 Esim. Suni 1995. 6 Esim. Ma ley 1979; Suni 1995. 7 Myllyniemi 2015. Neu os o al aa as aan 133 sen yhmän enäläis en jälkeen.8 Inke in joh oasemiin nousi Suomen sisällissodan hä innei ä punapakolaisia, jo ka ” eki ä is i e kiä” – heidän i sensä käy ämän ilmaisun mukaan – inke iläiskyliin. He py- säy i ä inke iläis en sosialis ien alulle panema uudis ukse , o i a Inke in si is yselämän joh ajuuden, eki ä p opagandaa maaseudulla maa alouden kollek i isoimiseksi, oimi a muun muassa pappien il- mian ajina, a us i a angi semisissa sekä ahdis eli a inke insuoma- laisia lu e ilaisia ja ”kulakkeja”.9 Vuodes a 1930 läh ien inke insuomalaisiin kohdis e iin massa e - o ia Neu os olii ossa. Vuosikymmenen alussa e o i lii yi maa alou- den kollek i isoin iin Lening adin monie nisellä alueella ja aiku i suomalais en lisäksi muihinkin e nisiin yhmiin koko Neu os olii os- sa. Val aosa Neu os olii on maalais äes ös ä as us i kollek i isoin ia, jonka mone alonpoja ulki si a ”maao juuden paluuksi”.10 Kula- keiksi luoki el ujen alonpoikien sy jin ä, omaisuuden aka a ikoin i ja ka ko ukse kaukaisiin Neu os olii on kolkkiin ajoi ui a 1930-lu un alkuun.11 Kommunis inen hallin o hyökkäsi pai si i senäisiä maan iljelijöi- ä myös anhaa si is yneis öä sekä uskonnollis a joh oa as aan koko Neu os olii ossa. Anka a uskonnon aino kohdis ui kaikkiin ki kko- kun iin 1930-lu ulla. Inke in lu e ilaisen ki kon yön ekijöi ä angi - iin, lähe e iin pakko yöhön, ka ko e iin ja eloi e iin. Viimeise jumalanpal elukse pide iin Inke in ki koissa usein naissaa naajien oimin ennen kuin ki ko sulje iin ja muu e iin klubeiksi, oimis e- lusaleiksi, a as oiksi ms.12 Vuonna 1937 Inke in kouluissa kielle iin suomenkielinen ope us, ja enäjän kieles ä uli pakollinen aine kaikis- sa Neu os olii on kouluissa uonna 1938. Suomalaise kyläneu os o , kul uu ilai okse ja suomenkielise lehde lakkau e iin.13 8 Da ies 1997 mukaan. Vuoden 1926 äes ö ie ojen mukaan Lening adin alueen suomalaisia oli noin 132000 henkeä. 9 Esim. Suni 1995; Myllyniemi 2015, 218–220; Jääskeläinen 1982. 10 Fi zpa ick 1996. 11 Esim. Kazmina & Shlygina 2002; Suni 1992; Ne alainen 1992. 12 Esim. Myllyniemi 2015. 13 Esim. Jääskeläinen 1982. Anni Reu e 134 Inke insuomalaisiin kohdis e iin e o ia ja pakkokeinoja, joi a luonnehdi aan nykykielellä sellaisilla e meillä kuin ”kansanmu ha”14 ja ”e ninen puhdis us”15. ”E ninen puhdis us” ilmeni kokonais en suo- malaiskylien äes ön ka ko amisina Neu os olii on ajaseudul a uo- des a 1935 läh ien, joukko angi semisina sekä eloi uksina e i yises i uosina 1937 ja 1938. Neu os ojoh o käsi i suomalaise epäluo e a ik- si, koska heillä oli läheise kul uu ise ja his o iallise si ee Suomeen, minkä lisäksi hei ä pide iin mahdollisina län is en halli us en aseina Neu os olii oa as aan. Myös mone muu e nise yhmä , e i yises i diaspo assa elä ä ähemmis ö Neu os olii on aja-alueilla, jou ui a ainon koh eiksi.16 Venäläinen emig an i unoilija Alexande Gali š ehdo i Ranskassa uonna 1974, e ä Neu os olii on as a in aliike ä ulisi ku a a käsi - eellä ”hiljainen as a in a” (silen ésis ance). Tä ä hän pe us eli sillä, e ä sada uhanne ihmise uki a hiljaises i julkisuudessa ai puolijul- kisuudessa esiin ynei ä oisinaja elijoi a, joiden oimin a ilman hiljai- sen massan ukea olisi ollu mahdo on a.17 James C. Sco oi hiljaisen as a innan käsi een u kimuksen pii iin e millä ”a kipäi än as a in a” (e e yday esis ance). Se käsi i päi i äisiin u iini oimiin lii y än as a innan, joka on yleis ä o- ali a is isissa oloissa, joissa a oin as a in a, ku en mielenosoi ukse o a mahdo omia ai aa allisia jä jes ää.18 Alis e u yhmä o a a Sco in mukaan käy öönsä o ali a is isissa oloissa piilo e uja as a- innan muo oja, jo ka jää ä usein huomaama a al aapi ä il ä. Alis- e u yhmä k i isoi a allanpi äjiä kä ke ys i ” akahuoneissa” julki- suudel a piilossa. He käy ä ä kielellisiä keinoja, ku en huhuja, juo uja, kielikepposia, me a o ia, kansan a inoi a, i uaaleja ja anonyymisyy ä, jo ka pi i ä yllä alis e ujen ihmis en omana on un oa ja ohkeu a, mu a piilo a a as a innan.19 Sco in u kimuksia on kui enkin k i- isoi u ”kul uu in ohen amises a”, koska hän ohi i muun muassa us- 14 Gildi 2007. 15 Ma in 1998. 16 Ma in 1998. 17 Kozlo 2011, 25. 18 Sco 1985. 19 Sco (1990) ki joi i julkisis a ja piilo e uis a käsiki joi uksis a (public and hidden ansc ip s). Neu os o al aa as aan 135 konnon me ki yksen as a innassa.20 A kipäi än as a in aa esiin yy pe iaa eessa myös demok aa isissa al ioissa, esime kiksi niiden o a- li aa isissa lai oksissa (ku en ankiloissa)21 ja as akul uu eissa, ku en punais en keskuudessa sisällissodan jälkeisessä Suomessa22. Ta kas elen ässä a ikkelissa inke insuomalais en 1930-lu un hil- jais a as a in aa, neu os o allan as us amis a ja kyseenalais amis a23. Vas a innan hiljaisuudella a koi an piilo e ua, ei-julkis a as us a- mis a. Inke insuomalaisilla as a innan piilo amisen py kimyksenä oli mi ä ilmeisimmin pysy ellä angais us oimien ja kiel eis en seu aa- mus en ulo uma omissa. Vas a innas a kiinnijäämisen iski oli suu- i Neu os olii ossa 1930-lu ulla, ja si ä seu annu angais us oli usein anka a, apauden ai jopa hengen mene ys, e i yises i e o in uosina 1937 ja 1938, jolloin myös äysin ia omia, passii isia ja kommunismia ukenei a ihmisiä angi iin ja eloi e iin. To ali a ismiin py kiny al io ponnis eli koh i polii isen, sosiaalisen ja henkisen elämän al- on aa. Val aapi ä ä käsi i ä luo uuden ilmaisu , jopa unouden ja i si , aa allisina, ja niis äkin saa oi seu a a angais us.24 Tämän a ikkelin a koi uksena on as a a ki jei ä, unoja ja muis- i ie oa analysoimalla seu aa iin u kimuskysymyksiin: mi ä as aan inke insuomalais en as a in a kohdis ui? Minkälais a heidän hiljai- nen as a in ansa oli 1930-lu un Neu os olii ossa? Ki jei ä ja muis i ie oa allas a ja as a innas a Sel i ääkseni inke insuomalais en hiljais a as a in aa a kas elen ke omuksia as a innas a ja niis ä neu os o allan muodois a, joi a as aan hiljainen as a in a kohdis ui. Käy än aineis ona inke insuo- malais en 1930-lu un ki jeen aih oa S alinin Neu os olii os a, aika- lais en unoja ja myöhempää muis i ie oa. 20 O ne 1995. 21 Go man 1969. 22 Pel onen 1996. 23 Mogliani & Rocha (1995, 112) mää i eli ä as a innan ” as us amiseksi ja ky- seenalais amiseksi”. 24 Passe ini 1987, 7−8. Anni Reu e 136 Tu kin aikalaiski jeiden25 ja unojen a ulla aikalais en aja usmaail- maa ja hiljais a as a in aa. Ki jee ja uno o a Inke issä, ka ko uspai- koissa ja ankiloissa ki joi e uja. Keski yn ässä a ikkelissa Inke in a- pah umiin. Ki jeen aih o näy ää y eh yneen e o in huippu uosiin ai al iso aan ul aessa. Viimeinen suomalaisa kis ois a ja -läh eis ä löy ämäni ki je on päi ä y joulukuulle 193826. Käy ämäni muis i- ie oaineis o koos ui a a kis ois a kokoamis ani27 ja i se ekemis äni inke insuomalais en elämäke allisis a haas a eluis a (yh eensä 25) pääosin 1990-lu ul a28 sekä elämäke allisis a ki jois a. Omaelämäke - allise ke omukse luo a mahdollisuuksia ” as apuheelle” ja ” o ele- ma omille oimijoille”29. Tämän mahdollisuuden inke insuomalaise usein käy i ä ja ikkoi a hiljaisuuden inke insuomalais en his o ian pi kään aie uis a kipukohdis a omakoh ais en kokemuksien a ulla. Vaikka 1930-lu ulla ki joi e ujen ki jeiden ja pääasiassa 1990-lu ulla ke ä yjen haas a elujen älillä on pi kä aika, ne ke o a paljol i sa- mois a hiljaisen as a innan keinois a sekä syis ä, miksi as a innan ka so iin olleen a peellis a. Kommunis isen aja usmaailman omaksunei a inke insuomalaisia ei ole mukana ki jeiden ki joi ajissa. Kyse saa aa olla inke insuoma- laisen enemmis ön kiel eises ä asennoi umises a maa alouden kollek- i isoin iin, ainoihin ja kommunismiin 1930-lu ulla. Aineis o oi olla alikoi unu ja luoda ku an ak ii isemmas a as a innas a kuin mis ä keskimää in Inke issä oli kyse. Valikoi umiseen ii asi se, e ä moni ki jeen ki joi aja asui lähellä Lening adia, esime kiksi as a innan keskukseksi maini ussa Kel ossa30. Aineis on mahdollisen alikoi umi- sen akia analysoin myös kah a kommunis isen koulu uksen saaneen inke insuomalaisen elämäke aa. Niissäkin päähenkilö jou ui kom- 25 Analysoin kolmea ki jekokoelmaa: 1. Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an (SKS) a kis on Inke i-kokoelmaa, 2. SKS:n a kis on A. Reu e in a kis on ki jei ä sekä 3. ki jei ä ki jassa Inke in suomalaise GPU:n kynsissä – ka koi e ujen ki jei ä (Ku ko 1943). Ki jei ä on yh eensä 170. Tässä a ikkelissa käsi elen lähinnä Inke is ä lähe- e yjä ki jei ä. 26 Ki je ”Venäjäl ä” 8.12.1938 (Ku ko 1943, 79). 27 Haas a elu kokosin SKS:n, Tu un ja I ä-Suomen (Joensuu) yliopis ojen a kis- ois a. 28 A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa. 29 Tamboukou 2015, 70. 30 Jääskeläinen 1982. Neu os o al aa as aan 137 munis ises a koulu ukses a ja u as a huolima a so o oimenpi eiden uh iksi suomalaisen aus ansa akia.31 Muis i ie okin sisälsi ainoas aan muu amia kolhooseihin ja kommunismiin myön eises i suh au unei a haas a el a ia. Neu os olii on kaa uminen, sen ideologisen pohjan so - uminen ja S alinin ajan e o in esille uominen on saa anu hiljen ää joi akin sosialismiin uskonei a inke insuomalaisia ai muu aa heidän näkemyksiään k ii isemmiksi neu os oaikaa koh aan. Analysoin ke omuksia (na a i e) ja kielellisiä ilmauksia (discou ce) allas a ja as a innas a genealogisen lähes ymis a an a ulla.32 Tämä a koi i u kimuksessani a kis o yösken elyä sekä e ilais en läh ei- den ja aineis ojen a kas elua suh eessa al aan ja ke omuksiin as a- innas a. Ke omus en analyysi apah ui kolmella e i asolla: sisällön, muodon ja his o iallisen kon eks in. Genealoginen analyysi pysy elee analyysin pin a asolla. E sin aineis os a ke omuksia as a innas a ja siihen lii y iä kielellisiä keinoja, minkä lisäksi e sin ois oja ja hahmo- in yh eyksiä.33 Tu kimusaineis oni pui eissa en pys yny aina sel i - ämään in en io a as a in aan, aan mää i elen u kijana i se, oliko kyse as a innas a.34 Ka ko us en, polii isen ainon ja e o in as us us Näin minä ankilan pihas a pikkaisen palan Kuulin ain a ain en kilinän, o ien äiskeen Ja pohjoisen ai aan pienoisen alan Askel en kolinan, kämmen en läiskeen En nähny mä kansaamme kaunis a omaa Näin edessä ahdin ja akana ahdin En kuullu mä kielemme soin ia somaa – – Ja unsin ain päälläni so on mahdin – – En kuullu mä ki kkomme kellojen kaikuu – – Mu kuulin mä ys ä än kuiskaa an sanan Kyll’ He amme pelas aa kansansa oman Me uskomma uu ehen huomenen koi oon! Ja Walon ja To uuden suu ehen oi oon!35 31 Konkka 2001; Pu kinen 2015. 32 Tamboukou 2015, 63–78. 33 Tamboukou 2015, 63–78. 34 Ks. Hollande & Einwohne 2004. 35 An i Jääskeläisen uno Lening adin ankilassa 11.10.1931 lyhenne ynä. Runo kokonaisuudessaan julkaisema omassa unokokoelmassa Anni Reu e in a kis ossa Anni Reu e 138 Inke insuomalaisen angi un alonpojan An i Jääskeläisen unos a oi ha ai a oimakkaan as a innan ee oksen. Runos a ilmeni ä in- ke insuomalaisuuden pii ee , jo ka oli a hänen mieles ään aa assa uhou ua: oma kansa, pe he ja suku, suomen kieli ja k is inusko. Neu- os o al a loi omalla allankäy öllään as a in aa inke insuomalaisis- sa. Inke insuomalais en as a in a suun au ui 1) polii is a e o ia, ka ko uksia ja hajaannus a, 2) maa alouden pakkokollek i isoin ia sekä 3) inke insuomalaisen seu akun aelämän ja kul uu in uhoamis- a as aan. Käsi elen näi ä omissa lu uissaan. ”Koko Neu os olii o on muodos unu ää e ömäksi pakko yölei ik- si, jossa kidu e aan ihmisiä mi ä askaimmalla yöllä ja nälällä.”36 In- ke insuomalainen ki joi aja ku asi jo uonna 1933 Neu os olii oa pakko yölei iksi kauan ennen Aleksand Solšeni synin Vankilei ien saa is oa37. Täs ä ja monis a muis a ki jeis ä ilmeni, e ä monilla in- ke insuomalaisis a oli ie o neu os o allan polii ises a e o is a jo 1930-lu un alussa. Henkilökoh aisissa ki jeissä polii ises a ainos a iedo e iin inke insuomalais en kesken Neu os olii on sisäl ä aina Suomeen as i. Analysoimissani ki jeissä ku a iin lähes poikkeukse a k ii ises i neu os ojä jes elmää. Inke insuomalais en 1930-lu un ki jeiden sisäl- öä oi pi ää oisinaja eluna ja neu os o allan as a in ana, ja i an- omais en näkökulmas a nii ä luonneh ii ”neu os o as aisuus”38, sillä ki jeissä ku ail iin ka ko uksia, angi semisia, ihmis en ka oamisia ja kidu uksia sekä neu os oelämän a kisia a jopuolia, ku en nälkää, puu e a sekä huonoja asumis- ja yöoloja.39 Mone ki jeis ä suo as aan kannus i a as a in aan: ”Neu os omaan monimiljoonaise kansa on saa e u miele ömän kommunis isen kokeilun alaiseksi ja pakko yö an- giksi, jolle pa hai en so el u a ’kansain älisen’ sana : ’Työn o ja , so on yös ä nouskaa!”40 Ki jee , uno ja haas a elu oi a esille inke insuo- malaisille yypillisen kielellisen as a innan keinon: i onian, jonka Suomalaisen Ki jallisuuden Seu an a kis ossa. 36 Ki je Inke is ä kesäkuussa 1933 (Ku ko 1943, 64). 37 Solšeni synin ki ja ilmes yi enäjäksi uonna 1973 ja seu aa ana uonna suomek- si. 38 Ks. Kozlo 2011. 39 Ks. esim. Ku ko 1943. 40 Ki je Pie a is a 14.3.1931 (Ku ko 1943, 68). Neu os o al aa as aan 139 a ulla kommunis ien kiel ä käy e iin hei ä as aan, mu a jo a ei ol u a koi e u al aapi ä ien näh ä äksi ai kuul a aksi. Ki jee uo iin ai as a ja aa ois a huolima a Suomeen ke omaan inke insuomalais en koh aamas a e o is a. Mone ki jeis ä kulje e - iin pos in ulkopuolella i anomaissensuu in ja salaisen poliisin eksy - ämiseksi, esime kiksi Neu os olii on sisällä ka kulais en ja luo e ujen au onkulje ajien mukana. Suomen Lening adin konsulaa i ha joi i mi ä ilmeisimmin omal a osal aan hiljais a as a in aa äli ämällä salaa yksi yiski jei ä ajan yli Suomeen.41 Inke insuomalaise kä i ä ki jeen aih oa ajan yli Suomeen, aikka 1930-kuluessa se hankaloi ui, aiheu i ihmis en ainoa42 ja muu ui askau a aksi seikaksi esime - kiksi oikeudessa43. Ki joi aja jä i ä ki jeensä usein alleki joi ama a. Nimiki jain ai nimiki jaime , nimime kin omaise alleki joi ukse ai ihjaukse ki joi ajas a oli a yypillisiä. Nime ömänä oimiminen olikin yksi ä keä as a innan kä kemisen muo o. Myös kie oilmaisuja käy e iin sensuu in hämäämiseksi, ku en ”onko asikka omilla laidunmaillaan jo?”, jonka oi ulki a a koi a an piilo e ua kysymys ä ilmian ajas a. Myös huhuja liikkui Inke issä ja laajemmin Neu os olii ossa. Hu- hujenkin lähde oli nime ön ja epäsel ä, ku en huhujen luon eeseen kuuluu, mu a niis ä saa iin ä kei ä ie oja esime kiksi ka ko uksis a ja suomalaisiin kohdis unees a e o is a. Kun media oli neu os o al- lan hallussa ja sisälsi p opagandaa, saa oi huhu ke oa esime kiksi, e ä Ki o in mu haaja ei ollu kansan ihollinen aan NKVD:n agen i44. Inke insuomalais en hiljainen as a in a 1930-lu ulla kohdis ui ki jeiden ja haas a elujen pe us eella useimmi en neu os o al aa ja allankäy ön epäkoh ia as aan. Jo ku ka soi a uuden so okauden inke insuomalaisia as aan koi aneen Venäjällä 1930-lu un alussa.45 Neu os olii o näh iin usein Venäjän seu aajana: se oli ”ko ka”, joka 41 Esim. miehen s. 1919 haas a elu uonna 2000. SKS:n a kis ossa A. Reu e in a - kis o. 42 Ki je 27.9.1935 (Ku ko 1943, 76). Jääskeläinen 2011, 39. 43 Esim. Gildi 2007. 44 Pu kinen 2015, 71. 45 Esim. ki je Pie a is a 14.3.1931 (Ku ko 1943, 67). Anni Reu e 146 Uu ise ka ko uksis a ja e o is a le isi ä ki jeiden ja pakolais en ke omus en äli yksellä 1930-lu ulla niin Neu os olii on sisällä kuin ajan yli Suomeen sukulaisille ja ys ä ille, eduskun aan ja lehdis ölle ja Suomes a edelleen muualle Eu ooppaan. Koska Inke issä mielenosoi- us en jä jes äminen oli mahdo on a, Helsingissä pide iin ka ko us en as ainen hiljainen mielenosoi us, johon osallis ui muun muassa inke- insuomalaisia opiskelijoi a ja jossa Inke in lippu oli su uhunnu e u. Mielenosoi ukse pää yi ä Neu os olii on suu lähe ys ön edus alle ai ohi i a sen.88 Hiljainen mielenosoi us oli mielenkiin oinen yhdis el- mä hiljais a ja julkis a as a in aa. Tiedo Suomessa jä jes äy ynees ä as a innas a kan au ui a Inke- iin as i: ”Oli ohkaise aa kuulla ja nähdä mi en Inke in asia saa e iin ei ainoas aan Suomen, mu a myös muiden kansojen ie oon. On kui en- kin masen a aa huoma a, e ä a kaise ammin au aa ei oida, ei äällä eikä muualla. Inke in ään en äy yy ny aie a, ihmis en kä sien kuolla pois. Tiedo ka ko usalueil a o a – – kaamea . Kui enkin lähe ä ä – – alonpoja sydämellise kii oksensa saamas aan a us a – – monien uhansien ka ko us on nimi äin keskey yny ja näh ä äs i pe uu e u.”89 Suomessa o ganisoidulla as a innalla saa oi olla jonkinlais a, lähinnä he kellis ä, aiku us a. Mone näki ä Inke in ja inke insuomalais en sekä usein koko Neu os olii on a allisen kansan ilan een synkäksi, jopa oi o omaksi. Kolhoosien ”ikio juuden” as us aminen90 Tulkaa y ö kolhoosii / siel’ on hy ä ellää T ak o illa ajellaa / eik’ leipää ole kellää!91 Inke insuomalais en mus aa huumo ia edus a a sas uska eli pilkka- uno ja -laulu lii yi ä usein kommunis isen p opagandan alheel- lisuu een. Nau un ja pilkan a ulla pilka iin p opagandan lupauksia 88 Esim. Jääskeläinen 1982. 89 Ki je 10.6.1931. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa. 90 Inke insuomalais en alonpoikien ki je Suomen halli ukselle 1931. Ulkominis e- iön a kis o. Ks. myös Jääskeläinen 1982. 91 Runoa esi e iin myös ku sumalla poikia kolhoosiin (Sih o 1992, 336). Neu os o al aa as aan 147 sekä mi ä öi iin as apuolen al a-asema92 ja sen legi imi ee i. Toisin- aja elu kommunis ien puhe a ja käy än öjä as aan näy ääkin olleen hy in a allis a. Inke insuomalais en ke omuksissa, pilkka unoissa ja su kauksissa, jo ka ke oi a elämäs ä kommunis isessa maassa, ilmeni yh eys niin nau un ja äki al aisen allankäy ön kuin kommunismin ja komiikan älillä samaan apaan kuin Luisa Passe ini ha ai si u kies- saan a allis en ihmis en suhde a asismiin93. Maan iljelyksen kollek i isoin i oli yksi inke insuomalais en hiljai- sen as a innan pääkohde. Kollek i isoinnin aja us oli ie as suu elle osalle inke insuomalaisis a maan iljelijöis ä eikä sopinu heidän a o- maailmaansa.94 Talonpoja halusi a pysyä i senäisinä ei ä kä alis ua kolhoosin joh ajan, sen ”isännän”, engeiksi. Ha a oli halukas luo u - amaan omaa maa aloaan ja omaisuu aan kolhoosille apaaeh oises i ilman ko aus a. Esime kiksi Pie a in lähellä sijai se an Vanhakylän yli sadas a maa alos a ain kahdeksan kaikkein köyhin ä aloa lii yi kolhoosiin, jonne heillä ei ollu juu i mi ään omaisuu a uo a ana.95 Talonpoikien ja ”kulakkien” omaisuuden anka aa e o amis a ja pak- kolunas amis a ku a iin yypillises i ” yös öksi”, mikä ilmensi koke- mus a omaisuuden iennin lai omuudes a.96 Inke issä kollek i isoinnin as us aminen näy ää olleen ak ii i- sin a 1930-lu un alussa. Suomen konsulaa i apo oi, e ä 1930-lu un ensimmäisinä uosina inke iläis en alonpoikien as a in a oli ielä a oin a ja niin oimakas a, e ä neu os ohalli uksen oli pe äänny ä ä. Vuoden kulu ua ensimmäises ä kollek i isoinnin y i ykses ä neu os- ohalli us an oi anka a ohjee kollek i isoinnin o eu amiseksi. Sen mukaan kollek i isoi a aksi mää ä iin joka päi ä ainakin yksi kylä- kun a asukkaineen. Samalla kyläkokouksissa julis e iin kollek i i- soinnin as us aja kansan ihollisiksi, joi a odo i usein äänioikeuden ien i, omaisuuden iis o ja ka ko us.97 92 Pel onen 1996, 269. 93 Passe ini 1987, 69. 94 Suni 2000, 82. 95 Jääskeläinen 1982. Myös Ku ko 1943, 23. 96 Esim. ki je Inke is ä kesäkuussa 1933 (Ku ko 1943, 62). 97 Kansallisa kis o. Ulkoasiainminis e iön Pa iisin lähe ys ön a kis o: Fa 45. IIg4, Kansainlii o 1930−1931. Suomen pääkonsuli i as o, Pie a i, Pe og ad no. 348, ”In- ke iläisiin kohdis uneis a iimeaikaisis a pakko oimenpi eis ä”. Anni Reu e 148 Neu os o al a epäonnis ui monella apaa saamaan kollek i isoin- nille oikeu uksen suu el a osal a inke insuomalaisia. Kiel eise ke o- mukse kollek ii i ilois a ja kollek i isoinnin saa u uksis a oli a osa kollek i isoinnin as us amis a: ”Elämä In olassa ei o a koho akseen, aan luisuu alaspäin. He ose äsy ä , lehmä ei ä lypsä, ilja ähenee, ihmise uskaan u a . Siinä on kaikkea si ä, mikä ei ole hy ää”, ki joi- e iin Inke is ä uonna 1934.98 Kolhooseihin lii e y lohdu oma ku aukse oimi a a oi uksina siihen lii ymiselle. Myös kolhoosien ja so hoosien nime , ku en ”Uusi elämä”99, ku asi a monen mieles ä agikoomisella a alla kolhoosielämää. ”Uusi elämä” kolhoosissa kun a koi i usein pi kiä ja askai a yöpäi iä, yönjoh ajien käsky al aa, yön ekijän aikeaa i isanou umis a, köyhyy ä, olema on a palkkaa sekä elämis ä yhdes ä lehmäs ä saadun maidon a assa.100 Inke insuomalais en as a innan muodo muu ui a 1930-lu un kuluessa a oimes a, julkises a ja äänekkääs ä as a innas a esime kik- si kyläkokouksessa hiljaisemmaksi ja piilo e ummaksi, kun ymmä ys as a innan aa allisuudes a ja ainois a lisään yi ä . Neu os oagi- aa o i uhkaili a yhä useammin, e ä kollek i isoinnin as us aja ka ko e aan heidän a allisuudes aan iippuma a.101 Kollek ii i ilaan lii ymä ä jä äminen ei ollu enää hiljais a as a in aa neu os ojä jes- elmän näkökulmas a aan neu os o allan as us amis a, jos a saa e - iin angais a kulakkien lis alle jou umisella ja ka ko uksella. Joillekin Inke in kylille oli yypillis ä, e ei ä alonpoja lii ynee kolhoosiin uhkailus a huolima a aan yh yi ä passii iseen as a in- aan. Kommunis isen koulu uksen käyny Ma i Pu kinen ku aa kol- hoosiin painos amis a ja sen as us amis a ko ikylässään: ”Isku eiden äänensä y alkoi muu ua. Ny , ke ä puolella al ea, saimme kuulla jo suo anaisia uhkauksiakin. – – Pääsiäisen aa ona 1931 – – Joukko aseis- e uja miehiä oli ynnänny sisälle neljään nukku aan ko iin, komen a- nu pe hee ylös sängyis ä ja an anu käskyn unnin sisällä olla almii a läh emään. – – Jos ämän pääsiäisyön a koi uksena oli ollu uppinis- kais en alonpoikien nuje aminen, niin se epäonnis ui äydellises i. – – 98 Miehen ki je 21.4.1934 Inke is ä Sipe iaan. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa. 99 Naisen s. 1922 haas a elu (JoY 788). 100 Esim. ki je Inke is ä 27.9.1935 (Ku ko 1943, 72−74). 101 Esim. miehen ki je Inke is ä Suomeen ke äällä 1931. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa. Neu os o al aa as aan 149 Pääsiäisen jälkeen aloissa ale iin kui a aa leipää ko puiksi. Pe unoi a muu e iin ahaksi enemmän kuin a allises i ja se elei ä neulo iin aa - eiden uo ien äliin. Talonpoja almis au ui a o amaan koh alonsa as aan yynes i ja auhallises i – – mu a ei ä lii ymään kolhoosiin. Ne, jo ka ielä meni ä isku eiden pi ämiin kokouksiin, is ui a siellä ai i kuin epäjumalanku a . Vain poskilihas en kiukkuise ä ähdykse juo usi a , e ä ukkojen aja ukse ei ä liikkunee ai an samoilla ai eilla kuin isku ien.”102 Talonpoikien a us au uminen ka ko ukseen ja hil- jaisuus kyläkokouksessa ei näy äydy myön ymisen ai alis umisen aan hiljaisen as a innan me kkinä. Talonpoja eagoi a kollek i isoin iin yllä maini un kolhoosiin lii - ymä ömyyden lisäksi muidenkin passii isen as a innan keinoin, ku- en jä ämällä kyn ö yö , kyl ö ja heinän ekemä ä. Tämänkal ainen passii inen as a in a oli niin laajaa, e ä i anomaise oli a huolissaan sii ä, e ä esime kiksi ke ä kyl öjä uhkasi ”pe ika o”103. Maa alous öi- ä laiminlyön iin silloin, kun alonpoja ei ä ollee mo i oi unei a yön ekoon, sillä he ei ä iennee , kuka ko jaisi sadon ule aisuudes- sa, ei ä kä he saanee ko aus a ehdys ä yös ä: ”Ilmoi an kuulumisia neu os olan apaas a maas a. – – Ny meillä on heinäaika, mi ä ennen sano iin kii eeksi ajaksi. Mu a ny meillä ei ole kii e ä heinien kans- sa, sillä koko uo yö on as enmielis ä, sii ä ei ole mi ään hyö yä meille i sellemme. Emme saa yös ä muu a kuin ai a palkaksi.”104 Työn eon lope amisen, sii ämisen ule aisuu een ai sen kanssa hidas elun oi ulki a as a innaksi samoin kuin i onian käy ön Neu os olii on a- pauden ku auksissa. Mone aja eli a kolhoosiin lii ymisen a koi a an samalla us- konnos a ja k is illises ä mo aalis a luopumis a: ”Mei ä uhkaillaan monella a alla. Me emme ole kui enkaan lii ynee , sillä kollek ii i nii- den esimies en mukaan o a uskonnon as aisia lii oja”105. Kolhoosis a ke o iin jopa maailmanlopun odo uksen sä y ämiä huhuja, joiden mukaan siihen lii y ä ”ku jia kuma a a ” saisi a ”pedon me kin o - 102 Pu kinen 2015, 21. 103 Suni 1992, 305. 104 Miehen ki je Inke is ä 22.7.1931. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa. 105 Ki je Inke is ä 10.11.1931 (Ku ko 1943, 55). Anni Reu e 150 saansa”106. Nämä ke omukse ja huhu ei ä houku ellee lii ymään kolhoosiin, aan oimi a epädemok aa isissa oloissa as a innan yö- kaluina. Inke insuomalaise alonpoja as us i a maa alouden pakkokol- lek i isoin ia Suomeen lähe e yssä salaisessa joukkoki jeessä, jonka mukaan kollek i isoin i a koi i menemis ä ” apaaeh oises i ikio juu- een”107. Mone kolhoosijä jes elmän pii ee muis u i a inke insuo- malaisia alonpoikia maao juudes a, jonka ikeessä anhin 1930-lu ulla elossa ollu sukupol i oli syn yny . His o iallisia e auksia ja o juuden käsi e ä käy e iin as a innan älineenä: ”Kolhooseihin jä e yjen in- ke iläis en elämä on sä je y. He o a o ja aukkoja, jo ka on pako e u ekemään yö ä ennen i se omis amillaan pelloilla. He un e a mene - äneensä kaiken, mu a heidän on huude a a ja akuu e a a, e ä he o a neu os o allan apai a kansalaisia. On ol a a yy y äinen ja ahke- a, aikka ei saa kunnon uokaa eikä aa ei akaan. Olihan Kel ossakin ennen anhaan o ja, jolla oli yli 60 he os a ja kaikki omia he osia. Ny o jalla on yksi lehmä, sekin ha assa apauksessa, mu a sekään ei ole oma, kun nykyinen o jakin on al ion omaisuu a.”108 Maao jan elämän keisa in aikana saa e iin nähdä olleen jopa pa empaa kuin neu os o- al ion ”o jan” elämä kolhoosissa. Aikalaise ja mone u kija o a ka - sonee kolhoosijä jes elmän muis u aneen maao juu a, sillä molem- missa epäi senäise maan iljelijä sido iin asumaan ie yssä paikassa ja yösken elemään nimellisellä ko auksella, minkä lisäksi he eli ä usein käy ännössä pienen maapalan iljelyn ai lehmän a assa.109 Yksi hiljaisen as a innan muo o oli laajamuo oinen piilo elu ja kä keminen. Inke insuomalaise alonpoja kä ki ä niin liina aa ei- a, a oesinei ä, uokaa, iljaa, ahaa, apojaan, aja uksiaan kuin ihmi- siäkin. Inke insuomalainen nainen muis elee: ”Meiän kylä ol’ sellane, jo kukka ei lähe kolhoosihe, ’ ieke mei , kui ikkusi lei än, iegää mei kaik Sipe i aka, kolhoosi emme lähe!’ Ja siin kolhoosis meije ommii kylän isän ii ul’ olema kol ain neljä, a ois olli kaik u pakolla kylläähe. Meil pan i oikeen suu e maksu . Nii suu e ulumaksu pan i eikä nii ä kukka 106 Esim. miehen uno Sipe ias a 21.2.1932. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa. 107 Inke insuomalais en alonpoikien anomus Suomen halli ukselle 8.5.1931. Suo- men pääkonsulin i as o, Pie a i, no. 464. Ulkominis e iön a kis o. 108 Ki je Inke is ä 24.1.1938 (Ku ko 1943, 77). Lyhenne y. 109 Fi zpa ick 1996. Neu os o al aa as aan 151 ennä jaksan maksaa. Si meil ie i he ose , lehmä . Pa emma pöy ä , uoli ja, s ii ani , kaik ie ii poikke. Vaa ei a pei e i [piilo e iin] ain, kuoppi kai e i ja ie ii yynyasja ja uo easja ja ne kaik pei e i. Meil ei anne a kyläneu os os a millas akka pape i e sä piäsesi Lenik aa i yöhö. Ja Lenik aa i yöhö ei o e a. Si myö käy ii me säs ma jas ja Lenink aa i möö .”110 Naisen pe he eli me sän an imilla ja kä i lai on a o ikauppaa kiel äydy yään lii ymäs ä kolhoosiin. Aluksi i senäise maan iljelijä y i i ä maksaa heille mää ä y e o , mu a kun heidän omaisuu ensa oli aa assa ulla aka a ikoiduksi suu ien e o äs ien akia, he ku en mone muu kä ki ä osan omaisuudes aan. Moni inke insuomalainen py ki heidän laillaan kolhoosin sijaan öihin Lening adiin, mu a sinne ei usein myönne y a i a ia asiaki joja. Vaih okauppa ja muu kau- pankäyn i oli a allis a, aikka se ei pe iaa eessa ollu lu allis a. On aikea sanoa, oliko pimeä kauppa hiljais a as a in aa, hengissä sel iä- misen edelly ys ai molempia. Joka apauksessa lu a on kaupankäyn i oli lain as ais a ja yksi yisy i äjyys mi ä suu immassa mää in kommu- nis isen ideologian as ais a. Inke insuomalais en ä kei ä elinkeinoja oli a ollee maa alous uo eiden kauppa sekä si uelinkeino Pie a is- sa,111 ei ä kä he aina luopunee o u uis a a ois a ja ulois a niiden ul- lessa lai omiksi. Tähän oi aja ella lii yneen myös yksi yisy i eliäi- syyden ja i senäisen maan iljelyksen puoles a käy yä as a in aa heille usein ie as a kommunis is a ideologiaa as aan. Kollek i isoinnin as us us Neu os olii ossa lii yi alonpoikien a- loudelliseen pä jäämiseen ja jopa hengissä sel iy ymiseen, sillä suu im- malla osalla alonpoikia oimeen ulo laski ai jopa omah i kollek i i- soinnin akia, aikka poikkeuksiakin oli.112 Usea inke insuomalais en ki jee ja jo ku haas a ellu ke oi a elin ason laskus a, ko as a e o- poli iikas a, maa alouden heikos a ilas a, a a oiden ja uuan puu - ees a sekä suo anaises a nälänhädäs ä. Usein hengissä sel iy ymiseksi u audu iin kolhooseissa lehmänpi oon, jo a kui enkin e o e iin anka as i, mi ä mone k i isoi a . Kun i senäinen maan iljelys kä i kanna ama omaksi ai joh i kulakkien lis alle jou umiseen, mone maan iljelijä lope i a iljelyn, eu as i a eläimensä, myi ä omai- 110 Naisen s. 1920 haas a elu (JoY 451). 111 Engman 1992, 173. 112 Fi zpa ick 1996. Anni Reu e 152 suu ensa ja e si ä öi ä muual a, usein Lening adis a.113 Mone inke- insuomalaise pe hee lähe i ä lapsiaan lening adilaisiin kouluihin pakoon kollek ii i alouksiin ai ka ko ukseen jou umis a.114 Maaseu- dul a käynnis yi ”kansan i aus kaupunkiin”.115 Inke insuomalaise lii yi ä kolhoosiin usein as a pakon sane- lemana, mu a mone myös e osi a , kun se oli mahdollis a: ”Yh eis- aloudessa oli jo 200 henkeä, mu a ny sii ä on suu in osa e onnu .”116 Kollek ii isen maan iljelyksen eho omuus, huono uo a uus ja kol- hoosilais en juominen ja k apulapäi ä Inke in kolhooseissa117 mi ä odennäköisimmin ilmensi ä hiljais a as a in aa kollek ii i alouk- siin usein painos e uina lii yneiden inke insuomalais en keskuudes- sa. Neu os olii on nälänhä ä he i kollek i isoinnin ale ua uosina 1932−1933 ii asi laajaan as a in aan kollek i isoin ia as aan, mikä ei jääny S alinil akaan huomaama a. Hän ki joi i alonpoikien hil- jaisen as a innan ole an näennäises i aa a on a, sillä siihen ei lii y- ny e ilöylyä, mu a käy ännössä se oli – S alinin sanoin – hiljais a ”nälkäso aa” neu os o al aa as aan.118 Uskonnon ja oman kul uu in puoles a ”Meijän ki kos eh iin klubi, siel on hy ä anssii / al a il a omin lupin, pi u soi aa alssii. Läsöpiä ään al a illa Lenin-se ä näy ää / syn isille joka il a sanan uo oo käy ää. Missä ennen iippui is i, punalippu liehuu / siellä ku jan kommunis in p opaganda iehuu.” Pilkka unossa kommunismi edus i uskonnon as aisia ja alheellisia asioi a, mikä näkyi ”ku jan kommunis in” samais amisena ”pi uun” ja ”syn isiin” sekä heidän puheidensa nimi ämisenä p opagandaksi. 113 Myös Suni 2000, 81. 114 Jääskeläinen 1982, 60; Suni 2000, 86; Myllyniemi 2015, 260. 115 Esim. miehen J. K. haas a elu uonna 1944 Suomessa. SKS:n Inke i-kokoelma. 116 Ki je Inke is ä 12.3.1930 (Ku ko 1943, 54). 117 Esim. mies en A. H. ja J. H. haas a elu uonna 1944. SKS:n Inke i-kokoelma. 118 Sco 1985, 47. Neu os o al aa as aan 153 Kommunis ien mene ely apoja ja joh ajia hal enne iin esime kiksi ku sumalla Leniniä ”läsöpääksi”. Tulki sen e min a koi a an jo ain ”läskipään” kal ais a, jolla oidaan ii a a niin pään muo oon kuin henkilön ype yy eenkin. Toisessakin unossa Lenin sai samanlaisen pilkkanimen: ”Lenin-se ä läsöpiä / hiä ei kuule eikä niä / mihi meijä ii- jää / si ä hiä ei iijjä”.119 Runossa Leniniä syy e iin sokeudes a ja kuu- oudes a inke insuomalais en pakkosii oille ja heihin kohdis u aan e o iin, joskaan ei äl ämä ä a koi uksellises a so os a. Jopa s alinismin huippuaikana inke insuomalais a kul uu ia, pilk- kaa ja unou a käy e iin kommunis isen ideologian as a oimana. Edellä ku a u neu os ojoh ajien ku ien ase aminen ki kkoon sai ih- mise kiis ämään joh ajakul in oikeu uksen ja oimimaan ak ii ises i pois amalla näiden ku a ki kos a: ”[Kosemkinan] ki kos a pois i a kommunis i al a iku a ja oi a ilalle Leninin ja muiden neu os o- al iaiden ku ia sekä alkoi a muu aa ki kkoa anssisaliksi. Ase i a adionkin yh een nu kkaan, mu a ei ä saanee si ä oimimaan. Sen jäl- keen jä i ä ki kon, jolloin seudun naise hei i ä seinil ä neu os ohe - ain ku a ja ase i a al a iku a paikoilleen.”120 Täs ä, ku en monis a muis akin läh eis ä, nousi esiin nais en ooli as a innassa. Ke oja ku asi a usein, kuinka heidän ko onaan, ko ikylässä ja sukulais en luona Inke issä 1930-lu ulla lapse ja nuo e kas a e iin ielä k is inuskoon ja suomalaisuu een. Ki kossakäyn i, suomen pu- huminen sekä uskonnollise ja suomalaise juhlapyhä oli a luonnol- linen osa elämää ja loi a yh eisöllisyy ä inke insuomalais en älille, jo ka asui a e i kylissä.121 Nuo e ja lapse eli ä kui enkin jo a ojen ja maailmanka somus en is i ulessa, kun kouluissa sii y iin uskon oon neu aalis i suh au umises a uskonnon as aisuu een 1930-lu ulla122. Inke iläismies ku asi lapsuu aan 1930-lu un alun Inke issä: ”Koulussa oli polii is a ja uskon as ais a p opagandaa, mikä ei kylänlapsille oikein sopinu . Ko ona puhu iin uskonnos a, käy iin ki kossa ja koulussa pu- hu aan kokonaan ois a. Se ei menny kenenkään päähän oikeas aan. Koulussa pionee ijä jes öön ei a allise lapse lii ynee ollenkaan.” Hä- 119 Sih o 1992, 336. 120 Ki je Pie a is a 14.3.1931 (Ku ko 1943, 66). 121 Esim. miehen s. 1926 haas a elu (JoY 436a). 122 Myllyniemi 2015. Anni Reu e 154 nen mukaansa suu in osa ” a allisis a” lapsis a ei lii yny pionee eihin koulun p opagandas a huolima a, mu a mone kolhoosissa asu a lii - yi ä ja he sai a myön eis ä e i yiskoh elua.123 Uskon o pi i piilo aa Neu os olii ossa, kun sen ha joi aminen kä i yhä aa allisemmaksi. Kouluissa sii y iinkin uskon as aiseen ais eluun, ja suo anainen uskon aino le isi maassa 1930-lu ulla.124 Ko ien yksi yisyydessä jä jes e y k is illinen kas a us oli hiljais a as- a in aa uskon as aisuudelle ja a eis iselle kas a ukselle las en a hois- sa, koulussa ja muissa oppilai oksissa. Tällaisella oiminnalla saa oi olla aka iakin seu auksia, ku en muus akin uskonnollisuudes a, esi- me kiksi ka ko aminen.125 Jo ku lapsis a ja nuo is a jä i ä koulun- käyn insä kesken, kun uskonnon as aisuus sekä painos us pionee eihin lii ymises ä ai uskonnos a luopumises a kä i ä oimakkaiksi. Esi- me kkinä oidaan maini a ilanne, jossa opin ojen ja kamiseksi aa- di iin alleki joi amaan pape i Jumalas a kiel äy ymises ä126. Rippi- koulussa, uskonnollisissa oimi uksissa ja ki kossa käy iin usein salaa esime kiksi sy jä ei ä pi kin127. K is illisis ä pe in eis ä un ui myös kommunis isessa koulu uksessa käy än nuo en aikeal a luopua, mu a ki kossa käymises ä kiinnijääminen saa oi aiheu aa aikeuksia, ku en oppilai okses a e o amisen.128 Myös kommunis iseen puolueeseen saa- e iin kiel äy yä lii ymäs ä, aikka se saa oi es ää yössä ylenemisen ai joh aa e o amiseen.129 Usein inke insuomalaise naise oli a hiljaisen as a innan oi- meenpanijoi a ja joh ajia. Nais en me ki ä ä asema inke insuomalais- en uskonnollisessa as a innassa saa aa seli yä osaksi sillä, e ä heihin kohdis ui miehiä ha emmin joukkomi aisia ainoja ja angi semi- sia.130 Esime kiksi Inke is ä 1933 lähe e yssä ki jeessä ke o aan, e ä useissa Inke in kylissä mies en mää ä on ähen yny angi semis en ja 123 Miehen s. 1919 haas a elu uonna1999. A. Reu e in a kis o SKS:n a kis ossa. 124 Ks. esim. Myllyniemi 2015. 125 Esim. Jääskeläinen 1982. 126 Naisen s. 1915 haas a elu (JoY 758, 759). 127 Jääskeläinen 1982, 127. 128 Esim. Pu kinen 2015, 84. 129 Esim. Taina 2017, 53. 130 Sih o 2015, 266–267. Neu os o al aa as aan 155 ka ko us en akia: ”Kolpinon kylän 100 miehes ä on enää jäljellä 4.”131 Kun ki kon yön ekijöi ä ka ko e iin ja angi iin, saa naajina alkoi- a oimia maalliko , yhä useammin naise : ”Uskonnon aino on ko a. Viime kesänä angi iin ki konmiehiä – – ei ole pappia, mu a ielä ih- mise kokoon u a ki kkoon, mi kä ei ä ole sulje u, ukoilemaan Juma- laa. – – Kä in iimeksi Kel on ki kossa neljä iikkoa akape in, se pysyy mielessä kaiken ikäni. Oli ain enemmän naisia, ei näkyny mon akaan mies ä. Tunnelma oli sellainen ou o, jo a en oi sanoa. Rukoushe ki aloi- e iin laulaen i si, si en ukoil iin Jumalan a moa. E äs nainen luki aama us a Jumalan sanaa, seli i si ä oimakkaas i meille kuulijoille, loppu ukous ja i si laule iin ielä lopuksi. Tämä oli mieleenpainu aa. Mikä on aikamme? Kun ei ole pappia oimi e aan hä äkas e ki kkokäsi- ki jan mukaan. Kuollei en hauda siunaa joku hau ajais ie ais a...”132 Lu e ilaisessa ki kossa unne iin hä äkas e, jo a ale iin käy ää sa- maan aikaan, kun maalliko alkoi a myös hoi aa hau aan siunaamis- a.133 Myös apaaki kkojen jäseniä angi iin ja aino iin, minkä jäl- keen he sii yi ä apaamaan oisiaan esime kiksi hau ausmailla.134 Mone hiljaisen as a innan muodo Inke issä lii yi ä pyhiksi koe uihin asioihin, ku en ki kkoon, uskon oon ja uskonnollisiin juh- liin. Emile Du kheimin mukaan pyhä asia yhdis ä ä niihin usko a yhdeksi mo aaliseksi yh eisöksi, jo a ku su aan usein ki koksi.135 Nämä pyhiksi koe u seika ei ä lakannee si omas a ihmisiä mo aalises i yh- een Inke issä i allisen uskonnon ja Inke in ki kon uhon jälkeenkään aan uki a hiljais a as a in aa Inke issä. Ki kkojen sulje ua o en- sa mone inke insuomalaise kokoon ui a hau ausmailla ja yksi yis- kodeissa uskonnollisiin ilaisuuksiin. Koska yh eisöllinen uskonha joi- us olisi aa inu lu an i anomaisil a, oli ko iseu ojen jä jes äminen ja siihen osallis uminen usein lain as ais a, angais a aa ja aa allis a oimin aa.136 131 Ku ko 1943, 62. 132 Ki je Inke is ä 24.1.1938 (Ku ko 1943, 78). 133 Sih o 2015, 267. 134 Sih o 2000, 57-58; 135 Du kheim [1912] 1995, 44. 136 Esim. Sih o 2015, 266. Anni Reu e 162