Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a
Tampe e Uni e si y P ess 2019, 55–80.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7
Kon lik ien äl elyä ja
piiloon hakeu umis a
Roko ek ii is en anhempien
as us us ak iika
Johanna Nu mi ja Su i Salmenniemi
Kansan e eydellisessä KehyKsessä oko aminen
mää i yy a ionaaliseksi, ak oihin pe us u aksi
oiminnaksi ja oko eisiin lii y ä huoli ja
kyseenalais aminen näy äy y ä i a ionaalisina
uskomuksina ai ie ämä ömyy enä. Tässä
ase elmassa oko ek ii is en as a in a muo ou uu
py kimykseksi ho ju aa koululääke ie een ja
e eys i anomais en al aa ilman a oin a as a in aa,
a kis en käy än öjen kau a. Roko ek ii is en
anhempien haas a eluaineis on kau a a kas elemme
oko uksis a kiel äy ymiseen lii y iä hiljaisen
as a innan ak iikoi a. Roko ek ii isyy ä oidaankin
a kas ella elämän yyliliikkeenä, jossa a jen alinna ja
elämänkäy ännö näy äy y ä sekä yksilöllisen e ä
yh eiskunnallisen muu oksen keinoina.
Johanna Nu mi ja Su i Salmenniemi
56
Johdan o
Roko eka a uus ja anhempien asen ee oko amis a koh aan o a he-
ä änee keskus elua Suomessa. Las en oko uska a uus on Suomessa
ko kea ja ain noin yksi p osen i pikkulapsis a on oko ama omia1.
Te eys i anomaise ja polii iko o a kui enkin ilmaissee huolensa
ka a uuden alueellisis a aih eluis a sekä oko ama omien uhka-
okko apauksis a, joi a esiin yi esime kiksi Pohjanmaalla loppu uodes-
a 2018. Joidenkin alueiden alemman oko uska a uuden on ulki u
lii y än oko ek ii isyy een, jolla a koi e aan kyseenalais a aa ai
epäile ää suh au umis a oko amiseen. Roko eisiin lii y ä k i iikki
kohdis uu yleensä e i yises i niiden u allisuu een ja ehokkuu een.
Roko ek ii isyys sisäl ää laajan ki jon oko amiseen lii y iä
alin oja, sillä anhemma saa a a epä öinnis ä huolima a o aa
lapsilleen kaikki ai osan suosi elluis a oko uksis a ai kiel äy yä kai-
kis a oko uksis a2. Suomalais en oko uksiin lii y is ä asen eis a ai
oko eisiin k ii ises i suh au u ien mää äs ä ei ole ka a ia a ioi a,
mu a kansain älisissä u kimuksissa on ode u k ii is en ja epä-
öi ien asen eiden ole an yleisiä ja lisään yneen uoden 2009 sikain-
luenssapandemian jälkeen3. Las en oko aminen osana neu olajä -
jes elmän oimin aa on Suomessa anhemmuu een kiin eäs i lii y ä
ins i u ionalisoi unu apa, jos a ain ha a poikkeaa. On kui enkin
hy ä huoma a, e ä oko ek ii isyys ei aina näy suo aan oko uskäy -
äy ymisessä ei ä kä kaikki oko ei a lapsilleen o a a anhemma ole
äl ämä ä oko emyön eisiä. Roko ek ii isyys ja -myön eisyys ei ä
ole suo aan ois ensa as akoh ia, aan anhempien e i oko uksiin lii -
y ä asen ee o a aih ele a sommi elma e ilaisia ie oja, kokemuksia,
a oja ja käy än öjä.4
Roko ek i iikki oidaan ase aa osaksi laajempaa yh eiskunnallis a
kehi ys ä, jo a leimaa a e eyden ja hy in oinnin yksilöllis yminen
1 THL 2019.
2 Suomessa usein käy e ylle e mille oko ek ii isyys ei löydy suo aa as ine a eng-
lanninkielisessä keskus elussa. Kyse ei ole ka ego ises a oko e as aises a asen ees a
(an i- accina ion), aan käsi eenä oko ek ii isyys ulee lähelle kansan e eys ie een
ja oko usohjelmis a as aa ien ins i uu ioiden käy ämää oko e-epä öinnin ( accine
hesi ancy) käsi e ä (ks. esim. La son ym. 2014).
3 Yaqub ym. 2014; B own ym. 2010.
4 Ks. myös B unson & Sobo 2017.
Kon lik ien äl elyä ja piiloon hakeu umis a
57
ja kaupallis uminen sekä koululääke ie een auk o i ee in kyseenalais-
uminen. An hony Giddensin mukaan myöhäismode neille yh eis-
kunnille on ominais a ” adikaalin epäilyn ins i u ionalisoi uminen”5.
Tie eelliseen ie oon kohdis uu epäilyä ja kyseenalais amis a, ja asian-
un ijuudes a ja auk o i ee is a kilpaile a usea ois ensa kanssa is i-
iidassa ole a ie omuodo . Tämä oi Giddensin mukaan synny ää
eksis en iaalis a huol a, sillä ihmisil ä aadi aan en is ä hieno a aisem-
paa kykyä a ioida o uus äi ämiä ja na igoida e ilais en kilpaile ien
o uusjä jes elmien keskellä6. Moni hakee ie oa e ilaisis a läh eis ä
e enkin in e ne in kau a ja haluaa o aa en is ä ak ii isemman oolin
e ey ä ja sai au a koske issa kysymyksissä. Samanaikaises i uuslibe-
alisoi u a hy in oin i al io myös ak ii ises i el oi aa ja as uullis aa
ihmisiä e eydes ä ja hy in oinnis a aiempaa enemmän.7
Kansalais en oko amiseen lii y ää k i iikkiä ja huol a ei ole Suo-
messa aiemmin u ki u. Kansain älisissä u kimuksissa oko ek ii i-
syy ä on usein a kas el u yh ääl ä e eys i anomais en ja oko uk-
sis a as aa ien ins i uu ioiden näkökulmas a py kien unnis amaan
oko uksis a kiel äy ymiseen aiku a ia syi ä8. Toisaal a ilmiö ä on
ulki u hy in oimeen ule ien länsimaalais en nais en uuslibe aali-
na ja indi idualis isena ”äi iyden p ojek ina”9. Tässä lu ussa nos am-
me esiin polii isen as a innan näkökulman, jonka a ulla alo am-
me oko ama omuu een lii y iä polii isia me ki yksiä. Kysymme,
millaisia hiljaisen as a innan ak iikoi a oko ek ii ise anhemma
käy ä ä suh eessa e eydenhuol oon, e eys i anomaisiin, julkiseen
keskus eluun ja oko emyön eiseen äes öön ja millaiseen laajempaan
polii iseen as a in aan ja k i iikkiin oko amisen kyseenalais aminen
ky key yy.
Tällainen a kipäi än hiljainen as a in a on jääny pi käl i ka ee-
seen alli se issa kollek ii isen oiminnan eo ioissa, jo ka o a keski -
ynee yhdis ys en, sosiaalis en liikkeiden ja mielenosoi us en kal ais-
en näky ien polii is en p o es ien u kimukseen.10 Mone u kija
5 Giddens 1991, 3.
6 Em ., 21.
7 Ouelle e & Hay 2008; Soin u 2013; Helén 2013.
8 Ks. esim. Dubé e al. 2013; La son e al. 2014.
9 Reich 2014.
10 Haen le ym. 2012; Edwa ds 2014.
Johanna Nu mi ja Su i Salmenniemi
58
o a k i isoinee näi ä eo ioi a liian kapea-alaisiksi ja pe äänkuulu a-
nee polii isen as a innan muo ojen moninaisuuden unnis amis a.
A kipäi än as a innan u kimus on alo anu al asuh eiden moni-
mu kaisuu a, paino anu a jen ja paikallisyh eisön me ki ys ä polii -
is en kamppailujen ilana ja jälji äny polii isen oiminnan ajoi uk-
sia e i kon eks eissa.11 Se on myös ehny näky äksi monien alis e ussa
asemassa ole ien yhmien polii is a oimijuu a ja pu kanu alli se ia
disku sseja, joissa nämä yhmä on ois u as i esi e y polii ises i pas-
sii isina, alis u ina ai ää än ie oisuuden sumen amina.
Hyödynnämme hiljaisen as a innan jäsen ämisessä ame ikkalai-
sen poli iikan u kijan ja an opologin James Sco in aja uksia a ki-
päi än as a innas a ja anskalaisen kul uu i eo ee ikko Michel de
Ce eau’n jäsennys ä s a egias a ja ak iikas a.12 Sekä Sco e ä de
Ce eau a kas ele a ”heikkojen asei a” eli nii ä keinoja, joi a al a-
as aaja ja ma ginalisoidu yhmä oi a käy ää yh eiskunnallisissa
kamppailuissaan. Koululääke iede ja siihen nojaa a e eys i anomai-
se o a halli se assa asemassa yh eiskunnassa e eyden ja sai auden
mää i elijänä: ne muodos a a de ce eau’laises i aja el una s a egisen
oiman, jolla on ins i u ionaalis a al aa ase aa pelisäännö , joihin
muiden oimijoiden ulee omaa oimin aansa suh eu aa. Kansan e -
eydellisessä s a egisessa kehyksessä oko aminen mää i yy a io-
naaliseksi, ak oihin ja iskianalyyseihin pe us u aksi oiminnaksi,
kun aas oko eisiin lii y ä huole , epäilykse ja kyseenalais ukse
näy äy y ä i a ionaalisina uskomuksina, huhupuheina, ie ämä -
ömyy enä ai ymmä ämä ömyy enä13. Roko ek ii is en koululää-
ke ie eeseen ja e eys i anomaisiin kohdis u a k i iikki ja as a in a
muo ou u a ässä ase elmassa ak iikaksi: py kimykseksi ho ju aa
al aa pei ellys i, usein ilman a oin a as a in aa, a kis en käy än ö-
jen kau a. Tak iikalle on ominais a ja ku a py kimys löy ää keinoja
kie ää s a egisen oiman ase amia ajoi ei a ja näin kään ää nii ä
oimin amahdollisuuksiksi: oisin sanoen, ha joi aa as a in aa ilman
a oin a haas amis a.
11 Baya 2000; Sco 1985; Edwa ds 2014; Lilja & Vin hagen 2014.
12 Sco 1989; de Ce eau 1984.
13 Leach & Fai head 2007, 23–35.
Kon lik ien äl elyä ja piiloon hakeu umis a
59
Aineis o ja luku apa
Hyödynnämme hiljaisen as a innan a kas elussa oko ek ii is en
pa issa eh yjä haas a eluja. Roko ek ii is en anhempien haas a e-
lu o eu e iin uosina 2016–2017.14 Heidä a oi e iin julkisessa o-
ko ek ii isessä Facebook- yhmässä julkais un haas a eluku sun kau -
a, jo a ensimmäise haas a el a a jakoi a e eenpäin myös salaisissa
Facebook- yhmissä. Haas a eluihin osallis ui 25 nais a ja yksi mies.
Vaikka osallis ujis a al aosa oli naisia, suu in osa ke oi ehneensä o-
ko epää ökse yhdessä puolisonsa kanssa.
Kaikilla haas a elluilla oli yksi ai useampi lapsi – las en iä aih e-
li a muu amas a kuukaudes a yli 20 uo een. Kaikki oli a jä änee
o ama a ainakin yhdelle lapselleen joko kaikki ai osan kansalliseen
oko usohjelmaan kuulu is a oko uksis a. Haas a elluilla anhem-
milla oli yh eensä 77 las a, jois a 35 oli kokonaan oko ama omia, 29
osi ain oko e uja ja jois a 12 oli saanu kaikki suosi ellu oko ukse
ähin ään kuuden uoden ikään as i.
Luo e a an iedon ke äämisen a mis amiseksi u kimuksen a-
oi eena on ollu ymmä ää oko ek ii isyy ä ilmiönä samoin kuin
pe heiden oko uspää ös en syi ä ja aus oja, ei aiku aa oko ek ii -
is en henkilöiden oko us alin oihin. Haas a eluissa ka oi e iin
osallis ujien kokemuksia ja elämän a inoi a, jo ka joh i a oko us en
kyseenalais amiseen, heidän e eyskäsi yksiään ja -käy än öjään sekä
heidän kokemuksiaan koh aamisis a e eydenhuol ohenkilökunnan
kanssa.
Olemme hyödyn änee aineis omme jäsen ämisessä as a in aa kos-
ke aa eo ee is a keskus elua ja iden i ioinee haas a eluis a a kisia
ak iikoi a, joiden a ulla koululääke ie een ja e eydenhoi ojä jes el-
män s a egis a oimin alogiikkaa py i ään äl ämään, kie ämään ja
ho ju amaan. Kiinni ämme huomio a aineis ossa esiin pii y iin ie-
oon, asian un ijuu een ja e ey een lii y iin al a-asemiin ja siihen,
mi en nii ä haas e aan, myö äillään, neu o ellaan ja kyseenalais e aan.
Olemme a kas ellee e i yises i si ä, millais a oimin aa lii yy ilan-
eisiin ai aiheisiin, joissa e ey een lii y ä al asuh ee ak i oi u a .
Roko ek ii ise anhemma ha joi a a myös a oin a as a in aa
suh eessa e eydenhuol oon, e eys i anomaisiin ja julkiseen keskus-
14 Haas a elu eki Johanna Nu mi.

Johanna Nu mi ja Su i Salmenniemi
60
eluun. He saa a a kyseenalais aa a oimes i alli se ia näkemyk-
siä oko amises a kollek ii isen oiminnan kau a, koh aamisissaan
e eydenhuol ohenkilökunnan kanssa, ai o amalla osaa julkiseen
keskus eluun ai sosiaalisessa mediassa käy ä iin äi elyihin. Tässä
lu ussa keski ymme kui enkin epäsuo an, hiljaisen as a innan kei-
noihin, jo ka näy äy yi ä e i yisen ä keinä monille haas a elluille.
Epäsuo a as a in a ei ase u a oimes i alli se aa kansan e eydellis ä
oko emyön eis ä disku ssia as aan, aan as us aa si ä keinoin, jo ka
ei ä kiinni ä i seensä huomio a. Olemme e o anee aineis os a kolme
hiljaisen as a innan ak iikkaa, jo ka o a 1) kon lik ien äl äminen,
2)piilou uminen ja salailu sekä 3) aih oeh oise i sehoi an sommi el-
ma . A aamme seu aa aksi näiden ak iikoiden ilmenemis ä aineis os-
sa ja pohdimme niissä ilmene ää polii is a k i iikkiä.
Kon lik ien äl äminen e eydenhuollon koh aamisissa
Mone haas a el a a ke oi a äl ä änsä oko uksiin lii y ää a oin-
a as a in aa ja kon lik eja kohda essaan e eydenhuol ohenkilös öä.
Aineis ossa esiin y ä yleisin hiljaisen as a innan muo o oli suosi el-
luis a oko uksis a kiel äy yminen, mikä py i iin kui enkin usein
ekemään ilman a oin a kon lik ia e eydenhuollon yön ekijöiden
kanssa. Vaikka oko aminen on Suomessa apaaeh ois a, esime kiksi
neu olan yön ekijöillä on e eys i anomais en laa iman kansallisen
oko usohjelman edus ajina al aa, jo a yksi äisen po ilaan koe iin
ole an aikea as us aa. Ku en So ia15 o esi, ”se on niin jo enki ää in
mi enkään sanoa poikkipuolis a sanaa [neu olassa oko uksis a]. E kyl-
lä se lääkä i on semmonen auk o i ee i kui enkin monelle. (…) Pi ää olla
i e aika ah a, e ä oi pi ää kiinni niis ä aja uksis aan.”
Te eydenhuollon amma ilaisilla on auk o i ee iasema pai si i-
allisen e eydenhuol oins i uu ion edus ajina, myös lääke ie eellisen
koulu uksensa ja amma illisen kokemuksen kau a. Esime kiksi neu o-
lan e eydenhoi ajien ke o iin usein e oa an amma illiseen ie oon
ja kokemukseen oko eis a ja niillä ehkäis ä is ä sai auksis a, mikäli
anhemma kiel äy yi ä o amas a lapselleen oko ei a. Mone ku-
asi a oko amis a ”au omaa iona”, jossa anhemmille ei mielellään
15 Kaikkien haas a el a ien nime on muu e u.
Kon lik ien äl elyä ja piiloon hakeu umis a
61
anne a ilaa poh ia oko uspää ös ä: ”neu olaan men äessä on siellä se
piikki jo pöydällä” (Jessica) ai e eydenhoi aja usein ain ilmoi aa,
e ä ällä käynnillä anne aan oko uksia. Roko amisen ins i u ionali-
soidun ja ”au oma isoidun” oimin ake jun keskey äminen kysymällä
oko ees a ai kiel ämällä sen an aminen un ui mones a e enkin en-
simmäisellä ke alla pelo a al a. Olga ku asi seu aa alla a alla ilan-
ne a, jossa hän synny yssai aalassa kiel äy yi ensimmäisen lapsensa
ube kuloosi oko ukses a16:
Sehän oli ihan jä ky ä ää, mi ä kauhu a inoi a [lääkä i] osa-
si keksiä, e aika ah a pi ää olla semmosen anhemman, joka
a sinki siihen aikaan pys yi. E i äin selkeänä jo näkemys pi i
olla kyllä i sellä silloin, e pys yi ämmös ä auk o i ee ia as-
us amaan.
Roko us en ii äs y äminen sekä oko ukses a kiel äy ymisen ”peh-
men äminen” pyy ämällä lisää mie imisaikaa oli a ak iikoi a, jo -
ka ehkäisi ä kon lik in syn ymis ä ja käänsi ä a oimen oko eiden
as us amisen hiljaiseksi as a innaksi. Koska ak inen oimin a ei oi
noja a ins i u ionaaliseen aken eeseen, se hyödyn ää aikaa – näin ajan
manipuloinnis a ulee keskeinen hiljaisen as a innan ak iikka17. Esi-
me kiksi kolmen lapsen äi i Helen ke oi haas a elussaan, e ä kun hän
ensimmäisellä ke alla kyseenalais i neu olassa oko uksen an amisen,
e eydenhoi aja sai ylipuhu ua häne o amaan lapselle oko een.
Tämän kokemuksen jälkeen hän py ki äl ämään suo aa kiel äy y-
mis ä ja ilan ei a, joissa häne oi aisiin suos u ella oko uksen o a-
miseen. Samoin oli oiminu myös Oli ia, joka oli keskey äny oisen
lapsensa oko usohjelman ja jä äny kolmannen lapsensa kokonaan
oko ama a: ”En mä ole niin kauhean selkees i sanonu si ä e ä me ei
o e a mi ään ikinä, koskaan, aan mä oon sanonu e ä me ka so aan, me
o e aan sel ää, me u ki aan ja si en pää e ään.”
Oli ia oli ie oises i alinnu näennäisen myön y yyden18 ak iikan
neu olassa, aikka e eydenhoi ajan pi ämä ”palopuhee ” oko uksis-
a suu u i a kin hän ä: ”Mä as aan aan kaikkeen e ä ymmä e ään
kaikki nämä [ iski ] ja niinku o e aan kaikki syy niskoillemme ja ihan
16 Tube kuloosi oko e pois ui las en oko usohjelmas a uonna 2006. Nykyään u-
be kuloosi oko e anne aan ain iski yhmiin kuulu ille lapsille.
17 de Ce eau 1984.
18 Sco 1985, xi .
Johanna Nu mi ja Su i Salmenniemi
62
sama aikka oko e u ki sai as uu niin sekin on si e a maan meidän
ika.” Oli ia o i as aan e eydenhoi ajan a joaman iedon ikään
kuin i selleen uu ena in o maa iona huolima a sii ä, e ä hän oli o a-
nu oko uksis a ja niiden ehkäisemis ä audeis a sel ää myös i se ja e ä
hänellä oli ah oja e iä iä mielipi ei ä. Tällainen apa ”pae a jä jes el-
mää jä ämä ä si ä” oli aineis ossa yleinen.19
Koska neu olan henkilökunnan suh au uminen oko uksis a kiel-
äy ymiseen ai niiden myöhäs y ämiseen aih elee, osa haas a el a-
is a oli pää yny aih amaan neu olan e eydenhoi ajaa ai lääkä iä
kon on aa ion äl ämiseksi. Esime kiksi Melissa oli aih anu lääkä-
iä: ”[N]eu olalääkä i (…) on niinku osi paha, ois oinu ehdä hänes ä
ali uksen mu en jaksanu si läh ee iemään asiaa e eenpäin. Hän o-
della siis oli he mos unu ja huusi ja sanoi mei ä lapsen appajiksi.”
Mui a hiljaisen as a innan keinoja, jo ka eki ä oko uksis a
kiel äy ymisen mahdolliseksi joh ama a a oimeen kon lik iin, oli a
neu olakäyn ien äliin jä äminen, sii yminen yksi yisiin neu olapal-
eluihin ai kokonaan neu olapal eluiden ulkopuolelle jä äy yminen.
Tämä apah ui yypillises i epämielly ä ien neu olakokemus en jäl-
keen. Esime kiksi Mian oiseksi nuo in, ikäisekseen paljon puhunu
lapsi lakkasi puhumas a noin kuukauden kulu ua sii ä, kun hänelle
uoden ikäisenä anne iin ensimmäinen oko e. Vielä lähes kolme uo-
iaanakaan lapsi ei puhunu juu i lainkaan. Mia epäili ämän joh uneen
oko ees a, mu a neu olan e eydenhoi aja ei yh yny näkemykseen
ja kiel äy yi ekemäs ä hai ailmoi us a. Tämän jälkeen Mia keskey i
lapsen oko amisen eikä halunnu oko aa myöskään myöhemmin
syn yny ä nuo in a las aan. Hän koki e eydenhoi ajan ja lääkä in
painos aneen hän ä oko uksiin ja neu olakäyn ien keski yneen liikaa
oko uksis a keskus eluun. Mia pää yi lopul a lope amaan neu olassa
käymisen ainakin ois aiseksi: ”[Asuinpaikkakunnalla] ei oo yksi yis ä
neu olapal eluu, jos olis niin me käy äis. (…) Koska mus a olisi ihana
käydä kui enkin seu aamassa e ä kaikki muu on hy in. Mu a en mä
halua mennä sinne kun se on joka ke a si ä hi ee ä painos us a.”
Neu olakäyn ien ha en amiseen ai lope amiseen lii yi e ey-
denhoi ajien asian un ijuuden kyseenalais aminen muu enkin kuin
oko us en suh een. Monien muiden haas a el a ien a oin Mia o esi
19 de Ce eau 1984, xiii.
Kon lik ien äl elyä ja piiloon hakeu umis a
63
pys y änsä kokeneena anhempana unnis amaan ilan ee , joissa pi ää
o aa yh ey ä e eydenhuol oon. Myös neu olassa anne uja ime yk-
seen ja kiin eisiin uokiin lii y iä ohjei a kyseenalais e iin usein. Esi-
me kiksi kolmen lapsen äi i Jenny o esi, e ei ollu käyny neu olassa
a allisen ohjelman mukaises i, koska hän oli pää yny ”oman ien kul-
kemiseen mi ä ulee näihin yleisiin ohjelmiin”. Näin henkilökoh ainen
kokemuksellinen ie o näy äy yi monille koululääke iede ä ja amma-
illis a asian un emus a ah empana ie omuo ona.
Moni haas a el a is a oli kokenu neu olahenkilökunnan pelo e-
le an ja painos a an oko us en o amiseen ai jopa uhkaile an esime -
kiksi las ensuojeluilmoi uksen ekemisellä. Isabel ke oi haas a elus-
saan neu olan ekemäs ä las ensuojeluilmoi ukses a. Sen pe us ana oli
ainakin osi ain pe heen pää ös olla oko ama a kah a las aan, joskin
ilmoi uksessa maini iin myös mui a pe heen elämän yyliin lii y iä
poikkea iksi mielle yjä käy än öjä. Las ensuojeluilmoi us ei joh anu
oimenpi eisiin kolmen siihen lii y än pakollisen apaamisen lisäk-
si, mu a ollessaan ekemisissä sosiaali yön ekijöiden kanssa Isabel ja
hänen miehensä pehmensi ä oko ek ii isyy ään. He sanoi a , e ä
o a ois aiseksi myöhäs y änee oko uksia, sen sijaan, e ä olisi a
a oimes i ke onee näkemyksensä, jonka mukaan oko ama a jä ä-
minen ei kuulu sosiaali i anomaisille eikä sen ulisi olla syy las ensuo-
jeluilmoi uksen ekemiseen.
A oin ja lopullinen kiel äy yminen oko eis a un ui monis a liian
iskial iil a. Sen sijaan he hyödynsi ä ak is a ”ajan manipuloin ia”
pyy ämällä lisää mie imisaikaa ja ii äs y ämällä oko ei a20. Vaik-
ka koh aamise e eydenhuollossa he ä i ä usein uoh umus a, koe -
iin oma asema alis eiseksi suh eessa e eydenhuollon amma ilaisiin,
ja siksi aikeneminen, myö äily ai äl ely näy äy yi usein pa haana
käy össä ole ana keinona. Tällainen ak iikka ei suo aan ase a kyseen-
alaiseksi e eydenhuollon auk o i ee ia, mu a loppu ulos on kui-
enkin sama kuin a oimessa as a innassa: lapsi jää oko ama a, kun
anhemma esime kiksi ke a oisensa jälkeen sano a halua ansa lisää
mie imisaikaa.
Väl yäkseen kon lik eil a oko ek ii ise saa oi a jä ää maini -
sema a las ensa oko ama omuudes a myös käydessään esime kiksi
20 Ks. de Ce eau 1984
Johanna Nu mi ja Su i Salmenniemi
70
misen lii y än keskus elun kehys äjänä sekä kiinni ämään huomio a
siihen, e ä oko uksiin lii y ä ie o on monimu kais a ja sisäl ää aina
myös epä a muuksia esime kiksi mahdollisis a oko uksiin lii y is ä
ois aiseksi un ema omis a mekanismeis a33. Esime kiksi Tom, jolla
oli sai aanhoi ajan koulu us, kyseenalais i haas a elijan ulkinnan sii-
ä, e ä lääke ie eessä alli see konsensus oko us en ehokkuudes a ja
suh eellises a u allisuudes a:
Haas a elija: Miksi sä luule e lääke ie eessä kui enki on se
konsensus sii ä e ä oko ee oimii ja ne ehkäsee sai auksia ja
e ä ne on niin u allisia e ä nii ä kanna aa käy ää?
Tom: (…) Kun ihmise sanoo ja kaikki sanoo e ä ne on u -
allisia ja ne on hy iä (…) si ä upee i eki mie ii e oonks mä
ny aan hullu ja luen ää in ju uja. Mu a si e ku si ä asiaa
upee ka omaan laajemmin niin osiasia on se e ä niin ei ole.
Mullakin on kaksi ki jaa joissa on neljäsa aa iippuma on a
e ais[a ioi ua] u kimus a oko ei en u allisuu een ja
muuhun lii yen, en mä ole yksin eikä se ole konsensus.
Valli se ien koululääke ie een ulkin ojen kyseenalais aminen ja aih-
oeh oisen iedon uo aminen, ke ääminen ja le i äminen o a kes-
keinen osa i sehoi an sommi elmia ja niiden mahdollis amaa hiljais-
a as a in aa. Tie oa ke ä iin monis a e i läh eis ä: u kimuksis a,
in e ne si us oil a, sosiaalisen median yhmis ä, omis a ja u a ien
kokemuksis a sekä aih oeh ohoi ojen disku sseis a. Tie oa äli e iin
e enkin sosiaalisen median si us ojen ja henkilökoh ais en sosiaalis en
e kos ojen kau a. Tä ä kau a py i iin kyseenalais amaan koululää-
ke ie een ja e eys i anomais en epis eemis ä pohjaa, jossa oko ami-
nen näy äy yy eknisiin iskilaskelmiin pe us u ana, yksiseli eisen
a ionaalisena oimin ana. E i yises i anhempien oma kokemukse
las ensa diagnosoiduis a ai epäillyis ä oko ehai ois a sai a ä keän
oolin oko us en kyseenalais amisessa. Te eys i anomais en yleisen
ason ies in ä oko us en u allisuudes a ai neu olan e eyden-
hoi ajan akuu us sii ä, e ä oko ukse ei ä oi aiheu aa esime kiksi
alle giaa ai puheen kehi yksen ii äs ymää, ei un unu anhemmis a
usko a al a, jos heidän kokemuksensa mukaan aiemmin e e lapsi al-
koi oko amisen jälkeen oi eilla. Esime kiksi Jenny ke oi:
33 Ks. myös Leach & Fai head 2007, 27.

Kon lik ien äl elyä ja piiloon hakeu umis a
71
I sekin ku y i in kysellä aikkapa uolla lääkä illä e ä ois-
ko olla joku yh eys oko eisiin, e ä lapsihan alko samoihin
aikoihin, alko olla näi ä a saongelmia ja muu a niin ”ei ie-
enkään”, se oli hy in jy kkä ei. (…) [S]e heikensi mun luo a-
mus ani siihen yleiseen o uu een mi ä sai kuulla.
Jakamalla omia kokemuksia ja kuul uaan muiden as aa ia kokemuk-
sia sosiaalisen median yhmissä monelle oli muodos unu käsi ys, e ä
Suomessa on laaja joukko anhempia, joiden oko ushai oihin lii y ä
huole ja epäilykse on sys emaa ises i si uu e u e eydenhuollossa.
Tämä aiheu i epäilys ä sii ä, an a a ko ilas o oikean ku an oko us-
en hai a aiku uksis a: ”[Sii ä syn yy] i seään uokki a kehä äl ä osin,
eli oisaal a koska nii ä oko ehai a aiku usilmoi uksia ehdään hy in
ähän, niin si en ei myöskään uu asianmukas a ku aa sii ä e ä min-
kä e an oko ee aiheu aa meille hai a aiku uksia.” (Jenny). Näin
oko eiden hai aepäilyihin lii y ä aih oeh oinen iedon uo an o ja
- äli ys oimi a keskeisinä as a in a oiminnan kaa aa o eu a ina
alus oina34.
Hiljainen as a in a polii isena k i iikkinä
Roko ek ii is en hiljais a as a in aa oidaan ulki a myös polii isen
k i iikin muo ona. Vanhempien k i iikki kohdis ui ennen kaikkea
kah een aiheeseen: ensinnäkin siihen, e ä e eys alis e iin yökeskei-
sen suo i usyh eiskunnan aa imuksille sekä oiseksi medikalisaa ion,
lääkkeellis ymisen ja lääke eollisuuden al aan.
Roko ek ii ise anhemma k i isoi a usein oimakkaas i si ä,
e ä oko us en yh enä a koi uksena on sääs ää ahaa ähen ämällä
lääkä ikäyn ejä ja anhempien poissaoloja yös ä. He näki ä e enkin
esi okko- ja o a i us oko us en pal ele an ennen kaikkea yöelämän
ja julkisen alouden a pei a, ei niinkään kansalais en hy in oin ia.
Koska nämä audi käsi e iin lie iksi, nii ä as aan oko amis a ei pi-
de y pe us el una muu en kuin aloudellis en sääs öjen uoksi. So ia
o esi: ”[V]esi okko[ oko e] on hy ä esime kki sii ä, e ä ahan ja an-
hempien poissaolojen akia se oko e on kehi e y. Sehän on ihan lehdissä
sano u, e ä se [aiheu aa] niin paljon yös ä poissaoloja.”
34 Sco 1989, 36.
Johanna Nu mi ja Su i Salmenniemi
72
Vesi okko oko e on kiinnos a a esime kki oko ek ii is en hiljai-
sen as a innan ilmen ämäs ä polii ises a k i iikis ä. Suomessa esi-
okko oko een lisäämis ä las en oko usohjelmaan pe us el iin sillä,
e ä se ulee sääs ämään uosi ain 2 miljoonaa eu oa e eydenhuol-
lon kus annuksia sekä älillises i 14 miljoonaa eu oa, kun anhempien
poissaolo yös ä ähene ä . Sääs ölaskelma pe us ui siihen ole ukseen,
e ä esi okko hä iää Suomes a oko amisen myö ä 2–3 uodessa. Li-
säksi THL on pe us ellu oko amis a myös esi okon aa allisuudella
aka as i sai aille ja askaana ole ille sekä esi okon aiheu amilla jäl-
ki audeilla.35
Vuosi uhannen alussa a ioi iin, e ä esi okon hä i ämiseen Suo-
mes a aadi aisiin 98–99 p osen in oko eka a uus.36 Näin suu i
ka a uus aa ii huoma a aa yksimielisyy ä sii ä, e ä esi okko on
sai aus, jo a as aan oko aminen on a peellis a. Te eys i anomai-
se ja kansan e eys iede puhu a kin oko amisen yh eydessä oko e-
myön y yydes ä (compliance), joka on oko usohjelmien onnis umisen
kannal a ä keää.37 Kaikki ei ä kui enkaan suos u nouda amaan
i anomais en oko ussuosi uksia ei ä kä hy äksy mää i elmiä au-
ien aka uudes a, mikä aiku aa oko emyön y yy een ja si ä kau a
oko eka a uu een. Näin oko emyön y yys linki yy kiinnos a alla
a alla Sco in aja ukseen hiljaises a as a innas a, jonka yksi ilmene-
mismuo o on o elema omuus (noncompliance)38.
Vi anomais en linjauksen as aises i haas a ellu ei ä nähnee e-
si okkoa aa allisena au ina, joka edelly äisi kaikkien pikkulas en o-
ko amis a. Heidän mukaansa kyseessä on aika ajoin ois u a kamppai-
lu sai auksien mää i elys ä ha mi omiksi ai aa allisiksi, mikä lii yy
myös oko amisen polii iseen ja kansan aloudelliseen ulo u uu een.
Linda poh i asiaa näin:
Tää on yks ja sama keskus elu mikä ollaan käy y silloin kun
mun äi i on ollu pieni, uhka okos a, e se on no maali las-
en au i. Mu nykysinhän si ä ale aan jo [sanoa], e esi okko
oi aiheu aa pahoja jälki au eja ja ammoja ja kuolemia ja
kaiken maailman omi uisia ju uja, mis ä mä oon hy in häm-
35 Salo, Leino & Puumalainen 2016.
36 Vesika i 2002; Salo, Leino & Puumalainen 2016.
37 Dubé e al. 2013; Ku osky e al. 2016
38 Sco 1985, x i.
Kon lik ien äl elyä ja piiloon hakeu umis a
73
men yny, e sillon ku minä olen ollu pieni lapsi niin se oli ihan
no maali. Sä sai ähän näppylöi ä ja ku isi ja oli inho a aa,
mu e mi ä si en?
Vas adisku ssin logiikan mukaises i oko ek ii ise anhemma
käy i ä as a innan ukena samoja sääs ölaskelmia, joilla e eys-
i anomaise pe us eli a suosi us a o aa esi okko oko e kansalliseen
oko usohjelmaan. Kun oko eella pelä iin ole an sekä unne uja
e ä mahdollises i ielä un ema omia hai oja, haas a el a a ulki si-
a , e ä sääs ö o eu e aan äli ämä ä niis ä lapsis a, jo ka mahdol-
lises i saa a oko ukses a hai a aiku uksia. Vi anomais en pe immäi-
senä mo ii ina näh iin kus annussääs ö , mikä heikensi haas a el a ien
aipumus a yh yä e eys i anomais en näkemykseen esi okos a aa-
allisena au ina. THL:n mukaan 1,4 ihmis ä kuolee uosi ain esi-
okkoon39, mu a haas a el a a kiis i ä ulkinnan audin yleises ä
aka uudes a:
Tokihan se aina si en muu aa si ä ase elmaa e jos ulee joku
lääke ai oko e niin si e (…) se joka almis aa si ä lääke ä
ie enkin oi oo sen myy än. Ja si e myöskin sillä lailla e ä
o a kai ihmisiä kuolee, ja ihmise , joilla on huono immuni-
ee i, kuolee helpommin. Ja ne kuolee si en johonkin e ä si -
en ne oi kuolla siihen uhka okkoon, esi okkoon, lunssaan
ai lunssan jälki au iin. (I ene)
I enen a oin mone haas a el a a unnis i a sai auskäsi ys en ole an
muu u ia ja o esi a , e ä niihin kie ou uu monenlaisia ie eellisiä, a-
loudellisia ja eknologisia ulo u uuksia. Ma kkinoille ule a lääke ai
oko e oikin ajan mi aan muu aa käsi yksiä sai audes a, jo a se hoi-
aa ai ehkäisee.40 Roko amisen ja si ä kau a las en au ien ha inais-
umisen näh iin myös oimis a an asen ei a, joiden mukaan yös ä ei
saisi olla pois ei ä kä lapse saisi sai as aa. Näin yöelämän ehokkuus-
aa imus en koe iin ulo u an jopa lapsiin. Esime iksi No a ha mi e-
li si ä, e ä las en ei enää ”anne a sai as aa” auhassa: ”[L]apse lai e aan
[päi äko iin] puolikun oisina ai sai aina. (…) Ja si en ulee jälki au eja
ja sai as u e aan muu . Ja se on mun mieles ä kansan aloudellises i, jos
aa ellaan ihan puh aas i ahaakin niin se on osi lyhy näköis ä.”
39 Salo, Leino & Puumalainen 2016.
40 Maldonado 2017.
Johanna Nu mi ja Su i Salmenniemi
74
Roko ek i iikin kau a siis k i isoi iin e eyden alis amis a ehok-
kuusaja elulle ja julkisen alouden sääs ölogiikalle, minkä näh iin
aiku a an hai allises i kansalais en e ey een. Kun e eys i an-
omais en ulkin akehyksessä oko amis a pe us ellaan jälki au ien
ehkäisyllä, oko ek ii ise esi i ä auhallisempaa elämän ah ia ja
ko ona auhassa sai as amis a aih oehdoksi esime kiksi esi okon ja
uhka okon jälki au ien ehkäisyyn. Esime kiksi No a o esi, e ä ok-
ko au ien aiheu amien jälki au ien iskin oi minimoida hoi amalla
lapsen ko ona ”ajan kanssa”, jopa kahden ai kolmen iikon ajan: ”jälki-
au ien iski on, mi ä mä oon niinku i e lukenu, niin on odella pieni jos
hoide aan kunnolla.”
Toinen keskeinen polii isen k i iikin muo o aineis ossamme koski
e eyden kaupallis umis a ja aloudellis en e u yhmien al aa e eys-
poli iikassa. K i iikki kohdis ui ennen kaikkea lääke eollisuu een ja
elin a ike eollisuu een, joiden näh iin aiku a an oko us- ja a in-
osuosi us en muo ou umiseen ja lääkkeellis ymisen kas uun. Haas-
a el a a oi a esiin, e ä e eys i anomaisilla on usein sidoksia lää-
keyh iöihin, jo ka ahoi a a oko eiden kehi ämis ä ja es aamis a.
Mone maini si a , e ä esime kiksi THL saa ahoi us a lääke almis-
aja GlaxoSmi hKleinil a. Sidonnaisuuksien epäil iin aiku a an e -
eys i anomais en suosi uksiin. Näin aloudellis en in essien pelä iin
ko up oi an e eyspoli iikkaa ja koululääke iede ä41.
Mulla on ys ä iä siellä lääkey i yksissä niin se myös on muo-
kannu mun mielipide äni. Yks mun hy ä ys ä äni, jolla ei
ielä ollu lapsia niin joka il a hän on ollu a in olassa syö-
mässä lääkä eiden kanssa koska se oli si ä hänen yö änsä. Te-
kee laske eluma koja lääkä eiden kanssa Alpeille ja Lappiin.
E ä se suomalaisen e eydenhuollon sidonnaisuus niihin lää-
keyh iöihin, se on mulle niin sel ää niin monel a suunnal a.
(I ene)
Haas a el a a ei ä äl ämä ä k i isoinee lääke ie eellis ä u kimus-
a sinänsä, aan p oblema isoi a sen ahoi uspohjaa ja sidoksia kaupal-
lisiin in esseihin42. Moni poh i, oiko oko e almis ajien ekemään ai
41 V . Hess 2004.
42 Suomessa e eys i anomais en ja lääke eollisuuden sidoksia on käsi el y julki-
sessa keskus elussa esime kiksi H1N1-in luenssaa ehkäise än Pandem ix- oko een
Kon lik ien äl elyä ja piiloon hakeu umis a
75
ahoi amaan u kimukseen luo aa, ja epäili, e ä lääke eollisuus jä ää
julkaisema a i selleen epäedullisia u kimus uloksia. K i iikki koh-
dis ui myös oko e u kimus en u kimusase elmiin, ku en siihen, e ä
oko eiden pi käaikaisia aiku uksia ei ole u ki u a peeksi ai e ä
kaksoissokko u kimuksia plasebo almis eilla ai oko ama omien
ja oko e ujen e ey ä e aile ia u kimuksia ei juu i ehdä: ”Kun
ei oo lääkeyh iön in esseissä ehdä näi ä u kimuksia ja ei oo myöskään
THL:n in esseissä ehdä näi ä u kimuksia, koska si se saa ais a ko -
aa, e ä ahoi ukse lääke i mois a jäis pienemmäksi” (Linda).
Lopuksi
Roko aminen yhdis ää globaaleja, kansallisia ja yksi yisiä a oi ei a
ja käy än öjä, eikä esime kiksi kansallisissa oko usohjelmissa ole kyse
pelkäs ään lääke ie eellisis ä ak ois a, aan niihin ky key yy myös a-
loudellisia, kul uu isia ja polii isia me ki yksiä.43 Myös oko uksiin
lii y ä alinna poli isoi u a helpos i. Aineis ossamme oko ek ii -
isyyden syy ha emmin palau u a pelkäs ään omien las en e ey-
een lii y iin kysymyksiin, aan aus alla aiku a a usein laajemma
polii ise näkemykse ja e ilaise a a ulki a ie eelliseen e idenssiin
lii y ää epä a muu a ja polii isuu a44. Ku en olemme osoi anee ,
oko ek ii is en hiljaiseen as a in aan ky key yy monenlais a polii -
is a k i iikkiä, joka lii yy lääkkeellis ymiseen, medikalisaa ioon45,
koululääke ie een ja e eys i anomais en ie opohjaan ja hegemoni-
seen asemaan, hoi okäy än öihin ja auk o i ee iin sekä lääke ie een ja
kaupallis en in essien yh een kie ou umiseen ja hy in oinnin alis a-
miseen aloudelliselle hyö yaja elulle. Ehdo amme, e ä oko ek ii i-
syy ä oidaan a kas ella elämän yyliliikkeenä, joissa a jen alinna ja
elämänkäy ännö näy äy y ä sekä yksilöllisen e ä yh eiskunnallisen
muu oksen keinoina.
hankin aan ja oko een myöhemmin sel inneisiin hai a aiku uksiin lii yen. Ks.
esim. Oikeuskansle in i as o 2011.
43 Leach & Fai head 2007.
44 M ., 25.
45 Ks. myös m ., 39.

Johanna Nu mi ja Su i Salmenniemi
76
Roko ek ii is en anhempien as a in a kohdis uu ennen kaikkea
ylikansallis en lääkeyh iöiden al aan suh eessa kansallisiin e eys-
i anomaisiin ja suosi uksiin sekä e eys i anomais en ja julkis en e -
eydenhuol oins i uu ioiden ha joi amaan yksilöiden e ey een koh-
dis u aan hallin aan. Haas a el ujen näkökulmas a e eydenhuol o ja
e eys i anomaise py ki ä kon olloimaan äes ön e eyskäy äy-
ymis ä luomalla oko uksis a au oma isoidun ja ins i u ionalisoidun
käy ännön, joka sulkee pois anhempien ak ii isen pää öksen eon ja
alinnan mahdollisuuden. Näin ins i uu ioiden koe aan minimoi an
oko uksiin kohdis u aa k i iikkiä ja as a in aa. Roko amisen ky-
seenalais aminen, sen epäileminen ai sii ä kiel äy yminen ho ju aa
kansan e eysins i uu ioiden ke omus a oko amises a yksimielises i
hy äksy ynä länsimaisen lääke ie een saa u uksena. Tämän ke o-
muksen kyseenalais aminen ja oisin ali seminen mää i ä ä oko -
amis a uudelleen, minkä lisäksi ne poli isoi a oko amisen, alinnan
ja as uun älisiä yh eyksiä samaan apaan kuin esime kiksi ylikansal-
lis en yh iöiden oimin aa k i isoi a kulu ajaliikkee .46 Roko ek ii i-
ko oidaankin ämän k i iikin kau a ase aa osaksi pi kää e eyden
as akul uu isen liikehdinnän his o iaa, jolle on ollu ominais a län-
simaisen lääke ie een yli allan p oblema isoin i ja po ilas yhmien al-
ais aminen 47.
Hiljainen as a in a on usein a koi uksella moni ulkin ais a ja
allan ins i uu ioiden ka se a pakene aa. A oin a hyökkäys ä py i ään
äl ämään, sillä ins i uu io eagoisi a siihen o jumalla nopeas i
as a innan48. Yksilöiden piene hiljaisen as a innan eo kui enkin
aiku a a . Ensinnäkin ne oi a ho ju aa oko amisen kansan e -
eydellis ä disku ssia ja e eys i anomais en asian un ija al aa a -
kis en koh aamis en ja alin ojen kau a. Toiseksi ne saa a a myös
heiken ää polii is en oimien aiku a uu a.49 Esime kiksi esi okko-
oko een kohdalla oko ek ii is en anhempien hiljainen as a in a
oi nake aa sääs öa ioi a, joilla oko een käy ööno oa pe us el iin,
ho ju aen si en koko polii isen oimenpi een onnis umis a. Lisäksi
46 Ze illi 2005, 162.
47 Saks 2002; Hess 2004.
48 Sco 1989, 55.
49 Sco 1985.
Kon lik ien äl elyä ja piiloon hakeu umis a
77
esi okko oko een odo e ua alhaisempi ka a uus oi joh aa ilan ee-
seen, jossa au i ei hä iä aan sii yy las en audis a pien en au ojen ja
aikuis en ha inaisemmaksi mu a aka ammaksi audiksi – ku en a-
pah ui esime kiksi Yhdys alloissa50. Tällöin oko ussuosi uksia as us-
a a as a in a aiku aisi pai si e eydenhuol okus annuksiin, myös
älillises i i se audin esiin y yy een. Näin yksilöllisillä hiljaisen as a-
innan muodoilla oi olla kauaskan oisia yh eiskunnallisia seu auksia.
50 KTL 2008; Vesika i 2002.
Johanna Nu mi ja Su i Salmenniemi
78
Läh ee
Baya , Ase (2000) F om ‘Dange ous Classes’ o ‘Quie Rebels’: Poli ics o he
U ban Subal e n in he Global Sou h. In e na ional Sociology 15:3,
533–557.
B own, Ka ina F., K oll, J. Simon, Hudson, Michael J., Ramsay, Ma y, G een,
John, Long, Susannah J., … & Se dalis, Nick (2010) Fac o s unde lying
pa en al decisions abou combina ion childhood accina ions
including MMR: A sys ema ic e iew. Vaccine 28:26, 4235–4248.
B unson, Emily K. & Sobo, Elisa J. (2017) F aming Childhood Vaccina ion in
he Uni ed S a es: Ge ing Pas Pola iza ion in he Public Discou se.
Human O ganiza ion 76:1, 38–47.
de Ce eau, Michel (1984) The P ac ice o E e yday Li e. Be keley: Uni e si y
o Cali o nia P ess.
Dubé, E e, Labe ge, Ca oline, Guay, Ma yse, B amada , Paul, Roy, Réal
& Be inge , Julie A. (2013) Vaccine hesi ancy. Human Vaccines &
Immuno he apeu ics 9:8, 1763–1773.
Edwa ds, Gemma (2014) Social mo emen s and p o es . Camb idge:
Camb idge Uni e si y P ess.
Foucaul , Michel (1998) Seksuaalisuuden his o ia. Helsinki: Gaudeamus.
Giddens, An hony (1991) Mode ni y and Sel -iden i y. Sel and Socie y in La e
Mode n Age. S an o d: S an o d Uni e si y P ess.
Haen le , Ross, Johnson, B e & Jones, Ellis (2012) Li es yle mo emen s:
Explo ing he in e sec ion o li es yle and social mo emen s. Social
Mo emen S udies 11:1, 1–20.
Helén, Ilpo (2013) Elämän poli iikka biologisen muoka a uuden aika-
kaudella. Ensimmäinen ka oi us. Sosiologia 50:4, 327–341.
Hess, Da id J. (2004) Medical mode nisa ion, scien i ic esea ch ields and he
epis emic poli ics o heal h social mo emen s. Sociology o Heal h and
Illness 26:6, 695–709.
Hollande , Jocelyn & Einwohne , Rachel (2004) Concep ualizing Resis ance.
Sociological Fo um 19:4, 533–554.
Ku osky, Saman ha K., Da is, Kei h L. & K ishna ajah, Gi ishan y (2016)
Comple ion and compliance o childhood accina ions in he Uni ed
S a es. Vaccine 34:3, 387–394.
KTL (2008) Kansan e eyslai oksen ase aman las en esi okko oko us yö-
yhmän sel i ys. Kansan e eyslai oksen julkaisuja B 40/2008.
La son, Heidi J., Ja e , Cai lin, Ecke sbe ge , Elizabe h, Smi h, Da id M. D.
& Pa e son, Pauline (2014) Unde s anding accine hesi ancy a ound
accines and accina ion om a global pe spec i e: A sys ema ic
e iew o published li e a u e, 2007–2012. Vaccine 32:19, 2150–2159.
Leach, Melissa & Fai head, James (2007) Vaccine anxie ies: global science, child
heal h and socie y. London: Ea hscan.
Kon lik ien äl elyä ja piiloon hakeu umis a
79
Lilja, Mona & Vin hagen, S ellan (2014) So e eign powe , disciplina y powe
and biopowe . Resis ing wha powe wi h wha esis ance? C i ical
Sociology 7:1, 107–126.
Maldonado, Osca Ja ie (2017) E idence, Sex and S a e Pa e nalism:
In e sec ing Global Connec ions in he In oduc ion o HPV Vaccines
in Colombia. Teoksessa E icka Johnson ( oim.) Gende ing D ugs:
Feminis S udies o Pha maceu icals. New Yo k: Sp inge , 129–158.
Oikeuskansle in i as o (2011) Sikain luenssa oko een hankin a
(OKV/1480/1/2009). URL h ps://www.ok . i/ i/ a kaisu /
haku/?keywo d=THL. (Vii a u 22.11.2017.)
Ouelle e, Lau ie & Hay, James (2008) Be e Li ing h ough Reali y-TV.
Ox o d: Wiley-Blackwell.
Pua , Jasbi K. (2007) Te o is Assemblages. Du ham: Duke Uni e si y P ess.
Ra ae à, Robe a (2012) When “ o choose” is “ o ca e”: he case o
paedia ic accina ions. Suomen An opologi: Jou nal o he Finnish
An h opological Socie y 37:3, 8–23.
Reich, Jenni e A. (2014) Neolibe al Mo he ing and Vaccine Re usal:
Imagined Ga ed Communi ies and he P i ilege o Choice. Gende &
Socie y 28:5, 679–704.
Saks, Mike (2003) O hodox and Al e na i e Medicine. London: Sage.
Salo, Heini, Leino, Tuija & Puumalainen, Taneli (2016) Vesi okko oko een
o aminen oko usohjelmaan oisi yli kolminke aisen aloudellisen
hyödyn. THL-blogi. URL h ps://blogi. hl. i/ esi okko oko een-
o aminen- oko usohjelmaan- oisi-yli-kolminke aisen- aloudellisen-
hyodyn/. (Vii a u 27.12.2017.)
Sco , James C. (1985) Weapons o he weak: e e yday o ms o peasan esis ance.
New Ha en: Yale Uni e si y P ess.
Sco , James C. (1989) E e yday Fo ms o Resis ance. Copenhagen Pape s 4,
33–62.
Soin u, Ee a (2013) Theo izing Complemen a y and Al e na i e Medicines:
Wellbeing, Sel , Gende , Class. Basings oke: Palg a e Macmillan.
Tehy (2016) Tehy y:n lausun o halli uksen esi ykses ä eduskunnalle a un a-
au i laiksi ja e äiksi siihen lii y iksi laeiksi (HE13/2016 p).
URL h ps://www. ehy. i/ i/sys em/ iles/m iles/lausun o_ ai_
kannano o/2016/05.04.2016_ ehyn_lausun o_ a un a au ilaiksi_
ja_e aiksi_siihen_lii y iksi_laeiksi_id_1850.pd . (Vii a u 22.11.
2017.)
THL (2019) Las en oko uska a uus. URL h ps:// hl. i/ oko/
oko us ekis e i/ apo i 2018/. (Vii a u 1.3.2019.)
Vesika i, Timo (2002) Vesi okko oko us kaikille ai kohde yhmille. Lääke-
ie eellinen Aikakauski ja Duodecim 118:1, 81–85.
Yaqub, Ohid, Cas le-Cla ke, Sophie, Se dalis, Nick & Cha away, Joanna
(2014) A i udes o accina ion: A c i ical e iew. Social Science &
Medicine 112, 1–11.