Ou i Au i & Veli-Pekka Leh ola ( oim.) Hiljainen as a in a
Tampe e Uni e si y P ess 2019, 7–26.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-000-7
Ju nu uksen käsiki ja
Veli-Pekka Leh ola ja Ou i Au i
Toisen maailmansodan aikana Yhdys al ain a meijan s a egis en o -
ensii ien oimis o lai oi liikkeelle käsiki jan Simple Sabo age ield
manual (1944), jossa se neu oi yksi äisiä kansalaisia o eu amaan i-
hollismaissa huomaama on a sabo aasia ja a kipäi än as a in aa. E i-
yisiä älinei ä ai yh ey ä o ganisoi uun as a in aan ei äl ämä ä
a i u. Toimiin ii a iin ”inhimillisinä elemen einä” ai ” i hema -
ginaalin laajen amisena”. Konk ee is en ihu öiden, ku en enkaiden
yhjen ämisen ai pol oaine ankkien ahingoi amisen, ohella käsi-
ki jassa maini iin sellaisia näkymä ömämpiä ak iikoi a, joi a saa oi
käy ää koh aamisissa miehi äjän kanssa, kuin yhmäksi hei äy ymi-
nen, ahallinen i heiden ekeminen ai ii y ely mää äys en o eu -
amisessa. ”Ymmä ä ää in kaikenlaisia säännöksiä.” ”Vaikka osaisi
kiel ä, eesken ele, e e ymmä ä ohjei a ie aalla kielellä.” ”Kysy äes-
sä anna pi kiä ja epäjohdonmukaisia seli yksiä.”1
Monis a ”pe i e ioiden” i kamiehis ä ai e ilais en lai os en joh a-
jis a ja yön ekijöis ä lienee Suomessakin usein un unu sil ä kuin hei-
dän oimiensa koh ee olisi a lukenee kyseisen käsiki jan. Tosiasiassa
opas ain ki jasi ylös nii ä käy än öjä ja a kipäi än ak iikoi a, joi a alis-
e u kau a aikain oli a käy änee al aapi ä iä as aan. Sabo aasin
1 Simple Sabo age 1944.
Veli-Pekka Leh ola ja Ou i Au i
8
käsiki ja osoi aa kiinnos a as i, kuinka hy in i anomaise oli a sel-
illä näis ä s a egiois a ja kuinka he käy i ä nii ä hy äkseen silloin,
kun se heille sopi.
Tämä ki ja ekee näky äksi ähän käsi el yä hiljaisen as a innan
ilmiö ä sekä kokoaa yh een ja esi elee si ä koske aa u kimus a. Val-
a-ase elmissa ja niihin lii y issä kon lik eissa on usein mukana a oin-
a as a in aa, jo a on u ki u esime kiksi demok a ian o eu umisen,
kansalais o elema omuuden ai polii isen ak i ismin näkökulmis a.
Sen lisäksi al a-ase elmiin oi lii yä myös oisenlais a as a in aa, jo a
ei äl ämä ä ensin edes huoma a ai ymmä e ä as a innaksi. Tämä
as a in a on saanu monia e i nimi yksiä apah umakon eks is a iip-
puen: si ä oidaan ku sua esime kiksi hiljaiseksi, passii iseksi, näky-
mä ömäksi ai a kipäi än as a innaksi.
Tässä ki jassa käy ämme synonyymeina käsi ei ä hiljainen as a-
in a sekä a kipäi än as a in a (e e yday o ms o esis ance), jois a jäl-
kimmäisen e min kul uu ian opologi ja poli iikan u kija James C.
Sco esi eli uonna 19892. Sco in jälkeen a kipäi än as a in aa e i
nimi yksineen on u ki u e i oloissa ja aus oissa. Tu kimus en näkö-
kulma , eo ee ise malli ja käsi ee o a haa au unee e i suun iin.
Yh eis ä on käsi ys sii ä, e ä ämän yyppinen as a in a on alis e ujen
ai muu en ma ginaalisiksi jääneiden yhmien apa ase ua poikki e-
loin halli se ien sään öjen ai laajempien jä jes elmien kanssa. Koska se
ei julis audu as a innaksi aan pikemminkin py kii pysymään poissa
julkisuudes a, se on iski ön ä ma alan p o iilin oimin aa, joka on
näennäises i epäpolii is a ja jos a ei jää kiinni.
Hiljais a as a in aa oi ilme ä ilan eissa ja iloissa, joissa ihmisen
oimin aa säädellään, halli aan ai kon olloidaan. Vas a in a lii yy
aina al asuh eisiin, jo ka nekään ei ä ole äl ämä ä akiin unei a:
kaikkial a löy yy allan ki ey ymiä, al asuh eiden epäsymme iaa ja
e ilaisia is i ii a ilan ei a. Nämä oimi a hiljaisen as a innan apah-
umakehyksinä. Val aa ei käy e ä ain ylhääl ä alaspäin, eikä hiljainen
as a in a ole ainoas aan alis e ujen oimin aa. Sen ak iikoi a oi a
käy ää myös al aapi ä ä , ku en yksi kokoelmamme a ikkeli osoi aa.
2 Sco 1989.
Ju nu uksen käsiki ja
9
Hiljainen as a in a oi saada monia e ilaisia muo oja: se saa aa
näy äy yä esime kiksi aikenemisena ja ju nu amisena, ulkopuolelle
jä äy ymisenä, asioiden äl ämisenä, niiden aikeu amisena ai huo-
mion sii ämisenä epäolennaiseen. Näkemyksemme on, e ä a kipäi än
as a innan me ki ys nousee pien en e kos ojen signaaleis a ilan ees-
sa, jossa ei kye ä ai halu a läh eä julkiseen as akkainase eluun, mu a
jossa ei myöskään halu a pysyä äysin passii isina. Ma ginaaliin jää ää
hiljais a as a in aa ei myöskään oida nähdä e illisenä a oimes a as-
a innas a, aan se on ä keä osa a oimemman as a innan ak ualisoi-
umisen p osessia.
Tu kimuksessa hiljaisen as a innan apah umakon eks i ja niis-
sä esiin y ä is i iida näh iin pi kään a kisina ja me ki yksel ään
ähäisinä. Me ki ä änä on pide y lähinnä a oin a as a in aa, joka
julkises i py kii muu okseen yh eiskunnan asolla. Kun Sco julkaisi
klassisen eoksensa 1980-lu un lopulla, hän moi i u kijoi a sii ä, e ä
näky ien ai julkis en poli iikan muo ojen u kiminen oli jä äny lä-
hes huomio a pien en yh eisöjen asolla apah u an oiminnan. Sen ei
ka so u äy ä än as a innan ai poli iikan unnusme kkejä.
Näky ällä poli iikalla on yleensä selkeä s a egia ja a oi ee , kun
aas a kipäi än as a in a aiku aa usein yksilöis ä läh e äl ä, sa un-
naisel a ja ähemmän ilmeisel ä. Se ei äl ämä ä pu kaudu selkeäs i
polii isina, ju idisina ai käy ännön ekoina, aan pikemminkin äl -
ää suo ia as akkainase eluja. Tyypillis ä a kipäi än as a innalle on
käy ää epämää äisyy ä ja moniseli eisyy ä jopa ie oisena ak iikka-
na. Näin oimia ei oida o aa suo ana haas eena, johon oisi ja äy yi-
sikin as a a. Sco in mukaan ”a oime julis ukse ko au u a kie -
oilmaisuilla ai e ausku illa; sel ä puhe mu inalla ja jupinalla; a oin
as akkainase elu piilo e ulla o elema omuudella ja uhmalla”.3
3 Sco 1989, 34, 55. Sco in e i elemis ä a ois a haas aa al aapi ä ä konk ee i-
simpia o a salakulje us ai salakalas us ja -me säs ys, näpis ely ja a kaus, pane elu,
uhopol o ai sabo aasi. Niis ä oi myös jäädä kiinni ja ulla angais uksi. Symbo-
lisia apoja o a e ilaise ”sala u koodi ” (hidden ansc ip s), esime kiksi a ina ja
esi ykse , jopa keskus elu ja juo u , joissa ku a aan halli se alle aholle aiheu e uja
nolauksia ai muu en ain omaa ”sanka uu a”. Koh aamisissa al aapi ä ien kanssa
hy iä keinoja o a el oilu, äl ely, eeskennel y o ele aisuus, sa kasmi ai ie ä-
mä ömäksi hei äy yminen, samoin kuin passii isuus, laiskuus, ahallinen ää inym-
Veli-Pekka Leh ola ja Ou i Au i
10
Noel Jackson ei pidä a kipäi än as a in aa niinkään ie oisena oi-
min ana kuin eagoin ina ä ymys ä aiheu a aan ai epäoikeudenmu-
kaiseksi koe uun oimin aan ai asen eeseen. Se nousee ah as i kiel-
eis en un eiden iedos amises a, joka oi, mu a ei äl ämä ä, joh aa
ekoihin. Se ei ole pe iaa e, opinkappale ai ohjelma eikä edes almiiksi
muo ou unu idea, aan pe us uu Jacksonin mieles ä enemmän ais-
oon kuin mie i yyn mielipi eeseen. Se heijas aa kui enkin kiukkua ja
piilo e uja agg essioi a.4 Myöskään Johansson ja Vin hagen ei ä pidä
si ä ah ana ie oisuu ena, py kimyksenä ai i senäisenä oimin amal-
lina, aan enemmänkin käy än önä, joka on usein ilannesidonnais a
eagoimis a haas eisiin. Se ei myöskään äl ämä ä suun audu ain
yh een osoi eeseen, aan oi ilme ä monilla a oilla e i ilan eissa ja
aus oissa.5
Tunnis amisen ongelma
A kipäi än as a innan pe uspii e on se, e ä se ei näy ja se näkyy. Toi-
sin kuin julkinen as a in a, joka ulee ja jää näky iin esime kiksi i al-
lisissa asiaki joissa ja a kis oissa, a kipäi än as a in a ”ha oin nousee
o sikoihin”, ku en Sco o eaa. ”Tämä ei kui enkaan a koi a, e ä as-
a in a ei jä ä jälkiä; on pikemminkin niin, e ä jälje äy yy houku ella
esiin läh eis ä”.6 Pei elyn mekanismi ase a a samanlaisia haas ei a
a kipäi än as a innan unnis amisessa u kijoille kuin ne o a ase a-
nee sen koh eillekin. Tämä on ie ys i koko ämän yyppisen as a in-
nan pe usaja uskin.
mä äminen, epälojaalisuus ja öiden äl ely. Kaikki ämä edelly ää ain ähän ai ei
lainkaan suunni elua ai koo dinaa io a; se pe us uu hiljaiseen yh eisymmä ykseen
ja epä i allisiin e kos oihin.
4 Noel Jackson 2014: No es on Resis ance. Blog, Augus 7, 2014. h ps://
noelbjackson.wo dp ess.com/ ag/ esis ance/. Thomson (2011, 439–456) käy ää e -
miä eak ii inen s a egia ( esponse s a egy), joka a koi aa e i yisempiä kuin ain a -
kipäi än sel iy ymiseen äh ää iä oimia, jo ka pi ä ä sisällään myös un eiden ason
sel iy ymismekanismeja.
5 Johansson & Vin hagen 2016, 418.
6 Sco 1989, 35, 49.
Ju nu uksen käsiki ja
11
Mone u kija o a a oi anee e ämäs ä a kipäi än as a innas a
liian suo a ii aisia joh opää öksiä. Raja ie oisen ja iedos ama oman,
a koi uksellisen ja a koi ukse oman, yksi äisen ja kollek ii isen oi-
minnan älillä o a häily iä. Ta koi uksellises i as a in ais en ekojen
e o aminen muis a kul uu isis a ai henkilökoh aisis a ilmaisuis a on
aikeaa. Vin hagen ja Johansson pelkää ä a kipäi än as a innan kä-
si een leimaa an helpos i as a innaksi muunlaisia esime kiksi e ilai-
suu een, poikkea uu een ai yksilöllisyy een lii y iä ekoja.7
Asiaa mu kis aa al asuh eiden moninaisuus. Tö mäykse sisäl ä ä
usein e i elemen ejä, ku en e nisiä is i ii oja ja luokkae oja samoin
kuin ikään, seksuaalisuu een ja uskon oon lii y iä ilmiöi ä. In e sek-
ionaalises i sama as a innan eo oi a sijoi ua monelle sek o ille.8
Vas a innan ekojen mo ii i aih ele a : ei ole aina a maa, milloin
as a innan on a koi us jäädä pimen oon ja milloin sen on mää ä ulla
huoma uksi signaalina.9 E ilaisia keinoja oidaan käy ää a aama -
omas i, ku en Aileen Mo e on-Robinson ku aa abo iginaalinais en
oimia: ”Vas a in amme (ou esis ances) oi a olla näky iä ai näky-
mä ömiä, ie oisia ai ei- ie oisia, selkei ä ai hämä iä, aillinaisia ja
epä äydellisiä, a koi uksellisia ja ei- a koi uksellisia.”10
Sco pää eli 1980-lu ulla a kipäi än as a innan jääneen u ki-
ma a ” ahingollises i kapean” poli iikkakäsi yksen akia eli siksi, e ä
köyhien ai alis e ujen yhmien aja el iin ole an liian lamaan unei a
kye äkseen polii iseen oimin aan. A kipäi än as a innan ei siis näh-
y kuulu an poli iikan sek o ille, koska si ä ei a gumen oi u pe in ei-
ses i polii iseksi e o iikaksi ymmä e yllä a alla.11 Myöhemmin esi-
me kiksi Ke k lie laajensi e millään a kipäi än poli iikka (e e yday
poli ics) a kipäi än as a innan koskemaan kaikkia alis e un yhmän
oimia, jo ka hän näkee polii isina, oli a pa ne haas a ia ai myö äile-
7 Vin hagen & Johansson 2013, 2–9.
8 Johansson & Vin hagen 2016, 424.
9 Sco 1989, 58.
10 Mo e on-Robinson 2000, xxiii.
11 Sco 1989, 36.

Veli-Pekka Leh ola ja Ou i Au i
12
iä, koska ne ie yillä sek o eilla pe us u a yleensä allanpi äjän jä jes-
elmien haas amiseen.12
Vaikea mää i el ä yys on ollu ekijä, joka on a jonnu al aa-
pi ä ille helpon ien: kun as a in a on ”sa unnais a” ja ”ei- aken a aa”,
jopa ”jä je ön ä”, ainoa äylä on e siä ii ä iä angais uksia, keskus ella
yleisemmin olojen pa an amises a ai jä ää asia kokonaan huomio -
a. Tämä on ollu myös hallinnan s a egia, sillä näin on oi u äl ää
poh imas a si ä, millais en pe iaa eiden ja a ojen pohjal a a kipäi än
as a in a on haas anu ”meidän” sään ömme ja ihan eemme. Toisaal a
ää immäise kin eak io , esime kiksi suu umisen aiheu ama e o a-
mise koulus a ai muu al aapi ä ien lange ama angais ukse , ke -
o a sii ä, e ä ali ajuises i on ymmä e y kyseessä ole an kamppailu
myös meidän a ois amme.
A kipäi än as a innan hiljaisuus ei a koi a si ä, e ä sen a koi-
uksena olisi jäädä kokonaan näkymä ömäksi. Se ei kui enkaan nouse
esiin niissä kehyksissä, joissa as a innan pe in eises i odo e aan näky-
än: julkisella eli mak o asolla, jossa siihen oisi as a a ai puu ua.
Tämä ha ain o on saanu mone u kija sijoi amaan sen ”yksi yiselle”
eli mik o asolle, yksilön ja pe heen pii iin.13 Näy ää kui enkin sil ä,
e ä myös näiden älinen meso aso on olennainen hiljaisen as a innan
ymmä ämiseksi.
Yksi äise eo oi a aiku aa i allisil a ja e illisil ä, mu a kun
nii ä ilmenee a peeksi usein, ne oi a ke oa yy ymä ömyyden a-
ken eis a – niis ä aken eis a, jois a a oin as a in a oi kas aa. Siksi
”no maalin” ak i ismin ja a kipäi än as a innan älille ei pi äisi a-
ken aa jy kkää as akoh aisuu a. Tähän lii yy myös Sco in jako as-
a innan älineelliseen ja symboliseen ulo u uu een. Välineellisessä
me ki yksessä as a innalla a oi ellaan omaa ja lähipii in e ua, mu a
symbolisella ulo u uudella py i ään muu amaan epä eiluksi koe ua
jä jes elmää.
Yksi yise eo ai as a innan ilmaisu oi a olla hy inkin e ilai-
sia sekä hyödy ää ain yksilöi ä ai pe he ä koko yh eisön edun sijaan,
12 Ke k lie 2009, 232.
13 Ba kowski 2013, 6–7.
Ju nu uksen käsiki ja
13
mu a kun ne suun au u a samalle aholle, niissä oi e o aa as a in-
nan kaa an ja yh eys laajempaan is i ii aan ulee sel emmäksi. Epä a-
sa-a oisen suh een ja kuessa syn yy myös ja ku ia, kul uu ises i opi -
uja as a innan muo oja, jo ka ei ä oki pysy muu uma omina, aan
nii ä so elle aan uusiin a koi uksiin kaiken aikaa.14
Hiljaisen as a innan eo sijoi u a usein suh eellisen sulje uun
ilan eeseen, ei ä kä ne ole suo aan lue a issa esime kiksi his o ialli-
sis a läh eis ä. Tu kijan on käy e ä ä no maaliin e a una monin-
ke ais a lähdek i iikkiä ja mik ohis o iallis a o e a, koska hiljaisen
as a innan eon unnis aminen on aikeaa. Vi allises i apo oidu
apaukse on usein e ho u ulkin oihin, joi a apo oija pi ää i ses-
äänsel äs i osina äheksymällä koko älikoh aus a ai esi ämällä sen
sa unnaisena ai epäsosiaalisuuden, pikku ikollisuuden ai ” ämän yh-
män” no maalin uhman ilmaisuna.
Haas a elume odin ja sen uo aman suullisen aineis on kau a
hiljaisen as a innan muo oihin oidaan pääs ä helpommin käsiksi,
e enkin jos haas a elija on mää i äny hiljaiseen as a in aan lii y-
än u kimuskysymyksen ja jo haas a ellessaan ie ää, mi ä e sii. Haas-
a elussa oidaan ohi aa his o iallisen läh een i allinen apo oija ja
saada ie oa suo aan hiljaisen as a innan ilmaisijal a ai sen odis ajal-
a. Tu kijalle hiljaisen as a innan ilmaisu a au u a ällöin selkeäm-
pinä, mu a myös haas a elume odiin lii yy u kimuksellisia haas ei-
a. Haas a elu ilanne aa ii luo amus a ja a oimuu a. Muis i ie o on
ke oksellis a, ja as a in anäkökulma oi ko os ua haas a eluaineis-
oissa.
Toisaal a ihmise ei ä äl ämä ä i se edes näe pieniä ekojaan
” as a in ana”, aan a kipäi än sanelemina oimina puolus aa omaa
liikkuma ilaansa. Voi myös poh ia si ä, mikä e o a kipäi än as a in-
nalla on esime kiksi ”no maaliin” he a ihaan ai ju nu a aan yy y-
mä ömyy een, joka ilmenee uhmakkaana selänkään ämisenä i an-
omaisille (ja ehkä pienelle kiusan eolle silmän äl äessä).
14 Sco 1985, 36, 299; Vin hagen & Johansson 2013, 2–9; Johansson & Vin hagen
2016, 421–422.
Veli-Pekka Leh ola ja Ou i Au i
14
Johansson ja Vin hagen o a ku annee as a innan aken u an
as us ajan, koh een ja a kkailijan uo o aiku uksessa. Vas us a-
jan eko on ( iedos e u ai ie oinen) ”pe o manssi” kohde a koh-
aan.15 Mää i elmä on hy ä, mu a monissa koh aamisissa a kkailijan
ei äl ämä ä a i se olla ulkopuolinen aho paikan päällä, aan
luul a aa on, e ä kahdenkeskises äkin apaamises a jompikumpi
osapuoli ke oo ai apo oi muille. Pe o manssi ai sen ku aus läh ee
liikkeelle ja ies ii hiljaises a as a innas a kuin paikalla ollu a kkaili-
ja. Pa haa pe o manssi oi a näin syn yä myöhemmin ja jäädä eloon
ke o uina a inoina. Sel ää on, e ä ulkin oja syn yy usei a.
Joskus suo an yy ymä ömyyden ilmaisu on u allises i mah-
dollis a ain yksi yisessä pii issä, esime kiksi pe heen sisällä ”kei iön
pöydän ää essä”. Julkisessa as a innassa iski kas a a liian suu iksi,
jo en angais us en pelossa, alis eisen oima omuuden ai keinojen ä-
häisyyden akia se pide ään pinnan alla. Yksi yisen ja julkisen älisellä
meso asolla samaan sukuun, paikallisyh eisöön ai muuhun e kos-
oon kuulu a o a u allisempaa yleisöä. Siinäkin on iskinsä, jo en
as a in aa ilmais aan usein enemmän symbolises i kuin konk ee i-
sella asolla. Yksi yisen ason eois a, esime kiksi salame säs ykses ä ai
-kalas ukses a, oidaan ke oa niin, e ä ilmianne unakin apaus olisi
mahdollis a esi ää liian epämää äisenä ollakseen o a.
Mää i elemä ömyys oima a ana
Hiljainen as a in a aiku aa siis aken u an pienissä sosiaalisissa e -
kos oissa meso asolla yksi yisen ja julkisen älimaas ossa. Pe in eisen
poli iikkakäsi yksen mukaan se ei ole millään a oin ehokas s a egia.
Vas a innan ihan eena pide ään usein si ä, e ä se py kii ak ii ises i
muu amaan alli se aa asiain ilaa. Vas us uksen piene muodo ei ä
äl ämä ä muu a aken ei a, ei ä kä ne ole ”muu okseen äh ää iä”,
joskin oi a aikaa myö en ehdä si äkin esime kiksi synny ämällä ie-
ois a polii is a oimin aa.
15 Hollande & Einwohne 2004, Johansson & Vin hagen 2016, 422.
Ju nu uksen käsiki ja
15
Muu oshakuisuus ei näy ä ole an lainkaan edes asian ydin, pikem-
minkin päin as oin. I onis a on, e ä aa imus aken a as a muu os-
hakuisuudes a esime kiksi julkisen poli iikan a ulla näy ää kuulu an
juu i niihin aken eisiin, joi a hiljainen as a in a uhmaa. Se, e ä a -
kipäi än as a in a haas aa alli se an jä jes yksen halli sema omam-
malla a alla kuin suo a polii inen oimin a16, ekee a kipäi än as-
a innas a monin a oin kiusallisen oimin a a an. Epämää äisyy ensä
ja epäjohdonmukaisuu ensa (posi ii ises i sano una jous a uu ensa)
kau a se impuilee sellaisia mää i elyjä as aan, joi a i anomaise ja
u kija kin haluaisi a kuulla.
A kipäi än as a in a un uu haas a an alli se a pe iaa ee ja
ase a an kyseenalaisiksi nii ä a oja, joi a halli se a yhmä pi ä ä
ä keinä. Kun ä ä haas amis a ei mää i ellä käsi eellises i ai nime ä,
i anomais en on helppo pi ää nii ä ymmä ämä ömyy enä, huono-
apaisuu ena ai kiusan ekona. Vi anomais en a os aman selkeän a -
gumen oinnin ja a okkaan in o maa ion sijas a as a innan ilmaisu
kuulos a a mieli al aisil a ja jä jes ymä ömil ä. Myös esime kiksi
polii is en oimijoiden näkökulmas a ne oi a aiku aa pelkäs ään
”hajo a il a”.
Mi en siis hiljaisen as a innan me ki ys ä oisi ku a a? Sco o eaa,
e ä oisin kuin hie a kkisilla jä jes elmillä, a kipäi än as a innalla ”ei
ole keskus a, ei joh ajuu a, ei unnis e a aa akenne a, jo a oi aisiin
sen enempää käy ää hy äksi kuin neu alisoidakaan”. Tämä oidaan
ymmä ää myös s a egiana. Se, mikä johde un koo dinaa ion e mein
puu uu, oidaan Sco in mieles ä ko a a jous a uudella ja sinnikkyy-
dellä ( lexibili y and pe sis ence). Hän o eaa, e ä a kipäi än as a in-
nan muodo ei ä an audu a oimeen in ama ais eluun, aan ne on
ihail a as i sopeu e u pi käaikaiseen uu u usso aan.17
Monien muidenkin u kijoiden mieles ä a kipäi än as a in a ko-
os aa Ba kowskin sanoin ”si keää, i sepäis ä kes ä yy ä, jonka a oi -
eena on u a a yh einen sel iy yminen keskellä pahin a so oa, jossa
on ain ähän ilaa i senäisille polii iselle oiminnalle”. Siksi sillä on
16 V . Kandiyo i 1998, 141.
17 Sco 1985, 298.
Veli-Pekka Leh ola ja Ou i Au i
22
loilla. Sään öjen mukaan angi ja si iili ei ä saanee olla ekemisissä
ois ensa kanssa. Mää äyksiä kui enkin iko iin yleises i mu ei julki-
ses i – a kipäi än as a in a ei as us anu puolus us oimia ins i uu-
iona, aan sen laa imien sään öjen by ok a iaa, ie au a ja hölmöy ä.
Hiljaisen as a innan seu auksena so a ankeihin u us u iin, heidän
kanssaan ys ä ys y iin ja omanssejakin syn yi.
Anni Rannikko, Päi i A mila, Veli Liikanen ja Pasi To inen puo-
les aan ku aa a olle de byä pa adoksien kau a hiljaisena, mu a ää-
nekkäänä as a in ana u heilun maskuliinis a ja kehollis a suo i usky-
kyä ko os a ia luoki eluk i ee ei ä as aan. Muu aakseen u heilun
no ma ii isia käy än öjä olle de by on py kiny sisään k i isoimaansa
jä jes elmään ja nake amaan sen jä jes yksiä sisäl ä käsin. Seu aukse-
na on kui enkin ollu , e ä se on jou unu jous amaan alkupe äises ä
kapinas aan ja k i iikis ään sekä mukau umaan koh i u heilun kon-
en ioi a. Tämä on hajo anu alkupe äis ä ”kapinajengiä” e i lei eihin.
Ki joi aja ku aa a as a innan e enemisen p osessia, jossa k i iikin
idus a py i ään kas a amaan jo ain aka as i o e a aa.
Samanlainen ase elma löy yy myös Nu men ja Salmenniemen a -
ikkelin oko ek ii isil ä ja aih oeh ohoi oja kanna a il a. Heidän
hiljaisella as a innallaan on myös yh eiskunnallisia seu auksia, ku en
e eydenhuol okus annus en kas u, oko e a ien au ien säilyminen
ja asian un ijajä jes elmän mu eneminen. Jo a idus a oi aisiin kas a -
aa jo ain suu empaa, omaa näkemys ä ulisi pys yä uomaan laajem-
min esiin. Tällöin median ooli ko os uu. Rolle de byä ha as a a
keskus ele a ha as eleh ensä ne isi uilla, mu a se on as a innan
a eenana hiljainen ja ma ginaalissa. Roko ek ii ise puoles aan jou u-
a pi ämään esime kiksi acebook-si us onsa sala una.
Vähi äises ä hiljaisen as a innan onnis umises a ke oo Ki si
Lau én, jonka a ikkelissa ääni, puhuminen ja yhdessä muis elu nouse a
hiljaiseksi as a innaksi aikenemisen aa imus a koh aan. Polii isis a
syis ä sodanjälkeisessä Suomessa hiljenne iin pa isaanihyök käys en
julkinen käsi ely äysin eikä asiaa no ee a u al ion asollakaan. Pa -
isaanihyökkäyksiä kokenee ja niissä omaisiaan mene änee unsi a ,
e ä heidän kokemuksensa ohi e iin ja mi ä öi iin. Muis elupuhe le isi

Ju nu uksen käsiki ja
23
ähi ellen hiljaisena as a in ana pe heis ä laajemmalle yh eiskun aan,
muis o ilaisuuksiin ja muis ome kkien paljas amisiin. Pa isaanimuis-
o esi ä ä as ake omuksen, joka on muokkau unu ja jae u kol-
lek ii iseen muis eluun pe us u an as a innan uloksena, ”e ei ä
heidän kokemuksensa unoh uisi”.
Samanlainen huoli kokemus en unoh umises a näy äy yy Anni
Reu e in a ikkelissa, jossa käsi ellään inke insuomalais en as a in-
aa kommunis is a neu os o al aa ja sen ha joi amaa so oa as aan.
Reu e esi ää, e ä so os a ke onee ja kommunis is a neu os o al aa
k i isoinee säily e y ki jee (siis säily ämisen eko) o a jo hiljais a
as a in aa. Jou uessaan ää iin käsiin ki jee olisi a ollee askau -
a aa odis usaineis oa, mu a inke insuomalaise pi i ä niiden säily-
mis ä ä keänä, e ei ä heidän kokemuksensa unoh uisi. Myös Reu e
ki joi aa luo uudes a hiljaisena as a in ana ii a en unoiluun ja lau-
lamiseen, joiden aiheina oli a i a ja pilkka neu os ojä jes elmää koh-
aan. Val aapi ä ä unnis i a pilkkalaulu ja - uno hiljaiseksi as a-
innaksi ja pi i ä nii ä aa allisina.
Pe in einen ase elma keikah aa päälaelleen Ka i Aleniuksen a ik-
kelissa, jossa heikkojen aseena pide yä hiljais a as a in aa ha joi aa-
kin al aapi ä ä enemmis ö. Vi on i senäis y yä i olaisenemmis ö ei
kansain älis en ihan eiden akia halunnu suo aan y mä ä e nis en
ähemmis öjen oikeuksia, aan hiljensi ja sabo oi niihin lii y än lain
almis umis a pa lamen aa isin keinoin. Hidas elu, pi ki äminen, yk-
si yiskoh iin ake uminen, oimikun ien yöllis äminen asioi a sii e-
lemällä, keskus elun ieminen si u ai eille ja epäloogise kannan aih-
amise apah u a kaikki sään öjen pui eissa.
A ikkeli on a allaan empii inen apausesime kki pa lamen aa-
isen ja u uksen käy ös ä, joka le isi polii isen oiminnan muo ona
Eu oopassa 1800-lu un jälkipuolella ja 1900-lu un alussa. A ikkeli on
ä keä muis u us sii ä, e ä heikkojen asee oi a olla ilan een aa iessa
kaikkien käy össä. Ne o a käy ökelpoisia myös al aapi ä ille silloin,
kun he py ki ä saa u amaan a oi eensa as us ukses a huolima a.
Esime kiksi monissa ympä is ökiis oissa ja maankäy öön lii y issä
kamppailuissa on näh y ase elmia, joissa al aapi ä ä u au u a u -
Veli-Pekka Leh ola ja Ou i Au i
24
haan by ok a iaan, äis elyyn, ii y elyyn ja asioiden hankaloi ami-
seen u a akseen oma in essinsä24.
Polii isen oimijuuden u kimus on ansiois aan huolima a ajoi -
unu a siinä mielessä, e ä sille mää i ellään ie y in en io, kohde,
akenne ja agenda. Hiljaisen as a in aan pe eh yminen osoi aa, e ä
näin ei aina oida seli ää koko ku aa. Kysymmekin, onko se edes a -
peellis a. Kuka mää i ää ja millä a alla, millais a on ”oikea” as a in-
a? Onko sen ol a a aina ak ii is a, selkeää ja ie ynlais a, ennen kuin se
oidaan ulki a as a innaksi? Tällaise kysymykse aiheu a a myös
u kijoille epämuka uu a, johon he ei ä ole o unee . Hiljaisen as-
a innan kal aise ilmiö ihjaa a , e ä aina emme oi pääs ä me odi-
ki jojen ja ie eessä e aisa ioi ujen aiempien u kimus en ohjaamaan
analyysiin.
Hiljainen as a in a on a koi uksellises i moni ulkin ais a, koska
näin se kykenee pakenemaan seu auksia. Selkeiden as akkainase elu-
jen äl ely ah is aa hiljaisen as a innan oimin a-alaa, sillä suo assa
koh aamisessa yleensä ah emman as us ajan kanssa hiljainen as a-
in a oisi ulla helpos i o ju uksi ai pois pyyhi yksi.
24 Esim. Kemijoen pa oamises a Au i 2013, 119–120.
Ju nu uksen käsiki ja
25
Läh ee
Aal o, Ilana, Boxbe g, Lau a, Ijäs, Ulla & Paalumäki, Heli ( oim.) (2011)
Vallan eo ia his o ian u kimuksessa. His o ia mi abilis 7. Tu ku:
Tu un His o iallinen Yhdis ys.
Au i, Ou i (2013) Val a i a muu oksessa. Vesi oima ja paikallise asukkaa
Kemijoella. Oulun yliopis o. Ac a Uni e si a is Ouluensis E136.
Ba kowski, Maciej J. (2013) Reco e ing Non iolen His o y. Reco e ing
Non iolen His o y: Ci il Resis ance in Libe a ion S uggles, 1–30.
Hollande , Jocelyn A. & Einwohne , Rachel L. (2004) Concep ualizing
esis ance. Sociological Fo um 19:4, 533–554.
Honkasalo, Ma ja-Liisa (2013) Ka eessa – Pieni oimijuus k ii isenä
a auksena oiminnan eo iaan. Tiede & Edis ys 38:1, 43–61.
Jackson, Noel (2014) No es on Resis ance. Blog, Augus 7, 2014. URL h ps://
noelbjackson.wo dp ess.com/ ag/ esis ance/, June 7, 2018.
Johansson, Anna & Vin hagen, S ellan (2016) Dimensions o e e yday
esis ance: an analy ical amewo k. C i ical Sociology 42:3, 417–435.
Kaiho i a, Ma ias (2015) O oliga in ö am iden. En s udie a olklig poli isk
age ande bland b uksa be a na i Billnäs ca 1900–1920. Helsinki:
Työ äen his o ian ja pe in een u kimuksen seu a.
Kandiyo i, Deniz (1998) Gende , Powe and Con es a ion: Re hinking
Ba gaining wi h Pa ia chy. Teoksessa Cecile Jackson & Ru h Pea son
( oim.) Feminis Visions o De elopmen : Gende Analysis and Policy.
London: Rou ledge, 138–159.
Ke k lie , Benedic J. T ia (2009) E e yday poli ics in peasan socie ies (and
ou s). The Jou nal o Peasan S udies 36:1, 227–243.
Koi unen, Leila & Sy jämaa, Taina (2011) Tekijöiden ja yleisöjen al a näy -
elyissä. An onio G amscin ja Michel de Ce eaun eo ia epä i allisen
allan u kimuksessa. Teoksessa Ilana Aal o, Lau a Boxbe g, Ulla
Ijäs & Heli Paalumäki ( oim.) Vallan eo ia his o ian u kimuksessa.
His o ia mi abilis 7. Tu ku: Tu un His o iallinen Yhdis ys y, 40–59.
Mo e on-Robinson, Aileen (2000) Talkin’ Up o he Whi e Woman: Abo iginal
Women and Feminism. Queensland: Uni e si y o Queensland.
Sco , James C. (1985) Weapons o he Weak: E e yday o ms o Peasan
Resis ance. New Ha en & Lon oo: Yale Uni e si y P ess.
Sco , James C. (1989) E e yday o ms o esis ance. Copenhagen Pape s 4,
33–62.
Simple Sabo age (1944) Simple Sabo age ield manual by he O ice o S a egic
Se ices, 17 Janua y 1944. Declassi ied pe guidance om he Chie /
DRRB CIA Declassi ica ion Cen e . h ps://www.cia.go /news-
in o ma ion/ ea u ed-s o y-a chi e/2012- ea u ed-s o y-a chi e/
CleanedUOSSSimpleSabo age_sm.pd , June 7, 2018.
Veli-Pekka Leh ola ja Ou i Au i
26
Suodenjoki, Sami (2009) Kiis ämisen aja . Omapäinen suu a i ja yö äen-
liikkeen läpimu o maalaisyh eisössä 1900-lu un alussa. Lisensiaa in yö.
Tampe e: Tampe een yliopis o.
Te äs, Ka i (2011) A jessa ja liikkeessä. Ve kos onäkökulma mode nisoi u iin
yö elämän suh eisiin 1880–1920. Helsinki: Suomalaisen Ki jallisuuden
Seu a.
Thomson, Susan (2011) Whispe ing T u h o Powe : The E e yday Resis ance
o Rwandan Peasan s o Pos -Genocide Reconcilia ion. A ican A ai s
2011, 439–456.
To ninoja-La ola, Jaana (2011) Omapäises i al aa as aan. El i Sine on
a ki päi än poli iikka ankilassa 1941–1944. Teoksessa Ilana Aal-
o, Lau a Boxbe g, Ulla Ijäs & Heli Paalumäki ( oim.) Vallan eo ia
his o ian u kimuksessa. His o ia mi abilis 7. Tu ku: Tu un His o-
iallinen Yhdis ys y, 61–83.
Vii aniemi, Ella (2016) Yksimielisyydes ä yh eiseen sopimiseen. Paikallisyh eisön
polii inen kul uu i ja Kokemäen ki iki kon akennusp osessi 1730–
1786. Tampe e: Tampe een yliopis o.
Vin hagen, S ellan & Johansson, Anna (2013) ‘E e yday esis ance’:
explo a ion o a concep and i s heo ies. Resis ance S udies Magazine
1, 1–46.