9
Eläy ymismene elmäaineis ojen
muu u a luonne?
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen
Te o ismin uhka mediassa. Ilmas onmuu os ja kas a us iede. Muu osjoh a-
minen ko keakoulujen yhdis ymisessä. Uuden ope ussuunni elman seu auk-
se . Digi aalise osaamisme ki .
Tunne us i elämme melkois en muu os en aikaa ja ämä koskee ie enkin
myös kas a us a. Tämän kas a uksen e i ilmiöi ä käsi ele än a ikkelikokoel-
man keskeisiä ka alyy ejä ja eemoja o a kas a uksen ja kas a usympä is ön
muu okse . Kaikki a ikkeli pe us u a nopea y miseen u kimukseen, lähes
kaikki osap ojek i on käynnis e y uosi si en syksyllä 2017.
Kaikki kokoelman u kimusa ikkeli pe us u a nk. eläy ymismene el-
män (Eskola 1997; 1998; Eskola & Suo an a 1998; Saa anen-Kauppinen &
Puusniekka 2009; Wallin ym. 2015; Eskola ym. 2018) käy öön. Eläy ymisme-
ne elmällä a koi e aan iedonhankin amene elmää, jossa as aaja ki joi a-
a ke omuksen u kijan an aman, kehyske omukseksi ku su un o ien aa-
ion pe us eella. Kehyske omuksia on ähin ään kaksi e ilais a, jo en aineis o
analysoidaan a allaan kah een ke aan: sekä no maalina u kimuksen ema-
iikas a ke o ana laadullisena aineis ona e ä kokeellisen u kimuksen ase el-
maa imi oiden pelkis äen si ä, mikä as auksissa muu uu, kun kehyske o-
muksessa muu e aan yh ä keskeis ä ekijää.
10
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Vuosi si en ilmes yneessä eoksessa Eläy ymismene elmä 2017. Pe us eema
ja 11 muunnelmaa (Eskola ym. 2017b) kai a iin (Eskola 2017a) mene elmän
käy öön eo ee is a ku inpalau us a ja analyysimene elmiin sy en ymis ä.
Samassa yh eydessä ennus e iin, e ä monikielise aineis o ja e ilaise sähköi-
se a a ke ä ä aineis oa ule a yleis ymään. Eläy ymismene elmän so el a-
misen hy iä käy än öjä, aineis ojen analysoin ia ja me odologisia kysymyksiä
pohdimme a kemmin eoksen lii eosan a ikkeleissa.
Tämän kokoelman aineis ois a suu in osa onkin ke ä y sähköises i. Tämä
sii ymä on hy ä esime kki sii ä, kuinka näennäises i pienel ä aiku a a muu-
os aineis ojen ke äämisessä uo aa myös me odologis a pohdin aa aa i ia
haas ei a. Ensinnäkin, sähköisen aineis on ke ääminen ei ole mikään helppo
a kaisu, pikemminkin päin as oin. Useimpien ämän kokoelman u kimus-
a ikkeleiden ke ääminen oli a sin yöläs ä, e i äin paljon yöläämpää kuin
aikkapa koulun kaikkien oppilaiden kokoaminen yh een, jolloin aineis on
ke ää 20 minuu issa ja li e oi neljässä unnissa. Sama hankaluus koskee oki
nykypäi änä osapuilleen kaikkea u kimusaineis on ke äämis ä.
Toiseksi, sähköises i ke ä y as aukse o a pääsään öises i paljon käsin-
ki joi e uja a inoi a pidempiä. Vuosi si en ilmes yneessä eoksessa (Eskola
2017b) as aus en keskipi uus oli noin 50 sanaa, ämän kokoelman u kimus-
aineis ojen as aus en keskipi uus on noin kaksinke ainen. Ke ä y aineis o
o a ki jaimellises i a inoi a; useimmi en – aan ei aina – kokonaisia ke o-
muksia, pohdi uja ja punni uja kannano oja kehyske omuksessa a jo -
uun ema iikkaan. Tosin as aus en pi uus ei seli y suo aan ekniikalla, sillä
ämänkin eoksen aineis ois a yksi analysoinnin kannal a ikkaimmis a ja
laajimmis a on uo e u käsinki joi e una. Jos – niin kuin mene elmän alku-
pe äinen idea oli – käy e y kehyske omukse o a innos a ia ja ki joi ami-
selle on a a u ii ä äs i aikaa, niin ki joi amisen apa ei a kaise aineis os a
oikeas aan mi ään.
Toiseksi, aineis ojen luonne on muu unu ken ies a kaise alla a alla.
Kun pa haimmillaan aineis os a oi sanoa sen edus a an jo ain ie yä pe us-
joukkoa, ku en Eläy ymismene elmä 2017 -kokoelmassa hyödynne yis ä, yh-
dellä ke aa kaikil a oppilai oksen oppilail a ke ä yis ä aineis ois a oi sanoa,
on ilanne oinen sähköis en aineis ojen kohdalla. Ke ä äessä aineis oja säh-
11
Eläy ymismene elmäaineis ojen muu u a luonne?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
köises i enemmän ai ähemmän a oimilla aineis onke uupyynnöillä emme
loppujen lopuksi iedä mi en aineis o o a alikoi unee . Todennäköis ä on,
e ä aikkapa Tampe e3-p osessis a ke oi a ne, joilla on sii ä jo ain sanomis a
ai an samoin kuin aikkapa digi aalis a osaamisme keis ä. Toisaal a yhdes ä
lukios a koo u aineis o on alikoi unu nimenomaan sen lukion oppilaisiin.
Aineis ojen luonne aa ii ja kossa enemmän pohdin aa, mu a ämä ei kos-
ke missään nimessä ain eläy ymismene elmää, aan yhä enemmän on sii y -
y hy inkin alikoi uneisiin aineis oihin; julkais aanhan alan a os e uissa
iedelehdissä nykyään kyselyaineis oon pe us u ia u kimuksia, joiden as-
ausp osen i on ollu kymmenen. Pidemmä ja ikkaamma as aukse o a
kaiken kaikkiaan u kijan kannal a ilmeinen e u, a sinkin jos nii ä on on-
nis unu ke äämään ii ä än monel a as aajal a. On kui enkin syy ä kysyä,
onko ja kossa analyysi apoja kehi e ä ä na a ii isempaan suun aan ja unoh-
de a a pe in einen puhe as aajien käsi yksis ä. Joka apauksessa ja kossa on
pala a a en is ä ah emmin eläy ymismene elmän pe usideaan, eli kehyske -
omus en a ioinnin uo aman ilmiön logiikan pelkis ämiseen.
Pe in eise aja ukse aineis on edus a uudes a ei ä siis ole ele an eja ä-
män kal aisessa u kimuksessa, aan u kijan on pohdi a a ulos ensa käy -
ökelpoisuu a oisella a alla. Hy ässä u kimuksessa on edelleenkin yksi
mielenkiin oinen aja us ai idea, enempää ei a i a. Hy ä ihmis ie eellinen
u kimus an aa lukijalleen aja elemisen aihe a: lukijana oin olla apaas i
e i miel ä ki joi ajan kanssa, mu a en myöskään oi sanoa, e ei ki joi ajan
esi ämälläkin a alla oi aja ella. Olennaisin a siis edelleenkin on se, e ä u -
kimus on kaikin a oin usko a a.
Va sin kauan si en (Eskola 1990) eläy ymismene elmän äi e iin sopi-
an sillois a kenkämainos a mukaillen henkilöille, jo ka kulke a omia pol-
kujaan. Tässä kokoelmassa o e on huoma a as i s ik impi, aalien iukkaa
ie eellisen a ikkelin aken een o maa ia. Onko siis aih oeh ois en apo -
ikaa ojen aika ohi ( . Eskola 2006)? Mahdollises i, mu a ja kossakin eläy-
ymismene elmän kal aise nopeakäy öise , usein ule aisuu een suun aa a ,
as aajien käsi yksiä monipuolises i ja a oimes i luo aa a mene elmä o a
a peellisia, myös niiden kaikessa illeydessään, niin kas a us ie eissä kuin
monella muullakin alalla.
12
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
***
A ikkelissa Ty ö uollainen – ke omuksia y öydes ä, u ki aan y öyden
aken umis a alakouluikäis en y öjen ku aamana. A ikkelissa sel i e ään,
mi en 10–11- uo iaa y ö aken a a ke omuksissaan y öy ä, ja mi en he
eke ä e on ekoa a allisuuden ja epä a allisuuden älille. Ty öjen ki joi a-
ma a ina osoi a a , e ä y öy een lii y ä odo ukse o a edelleen a sin
pe in eisiä ja y öyden no mi y öille i selleen ko in sel ä. Täs ä huolima a
a inois a oli ulki a issa myös y öyden e ilaise , a jolla ole a ooli . Näy -
ää sil ä, e ä aikka y ö näy äisi ä hy in unnis a an, mi ä heil ä sukupuo-
lensa edus ajina odo e aan, he i se kui enkin suh au u a e ilaisuu een a sin
hy äksy äs i. Aineis on pe us eella y öys aken uu kuuden ekijän myö ä:
ulkoisen olemuksen, luon eenpii eiden ja käy öksen, koulumenes yksen, ha -
as us en sekä ys ä ien ja pe heen kau a. ”No maalius” äy yy saa u aa jokai-
sessa ka ego iassa. Toisaal a sukupuol aan oi aken aa myös ie oises i as a-
ka aan, äs ä esime kkinä a inois a kons uoi u epä a allisen y ön yyppi:
mää ä ie oinen joh aja, joka ähä äli ää muiden mielipi eis ä.
Väki al auu isoinnis a on ullu osa päi i äis ä ie o ul aamme. Samaan
aikaan uu ise o a muu unee iih eellisemmiksi ja niissä hyödynne ään yhä
useammin ke omuksellisuuden keinoja. Hy ässä ke omuksessa seu a aan
yleensä kahden ää ipään, hy än ja pahan ais elua, ja ämä pe in eisen a i-
nanke onnan pii e on ullu en is ä oimakkaammin osaksi myös uu ismaa-
ilmaa. A ikkelissa ”Kei ä ne on ne sanka i ?” Uu is en äki al ake omus en
sanka i ja konna las en silmin ka oi e aan las en käsi yksiä äki al auu is-
en sanka eis a ja konnis a. Tu kimuksessa sel i e iin millaisia sanka i- ja
konnahahmoja lapse näke ä äki al aisis a apah umis a ke o issa uu isissa
ja as aa a ko las en mieliku a uu is en esi ämiä ku auksia. Tu kimuksen
aus alla oli kiinnos us uu is en omal a osal aan ah is amia s e eo ypioi a ja
näiden s e eo ypioiden kas a uksellis a me ki ys ä koh aan. Tulokse osoi -
i a , e ä uu is en ja muun median äli ämä ku aukse ois u a ainakin
jossakin mää in las en mieliku issa ja käsi yksissä. Kiinnos a a ha ain o oli
myös, e ä ii auksia e o is isiin iskuihin ei aineis os a juu ikaan löy yny ,
huolima a e o ismin a sin suu es a näky yydes ä uu isissa.
13
Eläy ymismene elmäaineis ojen muu u a luonne?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Monissa pe heissä keskus elu nuo en kännykän käy ös ä ja sen ajoi a-
mises a o a a kipäi ää. Myös mediassa nuo en kännykän käy ö on ois u-
as i esillä, saaden usein joko ko os uneen posi ii isen ai nega ii isen sä yn.
Tu kija puoles aan o a huomannee , e ä nuo en kännykän käy ön ympä il-
lä käy ä äs ä keskus elus a puu uu usein nuo en oma näkökulma. A ikke-
lissa Nuo en kännykän käy ön ajoi amisen puheeksio o a kas ellaan nuo en
uo amien ke omus en a ulla si ä, millaisia ke omisen apoja ja selon ekoja
nuo illa on käy össään ki joi aessaan pe heissä käy ä is ä keskus eluis a kän-
nykän käy öön lii yen. Tu kimuksessa halu iin paikan aa, millaisia kul -
uu isia esu sseja hyödyn äen a inoissa jäsenne ään nuo en ja anhemman
älis ä uo o aiku us a. Ta inoiden anhempien ja nuo en älis ä uo o ai-
ku us a a kas el iin e i yises i uo o aiku ussii ojen näkökulmas a poh ien
si ä, miksi ja milloin keskus elu kännykän käy ön ajoi amises a pää y ä
e imielisyy een ai yh eisymmä ykseen nuo en ja anhemman älillä. Tu-
los en mukaan kännykän käy ön ajoi amiseen äh ää issä keskus eluissa on
yh eisymmä yksen saa u amiseksi ä keää, e ä anhemma o a almii a
huomioimaan myös nuo en näkökulmia ja py ki ä ymmä ämään kännykän
käy öä nuo en me ki ysmaailmas a käsin. Toisaal a olennais a on se, millaisia
mahdollisuuksia nuo elle a jou uu anhemman näkökulman ja eak ioiden
ulkin aan. Lisäksi kiinnos a aa oli nuo en monipuolise kännykälle anne-
u me ki ykse . Kännykkä näy äy yi nuo ille e i yisen ä keänä älineenä
esime kiksi oman iden i ee in aken amisessa ja sosiaalis en suh eiden ylläpi-
dossa. Täs ä syys ä sen käy ön ajoi amiseen äh ää ä keskus elu oi a kin
olla äjähdyshe kkää alue a,jossa anhempien on asapainoil a a e i a oin
kon lik ien äl ämiseksi.
Suomalaisessa yh eiskunnassa isä kamppaile a monien oolien älillä.
Yh eiskun amme ase aa e ilaisia haas ei a ja odo uksia, ihan ei a ja no meja
isyydelle. Tämän akia isyyden muodo o a moninais unee ja isä saa a i se
mää i ää oman isyy ensä ehdo . A ikkelissa E äinen, au o i aa inen, asa-
e ainen ja epä öi ä: Isyyden neljä a ina yyppiä a kas ellaan isien uo amia
ke omuksia isyydes ä, keski yen näiden sukupuoli uneihin käsi yksiin.
Ta inois a muodos e iin neljä isyyden a ina yyppiä: e äinen isä, au o i aa-
inen isä, asa e ainen isä ja epä öi ä isä. Nämä isäke omukse hahmo a a
14
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
isyyden moninais a ken ää ja as aa a paljon aikaisemmissa u kimuksissa
esiin ynei ä isäku ia. Ta ina yyppien sukupuoli unee käsi ykse anhem-
muudes a näkyi ä a inoiden sukupuoli oolikäsi yksissä. Vas uullisen kas-
a ajaisän ja e äisen isän a ina yypi muodos ui a pe in eisis ä ja selkeis ä
sukupuoli oolikäsi yksis ä. Tasa e aisen ja epä öi än isän a ina yypeissä
selkeä ja pe in eise käsi ykse sukupuoli ooleis a oli a kyseenalais e u ai
äysin muu unee .
A ikkelissa Onko Suomessa liian hy ä olla? Amma ikoulussa opiskele ien
nuo en suh au umises a maahanmuu ajiin ja monikul uu isuu een a kas-
ellaan nuo en näkemyksiä maahanmuu ajis a ja monikul uu isuudes a
osana suomalais a yh eiskun aa. A ikkelissa peila aan aiempaa asenne u ki-
mus a amma ikoululaisil a ny eläy ymismene elmällä saa uihin uloksiin.
Tu kimuksen uloksissa ulee esiin nuo en moninaise suh au umis a a
maahanmuu ajiin, joiden a o nähdään usein suomalaises a poikkea ina
älillä posi ii ises i, mu a useimmi en nega ii ises i. Heidä esi e ään usein
suomalaises a yh eiskunnas a hyö yjinä. Toisaal a uloksissa ulee esiin myös
se, e ä Suomessa eläminen ei aina ole lo o oi o edes kan a äes ölle, saa i si -
en maahanmuu ajille. Tu kimus uloksis a äli yy niin maahanmuu oon
lii y ien käsi eiden muu os, median ja maahanmuu opoli iikan ooli kuin
kul uu ien älise neu o elu . Tulokse ah is a a aiempia aihepii iin lii y-
iä u kimuksia ja lisäa oa uo aa u kimuksen kohde yhmä: amma illisessa
koulu uksessa opiskele ien näkemyksiä monikul uu isuudes a ei ole aiem-
min juu i u ki u laadullises i.
Tu kimuksen Mullis aako laaja-alaisuus kouluope uksen? Luokanope a-
jien käsi yksiä uoden 2016 ope ussuunni elmas a ka oi aa luokanope ajien
käsi yksiä sii ä, millaisena uonna 2016 käy ööno e u ope ussuunni elma
näy äy yy iiden uoden kulu ua. E i yisenä kiinnos uksen koh eena o a
uudessa ope ussuunni elmassa ilmene ä laaja-alaisuus, monialaise oppimis-
kokonaisuude sekä niiden ooli koulun a jessa. Tu kimuksessa py i iin a aa-
maan ope ajien näkemyksiä uuden ope ussuunni elman mahdollisuuksis a ja
uhkis a ope us yölle. Muu os ei ole aina oi o u eikä sen o eu amiseen aina
a jo a ii ä iä esu sseja. E i yises i juu i esu ssien, esime kiksi lai eiden ja
ope ushenkilökunnan, puu e ja ope ussuunni elman ase ama ko en unee
15
Eläy ymismene elmäaineis ojen muu u a luonne?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
aa imukse ai asi a osaa ope ajis a. Toi eikkuus ja op imismi kui enkin
äli yi monis a as auksis a, aikka ope ussuunni elman käy ööno o on
as a suh eellisen alussa. Osa u kimukseen osallis uneis a ope ajis a näki
uuden ope ussuunni elman a joama mahdollisuude ja luo i siihen, e ä laa-
ja-alaisuudes a ja monialaisis a oppimiskokonaisuuksis a ulee ule aisuudessa
luon e a osa koulun a kea.
Uusi ope ussuunni elma pe us uu ak ii iseen oppimiskäsi ykseen ja oi-
minnallise mene elmä maini aan useas i ope ussuunni elmassa. A ikkelin
Toiminnallinen ope us ope ajan a jessa a oi eena on aken aa ymmä ys ä
sii ä, mi en ope aja koke a oiminnallisen ope uksen. Asiaa a kas ellaan
ope ajan näkökulmas a, eli millaisen oolin hän o aa oiminnallisen ope-
uksen aikana. Lisäksi u kimuksessa keski y iin oiminnallisen ope uksen
uomiin haas eisiin ja mahdollisuuksiin. Tulokse osoi i a , e ä ope aja o -
aa oiminnallisessa ope uksessa usein ohjaa an ja a kkaile an oolin. Lisäksi
huoma iin, e ä oiminnallisen ope uksen haas ei a o a uen puu e, yysise
ekijä , ku en ma e iaali- ja ilaongelma sekä s essi ajan hallinnas a. Toimin-
nallisen ope uksen ode iin ole an oppilaan oppimiselle ja oppilaiden yh ei-
selle oppimiselle ja koulu iih y yydelle mahdollisuus.
A ikkelissa ”Se aikenee joka pelkää” T aumaa inen ie o ympä is ökas a-
uksessa käsi ellään ilmas onmuu os a aumaa isena ie ona sekä a kas el-
laan siihen mahdollises i lii y iä de enssimekanismeja. T aumaa inen ie o
on ie oa, jonka iedos aminen on ahdis a aa ja siksi usein iedos ama omas i
o ju ua. Analyysin keskiössä on ympä is ökäy äy ymisen ja aumaa isen
iedon älinen yh eys. Aiheen u kiminen on ä keää, sillä ymmä ys ympä-
is ökäy äy ymisen pe us eluis a ja sen akana mahdollises i aiku a is a de-
enssimekanismeis a oisi au aa kehi ämään ympä is ökas a us a. Pi kään
on aja el u, e ä ilmas onmuu okses a ope aminen lisäisi ympä is ö ie oi-
suu a, mu a iedon mää än lisäämisellä ei ole ha ai u ole an ehokas a ai-
ku us a ympä is ö ie oisuuden kas a amiselle. T aumaa isen iedon käsi e
seli ää osal aan, miksi ympä is ö ie o ei aina kas a ympä is ö ie oisuudeksi ja
si en näy ympä is öys ä ällisenä käy äy ymisenä. A ikkelissa käsi ellään si ä,
mi en aumaa inen ie o ilmas onmuu okses a näy äisi aiku a an ilmas-
16
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
onmuu oksen kiel ämiseen sekä analysoidaan millä a oin eläy ymismene el-
mällä ke ä yissä a inoissa pe us ellaan ympä is ökäy äy ymis ä.
Ope ussuunni elman mone ulkinna Eläy ymismene elmäke omuksia
kas a us ie eiden iedekunnas a -a ikkelissa a kas ellaan henkilös ön ja opis-
kelijoiden ulkin oja ope ussuunni elman o eu umises a ja osallis umisen
mahdollisuuksis a. Tuloksia peila aan Annalan, Lindénin ja Mäkisen (2016)
jäsen ämiin ope ussuunni elman käsi eellis ämisen ka ego ioihin: ope us-
suunni elma sisäl öjen a mis ajana, kompe enssien uo ajana, neu o eluna
ai al ais umisena. Tämän u kimuksen alossa eo ian ja käy ännön suhde
näy äy yy kompleksisena, ja ideaalina nähdään eo ee isen iedon ja käy än-
nön yön kiin eä uo opuhelu. Pa haimmillaan ope ussuunni elma ukee yk-
silön al ais umisen kokemuksia ja luo osallis umisen ja aiku amisen mah-
dollisuuksia sekä opiskelijoille e ä henkilös ölle.
A ikkelissa Oppilai oksis a yöpaikoille: yöelämäyh eis yön haas ee ja
mahdollisuude amma illisessa e i yisope uksessa ka oi e aan e i yisope ajien
näkemyksiä opiskelijoiden oppimisen ja osaamisen kehi ymisen muu oksis a
aa i an e i yisen uen oppilai oksessa. Tu kimuksessa käy e iin kolmea e i-
lais a kehyske omus a, joiden a ioinnin a ulla sel i e iin e i yisope ajien
käsi yksiä opiskelijoiden oppimises a ja osaamisen kehi ymisen muu oksis a
amma illis en opin ojen aikana. Ta inoissa luo iin osaamispe us eisuu een ja
in eg a ii iseen pedagogiikkaan lii y ää koheesio a oppilai oksen ja yöelä-
män älille, jo a ku a iin a inoissa opiskelijoiden monipuolisena e ikaali-
sena ja ho ison aalisena amma illisen osaamisen kehi ämisenä sekä o maa-
leissa e ä in o maaleissa oppimisympä is öissä. Tulos en pe us eella aa i aa
e i yis ä ukea amma illisessa kon eks issa ulisi edelleen kehi ää, esime kiksi
opiskelijoiden yksilöllis ä osaamisen kehi ämis ä uke ien hyb idioppimis-
ympä is öjen ja in as uk uu in osal a. Vaa i an e i yisen uen ope us aa-
iikin o eu uakseen jous a ia oppilai oksen aken ei a sekä e i yisope ajil a
osaamispe us eis a, in eg a ii isen pedagogiikan mukais a oimin akul uu-
ia, jo a asiakasläh öinen aa i an e i yisen uen ope us mahdollis uu.
Myös amma illisen ope ajankoulu uksen suo i aneil a edelly e ään al-
miuksia ohja a e ilais en opiskelijoiden oppimis a sekä almiu a kehi ää
ope usalaansa. A ikkelissa Subs anssiasian un ijas a alan ope ajaksi: amma-
17
Eläy ymismene elmäaineis ojen muu u a luonne?
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
illinen ope ajankoulu us opiskelijoiden ke omana a kas ellaan koulu uksen
an ia amma illisille ope ajaopiskelijoille sekä a i a ia koulu uksen kehi -
ämis a pei a ope ajaopiskelijoiden ke omana. Tu kimuksessa a ioi iin
koulu uksen aiku a uu a amma illisessa ope ajankoulu uksessa. Tu ki-
muksessa ol iin kiinnos unei a koulu uksen onnis umises a ja kehi ämis a -
peis a. Koulu uksen aiku a uuden a ioin ia lähes y iin so el aen Niemen
ja Kemmisin (1999) kommunika ii is a a ioin ia, jonka ulo u uuksia o a
aiku a uuden aso ja aiku a uuden unk io . Tähän u kimukseen mal-
lia pi i kehi ää, jolloin syn yi kaksi aiku a uuden asoa ja kaksi aiku a-
uuden unk io a. Tu kimuksessa keski y iin koulu uksen onnis umisiin ja
kehi ämis a peisiin. Tu kimus ulokse osoi i a , e ä opiskelija oli a kehi -
änee ope ajan amma iin lii y iä almiuksia ie ojen, ai ojen, i se un e-
muksen sekä yh eisöllisyyden alueella. Ope ajan almiuksien kehi ymisen ja
lisään ymisen ukemiseksi nykyisessä koulu uksessa näh iin kehi ämis a pei-
na yh eiskunnan muu okseen as aaminen, koulu uksen jä jes elyjen ja peda-
gogiikan kehi äminen sekä opiskelijoiden muu os as a innan ähen äminen.
Työelämäyh eis yön ja osaamisen hyödyn äminen oli koulu uksessa onnis u-
nu , mu a edelleen näh iin ä keänä sen lisääminen ja kehi äminen.
Lukiokoulu us on pa haillaan emon issa. Lukioon kohdis e aan monen-
laisia uudis umiseen lii y iä aa imuksia, joiden mukaan lukiossa ulisi mm.
lisä ä iimi yö ä ja kehi ää lukios a yhä ah emmin oppi a yh eisö. Oppi-
misen ulisi olla sekä yksilöllis ä e ä yh eisöllis ä, ja opiskelijan yksilölliseen
ohjaukseen aadi aan lisä esu soin ia. Oman paineensa luo ko keakouluhaun
uudis us, jossa lukiossa saa u e uilla a osanoilla on yhä suu empi me ki ys
ja ko-opin oihin hakeudu aessa. Muu os i assa sel iy yminen ja muu os-
yössä onnis uminen pa anee, kun yöyh eisö oimii p o essionaalisen oppi-
an yh eisön pe iaa eiden mukaises i. Mi ä lukion ope aja yöyh eisöis ä
aja ele a , millainen yh eisöllisyys ja millaise yh eis yön muodo uke a
ope ajien yöyh eisöä? Tä ä sel i el iin a ikkelissa Yh eisöllinen yökul uu i
lukiossa: kollabo a ii isuu a, amma illis a yh eis yö ä ja jae ua joh ajuu a.
A ikkelissa Muu oksen joh aminen ko keakoulujen yhdis yessä: Vies in ä,
osallis aminen ja luo amus u kimus- ja ope ushenkilökunnan ke omuksis-
sa a kas el iin ko keakoulujen yhdis ymisp osessia muu oksen joh amisen
