93
E äinen, au o i aa inen,
asa e ainen ja epä öi ä
Isyyden neljä a ina yyppiä
Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Johdan o
Pi kää päi ää eke ä elä äjä, ha as uksiin kuskaa a äidin apulainen, las en-
hoidos a as aa a pe he-elämän pyö i äjä, ai ken ies jo ain muu a? Nyky-
päi än isien on esi e y asapaino ele an ja hake an paikkaansa moninais en
oolien älillä niin Suomessa kuin laajemminkin länsimaissa (esim. Douce
2006; Renshaw 2005, 7; Mykkänen 2010). Samaan aikaan, kun käsi ykse isäs-
ä lapsen asa e aisena hoi aajana äidin kanssa o a laajen unee , odo ukse
isäs ä pe heen iimekäden elä äjänä o a pysynee ah oina. Tämän lisäk-
si esime kiksi yöelämä ase aa oma aa imuksensa ja eunaeh onsa, joiden
pui eessa isyy ä ja isän oolia neu o ellaan. Onkin esi e y, e ä e ilaisissa
isänä olon a oissa on edelleen pi käl i kyse mies en omis a henkilökoh aisis a
alinnois a, joihin ei lii y yh ä ah aa mo aalis a ja yh eiskunnallis a el oi-
e a kuin äi iy een (Kolehmainen & Aal o 2004, 17). Tämä neu o el a uus
mahdollis aa isyydes ä ke omisen usein e i a oin.
Sekä suomalainen e ä kansain älinen isyy ä ja anhemmuu a käsi ele-
ä u kimus on jo pidempään ko os anu kehi yskulkua, jonka mukaan isän
ja äidin ooli pe hea jen käy ännöissä o a lähen ynee oisiaan useamman
94
Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
uosikymmenen ajan (Hu unen 2014; Mille 2011). Esime kiksi Suomessa
ajankäy ö u kimuksen ku aa a , kuinka isien las enhoi oon käy ämä aika
on lisään yny huoma a as i enemmän kuin äideillä, ja pe he apaa ilas o
puoles aan osoi a a , kuinka isien pi ämien pe he apaiden osuus on kas anu
iimeisen pa inkymmenen uoden aikana (Mie inen & Ro ki ch 2012; Lam-
mi-Taskula 2017). Toisaal a samaise ajankäy ö u kimukse ja pe he apaa i-
las o ku aa a , kuinka kehi yskulku sekä isien ajankäy ön e ä pe he apaiden
pi ämisen suh een on kui enkin ollu hidas a ja ajoi ain jopa ma ele aa. Näin
ollen isien lisään ynees ä panos ukses a huolima a äidi pi ä ä edelleen huo-
ma a as i enemmän pe he apai a, ja hoi a a enemmän lapsia sekä pikkulap-
si aiheessa e ä sen jälkeen. Äi ien asemaa ensisijaisena anhempana oi siis
edelleen ku a a hy in ankkana.
Jos isien ooli pe heiden a jen pyö i äjinä on muu unu ain ähän ai
jossain mää in, niin isyy ä koske a ihan ee näy ä ä muu uneen si äkin
enemmän. Kun ielä 1990-lu ulla lapsen hoidos a ja pe hea jen pyö i ämi-
ses ä keskeis ä oolia kan anu isä näy äy yi kul uu iseen ku aan äysin kuu-
luma omal a (Ko honen 1999), niin ämän päi än isyysihanne a on ku a u
nimenomaan anhemmuu a jaka aksi, pe hekeskeiseksi ja emo ionaalises i
läheiseksi (Kekäle & Ee ola 2014). E i yisen ah ana ämä ideaali näy ää elä-
än ko keakoulu e ujen, he e osuh eessa ja ydinpe heessä elä ien kaupunki-
lais en mies en keskuudessa (Ee ola & Hu unen 2011).
Isyyden ihan eiden muu oksen on näh y ole an yh eydessä muu u iin
käsi yksiin maskuliinisuuksis a ja miehenä olos a. Yh eiskun a ie eellisessä
mies- ja sukupuolen u kimuksessa maskuliinisuudella käsi e ään useimmi en
ie yssä ajassa ja paikassa miehiseksi luoki el uja pii ei ä ja ominaisuuksia, jo -
ka o a kul uu isidonnaisia ja aken u a uo o aiku uksessa (Connell 2005).
Käsi e ei siis o a kan aa siihen, mi ä mieheys ai miehenä oleminen on ”oikeas-
i”, aan ku aa nii ä odo uksia, joi a miehenä oloon lii e ään (Ojala & Pie ilä
2013). Tu kija o a esi änee , e ä kul uu ise käsi ykse maskuliinisuudes-
a o a iimeis en uosikymmen en aikana moninais unee , ja ämän myö ä
esime kiksi hoi aa on ale u ulki a maskuliinisena pii eenä (Johansson &
Klin h 2008). Johansson ja Kli h (2008) hahmo ele a , kuinka hoi aa assa
maskuliinisuudessa luo u aan miehiseksi ulki us a ko uudes a, ja ko a aan
95
E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
se pehmeämmillä ja hoi aa ammilla a oilla, ku en emo ionaalisuudella, lä-
heisyydellä ja keskinäisellä kiin ymyksellä. Tällaisen maskuliinisuuden onkin
näh y a joa an kas ualus aa myös hoi aa ille isänä olon muodoille ja isän
ja äidien asa e aiselle anhemmuudelle (Ellio 2016; Fa s ad & S e ansen
2015). Toisaal a hoi aa ampien käsi ys en innalla elää ah as i myös pe in-
eisempiä ulkin oja maskuliinisuudes a. Mille (2011) onkin esi äny , ämän
päi än isyyden malleja ohjaa issa maskuliinisuuskäsi yksissä yhdis yy ah as i
sekä pe in eiseksi ulki uja e ä hoi aa ia maskuliinisuuden pii ei ä.
Isyyden muu os a on ku a u muun muassa isyyden malli a inoiden kau -
a (Kekäle 2007; Kekäle & Ee ola 2014). Isyyden esimode ni, mode ni ja
pos mode ni malli a ina ku aa a mi en isyy een suh audu aan ja mi en isyy-
den me ki ys ä ymmä e ään ie ynä aikakau ena. Malli a ina mää i y ä
anhempien ooli- ja pe hemalleis a, isän ja lapsen suh ees a ja isyyden ja yön
suh ees a. Esimode nia ja mode nia isyy ä ku aa a pe in eise sukupuoli-
ooli , joissa isän ja äidin ooli luoki ellaan e ilaisiksi ja isän ooli nähdään
pe heen elä äjänä. Pos mode nissa a inassa aas sukupuolie o o a piene ja
asa e ainen anhemmuus koe aan keskeiseksi osaksi isän oolia (Kekäle &
Ee ola 2014, 27). Ta inan ku aamaa mies anhemmuu a on u kimuski jal-
lisuudessa ku su u usein “uudeksi isyydeksi” (ks. Ee ola & Hu unen 2011).
Mies en uusia ai ainakin jossain mää in muu unei a isänä olon apoja
on a kas el u myös e ilais en as uualueiden kau a. Tu kija o a o anee
omakseen e i yises i kanadalaisen sosiologin And ea Douce in (2006) kolmi-
jaon, joka a kas elee isyy ä emo ionaalisen, yh eisöllisen ja mo aalisen as-
uualueen kau a. Emo ionaaliseen as uualueeseen kuuluu isän hoidollinen
ja emo ionaalinen suhde lapseen. Yh eisöllinen as uualue a koi aa as uu a
lapsen kas uun lii y is ä yh eisöllisis ä ekijöis ä, ku en esime kiksi osallis-
umis a kodin ja koulun uo o aiku ukseen. Mo aalis a as uualue a mää-
i ä ä puoles aan käsi ykse sii ä, mi ä isyy een ja isän as uuseen kuuluu
yh eiskunnassa alli se ien näkemys en mukaan. (Douce 2006.) Kun isyyden
malli a inoi a a kas ellaan Douce in esi ämän jao elun kau a, muu oksia
on ha ai a issa kaikkien as uualueiden kohdalla.
Tämä u kimus sijoi uu pe he ä ja sukupuol a a kas ele alle kas a us ie-
een ja sosiologian ken älle. Ken ällä on u ki u aiemmin muun muassa pien-
96
Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
en las en isyy ä, kul uu isia isyyden malleja ja mies en pe he apai a sekä
Suomessa (Hu unen 2001; Lammi-Taskula 2007; Mykkänen 2010; Aal o
2012; Ee ola 2015) e ä kansain älises i (Douce 2006; De mo 2008; Mille
2011; Ranson 2015; O’B ien & Wall 2017).
Tu kimuskysymyksemme on, millaisia isyy ä ku aa ia a ina yyppejä
mies en isyyske omuksis a on löyde ä issä. Ta kas elemme mies en isyyske -
omuksia e i yises i sukupuoli uneen anhemmuuden näkökulman kau a.
Tu kimusaineis o ja -mene elmä
Tu kimusaineis o (N=44) ke ä iin isil ä eläy ymismene elmällä helmi-maa-
liskuussa 2018. Aineis oa ke ä iin sähköisellä lomakkeella (N=23) ja henki-
lökoh aises i (N=21). K i ee inä u kimukseen osallis umiseen oli, e ä as-
aaja on mies, jolla on lapsia. Sähköises i ke ä yssä aineis ossa käy e iin apuna
isäaiheisia Facebook-si us oja, joilla julkais iin pyyn ö ja ohjee u kimukseen
osallis umiseen. Henkilökoh aises i ke ä y aineis o ke ä iin pi kanmaalai-
ses a sisäak i i ee ipuis os a ja isäke hois a. Vas aajil a kysy iin aus a ie oi-
na ainoas aan ko kein koulu us. Ko keakoulun suo i anei a isiä oli aineis os-
sa eni en 24, amma ikoulun käynei ä oli 12, lukion 1 ja pe uskoulun 3. Neljä
isää ilmoi i koulu ukseksi jonkin muun.
K i ee inä u kimukseen osallis umiseen oli siis isänä oleminen. Las en
mää ällä ai iällä ei ollu me ki ys ä, sillä eläy ymismene elmässä on oleellis-
a anne uun a inaan eläy yminen ja sii ä ki joi aminen. Vas aajia py i iin
johda elemaan mahdollisimman ähän ja paino e iin, e ä u kimukseen
osallis ujan henkilöllisyys ei ole unnis e a issa. Vas aajille ke o iin u -
kimuksen käsi ele än isien käsi yksiä anhemmuudes a ja hei ä opas e iin
ki joi amaan a ina anne un kehyske omuksen pe us eella. Vas ausajaksi
a ioi iin noin 10-15 minuu ia.
Isien a oi aminen osoi au ui haas a aksi, sillä useimpiin lapsille ja
anhemmille jä jes e yihin apah umiin osallis uu äi i. Apuna käy e iin
sähköis ä lomake a, sillä ämän ole e iin ole an isille mielekkäämpi apa
osallis ua u kimukseen. Sähköisellä lomakkeella saadu as aukse oli a kin
ässä aineis ossa monipuolisempia kuin henkilökoh aises i ke ä y ke omuk-
se ( . Wallin, Helenius, Saa anen-Kauppinen & Eskola 2015, 156).
97
E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Tähän u kimukseen eläy ymismene elmä sopi hy in, sillä se an aa mah-
dollisuuden uusien näkökulmien uo amiseen (Wallin ym. 2015). Kehyske -
omuksessa a ioi iin anhemman sukupuol a, sillä ämän ole e iin uo an
a inoissa esiin e ilaisia käsi yksiä anhemmuuden ooleis a ja niiden suku-
puoli uneis a käsi yksis ä. Vanhempien älinen keskus elu anhempainil aan
osallis umises a ali iin kehyske omuksen aiheeksi, sillä u kimuksessa ha-
lu iin kiinni ää huomio isien käsi yksiin anhemmuudes a eikä näkemyk-
siin lapses a. Vanhempainil aan osallis umiseen oidaan lii ää joi ain s e eo-
yyppisiä käsi yksiä, joiden mukaan äi ien ole e aan ole an i ses ään sel iä
anhempainil aan menijöi ä. Kehyske omuksissa käy e iin myös e biä ke-
ho aa, joka ei ole äysin neu aali. Tämä an oi miehille ie ynlaisen läh öase-
elman ki joi amiseen.
Kehyske omuksen ensimmäisessä e siossa oli anhempainillan aiheeksi
mää i el y lapsen yläkouluun sii yminen, joka mää i eli lapsen iän. Näissä
as auksissa keski y iin kui enkin enemmän ku aamaan anhempainillan
sisäl öä. Kehyske omus a muoka iin ja lapsen iäksi mää i el iin eini-ikä:
A) Teini-ikäisen lapsen anhempainil a on ulossa ja anhemma keskus e-
le a sii ä, kumpi anhempainil aan osallis uu. Äi i keho aa puolisoaan
osallis umaan. Eläydy isän ooliin ja ki joi a apaas i keskus elus a.
B) Teini-ikäisen lapsen anhempainil a on ulossa ja anhemma keskus e-
le a sii ä, kumpi anhempainil aan osallis uu. Isä keho aa puolisoaan
osallis umaan. Eläydy isän ooliin ja ki joi a apaas i keskus elus a.
Henkilökoh aises i ke ä y aineis o li e oi iin sana a kas i. E i a oin ke ä -
yä aineis oa oli yh eensä 8 si ua ( on i Calib i, on ikoko 12, i i äli 1). Yh-
eenlaske u sanamää ä oli 3285 ja ke omus en keskipi uus 75 sanaa.
Analyysissä ke onnallisuu a käy e iin analyy isenä ii ekehyksenä.
Ke omukse oidaan käsi ää o uudenmukaisiksi näkemyksiksi ai laajem-
miksi käsi yksiksi ilmiös ä. (Ks. Hänninen 2010.) Ke omuksien näh iin am-
men a an kul uu isis a malleis a ja uo an esille isien s e eo yyppisiä näke-
myksiä kuin myös isien omia oimin a apoja. Tu kimukseen ke onnallisuus
sopii hy in, sillä eläy ymismene elmä uo aa ie oa sekä kul uu ises i mah-
dollisis a apah umasa jois a e ä u ki a ien omis a näkemyksis ä (Wallin
ym. 2015). Ke omuksis a oidaan a kas ella mies en isyy een lii ämiä kul -
98
Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
uu isia me ki yksiä. Ke onnallinen analyysi an aa hy än pohjan a kas ella
mies en aken amia, äli ämiä ja uusin a ia näkemyksiä sekä henkilökoh ai-
sia me ki yksiä, e ä kul uu isia käsi yksiä odellisuudes a (Hänninen 2010).
Aluksi aineis oa a kas el iin kokonaisuu ena e o elema a kehyske o-
muksia. Ensimmäisillä lukuke oilla hahmo e iin aineis os a ois u a ee-
ma laji elemalla ke omuksissa ois u ia pii ei ä. Neljän aineis os a pelkis-
e yn eeman a ulla (ensisijainen kas a us as uu, käsi ykse sukupuoli ooleis a,
suhde lapseen ja isän osallisuus) luo iin neljä e ilais a a ina yyppiä, jo ka
kons uoi iin useammas a saman yyppises ä ke omukses a (ks. Hänninen
2010). Nämä a ina yypi luoki el iin niissä esiin y ien sukupuoli oolikäsi ys-
en mukaan kah een e i ka ego iaan (pe in eise sukupuoli ooli ja kyseenalais-
e u sukupuoli ooli ). Ke omuksia e ail iin lopuksi eläy ymismene elmän
mukaises i kehyske omus en e i a iaa ioiden pohjal a. Ta ina yypi as aa-
a siihen, millaisia a ina yyppejä mies en ke omuksis a on ha ai a issa ja
millaisia sukupuoli unei a käsi yksiä niissä esiin yy.
Tulokse
Taulukossa 1 ku aamme neljä isyyden a ina yyppiä, jo ka on kons uoi u
isien uo amien ke omus en pohjal a. Ta ina yypi (I) e äinen isä, (II) au o-
i aa inen isä, (III) asa e ainen isä ja (IV) epä öi ä isä uo a esille oisis aan
poikkea ia ulkin oja isänä olon a ois a ja anhemmuuden sukupuoli ooleis-
a. Ta ina yyppejä ku a aan aineis ossa esiin y ien neljän isyy ä ku aa an
eeman kau a: ensisijainen kas a us as uu, käsi ykse sukupuoli ooleis a, suhde
lapseen ja isän osallisuus. Vanhempien as uulla a koi e aan ässä u kimuk-
sessa as uu a lapsen kas a ukses a. Käsi ykse sukupuoli ooleis a a koi a a
si ä, mi ä miehe ku asi isän ja mi ä äidin eh ä äksi. Ne ku aa a , kuinka
e iy ynei ä miehen ja naisen ooli o a anhemmuudessa ja mi kä eh ä ä
mää i ele ä äidin ja isän oolia. Isän ja lapsen älis ä uo o aiku us a ja lä-
heisyy ä ku a aan isän suh eessa lapseen. Isän osallisuudella ku a aan si ä,
kuinka paljon ja mi en isä osallis uu lapsen kas a ukseen ja jakaa anhem-
muu a (Hu unen 2014).
99
E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Taulukko 1. Isyyden a ina yypi
E äinen isä Au o i aa inen
isä
Tasa e ainen
isä
Epä öi ä isä
Käsi ykse suku-
puoli ooleis a
Pe in eise Pe in eise Kyseenalais e u Kyseenalais a a
Ensisijainen
kas a us as uu
Äi i Isä Molemma Äi i
Suhde lapseen E äinen, passii-
inen
Läheinen Tasa-a oise
sukupuoli ooli
Kyseenalaise
sukupuoli ooli
Osallisuus Vähäinen Läheinen,
kiinnos unu
Läheinen,
akas a a
Läheinen
Seu aa aksi esi elemme a ina yypi sukupuoli oolien mukaan luoki el una.
Ensimmäiseksi esi ellään e äisen ja au o i ää isen isän a ina yypi , joissa su-
kupuoli ooli as aa a pe in eisiä käsi yksiä. Tämän jälkeen esi ellään pe in-
eiseksi ulki a a sukupuoli ooli kyseenalais a a asa e aisen ja epä öi än
isän a ina yypi . Jokaisen a ina yypin edellä on esime kkinä ku a una yksi
yypillinen a ina, joka on kons uoi u useammas a yksi äises ä ke omuk-
ses a.
Pe in eise sukupuoli ooli
(I) E äinen isä
”Nainen. Eiköhän se ole sinun paikkasi mennä sinne koulunäy elmään.”
Ilmoi in yliolkaises i. Koen äidin ole an ä keämpi lapsen elämässä, kos-
ka on äi i ja si ä pai si minulla on päällekkäin jokin ha as us. Sanon ai-
molle, e ä sä iedä asia pa emmin kyllä sinä oisi osallis ua. Sinne ulee
kui enkin aan äi ejä, joi a minä en edes unne. Si ä pai si elkka is a ulee
kiekko-o elu ja u ha on soh ape unaksi haukkua, kä in eilenkin lenkillä
ja uokakaupassa myös. Rou a on hy ä ja menee puolus elemaan poikansa
ekosia.
E äisen isän a ina yypissä käsi ykse sukupuoli ooleis a ku aillaan pe in-
eisiksi, ja isän ja äidin as uu esi e ään e ilaisina. Äidin ooliin kuuluu koko-
nais al ainen as uu lapsen kas a ukses a ja hy in oinnis a, sillä isä ku ai-
le a äidin ole an me ki ä ämpi lapsen elämässä. Isä aas ku a aan pe heen
elä äjänä: Juu mee aan kun mä oon pi kän kikyillan jus sillon öissä ja kyllä
100
Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
sä niis ä asiois a muu enkin pa emmin. Isän oolia oidaan ku ailla esimode -
nin malli a inan kal aiseksi, jossa ko os uu aloudellisen panoksen an aminen
pe heelle (ks. Kekäle & Ee ola 2014, 27).
Ta ina yypissä ku as uu myös läh ökoh a, jonka mukaan naisen paikka äi-
inä on o aa as uu lapses a. Kas a uksen ei ole an miehen eh ä ä aan “epä-
luonnollinen ase elma”. Minä oin mennä. Se ei oo mikään ongelma MUT-
TA, mus a se olis ny epäluonnollinen ase elma. Ta ina yypissä ku a aan myös
miehen halu omuu a as ua naisen alueelle, sillä anhempainillassa aja ellaan
ole an ain naisia.
E äisen isän a ina yypissä ku au uu äidin paikka läheisempänä anhem-
pana lapsen elämässä. Isän suhde lapseen ku a iin sen sijaan e äiseksi. Isä
ku aili a äidin ie ä än pa emmin lapsen elämäs ä: Mee ny ihan ohkeas i
sinne. Teillä on kui enkin M:n (pe heen eini-ikäinen, jo a anhempainil a
koskee) ollu paljon enemmän kommunikaa io a kuin minulla ja hänellä. Isän
suhde a lapseen ku aillaan oissijaiseksi e a una äi iin.
Vähäinen osallisuus lapsen elämää koh aan mää i ää e äisen isän a i-
na yypissä miehen osallisuu a lapsen elämässä. E äisen isän a ina yyppissä
oidaan ha ai a Hu usen (2014, 182–183) ”ohene an isyyden” pii ei ä, jos-
sa ko os uu isän ja lapsen henkisellä asolla e äinen suhde ja pinnallinen yh-
dessäolo. Ta ina yypissä lapse ku aillaan äidin haluamaksi ja o eu amaksi
hankkeeksi: Olen aina ukenu hölmöjä ha as uksiasi niin aloudellises i kuin
kannus aenkin. Lapse kin o a ollee aina enemmänkin sinun p ojek isi. Kun
Pekka... Äi i: PETRI!!! E äisen isän a inoissa on näh ä issä pii aama o-
muu a las a ja äi iä koh aan. Isän puhees a ku as uu myös ah a pa ia kaa-
linen sä y, jossa naisen oolia ja ekemisiä ku aillaan oisa oiseksi miehen
oimin aan nähden.
(II) Au o i aa inen isä
No meillä menen minä eli isä aina kun mahdollis a noihin anhempainil-
oihin ym. apaamisiin. Vaimo e äs ää il aa a en. En ekis e öi hänen a -
gumen ejaan, koska iedän missä mennään ja mi ä aion kysyä. Iso ku a ja
punaisena lankana se, e ä pojas a pi ää kas aa kunnollinen mies, pe heenisä
ja e onmaksaja. Tii is äen: haluan ie ää, olenko onnis unu isänä. Poika-
han on minun as uullani eikä koulun. Mikäli lapsen koulunkäynnissä olisi
101
E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
jokin ongelma, esime kiksi kiusa uksi ulemis a ai käy äy ymis aikeuksia
niin odennäköises i o aisin puolisoa ah emman oolin asioiden sel i ä-
miseen.
Au o i aa isen isän a ina yypissä isä ku a aan pe in eis en sukupuoli oo-
lien mukaises i pe heen elä äjän oolissa ja pe heenpäänä. Isän ja äidin an-
hemmuuden oolien ku aillaan ole an e ia oisia ja e ilaisia. Isä puhu a
äidin oolis a ähä ele äs i ai nega ii issä y eises i, ku en esimode nin ja
mode nin isän malli a inassa (ks. Kekäle & Ee ola 2014, 27). Siksi anhem-
painil aan lähden minä enkä aimo. Osaan suoda aa pois kaiken u han.
Ta ina yypissä näkyy myös isän ko uus ja ooli pe heen asioiden pää äjänä.
Au o i aa isen isän a ina yypissä maskuliinisuu a oidaankin luonneh ia
kul uu ises i ymmä e yn pe in eisen maskuliinisuuden ihan eilla (Connell
2005). Ta ina yypin mukaisissa ke omuksissa ku as uu isän äli ämä pe in-
eiseksi ole e u maskuliinisuus myös kilpailun ja oiminnan kau a: Isä: Käy-
än hän ä joka iikko painissa ja jääkiekossa mon a ke aa. Ä: Ja sielläkö kas aa
mieheksi? I: Kyllä Ä: Voi luoja sinun kanssasi. I: Lisäksi puhu aan y öis ä kun
ollaan kaksin ja ka so aan Rambo ja Rocky eloku ia. Au o i aa isen isän a i-
na yypissä miehiseksi ku a u kas a ajuus ko os uu. Isä halua a kas a aa
pojis aan “ osimiehiä”. Tämä näkyy a ina yypissä myös siinä, mi en mies en
ooliin kuuluu kas a aa poja ja nais en ooliin kas a aa y ö : Sinä hoida
y ön mu osiän yli ja minä si en pojan.
Toisin kuin e äisen isän a ina yypissä, au o i aa isen isän a ina yypissä
ku as uu isän as uu niin kas a ajana kuin myös elä äjänä. Ta ina yypissä
ku a aan lapsen suo iu umisen ja oikeanlaisen käy äy ymisen mää i ä än
isyy ä: Mi ä hal a un äliä sillä on, aikka hän saisi joka kokees a kympin
ja muis aisi aina kaiken eikä koskaan olisi myöhässä mu a olisi ihmisenä äy-
si mulkku. Si ä en kes äisi. Isä ku asi a myös isänä onnis umisen ä key ä:
Tii is äen: haluan ie ää olenko onnis unu isänä. Jos en, iedän missä pa an-
aa ja mi ä ko ja a. Isä on myös almis o amaan palau e a as aan ja haluaa
kehi yä isänä. Ta ina yyppi mukaileekin aikaisempien u kimus en uloksia,
joiden mukaan nykypäi änä isien on ku a u ole an almiimpia poh imaan
isyyden uomia haas ei a ja iloja (Renshaw 2005).
108
Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Läh ee
Aal o, I. 2012. Isyyden aika. His o ia, sukupuoli ja al a 1990-lu un isyyskeskus eluissa.
Nyky kul uu in u kimuskeskuksen julkaisuja 112. Jy äskylä: Jy äskylän
yliopis o.
Bach, A.S. & Aa se h, H. 2016. Adap a ion, equali y, and ai ness. Towa ds a sociological
unde s anding o ‘ he suppo i e husband’. NORMA: In e na ional Jou nal o
Masculini y S udies 11 (3), 174–189.
Bjø nhol , M. 2014. Changing men, changing imes – a he s and sons om an
expe imen al gende equali y s udy. The Sosiological Re iew 62 (2), 295–315.
h p://jou nals.sagepub.com/doi/pd /10.1111/1467-954X.12156.
Connell, R.W. 2005. Masculini ies. Poli y P ess: Camb idge.
De mo , E. 2008. In ima e a he hood. London: Rou ledge.
De mo , E. & Mille , T. 2015. Mo e han he sum o i s pa s? Con empo a y a he hood
policy, p ac ice and discou se. Families, Rela ionships and Socie ies 4 (2), 183–
195. h ps://sea ch.p oques .com/doc iew/1885953891?pq-o igsi e=summon.
Dohe y, W. & Kouneski, E. & E ickson, M. 1998. Responsible Fa he ing: An O e iew
and Concep ual F amewo k. Jou nal o Ma iage and he Family 60 (2), 277–292.
h ps://sea ch.p oques .com/doc iew/1683920307?pq-o igsi e=summon.
Douce , A. 2006. Do men mo he ? To on o: Uni e si y o To on o P ess.
Ee ola, P. 2015. Responsible a he hood: a na a i e app oach. Jy äskylä s udies in
educa ion, psychology and social esea ch 520.
Ee ola, P. & Hu unen, J. 2011. Me ana a i e o he “new a he ” and na a i es o young
Finnish i s - ime a he s. Fa he ing, 9 (3), 211–231.
Ee ola, P. & Mykkänen, J. 2013. Pa e nal masculini ies in ea ly a he hood: dominan
and coun e na a i es by Finnish i s - ime a he s. Jou nal o Family
Issues 36 (12), 1674–1701. h p://jou nals.sagepub.com.helios.u a. i/doi/
ull/10.1177/0192513X13505566.
Ee ola, P. & Mykkänen, J. 2014. Isyys kokemus en jäljillä. Teoksessa P. Ee ola & J.
Mykkänen ( oim.) Isän kokemus. Tampe e: Gaudeamus, 7–18.
Ellio , K. 2016. Ca ing Masculini ies: Theo izing an Eme ging Concep . Men
and Masculini ies 19 (3), 240–259. h p://jou nals.sagepub.com/doi/
ull/10.1177/1097184X15576203.
Fa s ad, G. R. & S e ansen, K. 2015. In ol ed a he hood in he No dic con ex :
dominan na a i es, di e gen app oaches. NORMA: In e na ional Jou nal o
Masculini y S udies 10 (1), 55–70. h p://dx.doi.o g/10.1080/18902138.2015.101
3348.
Fo sbe g, L. 2007. Homewo k as se ious amily business: powe and subjec i i y in
nego ia ions abou school assignmen s in Swedish amilies. B i ish Jou nal o
Sociology o Educa ion 28 (2), 209–222. h ps://www. and online.com/doi/
abs/10.1080/01425690701192695.
109
E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Gíslason, I.V. 2011. In oduc ion. Teoksessa J. Lammi-Taskula, B. B and h, A.Z.
Du ande & I.V. Gíslason Pa en al lea e, childca e and gende equali y in he
No dic coun ies. Copenhagen: No dic Council o Minis e s, 13–30. h p:// dd.
u/ac i i y/a ach/in o ma ion/182/pa en al_lea e_childca e_and_gende _
equali y_in_ he_no dic_coun ies.pd .
Hu unen, J. 1999. Muu unu ja muu u a isyys. Teoksessa. A. Jokinen ( oim.) Mies ja
muu os. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 169–193.
Hu unen, J. 2001. Isänä olemisen suunna . Jy äskylä: PS-kus annus.
Hu unen, J. 2014. Isyyden muu os ja ule aisuus. Teoksessa P. Ee ola & J. Mykkänen
( oim.) Isän kokemus. Tampe e: Gaudeamus, 178–196.
Hänninen, V. 2014. Na a ii isen u kimuksen käy än öjä. Teoksessa R. Valli & J. Aal ola.
( oim.) Ikkunoi a u kimusme odeihin 2: Näkökulmia aloi ele alle u kijalle
u kimuksen eo ee isiin läh ökoh iin ja analyysimene elmiin. Jy äskylä: PS-
kus annus, 168–184.
Johansson, T. & Klin h, R. 2008. Ca ing a he s: The ideology o gende equali y and
masculine posi ions. Men and Masculini ies 11 (1), 42–62. h p://jou nals.
sagepub.com/doi/abs/10.1177/1097184X06291899.
Kekäle, J. & Ee ola, P. 2014. Isyyden a inama kkinoilla. Teoksessa P. Ee ola & J.
Mykkänen ( oim.) Isän kokemus. Tampe e: Gaudeamus, 19–31.
Kolehmainen, J. & Aal o, I. 2004. Johdan o isyyksien u kimiseen. Teoksessa I. Aal o
& J. Kolehmainen ( oim.) Isäki ja. Mies anhemmuus ja sukupuoli. Keu uu:
Vas apaino, 7–25.
Ko honen, M. 1999. Isyyden muu os. Keski-ikäis en mies en lapsuudenkokemukse ja
oma anhemmuus. Joensuu: Joensuun yliopis on yh eiskun a ie eellisiä julkaisuja.
Lammi-Taskula, J. 2007. Pa en al lea e o a he s? Gende ed concep ions and p ac ices
in amilies wi h young child en in Finland. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess
S akes.
Lammi-Taskula, J. 2017. Fa he s on Lea e Alone in Finland: Nego ia ions and Li ed
Expe iences. Teoksessa M. O’B ien & K. Wall ( oim.) Compa a i e Pe spec i es
on Wo k-Li e Balance and Gende Equali y: Fa he s on Lea e Alone. Li e Cou se
Resea ch and Social Policies 6. New Yo k: Sp inge , 89–106.
Mie inen, A. & Ro ki ch, A. 2012. Yh eis ä aikaa e simässä. Lapsipe heiden ajankäy -
ö 2000-lu ulla. Väes ön u kimuslai os Ka sauksia E42/2012. Helsinki:
Väes ölii o.
Mille , T. 2011. Making sense o a he hood. Gende , ca ing and wo k. Camb idge:
Camb idge Uni e si y P ess.
Mykkänen, J. 2010. Isäksi ulon a ina , un ee ja oimijuus. Jy äskylä: Jy äskylä s udies
in educa ion, psychology and social esea ch 382.
O’B ien, M & Wall,K. 2017. Compa a i e Pe spec i es on Wo k-Li e Balance and Gende
Equali y: Fa he s on Lea e Alone. Fa he s on lea e alone in Finland: Nego ia ions
and li ed expe iences. Compa a i e Pe spec i es on Wo k-Li e Balance and
Gende Equali y. Li e Cou se Resea ch and Social Policies 6. New Yo k: Sp inge .
110
Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Ojala, H. & Pie ilä, I. 2013. Maskuliinisuuden hegemonias a monenki ja iin e oihin:
K ii isen mies u kimuksen a auksia anhenemisen u kimukseen. Teoksessa
H. Ojala & I. Pie ilä ( oim.) Miehis ä puhe a. Miehe , ikään yminen ja
anhenemisen kul uu ise malli . Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 17–37.
Ranson, G. 2015. Fa he ing, masculini y and he embodimen o ca e. New Yo k: Palg a e
Macmillan.
Renshaw, D. C. 2005. Fa he ing Today. The Family Jou nal 13 (1), 7–9. h p://jou nals.
sagepub.com/doi/abs/10.1177/1066480704269815.
Vuo i, J. 2004. Isyyden malli ja isien alinna . Teoksessa I. Aal o & J. Kolehmainen
( oim.) Isäki ja. Mies anhemmuus ja sukupuoli. Keu uu: Vas apaino, 29–64.
Wallin, A., Helenius, J., Saa anen-Kauppinen, A. & Eskola, J. 2015. Eläy ymismene el-
män kolme uosikymmen ä: mene elmällises ä e ikoisuudes a akiin uneeksi
u kimusme odiksi. Kas a us 46 (3), 247–259.
Wo ld Economic Fo um 2016. The Global Gende Gap Repo 2016. h p://www3.
we o um.o g/docs/GGGR16/WEF_Global_Gende _Gap_Repo _2016.pd .
