Etäinen, autoritaarinen, tasavertainen ja epäröivä : Isyyden neljä tarinatyyppiä

93 E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä Isyyden neljä a ina yyppiä Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola Johdan o Pi kää päi ää eke ä elä äjä, ha as uksiin kuskaa a äidin apulainen, las en- hoidos a as aa a pe he-elämän pyö i äjä, ai ken ies jo ain muu a? Nyky- päi än isien on esi e y asapaino ele an ja hake an paikkaansa moninais en oolien älillä niin Suomessa kuin laajemminkin länsimaissa (esim. Douce 2006; Renshaw 2005, 7; Mykkänen 2010). Samaan aikaan, kun käsi ykse isäs- ä lapsen asa e aisena hoi aajana äidin kanssa o a laajen unee , odo ukse isäs ä pe heen iimekäden elä äjänä o a pysynee ah oina. Tämän lisäk- si esime kiksi yöelämä ase aa oma aa imuksensa ja eunaeh onsa, joiden pui eessa isyy ä ja isän oolia neu o ellaan. Onkin esi e y, e ä e ilaisissa isänä olon a oissa on edelleen pi käl i kyse mies en omis a henkilökoh aisis a alinnois a, joihin ei lii y yh ä ah aa mo aalis a ja yh eiskunnallis a el oi- e a kuin äi iy een (Kolehmainen & Aal o 2004, 17). Tämä neu o el a uus mahdollis aa isyydes ä ke omisen usein e i a oin. Sekä suomalainen e ä kansain älinen isyy ä ja anhemmuu a käsi ele- ä u kimus on jo pidempään ko os anu kehi yskulkua, jonka mukaan isän ja äidin ooli pe hea jen käy ännöissä o a lähen ynee oisiaan useamman 94 Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) uosikymmenen ajan (Hu unen 2014; Mille 2011). Esime kiksi Suomessa ajankäy ö u kimuksen ku aa a , kuinka isien las enhoi oon käy ämä aika on lisään yny huoma a as i enemmän kuin äideillä, ja pe he apaa ilas o puoles aan osoi a a , kuinka isien pi ämien pe he apaiden osuus on kas anu iimeisen pa inkymmenen uoden aikana (Mie inen & Ro ki ch 2012; Lam- mi-Taskula 2017). Toisaal a samaise ajankäy ö u kimukse ja pe he apaa i- las o ku aa a , kuinka kehi yskulku sekä isien ajankäy ön e ä pe he apaiden pi ämisen suh een on kui enkin ollu hidas a ja ajoi ain jopa ma ele aa. Näin ollen isien lisään ynees ä panos ukses a huolima a äidi pi ä ä edelleen huo- ma a as i enemmän pe he apai a, ja hoi a a enemmän lapsia sekä pikkulap- si aiheessa e ä sen jälkeen. Äi ien asemaa ensisijaisena anhempana oi siis edelleen ku a a hy in ankkana. Jos isien ooli pe heiden a jen pyö i äjinä on muu unu ain ähän ai jossain mää in, niin isyy ä koske a ihan ee näy ä ä muu uneen si äkin enemmän. Kun ielä 1990-lu ulla lapsen hoidos a ja pe hea jen pyö i ämi- ses ä keskeis ä oolia kan anu isä näy äy yi kul uu iseen ku aan äysin kuu- luma omal a (Ko honen 1999), niin ämän päi än isyysihanne a on ku a u nimenomaan anhemmuu a jaka aksi, pe hekeskeiseksi ja emo ionaalises i läheiseksi (Kekäle & Ee ola 2014). E i yisen ah ana ämä ideaali näy ää elä- än ko keakoulu e ujen, he e osuh eessa ja ydinpe heessä elä ien kaupunki- lais en mies en keskuudessa (Ee ola & Hu unen 2011). Isyyden ihan eiden muu oksen on näh y ole an yh eydessä muu u iin käsi yksiin maskuliinisuuksis a ja miehenä olos a. Yh eiskun a ie eellisessä mies- ja sukupuolen u kimuksessa maskuliinisuudella käsi e ään useimmi en ie yssä ajassa ja paikassa miehiseksi luoki el uja pii ei ä ja ominaisuuksia, jo - ka o a kul uu isidonnaisia ja aken u a uo o aiku uksessa (Connell 2005). Käsi e ei siis o a kan aa siihen, mi ä mieheys ai miehenä oleminen on ”oikeas- i”, aan ku aa nii ä odo uksia, joi a miehenä oloon lii e ään (Ojala & Pie ilä 2013). Tu kija o a esi änee , e ä kul uu ise käsi ykse maskuliinisuudes- a o a iimeis en uosikymmen en aikana moninais unee , ja ämän myö ä esime kiksi hoi aa on ale u ulki a maskuliinisena pii eenä (Johansson & Klin h 2008). Johansson ja Kli h (2008) hahmo ele a , kuinka hoi aa assa maskuliinisuudessa luo u aan miehiseksi ulki us a ko uudes a, ja ko a aan 95 E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a se pehmeämmillä ja hoi aa ammilla a oilla, ku en emo ionaalisuudella, lä- heisyydellä ja keskinäisellä kiin ymyksellä. Tällaisen maskuliinisuuden onkin näh y a joa an kas ualus aa myös hoi aa ille isänä olon muodoille ja isän ja äidien asa e aiselle anhemmuudelle (Ellio 2016; Fa s ad & S e ansen 2015). Toisaal a hoi aa ampien käsi ys en innalla elää ah as i myös pe in- eisempiä ulkin oja maskuliinisuudes a. Mille (2011) onkin esi äny , ämän päi än isyyden malleja ohjaa issa maskuliinisuuskäsi yksissä yhdis yy ah as i sekä pe in eiseksi ulki uja e ä hoi aa ia maskuliinisuuden pii ei ä. Isyyden muu os a on ku a u muun muassa isyyden malli a inoiden kau - a (Kekäle 2007; Kekäle & Ee ola 2014). Isyyden esimode ni, mode ni ja pos mode ni malli a ina ku aa a mi en isyy een suh audu aan ja mi en isyy- den me ki ys ä ymmä e ään ie ynä aikakau ena. Malli a ina mää i y ä anhempien ooli- ja pe hemalleis a, isän ja lapsen suh ees a ja isyyden ja yön suh ees a. Esimode nia ja mode nia isyy ä ku aa a pe in eise sukupuoli- ooli , joissa isän ja äidin ooli luoki ellaan e ilaisiksi ja isän ooli nähdään pe heen elä äjänä. Pos mode nissa a inassa aas sukupuolie o o a piene ja asa e ainen anhemmuus koe aan keskeiseksi osaksi isän oolia (Kekäle & Ee ola 2014, 27). Ta inan ku aamaa mies anhemmuu a on u kimuski jal- lisuudessa ku su u usein “uudeksi isyydeksi” (ks. Ee ola & Hu unen 2011). Mies en uusia ai ainakin jossain mää in muu unei a isänä olon apoja on a kas el u myös e ilais en as uualueiden kau a. Tu kija o a o anee omakseen e i yises i kanadalaisen sosiologin And ea Douce in (2006) kolmi- jaon, joka a kas elee isyy ä emo ionaalisen, yh eisöllisen ja mo aalisen as- uualueen kau a. Emo ionaaliseen as uualueeseen kuuluu isän hoidollinen ja emo ionaalinen suhde lapseen. Yh eisöllinen as uualue a koi aa as uu a lapsen kas uun lii y is ä yh eisöllisis ä ekijöis ä, ku en esime kiksi osallis- umis a kodin ja koulun uo o aiku ukseen. Mo aalis a as uualue a mää- i ä ä puoles aan käsi ykse sii ä, mi ä isyy een ja isän as uuseen kuuluu yh eiskunnassa alli se ien näkemys en mukaan. (Douce 2006.) Kun isyyden malli a inoi a a kas ellaan Douce in esi ämän jao elun kau a, muu oksia on ha ai a issa kaikkien as uualueiden kohdalla. Tämä u kimus sijoi uu pe he ä ja sukupuol a a kas ele alle kas a us ie- een ja sosiologian ken älle. Ken ällä on u ki u aiemmin muun muassa pien- 96 Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) en las en isyy ä, kul uu isia isyyden malleja ja mies en pe he apai a sekä Suomessa (Hu unen 2001; Lammi-Taskula 2007; Mykkänen 2010; Aal o 2012; Ee ola 2015) e ä kansain älises i (Douce 2006; De mo 2008; Mille 2011; Ranson 2015; O’B ien & Wall 2017). Tu kimuskysymyksemme on, millaisia isyy ä ku aa ia a ina yyppejä mies en isyyske omuksis a on löyde ä issä. Ta kas elemme mies en isyyske - omuksia e i yises i sukupuoli uneen anhemmuuden näkökulman kau a. Tu kimusaineis o ja -mene elmä Tu kimusaineis o (N=44) ke ä iin isil ä eläy ymismene elmällä helmi-maa- liskuussa 2018. Aineis oa ke ä iin sähköisellä lomakkeella (N=23) ja henki- lökoh aises i (N=21). K i ee inä u kimukseen osallis umiseen oli, e ä as- aaja on mies, jolla on lapsia. Sähköises i ke ä yssä aineis ossa käy e iin apuna isäaiheisia Facebook-si us oja, joilla julkais iin pyyn ö ja ohjee u kimukseen osallis umiseen. Henkilökoh aises i ke ä y aineis o ke ä iin pi kanmaalai- ses a sisäak i i ee ipuis os a ja isäke hois a. Vas aajil a kysy iin aus a ie oi- na ainoas aan ko kein koulu us. Ko keakoulun suo i anei a isiä oli aineis os- sa eni en 24, amma ikoulun käynei ä oli 12, lukion 1 ja pe uskoulun 3. Neljä isää ilmoi i koulu ukseksi jonkin muun. K i ee inä u kimukseen osallis umiseen oli siis isänä oleminen. Las en mää ällä ai iällä ei ollu me ki ys ä, sillä eläy ymismene elmässä on oleellis- a anne uun a inaan eläy yminen ja sii ä ki joi aminen. Vas aajia py i iin johda elemaan mahdollisimman ähän ja paino e iin, e ä u kimukseen osallis ujan henkilöllisyys ei ole unnis e a issa. Vas aajille ke o iin u - kimuksen käsi ele än isien käsi yksiä anhemmuudes a ja hei ä opas e iin ki joi amaan a ina anne un kehyske omuksen pe us eella. Vas ausajaksi a ioi iin noin 10-15 minuu ia. Isien a oi aminen osoi au ui haas a aksi, sillä useimpiin lapsille ja anhemmille jä jes e yihin apah umiin osallis uu äi i. Apuna käy e iin sähköis ä lomake a, sillä ämän ole e iin ole an isille mielekkäämpi apa osallis ua u kimukseen. Sähköisellä lomakkeella saadu as aukse oli a kin ässä aineis ossa monipuolisempia kuin henkilökoh aises i ke ä y ke omuk- se ( . Wallin, Helenius, Saa anen-Kauppinen & Eskola 2015, 156). 97 E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Tähän u kimukseen eläy ymismene elmä sopi hy in, sillä se an aa mah- dollisuuden uusien näkökulmien uo amiseen (Wallin ym. 2015). Kehyske - omuksessa a ioi iin anhemman sukupuol a, sillä ämän ole e iin uo an a inoissa esiin e ilaisia käsi yksiä anhemmuuden ooleis a ja niiden suku- puoli uneis a käsi yksis ä. Vanhempien älinen keskus elu anhempainil aan osallis umises a ali iin kehyske omuksen aiheeksi, sillä u kimuksessa ha- lu iin kiinni ää huomio isien käsi yksiin anhemmuudes a eikä näkemyk- siin lapses a. Vanhempainil aan osallis umiseen oidaan lii ää joi ain s e eo- yyppisiä käsi yksiä, joiden mukaan äi ien ole e aan ole an i ses ään sel iä anhempainil aan menijöi ä. Kehyske omuksissa käy e iin myös e biä ke- ho aa, joka ei ole äysin neu aali. Tämä an oi miehille ie ynlaisen läh öase- elman ki joi amiseen. Kehyske omuksen ensimmäisessä e siossa oli anhempainillan aiheeksi mää i el y lapsen yläkouluun sii yminen, joka mää i eli lapsen iän. Näissä as auksissa keski y iin kui enkin enemmän ku aamaan anhempainillan sisäl öä. Kehyske omus a muoka iin ja lapsen iäksi mää i el iin eini-ikä: A) Teini-ikäisen lapsen anhempainil a on ulossa ja anhemma keskus e- le a sii ä, kumpi anhempainil aan osallis uu. Äi i keho aa puolisoaan osallis umaan. Eläydy isän ooliin ja ki joi a apaas i keskus elus a. B) Teini-ikäisen lapsen anhempainil a on ulossa ja anhemma keskus e- le a sii ä, kumpi anhempainil aan osallis uu. Isä keho aa puolisoaan osallis umaan. Eläydy isän ooliin ja ki joi a apaas i keskus elus a. Henkilökoh aises i ke ä y aineis o li e oi iin sana a kas i. E i a oin ke ä - yä aineis oa oli yh eensä 8 si ua ( on i Calib i, on ikoko 12, i i äli 1). Yh- eenlaske u sanamää ä oli 3285 ja ke omus en keskipi uus 75 sanaa. Analyysissä ke onnallisuu a käy e iin analyy isenä ii ekehyksenä. Ke omukse oidaan käsi ää o uudenmukaisiksi näkemyksiksi ai laajem- miksi käsi yksiksi ilmiös ä. (Ks. Hänninen 2010.) Ke omuksien näh iin am- men a an kul uu isis a malleis a ja uo an esille isien s e eo yyppisiä näke- myksiä kuin myös isien omia oimin a apoja. Tu kimukseen ke onnallisuus sopii hy in, sillä eläy ymismene elmä uo aa ie oa sekä kul uu ises i mah- dollisis a apah umasa jois a e ä u ki a ien omis a näkemyksis ä (Wallin ym. 2015). Ke omuksis a oidaan a kas ella mies en isyy een lii ämiä kul - 98 Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) uu isia me ki yksiä. Ke onnallinen analyysi an aa hy än pohjan a kas ella mies en aken amia, äli ämiä ja uusin a ia näkemyksiä sekä henkilökoh ai- sia me ki yksiä, e ä kul uu isia käsi yksiä odellisuudes a (Hänninen 2010). Aluksi aineis oa a kas el iin kokonaisuu ena e o elema a kehyske o- muksia. Ensimmäisillä lukuke oilla hahmo e iin aineis os a ois u a ee- ma laji elemalla ke omuksissa ois u ia pii ei ä. Neljän aineis os a pelkis- e yn eeman a ulla (ensisijainen kas a us as uu, käsi ykse sukupuoli ooleis a, suhde lapseen ja isän osallisuus) luo iin neljä e ilais a a ina yyppiä, jo ka kons uoi iin useammas a saman yyppises ä ke omukses a (ks. Hänninen 2010). Nämä a ina yypi luoki el iin niissä esiin y ien sukupuoli oolikäsi ys- en mukaan kah een e i ka ego iaan (pe in eise sukupuoli ooli ja kyseenalais- e u sukupuoli ooli ). Ke omuksia e ail iin lopuksi eläy ymismene elmän mukaises i kehyske omus en e i a iaa ioiden pohjal a. Ta ina yypi as aa- a siihen, millaisia a ina yyppejä mies en ke omuksis a on ha ai a issa ja millaisia sukupuoli unei a käsi yksiä niissä esiin yy. Tulokse Taulukossa 1 ku aamme neljä isyyden a ina yyppiä, jo ka on kons uoi u isien uo amien ke omus en pohjal a. Ta ina yypi (I) e äinen isä, (II) au o- i aa inen isä, (III) asa e ainen isä ja (IV) epä öi ä isä uo a esille oisis aan poikkea ia ulkin oja isänä olon a ois a ja anhemmuuden sukupuoli ooleis- a. Ta ina yyppejä ku a aan aineis ossa esiin y ien neljän isyy ä ku aa an eeman kau a: ensisijainen kas a us as uu, käsi ykse sukupuoli ooleis a, suhde lapseen ja isän osallisuus. Vanhempien as uulla a koi e aan ässä u kimuk- sessa as uu a lapsen kas a ukses a. Käsi ykse sukupuoli ooleis a a koi a a si ä, mi ä miehe ku asi isän ja mi ä äidin eh ä äksi. Ne ku aa a , kuinka e iy ynei ä miehen ja naisen ooli o a anhemmuudessa ja mi kä eh ä ä mää i ele ä äidin ja isän oolia. Isän ja lapsen älis ä uo o aiku us a ja lä- heisyy ä ku a aan isän suh eessa lapseen. Isän osallisuudella ku a aan si ä, kuinka paljon ja mi en isä osallis uu lapsen kas a ukseen ja jakaa anhem- muu a (Hu unen 2014). 99 E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Taulukko 1. Isyyden a ina yypi E äinen isä Au o i aa inen isä Tasa e ainen isä Epä öi ä isä Käsi ykse suku- puoli ooleis a Pe in eise Pe in eise Kyseenalais e u Kyseenalais a a Ensisijainen kas a us as uu Äi i Isä Molemma Äi i Suhde lapseen E äinen, passii- inen Läheinen Tasa-a oise sukupuoli ooli Kyseenalaise sukupuoli ooli Osallisuus Vähäinen Läheinen, kiinnos unu Läheinen, akas a a Läheinen Seu aa aksi esi elemme a ina yypi sukupuoli oolien mukaan luoki el una. Ensimmäiseksi esi ellään e äisen ja au o i ää isen isän a ina yypi , joissa su- kupuoli ooli as aa a pe in eisiä käsi yksiä. Tämän jälkeen esi ellään pe in- eiseksi ulki a a sukupuoli ooli kyseenalais a a asa e aisen ja epä öi än isän a ina yypi . Jokaisen a ina yypin edellä on esime kkinä ku a una yksi yypillinen a ina, joka on kons uoi u useammas a yksi äises ä ke omuk- ses a. Pe in eise sukupuoli ooli (I) E äinen isä ”Nainen. Eiköhän se ole sinun paikkasi mennä sinne koulunäy elmään.” Ilmoi in yliolkaises i. Koen äidin ole an ä keämpi lapsen elämässä, kos- ka on äi i ja si ä pai si minulla on päällekkäin jokin ha as us. Sanon ai- molle, e ä sä iedä asia pa emmin kyllä sinä oisi osallis ua. Sinne ulee kui enkin aan äi ejä, joi a minä en edes unne. Si ä pai si elkka is a ulee kiekko-o elu ja u ha on soh ape unaksi haukkua, kä in eilenkin lenkillä ja uokakaupassa myös. Rou a on hy ä ja menee puolus elemaan poikansa ekosia. E äisen isän a ina yypissä käsi ykse sukupuoli ooleis a ku aillaan pe in- eisiksi, ja isän ja äidin as uu esi e ään e ilaisina. Äidin ooliin kuuluu koko- nais al ainen as uu lapsen kas a ukses a ja hy in oinnis a, sillä isä ku ai- le a äidin ole an me ki ä ämpi lapsen elämässä. Isä aas ku a aan pe heen elä äjänä: Juu mee aan kun mä oon pi kän kikyillan jus sillon öissä ja kyllä 100 Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) sä niis ä asiois a muu enkin pa emmin. Isän oolia oidaan ku ailla esimode - nin malli a inan kal aiseksi, jossa ko os uu aloudellisen panoksen an aminen pe heelle (ks. Kekäle & Ee ola 2014, 27). Ta ina yypissä ku as uu myös läh ökoh a, jonka mukaan naisen paikka äi- inä on o aa as uu lapses a. Kas a uksen ei ole an miehen eh ä ä aan “epä- luonnollinen ase elma”. Minä oin mennä. Se ei oo mikään ongelma MUT- TA, mus a se olis ny epäluonnollinen ase elma. Ta ina yypissä ku a aan myös miehen halu omuu a as ua naisen alueelle, sillä anhempainillassa aja ellaan ole an ain naisia. E äisen isän a ina yypissä ku au uu äidin paikka läheisempänä anhem- pana lapsen elämässä. Isän suhde lapseen ku a iin sen sijaan e äiseksi. Isä ku aili a äidin ie ä än pa emmin lapsen elämäs ä: Mee ny ihan ohkeas i sinne. Teillä on kui enkin M:n (pe heen eini-ikäinen, jo a anhempainil a koskee) ollu paljon enemmän kommunikaa io a kuin minulla ja hänellä. Isän suhde a lapseen ku aillaan oissijaiseksi e a una äi iin. Vähäinen osallisuus lapsen elämää koh aan mää i ää e äisen isän a i- na yypissä miehen osallisuu a lapsen elämässä. E äisen isän a ina yyppissä oidaan ha ai a Hu usen (2014, 182–183) ”ohene an isyyden” pii ei ä, jos- sa ko os uu isän ja lapsen henkisellä asolla e äinen suhde ja pinnallinen yh- dessäolo. Ta ina yypissä lapse ku aillaan äidin haluamaksi ja o eu amaksi hankkeeksi: Olen aina ukenu hölmöjä ha as uksiasi niin aloudellises i kuin kannus aenkin. Lapse kin o a ollee aina enemmänkin sinun p ojek isi. Kun Pekka... Äi i: PETRI!!! E äisen isän a inoissa on näh ä issä pii aama o- muu a las a ja äi iä koh aan. Isän puhees a ku as uu myös ah a pa ia kaa- linen sä y, jossa naisen oolia ja ekemisiä ku aillaan oisa oiseksi miehen oimin aan nähden. (II) Au o i aa inen isä No meillä menen minä eli isä aina kun mahdollis a noihin anhempainil- oihin ym. apaamisiin. Vaimo e äs ää il aa a en. En ekis e öi hänen a - gumen ejaan, koska iedän missä mennään ja mi ä aion kysyä. Iso ku a ja punaisena lankana se, e ä pojas a pi ää kas aa kunnollinen mies, pe heenisä ja e onmaksaja. Tii is äen: haluan ie ää, olenko onnis unu isänä. Poika- han on minun as uullani eikä koulun. Mikäli lapsen koulunkäynnissä olisi 101 E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a jokin ongelma, esime kiksi kiusa uksi ulemis a ai käy äy ymis aikeuksia niin odennäköises i o aisin puolisoa ah emman oolin asioiden sel i ä- miseen. Au o i aa isen isän a ina yypissä isä ku a aan pe in eis en sukupuoli oo- lien mukaises i pe heen elä äjän oolissa ja pe heenpäänä. Isän ja äidin an- hemmuuden oolien ku aillaan ole an e ia oisia ja e ilaisia. Isä puhu a äidin oolis a ähä ele äs i ai nega ii issä y eises i, ku en esimode nin ja mode nin isän malli a inassa (ks. Kekäle & Ee ola 2014, 27). Siksi anhem- painil aan lähden minä enkä aimo. Osaan suoda aa pois kaiken u han. Ta ina yypissä näkyy myös isän ko uus ja ooli pe heen asioiden pää äjänä. Au o i aa isen isän a ina yypissä maskuliinisuu a oidaankin luonneh ia kul uu ises i ymmä e yn pe in eisen maskuliinisuuden ihan eilla (Connell 2005). Ta ina yypin mukaisissa ke omuksissa ku as uu isän äli ämä pe in- eiseksi ole e u maskuliinisuus myös kilpailun ja oiminnan kau a: Isä: Käy- än hän ä joka iikko painissa ja jääkiekossa mon a ke aa. Ä: Ja sielläkö kas aa mieheksi? I: Kyllä Ä: Voi luoja sinun kanssasi. I: Lisäksi puhu aan y öis ä kun ollaan kaksin ja ka so aan Rambo ja Rocky eloku ia. Au o i aa isen isän a i- na yypissä miehiseksi ku a u kas a ajuus ko os uu. Isä halua a kas a aa pojis aan “ osimiehiä”. Tämä näkyy a ina yypissä myös siinä, mi en mies en ooliin kuuluu kas a aa poja ja nais en ooliin kas a aa y ö : Sinä hoida y ön mu osiän yli ja minä si en pojan. Toisin kuin e äisen isän a ina yypissä, au o i aa isen isän a ina yypissä ku as uu isän as uu niin kas a ajana kuin myös elä äjänä. Ta ina yypissä ku a aan lapsen suo iu umisen ja oikeanlaisen käy äy ymisen mää i ä än isyy ä: Mi ä hal a un äliä sillä on, aikka hän saisi joka kokees a kympin ja muis aisi aina kaiken eikä koskaan olisi myöhässä mu a olisi ihmisenä äy- si mulkku. Si ä en kes äisi. Isä ku asi a myös isänä onnis umisen ä key ä: Tii is äen: haluan ie ää olenko onnis unu isänä. Jos en, iedän missä pa an- aa ja mi ä ko ja a. Isä on myös almis o amaan palau e a as aan ja haluaa kehi yä isänä. Ta ina yyppi mukaileekin aikaisempien u kimus en uloksia, joiden mukaan nykypäi änä isien on ku a u ole an almiimpia poh imaan isyyden uomia haas ei a ja iloja (Renshaw 2005). 108 Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Läh ee Aal o, I. 2012. Isyyden aika. His o ia, sukupuoli ja al a 1990-lu un isyyskeskus eluissa. Nyky kul uu in u kimuskeskuksen julkaisuja 112. Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o. Bach, A.S. & Aa se h, H. 2016. Adap a ion, equali y, and ai ness. Towa ds a sociological unde s anding o ‘ he suppo i e husband’. NORMA: In e na ional Jou nal o Masculini y S udies 11 (3), 174–189. Bjø nhol , M. 2014. Changing men, changing imes – a he s and sons om an expe imen al gende equali y s udy. The Sosiological Re iew 62 (2), 295–315. h p://jou nals.sagepub.com/doi/pd /10.1111/1467-954X.12156. Connell, R.W. 2005. Masculini ies. Poli y P ess: Camb idge. De mo , E. 2008. In ima e a he hood. London: Rou ledge. De mo , E. & Mille , T. 2015. Mo e han he sum o i s pa s? Con empo a y a he hood policy, p ac ice and discou se. Families, Rela ionships and Socie ies 4 (2), 183– 195. h ps://sea ch.p oques .com/doc iew/1885953891?pq-o igsi e=summon. Dohe y, W. & Kouneski, E. & E ickson, M. 1998. Responsible Fa he ing: An O e iew and Concep ual F amewo k. Jou nal o Ma iage and he Family 60 (2), 277–292. h ps://sea ch.p oques .com/doc iew/1683920307?pq-o igsi e=summon. Douce , A. 2006. Do men mo he ? To on o: Uni e si y o To on o P ess. Ee ola, P. 2015. Responsible a he hood: a na a i e app oach. Jy äskylä s udies in educa ion, psychology and social esea ch 520. Ee ola, P. & Hu unen, J. 2011. Me ana a i e o he “new a he ” and na a i es o young Finnish i s - ime a he s. Fa he ing, 9 (3), 211–231. Ee ola, P. & Mykkänen, J. 2013. Pa e nal masculini ies in ea ly a he hood: dominan and coun e na a i es by Finnish i s - ime a he s. Jou nal o Family Issues 36 (12), 1674–1701. h p://jou nals.sagepub.com.helios.u a. i/doi/ ull/10.1177/0192513X13505566. Ee ola, P. & Mykkänen, J. 2014. Isyys kokemus en jäljillä. Teoksessa P. Ee ola & J. Mykkänen ( oim.) Isän kokemus. Tampe e: Gaudeamus, 7–18. Ellio , K. 2016. Ca ing Masculini ies: Theo izing an Eme ging Concep . Men and Masculini ies 19 (3), 240–259. h p://jou nals.sagepub.com/doi/ ull/10.1177/1097184X15576203. Fa s ad, G. R. & S e ansen, K. 2015. In ol ed a he hood in he No dic con ex : dominan na a i es, di e gen app oaches. NORMA: In e na ional Jou nal o Masculini y S udies 10 (1), 55–70. h p://dx.doi.o g/10.1080/18902138.2015.101 3348. Fo sbe g, L. 2007. Homewo k as se ious amily business: powe and subjec i i y in nego ia ions abou school assignmen s in Swedish amilies. B i ish Jou nal o Sociology o Educa ion 28 (2), 209–222. h ps://www. and online.com/doi/ abs/10.1080/01425690701192695. 109 E äinen, au o i aa inen, asa e ainen ja epä öi ä Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää? – 14 eläy ymismene elmä u kimus a Gíslason, I.V. 2011. In oduc ion. Teoksessa J. Lammi-Taskula, B. B and h, A.Z. Du ande & I.V. Gíslason Pa en al lea e, childca e and gende equali y in he No dic coun ies. Copenhagen: No dic Council o Minis e s, 13–30. h p:// dd. u/ac i i y/a ach/in o ma ion/182/pa en al_lea e_childca e_and_gende _ equali y_in_ he_no dic_coun ies.pd . Hu unen, J. 1999. Muu unu ja muu u a isyys. Teoksessa. A. Jokinen ( oim.) Mies ja muu os. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 169–193. Hu unen, J. 2001. Isänä olemisen suunna . Jy äskylä: PS-kus annus. Hu unen, J. 2014. Isyyden muu os ja ule aisuus. Teoksessa P. Ee ola & J. Mykkänen ( oim.) Isän kokemus. Tampe e: Gaudeamus, 178–196. Hänninen, V. 2014. Na a ii isen u kimuksen käy än öjä. Teoksessa R. Valli & J. Aal ola. ( oim.) Ikkunoi a u kimusme odeihin 2: Näkökulmia aloi ele alle u kijalle u kimuksen eo ee isiin läh ökoh iin ja analyysimene elmiin. Jy äskylä: PS- kus annus, 168–184. Johansson, T. & Klin h, R. 2008. Ca ing a he s: The ideology o gende equali y and masculine posi ions. Men and Masculini ies 11 (1), 42–62. h p://jou nals. sagepub.com/doi/abs/10.1177/1097184X06291899. Kekäle, J. & Ee ola, P. 2014. Isyyden a inama kkinoilla. Teoksessa P. Ee ola & J. Mykkänen ( oim.) Isän kokemus. Tampe e: Gaudeamus, 19–31. Kolehmainen, J. & Aal o, I. 2004. Johdan o isyyksien u kimiseen. Teoksessa I. Aal o & J. Kolehmainen ( oim.) Isäki ja. Mies anhemmuus ja sukupuoli. Keu uu: Vas apaino, 7–25. Ko honen, M. 1999. Isyyden muu os. Keski-ikäis en mies en lapsuudenkokemukse ja oma anhemmuus. Joensuu: Joensuun yliopis on yh eiskun a ie eellisiä julkaisuja. Lammi-Taskula, J. 2007. Pa en al lea e o a he s? Gende ed concep ions and p ac ices in amilies wi h young child en in Finland. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess S akes. Lammi-Taskula, J. 2017. Fa he s on Lea e Alone in Finland: Nego ia ions and Li ed Expe iences. Teoksessa M. O’B ien & K. Wall ( oim.) Compa a i e Pe spec i es on Wo k-Li e Balance and Gende Equali y: Fa he s on Lea e Alone. Li e Cou se Resea ch and Social Policies 6. New Yo k: Sp inge , 89–106. Mie inen, A. & Ro ki ch, A. 2012. Yh eis ä aikaa e simässä. Lapsipe heiden ajankäy - ö 2000-lu ulla. Väes ön u kimuslai os Ka sauksia E42/2012. Helsinki: Väes ölii o. Mille , T. 2011. Making sense o a he hood. Gende , ca ing and wo k. Camb idge: Camb idge Uni e si y P ess. Mykkänen, J. 2010. Isäksi ulon a ina , un ee ja oimijuus. Jy äskylä: Jy äskylä s udies in educa ion, psychology and social esea ch 382. O’B ien, M & Wall,K. 2017. Compa a i e Pe spec i es on Wo k-Li e Balance and Gende Equali y: Fa he s on Lea e Alone. Fa he s on lea e alone in Finland: Nego ia ions and li ed expe iences. Compa a i e Pe spec i es on Wo k-Li e Balance and Gende Equali y. Li e Cou se Resea ch and Social Policies 6. New Yo k: Sp inge . 110 Sanna Kaukinen & Pe e i Ee ola & Ja i Eskola Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.) Ojala, H. & Pie ilä, I. 2013. Maskuliinisuuden hegemonias a monenki ja iin e oihin: K ii isen mies u kimuksen a auksia anhenemisen u kimukseen. Teoksessa H. Ojala & I. Pie ilä ( oim.) Miehis ä puhe a. Miehe , ikään yminen ja anhenemisen kul uu ise malli . Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 17–37. Ranson, G. 2015. Fa he ing, masculini y and he embodimen o ca e. New Yo k: Palg a e Macmillan. Renshaw, D. C. 2005. Fa he ing Today. The Family Jou nal 13 (1), 7–9. h p://jou nals. sagepub.com/doi/abs/10.1177/1066480704269815. Vuo i, J. 2004. Isyyden malli ja isien alinna . Teoksessa I. Aal o & J. Kolehmainen ( oim.) Isäki ja. Mies anhemmuus ja sukupuoli. Keu uu: Vas apaino, 29–64. Wallin, A., Helenius, J., Saa anen-Kauppinen, A. & Eskola, J. 2015. Eläy ymismene el- män kolme uosikymmen ä: mene elmällises ä e ikoisuudes a akiin uneeksi u kimusme odiksi. Kas a us 46 (3), 247–259. Wo ld Economic Fo um 2016. The Global Gende Gap Repo 2016. h p://www3. we o um.o g/docs/GGGR16/WEF_Global_Gende _Gap_Repo _2016.pd .