73
Nuo en kännykän käy ön
ajoi amisen puheeksio o
Vanhemman kanssa käy ä än keskus elun
haas ee nuo en ke omuksissa
Saaga Hä könen & Ee o Suoninen & Sanna Raudaskoski
Johdan o
Nuo en kännyköiden käy ö on yleinen iidanaihe pe heissä ja keskus elun-
aihe mediassa. Se on he ä äny unsaas i keskus elua myös u kijoiden keskuu-
dessa (esim. an Deu sen, Bolle, Hegne & Komme s 2015; Hawi & Samaha
2017; Lau icella, Cingel, Blackwell, Wa ella & Conway 2014; Mazza ella
2007; Tapsco 2010). Usein sekä julkinen e ä u kijoiden pa issa käy y kes-
kus elu on pola isoi unu mus a alkoiseksi si en, e ä nuo en kännykän käy -
öön suh audu aan joko ko os uneen posi ii ises i ai hy in huoles unees i
(Hä könen 2017; Kupiainen 2005, 15; Li ings one & Bobe 2006, 93–94). Sen
sijaan nuo en oma näkökulma on usein jääny puu umaan näissä keskus e-
luissa (esim. Mula i, Vilmilä & Me iki i 2017, 2). Tässä a ikkelissa ka oi-
e aan nuo en omia apoja jäsen ää anhempien kanssa käy ä iä keskus eluja
kännykän käy ön ajoi amises a. Ka oi uksen pe us eella ehdään myös pää-
elmiä näihin keskus eluihin kä key y is ä iskeis ä ja mahdollisuuksis a.
74
Saaga Hä könen & Ee o Suoninen & Sanna Raudaskoski
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Tu kimusaineis o- ja mene elmä
Nuo en apoja jäsen ää anhempiensa kanssa käy yjä keskus eluja a kas el-
laan sosiaalisen kons uk ionismin ii ekehyksessä (Bu 2015; Ge gen 2009;
Hacking 1999). Emme py i ku aamaan si ä, mi ä pe heissä odella apah uu.
Sen sijaan a kas elemme kul uu isia, yhdessä jae uja me ki yksenannon e-
su sseja, joiden a ulla nykynuo e eke ä ymmä e ä äksi a jen keskus eluja
ajankoh aises a aihees a.
Aineis o on ke ä y eläy ymismene elmällä 9.-luokkalais en äidinkielen
unnin yh eydessä. Aineis on uo amiseen osallis unei a nuo ia ohjeis e iin
eläy ymään o ien aa ioksi anne ussa kehys a inassa esiin y än 15- uo iaan
Kanelin asemaan. Kehys a inan pohjal a nuo en aja el iin pys y än uo a-
maan sellais a a keen paikan u aa ie oa, jo a ei äl ämä ä olisi osa u esime -
kiksi kysy äessä ke oa. Ke omuksellisuus ku suu ki joi ajaa moni i ah ei-
sempaan ku aukseen a allis a haas a elua pa emmin. (Eskola 1998; Eskola
ym. 2017.) Ku i eellisen eläy ymisen a ulla uo e un aineis on analysoin i
ukee kul uu ises i mahdollis en uo o aiku uskulkujen ka oi amis a, sillä
myös ik ii ise ke omukse kumpua a jae us a kul uu ises a a ina a an-
nos a (esim. Hy ä inen 2007, 135; Suoninen 2015, 235, 259). Kehys a inas a oli
kaksi a iaa io a:
A) Kaneli läh ee ko oaan iloisena. Hän on juu i keskus ellu anhempansa
kanssa kännykän käy öön lii y äs ä asias a. Ki joi a pieni a ina sii ä
mi ä on apah unu .
B) Kaneli läh ee ko oaan ä yneenä. Hän on juu i keskus ellu anhempan-
sa kanssa kännykän käy öön lii y äs ä asias a. Ki joi a pieni a ina sii-
ä mi ä on apah unu .
Käsinki joi e uja a inoi a ke yi yh eensä 21 kappale a (kolme ois a ä y-
miseen pää y ää ja kahdeksan iloisuu een pää y ää a inaa). Niiden pi uus
aih eli puolikkaas a liuskas a useamman si un mi aisiin a inoihin. Analyy-
sissä o ee a inois a esi e ään sana a kas i siinä muodossa, jossa nuo e o a
ne alun pe in ki joi anee . Kappalejakoja on kui enkin edi oi u lukemis a
helpo a aksi. Saaga Hä könen (2017) on analysoinu a inoi a aiemmin p o
g adu - u kimuksessaan. Hän muodos i analyysin pohjal a kaksi a ina yyp-
piä, joihin a ina jao el iin sen pe us eella, pää yi ä kö a inoiden ilan ee
75
Nuo en kännykän käy ön ajoi amisen puheeksio o
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
nuo en ja anhemman älillä kon lik iin ai yh eisymmä ykseen. Hä könen
nimesi nämä a ina yypi kon lik i a inaksi ja yhdis ämis a inaksi.
Tässä a ikkelissa aineis oja analysoidaan uudelleen. Läh ökoh ana on se,
e ä molemma kehyske omukse uo i a ku auksia, joissa ongelman a kai-
su näy äy yi ä a peellisina. Kehyske omuksissa esiin yi kännykkään lii -
y ä keskus elu, ei e i yises i kännykän käy ön ajoi amiseen lii y ä keskus-
elu, mu a sii ä huolima a sekä yh eisymmä ykseen e ä e ipu aan pää y ä
a ina koski a jollain apaa kännykän käy ön ajoi amis a. Analyysimme
kohdis uu siihen apaan, jolla a inoiden anhempien ja nuo en uo o aiku-
ussii o aken a a ai es ä ä kanssakäymis ä ja yh eisen ymmä yksen muo-
ou umis a nuo en ki joi amissa ke omuksissa. Tällainen analyysi uo aa
kahdenlais a ie oa. Ensinnäkin se ekee näky äksi nii ä kul uu isia selon-
ekopo en iaaleja, joi a nuo illa on käy össään kännykkää koske an kanssa-
käymisen jäsen ämiseen. Toiseksi analyysi ka oi aa nii ä mahdollisuuksia ja
iskejä, joi a kä key yy sukupol ien älisiin suh eisiin a kis en kännykkäkes-
kus elujen yh eydessä.
Ja kossa käy ämme eks issämme käsi ei ä kännykkä, älypuhelin ja puhe-
lin ii a essamme ma kapuhelimeen. Kehyske omuksissa pyyde iin nimen-
omaan a inoi a kännykän käy öön lii y is ä keskus eluis a, mu a nuo en
a inoissa “kännykkä” ymmä e iin lähinnä da ansii o-ominaisuuksilla a-
us e uksi älypuhelimeksi, johon nuo e i se ii asi a useimmi en käsi eellä
“puhelin”. Nykypäi än nuo ille käsi ee puhelin ja kännykkä aiku a a oi-
mi an synonyymeina älypuhelimelle.
Tu kimus ulokse
Analyysi oi esiin, e ä a inoiden nuo en mahdollisuus osallis ua anhem-
pien kanssa käy ä ään keskus eluun aih eli. Tu kimus ulokse on jae u a i-
nan nuo en osallis umisas een pe us eella kolmeen luokkaan: hän joko (1) jää
ulkopuoliseksi suh eessa anhempiinsa a inan keskus elu ilan eessa, (2) jää
osi ain ulkopuoliseksi, ai (3) saa u aa yh eisymmä yksen anhempiensa
kanssa. Tulos en esi ely e enee ämän nume oinnin mukaisessa jä jes yksessä.
76
Saaga Hä könen & Ee o Suoninen & Sanna Raudaskoski
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Täysin e i maailmoissa
Nuo en ulkopuolisuus uo o aiku uksen kokonaisuudessa näkyi ah as i
useissa ke omuksissa. Ta kas elemme lähemmin kah a sellais a aineis o-o e -
a, joissa nuo en ulkopuoliseksi jä ä ä uo o aiku us oimii e i a oin. En-
simmäinen o e koos uu kahdes a oisiaan muis u a as a ka kelmas a, jo ka
o a pe äisin e i ki joi ajil a.
O e 1. A gumen i jy än alla
Vanhemma ali a a sii ä kuinka Kaneli käy ää ai an liikaa puhelin a.
Vanhemma käske ä Kanelia jä ämään puhelimen ko iin koulun ajaksi.
Koulun jälkeen Kaneli saisi käy ää max. 2 h puhelin a. Kaneli ei innos u
asias a. Kaneli ke oo kuinka hänen olisi pi äny juu i änään saada näy ää
ka e eilleen hauska ideo. Vanhemma o a a Kanelin puhelimen. Kello on
jo sen e an e ei Kaneli oi asialle mi ään ja hänen äy yy läh eä.
– – –
Kanelin ka e i läh i ulkomaille, hän kui enkin soi eli hänelle päi i äin ja
ke oi kuulumisia. Muu aman päi än pääs ä Kanelin isälle uli puhelinlas-
ku, se oli jä ky ys isälle. Kun Kaneli uli ko iin hänen anhempansa ke oi a
hänelle, e ä hänellä ei ole ny kuukauden puhelimessa ne iä, se oli jä ky ys
ny si en Kanelille. Kaneli läh i ä yneenä ko oa sillä ny mone hänen so-
elluksensa ei ä oimi ellei hänellä ole wi iä.
Ensimmäisessä a inassa anhemma aloi a a keskus elun nuo en kännykän
käy ös ä ali amalla sen liiallisuudes a. Liiallisuus saa me ki yksen liiallisena
ajan käy ämisenä puhelimen kanssa. Vanhemma käske ä jä ää puhelimen
koulun ajaksi ko iin ja ajoi aa myös ko ona sen käy öä kah een un iin päi-
ässä. Vanhemma ei ä unnu ymmä ä än – ai edes ole an kiinnos unei a
sii ä –, miksi nuo i käy ää paljon puhelin aan. He esi ä ä käskynsä kuun e-
lema a nuo en näkökulmaa. Nuo i y i ää kui enkin seli ää, e ä kännykän
käy ölle olisi ny kin ä keä syy, mu a anhemma o a jo ehnee pää öksensä.
He o a a nuo en kännykän pois, ku en oli a alun alkaenkin pää änee eh-
dä. Ta inan nuo en a gumen i jää ä siis äysin no ee aama a, eikä nuo i oi
asialle mi ään, a sinkin kun hänen on kii ehdi ä ä kouluun. Keskus elu on
sijoi e u nuo en kannal a epäedulliseen, kii eiseen ajankoh aan.
Nuo en medialai eiden käy öä koske assa u kimuksessa on huoma u,
e ä nuo e hahmo a a kännykän käy ön mää ää ensisijaises i sen unk io-
77
Nuo en kännykän käy ön ajoi amisen puheeksio o
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
naalisuuden, ei ajallisen käy ön pe spek ii is ä. Näin ollen kännykän käy -
öä ei ulki a liialliseksi silloin, kun siihen on jokin syy. (V . Noppa i 2014,
51–52.) Edes ja ku a kännykän käy ö ei si en ole äl ämä ä liiallis a nuo en
näkökulmas a, sillä e enkin älykännykkä on niin ii is osa nuo en elämää
olemalla esime kiksi kana a e ilais en medioiden selailuun, muuhun ajan ie -
eeseen sekä ka e eiden kanssa yh eydenpi oon (Me iki i, Myllyniemi & Sala-
suo 2016, 7, 25, 33–34; Rahja 2013, 4; Vanden Abeele 2014).
O een jälkimmäisessä ka kelmassakin kännykän käy ön me ki yksen
a ioin i ko a aan eknisellä mi aamisella, ällä ke aa ahan kulumisella.
Koska nuo en puhelinlasku on ollu anhempien mieles ä liian suu i, nuo en
kännykäs ä o e aan ne iyh eys pois kuukaudeksi. Ta inan nuo i jä ky yy
asias a, sillä ilman ne iä hän ei esime kiksi oi käy ää monia i selleen ä kei ä
so elluksia. Vanhemma ei ä myöskään ole kiinnos unei a sii ä, miksi lasku
on ällä ke aa niin suu i. Nuo en näkökulmas a suu elle laskulle on ie ys i
ymmä e ä ä syy, sillä hän on pi äny yh ey ä ulkomailla ole aan ys ä ään-
sä. Tässäkään a inassa kännykkä ei ole nuo elle ain ”ajankulun” äline, aan
siinä ole a ne iyh eys mahdollis aa nuo elle ä keiden so ellus en käy ön ja
e i yises i yh eydenpidon ys ä iin (esim. Uusi alo, Vehmas & Kupiainen 2011,
37–38; Myllyniemi 2015, 77–78). Molemmissa ka kelmissa a inan nuo en on-
gelma näy ää koske an e i yises i si ä, e ä anhemma ei ä ole kiinnos unei-
a sii ä, mikä kännykän käy össä on hänelle juu i ny ä keää.
Seu aa assa aineis o-o eessa ongelmana ei ole ainoas aan anhemman
kiinnos uksen puu e, aan se, e ei ä anhemma aiku a lainkaan ymmä -
ä än nuo en maailmaa. Tämä o e myös sisäl ää kiinnos a alla a alla a inan
ke on aa kahdella e i asolla. Ki joi aja on ku annu anhemman kanssa
käy ä än keskus elu ilan een lisäksi a inan minäke ojan sisäisiä aja uksia ja
un emuksia, jonka kau a a inan odellisuus laajen uu oiselle a kas elu a-
solle.
O e 2. Huu aminen ja i sesensuu i
”Käy ä kännykkääsi liikaa! Nykynuo e ain uijo a a uijo amis aan
näy öihin. Tyhmis y ä sukupol el a oiselle!” huusi äi i. En minä yhmis-
y, aan minus a ulee ie oisempi maailmas a ja sen akia minä ja kan ä-
män käy ämis ä. Tie oja uhansis a e-ki jois a, blogeja ois en aja uksis a,
78
Saaga Hä könen & Ee o Suoninen & Sanna Raudaskoski
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
uhansia iedepals oja. Jos mene äisin nämä kaikki, olisin ain yhjä uu-
mis. ”Mi ä sinä minus a iedä ! En minä soi a ai eks aa paljon, jo en enhän
minä kulu a saldoa niin paljoa!” ”Pää kiinni! Olemme saanee a peeksem-
me sinus a! Ko ia es ia iikon!” isä huusi. Menin huoneeseeni. Vanhemma
huu a a sil i seinän läpi. Ja kakaa aan huu amis anne – e e osaa ehdä
mi ään muu a, kun ole e paniikissa. Minä inhoan ei ä, inhoan eidän aja-
uksianne, inhoan eidän ulkonäköänne, inhoan ei ä läpiko aisin.
Ta inan uo o aiku us ilanne alkaa äidin huu amalla syy öksellä, joka koh-
dis uu nuo een henkilökoh aises i ja ämän ja kona äi i syy ää koko nyky-
nuo isoa. Äidin esi ämä, a inassa koh uu omana näy äy y ä k i iikki
ku suu ai jopa p o osoi a inan nuo a as ak i iikkiin. Niinpä ke omuksen
nuo i u au uu i sekin painokkaaseen äänenkäy öön. Isän eak io esi e ään
a inassa äysin koh uu omana ja se sine öi uo o aiku uksen d amaa isen
epäonnis umisen ja nuo en jäämisen äysin ulkopuoliseksi sekä aja uksellises i
e ä spa iaalises i, nuo en e äy yessä ihaisena huoneeseensa.
Nuo en muo oilemassa ke omuksessa on kui enkin myös oinen mielen-
kiin oinen aso, jonka hän ki joi aa ke ojan äänenä äidin esi ämän k i iikin
ja oman as ak i iikkinsä äliin. Siinä hän pe us elee kännykän käy öään laa-
jas i ja monipuolises i si is ä änä asiana, joka oisi ääneen lausu una oimia
ah ana as apuheena äidin syy ökselle kännykän yhmen ä äs ä aiku ukses-
a. Nuo i ko os aa kännykän me ki ys ä maailmaa koske an ie oisuuden saa-
u amisessa, al a aa e-ki jojen, blogien ja iedepals ojen kokoelmaa. Lisäksi
hän paino aa unollises i näi ä oman iden i ee insä keskeisenä aineksena ku-
aamalla i seään “pelkäksi yhjäksi uumiiksi”, jos jää ilman näi ä esu sseja.
Vii aus uumiillisuu een muis u aa aja us a kännykäs ä uumiin ja keena,
johon nimi ys ”kännykkä” myös alun pe in pohjau uu (Raudaskoski 2009,
43). Vaikka kyseessä on pelkkä ke omus, jonka päähenkilön mieleen 15- uo-
ias ki joi aja sijoi aa suu ia aja uksia, ämä a inallinen a kaisu osoi aa,
e ä u kimukseen osallis uneella ki joi ajalla on käy össään kul uu isia se-
lon ekopo en iaaleja ällaiseen poikkeuksellisen ah aan pe us eluun.
Ääneen lausu una as apuheena a inan nuo i kui enkin käy ää ain a-
loudellis a a gumen ia: hän ei juu ikaan puhu puhelimessa ai lähe ä eks i-
ies ejä, eikä siis kulu a saldoa (= ahaa), aikka kulu aakin aikaansa lai een
pa issa. Hän näy ää o ien oi u an anhempiinsa sillä ole uksella, e ä he
79
Nuo en kännykän käy ön ajoi amisen puheeksio o
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
oi a ymmä ää ko kein aan aloudellisia a gumen eja. Tämä aineis o-o e
ku aa ha ainnollises i si ä sosiaalipsykologises i kiinnos a aa ilmiö ä, mi en
ole ukse oises a osapuoles a, oisen osapuolen ”mielen luen a”, oi a ohja a
si ä, mi ä hänelle uo o aiku us ilan eessa sano aan (Suoninen 2015). Ku en
ässäkin a inassa, kyse oi olla sellaises a i sesensuu is a, joka oimii oisinaan
ahingollises i ihmis en älisissä suh eissa.
Lisäksi se, e ä ke omuksessa nuo i ei saa lausu ua ääneen monipuolis-
a pe us eluaan anhemmilleen, oi ku a a osu as i si ä apaa, jolla nuo e
jäsen ä ä anhempiensa kanssa käymiään keskus eluja. Ta inassa nuo i sijoi-
e aan siinä mää in e ilaiseen maailmaan kuin hänen anhempansa, e ä an-
hemmille olisi oi o on a seli ää laajas i omaa (sukupol i)kokemus aan, kun
anhempien ei edes ole e a jaka an samaa kokemuspin aa (Cla k 2009; .
Ma in 2007). Ta inan nuo en näkökulmas a anhempia on siis u ha y i ää
akuu aa niillä samoilla syillä, joilla nuo i kännykän käy öään pe us elee.
Näin sii ä huolima a, e ä nuo ille älypuhelin on ä kein – ja usein ainoa – ä-
line esime kiksi e ilais en in e ne in pal elujen käy öön. Ilman ne iyh ey -
ä puhelin on nuo ille ”mykkä”, sillä nuo e ei ä juu ikaan soi a pe in eisiä
äänipuhelui a, aan kanssakäyminen pe us uu nimenomaan ne ipohjais en
so ellus en käy öön. (DNA 2017; eB and 2016; Me iki i ym. 2016, 7, 21, 23;
Mula i & Vilmilä 2016, 127.) Ta inan anhempien ei kui enkaan ole e a ym-
mä ä än ai jaka an nii ä e ilaisia syi ä ja me ki yksiä, joiden uoksi kännyk-
kä on nuo elle ä keä.
O eissa 1 ja 2 uo o aiku us ilanne anhempien kanssa pää yy siis nuo-
en ulkopuoliseksi jäämiseen, sillä hän ei ule kuulluksi. Joko anhemma
ohi a a nuo en esiin uoma pe us elu ja seli ykse , ai si en anhempien
uo o aiku us yyli on niin jy kkä, e ei nuo en aja uksille ja me ki yksenan-
noille jää ilaa. Näissä o eissa anhempien ali sema uo o aiku us yyli on
siis keskeinen syy siihen, e ei yh eis ä ymmä ys ä synny ja a inan nuo i on
yy ymä ön keskus elun joh amaan loppu ulokseen.
Ulkopuolisuus jae us a ymmä ykses ä huolima a
Osassa a inois a kon as i nuo en ja anhemman älillä oli edellä esi e yä
lie empi. Näissä a inoissa nuo en kännykän käy ö ku a aan liialliseksi, eli
80
Saaga Hä könen & Ee o Suoninen & Sanna Raudaskoski
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
näissä o eissa liiallisuus ei ole enää ain anhempien mielipide. Näiden a-
inoiden ki joi aja o a hyödyn änee a inoissaan kännykän kouku a uu-
een ja kännykkä iippu uu een lii y iä selon ekoja ku aillessaan käy ön on-
gelmallisuu a. Seu aa assa o eessa on ka kelma kahdes a e i ke omukses a,
jossa nuo en kännykän käy ö esi e ään ongelmallisena.
O e 3: Puhelimes a iippu ainen nuo i
Ja Iida1 sai lahjaksi kännykän hän käy i sen jälkeen osi paljon puhelin a.
Hän oli iippu ainen ja hänen anhempansa oli a huoles unei a. E äänä
päi änä hänen anhempansa pyysi ä Iidan keskus elemaan asias a. Van-
hemma suu ui a ja huusi a , e ä emme olisi os anee sinulle kännykän,
jos ie äisimme, e ä sinus a ulisi niin iippu ainen. Iida läh i ko oaan i-
haisena, eikä kuunnellu anhempiaan.
– – –
Kaneli ie ää puhelimella päi äs ään suu emman osan. Hän snäppäilee, on
ins ag amissa ja muissa sosiaalisissa medioissa. Kaneli ei käy pihalla ka e ei-
den kanssa, koska on juu unu puhelimeen. Puhelin lasku alka a olemaan
jo suu ia ies ejen ja puhelujen akia. Kanelilla menee huonos i koulussa,
koska hänen mieles ä ei jää aikaa läksyille, aikka on sen ajan puhelimella.
Jos hän ei ala panos aa niin puhelin läh ee pois. Kaneli oli osi suu unu ,
koska puhelin oli hänelle osi akas. Puhelin alkaa uho a hänen elämää jos
ja kaa.
Molemmissa ka kelmissa ke omuksen nuo en ku a aan käy ä än älypuhe-
lin aan liikaa (jopa iippu uu een as i), jo en anhempien huoli on ku a u
ymmä e ä äksi. Ensimmäisessä ka kelmassa anhemma halua a o aa
asian puheeksi nuo en kanssa, mu a keskus elun sijaan anhemma suu u a
ja huu a a nuo elle. Tällainen uo o aiku ussii o ei ku su nuo a ymmä -
ämään anhempien huol a, aan saa myös nuo en suu umaan. Vaikka an-
hempien huoli aiku aa ole an aiheellinen, anhempien apa o aa asia esille
ie mahdollisuuden yh eisymmä yksen ja aken a an dialogin syn ymiseen,
aikka huoles a olisi ollu a peen keskus ella.
Jälkimmäisessä a inassa käy ielä sel emmin ilmi, e ä anhemmilla on o-
dellinen syy puu ua kännykän käy öön, sillä puhelin “alkaa uho a” nuo en
1 Ki joi aja on i se alinnu käy ää nimeä Iida, aikka onkin saanu saman Kanelis a
ke o an kehyske omuksen kuin oise kin osallis uja . Sama ilanne on o eessa 6, jossa
ki joi aja käy ää Salla-nimeä.
81
Nuo en kännykän käy ön ajoi amisen puheeksio o
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
elämää. Vanhemma uhkaa a o aa puhelimen kokonaan pois, mikäli nuo i
ei ala panos aa koulunkäyn iin. Mahdollisis a a kaisuis a ei keskus ella nuo-
en kanssa, aan anhemma ase a a nuo elle anka an uhka aa imuksen.
Puhelimen aka a ikoinnilla uhkaaminen suu u aa nuo a, sillä puhelin on
hänelle “ osi akas”, mikä ku as aa älypuhelimen ä key ä nuo en elämässä.
Tässäkin a inassa anhemma keski y ä kännykän käy ön ajoi amiseen,
ymmä ämä ä sen me ki ys ä nuo elle. He näke ä ain sen, e ä kännykällä
ie e y aika on pois kouluun keski ymises ä, kysymä ä nuo el a, miksi kän-
nykkä on nuo elle niin akas. Usein anhempien mediakas a us keski yykin
nimenomaan käy öajan ajoi amiseen, ilman keskus elua sii ä, miksi kän-
nykkää käy e ään paljon (Bachen 2007, 242; Rahja 2013, 24; Uusi alo, Veh-
mas & Kupiainen 2011, 117–118; Kalmus, Blinka & Óla sson 2015). Vaikka
kummassakin ka kelmassa olisi ollu edelly yksiä jae ulle ymmä ykselle ai-
kaisemmin esi e yjä aineis o-o ei a enemmän, anhempien uo o aiku us-
sii on jy kkyys ja nuo en näkökulman huomio a jä äminen he ä i nuo essa
yh eisymmä ys ä es ä än suu umuksen.
Joissakin ke omuksissa on ielä ilmeisempää, e ä a inan nuo i on ie oi-
nen kännykän käy ön ongelmallisuudes a. Seu aa a aineis o-o e ha ainnollis-
aa ä ä jae un ymmä yksen olemassaoloa.
O e 5: Selkeä ongelman iedos aminen
Kaneli nau oi ja ju eli ka e insa kanssa kyseises ä ku as a. Hän lupasi i -
selleen, e ä hän ju elee ain iisi minuu ia. Kanelia alkoi äsy ää ja hän
ka soi kelloa. Kello näy i 04:53!! ”Apua!” hän huusi. Kaneli ei halunnu he-
ä ä, kun äi insä ku sui aamupalalle. Äi insä uli yläke aan he ä ämään
Kanelia, mu a kun hän näki Kanelin hän peläs yi. Kaneli näy i niin äsy-
neel ä, e ä hänen silmänsä meni ä koko ajan kiinni. Kanelilla oli myöskin
suu e silmäpussi . ”Äi i… a aa monel a Kan su meni nukkuun”, kuiskasi
Kanelin pikku eli o en pieles ä, kun äi i oli au amassa Kanelia ylös. Ka-
nelin pikku eli näy i äidille puhelimes a Kanelin iimeis ä online ilaa
wa sapis a. Äi i oli hi eän ihainen Kanelille. Kanelin äi i lai oi Kanelin
a es iin ja o i hänen puhelimensa.
Tässäkin o eessa ku a aan selkeä syy anhemman puu umiselle kännykän
käy öön ja myös a inan nuo i on ie oinen sii ä, e ei kännykän käy ö ole
kon olloi ua. Nuo i ei sel äs ikään kykene halli semaan älypuhelimen käy -
88
Saaga Hä könen & Ee o Suoninen & Sanna Raudaskoski
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
käy äy ymis ä. Vanhemman kannal a a jen ilan eissa pulmallis a saa aa olla
se, e ä aikka puheeksio o olisi a koi e u omas a lapses a huoleh imiseksi,
nuo i saa aa ulki a sen epäoikeudenmukaiseksi ajoi amiseksi. Ke omus-
en ki jo ii aa siihen, e ä huolen kommunikoi umiseen ei ole yh ä oikeaa
keinoa, joka oimisi kaikkien nuo en kohdalla. Sellaise ke omukse , joissa
kännykän käy ön puheeksio o ulki iin pomo amisen sijas a aken a iksi
huolenilmauksiksi, oli a keskenään e i yyppisiä. Ta inoissa sekä anhemman
lempeällä ymmä yksellä e ä huoles a joh u alla ai oamisella pääs iin lopul-
a yh eisymmä ykseen. Ta inoiden uo o aiku ussii oissa olennais a onkin
anhempien lähes ymis a an lisäksi myös se, millaisia esu sseja nuo ella on
anhempien näkökulman ymmä ämiseksi.
Älypuhelin monine so elluksineen a joaa nuo elle e ilaisia keinoja sekä
yksilölliseen e ä sosiaaliseen oimin aan. Niinpä nuo e ie ä ä puhelimen
ää ellä paljon aikaa ja e äs anhemman ja nuo en yh eisymmä ys ä ja u a a
seikka oikin olla se, jos anhemma ymmä ä ä ain älypuhelimen käy ön
ajallisen mää än, ei ä kä sen kokonais al aisempaa me ki ys ä nuo en elämäs-
sä. Ta inoissa ois uikin ongelmana se, e ä anhempi ei ymmä ä ai huomioi
nuo en maailmaa. Nuo en ke omuksissa oli näh ä issä e ilaisia kännykälle
anne uja me ki yksiä esime kiksi oman iden i ee in akennuspalikkana, ie-
don a joajana sekä sosiaalis en suh eiden ylläpidon älineenä.
Analyysin pohjal a on kiinnos a aa huoma a ki joi aja-nuo en eläy y-
misky yn monipuolisuus. Vaikka ohjeis uksessa pyyde iin eläy ymään ain
a inan nuo en asemaan, ki joi aja eläy yi ä myös a inoiden anhempien
asemaan uoden esiin anhemman oimin aa ja un emuksia ha ainnollis a ia
selon ekoja. Usealle nuo elle näy äisi a inoiden pohjal a ole an sel ää, e ei-
ä anhemma yleensä ai oa syy ä suo a, aan aus alla on äli äminen
ja huoli. Sil i aikka nuo ella olisi edelly ykse poh ia aken a as i kännykän
käy ön anhemmalle aiheu amia huolenaihei a, anhemman öke ö keskus-
eluna aus oi es ää aja us en aihdon ja yh eisymmä yksen synnyn.
Vaikka kehys a inoissa ei maini u kännykän käy ön ajoi amis a keskus-
elun aiheena, sekä yh eisymmä ykseen e ä e ipu aan pää y issä a inoissa
keskus elujen ku a iin sijoi u an kännykän käy ön ajoi amisen ympä illä.
Onkin kiinnos a aa, e ä myös yh eisymmä ykseen pää y issä a inoissa
89
Nuo en kännykän käy ön ajoi amisen puheeksio o
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
anhemma oli a huolissaan kännykän käy ös ä ja si ä halu iin ajoi aa.
Tämä ku as anee si ä, e ä nuo en ja anhempien älise kännykän käy öä
koske a keskus elu paikan une a usein pe heiden a jessa nimenomaan käy-
ön ajoi amisen ympä ille. Toisaal a ämä ke onee myös sii ä, e ä nuo e
o a ie oisia julkises a keskus elus a lii yen älypuhelimen liialliseen käy -
öön ja o a ehkä poh inee i sekin omaa puhelinkäy äy ymis ään.
Nuo e hyödyn ä ä a inoissaan sellaisia kul uu isia esu sseja ja selon e-
kopo en iaaleja, jo ka o a yh eiskunnassa läsnä ja o a jollain a alla ullee
osaksi nuo en kokemusmaailmaa: median, ka e eiden, pe heen ja lähipii in
äli yksellä. Nuo en a inois a on mahdollis a nos aa esiin pe heissä ole-
ia, älypuhelin en käy öön lii y iä keskeisimpiä kipupis ei ä ja is i ii ojen
aiheu ajia, sekä myös sellaisia hy iä käy än ei ä, joiden a ulla is i iidois a
oidaan keskus ella ja nii ä mahdollises i a kais a. Pe heiden a assa o aa
asioi a puheeksi ja keskus ella niis ä on e oja. Kui enkin sellaise lähes ymis-
a a , joissa anhemma o i a asian puheeksi poikkeuksellisen a o aises i ja
ys ä ällises i nuo en maailmaan ankku oi uen, esi e iin oimi ina. Nuo en
maailmaan ankku oi uminen edelly ää kui enkin nuo elle ä keiden asioi-
den jonkinas eis a ymmä ämis ä, ai ähin äänkin kiinnos us a kuulla ja
huomioida nuo en näkemyksiä ja aja uksia. Täl ä kannal a nuo en kännykän
käy ön onnis uneeseen puheeksi o oon a i aan anhemman ja nuo en ä-
lis ä ja ku aa ja ai oa uo o aiku ussuhde a.
90
Saaga Hä könen & Ee o Suoninen & Sanna Raudaskoski
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Läh ee
Bachen, C. M. 2007. Jus pa o he amily? Explo ing he connec ions be ween amily
li e and media use. Teoksessa S. R. Mazza ella ( oim.) 20 Ques ions abou you h
& he media. New Yo k: Pe e Lang Publishing, 239–252.
Bu , V. 2015. Social cons uc ionism. London: Rou ledge.
Cla k, L. 2009. Digi al media and he gene a ion gap. In o ma ion, Communica ion &
Socie y 12 (3), 388–407.
DNA. 2017. DNA Koululais u kimus. DNA:n ies in ä. h ps://co po a e.dna. i/
documen s/94506/930199/DNA+Koululais u kimus+2017_yh een e o_
medialle.pd /ed3a0 c8-754d-1702-5334-e4a2 b87 9 2. (Lue u 20.8.2018.)
eB and. 2016. Some ja nuo e . Suomessa asu ien 13–29 - uo iaiden nuo en sosiaalisen
median pal eluiden käy äminen ja läsnäolo. eB and Suomi & Oulun kaupungin
si is ys- ja kul uu ipal elu . h ps://www.eb and. i/somejanuo e 2016/. (Lue u
17.9.2018.)
Eskola, J., Ka ayilan, S., Kaski, T., Leh ola, T., Mäenpää, T., Nishimu a-Sahi, O., Oede,
A-M., Ran anen, M., Saa inen, S., Toi ikko, P., Val onen, M. & Wallin, A. 2017.
Eläy ymismene elmä 2017: Ohjei a ja kokemuksia mene elmäs ä kiinnos uneille.
Teoksessa: J. Eskola, T. Mäenpää & A. Wallin ( oim.) Eläy ymismene elmä 2017:
Pe us eema ja 11 muunnelmaa. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 266–293.
Eskola, J. 1998. Eläy ymismene elmä sosiaali u kimuksen iedonhankin amene elmänä.
Tampe e: TAJU.
Ge gen, K. 2009. An in i a ion o social cons uc ion. London: Sage Publica ions.
Hacking, I. 1999. The social cons uc ion o wha ? Camb idge: Ha a d Uni e si y P ess.
Hawi, N. & Samaha, M. 2017. Rela ionships among sma phone addic ion, anxie y, and
amily ela ions. Beha iou & In o ma ion Technology 36 (10), 1046–1052.
Hwang, Y., Choi, I., Yum, J-Y. & Jeong, S-H. 2017. Pa en al Media ion Rega ding
Child en’s Sma phone Use: Role o P o ec ion Mo i a ion and Pa en ing S yle.
Cybe psychology, Beha io , and Social Ne wo king 20 (6), 362–368.
Hy ä inen, M. 2007. Ke omus ja ke omuksen aja . Puhe ja kieli 27 (3), 127–140.
Hä könen, S. 2017. Kon lik eja, yh eisymmä ys ä ja monipuolisia me ki yksiä: digi aa-
li nen media nuo en ja anhemman älisessä suh eessa. P o g adu - u kielma.
Tampe een yliopis o.
Kalmus, V., Blinka, L. & Óla sson, K. 2015. Does i ma e wha mama says: E alua ing
he ole o pa en al media ion in Eu opean adolescen s’ excessi e in e ne use.
Child en & Socie y 03/2015, 29 (2), 122–133.
Kupiainen, R. 2005. Mediakas a uksen ee os. Fenomenologinen u kimus media kas a-
uk sen e iikas a. Väi öski ja. Ro aniemi: Lapin yliopis o. Ac a Uni e si a is
Lapponiensis 86.
Lau icella, A., Cingel, D., Blackwell, C., Wa ella, E. & Conway, A. 2014 The
mobile gene a ion: You h and adolescen owne ship and use o new media.
Communica ion Resea ch Repo s 31 (4), 357–364.
91
Nuo en kännykän käy ön ajoi amisen puheeksio o
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Li ings one, S. & Bobe , M. 2006. Regula ing he in e ne a home: Con as ing he
pe spec i es o child en and pa en s. Teoksessa D. Buckingham & R. Wille
( oim.) Digi al gene a ions. Child en, young people and new media. New Je sey:
Law ence E lbaum Associa es, 93–114.
Lee, S-J. 2013. Pa en al es ic i e media ion o child en’s in e ne use: E ec i e o wha
and o whom? New Media & Socie y 15 (4), 466–481.
Ma in, M. 2007. Ta kas elukulmia ikään ja ikään ymiseen. Teoksessa A. Sanka i & J.
Jy kämä ( oim.) Lapsuudes a anhuu een. Iän sosiologiaa. Tampe e: Vas apaino,
17–48.
Mazza ella, S. R. 2007. Why is e e ybody pickin’ on you h? Mo al panics abou you h,
media and cul u e. Teoksessa S. R. Mazza ella ( oim.) 20 Ques ions abou you h
& he media. New Yo k: Pe e Lang Publishing, 45–60.
Me iki i, J., Myllyniemi, S. & Salasuo, M. ( oim.) 2016. Media hanskassa. Las en
ja nuo en apaa-aika u kimus 2016 medias a ja liikunnas a. Val ion
nuo isoasiain neu o elukunnan julkaisuja, 55 ( e kkojulkaisu). h p://www.
nuo iso u kimusseu a. i/images/julkaisuja/media_hanskassa.pd . (Lue u
22.4.2018.)
Mula i, H. & Vilmilä, F. 2016. Medioi unu a apaa-aikaa – Näkökulmia uo o aiku-
ukseen ja mediaha as uksiin. Teoksessa: J. Me iki i, S. Myllyniemi & M.
Salasuo ( oim.) Media hanskassa. Las en ja nuo en apaa-aika u kimus 2016
medias a ja liikunnas a. Val ion nuo isoasiain neu o elukunnan julkaisuja
( e kkojulkaisu), 55, 125–136. h p://www.nuo iso u kimusseu a. i/images/
julkaisuja/media_hanskassa.pd . (Lue u 22.4.2018.)
Mula i, H., Vilmilä, F. & Me iki i, J. 2017. Huolipuheen yli - näkökulmia las en ja nuo en
medioi uneeseen apaa-aikaan. Näkökulma 2017, 43. Nuo iso u kimusseu a.
Nuo iso u kimus e kos o. h p://www.nuo iso u kimusseu a. i/images/
nakokulma /nakokulma_43_me iki i_mula i_ ilmila.pd . (Lue u 22.4.2018.)
Myllyniemi, S. ( oim.) 2015. A jen jäljillä. Nuo isoba ome i 2015. Nuo isoasiain
neu o elukunnan julkaisuja ( e kkojulkaisu), 54. h ps:// ie oanuo is a. i/
wp-con en /uploads/2016/01/Nuo isoba ome i_2015_ISSUU.pd . (Lue u
22.4.2018.)
Noppa i, E. 2014. Mobiilimuksu . Las en ja nuo en mediaympä is ön muu os, osa
3. Jou nalismin, ies innän ja median u kimuskeskus COMET. Tampe e:
Tampe een yliopis o.
P ensky, M. 2001. Digi al na i es, digi al immig an s. On he ho izon 9 (5), 8/2001. MCB
Uni e si y P ess.
Rahja, R. ( oim.) 2013. Nuo en mediamaailma pähkinänkuo essa. Mediakas a usseu an
julkaisuja. h p://www.mediakas a us. i/ iles/nuo en_mediamaailma_
pahkinankuo essa.pd . (Lue u 22.4.2018.)
Raudaskoski, S. 2009. Tool and machine. The a o dances o he mobile phone. Tampe e:
Tampe e Uni e si y P ess. Ac a Uni e si a is Tampe ensis 1441.
92
Saaga Hä könen & Ee o Suoninen & Sanna Raudaskoski
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Rod íguez-de-Dios, I., an Oos en, J. & Iga ua, J-J. 2018. A s udy o he ela ionship
be ween pa en al media ion and adolescen s’ digi al skills, online isks and online
oppo uni ies. Compu e s in Human Beha io 05/2018 (82), 186–198.
Suoninen, E. 2015. Vuo o aiku uksen noidankehä . Teoksessa M. Hy ä inen, E. Oinonen
& T. Saa i ( oim.) Hajoa a pe he. Tampe e: Vas apaino, 234–261.
Tapsco , D. 2010. Syn yny digiaikaan. Sosiaalisen median kas a i . Jy äskylä: WSOYp o.
Suom. T. Hau ala.
Uusi alo, N., Vehmas, S. & Kupiainen, R. 2011. Naama us en e kossa – Las en ja nuo en
mediaympä is ön muu os, osa 2. Jou nalismin u kimusyksikkö. Tampe e:
Ju enes P in .
Vanden Abeele M. 2014. Mobile li es yles: Concep ualizing he e ogenei y in mobile
cul u e. New Media & Socie y 18 (6), 908–926.
