DIGITALISAATION
VAIKUTUS OPPIMISEEN
OPPIMISTILANTEISIIN
JA OPPIMISTULOKSIIN
DIGIVOO-HANKKEEN
VÄLIRAPORTTI 2022
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i
Ma i-Pauliina Vainikainen
Sanna Oinas
Sa u Koi uho i
Kukka-Maa ia Polso
Juho Leinonen
Fa uk Naze i
Lau a Nyman
C is iana Me gianian
Na alija Gus a son
Esko Lindg en
Mikko Asikainen
Pe i Ihan ola
Ris o Ho ulainen
1.4.2022
Kansi ja isuaalinen ilme: Esko Lindg en
Julkaisija : Tampe een yliopis o ja Helsingin yliopis o
ISBN 978-952-03-2377-6 ( e kkojulkaisu)
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 1
SISÄLLYS
Johdan o .................................................................................................................................. 5
1.1 Tu kimuksellis a aus aa DigiVOO-hankkeelle ................................................................... 6
1.2 Tämän apo in keskeise käsi ee .................................................................................... 9
1.3 Tu kimusase elma ja u kimuskysymykse ......................................................................... 9
1.4 Läh ee ............................................................................................................................ 12
Tu kimusase elma ja al akunnallisen seu an a u kimuksen o eu us ..................................... 15
2.1 Sys emaa inen ki jallisuuska saus .................................................................................. 15
2.2 Aikaisempien u kimusaineis ojen analysoin i .................................................................. 16
2.2.1 Val akunnallise oppimaan oppimisen a ioin iaineis o 2001 ja 2012 ...................... 16
2.2.2 Ko ona ilan een aiku uksia sel i ä än u kimuksen aineis o .................................. 16
2.2.3 PISA- u kimuksen aineis o ...................................................................................... 17
2.3 In ensii iaineis o ............................................................................................................ 17
2.4 Digi alisaa ion aiku us oppimis uloksiin ja oppimiseen: al akunnallisen
seu an a u kimuksen alkumi auksen o eu us ........................................................................... 18
2.4.1 Tu kimuksen o os ja osallis uja ............................................................................... 18
2.4.2 Oppimis ulos en ja oppimisen a ioin i eh ä ä ......................................................... 18
2.4.3 Digi aalinen oppiminen............................................................................................. 19
2.4.3.1. Ohjelmoin i eh ä än akenne ja pis ei ys .............................................................. 19
2.4.3.2. In e ak ii is en ongelman a kaisu eh ä ien akenne ja pis ei ys ............................ 20
2.4.4 Aja elun aido ja oppimaan oppiminen ................................................................... 22
2.4.4.1. Sanallisen pää elyn eh ä ä ................................................................................. 22
2.4.4.2. Ma emaa isen aja elun adap ii inen es i ............................................................ 22
2.4.4.3. Luoki ele an pää elyn eh ä än akenne ja pis ei ys ........................................... 23
2.4.5 Moniluku ai o ........................................................................................................... 24
2.4.6 Äidinkieli ja ma ema iikka ......................................................................................... 25
2.4.6.1. Äidinkieli ............................................................................................................... 25
2.4.6.2. Ma ema iikka ........................................................................................................ 26
2.5 E i osaamis eh ä ien yh eyde oisiinsa........................................................................... 27
2.6 Läh ee ............................................................................................................................ 27
Kansain älinen ki jallisuuska saus ......................................................................................... 29
3.1 Tu kimuskysymykse ja mene elmä ................................................................................ 29
3.1.1 Ki jallisuushaku ........................................................................................................ 30
3.1.2 Julkaisukoh ais en ie ojen allen aminen ................................................................. 32
3.1.3 Tiedon sy yyden aso ............................................................................................. 33
3.2 Mi ä digi aalisella ope uksella a koi e aan ...................................................................... 35
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 2
3.2.1 Millaisia u kimuskysymyksiä on esi e y?................................................................. 35
3.2.2 Mikä on ollu digi aalis a? ......................................................................................... 36
3.3 Missä yh eyksissä digi aalis a ope us a on u ki u........................................................... 36
3.3.1 Oppiainee ............................................................................................................... 37
3.3.2 Tu kimus en pi uus ................................................................................................... 38
3.3.3 Tu ki ujen iä ........................................................................................................... 39
3.3.4 Tu ki ujen mää ä .................................................................................................... 40
3.3.5 Missä maissa u kimus a on eh y? .......................................................................... 41
3.3.6 Tiedon sy yyden aso ............................................................................................. 43
3.4 Mi en digi aalinen ope us e au uu a anomaiseen ope ukseen..................................... 43
3.4.1 Mi ä iippu ia muu ujia on u ki u? .......................................................................... 44
3.4.2 Mi ä iippuma omia muu ujia on u ki u? ................................................................ 45
3.4.3 Mi ä ilas ollises i me ki se iä e oja digi aalisen ja a anomaisen ope uksen älillä on
ha ai u? ................................................................................................................................ 46
3.5 Yh een e o ..................................................................................................................... 46
3.5.1 Millaisia o a digi aalisin älinein o eu e u oppimis ilan ee ? ........................................ 47
3.5.2 Mi en digi aalisin älinein o eu e u oppimis ilan ee e oa a muis a oppimis ilan eis a? 47
3.5.3 Ki jallisuuska sauksen ajoi ee .................................................................................... 47
3.6 Läh ee ............................................................................................................................ 48
Digi aalisen eknologian käy ön yh eys es isuo iu umiseen aiemmissa oppimaan oppimisen
a ioinneissa ................................................................................................................................. 49
4.1 Val akunnallise oppimaan oppimisen a ioinni 2001 ja 2012 ......................................... 50
4.2 Yhdeksäsluokkalais en digi aalisen eknologian käy ö uosina 2001 ja 2012 ................. 51
4.5 Läh ee ............................................................................................................................ 53
Digi alisaa io ja oppiminen ko onaepidemian aikana .............................................................. 54
5.1 Aineis o ja mi a i ........................................................................................................... 55
5.2 Tulokse .......................................................................................................................... 56
5.3 Pohdin a ......................................................................................................................... 58
5.4 Läh ee ............................................................................................................................ 58
I sea ioidu digi aalise oppimisen aido ............................................................................... 59
6.1 I sea ioi u digi aalinen osaaminen ................................................................................. 60
6.1.1 I sea oidu digi aalisen eknologian käy ön almiude ............................................. 61
6.1.2 Tie o u allisuus ja iedonhaku ................................................................................. 62
6.1.3 Tu allinen kommunikoin i ....................................................................................... 63
6.2 I sea ioi u digi aalis en lai eiden pe us- ja edis yny osaaminen .................................... 63
6.3 I sea ioi u digi aaliseen eknologiaan kohdis u a innos us ja ahdis us ........................... 65
6.4 Muu ujien älisis ä yh eyksis ä ....................................................................................... 66
6.5 Moni asoinen a kas elu .................................................................................................. 66

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 3
6.6 Lopuksi ........................................................................................................................... 67
6.7 Läh ee ............................................................................................................................ 68
In e ak ii inen ongelman a kaisu ja i sea ioi u digi aalinen osaaminen ................................. 69
7.1 Oppilaiden osaaminen ilman s a egian huomioimis a ..................................................... 71
7.1.1 Sukupuolie o ongelman a kaisun oikeiden as aus en mää ässä ........................... 72
7.2 Oppilaiden osaaminen ja sys emaa isen ongelman a kaisus a egian käy ö ................. 73
7.2.1 Sukupuolie o in e ak ii isessa ongelman a kaisussa, kun ongelman a kaisus a egia
huomioidaan .......................................................................................................................... 74
7.3 Kokeilujen mää ä ja eh ä iin käy e y aika ...................................................................... 75
7.4 Pää elmä ....................................................................................................................... 76
7.5 Läh ee ............................................................................................................................ 77
Oppilaiden mo i aa io ja suh au uminen digi aalis äli eiseen oppimiseen ............................. 78
8.1 Digi aalise p o iili ja oppilaiden mo i aa io ..................................................................... 79
8.1.1 Yläkoululais en digip o iili ........................................................................................ 79
8.1.2 Digip o iilien a kas elu sukupuolen ja luokka-as een mukaan.................................. 80
8.1.3 Onko e ilaisen digip o iilin omaa ien oppilaiden mo i aa io e ilais a? ....................... 80
8.2 Oppiainekoh ainen mo i aa io ja suh au uminen digi aalisen eknologian käy öön ......... 83
8.2.1 Äidinkielen mo i aa ion a kas elu aus a ekijöiden suh een ..................................... 83
8.2.2 Ma ema iikan mo i aa ion a kas elu aus a ekijöiden suh een ................................. 86
8.2.3 Digi aalisen eknologian ope uskäy öön suh au uminen aus a ekijöiden suh een ... 88
8.2.4 Yh een e o sukupuolie ois a oppiainekoh aisessa mo i aa iossa............................. 90
8.2.5 Oppiainekoh aisen mo i aa ion p o iili ..................................................................... 90
8.3 Yh een e o ..................................................................................................................... 91
8.4 Läh ee ............................................................................................................................ 92
Yh een e o ja suosi ukse ...................................................................................................... 93
9.1 Digi alisaa ion aiku us oppimiseen ................................................................................ 94
9.2 Digi alisaa ion aiku us oppimis ilan eisiin ....................................................................... 95
9.3 Digi alisaa ion aiku us oppimis uloksiin .......................................................................... 96
9.4 Hankkeen o eu aja ....................................................................................................... 98
Lii e 1: Kansain äliseen ki jallisuuska saukseen mukaan alikoi unee julkaisu ........................... 99
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 4
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 5
Johdan o
Ma i-Pauliina Vainikainen, Ris o Ho ulainen, Sa u Koi uho i, Sanna Oinas, Kukka-
Maa ia Polso ja Juho Leinonen
Työ- ja elinympä is öjen kiih y ä eknologisoi uminen on edelly äny uu a lähes ymis apaa myös
oppimiseen (OECD, 2015; Pelleg ino & Hil on, 2012). Tule aisuuden oppimis ilan eissa ja
yöelämässä a i a ia ai oja on py i y mää i elemään sekä kansallises i e ä kansain älises i
pi kään, ja 1990-lu ul a läh ien on kehi e y monenlaisia laaja-alaisen osaamisen ai ule aisuuden
ai ojen malleja, jo ka py ki ä mää i elemään, millais a osaamis a koulu usjä jes elmien ulisi
oppilaissa kehi ää oppiainepohjais en ie ojen ja ai ojen halli semisen ohella. Tule aisuuden
ai ojen mallien kehi ämiseen o a osallis unee e i ie eenalojen u kija , koulu uspoli iikan kehi äjä ,
kansain älise o ganisaa io ja ule aisuuden yön ekijöi ä yöllis ä ä y i ykse kin (Lai & Vie ing,
2012). Keskus eluissa on ol u melko yksimielisiä sii ä, e ä ah an oppiainepohjaisen
sisäl öosaamisen innalla a i aan yleisempiä almiuksia oimia muu u issa ympä is öissä ja löy ää
a kaisuja haas a iin ongelmiin myös oppiaine aja yli äen aja ellen k ii ises i ja oimien yh eis yössä
muiden kanssa. Vaikka mallien älillä on e oa aisuuksiakin, lähes kaikissa malleissa ie o- ja
ies in ä eknologinen osaaminen nos e aan e i äin keskeiseen asemaan (Voog & Roblin, 2012). Jo
ennen ule aisuuden ai ojen mallejakin, aina 1970-lu ul a läh ien, monissa maissa on py i y
muokkaamaan kansallisia ope uksellisia a oi ei a sellaisiksi, e ä ne almis a a lapsia ja nuo ia
e ilaisilla ie o- ja ies in ä eknologian (TVT) - aidoilla, joi a on ennus e u a i a an yöelämässä ja
si ä gene oi assa ie o aloudessa (OECD, 2015). Suomen pe usope uksen kon eks issa ie o- ja
ies in ä eknologise aido mää i el iin uoden 2014 Pe usope uksen ope ussuunni elman
pe us eissa yhdeksi sei semäs ä laaja-alaisen osaamisen kokonaisuudes a, ja niihin lii y iä
a oi ei a on näin ollen ki ja u myös e i oppiaineiden a oi eiden yh ey een (Ope ushalli us, 2014).
Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eiden uudis us laaja-alaisen osaamisen a oi eiden
mää i elyineen on ain yksi osoi us koulu uksen digi alisaa ion jä jes elmällises ä edis ämises ä
koko koulu usjä jes elmän asolla. Sen ohella myös ylioppilaskokeen sähköis yminen, Sipilän
halli uksen koulu uksen kehi ämiseen kohdis unu kä kihanke ja Uude Luku aido -hanke
(h ps://uude luku aido . i/) o a aiku anee suo aan siihen, mi en digi aalisuu a koulun
a kipäi ässä o eu e aan ja minkälainen ooli sillä on. Yh eis ä edellä maini uille ohjauksellisille
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 6
oimenpi eille on ollu py kimys as a a ie o- ja ies in ä eknologiakehi yksen a peeseen esime kiksi
oppimisympä is öjen uudis amisen, digi alisaa ion lisäämisen ja pedagogiikan ”uudenlais en”
mahdollisuuksien hyödyn ämisen a ulla. Myös hilja ain oimaan ullee oisen as een
ope ussuunni elma ohjaa a oppimis a en is ä oimakkaammin digi alisaa ion hyödyn ämiseen
oppimisessa ja koh i kehi y iä TVT- ai oja (Ruhalah i & Ken a, 2017).
Koulu uksen digi alisaa io a ja digi aalisen oppimisen e ilaisia o eu us apoja on u ki u Suomessa
jo jonkin e an (esim. Hämäläinen ym., 2021) mu a ois aiseksi on saa a illa melko ähän koko
Suomen oloihin yleis e ä ää u kimus ie oa sii ä, mi en digi alisaa io heijas uu pe usope usikäis en
oppilaiden oppimiseen, oppimis uloksiin, oppimismo i aa ioon ja oppimis ilan eisiin i sessään.
Tämän u kimiseksi alku uodes a 2021 käynnis e iin laaja kaksi uo inen DigiVOO- u kimushanke,
jonka a koi uksena on as a a ähän a peeseen neljällä e i a oin. Ensinnäkin hankkeessa
o eu e aan sys emaa inen ki jallisuuska saus digi aalisen oppimisen u kimukseen iimeisen
kymmenen uoden ajal a. Hankkeen oinen osa pe us uu jo olemassa ole ien u kimusaineis ojen
analysoin iin oisaal a kolmannessa aiheessa o eu e a an uuden seu an a u kimuksen aus aksi
mu a myös sekundää iaineis oihin pe us u iin jälkikä eis a kas eluihin koulu uksen digi alisaa ion
aikaisemmis a aiheis a Suomessa. Hankkeen kolmannessa ja laajimmassa osassa o eu e aan
al akunnallises i edus a a k asikokeellinen seu an a u kimus 2021–2022 yläkouluissa ympä i
Suomen. Val akunnallisen aineis on uo amaa ymmä ys ä sy enne ään hankkeen neljännessä
osassa ekemällä in ensii i u kimuksia hankkeen yh eis yökouluissa.
Tässä u kimus apo issa esi ellään DigiVOO-hankkeen ensi uloksia hankkeen ollessa noin
puolessa älissä. Rapo issa ku a aan u kimuksen e enemisen ilanne kaikkien neljän osa-alueen
osal a ja esi ellään ähän mennessä saa uja u kimus uloksia. Koska hanke on as a
puolessa älissä, kaikki neljä osaa ei ä saa apo issa yh ä suu a painoa oa. Tulos en esi ely
paino uukin oisaal a sys emaa iseen ki jallisuuska saukseen ja oisaal a al akunnallisen
seu an a u kimuksen alkumi ausaineis on ensi uloksiin. Rapo i sisäl ää myös kaksi lukua, joissa
on hyödynne y aikaisempia u kimusaineis oja, oisessa lu ussa uoden 2020 ko ona ilan een
alku aiheis a ja oisessa lu ussa aina uoden 2001 al akunnallises a yhdeksänsien luokkien
oppimaan oppimisen a ioin i u kimukses a alkaen.
1.1 Tu kimuksellis a aus aa DigiVOO-hankkeelle
DigiVOO- u kimushanke a kas elee digi aalisuuden aiku us a oppimiseen, oppimis uloksiin,
oppimismo i aa ioon ja oppimis ilan eisiin Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa
mää i ellyn laaja-alaisen osaamisen a oi eiden kon eks issa. Laaja-alainen osaaminen
mää i ellään Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa iedoiksi, aidoiksi, ahdoksi, a oiksi
ja asen eiksi, ja ne ku a aan sei semänä oisiinsa osi ain ky key y änä kokonaisuu ena. Laaja-
alaisen osaamisen a oi ekokonaisuude o a aja elu ja oppimaan oppiminen (L1), kul uu inen
osaaminen, uo o aiku us ja ilmaisu (L2), i ses ä huoleh iminen ja a jen aido (L3), moniluku ai o
(L4), ie o- ja ies in ä eknologinen osaaminen (L5), yöelämä aido ja y i äjyys (L6) sekä
osallis uminen, aiku aminen ja kes ä än ule aisuuden aken aminen (L7). DigiVOO-hanke
keski yy näis ä luonnollises i ah immin ie o- ja ies in ä eknologisen osaamisen kokonaisuu een,
mu a si ä a kas ellaan hankkeen al akunnallisessa seu an a u kimuksessa pai si äidinkielen ja
ma ema iikan, myös aja elun ai ojen ja oppimaan oppimisen sekä moniluku aidon kon eks issa.
Näillä osa-alueilla hy in keskeisessä oolissa on muun muassa k ii inen aja elu, joka oidaan nähdä
myös ie o- ja ies in ä eknologisena ai ona esime kiksi a ioi aessa e kos a hae a an iedon
luo e a uu a ai u allis a e kkokäy äy ymis ä. Molemmilla osa-alueilla ko os e aan lisäksi
digi aalis en älineiden me ki ys ä oppimisessa. Digi aalisuus myös a aa uusia mahdollisuuksia
oppilaiden ongelman a kaisup osessien u kimiseen, mikä DigiVOO-hankkeessa on keskeisessä
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 13
Howa d, S. K., Ma, J., & Yang, J. (2016). S uden ules: Explo ing pa e ns o s uden s’ compu e -e icacy and
engagemen wi h digi al echnologies in lea ning. Compu e s & Educa ion, 101, 29–42.
Hämäläinen, R., Nissinen, K., Mannonen, J., Lämsä, J., Leino, K., & Taajamo, M. (2021). Unde s anding
eaching p o essionals' digi al compe ence: Wha do PIAAC and TALIS e eal abou echnology- ela ed skills,
a i udes, and knowledge? Compu e s in Human Beha io , 117, 106672.
h ps://doi.o g/10.1016/j.chb.2020.106672
Ka sen i, T., & Fie ez, A. (2013). The iPad in educa ion: uses, bene i s, and challenges. A su ey o , 6057
s uden s and 302 eache s in Quebec, Canada. P elimina y Repo o Key Findings. Mon eal, QC: CRIFPE.
ISBN: 978-2-923808-34-5
Ko honen, T., Tiippana, N., Laakso, N., Me iläinen, M., & Hakka ainen, K. (2020). G owing mind: Sociodigi al
pa icipa ion in and ou o he school con ex . S uden s’ expe iences 2019. Uni e si y o
Helsinki. h ps://doi.o g/10.31885/9789515150189
Lai, E.R., & Vie ing, M. (2012). Assessing 21s cen u y skills: In eg a ing esea ch indings. Na ional Council
on Measu emen in Educa ion. Pea son.
Lin, G.-Y. (2020). Sc ip s and mas e y goal o ien a ion in ace- o- ace e sus compu e -media ed collabo a i e
lea ning: In luence on pe o mance, a ec i e and mo i a ional ou comes, and social abili y. Compu e s &
Educa ion, 143. h ps://doi.o g/10.1016/j.compedu.2019.103691
OECD (2015). S uden s, Compu e s and Lea ning: Making he Connec ion. PISA, OECD Publishing.
h ps://doi.o g/10.1787/9789264239555-en.
Oinas, S., Asikainen, M., & Vainikainen, M.-P. (2019), Palau een ja alin ojen me ki ys sähköisessä
a ioinnissa. julkaisussa J Hau amäki, I Rämä & M-P Vainikainen ( oim) , Pe usope us, asa-a o ja oppimaan
oppiminen : Val akunnallinen a ioin i u kimus pe uskoulun pää ö aihees a . Kas a us ie eellisiä u kimuksia,
N o 52 , Helsingin yliopis o, 167-181
Oinas, S., Thunebe g, H., Vainikainen, M.-P., & Ho ulainen, R. (2020). Technology-enhanced eedback
p o iles and hei associa ions wi h lea ning and academic well-being indica o s in basic educa ion,
Con empo a y Educa ional Technology, 12, 2, ep271. h ps://doi.o g/10.30935/ced ech/8202
Ope ushalli us (2014). Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee 2014. Mää äykse ja ohjee 2014:96.
Ope ushalli us
Pelleg ino, J. W., & Hil on, M. L. (2012). Educa ion o Li e and Wo k: De eloping T ans e able Knowledge and
Skills in he 21s Cen u y. Commi ee on de ining deepe lea ning and 21s cen u y skills. Cen e o Educa ion;
Di ision on Beha io al and Social Sciences and Educa ion; Na ional Resea ch Council. The Na ional
Academies p ess; Washing on DC. ISBN 978-0-309-25649-0
Pe e sson, F. (2021). Unde s anding digi aliza ion and educa ional change in school by means o ac i i y
heo y and he le els o lea ning concep . Educa ion and In o ma ion Technologies, 26, 187–204.
Riconscen e, M. M. (2013). Resul s om a con olled s udy o he iPad ac ions game Mo ion Ma h. Games
and Cul u e, 8(4), 186-214.
Ruhalah i, S. & Ken a, V. (2017). Amma illisen koulu uksen digi alisaa io ja yöelämäyh eis yö: ”Opeil a ja
ohjaajil a löy yy in oa uusille poluille”. Rapo i ja sel i ykse 2017:18. Ope ushalli us. ISBN: 978-952-13-6451-
8
Sahls öm, F., Tanne , M., & Olin-Schelle , C. (2019). Sma phones in class ooms: eading, w i ing and alking
in apidly changing educa ional spaces. Lea ning, Cul u e and Social in e ac ion, 22.
h ps://doi.o g/10.1016/j.lcsi.2019.100319
Spiezia, V. (2011). Does compu e use inc ease educa ional achie emen s? S uden -le el e idence om
PISA. OECD Jou nal: Economic S udies, 2010(1), 1-22.

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 14
Tanhua-Pii oinen, E., Vi eli, J., Sy änen, A., Vuo io, J., Hin ikka, K.A. & Sai anen, H. (2016). Pe usope uksen
oppimisympä is öjen digi alisaa ion nyky ilanne ja ope ajien almiude hyödyn ää digi aalisia
oppimisympä is öjä. Val ioneu os on sel i ys- ja u kimus oiminnan julkaisusa ja 18/2016.
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-287-252-4
Tanhua-Pii oinen, E., Kaa akainen, S.-S., Kaa akainen, M.-T., Vi eli, J. (2020). Digiajan pe uskoulu II. Ope us-
ja kul uu iminis e iön julkaisuja 2020:17. h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-263-823-6
Tossa ainen, T., & Hi s o, L. (2018). Table compu e s and Finnish p ima y and lowe seconda y s uden s'
mo i a ion in ma hema ics. In The Eigh h No dic Con e ence on Ma hema ics Educa ion S ockholm, May 30-
June 2, 2017 (pp. 59-68). S ensk ö ening ö Ma ema ikDidak isk Fo skning-SMDF.
Tøm e, C., & Ha le ik, O. E. (2011). Gende -di e ences in sel -e icacy ICT ela ed o a ious ICT-use p o iles
in Finland and No way. How do sel -e icacy, gende and ICT-use p o iles ela e o indings om PISA 2006.
Compu e s & Educa ion, 57(1), 1416-1424.
Vainikainen, M.-P. & Hau amäki, J. (2018). Seli ääkö y i äminen oppilaiden osaamisessa ha ai uja
yhmäe oja? I sea ioi u y i äminen, in es oi u yöaika ja osaamise o loki ie oanalyysin alossa.
Psykologia,53 (2-3), 152-165.
an den Beem , A., Akke man, S., & Simons, R. (2010). Pa e ns o in e ac i e media use among con empo a y
you h. Jou nal o Compu e Assis ed Lea ning, 27, 103–118. doi:10.1111/j.1365-2729.2010.00384.x
an Dijk, J. (2005) The deepening di ide: Inequali y in he In o ma ion Socie y. London. Sage.
Veki i, I. (2010). Socioeconomic di e ences in elemen a y s uden s’ ICT belie s and ou -o -school expe iences.
Compu e s & Educa ion, 54(4), 941-950.
Voog , J., & Roblin, N. P. (2012). A compa a i e analysis o in e na ional amewo ks o 21s cen u y
compe ences: Implica ions o na ional cu iculum policies. Jou nal o Cu iculum S udies, 44 (3), 299-321.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 15
Tu kimusase elma ja al akunnallisen seu an a u kimuksen
o eu us
Ma i-Pauliina Vainikainen, Fa uk Naze i, Lau a Nyman, C is iana Me gianian, Juho
Leinonen, Sa u Koi uho i, Na alija Gus a son & Sanna Oinas
Tässä lu ussa ku a aan DigiVOO-hankkeen o eu us ja hankkeen käy össä ole a u kimusaineis o .
Sys emaa isen ki jallisuuska sauksen ja aikaisempien u kimusaineis ojen analysoinnin osuude
ku a aan ässä ain lyhyes i, sillä niiden osal a myös aineis oja ja analyysimene elmiä on ku a u
myös uloslu uissa 3–5. In ensii iaineis ojen ke äys puoles aan alkaa as a ke ä lukukaudella 2022,
jo en ässä lu ussa on mahdollis a ku a a ainoas aan o eu ussuunni elma niiden osal a. Lu un
loppuosa keski yy DigiVOO-hankkeen uuden al akunnallisen seu an a u kimuksen
u kimusase elman, aineis ojen ja oppilaiden oppimis uloksia mi aa ien eh ä ien esi elyyn.
Käy e yis ä a ioin i eh ä is ä esi e ään ässä lu ussa ku aile a unnuslu u kaikkien
a ioin i eh ä ien osal a, aikka ain osa eh ä is ä on ollu käy össä ämän apo in uloslu uissa 6–
8 esi e yissä ensi aiheen analyyseissa.
2.1 Sys emaa inen ki jallisuuska saus
Kansain älinen ki jallisuuska saus esi ellään hankkeen yh eydessä o eu e un kansain älisen
ki jallisuuska sauksen uloksia. Tulokse pohjau u a almis eilla ole aan a ikkeliin (Leinonen ja
muu , 2022). Hankkeen u kimuskysymyksis ä ki jallisuuska saus lii yy e i yises i kysymykseen
“Millaisia o a digi aalisin älinein o eu e u oppimis ilan ee ja mi en ne e oa a muis a
oppimis ilan eis a?”. Ki jallisuuska sauksessa a kas ellaan, mi en digi aalis a ope us a on u ki u
ala- ja yläkouluikäis en ja lukioikäis en oppilaiden osal a. Ki jallisuuska saukseen ali iin a ikkelei a,
joissa digi aalisia in e en ioi a ai ope us apoja on u ki u k asikokeellisella ai aidolla
koease elmalla.
Ki jallisuuska saus o eu e iin hakemalla ope usalan ie eellisiä julkaisuja ka a as i sisäl ä äs ä
ERIC (P oques ) - ie okannas a e aisa ioi uja englanninkielisiä leh ia ikkelei a, jo ka oli julkais u
1.1.2010 ja 21.5.2021 (hakupäi ä) älisenä aikana. Haulla löyde iin yh eensä 643 leh ia ikkelia.
Sisälly ämisk i ee ien ( u kimuksen kohde 5–17- uo iaa , k asikokeellinen ai ai o koease elma)
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 16
pe us eella haus a alikoi ui 149 julkaisua lopulliseksi a ikkelijoukoksi. Tulokse pe us u a näihin
149 a ikkeliin, jo ka lue iin u kimus yhmän oimes a. Ki jallisuuska sauksen a kempi
o eu usku aus ja ulokse on esi el y lu ussa 3.
2.2 Aikaisempien u kimusaineis ojen analysoin i
DigiVOO-hankkeessa a kas ellaan digi aalisuuden aiku us a oppimis uloksiin ja oppimiseen myös
akau u as i jo ennen hanke a ke ä yjen u kimusaineis ojen kau a. Osa käy e yis ä aineis ois a on
melko uo ei a ja ne ku aa a iime uosien ilanne a ja myöskin ko onapandemian aikais a
e äope us a melko a kkaan. Jossain mää in a kas elua on kui enkin mahdollis a ulo aa jopa 20
uoden aakse, sillä hankkeella on käy össä sekä PISA- u kimuksen aineis o uodes a 2000 alkaen
e ä oppimaan oppimisen al akunnallise a ioin iaineis o uodes a 2001. Alla ku a aan lyhyes i
käy össä ole a aineis o . Val akunnallis en oppimaan oppimisen a ioin iaineis ojen sekä
ko ona u kimusaineis ojen osal a ku auksia a kenne aan lu uissa 4 ja 5, joissa esi ellään hankkeen
uloksia näil ä osin.
2.2.1 Val akunnallise oppimaan oppimisen a ioin iaineis o 2001 ja 2012
Tässä apo issa digi aalis en älineiden käy ön ja oppimis ulos en yh ey ä a kas ellaan aiempien
aineis ojen osal a uonna 2001 ja 2012 o eu e ujen oppimaan oppimisen a ioin ien kau a. Vuoden
2001 sa unnaiso annassa oli 82 koulua, joiden yhdeksäsluokkalaise (N=8765) osallis ui a
a ioin iin. Vuoden 2012 a ioinnissa o os eh iin uoden 2001 o oksen pohjal a, jo a e ail a uus
uosien älillä olisi mahdollisimman hy ä. Vuonna 2012 mukana o oksessa oli lopul a 82 koulua,
joiden yhdeksäsluokkalaise (N=7800) osallis ui a a ioin iin. Ke ään 2012 a ioin iin osallis uneis a
kouluis a 74 oli samoja kuin uonna 2001.
A ioin i o eu e iin molempina ajankoh ina osassa kouluis a käy äen eh ä ä ihkoja ja osassa
kouluis a es in ie okone e sio a. Molempina u kimus uosina noin puole a ioin iin osallis uneis a
eki eh ä ä paine uun eh ä ä ihkoon ja puole käy äen ie okone a. A ioinnissa käy e iin
Koulu uksen a ioin ikeskuksessa kehi e yjä oppimaan oppimisen eh ä äsa joja, jo ka o a osin
e ailukelpoisia alla ku a ujen DigiVOO-hankkeen al akunnallisessa seu an a u kimuksessa
käy e yjen eh ä ien kanssa. Osaamis eh ä ien lisäksi oppilaa äy i ä laajan kyselyn koskien
oppimisasen ei a, mo i aa io a ja koulunkäyn iään yleisemmin. Kyselylomakkee sisälsi ä myös
digi aalis en älineiden ja oppilaan käy ämiä iedonhakumene elmiä koske ia kysymyksiä, joi a
käy e iin ämän apo in lu ussa 4 esi e yissä analyyseissa. Aineis o ja analyysimene elmä on
ku a u a kemmin lu ussa 4.
2.2.2 Ko ona ilan een aiku uksia sel i ä än u kimuksen aineis o
Digi alisaa ion aiku us a oppimiseen DigiVOO-hankkeessa u ki aan myös hyödyn ämällä
ko onaepidemian aikana ke ä yjä aineis oja (Ah iainen ym. 2021). Pe usope uksen e äope us a ja
hy in oin ia ka oi a ia aineis oja on ke ä y kolmena ajankoh ana yh eis yössä Tampe een ja
Helsingin yliopis ojen u kimus yhmien (REAL, NEDIS ja HEA) kanssa. Ensimmäinen aineis o
ke ä iin oukokuussa 2020, kun koulu a au ui a kahden kuukauden mi aisen e äope usjakson
jälkeen. Toinen aineis o ke ä iin loka-ma askuussa 2020, kun suu in osa oppilais a opiskeli
lähiope uksessa. Kolmas aineis o ke ä iin huh ikuussa 2021 ilan eessa, jossa osa yläkoululaisis a
opiskeli e äope uksessa. Kaikissa kolmessa aineis onke uussa aineis oa on ke ä y oppilail a,
ope ajil a, eh o eil a, oppilashuol ohenkilös öl ä ja huol ajil a. Aineis onke uu o eu e iin
lähe ämällä jokaiselle Manne -Suomen pe usope uksen eh o ille linki sähköisiin
kyselylomakkeisiin. Vas aukse allen ui a nime ömäs i, mu a ne pys y iin yhdis ämään as aajan
kouluun ilas okeskuksen ID-nume oa hyödyn ämällä. ID-nume on a ulla aineis ois a oidaan
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 17
a kas ella DigiVOO-hankkeen al akunnallisen aineis oon osuneiden koulujen
e äope uskokemuksia. Aineis o edus a a suomalaisia kouluja noin 40–50 -p osen ises i ja
kun a asolla noin 70–80 -p osen ises i ja a joa a mahdollisuuden a kas ella digi alisaa ion
kehi ymis ä e äope usjaksojen ohessa. Tässä DigiVOO- u kimuksen äli apo issa lu ussa 5 on
hyödynne y ensimmäisen ja kolmannen e äope uskyselyn oppilasaineis ojen (ke ä 2020 N= 61 974
ja ke ä 2021 N=63 252) ha ain oja. Viimeinen e äope uskokemuksia ka oi a a aineis onke uu on
o eu e u helmi-maaliskuussa 2022. DigiVOO- u kimuksen loppu apo issa on a koi us a kas ella
e i as aaja yhmien e äope uskokemuksia so el u in osin kaikkia neljää aineis oa hyödyn äen.
2.2.3 PISA- u kimuksen aineis o
Suomi on osallis unu P og amme o In e na ional S uden Assessmen (PISA) -
a ioin i u kimukseen sen ensimmäises ä kie okses a läh ien uodes a 2000.
A ioin i u kimuksessa 15- uo iaa oppilaa eke ä osaamis a mi aa ia eh ä iä kolmella pysy ällä
osa-alueella (luku ai o, ma ema iikka, luonnon iede) sekä yhdellä aih u alla osa-alueella (esim.
ongelman a kaisu, luo a aja elu). Osaamis eh ä ien ekemisen lisäksi oppilaa äy ä ä ka a a
kyselylomakkee , joilla mi a aan muun muassa heidän oppimisasen ei aan ja aus aansa. Myös
eh o i äy ä ä kyselylomakkeen koulun käy än eis ä. Suomi on osallis unu PISA- u kimuksessa
myös op iona ole aan oppilaiden ie o ekniikka ai oja koske aan kyselyyn, jolla ka oi e aan
monipuolises i oppilaiden digilai eiden käy öä ja digi aalisuu een lii y iä asen ei a sekä
koulu yöhön e ä apaa-aikaan lii yen. DigiVOO-hanke hyödyn ää so el u il a osin PISA-
u kimuksen aineis oja aina ensimmäisel ä a ioin ikie oksel a saakka a kas ellen digi aalisen
oppimisen ja osaamis ulos en älis ä yh ey ä e i oppilas yhmissä. Aiemmin samois a aineis ois a on
jo eh y ha ain oja digin käy ön ja osaamispis emää ien nega ii ises a yh eydes ä, mu a on jääny
epäsel äksi, joh uuko ko elaa io digi aalisen oppimisen kiel eises ä aiku ukses a ai sii ä, e ä
aus al aan ja läh ö asol aan e ilaise oppilaa käy ä ä lai ei a e i a oin ja e i a koi uksiin.
Hypo eesina onkin, e ä keskenään samankal aisissa oppilas yhmissä digi aalisen eknologian
käy ön ja oppimis ulos en älinen suhde oi ollakin oisenlainen kuin ähän as i PISA-aineis ois a on
apo oi u.
DigiVOO-hankkeen PISA-aineis oja koske a osuus on ällä he kellä siinä aiheessa, e ä aineis o
on hanki u ja nii ä käydään läpi e ailukelpois en osuuksien analysoimiseksi. E enkin ie o ekniikan
käy öä a kas ele a mi a i o a uosien a ella jonkin e an muu unee ja e enkin
monipuolis unee , ja pa haillaan unnis e aan u kimuskysymyksiä, joihin on mahdollis a as a a aina
uodes a 2000 läh ien. Toisaal a PISA-aineis oja koske an osuuden analyysi ule a ah as i
keski ymään uoden 2018 aineis oon, sillä PISA:ssa ke ä iin ensimmäis ä ke aa uonna 2018
myös iedo oppilaiden uen a pees a suomalaisen oppimisen ja koulunkäynnin uen mallin
luoki uksen mukaises i. Näin on mahdollis a a kas ella, missä mää in digi aalisuu a käy e ään
nimenomaan oppimisen ja koulunkäynnin uen yh enä keinona. Tämä osal aan seli äisi myös
aiemmissa u kimuksissa eh yjä ha ain oja digi aalisuuden ja PISA- ulos en nega ii ises a
yh eydes ä.
2.3 In ensii iaineis o
Digi alisaa ion aiku us a e i yises i oppimis ilan eisiin u ki aan ke äämällä in ensii iaineis oja
ke ä lukukauden 2022 aikana. In ensii iaineis oilla a koi e aan 1) koulupäi än aikana oppilaiden
käy ämille lai eille allen u ia loki ie oja, 2) luokkahuoneen ideoha ainnoin eja, 3) oppilaiden
yhmähaas a eluja, 4) ak ii isuus- ja sykemi auksia yhdis e ynä unipäi äki jan ie oihin ja 5)
digiluku ai o es iä. Ku akin in ensii iaineis oa a en on koo u noin 30–60 oppilaan yhmiä neljäs ä
e i kaupungis a Uudel amaal a, Pi kanmaal a ja Pohjois-Ka jalas a. Tu kimus ulokse
in ensii iaineis ojen osal a esi ellään DigiVOO-hankkeen loppu apo issa 2022.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 18
2.4 Digi alisaa ion aiku us oppimis uloksiin ja oppimiseen:
al akunnallisen seu an a u kimuksen alkumi auksen o eu us
Digi alisaa ion aiku us a oppimis uloksiin ja oppimiseen u ki aan DigiVOO-hankkeessa pai si
aiempien u kimusaineis ojen ja u kimus ulos en a kas elun kau a (ks. Lu u 4–5), e i yises i
hankkeen pui eissa luku uonna 2021–2022 o eu e a assa al akunnallisessa
seu an a u kimuksessa. Tässä lu ussa ku a aan al akunnallisen seu an a u kimuksen o os,
u kimuksen käynnis äminen sekä a ioin i eh ä ä , joilla a ioi iin oppilaiden oppimis uloksia ja
oppimis a. Va sinais en osaamis eh ä ien lisäksi oppilaa äy i ä myös digi aalis a oppimis a,
mo i aa io a ja asen ei a sekä aus a ie oja monipuolises i ka oi a ia kyselylomakkei a. Näil ä osin
mi a i on ku a u niiden ulos en esi ämisen yh eydessä lu uissa 6 ja 8.
2.4.1 Tu kimuksen o os ja osallis uja
Luku uoden 2021–2022 al akunnallisen seu an a u kimuksen o okseen alikoi ui alun pe in 146
koulun 15562 oppilas a. O os eh iin Tilas okeskuksessa osi e una sa unnaiso an ana si en, e ä
siinä a mis e iin alueellinen, kun a yypin mukainen ja koulun koon mukainen edus a uus. Koulu
oli a o u kolmeen yhmään si en, e ä niis ä osallis ui joko sei semäs-, kahdeksas- ai
yhdeksäsluokkalaise oppilaa . A ioin i koski koulun kaikkia kyseisellä luokka-as eella ole ia
oppilai a. A ioin iin osallis ui lopul a 83 koulun 7745 oppilas a: 3635 y öä (47,3 %), 3731 poikaa
(48,6 %) ja 313 muunsukupuolis a (4,1 %). Tu kimukses a kiel äy yneis ä kouluis a suu in osa
ke oi a syyksi ko onan uoman yö aakan koulua keen. Vaikka ka o oli alkupe äiseen o okseen
nähden suu a, aineis on edus a uus säilyi kaikkien o oksen pohjana olleiden k i ee eiden osal a
ii ä än hy änä.
A ioinnis a iedo e iin e ukä een o okseen osuneiden koulujen eh o eille. Reh o i iedo i a
edelleen asias a ope ajille, jo ka hoi i a käy ännön a ioin i ilan ee luokissa. Kouluille lähe e iin
syyskuun puolessa älissä sähköisen a ioinnin edelly ämä ki jau umis unnukse ja e kko-
osoi ee . A ioinni o eu ui a ope ajien johdolla syyskuun lopun ja ma askuun alun älillä.
2.4.2 Oppimis ulos en ja oppimisen a ioin i eh ä ä
Val akunnallisessa seu an a u kimuksessa oppilaiden oppimis uloksia ja digi aalisessa
eh ä äympä is össä apah u aa oppimis a u ki aan usealla e i osa-alueella. A ioin i eh ä ien
kokonaisuus on akenne u si en, e ä ne mi aa a digi aalis a osaamis a, ope ussuunni elman
pe us eiden mukais a äidinkielen ja ma ema iikan osaamis a sekä ope ussuunni elman pe us eiden
laaja-alaisen osaamisen ku auksissa mää i el yjä aja elun ai oja ja oppimaan oppimis a,
moniluku ai oa ja epäsuo as i myös ie o ekniikka ai oja. Aja elun aido ja oppimaan oppiminen
mää i ellään suomalaisen oppimaan oppimisen ii ekehyksen pui eissa oppiaine aja yli ä iksi
kogni ii isiksi aidoiksi, haluksi suunna a omaa osaamis aan koh i eh ä än a oi ei a sekä oman
oppimisp osessin halli semiseksi (ks. Hau amäki ym., 2002; Vainikainen & Hau amäki, 2019; 2020;
Vainikainen & Koi uho i, 2022). Oppiaine aja yli ä ä kogni ii ise aido jäsenne ään
ii ekehyksessä And eas Deme ioun kehi ys eo ian mukaises i si en, e ä aja elu ai oja mi a aan
sanallisen pää elyn, ma emaa isen aja elun, luoki ele an pää elyn ja in e ak ii is en
ongelman a kaisu eh ä ien sisään akenne un kausaalisen pää elyn kau a. Moniluku aidon
eh ä issä puoles aan oppilaiden eh ä änä oli unnis aa mul imodaalisiin eks eihin lii y iä
aken ei a, ilmaisukeinoja, sisäl öjä ja a koi uspe iä a kas ellen oisaal a oppilaiden o ien aa io a
es ien suh een ( ak inen, diegee inen ja semioo inen eak io) sekä heidän omaksumiaan
lukija ooleja (koodin pu kaja, me ki ys en aken aja ja eks ik ii ikko).

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 19
A ioin i eh ä ä oli alkumi auksessa jae u kuu een noin 15 minuu in eh ä äsa jaan si en, e ä
jokainen eh ä äsa ja alkoi aus a ie oja, mo i aa io a ja asen ei a ai digi aalis a oppimis a
koske alla lyhyehköllä kyselylomakkeella, jo a seu asi yksi ai kaksi kogni ii is a a ioin i eh ä ää.
Käy e ä issä ole an es ausajan ajallisuudes a joh uen yhden osaamisalueen mi aus kes i
kokonaisuudessaan ko kein aan 15 minuu ia, minkä jälkeen oppilaan oli aikaka kaisun jälkeen
sii y ä ä seu aa aan eh ä äsa jaan.
Osa käy e yis ä eh ä is ä on sellaisia, e ä niiden uo ama aineis o on suo aan linki e ä issä
Helsingin yliopis on Koulu uksen a ioin ikeskuksen ja Tampe een yliopis on Koulu uksen, a ioinnin
ja oppimisen u kimus yhmä REAL:n aikaisempiin a ioin i u kimusaineis oihin. Ohjelmoin i eh ä ä,
in e ak ii ise ongelman a kaisu eh ä ä ja moniluku aidon eh ä ä on kehi e y digi aalisen
oppimisen mi aamiseksi as a iime uosien aikana, jolloin niiden ulokse on ällä he kellä
e ail a issa ainoas aan Van aalla samaan aikaan o eu e un oppimaan oppimisen
a ioin i u kimuksen uloksiin.
2.4.3 Digi aalinen oppiminen
Digi aalis a oppimis a mi a iin kolmella eh ä ällä, ohjelmoin i eh ä ällä ja kahdella in e ak ii isella
ongelman a kaisu eh ä ällä. Teh ä ä oli sijoi e u alkumi auksessa e i eh ä äsa joihin.
2.4.3.1. Ohjelmoin i eh ä än akenne ja pis ei ys
Ohjelmoin i eh ä ässä mi a aan keskeisiä ohjelmoinnilliseen aja eluun sisäl y iä
ai oja. Ohjelmoinnillinen aja elu (compu a ional hinking) on näh y olennaiseksi osaksi ehokas a
oimijuu a yhä digi aalisemmassa yh eiskunnassa (Kong & Abelson, 2019). Sillä a koi e aan
aja elup osesseja, joi a a i aan ongelmien unnis amiseen ja niiden a kaisujen esi ämiseen
a alla, joka oidaan o eu aa ie okonepohjaises i (Aho, 2012; Wing, 2008). Siksi si ä oidaan pi ää
e äänlaisena ongelman a kaisun muo ona. Vaikka on olemassa e ilaisia näkökulmia siihen,
mi ä ohjelmoinnillinen aja elu pi ää sisällään, ki jallisuudessa useimmin käsi el yjä käsi ei ä ja
kykyjä o a abs ahoin i (keski yminen ongelman kannal a olennaisiin yksi yiskoh iin yleis ämisen
mahdollis amiseksi), ongelman a kaisu, algo i minen aja elu (ohjeiden kehi äminen ie yn
a oi een saa u amiseksi) ja dekomposi io (ongelman pilkkominen helpommin a kais a issa
ole iin osiin) (Kalelioğlu ym., 2016; Selby & Woolla d, 2013; Wing, 2006; 2008). Ohjelmoin-
nillisen aja elun aido o a monipuolisia, sillä nii ä oidaan so el aa ongelmien a kaisemiseen
monissa e i yh eyksissä ja e i aloilla, ei pelkäs ään ohjelmoin iin lii y issä yh eyksissä (Kong
& Abelson, 2019; Wing, 2008).
Ohjelmoin i eh ä ässä oli yh eensä 11 huone a, joissa oli uudullisella la ialla aih ele as i
huonekaluja kulkues einä. Robo i läh i liikkeelle huoneen jos akin laidas a ai nu kas a ja oisella
puolella huone a la ialla oli nalle, joka obo in pi i käydä nos amassa. Robo ia ohja akseen oppilaan
pi i muodos aa g aa isina nappuloina esi e yis ä komennois a (askel e eenpäin, käännös oikealle,
käännös asemmalle, nos o) sa ja e ämällä ja pudo amalla nappula komen o i ille. Tämän jälkeen
komen o i i suo i e iin käynnis ysnappulas a, jolloin obo i kulki huoneessa komen o i in
mää äämän ei in. Tö mä essään seinään ai es eeseen obo i hajosi kappaleiksi, kun aas koodin
oimiessa ja nallen löy yessä oppilas sai onnis umises aan äli ömän palau een. Oppilas sai ko ja a
komen o i iään niin mon a ke aa kuin halusi. Oikean a kaisun löy yessä hänelle esi e iin
kysymykse sii ä, oliko löy yny ei i lyhin ja olisiko ollu aih oeh oisia yh ä lyhyi ä ei ejä. Tämän
jälkeen oppilas a pyyde iin ohjelmoimaan ielä mahdollinen lyhyempi ai yh ä lyhy ei i.
Ohjelmoin i eh ä ä pis ei e iin si en, e ä oppilas sai yhden pis een sii ä, jos hän onnis ui löy ämään
huoneessa minkä ahansa oikean ei in ja oisen pis een sii ä, e ä hän ohjelmoi myös lyhyimmän
ei in joko suo aan ai siinä aiheessa, kun si ä e ikseen pyyde iin. Teh ä ään käy e y aika aiku i
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 20
pis ei ykseen si en, e ä nopeas i eh ä än oikein a kaissee oppilaa eh i ä e enemään es ausajan
pui eissa kaikkien 11 huoneen läpi, kun aas useampien kokeiluiden kau a hi aammin e ene il ä
oppilail a aika loppui ennen kuin he edes eh i ä nähdä kaikkia huonei a ja näin ollen saada niis ä
pis ei ä. Teh ä än kokonaispis emää ä laske iin siis 22 osios a (Taulukko 1). Teh ä än eliabili ee i
oli e i äin ko kea (α = .96). Kokonaispis emää ä muunne iin oikein a kais ujen osioiden
p osen iosuudeksi (max 100 p). Koko eh ä än keskimää äinen a kaisup osen i yli koko aineis on
oli 60,6 (KH = 27,9). Ohjelmoin i eh ä än ulokse apo oidaan yksi yiskoh aises i as a hankkeen
loppu apo issa, jolloin e i ellään muun muassa luokka-as eiden älisiä mahdollisia e oja.
Alkumi auksessa esiin ynei ä sukupuolie oja on puoles aan ha ainnollis e u ämän apo in
yh een e olu un 9 ku iossa. Tässä eh ä ässä poja suo iu ui a ilas ollises i me ki se äs i y öjä
pa emmin oisin kuin muissa a ioin i eh ä issä, joissa sukupuolie o oli a joko päin as aisia ai nii ä
ei ollu lainkaan (ks. luku 7).
Taulukko 1.Ohjelmoin i eh ä än e i huoneiden keskimää äise a kaisuosuude luokka-as ei ain
7.lk N = 3224 8.lk N = 2293 9.lk N = 2228
KA KH KA KH KA KH
Huone 1: mikä ahansa ei i oikein 0,79 0,41 0,86 0,35 0,81 0,39
Huone 1: lyhin ei i oikein 0,76 0,43 0,82 0,38 0,79 0,41
Huone 2: mikä ahansa ei i oikein 0,76 0,43 0,82 0,38 0,77 0,42
Huone 2: lyhin ei i oikein 0,72 0,45 0,79 0,41 0,74 0,44
Huone 3: mikä ahansa ei i oikein 0,72 0,45 0,79 0,41 0,74 0,44
Huone 3: lyhin ei i oikein 0,58 0,49 0,66 0,47 0,63 0,48
Huone 4: mikä ahansa ei i oikein 0,66 0,48 0,73 0,44 0,70 0,46
Huone 4: lyhin ei i oikein 0,62 0,49 0,69 0,46 0,66 0,47
Huone 5: mikä ahansa ei i oikein 0,61 0,49 0,69 0,46 0,67 0,47
Huone 5: lyhin ei i oikein 0,56 0,50 0,63 0,48 0,62 0,48
Huone 6: mikä ahansa ei i oikein 0,53 0,50 0,60 0,49 0,60 0,49
Huone 6: lyhin ei i oikein 0,52 0,50 0,60 0,49 0,60 0,49
Huone 7: mikä ahansa ei i oikein 0,44 0,50 0,53 0,50 0,52 0,50
Huone 7: lyhin ei i oikein 0,42 0,49 0,50 0,50 0,49 0,50
Huone 8: mikä ahansa ei i oikein 0,36 0,48 0,44 0,50 0,45 0,50
Huone 8: lyhin ei i oikein 0,24 0,43 0,30 0,46 0,31 0,46
Huone 9: mikä ahansa ei i oikein 0,29 0,45 0,34 0,47 0,36 0,48
Huone 9: lyhin ei i oikein 0,29 0,45 0,34 0,47 0,36 0,48
Huone 10: mikä ahansa ei i oikein 0,23 0,42 0,28 0,45 0,30 0,46
Huone 10: lyhin ei i oikein 0,22 0,41 0,27 0,44 0,29 0,45
Huone 11: mikä ahansa ei i oikein 0,17 0,38 0,20 0,40 0,23 0,42
Huone 11: lyhin ei i oikein 0,17 0,37 0,20 0,40 0,22 0,42
KA = keskia o, KH = keskihajon a
2.4.3.2. In e ak ii is en ongelman a kaisu eh ä ien akenne ja pis ei ys
In e ak ii isissa ongelman a kaisu eh ä issä oppilaa u ki a kahdessa e i eh ä äympä is össä
kokeilujen kau a e i ekijöiden aiku us a loppu ulokseen. Ensimmäisessä eh ä äympä is össä
oppilaa u ki a aiemmin un ema omalle kas ille o ollisia kas uolosuh ei a sää elemällä alon ja
eden mää ää sekä maape än a in eikkuu a. Toisessa eh ä äympä is össä a oi eena oli sii o a
huone mahdollisimman puh aaksi siihen akenne a an obo in a ulla sää elemällä obo in
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 21
ominaisuuksia ja älinei ä. Molemma eh ä ä pe us ui a alun pe in Piage ’n esi ämään o maaliin
aja eluun, ja eh ä issä mi a iin sen kannal a keskeis ä muu ujien aiku us en unnis amis a
(Shaye , 1979). Samaa ilmiö ä on iimeisen uosikymmenen aikana u ki u in e ak ii isen
ongelman a kaisun kon eks issa ” a y-one- hing-a -a- ime (VOTAT)” -käsi een kau a, ja u kimus
on usein keski yny oppilaiden ongelman a kaisus a egioiden analysoimiseen a ioinnin loki ie oja
hyödyn ämällä (G ei e al., 2016). Yksi äisen muu ujan aiku uksen e is ämiseen pe us u an
s a egian käy öä a kas el iin myös ny käy e yissä a ioin i eh ä issä eh ä ien loki iedois a ja
s a egian käy ö oimi eh ä ien a sinais en a kaisuiden ohella eh ä ien pis ei ysk i ee einä.
Keksi yn Lilakki-kas in kas a us eh ä ä oli aiheis e u kolmeen osaan si en, e ä ensimmäisessä
osassa oppilas sai eh ä äksi suunni ella koease elma, jolla u ki aan käy e yn kas ualus an
a in eikkuuden me ki ys ä. Oppilas sai ali a kahdes a e i kas ualus as a, mu a samaan aikaan
hänen oli myös mahdollis a sää ää kas in saaman eden ja alon mää ää. Valinna eh yään
oppilas sai kas a aa kas in ja nähdä, mihin loppu ulokseen alinna joh i a . Kokeilui a sai ehdä
haluamansa mää än ennen kas ualus aa koske aan kysymykseen as aamis a. Kokeen oisessa
aiheessa kas ualus a oli akioi u ja eh ä änä oli u kia kas ille ihan eellis a eden mää ää. Valon
mää än sää äminen onnis ui samaan aikaan, aikka sen u kiminen oli a oi eena as a eh ä än
iimeisessä aiheessa. Teh ä äs ä oli mahdollis a saada kolme pis e ä oikeis a as auksis a
(oikea kas ualus a sekä eden ja alon mää ä) ja kolme loki ie oanalyysin pe us eella
muodos e ua pis e ä sii ä, käy ikö oppilas u kiessaan sys emaa is a s a egiaa e i muu ujien
aiku uksen u kimiseksi eh ä än e i aiheissa.
Sii ous obo i eh ä ässä oppilas sai ainoas aan yhden kokonais a oi een: sii o a ku assa näky ä
huone 100-p osen isen puh aaksi. Oppilas sai aken aa ä ä a koi us a a en obo in, jonka
käsien pi uu a ja a alon kokoa saa oi sää ää, kumpaakin kolmen aih oehdon älillä. Lisäksi
obo ille sai ali a halu essaan sii ous älinei ä kahden e i aih oehdon älil ä. Halu un yhdis elmän
ali semisen jälkeen obo i käynnis e iin ja sii ous ulos näkyi sekä ku assa e ä
p osen iosuu ena. Pis ei ys pe us ui pa haimpaan sii ous ulokseen joh aneiden käsien, a alon ja
älineiden löy ymiseen (max 3 p) sekä loki ie oihin sii ä, käy ikö oppilas sys emaa is a s a egiaa
e i muu ujien aiku uksen u kimiseksi (max 1 p).
Ongelman a kaisun kokonaispis emää ä laske iin oppilaille yhdis ämällä molempien eh ä ien
ulokse (yh eensä 10 osio a, Taulukko 2). Teh ä än eliabili ee i oli kogni ii iselle es ille juu i
hy äksy ä ä (α = .60). Kokonaispis emää ä muunne iin oikeiden as aus en p osen iosuudeksi
(max 100 p). Koko eh ä än keskimää äinen a kaisup osen i yli koko aineis on oli 62,9 (KH = 21,9).
Taulukko 2. Ongelman a kaisu eh ä än osioiden keskimää äise a kaisuosuude luokka-as ei ain
7.lk N = 3217 8.lk N = 2284 9.lk N = 2221
KA KH KA KH KA KH
Lilakin kas a us: kas ualus a oikein 0,77 0,42 0,75 0,43 0,76 0,43
Lilakin kas a us: eden mää ä oikein 0,88 0,32 0,89 0,32 0,86 0,34
Lilakin kas a us: alon mää ä oikein 0,92 0,27 0,92 0,27 0,94 0,24
Sii ous obo i: oikea a alo 0,67 0,47 0,66 0,47 0,72 0,45
Sii ous obo i: oikea käde 0,85 0,36 0,84 0,37 0,87 0,34
Sii ous obo i: oikea älinee 0,77 0,42 0,76 0,43 0,79 0,41
Lilakin kas ualus a: s a egian käy ö 0,28 0,45 0,28 0,45 0,29 0,45
Lilakin eden mää ä: s a egian käy ö 0,30 0,46 0,32 0,47 0,37 0,48
Lilakin alon mää ä: s a egian käy ö 0,80 0,40 0,84 0,37 0,84 0,37
Sii ous obo i: s a egian käy ö 0,61 0,49 0,62 0,49 0,64 0,48
KA = keskia o, KH = keskihajon a
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 22
2.4.4 Aja elun aido ja oppimaan oppiminen
DigiVOO-hankkeen alkumi auksessa oli edellä ku a ujen eh ä ien ohella käy össä kolme muu a
eh ä ää, jo ka o a osa oppimaan oppimisen a ioin i eh ä äsa jaa. Näis ä kaksi, sanallisen
pää elyn ja ma emaa isen aja elun eh ä ä, o a ollee käy össä jo iime uosi uhannen lopussa
o eu e uissa a ioinneissa, ja niiden osal a DigiVOO-hankkeen uusi aineis o on mahdollis a
myöhemmin ky keä esime kiksi lu ussa 4 esi el yihin al akunnallisiin oppimaan oppimisen
a ioin iaineis oihin.
2.4.4.1. Sanallisen pää elyn eh ä ä
Sanallisen pää elyn eh ä ä pe us ui a deduk ii iseen pää elyyn, joka a koi aa joh opää ös en
muodos amis a anne ujen p emissien pohjal a. Jo melko nuo e lapse kykene ä jonkinas eiseen
deduk ii iseen pää elyyn, mu a as a nuo uusiässä oppilaa osaa a käsi ellä myös a gumen eja,
jo ka ei ä johdakaan auko omiin joh opää öksiin sekä analysoida a gumen ien kaikki mahdollise
seu aukse (Deme iou ym., 2011). DigiVOO-hankkeen alkumi auksessa käy e iin sanallisen
pää elyn mi aamiseen kuu a eh ä äosio a, joissa oppilaille anne iin kaksi i ke ä p emisseinä ja
heidän pi i niiden pe us eella ali a joh opää ökseksi yksi anne us a neljäs ä aih oehdos a.
Sanallisen pää elyn kokonaispis emää ä laske iin oppilaille kuuden osion pe us eella (Taulukko 3).
Teh ä än eliabili ee i oli kogni ii iselle es ille juu i hy äksy ä ä (α = .60). Kokonaispis emää ä
muunne iin oikeiden as aus en p osen iosuudeksi (max 100 p). Koko eh ä än keskimää äinen
a kaisup osen i yli koko aineis on oli 37,2 (KH = 26,8). Teh ä ässä ha ai uja sukupuolie oja
y öjen eduksi on ha ainnollis e u lu un 9 yh een edon ku iossa.
Taulukko 3. Sanallisen pää ely eh ä än osioiden keskimää äise a kaisuosuude luokka-as ei ain
7.lk N = 3631 8.lk N = 2694 9.lk N = 2610
KA KH KA KH KA KH
Sanallinen pää ely eh ä ä 1 0,20 0,40 0,22 0,41 0,26 0,44
Sanallinen pää ely eh ä ä 2 0,57 0,50 0,58 0,49 0,64 0,48
Sanallinen pää ely eh ä ä 3 0,36 0,48 0,37 0,48 0,44 0,50
Sanallinen pää ely eh ä ä 4 0,30 0,46 0,29 0,45 0,37 0,48
Sanallinen pää ely eh ä ä 5 0,48 0,50 0,46 0,50 0,54 0,50
Sanallinen pää ely eh ä ä 6 0,22 0,42 0,25 0,43 0,26 0,44
KA = keskia o, KH = keskihajon a
2.4.4.2. Ma emaa isen aja elun adap ii inen es i
Ma emaa is a aja elua mi a iin DigiVOO-hankkeessa adap ii isella es illä, joka pohjau uu
oppimaan oppimisen a ioinneissa 1990-lu ul a läh ien käy össä olleisiin eh ä ä yyppeihin.
Ensimmäisen eh ä ä yypin (Deme iou ym., 1996) jokaisessa eh ä äosiossa oli yhdes ä
neljään ki jaimin ko a ua a i mee is a ope aa o ia (esim. 2 a 3 = 6), ja oppilaan eh ä änä oli
a kais a, mi ä ope aa o ia ki jaime as asi a . Keksi yjen ma emaa is en käsi eiden
eh ä äosioissa (S e nbe g ym., 2001) mää i el iin ehdollises i kaksi keksi yä ma emaa is a
käsi e ä, lag ja se (esime kiksi jos a > b, lag me ki see ähennyslaskua, muu en
ke olaskua jne.). Tämän jälkeen oppilaalle anne iin a kais a aksi eh ä ä (esime kiksi paljonko on
4 lag 7 se 10 lag 3), jossa mää i elmiä pi i so el aa.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 29
Kansain älinen ki jallisuuska saus
Juho Leinonen, Kukka-Maa ia Polso, Ris o Ho ulainen, C is iana Me gianian, Na alija
Gus a son, Sanna Oinas, Pe i Ihan ola
Tässä lu ussa käydään läpi alus a a ulokse kansain älises ä sys emaa ises a
ki jallisuuska saukses a. Tulokse pohjau u a almis eilla ole aan a ikkeliin (Leinonen ym., 2022).
Hankkeen u kimuskysymyksis ä ki jallisuuska saus lii yy e i yises i kysymykseen “Millaisia o a
digi aalisin älinein o eu e u oppimis ilan ee ja mi en ne e oa a muis a oppimis ilan eis a?”.
Tuloksia ulki aessa ulee o aa huomioon, e ä ki jallisuuska sauksen aineis o on pääosin muual a
kuin Suomes a ja ulokse ei ä siksi ole äl ämä ä äysin so elle a issa suomalaiseen kon eks iin,
aan ku aa a digi aalisen ope uksen u kimises a globaalissa mi akaa assa. Hankkeessa
o eu e aan e ikseen as aa a suomenkielis ä ki jallisuu a käsi ele ä ki jallisuuska saus, joka
almis uu myöhemmin ja jonka uloksia apo oidaan hankkeen loppu apo issa.
3.1 Tu kimuskysymykse ja mene elmä
Aikaisemma e kko-ope us a käsi ele ä ki jallisuuska saukse keski y ä lähinnä
aikuisopiskelijoihin (esim. Sun ja Chen, 2016; Val e de-Be ocoso ym., 2020). DigiVOO-hanke
kui enkin keski yy digi alisaa ion aiku uksiin pe usope uksessa. Hankkeen a oi eena on u kia
ope uksen digi alisaa io a kolmen osa-alueen ja niihin lii y ien u kimuskysymys en kau a. Näis ä
ki jallisuuska sauksen kannal a ele an ein osa-alue on “Digi alisaa ion aiku us oppimis ilan eisiin”
ja sen yh eydessä esi e y kaksi u kimuskysymys ä:
1) Millaisia o a digi aalisin älinein o eu e u oppimis ilan ee ja
2) mi en ne e oa a muis a oppimis ilan eis a?
Pää imme lähes yä näi ä osa-aluei a uuden sys emaa isen ki jallisuuska sauksen a ulla, koska
olemassa ole ien aikuisopiskelijoihin keski y ien ki jallisuuska saus en ulokse ei ä äl ämä ä
so ellu ala- ja yläkouluikäis en ope ukseen. Uusi ki jallisuuska saus ähän aiheeseen lii yen
pohjus aa hankkeen mui a u kimusosia ja on lisäksi hyödyllinen muille alan u kijoille. Rajauduimme
ki jallisuuska sauksessa 5–17- uo iai a koske iin digi aalisen ope uksen "hy yy ä" " a anomaiseen"

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 30
ope ukseen e aile iin koease elmiin. Tässä “ a anomaisella” (englanniksi “ ea men as usual”)
ope uksella a koi amme ope us a, joka on jä jes e y u kimuksen e ailu yhmälle. Näille yhmille
ope us ei usein ole sisäl äny eknologiaa ja mahdollises i käy e yn eknologian hyödyn äminen ei
ole ollu ä keässä osassa ope us a. “Digi aalisella” ope uksella a koi amme ope us a, joka on
jä jes e y koe yhmälle, joilla ope uksessa on hyödynne y mode nia ope us eknologiaa. Näille
yhmille eknologia on ollu keskeinen ope us a a us a a äline. Rajaus ain e aile iin
koease elmiin eh iin, jo a mahdollise pää elmä digi aalisen ja a anomaisen ope uksen e ois a
olisi a mahdollisimman luo e a ia, ja jo a mahdollinen ki jallisuuska saus a seu aa a me a-
analyysi olisi mahdollisimman helppo ehdä.
3.1.1 Ki jallisuushaku
Tes asimme monia e ilaisia hakulausekkei a ja mie imme haun mää i elemis ä seu aa ien
käy ännön haas eiden näkökulmas a:
- H1: Digi aaliseen ope ukseen ii a aan hy in aih ele illa käsi eillä; puhu aan esim.
eknologialäh öises ä ope ukses a, e kko-ope ukses a, uusia medioi a hyödyn ä äs ä
ope ukses a ai mobiilioppimises a.
- H2: Yliopis okon eks iin lii y ien u kimus en mää ä on odella suu i ja ähän lii y iä uloksia
on usein paljon, mu a nämä ulokse ei ä äl ämä ä ole so elle a issa ala- ja
yläkouluikäis en ja lukioikäis en ope uksessa.
- H3: digi aalis a ope us a muuhun ope ukseen e aile ien u kimus en mää ä on pieni
e a una esime kiksi e ilais en uusia e kko-ope usso elluksia eknises ä näkökulmas a
ilman e aluaa io a esi ele ien u kimus en ja laadullis en u kimus en lukumää ään.
- H4: Ope uksen "hy yyden" a ioin i on moniulo eis a (ks. esim. Yo k ym., 2015).
Ope uksen hy yy ä oi a ioida esime kiksi oppilaiden aka eemisen menes yksen,
opinnoissa ja kamisen, ai ojen ka u amisen ai a ek ii is en pii eiden ku en
yy y äisyyden ai mo i aa ion kau a. E i aih oehdois a ajauduimme aka eemiseen
menes ykseen ja mo i aa ion.
Lopul a päädyimme Taulukossa 9 esi e yyn hakulausekkeeseen, jonka ensimmäinen osa sisäl ää
digi aaliseen ope ukseen lii y iä käsi ei ä. Toinen ja kolmas osa lii y ä empii isiin u kimus uloksiin
ja yö älineisiin. Neljäs osa lii yy ki jallisuuska saukseen ali uun kohde yhmään eli ala- ja
yläkouluikäisiin ja lukioikäisiin oppilaisiin. Viimeinen hakulauseen osa lii yy julkaisujen
u kimusase elmaan.
Taulukko 9. Konjunk ii isessa no maalimuodossa esi e y hakulauseke ja mihin lausekkeen e i osilla py i iin.
Hakulausekkeen osa , jo ka yhdis e iin keskenään konjuk ioilla (AND) Mo i aa io
( echnolog* OR digi* OR web* OR blended OR lipped OR compu e * OR *media
OR mobile OR in e ne OR i ual OR augmen ed) H1
(bene i * OR enhanc* OR impac * OR imp o * OR in luenc*) H3
(achie * OR assess* OR educa ion* OR e ec * OR exam* OR g ade* OR
ins uc * OR Lea n* OR ou come* OR sco * OR es OR mo i *) H4
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 31
(k-12 o elemen a y OR p ima y o middle school o high school o seconda y
OR junio high OR "g ade s uden *" OR "school s uden *" OR pupil*) H2
(con ol OR *expe imen * OR p e- es OR pos - es ) H3
Haku o eu e iin 21.5.2021 ERIC (P oques ) - ie okannassa, joka sisäl ää ka a as i ope usalan
ie eellisiä julkaisuja. A ikkelei a hae iin ie okannas a niiden abs ak ien pe us eella. Löyde y
a ikkeli aja iin e aisa ioi uihin englanninkielisiin leh ia ikkeleihin, jois a oli saa a illa koko eks i
ja jo ka oli julkais u 1.1.2010 ja 21.5.2021 (hakupäi ä) älisenä aikana. Haulla löyde iin yh eensä
643 leh ia ikkelia.
Tässä äli apo issa olemme ajau unee 643 a ikkelis a 550 a ikkelin sa unnaises i ali uun
o okseen, joiden abs ak i luimme ja sisälly imme a ikkelin ka saukseemme, mikäli seu aa a ehdo
äy yi ä :
- Tu kimus käsi eli 5-17 uo iai a oppilai a.
- Tu kimuksessa e a iin a anomais a ja digi aalis a ope us a k asikokeellisen
koease elman ai odellisen koease elman a ulla. Pelkkä digi aalisen ope uksen a kas elu
alku- ja loppu es in a ulla ilman e ailu yhmää joh i u kimuksen poiska siu umiseen.
- Ve ailu pe us ui ilas ollisiin mene elmiin ja e ail a a suu e lii yi opin omenes ykseen ai
mo i aa ioon.
Mikäli abs ak in pe us eella ei ol u a moja sii ä ulisiko julkaisu sisälly ää ka saukseen, niin pää ös
eh iin lukemalla koko a ikkeli. Lopul a mukaan alikoi ui 149 julkaisua (ka so Lii e 1 äli apo in
lopus a). Ku iossa 1 on esi e y mukaan alikoi uneiden julkaisujen uosi aise lukumää ä .
Julkaisujen lukumää ä on kas anu suh eellisen asaises i uodes a 2010 uo een 2020. Vali ujen
julkaisujen yypillisimmä julkaisu oo umi on puoles aan esi e y Taulukossa 10.
Ku io 1. Ki jallisuuska sauksessa sisälly ämisk i ee i äy äneiden a ikkelien mää ä pe uosi.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 32
Taulukko 10. Vali ujen julkaisujen julkaisukana a .
Julkaisu oo umin nimi n
Educa ional Technology & Socie y 16
Jou nal o Science Educa ion and Technology 9
Educa ional Technology Resea ch and De elopmen 8
B i ish Jou nal o Educa ional Technology 7
Tu kish Online Jou nal o Educa ional Technology - TOJET 7
In e na ional Jou nal o Ins uc ion 6
Malaysian Online Jou nal o Educa ional Technology 6
Eu opean Jou nal o Educa ional Resea ch 3
Tu kish Online Jou nal o Dis ance Educa ion 3
14 julkaisu oo umia, jois a jokainen esiin yy kahdes i
56 julkaisu oo umia, jois a jokainen esiin yy ke an
3.1.2 Julkaisukoh ais en ie ojen allen aminen
A ikkelikoh ais en ie ojen allen amiseen käy imme Google Fo ms -lomake a, jonka a ulla
jokaises a julkaisus a allenne iin seu aa a iedo (alkupe äinen lomake oli englanniksi, alla ole a
kysymykse on käänne y suomeksi):
1) Kuka u kijois a kyseisen a ikkelin käsi eli
2) Oliko kyseessä digi aalis a ope us a ja a anomais a ope us a e annu
a) Todellinen koease elma
b) K asikokeellinen koease elma
3) Kon eks i/mi ä aine a ope e iin - apaa eks iken ä
4) Kokeen kes o/kuinka pi kään digi aalis a ympä is öä käy e iin
a) Yksi päi ä ai alle
b) Joi akin päi iä
c) Viikkoja
d) Kuukausia
e) Puoli uo a
) Vuosi ai pidempään
5) Ikä yhmä
a) 5-12 uo iaa (luoka 1-6)
b) 13-17 uo iaa (luoka 7-12)
6) Vas aajien ikä a kemmin, mikäli iedossa
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 33
7) A ikkelissa maini u u kimuskysymykse ai u kimuksen a oi e
8) Tu kimuskysymykse lii y ä ( ali se kaikki, jo ka pä e ä )
a) Suo iu umiseen (achie emen ) lii y iin e oihin yhmien älillä
b) Si ou umiseen (engagemen ) lii y iin e oihin yhmien älillä
c) Mo i aa ioon lii y iin e oihin yhmien älillä
d) Oppimiss a egioihin lii y iin e oihin yhmien älillä
e) Opiskelijoiden mielipi eisiin
) Ope ajien mielipi eisiin
g) Ope usmene elmiin
h) Muu, mikä?
9) Mi ä digi aalinen ope us oli ( ali se sopi a )
a) Ope us äli e ään digi aalises i (esim. ideoluenno , oppima e iaali e kossa)
b) Oppilaa käy ä ä digi aalisia yö älinei ä (esim. so elluksia, pelejä, ohjelmis oja)
c) Muu, mikä?
10) Onko yhmien älillä mui a huoma a ia e oja? Mi ä?
11) A ikkelin joh opää ökse
12) Missä u kimus suo i e iin (esim. missä maassa)?
13) Koe yhmän ja e okki yhmän koko
14) Vapaa muu uja
15) Riippu a muu uja
16) Oliko loppu es issä ilas ollises i me ki se iä e oja
17) Oliko esi es issä ilas ollises i me ki se iä e oja
18) E ek ikoo
19) Tiedon sy yyden aso e ailuissa
Lomakkeen kysymys en 8 ja 9 ka ego ia luo iin puolessa älissä aineis onke uu a aineis oläh öises i
sen he kis en as aus en pe us eella. Alkupe äisessä lomakkeessa molemma kysymykse oli a
a oimia eks iken iä.
3.1.3 Tiedon sy yyden aso
Osaamisen kehi ymis ä ku aa ien mi a eiden luoki elussa käy imme seu aa anlais a nelipo ais a
ohjeis us a, joka nouda aa Webbin (Webb, 2006) iedon sy yyden eo iaa.
Teh ä issä aadi a an iedon sy yyden ii ekehys a joaa yökalun a ioida oppilaalle osoi e ua ja
a oi eena ole aa ie ämisen ai aidon asoa, jolla oppilaa yösken ele ä ha joi ellessaan ai
a kais essaan heille anne uja eh ä iä. On hy ä kui enkin muis aa, e ä e ilaise ii ekehykse luo a
e ilaisia me ki yksiä samoille sanoille, e meille ja ideoille. No man Webbin (2006) alkujaan eh ä ien
kogni ii is a aa i uu a ku aa aa ii ekehys ä on alun pe in käy e y osaamisen s anda dien ja
a ioinnin yhdenmukaisuuden a ioin iin. Neljää ie ämis ä ja ai amis a ku aa aa laadullis a
ku aus a käy e ään luoki elemaan ja unnis amaan eh ä issä käy e ä än aja elun p osessoinnin
asoa. Ensimmäinen eli alin aso ku ailee iedon, ak ojen ja ai ojen muis amisen ai unnis amisen
ason. Tällä asolla ai o (käy äy yminen, oimin a ai sa ja oimin oja) on opi u ha joi elun a ulla ja
se suo i e aan helpos i. Seu aa a aso ku ailee aidon ai käsi eiden so el amisen ason, oiminnan
p osessimaisen ymmä ämisen ja käsi eellisen ymmä ämisen. Käsi e oi muodos ua e ilaisis a
ä sykkei ä, ku en objek eis a, apah umis a ai henkilöis ä, joilla on yh eisiä unnuspii ei ä.
Käsi eellinen ymmä äminen ii aa käsi eiden so el amiseen ja yhdis ämiseen sekä muihin
sisäl öihin lii y iin ideoihin. P osedu aalinen ymmä ys sisäl ää ie oa e ilaisis a aidois a ja
suo i amisen e i aiheis a, ja sii ä milloin ja mi en nii ä oi aisiin käy ää sopi as i, ja niiden
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 34
a koi uksen mukaises a so el amises a. Kolmannella asolla aadi aan edis yneempää pää elyä ja
analyysiä. Tämän ason a ioinnissa käy e ä ä eh ä ä edelly ä ä , e ä oppilaa a kaise a
ongelmia ja muodos a a esime kiksi joh opää öksiä anne us a aineis os a ai aken a a
ilannekoh ais a a gumen aa io a muus a esi e ys ä in o maa ios a. Tällä asolla oidaan aken aa
myös men aalisia malleja e i ep esen aa ioiden älille, ja oppilaa pe us ele a as auksiaan
odis eilla ai yh een e ä ä laajemman eks in. Neljäs aso ku aa ja sisälly ää eh ä ien
a kaisemiseksi sy en ä ää aja elua mikä edelly ää useiden e i ie oläh eiden in eg oimis a ja kykyä
esi ää ie oa useilla e i a oilla. Tämän kal ais en eh ä ien a kaiseminen aa ii selkeäs i enemmän
ajankäy öä, johon oi sisäl yä aineis onke uu a, analyysiä, apo in almis elua ja myös ulos en
esi elyä.
Taso 1 (muis aminen):
Sisäl ää mieleenpalau amisen ai aikaisemman pe us eella opi un ie ämisen ason, ku en ak an,
mää i elmän, e min ai yksinke aisen oimenpi een suo i amisen, ku en myös yksinke aisen
algo i min o eu amisen ai yh älön so el amisen ason. Muu a ainsana , jo ka yhdis ä ä oiminnan
kyseiselle asolle o a : unnis aa, muis aa, ha ai see, käy ää ja mi aa. Ve bi ku en ”ku ailee” ja
”seli ää” oidaan luoki ella e i asoille iippuen sii ä, mi ä ku aillaan ja seli e ään.
Taso 2 ( ai o ai käsi e):
Tällä asolla aja elun p osessoin i on sy ällisempää kuin asolla yksi ja sisäl ää muu akin kuin
a anomaisen as auksen. Aja elu ja as aaminen edelly ää as aajan pää öksen ekoa sii ä kuinka
lähes yä ongelmaa ai eh ä ää u iininmukaisen as aamisen sijaan. A ainsana , jo ka e i yises i
ku aa a asoa kaksi, sisäl ää seu aa ia e bejä, ku en luoki ella, jä jes ää, a ioida, ehdä
ha ain oja, ke ä ä ja käy ää aineis oa ai e ailla aineis oja. Kaa ion, aulukon ai ku ion luominen
da as a ai yksinke aisen kaa ion seli äminen kuulu a älle asolle, mu a monimu kaisen kaa ion
ulkin a sen so el aminen oiseen ympä is öön oidaan ka soa kuulu an asolle kolme.
Taso 3 (s a eginen aja elu):
Täs ä asos a käy e ään nimi ys ä s a eginen aja elu, koska se edelly ää pää elyä, suunni elua,
odis eiden käy ämis ä pää elyn pe us eena ja ko keamman asois a aja elua kuin kaksi edellis ä
asoa. Toiminnan ai as aus en kompleksisuus ei johdu pelkäs ään useis a as aus aih oehdois a,
aan sii ä, e ä oimin a ja sen aihee sekä as aus pe us ellaan. Tämän ason eh ä iä o a
joh opää ös en e äminen ha ainnois a, ii aaminen ie oläh eeseen ai odis eisiin, loogis en
pe us eiden esi äminen, ilmiön seli äminen ja ongelman a kaisu mää i el yjen käsi eiden a ulla.
Taso 4 (laajenne u aja elu):
Tämä aja elun aso ku aa laajenne ua aja elua, joka sisäl ää pi käkes oises i monimu kais a
pää elyä, suunni elua ai kehi y ää aja elua. Pi käkes oisuus ei ole kui enkaan e o ele a ekijä,
jos muu en eh ä ä on ois u aa ai se ei sisällä sy ällisempää käsi eellis ä ymmä ys ä. Esime kiksi,
jos oppilas mi aa päi i äin joen lämpö ilaa ja pii ää sii ä ku ion, on yösken ely lähinnä asoa kaksi
as aa aa. Kui enkin, jos samainen oppilas suo i aa joen ilan muu os a seu aa an u kimuksen,
jonka yh enä muu ujana on eden lämpö ila, on kyseessä aso neljä. Näin ollen asolla neljä
kogni ii ise aa imukse o a ko kei a ja yö i sessään moni ahois a ja usein usei a muu ujia
huomioi aa ja niiden älisiä yh eyksiä a kas ele aa. Tyypillis ä on, e ä oppilas jou uu myös i se
ali semaan aih oeh oisis a mahdollisuuksis a oman lähes ymis a an, mikä ke oo sii ä, e ä
eh ä ää ai ongelmaa oi lähes yä mones a e i suunnas a. Täs ä syys ä asolle neljä kuuluu myös
e i aih oeh ojen punni seminen, analysoin i, k i isoin i ja oman yön k ii inen a kas elu.
Näiden asojen lisäksi a ikkeleiden a ioi sijan oli mahdollisuus ali a aih oeh o ”epäsel ä”, jos
in e en ion oi o ua muu os aiku us a oli aikea mää i ellä ai unnis aa ku a ujen asojen

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 35
mukaises i, esime kiksi jos u kimuksessa käy e yjä oppilaan ai oja mi aa ia mi a ei a ei ol u
esi el y a peeksi ka a as i.
3.2 Mi ä digi aalisella ope uksella a koi e aan
Tässä osiossa u ki aan, mi ä digi aalisella ope uksella on a koi e u ki jallisuuska saukseen
ali uissa a ikkeleissa. Tä ä u ki aan sen kau a, mi ä u kimuskysymyksiä a ikkeleissa on esi e y
ja mikä a ikkeleiden esi elemissä u kimuksissa on ollu digi aalis a.
3.2.1 Millaisia u kimuskysymyksiä on esi e y?
Ku iossa 2 on esi el y, millaisia u kimuskysymyksiä ki jallisuuska sauksen a ikkeleissa on esi e y.
Val aosassa a ikkeleis a (84,6 %) u ki iin digi aalisuuden aiku uksia suo iu umiseen (esim.
koe ulos, a osana). Vajaassa iidesosassa a ikkeleis a käsi el iin digi aalisuuden aiku us a
oppimis a ai opiskelua uke iin ai oihin (esim. a gumen oin i, k ii inen aja elu; 18,8 %) ai
mo i aa ioon ja minäpys y yy een (18,1 %). Vaiku uksia kouluun lii y iin asen eisiin puoles aan
a kas el iin 12,8 %:ssa u kimuksis a ja oppimiss a egioihin ja osallis umiseen 6,0 %:ssa
u kimuksis a.
Lisäksi osassa a ikkeleis a a kas el iin digi aalisuu a myös muu en kuin aiku us en kau a.
Useissa u kimuksissa ka oi e iin oppilaiden näkemyksiä digi äli eises ä yösken elys ä ai ie ys ä
digi aalises a yökalus a (15,4 %). Mui a u kimuskysymyksissä esiin nos e uja eemoja digi aaliseen
koulu yöhön ja sen aiku uksiin lii yen oli a sukupuolie o , e i asoise oppilaa , yhmä yö sekä
me odin ai yökalun kehi ely.
Ku io 2. P osen iosuus a ikkeleis a, joissa ie yyn ka ego iaan lii y ä u kimuskysymys oli mukana. Vain
yleisimmä ka ego ia on isualisoi u.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 36
3.2.2 Mikä on ollu digi aalis a?
Ku io 3. Digi aalisiin ope usso elluksiin (esim. oppimispeli , ope usohjelmis o , mobiiliso ellukse ) ja
digi aaliseen o maa iin sii e yyn a anomaiseen/pe in eiseen ope ukseen (esim. ideoluenno ,
ope usma e iaali in e ne issä) keski y ien u kimus en osuude .
Suu immassa osassa u kimuksis a keski y iin a kas elemaan digi aalis a ope usso ellus a (Ku io
3). Noin kolmasosassa u kimuksis a digi aalis en ope us yökalujen sijaan oli u ki u si ä, mi en
pe in eisen ope uksen jä jes äminen digi aalises i aiku aa opiskelijoiden suo iu umiseen.
Digi aalise ope usso ellukse o a ollee esime kiksi oppimispelejä, joi a oli u ki u 14,1 %
a ikkeleis a (esim. Chee ja Tan, 2012 ja Hwang ja muu , 2013). Osassa a ikkeleis a a kas el iin
i uaalis a ai laajenne ua odellisuu a (VR, AR), joi a oli u ki u 5,4 % a ikkeleis a (esim. Huang
ja muu , 2019 ja Ahme ja Ca as, 2020). Pe in eisen ope uksen jä jes äminen digi aalises i on
puoles aan usein sisäl äny esime kiksi ideoluen oja (esim. Olakanmi, 2017) ai digi aalis en
oppiki jojen käy öä (esim. Hwang ja Lai, 2017). Osassa a ikkeleis a (6,7 %) u ki iin myös
“kään eisen luokkahuoneen” ( lipped class oom) käy öä ope uksessa (esim. Al-Ha bi ja
Alshumaime i, 2016 ja Say ja Yildi im, 2020). Kään eisissä luokkahuoneissa osa ope ukses a
jä jes e ään e kossa niin, e ä oppilaa oi a u us ua ma e iaaleihin ennen luokkaope us a, mikä
jä ää luokkaope ukseen aikaa keskus elulle ma e iaalis a ai esime kiksi ha joi us eh ä ien
ekemiseen luokassa.
3.3 Missä yh eyksissä digi aalis a ope us a on u ki u
Yksi kansain älisen ki jallisuuska sauksen pää a oi eis a oli u kia, missä yh eyksissä digi aalis a
ope us a on u ki u. Tässä osiossa käsi ellään ki jallisuuska sauksessa löy ynei ä a ikkelei a äs ä
näkökulmas a.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 37
3.3.1 Oppiainee
Ku io 4. Lis a oppiaineis a, joiden yh eydessä digi aalis a ope us a on u ki u.
Ku iossa 4 on isualisoi u, minkä oppiaineiden yh eydessä digi aalis a ope us a on u ki u. Sel äs i
eni en digi aalis a ope us a on u ki u luonnon ie eiden yh eydessä. Seu aa aksi eni en u kimuksia
on suo i e u ma ema iikan ja kiel en (englan i ja äidinkieli) yh eydessä. Ki jallisuuska sauksessa
löy yneiden a ikkeleiden pe us eella digi aalis a ope us a on u ki u e i äin ähän aideaineiden
yh eydessä: ain kuusi u kimus a oli u kinu digi aalis a ope us a ai een ai musiikin yh eydessä.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 38
3.3.2 Tu kimus en pi uus
Ku io 5. Digi aaliseen ope ukseen lii yneiden ki jallisuuska sauksessa löy yneiden u kimus en ajallinen pi uus.
Ku iossa 5 ha ainnollis e aan, kuinka pi kiä ki jallisuuska saukseen ali u u kimukse o a ollee
ajallises i. Digi aalis a ope us a on u ki u sel äs i eni en muu aman iikon (59 kpl eli 39,6 %) ja
muu aman kuukauden (40 kpl eli 26,8 %) pi uis en u kimus en a ulla. Sekä ajallises i pi kiä (yli puoli
uo a) e ä ajallises i lyhyi ä (muu ama päi ä ai alle) u kimuksia on ähemmän: pi kiä 17 kpl (11,4
%) ja lyhyi ä 13 kpl (8,7 %).
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 45
3.4.2 Mi ä iippuma omia muu ujia on u ki u?
Ki jallisuuska sauksessa käy e iin yh enä sisälly ämisk i ee inä si ä, e ä u kimuksessa on äy yny
olla e illise koe- ja e okki yhmä . Tämän akia jokaisessa sisälly e yssä u kimuksessa yh enä
iippuma omana muu ujana on ähin ään se, kuuluuko oppilas koe- ai e okki yhmään.
Ku io 13. Ki jallisuuska sauksessa löyde yissä a ikkeleissa käy e y iippuma oma muu uja ka ego isoi una.
Jo ku u kimukse o a u kinee koe- ja e okki yhmään kuulumisen lisäksi muiden iippuma omien
muu ujien aiku us a digi aalisen ope uksen impak iin. Ku iossa 13 on isualisoi u ka ego isoidu
iippuma oma muu uja , joi a oli käy e y ähin ään iidessä e i u kimuksessa. Ku iossa ole ien
kolmen ka ego ian (ikä, sukupuoli, esi es i/aiempi osaaminen) lisäksi alle iidessä a ikkelissa oli
käy e y anhempien koulu us a, yö ä ai oppilaan sosioekonomis a asemaa (kolme u kimus a),
oppilaan luokka-as e a (kaksi u kimus a), oppilaan äidinkiel ä (yksi u kimus) ja oppilaan
osallis umis a i alliseen ope usohjelmaan kuuluma omaan oimin aan (ex acu icula ac i i y, yksi
u kimus). Ku ios a nähdään, e ä sel äs i yleisin ä (koe- ja e okki yhmään kuulumisen jälkeen) oli
o aa huomioon oppilaiden aiempi osaaminen: näin eh iin 83 (55,7 %) u kimuksis a. Yleisimmin
ämä oli eh y an amalla oppilaille esi es i, minkä a oi eena oli a mis aa, e ä koe- ja
e okki yhmien älillä ei ole osaamise oja ennen digi aalis a in e en io a.

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 46
3.4.3 Mi ä ilas ollises i me ki se iä e oja digi aalisen ja a anomaisen
ope uksen älillä on ha ai u?
Ku io 14. Ki jallisuuska sauksessa löyde yissä a ikkeleissa 133 (89,3 %) löy yi ilas ollises i me ki se ä e o koe-
ja e okki yhmän älillä ja 16 (10,7 %) ei ollu ilas ollises i me ki se ää e oa.
Ki jallisuuska saukses a löyde yis ä 149 u kimukses a 133 u kimuksessa (89,3 %) digi aalisen ja
a anomaisen ope uksen älillä oli ha ai u ilas ollises i me ki se iä e oja (Ku io 14). Tilas ollises i
me ki se is ä uloksis a lähes kaikki (132 u kimus a) osoi i a ähin ään joi ain hyö yjä digi aaliseen
ope ukseen lii yen. Vain yksi u kimus (Le winsky ja Be y, 2017) apo oi, e ä koe yhmään
kuulunee oppilaa pä jäsi ä huonommin kuin e okki yhmään kuulunee . Tu kimuksessa
e aluoi iin Ma hle ics-so elluksen käy ämis ä ke olaskun ope eluun. Lisäksi oinen u kimus (Ak aş
ja Akyol, 2020) löysi, e ä koe yhmään kuuluneiden oppilaiden mo i aa io laski e a una
e okki yhmään as oin u kijoiden ole us a. Tu kimuksessa sel i e iin digi aalisen ki joi us yöpajan
aiku us a oppilaiden a inanki joi us ai oihin. Vaikka koe yhmän mo i aa io laski in e en ion jälkeen
oisin kuin e okki yhmän, koe yhmä pä jäsi in e en ion jälkeen pa emmin a inanki joi amisessa.
3.5 Yh een e o
Kansain älisessä ki jallisuuska sauksessa a kas el iin, mi en digi aalis a ope us a on u ki u ala- ja
yläkouluikäis en oppilaiden ja lukioikäis en opiskelijoiden osal a. Ki jallisuuska saukseen ali iin
a ikkelei a, joissa jo ain digi aalisia in e en ioi a ai ope us apoja on u ki u k asikokeellisella ai
aidolla koease elmalla. Tässä yh een edossa apo oimme koos een u kimuksen uloksis a ja
ha ainnois a as aamalla kappaleessa 3.1 esi e yihin hankkeen laajempiin u kimuskysymyksiin
pohjau u iin kah een ki jallisuuska sauksen u kimuskysymykseen:
- Millaisia o a digi aalisin älinein o eu e u oppimis ilan ee ja
- mi en ne e oa a muis a oppimis ilan eis a?
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 47
3.5.1 Millaisia o a digi aalisin älinein o eu e u oppimis ilan ee ?
Digi aalisin älinein o eu e u oppimis ilan ee jakau u a ylä asolla digi aalisiin ope usso elluksiin
(esim. oppimispeli , ope usohjelmis o , mobiiliso ellukse ) ja digi aaliseen o maa iin sii e yyn
pe in eiseen/ a anomaiseen ope ukseen (esim. ideoluenno , ope usma e iaali in e ne issä).
Tu kimuksessa ha ai iin, e ä ainakin yökaluihin lii y ä u kimus keski yy ah as i STEM-aineisiin.
Väkilukuun suh eu e una digi aaliseen ope ukseen lii y ä u kimukse o a yleisimpiä Pohjois-
Ame ikassa ja ha inaisimpia E elä-Ame ikassa ja A ikassa. Tämä saa aa lii yä yökalujen käy ön
yleisyy een ai maanosakoh aisiin e oihin julkaisuak ii isuudessa.
Huomiona ois a on, e ä u kimus en kes o oli usein ain iikkoja ai kuukausia, jo en digi aalisen
ope uksen pi käaikaisempia aiku uksia (esime kiksi uosien yli) on syy ä u kia ja kossa. DigiVOO-
hanke kokonaisuudessaan edis ää ä ä a oi e a, koska siinä e a aan hankkeen yh eydessä
ke ä ä iä aineis oja aiempiin aineis oihin. E i äin ha a ki jallisuuska sauksessa löyde y u kimus
oli u kinu digi aalis a ope us a alle 9- uo iailla, minkä akia olisi ä keää ehdä lisä u kimus a
alakoulun ensimmäis en luokkien oppilaiden osal a.
Yksi huoma a a ki jallisuuska sauksen ulos on se, e ä suu in osa ki jallisuuska saukseen ali uis a
u kimuksis a on u kinu digi aalis a ope us a iedon sy yyden asoilla “muis aminen” ja “ ai o ai
käsi e”. Vain ha assa u kimuksessa on u ki u opi un so el amis a ko keammalla iedon sy yyden
asoilla, joissa aadi aan s a egis a ai laajenne ua aja elua. Digi aalis a ope us a jä jes äessä on
ä keää a mis aa, e ä oppilaa pääse ä ha joi elemaan asioi a myös näillä ko keammilla iedon
sy yyden asoilla, jo ei oppiminen jää pinnalliseksi.
3.5.2 Mi en digi aalisin älinein o eu e u oppimis ilan ee e oa a muis a
oppimis ilan eis a?
Suu in osa u kimuksis a keski yi u kimaan digi aalisen ope uksen aiku uksia suo iu umiseen
(esime kiksi koe ulokseen ai a osanaan). Tämä oidaan nähdä u kijoiden hypo eesina sii ä, mihin
digi aalisen älinein o eu e ujen oppimis ilan eiden aja ellaan mahdollises i aiku a an, eli
u kimusase elmissa on aja el u, e ä digi aalise älinee oisi a mahdollises i aiku aa oppilaiden
suo iu umiseen.
Val aosassa u kimuksis a löy yi ilas ollises i me ki se iä e oja digi aalisen ja a anomaisen
ope uksen älillä u kimuksissa u ki uissa mi a eissa. Näis ä lähes kaikissa digi aalisin älinein
o eu e u ope us joh i pa empiin pis eisiin ali uissa mi a eissa, esime kiksi pa empiin
oppimis uloksiin ai mo i aa ioon. Yksi mahdollinen seli ä ä ekijä on julkaisuha ha: ulokse , joissa
ei löydy ilas ollises i me ki se iä e oja yhmien älillä, oi olla aikeampi saada julkais uksi
e a una uloksiin, joissa ilas ollises i me ki se iä e oja löy yy. Lisäksi pi ää o aa huomioon, e ä
äli apo issa ei u ki u e ek ikokoja eli si ä, kuinka paljon yhmä e osi a oisis aan. Tämän akia
äli apo in uloksien pe us eella ei oida a ioida si ä, millainen digi aalinen ope us oimii pa hai en
e aillessa e ilaisia digi aalisia ope us apoja keskenään. Tä ä oidaan u kia ja ko u kimuksissa
me a-analyysin kau a.
3.5.3 Ki jallisuuska sauksen ajoi ee
Tu kimuksen uloksia a kas ellessa ulee o aa huomioon myös sen ajoi ukse .
Ki jallisuuska sauksen ulos en luo e a uuden kannal a e i yisenä haas eena on, e ä käy e y
haku e mi aiku a a suo aan saa uihin uloksiin: e ilaise haku e mi ali semalla olisi oi u löy ää
osi ain e i u kimusa ikkeli a ikkeleiden haku aiheessa. Tämä aas olisi oinu aiku aa siihen,
mi kä a ikkeli pää yi ä lopul a sisälly e yiksi ähän ki jallisuuska saukseen.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 48
Ki jallisuuska sauksessa keski y iin desk ip ii iseen näkökulmaan ali uihin a ikkeleihin.
Ope uksessa käy e yjen digi aalis en yö älineiden aiku a uuden a kempi analysoin i aa ii
lisä u kimus a, esime kiksi e ek ikokoon keski y än me a-analyysin a ulla, mihin ämä
ki jallisuuska saus oimii hy änä pohjana.
3.6 Läh ee
Ahme , A. C. A. R., and Bulen Ca as. "The E ec o Vi ual Reali y Enhanced Lea ning En i onmen on he
7 h-G ade S uden s' Reading and W i ing Skills in English." MOJES: Malaysian Online Jou nal o Educa ional
Sciences 8.4 (2020): 22-33.
Ak aş, Nu han, and Haya i Akyol. "E ec o Digi al W i ing Wo kshop Ac i i ies on W i ing Mo i a ion and
De elopmen o S o y W i ing Skills." In e na ional Jou nal o P og essi e Educa ion 16.3 (2020): 270-287.
Al-Ha bi, Sa ah S., and Yousi A. Alshumaime i. "The Flipped Class oom Impac in G amma Class on EFL
Saudi Seconda y School S uden s' Pe o mances and A i udes." English Language Teaching 9.10 (2016): 60-
80.
Chee, Yam San, and Kim Chwee Daniel Tan. "Becoming chemis s h ough game-based inqui y lea ning: The
case o legends o Alkhimia." (2012).
Huang, Tien-Chi, Mu-Yen Chen, and Wen-Pao Hsu. "Do lea ning s yles ma e ? Mo i a ing lea ne s in an
augmen ed geopa k." Jou nal o Educa ional Technology & Socie y 22.1 (2019): 70-81.
Hwang, Gwo-Jen, e al. "A knowledge enginee ing app oach o de eloping educa ional compu e games o
imp o ing s uden s' di e en ia ing knowledge." B i ish jou nal o educa ional echnology 44.2 (2013): 183-196.
Hwang, Gwo-Jen, and Chiu-Lin Lai. "Facili a ing and b idging ou -o -class and in-class lea ning: An in e ac i e
e-book-based lipped lea ning app oach o ma h cou ses." Jou nal o Educa ional Technology & Socie y 20.1
(2017): 184-197.
Le winsky, Ka im Medico, and Michael Da id Be y. "Technology In eg a ion and he E ec on Ma hema ics
Fac Fluency in he Middle Eas ." Jou nal o In e na ional Educa ion and Leade ship 7.1 (2017): n1.
Olakanmi, Eunice Eyi ayo. "The e ec s o a lipped class oom model o ins uc ion on s uden s’ pe o mance
and a i udes owa ds chemis y." Jou nal o Science Educa ion and Technology 26.1 (2017): 127-137.
Say, Fua Se kan, and Fa ih Se da Yildi im. "Flipped Class oom Implemen a ion in Science Teaching."
In e na ional Online Jou nal o Educa ion and Teaching 7.2 (2020): 606-620.
Sun, Anna, and Xiu ang Chen. "Online educa ion and i s e ec i e p ac ice: A esea ch e iew." Jou nal o
In o ma ion Technology Educa ion 15 (2016).
Val e de-Be ocoso, Jesús, e al. "T ends in educa ional esea ch abou e-lea ning: A sys ema ic li e a u e
e iew (2009–2018)." Sus ainabili y 12.12 (2020): 5153.
Webb, No man L. "Iden i ying con en o s uden achie emen es s." Handbook o es de elopmen (2006):
155-180
Ki jallisuuska saukseen sisälly e y a ikkeli on koo u e ikseen ämän apo in lii eeseen 1.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 49
Digi aalisen eknologian käy ön yh eys es isuo iu umiseen
aiemmissa oppimaan oppimisen a ioinneissa
Sa u Koi uho i, Na alija Gus a son & Ma i-Pauliina Vainikainen
Tässä lu ussa luodaan ka saus uosien 2001 ja 2012 al akunnallisiin oppimaan oppimisen
a ioin eihin, jo ka sisälsi ä kysymyksiä oppilaiden ie okoneiden ja in e ne in käy ös ä. Lisäksi
kyseise a ioinni pi i ä sisällään a ioinnin o eu amiseen lii y iä koease elmia, joissa es a iin
a ioin i a an aiku us a oppilaan es isuo iu umiseen. 2000-lu un alku uosiin sijoi ui al a a
mu os oppimaan oppimisen a ioin ien o eu amisessa, kun pape isis a es ilomakkeis a ähi ellen
sii y iin ie okone äli eisiin a ioin eihin. Tämän uoksi uon ajan a ioin eihin sisälly e iin
monenlaisia e aile ia koease elmia, joiden a ulla es a iin es in suo i amisen a an aiku us a
oppilaan suo iu umiseen es issä. Vuosi uhannen alku uosien a ioinneissa e kko äli einen
as aamis apa aiku i sel äs i oppilaiden es isuo iu umiseen si en, e ä e kossa eh ä ien eke illä
suo iu uminen oli heikompaa kuin pape isen lomakkeen eke illä oppilailla. Vähi ellen eh ä ien
kehi yksen ja oppilaiden ie o eknis en ai ojen kehi ymisen myö ä e o a ioinnin o eu umis a an
älillä hä isi ja änä päi änä kaikki a ioinni o eu e aankin e kko äli eises i.
Vuosi uhannen alku aiheen a ioinneissa apo iemme pe us a kas eluihin kuului es in
suo i amis a an aiku uksen a ioin i suh eessa suo iu umiseen (pape i- e kko- e ailu), mu a
a ioinneissa ei juu i a kas el u mui a mahdollisia ekijöi ä, jo ka olisi a saa anee aiku aa
a ioinnin o eu umis a an aiku uksiin suh eessa suo iu umiseen. Tässä lu ussa palaamme
anhojen aineis ojen pa iin oppilaiden digi aalisen osaamisen ja digi aalisen eknologian käy ön
näkökulmas a ja a kas elemme niiden oolia pape i- ja e kkoa ioinneissa suo iu umisessa.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 50
4.1 Val akunnallise oppimaan oppimisen a ioinni 2001 ja 2012
Vuoden 2001 o os muodos e iin sa unnais e una y äso oksena, jossa koulun odennäköisyys osua
o okseen iippui sen koos a (yhdeksänsien luokkien mää äs ä). Vuonna 2001 mukana o oksessa oli
lopul a 82 koulua, joiden yhdeksäsluokkalaise (N=8765) osallis ui a a ioin iin. Vas anneis a 44,2
% oli y öjä ja 55,8 % poikia. Ruo sinkielisissä kouluissa opiskele ien osuus oli 2 p osen ia.
Vuoden 2012 a ioinnissa o os eh iin uoden 2001 o oksen pohjal a, jo a e ail a uus uosien
älillä olisi mahdollisimman hy ä. Vuonna 2012 mukana o oksessa oli lopul a 82 koulua, joiden
yhdeksäsluokkalaise (N=7800) osallis ui a a ioin iin. Ke ään 2012 a ioin iin osallis uneis a
kouluis a 74 oli samoja kuin uonna 2001. Vas anneis a 49 % oli y öjä ja 51 % poikia.
Ruo sinkielisissä kouluissa opiskele ien osuus oli 3,4 %. Ku en uonna 2001, a ioin i o eu e iin
osassa kouluis a käy äen eh ä ä ihkoja ja osassa kouluis a es in ie okone e sio a. Molempina
u kimus uosina noin puole a ioin iin osallis uneis a eki eh ä ä paine uun eh ä ä ihkoon ja
puole käy äen ie okone a. Lisäksi uoden 2012 a ioinnissa oli käy össä uusia eh ä iä, joi a ei
käsi ellä ässä lu ussa. Tämän lu un analyyseissa on huomioi u ainoas aan ne oppilaa , jo ka
käy i ä uoden 2001 eh ä ä e sio a sillä uoden 2012 uudessa eh ä ä e siossa ei ollu mukana
digi aalisen eknologian käy öä koske ia kysymyksiä (Ku io 15).
2001 PAPERI
e sio (2001) VERKKO
e sio (2001)
2012
PAPERI
e sio (2012)
PAPERI
e sio (2001)
VERKKO
e sio (2012)
Ku io 15. A ioinnin o eu ukse uosina 2001 ja 2012
A ioinnissa käy e iin Koulu uksen a ioin ikeskuksessa kehi e yjä oppimaan oppimisen
eh ä äsa joja. Tämän lu un analyyseissa käy e iin ma emaa isen aja elu aidon osa-alueeseen
kuulu aa a i mee is en ope aa ioiden es iä, jonka pohjal a on si emmin akenne u ma emaa isen
aja elun adap ii inen es i. Tämä adap ii inen es i on käy össä myös DigiVoo-hankkeen
al akunnallisessa seu annassa (ks. Luku 2).
Vuosien 2001 ja 2012 a ioinneissa käy e y eh ä ä edelly ää pe uskouluma ema iikan pe us an —
a i mee is en ope aa ioiden — ymmä ämis ä ja so el amis a. Teh ä ä (Hidden A i hme ical
Ope a o s ask) on pe äisin Deme ioul a ja kumppaneil a (Deme iou, Pachau y, Me allidou & Kazi,
1996). Jokaisessa osiossa oli yhdes ä neljään piilo e ua ope aa io a (esim. [(5 a 3) b 4 = 6. Tässä
eh ä ässä ki jaime a ja b as aa a lisäämis ä (+), ähen ämis ä (−), ke omis a (∙) ai jakamis a
(÷)]. Osio pis ey e iin si en, e ä oikeas a as aukses a sai yhden pis een ja ää äs ä nolla pis e ä,
ja jokaisessa osiossa ole a ope aa io (1–4 kappale a) luoki el iin e ikseen. Tes issä a i mee ise
ope aa io mää i y ä sen mukaan, minkä a on eh ä ässä käy e y lu u muodos a a (esime kiksi
jos a _ b, lag me ki see ähennyslaskua, muu en ke olaskua).

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 51
4.2 Yhdeksäsluokkalais en digi aalisen eknologian käy ö uosina
2001 ja 2012
Vuosien 2001 ja 2012 al akunnallisissa a ioinneissa oppilaiden digi aalisen eknologian käy öä
kysy in kolmen osion a ulla (”Olen usein yh eydessä ihmisiin ie okoneen äli yksellä”, ”Käy än
ie okone a usein”, ”Haen paljon ie oa in e ne is ä”). Osioihin as a iin a ioimalla niiden
paikkaansapi ä yy ä as eikolla 1-7 (Ei pidä lainkaan paikkaansa – Pi ää äysin paikkansa). Näis ä
osiois a laske iin summamuu uja ”Digi aalisen eknologian käy ö”, jonka eliabili ee i oli hy ä (α=
.83).
Ve ail aessa oppilaiden digi aalisen eknologian käy öä uosina 2001 ja 2012 oidaan sel äs i
ha ai a oppilaiden digi aalisen eknologian käy ön lisään yminen a kas ellun ajanjakson aikana
(Ku io 16).
Ku io 16. Oppilaiden digi aalisen eknologian käy ö uosina 2001 ja 2012
Ta kas ellessa oppilaiden digi aalisen eknologian käy öä e i uosina sukupuolen mukaan (Ku io
17) oidaan ha ai a, e ä uonna 2001 poja ke oi a hyödyn ä änsä digi aalis a eknologiaa y öjä
enemmän ( =-10.194, p<.001), mu a uonna 2012 sukupuolie o ei enää ollu ilas ollises i
me ki se ä ( =.168, p=867).
Ku io 17. Ty öjen ja poikien digi aalisen eknologian käy ö uosina 2001 ja 2012
5,83
4,46
1234567
2012 (n=464)
2001 (n=6075)
Digi aalisen eknologian käy ö uosina 2001 ja 2012
1
2
3
4
5
6
7
2001 2012
Ty öjen ja poikien digi aalisen eknologin käy ö
uosina 2001 ja 2012
Ty ö Poika
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 52
4.3 Digi aalisen eknologian käy ön yh eys es isuo iu umiseen
Pääkiinnos uksen koh eena aiempiin aineis oihin kohdis u issa a kas eluissa oli u kia, mi en
digi aalisen eknologian käy ö ja sukupuoli seli ä ä pape i- ja e kko e sion ehneiden oppilaiden
a i mee is en ope aa ioiden es isuo i uksessa ollu a e oa uosien 2001 ja 2012 aineis oissa.
Analyysi suo i e iin akenneyh älömallina Mplus-ohjelmis on Mul iple G oup- oiminnon a ulla.
Analyysissa hyödynne iin lisäksi ns. boo s ap-komen oa, jonka a ulla laske iin es imaa ien
luo amus äli uhannen eplikaa in a ulla. Analysoi u malli akenne iin aihei ain si en, e ä ensin
ka so iin koko mallin sopi uus aineis oon ilman yhmien älis ä e ailua ja se jälkeen jae iin yhmä
pape i- ja e kko e sion mukaan, jo a näh iin, oliko e i as aamis a alla aiku us a muu ujien
älisiin suh eisiin. Kaiken kaikkiaan malli sopi aineis oon hy in (RMSEA= .067; CFI=.962;
SRMR=.045) (Ku io 18).
Pape i- ja e kko e sion ehneiden oppilaiden suo iu uminen a i mee is en ope aa ioiden es issä
oli e ilais a ja keskia oe o suo iu umisessa oli a luo amus älien pe us eella ilas ollises i
me ki se iä. Pape i e sion äy änee oppilaa sai a a i mee is en ope aa ioiden es is ä
keskimää in 5 pis e ä kun e kko e sion suo i aneilla keskimää äinen pis emää ä oli 4.1 pis e ä.
Koko aineis on asolla digi aalisen eknologian käy ö ei seli äny oppilaiden es ipis emää ää
a i mee is en ope aa ioiden es issä, mu a kun aineis o jae iin a ioinnin suo i amisen a an
mukaises i pape i- ja e kko e sion ehneisiin, ennus i digi aalisen eknologian käy ö
es ipis emää ää ilas ollises i me ki se äs i e kossa es in o eu aneiden yhmässä (β=.23
p<.000). Toisin sanoen paljon digi aalis a eknologiaa käy ä ä oppilaa suo iu ui a
e kko e sioises a a ioin ilomakkees a mui a e kko e sion äy änei ä pa emmin, kun aas
pape ilomakkeen äy äneiden oppilaiden es isuo iu umiseen digi aalisen eknologian käy öllä ei
ollu me ki ys ä.
Sukupuoli oli ilas ollises i me ki se ä seli äjä oppilaiden es iosaamiselle sekä pape isen e ä
e kko äli eisen es in ehneillä ja molemmissa yhmissä y ö suo iu ui a es is ä poikia pa emmin.
Vas aa as i molemmissa yhmissä poja käy i ä digi aalis a eknologiaa y öjä enemmän.
Ku io 18. Digi aalisen eknologian käy ön ja sukupuolen me ki ys es isuo iu umisessa pape i- ja e kko e sion
ehneiden oppilaiden älillä
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 53
4.4 Yh een e o
Tässä lu ussa luo iin ka saus aikaisempiin oppimaan oppimisen al akunnallisiin a ioin eihin ja
ka so iin, mil ä oppilaiden digi aalisen eknologian käy ö näy i uosi uhannen alussa. Lisäksi
a kas el iin, mi en oppilaiden apo oima ie okoneen ja in e ne in ak ii inen käy ö seli i ä
oppilaiden suo iu umis a pape i- ja e kko äli eisessä a ioinnissa. Aiempien aineis ojen analyysi
muis u aa, mi en ällis y ä än nopea digi alisaa ion kehi ys on ollu . Vanha oppimaan oppimisen
es ilomakkee ke oi a meille pai si oppilaiden ie okoneen ja in e ne in käy ös ä uosi uhannen
alku aiheessa, myös sii ä, mi en e ilainen oppilai a ympä öi ä odellisuus ielä uohon aikaan oli.
Vanhoissa lomakkeissa kysy iin yksi yiskoh aisia kysymyksiä esime kiksi iedon e simises ä
ie oki jois a. Vielä uonna 2001 eilu 30 % oppilais a ke oi käy äneensä ie oki joja ja leh iä
iedonhakuun, kun kymmenen uo a myöhemmin as aa aa lukema oli enää ajaa 20 %. Mikäli
kysymys ois e aisiin änä päi änä, oisi ku i ella lukeman ole an ieläkin ähäisempi, kun aas
in e ne in me ki ys iedon e simisen läh eenä on kas anu .
Myös oppimaan oppimisen a ioin ien o eu amis a assa on apah unu huikea mu os iimeis en
kahden kymmenen uoden aikana ja anha kynä-pape i-a ioin i on jääny his o iaan.
Ve kko äli eis en a ioin ien a haisina uosina oppilaiden es isuo iu umiseen aiku i sel äs i
a ioinnin o eu amis apa ja e kossa eh ä ä eke illä suo iu uminen oli heikompaa kuin pape isen
lomakkeen eke illä oppilailla. Tässä lu ussa loimme ka sauksen anhoihin aineis oihimme ja
a kas elimme, mi en oppilaiden digi aalisen eknologian käy ö seli i suo iu umis a pape isessa ja
e kko äli eisessä es issä. Pää uloksena o esimme, e ä oppilaiden digi aalisen eknologian käy ö
seli i e kko äli eisen es in es ipis emää ää, kun aas pape i es in suo i aneilla oppilailla
digi aalisen eknologian käy ö ei ennus anu es i ulos a ilas ollises i me ki se äs i. Näin ollen
oidaan pää ellä, e ä uosi uhannen alku aiheessa oppilaiden digi aalisen eknologian käy ö a i i
oppilaiden sii ymis ä e kko äli eiseen a ioin iin ja ken ies helpo i es in suo i amis a uoden
oppilaille lisäe ua muihin nähden. Ja kossa analyyseihin olisi hy ä sisälly ää ielä lisää
aus a ekijöi ä, jo a oi aisiin ielä pa emmin ka soa, mi en digi aalisen eknologian käy ö heijas ui
oppilaiden es isuo iu umiseen.
4.5 Läh ee
Opiopi al akunnallinen apo i 2001.Hau amäki, J., A inen, P., Hau amäki, A., Kupiainen, S., Lindblom, B.,
Meh äläinen, J… Scheinin, P. (2003).Oppimaan oppiminen yläas eella 2. Tilanne uonna 2001 ja muu okse
uodes a 1997. Ope ushalli us. Oppimis ulos en a ioin i 6/2003.
Opiopi al akunnallinen apo i 2012 Hau amäki, J., Kupiainen, S., Ma janen, J., Vainikainen, M.-P., &
Ho ulainen, R. (2013). Oppimaan oppiminenpe uskoulun pää ö aiheessa. Tilanne uonna 2012 ja muu os
uodes a 2001. Helsingin yliopis on ope ajankoulu uslai os. Tu kimuksia 347. Helsinki: Unig a ia.
Deme iou, A., Pachau y, A., Me allidou, Y., & Kazi, S. (1996). Uni e sals and speci ici ies in he s uc u e and
de elopmen o quan i a i e- ela ional hough : A c oss-cul u al s udy in G eece and India. In e na ional Jou nal
o Beha iou al De elopmen , 19 (2), 255–290. doi:10.1080/016502596385785
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 54
Digi alisaa io ja oppiminen ko onaepidemian aikana
Sanna Oinas
Digi alisaa iolla a koi e aan eknologian sauma on a in eg oi umis a jokapäi äiseen elämäämme.
Läh iessämme sel i ämään digi alisaa ion aiku us a oppimiseen, on hy äksy ä ä osiasia, e ä
eknologian in eg oi uessa sauma omas i nuo en elämään niin koulussa kuin apaa-ajalla, oi syy-
seu aussuh eiden ja koulun seli ysosuuden a oi aminen oppimisp osessissa olla lähes
mahdo on a. Tiede ään, e ä apaa-ajalla opi u aido digi aalis en lai eiden ja so ellus en käy össä
ja iedone sinnässä heijas u a koulunkäyn iin (Hie ajä i, 2019). Laajassa kansain älisessä
ka sauksessa huomau e aan, e ä digi aalinen opiskelu, koulun ja ope ajan oimin a o a yh eydessä
oppilaan digi aalisiin ai oihin ain ähän (Haddon ym. 2019).
Vaikka digi alisaa ion aiheu amaan muu okseen oi olla aikeaa pääs ä käsiksi u kimuksen a ulla,
on joi akin joh opää oksia eh y. Twenge ja kollega (2021) pää eli ä e aamalla PISA-aineis oja
uodes a 2000 alkaen uo een 2018 saakka, e ä digi alisaa io on lisänny nuo en kokemaa
yksinäisyy ä. He esi ä ä , e ä nuo en psyykkinen hy in oin i koulussa on heiken yny
älypuhelin en ja sosiaalisen median käy ön lisäänny yä (Twenge ym., 2021).
Ruo sissa Pe e sson (2021) on a kas ellu digi alisaa ion aikaansaamaa muu os a kouluissa.
Tu kimuksen mukaan muu os on ielä uo salaiskouluissa alussa, ja ope aja yhä ha joi ele a
uusien lai eiden ja oppimisympä is öjen hyödyn ämis ä (Pe e sson, 2021). Pe e sonin (2021)
mukaan ope uksen jä jes äminen ja pedagogiikka ulisi mie iä uudelleen muu oksen
aikaansaamiseksi. Suomessa digi alisaa io on muu anu ainakin ope ajien ja oppilaiden älis ä
kommunikaa io a mahdollis amalla digi aalisen palau een lähe ämisen oppilaille esime kiksi Wilma-
ai Helmi- so ellus a käy äen (Oinas, Vainikainen & Ho ulainen, 2018). On ii ei ä sii ä, e ä
digi aalinen palau e heijas uu myös oppilaiden käsi yksiin oppimisen päämää is ä (Oinas ym., 2021)
ja he ä ää kysymään, onko digi alisaa io muu anu oppilaiden käsi yksiä oppimis a oi eis a.
Halu essamme ymmä ää digi alisaa ion aiku us a oppimis ilan eisiin, oppimiseen ja
oppimis uloksiin, on samalla a kas el a a muu os a. Millaisen muu oksen digi aalise lai ee ja
ohjelmis o o a saanee kouluissa aikaan? Ta koi aako muu os ain lai eiden ja ohjelmis ojen
käy ööno oa ai myös muu ossa pedagogissa ja ope uksen jä jes ämisen a oissa? Tässä lu ussa
muu os a a kas ellaan seu aamalla oppilai a, jo ka o a käynee yläkoulunsa ko onaepidemian
ohessa. Oppilaa , jo ka ke äällä 2020 epidemian alkaessa oli a 7.-luokalla ja oisena
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 61
oli syn yny Suomessa sekä jos oppilaan äidinkieleksi oli ilmoi e u suomi, oppilas luoki el iin
al a äes öön. Lopu oppilais a jä e iin analyysien ulkopuolelle.
Vas aajia mukana on kysymykses ä iippuen noin 6880. Ope ajien (N=983) as auksia a kas ellaan
sukupuolen ohella myös luokan- ja aineenope aja yhmi äin.
Ta kas elu aloi e aan yleisiä digi aalisia almiuksia ka oi a is a kysymyksis ä.
6.1.1 I sea oidu digi aalisen eknologian käy ön almiude
Oppilaiden a ioi omas a digi aalises a osaamises aan o a hy in myön eisiä. Jokaisen kysymyksen
osal a as auskeskia o on a on kuusi un umassa ja myös mediaani on 6, eli yli puole as aajis a
an aa i selleen a ion 7 digi aalisen osaamisen suju uudes a, kun oppilai a pyyde iin a ioimaan
osaamis aan 7-po aisella as eikolla (1=Täysin e i miel ä, 7=Täysin samaa miel ä). Kahden
ensimmäisen kysymyksen ”Osaan käy ää pil i allennuspal elui a” ja ”Osaan a kais a yleisiä
ie o eknisiä ongelmia” osal a noin kahdeksan p osen ia epäilee osaamis aan a ioidessaan omaa
osaamis a a oin 1–3. Luo amus omiin digi aalisiin pe us ai oihin on ielä ah empaa; ain 5 %
kuuluu em. as aaja yhmään.
Sukupuolen mukainen a kas elu osoi i, e ä yhmien älillä oli sel iä e oja ensimmäisen kuuden
kysymyksen suh een Z=9,00-370,24, p < .001. Poja a ioi a osaamisensa ilas ollises i
me ki se äs i (p < .001) ko keammalle kuin y ö kaikkien äi ämien osal a ja myös ko keammalle
(p < .05) kuin muun sukupuolise as aaja äi ämän ”Osaan a kais a yleisiä ie o eknisiä ongelmia”
osal a, jossa kyseinen as aaja yhmä koki osaa ansa (p < .01) a kais a ongelmia pa emmin kuin
y ö .
Luokka-as einen a kas elu osoi i, e ä äi ämiin as a aan hy in samansuun aises i. Tie o eknis en
ongelmien Z=10,90, p < .01) a kaisemisen osal a luokka-as eiden osal a ilmeni seu aa anlainen
e o: 8.-luokan oppilaiden as aukse (KA = 5.72) e osi a ilas ollises i me ki se äs i ko keampina
9.-luokan as auksiin (KA = 5.56) e a una, jo ka edus i a alhaisin a keskia o-osaamis a ässä
e ailussa. 9. -luokkalais en as aukse oli a hieman a o aisempia kaikkien kysymys en suh een.
Alueellinen a kas elu osoi aa kaksi ilas ollises i me ki se ää e oa Z=16,21, p <.01: Lapin
oppilaiden as aukse äi ämään ”Osaan käy ää pil i allennuspal elui a” (KA = 5.31) o a
ilas ollises i me ki se äs i alhaisemma suh eessa muihin AVI-alueisiin. Vas aa as i Z=31,06, p <
.001 kolmannen äi ämän osal a ”Osaan digi aalise pe us aido ” Länsi- ja Sisä-Suomen as aukse
(KA = 5.81) o a ilas ollises i me ki se äs i (p < .05) useimpia mui a AVI-aluei a alhaisemma . Mui a
ilas ollises i me ki se iä yksi äis en kysymys en osal a ilmene iä e oja ei ilmenny .
Ope uskielen mukainen a kas elu (suomi s. uo si) osoi i, e ä jokainen äi ämä uo i ilas ollises i
me ki se än (p < .001) e on: kah een ensimmäiseen äi ämään uo sin kielellä opiskele a a ioi a
osaamisensa suju ammaksi, kun aas digi aalis en pe us ai ojen osal a suomenkielise as aaja
a ioi a osaamisensa suju ammaksi.
Äidin koulu us aus aluoki elun mukainen yhmä e ailu osoi i äi ämiin as aamisen eli koe un
suju uuden aken u an a sin ah as i äidin koulu us aus an mukaises i. Jokaisen kysymyksen
suh een ilmeni ilas ollises i me ki se iä e oja Z=41,92-123,78, p < .001. E enkin äidin
pe uskoulu asoinen koulu us oli ilas ollises i me ki se äs i (p < .001) yh eydessä oppilaan
heikompiin i sea ioi uihin digi aalisiin ai oihin kuin ko keammin koulu e ujen äi ien las en a io .
Amma illisen koulu uksen omaa ien äi ien las en a io oli a puoles aan ilas ollises i me ki se äs i
(p < .001) alhaisempia kuin ko kea- ai yliopis o aus ais en äi ien las en a io .

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 62
Ulkomaalais aus ais en osal a ilas ollises i melkein me ki se ä e o ilmeni kysymyksen Z=10.05, p <
.05 ”Osaan a kais a yleisiä ie o eknisiä ongelmia” osal a, joskaan pos doc -pa i e ailu ei uo anu
yhmien älis ä e oa.
Ope ajien (N=885) as aukse äi ämään ”Oppi unneillani ha joi ellaan digi aalisen eknologian
pe us ai oja (esim. iedos on jako, eks inkäsi ely, sähköpos in ja in e ne in käy ö)” osoi a a
ope ajien ope a an digi aalisia pe us ai oja keskimää in pa i ke aa kuukaudessa. Lähes 8 %
ope ajis a ilmoi i e ei koskaan käy ä oppi unneilla aikaa pe us ai ojen ha joi eluun ja lähes 6 %
ha joi u i pe us ai oja päi i äin. Ajankäy ö ei ollu iippu ainen ope ajan koulu us aus as a.
Kaikissa ope aja yhmissä (luokanope aja , e i yisope aja ja aineenope aja ope e a an
oppiaineen mukaisissa yhmissä) oli ope ajia, jo ka ope i a pe us ai oja päi i äin ai ei lainkaan.
Ope ajien as auksissa ei ollu e oa myöskään sukupuolen (699 nais a, 248 mies ä ja 36 as aajaa,
jo ka ei ä halunnee ilmoi aa sukupuol aan) mukaan a kas el una (p > .05).
6.1.2 Tie o u allisuus ja iedonhaku
Oppilaiden a io omas a iedonhakuun ja ie o u aan lii y äs ä osaamises a oli a myön eisiä,
joskin hieman alhaisempia kuin edellä ku a ujen almiuksien osal a. Ensimmäisen ja kolmannen
kysymyksen osal a as auskeskia o oli a on kuusi un umassa. ”Osaan unnis aa ne issä omaan
u allisuu eeni lii y iä iskejä ja äl ää nii ä (ka = 5,91)”, ”Osaan a kis aa onko ne is ä löy ämäni
ie o paikkansa pi ä ä” ja ”Osaan ali a hakusana e siessäni ne is ä ie oa (ka 5,96)”, kun aas oisen
kysymyksen keskia o oli 5.61.
Sukupuolen mukainen a kas elu osoi i, e ä poja a ioi a osaamisensa ilas ollises i me ki se äs i
(p < .001) ko keammalle kuin y ö kahden ensiksi maini un äi ämän osal a. Lisäksi
muunsukupuolise as aaja a ioi a osaamisensa ilas ollises i me ki se äs i (p < .05)
ko keammaksi kuin y ö ensimmäisen äi ämän osal a.
Luokka-as einen a kas elu osoi i, e ä äi ämiin as a aan hy in samansuun aises i kuin digi aalisia
almiuksia ka oi a iin äi ämiin. Myös ie o u allisuus ja iedonhaku -kysymyksissä 7.- ja 8.-
luokkalais en a io kaikkien kysymys en osal a oli a hy in myön eisiä ei ä kä ne e onnee
ilas ollises i me ki se äs i oisis aan. Sen sijaan jokaisen äi ämän osal a 9.-luokkalais en
as aukse poikkesi a ilas ollises i me ki se äs i (p < .001) alhaisempina a oina suh eessa
molempiin muihin luokka-as eisiin. Ilmiö oi seli yä minäkäsi ys u kimuksen mukaisen ha ain ojen
a ulla, joiden mukaan oppilaiden i sea io näy ä ä e enkin nuo uusiässä iän myö ä hieman
laske an.
Alueellinen a kas elu osoi i, e ei alueiden älillä ollu ilas ollises i me ki se iä e oja.
Ope uskielen mukainen a kas elu (suomi s. uo si) uo i ilas ollises i me ki se än (p < .001) e on:
kah een ensimmäiseen äi ämään suomen kielellä opiskele a a ioi a ie o u allisuu ensa
”Osaan unnis aa ne issä omaan u allisuu eeni lii y iä iskejä ja äl ää nii ä” ja e simänsä iedon
luo e a uuden ”Osaan a kis aa onko ne is ä löy ämäni ie o paikkansa pi ä ä” ko keammaksi kuin
uo sin kielellä opiskele a .
Äidin koulu us aus aluoki elun mukainen yhmä e ailu osoi i äi ämiin as aamisen ah is u an
äidin koulu us aus an mukaises i. E enkin äidin pe uskoulu asoinen koulu us oli ilas ollises i
me ki se äs i (p < .001) yh eydessä oppilaan heikompiin a ioihin kuin ko keammin koulu e ujen
äi ien las en a io . Amma illisen koulu uksen omaa ien äi ien las en a io oli a puoles aan
ilas ollises i me ki se äs i (p < .001) alhaisempia kuin ko kea- ai yliopis o aus ais en äi ien las en
a io .
Ulkomaalais aus ais en osal a ei näiden kysymys en osal a ilmenny e oja.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 63
Ope ajia pyyde iin as aamaan äi ämään ”Oppi unneillani ohjaan oppilai a unnis amaan heidän
u allisuu eensa lii y iä digimaailman iskejä ja äl ämään nii ä”. Ope ajis a lähes 9% käy i
aih oeh oa ”ei koskaan”, lähes 40% ”pa i ke aa uodessa”, noin 30% ”ke an ai kahdes i
kuukaudessa”, 14% ”ke an ai kahdes i iikossa” ja noin 4% ”päi i äin”. Vas auksissa ei ollu
ilas ollis a e oa sukupuolen mukaan a kas el una (p > .05).
6.1.3 Tu allinen kommunikoin i
Oppilaiden kommunikoin ia ka oi e iin kahdella kysymyksellä: ”Osaan a ioida mi ä ie oa oin
jakaa ne issä” ja ”Osaan huomioida muiden un ee kommen oidessani ne issä”. Molempien
kysymys en osal a as aaja a ioi a oimi ansa e i äin suju as i, sillä molempien kysymys en
keskia o oli hieman yli a on kuusi. Vain kolme p osen ia oppilais a an oi i selleen keskimmäis ä
as ausa o aih oa pienemmän lu un ja noin 8 % a ioi osaamisensa puoli äliin as eikkoa.
Yhdeksän kymmenes ä oppilaas a a ioi kommunikoinnin suju an.
Sukupuolen mukaan a kas el una e oa aisuu a ilmeni jälkimmäisen äi ämän osal a, jonka
mukaan y ö a ioi a oimin ansa ilas ollises i me ki se äs i (p < .001) suju ammaksi kuin poja ja
muun sukupuolise oppilaa .
Vuosiluokka asoinen a kas elu myö äilee aikaisemmin ku a ua suun aa: 9.-luokkalaise a ioi a
k ii isimmin omaa suju uu aan ja ämän luokka-as een a io molempien kysymys en osal a
e oa a ilas ollises i me ki se äs i (p < .01) 7.-luokkalais en a iois a, jo ka oli a kaikkein
myön eisimmä .
Alueellinen a kas elu osoi aa, e ei alueiden älillä ole ilas ollises i me ki se iä e oja kyseis en
muu ujien suh een.
Ope uskielen mukainen a kas elu (suomi s. uo si) osoi i, e ä molemma äi ämä uo i a
ilas ollises i me ki se än (p < .001 ja p < .05) e on, jonka mukaan suomen kielellä opiskele a
a ioi a kommunikaa ionsa hieman ko keammaksi kuin uo sin kielellä opiskele a .
Äidin koulu us aus aluoki elun mukainen yhmä e ailu osoi i äi ämiin as aamisen ah is u an
äidin koulu us aus an mukaises i. E enkin äidin pe uskoulu asoinen koulu us oli ilas ollises i
me ki se äs i (p < .001) yh eydessä oppilaan heikompiin a ioihin kuin muiden ko keammin
koulu e ujen äi ien las en a io . Amma illisen koulu uksen omaa ien äi ien las en a io oli a
puoles aan ilas ollises i me ki se äs i (p < .001) alhaisempia kuin ylioppilas ja ko kea- ai
yliopis o aus ais en äi ien las en a io .
Ulkomaalais aus ais en osal a ilas ollises i me ki se ä Z=12.08, p < .01 e o ilmeni kysymyksen
”Osaan huomioida ois en un ee kommunikoidessani ne issä osal a”, joka osoi i al a äes ön ja 2.
sukupol en a ioi an ai ojaan pa emmaksi (p < .01) kuin 1. sukupol en as aaja .
6.2 I sea ioi u digi aalis en lai eiden pe us- ja edis yny osaaminen
Seu aa aksi a kas el iin G owing Mind -hankkeessa esi el yjen (Ko honen ym., 2020) kysymys en
uo amaa ie oa oppilaiden i sea ioimas a digi aalises a pe us- ja edis yneemmäs ä osaamises a.
Aihealueen 13 kysymys ä sopi a hy in ak o ianalyysiin (KMO=.92 ja Ba le `s p < .05) ja
kysymykse ak o oi ui a ennakko-ole uksen mukaises i kahdelle ak o ille, joiden a ulla oi iin
seli ää 64,57 % kysymys en aih elus a. Fak o oinnin pe us eella muodos e u summamuu uja
”Digi aalinen pe usosaaminen” (6 kysymys ä, alpha = .86) ja ”Digi aalinen edis yny osaaminen” (7
kysymys ä, alpha = .93) oimi a e i äin luo e a as i.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 64
Pe us ai ojen osal a as aus en keskia o oli 3,21, kun aas edis yneiden ai ojen osal a 2,13. A o
o a e a en alhaisia 7-po aisella as eikolla, mikä ke onee sii ä, e ä a kemmin e ilais en
digi aalis en eknologioiden osaamiseen, ku en so ellus en käy öön kohdenne uihin as auksiin
as a aan a o aisemmin kuin yleisiin osaamis äi ämiin, ja jälkimmäisen osa-alueen eli e i yis en
digi aalis en eknologiaso ellus en käy ö näy ää ole an ain osalle oppilais a u ua.
Sukupuoli ainen a kas elu osoi i sekä i sea ioidun pe usosaamisen F(2, 6838) = 27,04, p < .001
e ä edis yneemmän osaamisen F(2, 6383) = 180,71 uo a an yhmien älille e oja.
Pe usosaamisen a kas elu osoi i, e ä y öillä (ka = 3.13) oli ilas ollises i me ki se äs i ähemmän
myön eise a io pe us ai ojen suh een kuin pojilla (ka = 3,36). Edis yneemmän osaamisen osal a
pojilla oli myön eisimmä a io (2,45) ja nämä a io e osi a ilas ollises i me ki se äs i (p < .001)
y öjen a iois a (ka = 1,81) ja muun sukupuolis en a iois a (ka = 2,15). Kahden iimeksi maini un
yhmän älillä oli myös ilas ollises i me ki se ä (p < .01) e o.
Digi aalisen eknologian pe us- F(2, 6888) = 55,83 ja edis yneemmän osaamisen (F(2, 6888) =
17,01 i sea ioinni laski a lineaa ises i luokka-as een mukaan molempien muu ujien suh een ja
jokainen luokka-as e e osi digilai eiden pe usosaamisen a ioiden mukaan ilas ollises i
me ki se äs i (p < .001) oisis aan (7.lk = 3,40; 8.lk = 3,26; 9. lk = 3,00) ja edis yneemmän osaamisen
osal a lukuun o ama a ilas ollises i ei-me ki se ää e oa 7.- ja 8. -luokan älillä (7.lk = 2,22; 8.lk =
2,16; 9. lk = 1,96).
Alueellinen a kas elu osoi i joi akin alueellisia e oja sekä digi aalisen eknologian pe usosaamisen
F(5, 6828), p < .001 e ä edis yneemmän osaamisen F(5, 6802), p < .001 suh een. Huomio kiinni yi
Lounais-Suomen oppilaiden huoma a as i mui a ko keampiin a oihin molempien edellä maini ujen
muu ujien suh een (ka = 3,61 ja 3,21) ja samalla Lapin oppilaiden mui a aluei a alhaisempiin a oihin
(ka = 2,91 ja 1,95). Muiden alueiden oppilaiden as aukse sijoi u a digi aalisen eknologian
pe uskäy ön osal a älille 3,05 - 3,30 ja edis yneemmän osaamisen osal a älille 2,01 – 2,19.
Ope uskielen mukainen a kas elu (suomi s. uo si) osoi i, e ä molemma muu uja (6889)=6,72
ja (6881)=4,01 uo i a ilas ollises i me ki se än (p < .001) e on, jonka mukaan uo sin kielellä
opiskele a a ioi a digi aalisen eknologiaosaamisensa ko keammaksi molempien muu ujien
suh een kuin suomen kielellä opiskele a .
Äidin koulu us aus aluoki elun mukainen yhmä e ailu pe us ai ojen osal a ei osoi anu
ilas ollises i me ki se iä as aaja yhmien älisiä e oja. Digi aalisen eknologian edis yneempää
osaamis a ka oi a an muu ujan osal a F(4, 6828) = 7,12, p < .001 e oja ilmeni. Äidin
pe uskoulu asoisen koulu uksen omaa a oppilaa a ioi a ämän muu ujan osal a osaamisensa
ko keammaksi (2,37) kuin muiden ko keamman äidin koulu uksen omaa ien oppilaiden as aukse ,
jo ka aih eli a älillä 2,03 – 2,10.
Ulkomaalais aus aisuuden a kas elun pe us eella sekä digi aalisen eknologian pe us- F(3, 6888) =
7,94 ja edis yneemmän osaamisen F(3, 6888) = 13,77 i sea ioinni uo i a yhmien älille e oja.
Pos hoc Tukey osoi i pe us ai ojen osal a, e ä 1.- (ka = 3,52) ja 2.-sukupol i (ka = 3,63) a ioi
ai onsa ko keammalle kuin al a äes ö (ka = 3,22). Myös 2,5 sukupol en a io (ka =3,26) e osi
ilas ollises i me ki se äs i (p < .01) 1. sukupol en a iois a. Edis yneempien ai ojen osal a e o
oli a as aa a eli 1.- ja 2.sukupol en ulkomaalais aus ais en as aukse (ka = 2,57 ja 2,61) e osi a
ilas ollises i me ki se äs i (p < .001) al a äes ön ja 2,5 sukupol en as auksis a, joiden molempien
keskia o oli 2,11.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 65
6.3 I sea ioi u digi aaliseen eknologiaan kohdis u a innos us ja
ahdis us
Digi aalisen eknologian käy ööno oon ja käy öön saa aa sisäl yä oisille oppilaille lisäa oa, jonka
oidaan ole aa ilmene än myön eisyy enä eknologiaa ja digi aalisia lai ei a koh aan. Tä ä
aihealue a ka oi e iin kolmella kysymyksellä: ”Opiskelu digilai eilla on minus a innos a aa”,
”Kiinnos ukseni he ää, kun ope uksessa käy e ään digilai ei a” ja ”Digilai eiden käy ö ope uksessa
kylläs y ää minua” ( iimeinen on kään eises i kooda a a kysymys). Kyseise muu uja ka oi i a
samaa ilmiö ä, sillä alpha-ke oimeksi muodos ui hy äksy ä ä α = .67.
Yleises i o aen ämän muu ujan a o oli a mal illise 4,22 (kh = 1,41). Lähes iidesosa as aajis a
kuuluu oppilasjoukkoon, jonka a io o a alle a on kolme. Suu a innos us a digi aalisen
eknologian käy ö ei näy äny kyseis en kysymys en mukaan uo a an, aan lisäa o ullee
käy ö a koi uksen mielekkyydes ä.
Sukupuolen mukainen a kas elu osoi i, e ä poja ilmaisi a oimakkaimmin digi aalisiin lai eisiin
lii y ää innos us a (ka = 4,65) ja he e osi a ilas ollises i me ki se äs i (p < .001) y öjen (ka = 3,81)
ilmoi amas a innos ukses a, joka oli ma alimmalla asolla ässä e ailussa. Myös muun
sukupuolis en ilmoi ama innos us (ka = 3,95) oli ilas ollises i me ki se äs i alhaisempaa kuin pojilla.
Digi aalisiin lai eisiin lii y ä innos us laski lineaa ises i luokka-as een mukaises i ja jokainen luokka-
as e e osi ilas ollises i me ki se äs i (p < .001) oisis aan (7.lk = 4,40; 8.lk = 4,22; 9. lk = 3,96).
Digi aaliseen eknologiaan kohdis u assa innos uksessa ei ilmenny ilas ollises i me ki se iä e oja
AVI-alueiden, ope uskielen, äidin koulu us aus an eikä myöskään ulkomaalais aus aisuuden osal a.
Digi aalis en lai eiden käy ööno oon ja käy öön oi lii yä myös nega ii isia un ei a, jo ka
odennäköises i hai aa a e ilaisilla lai eilla apah u aa oppimis a. Tä ä aihealue a ka oi e iin
kolmella kysymyksellä: ”Digilai eiden käy ö ope uksessa ahdis aa minua”, ”Digilai eiden käy ö
ope uksessa on minus a s essaa aa” ja ”Minua he mos u aa, jos ope uksessa käy e ään paljon
digilai ei a”. Kyseise muu uja ka oi i a hy in samaa ilmiö ä, sillä kolmen äi ämän yhdis äminen
summamuu ujaksi muodos ui alpha-ke oimeksi α = .89.
Yleises i o aen ämän muu ujan a o oli a , ku en oi oa saa aa, alhaisia keskia on ollessa 2,66
(kh = 1,51). Jonkunlais a ki kaa lai eiden käy ö näy i kui enkin osalle oppilais a uo a an, sillä
siihen joukkoon, jonka keskia o oli noin 4 kuuluu 10% ja si ä ko keampien lukujen eli selkeäs i
ahdis us a koke ien joukkoon kuului noin 15% oppilais a.
Sukupuolen mukainen a kas elu osoi i, e ä muunsukupuolise oppilaa koki a oimakkaimmin
digilai eisiin lii y ää ahdis us a (ka = 2,96) ja he e osi a ilas ollises i me ki se äs i (p < .001)
poikien (ka = 2,56) ilmoi amas a ahdis ukses a, joka oli ma alimmalla asolla ässä e ailussa. Myös
y öjen ilmoi ama ahdis us (ka = 2,75) oli ilas ollises i me ki se äs i ko keampaa kuin pojilla.
Siinä missä aikaisempiin osaamis-, ie o u a- ja kommunikoin i äi ämiin suh au uminen näy i
heikkene än e i yises i yhdeksännellä luokalla, näy i digiahdis us lisään y än asaises i
uosiluokal a oiselle sii y äessä (7.lk = 2,56; 8.lk = 2,66; 9. lk = 2,80) ilas ollisen me ki se än e on
(p < .001) muodos uessa 7.- ja 9. -luokan älille.
Mielenkiin oises i alueellinen a kas elu osoi i, e ä E elä-Suomen as aukse (ka = 2,74) ja 2 (ka =
2,80) e osi a ilas ollises i me ki se äs i Länsi- ja Sisä-Suomen (ka = 2,57) sekä Pohjois-Suomen
(ka = 2,51) as auksis a.
Ope uskielen mukainen a kas elu (suomi s. uo si) osoi i, e ä uo sin kielellä (ka = 2,97)
opiskele a koki a ilas ollises i me ki se äs i enemmän (p < .001) digilai eisiin lii y ää ahdis us a
kuin suomen kielellä opiskele a (ka = 2,62).
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 66
Äidin koulu us aus aluoki elun mukainen yhmä e ailu osoi i ilas ollises i me ki se äs i (p < .001)
ko keamman digi aalisiin lai eisiin lii y än ahdis uksen ole an e i yises i yypillis ä
pe uskoulu asois en äi ien lapsille e a una kaikkiin muihin ko keammin koulu e uihin
huol aja yhmiin. Mui a äidin koulu us aus aan lii y iä e oja ei ilmenny .
Va ianssianalyysi F(3, 6888) = 13,77 osoi i, e ä yhmien älille on e oja. Tukeyn pos hoc - es i
osoi i pe us ai ojen osal a, e ä 1.- (ka = 3,52) ja 2.-sukupol i (ka = 3,63) a ioi ai onsa
ko keammalle kuin al a äes ö (ka = 3,22). Myös 2,5 sukupol en a io (ka =3,26) e osi ilas ollises i
me ki se äs i (p < .01) 1. sukupol en a iois a. Edis yneempien ai ojen osal a e o oli a as aa a
eli 1.- ja 2.sukupol en ulkomaalais aus ais en as aukse (ka = 2,57 ja 2,61) e osi a ilas ollises i
me ki se äs i (p < .001) al a äes ön ja 2,5 sukupol en as auksis a, joiden molempien keskia o
oli 2,11.
Ulkomaalais aus aisuuden a kas elun pe us eella digilai eiden käy öön lii y ä ahdis us e osi
ilas ollises i me ki se äs i F(3, 6342), p < .001 as aaja yhmän mukaan. Val a äes ön as aukse
ilmaisi a ähi en digi aalisiin lai eisiin lii y ää ahdis us a (ka = 2,63) ja se e osi ilas ollises i
me ki se äs i (p < .001) niin 1. sukupol en (ka = 3,15) kuin 2. sukupol en (ka = 3,06) as auksis a.
Myös 2,5 sukupol en as aukse (ka = 2,74) oli a alhaisempia kuin 1.sukupol en as aukse .
6.4 Muu ujien älisis ä yh eyksis ä
Seu aa aksi a kas el iin edellä a kas elujen summamuu ujien (4 kpl) älisiä yh eyksiä oisiinsa ja
i se apo oi uun koulumenes ykseen. Luokka-as een ja sukupuolen mukainen a kas elu osoi i, e ä
kyseis en muu ujien älise yh eyde o a hy in samansuun aisia sukupuoles a iippuma a. Täs ä
syys ä kyseisiä yh eyksiä ei esi e ä e ikseen.
Taulukko 12. I sea ioi ujen digi aalis a oppimis a ka oi a ien muu ujien ja koulumenes yksen älise yh eyde
Ka Kh 1234
1. Digilai eosaaminen
(pe us) 3.24 1.31
2.Digilai eosaaminen
(edis yny ) 2.13 1.38 .73**
3. Digilai ekiinnos us 4.21 1.41 .11** .08**
4. Digilai eahdis us 2.66 1.52 .15** .28** -.42**
5. Koulumenes ys 8.12 1.03 .09** -.14** .03* .10**
**= p < .001; *= p < .05
Taulukko osoi aa, e ä ah imma yh eyde ilmene ä niiden muu ujien älillä, joiden oidaan
ole aa ole an oisiinsa yh eydessä, eli digilai eosaamis en älinen yh eys on ah a =.73, ja samoin
digilai eisiin lii y än innos uksen ja ahdis uksen älinen nega ii inen yh eys =-.42. Mielenkiin ois a
on se, e ä digilai eiden käy öön lii y ä uskomukse ei ä näy ä juu ikaan ole an yh eydessä
koulumenes ykseen.
6.5 Moni asoinen a kas elu
Seu aa aksi a kas el iin edellä a kas elujen summamuu ujien a i-alueen, koulun, ope us yhmän
ja jäljelle jää än oppilas ason seli ysosuuksia. Ku en aulukos a ha ai aan alue asolla ei ole
käy ännössä lainkaan seli ysosuu a kyseis en muu ujien osal a. Koulu ason seli ysosuus nousee
ain kahden muu ujan osal a yli iiden p osen in. Molemma suu emma seli ysosuude koske a
i sea ioi ua digilai eosaamisen pe usosaamis a, mikä a koi aa, e ä joissakin kouluissa ai koulujen

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 67
oppilaano oalueella näy ää ole an mui a kouluja ko os uneemmin digi ai ojen osaamis a uke a
ympä is ö. Muu en ulokse ke o a hy in mal illisis a koulujen ja yhmien älisis ä e ois a.
Taulukko 13. I sea ioi ujen digi aalisen osaamisien ja uskomus en moni asoinen a kas elu seli ysosuuksineen
(%)
Luokka Alue Koulu Ryhmä Oppilas
1. Digilai eosaaminen
(pe us) 71,0 10,0 2,0 87,0
83,0 2,0 95,0
96,0 2,0 92,0
2.Digilai eosaaminen (edis yny ) 7 3,2 2,7 94,1
86,0 94,0
92,0 2,0 94,0
3. Digilai ekiinnos us 7 3,0 2,0 95,0
81,0 1,0 98,0
91,0 1,0 98,0
4. Digilai eahdis us 7 1,0 2,0 4,0 93,0
82,0 4,0 96,0
92,0 98,0
6.6 Lopuksi
Ope ajien as aukse osoi a a , e ä joissakin kouluissa käy e ään a sin ähän aikaa digi aalis en
almiuksien ha joi eluun. Luokanope ajissa sekä aineenope ajissa kaikissa oppiaineissa oli
ope ajia, jo ka jopa päi i äin käy i ä aikaa oppilaidensa digi aalis en pe us ai ojen
ha joi u amiseen, kun samaan aikaan jokaisessa ope aja yhmässä oli ope ajia, jo ka ei ä koskaan
ha joi ellee esime kiksi in e ne in käy öä oppilaidensa kanssa. Tie o u aan ja iskeihin lii y ää
ope us a oli ielä ha emmin. Kun samaan aikaan oppilaiden as aukse osoi a a heidän koke an
i sensä ky ykkäiksi lai eiden ja ohjelmis ojen käy össä oidaan pää ellä, e ä aido ke y ä koulun
ulkopuolella. Tiede ään, e ä kaikilla huol ajilla ei ole mahdollisuu a ukea digi aalis en
pe us almiuksien oppimis a, jo en nuo e o a e ia oisessa asemassa koulun jä äy yessä
oolis aan. Tu kimus ie o osoi aa, e ä ai o liikkua digi aalisissa ympä is öissä eknises i suju as i
oi lisä ä iskejä kohda a ahdis a aa ma e iaalia ai jou ua ie o u aloukkauksen uh iksi (Li ings one
ym. 2021), jo en jos iskeihin ei kiinni e ä koulussa huomio a jää ä nuo e ken ies kokonaan oman
onnensa nojaan.
Tyypillises i käsi ykse omas a osaamises a ja aidois a heikkene ä iän myö ä ja ilmiö ois ui myös
ämän kyselyn kaikkien osioiden as auksissa. Lisäksi kyselyn as aukse osoi a a 9.-luokkalais en
hieman oimakkaampaa ahdis us a lii yen digi aalisiin lai eisiin. Ja kossa ulisikin sel i ää, joh uuko
ahdis us pe uskouluaan pää ä iin kohdis u is a odo uksis a alkaa i senäisemmin suo iu ua
digi aalisessa maailmassa. Tulos, jonka mukaan noin 15 % yläkoululaisis a ahdis uu digi aalisis a
lai eis a he ä ää huol a, kuinka nämä nuo e sel iy y ä ule aisuuden opinnois aan ja yöelämäs ä,
jo ka enene ässä mää in edelly ä ä lai eiden ja so ellus en hallin aa.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 68
6.7 Läh ee
E ikson, E., Hea h, C., Ljungs and, P., & Pa ne s, P. (2017). Make space in school–conside -a ions om a
la ge-scale na ional es bed. In e na ional Jou nal o Child-Compu e In e ac ion, 16, 9–15.
Feenbe g, A. (2019). Pos digi al o p edigi al? Pos digi al Science and Educa ion. 1, 8–9
Haddon, L., Cino, D., Doyle, M-A., Li ings one, S., Masche oni, G., & S oilo a, M. (2020). Child en's and young
people's digi al skills: a sys ema ic e idence e iew. KU Leu en, Leu en: ySKILLS.
Kaa akainen, M.-L. (2019). ICT In en ions and Digi al Abili ies o Fu u e Labo Ma ke En an s in Finland.
No dic jou nal o wo king li e s udies, 9, 2, 105–127. h ps:// idssk i .dk/njwls/index
Ko honen, T., Tiippana, N., Laakso, N., Me iläinen, M., & Hakka ainen, K. (2020). G owing mind: Sociodigi al
pa icipa ion in and ou o he school con ex . S uden s’ expe iences 2019. Uni e si y o
Helsinki. h ps://doi.o g/10.31885/9789515150189.
Li ings one, S., Masche oni, G., & S oilo a, M. (2021). The ou comes o gaining digi al skills o young people’s
li es and wellbeing: A sys ema ic e idence e iew. New media & Socie y 1–27. Doi:
10.1177/14614448211043189.
Pe e sson, F. (2021). Unde s anding digi aliza ion and educa ional change in school by means o ac i i y
heo y and he le els o lea ning concep . Educa ion and In o ma ion Technologies, 26, 187–204.
Oinas, S. (2020). Technology-enhanced eedback: eache s’ p ac ices, pupils’ pe cep ions and hei ela ions
o lea ning and academic well-being. Unig a ia, Helsinki.
Rumbau , R. (2007). Ages, Li e s ages, and Gene a ional Coho s. Decomposing he Immig an Fi s and
Second Gene a ion in he Uni ed S a es. Teoksessa A. Po es & J. DeWind ( oim.), Re hinking Mig a ion. New
Theo e ical and Empi ical Pe spec i es (s. 342–349). Be ghahn Books.
Tanhua-Pii oinen, E., Vi eli, J., Sy änen, A., Vuo io, J., Hin ikka, K.A., & Sai anen, H. (2016). Pe usope uksen
oppimisympä is öjen digi alisaa ion nyky ilanne ja ope ajien almiude hyödyn ää digi aalisia
oppimisympä is öjä. Val ioneu os on sel i ys- ja u kimus oiminnan julkaisusa ja 18/2016.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 69
In e ak ii inen ongelman a kaisu ja i sea ioi u digi aalinen
osaaminen
Ma i-Pauliina Vainikainen
Tässä lu ussa a kas ellaan oppilaiden oimin aa ja osaamis a in e ak ii isissa
ongelman a kaisu eh ä issä suh eessa heidän i sea ioimaansa digi aaliseen osaamiseen.
Ongelman a kaisulla ja k ii isellä aja elulla on keskeinen ooli kansain älisissä laaja-alaisen
osaamisen malleissa, ja Suomessa se on melko ah as i ki joi e u myös ope ussuunni elmien
pe us eiden oppiainekoh aisiin a oi eisiin. Suomalaisen eo ee isen mää i elmän mukaan
ongelman a kaisu on keskeinen osa oppimaan oppimis a (Hau amäki ym., 2002), ja se näkyy
pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa oppiaineiden a oi eiden ohella nimenomaan
aja elua ja oppimaan oppimis a koske assa osuudessa. Aja elun ja oppimaan oppimisen ohella
ongelman a kaisulla on keskeinen ooli myös ainakin moniluku aidon ja yöelämä ai ojen
ha joi elussa. Ongelman a kaisu on mää i el y keskeiseksi laaja-alaisen osaamisen ulo u uudeksi
hy in monissa kansain älisissä ule aisuuden ai ojen malleissa (Voog & Roblin, 2012), ja
ongelman a kaisun ja k ii isen aja elun ai ojen ah is aminen osana jokapäi äis ä koulu yö ä
nähdään ä keänä äylänä ämän a oi een saa u amiseksi (Lai & Vie ing, 2012; Voog & Roblin,
2012).
Ongelman a kaisu oidaan mää i ellä sa jaksi kogni ii isia p osesseja, joiden a koi uksena on
a oi een saa u aminen ilan eessa, jossa a kaisua ei ole äli ömäs i ha ai a issa (Maye &
Wi ock, 2006). Ongelman a kaisija py kii ällöin yli ämään es ei ä ja o eu amaan e ilais en
s a egioiden ai men aalis en ope aa ioiden a ulla suunni elmia, jo ka ka en a a läh ö ilan een ja
a oi een älis ä kuilua. Men aalisilla ope aa ioilla ii a aan ässä ko keamman ason
aja elu ai oihin, pää elyn e i muo oihin ja luo aan, aih oeh ois en s a egioiden kokeilemisen
mahdollis a aan aja eluun (Ame ican Psychological Associa ion, 2021). Koulu uksen kon eks issa
ongelman a kaisua on u ki u sekä oppiaine aja yli ä änä yleisenä ai ona (G ei ym., 2013; 2014)
e ä iukemmin jollekin ie eenalalle sido uina e ikois uneempina ai oina (ks. Molná , G ei & Csapó,
2013).
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 70
Yleis en ja e ikois uneempien ongelman a kaisu ai ojen e i elyn lisäksi a kais a a ongelma
oidaan jakaa hy in mää i el yihin ja epämää äises i aja uihin ongelmiin (Dunba , 1998).
Koulukon eks issa ongelma o a usein hy in mää i el yjä ja aja uja: oppijan on a kais a a yh älö
ai suunni el a a kokeellinen ase elma, jonka a ulla u kia jollekin kas ille ihan eellisia
kas uolosuh ei a – mikä oli oisen DigiVOO-hankkeessa käy e yn in e ak ii isen
ongelman a kaisu eh ä än kon eks i. Epämää äises i aja u ongelma oisi aas olla
maailmanlaajuisen pandemian halli seminen: a oi e on selkeäs i kaikkien ymmä e ä issä, mu a
kenelläkään ei ole suo aa as aus a siihen, mi kä askelee o amalla se saa u e aan ai edes mikä
a oi e lopul a edes on. Epämää äis en ongelmien a kaisemisessa ko os uukin luo an aja elun
me ki ys: ongelman a kaisijan on kye ä ä a kas elemaan ongelmaa e i näkökulmis a ja luo u a a
o u uis a a kaisukaa ois a löy ääkseen uusia, ehokkaampia apoja oimia. Tämä edelly ää
oppijal a a oimuu a uusille aja uksille ja epä a muuden sie ämis ä. Ta kas el aessa
ongelman a kaisua koulu uksen kon eks issa laaja-alaisena, oppiaine aja yli ä änä ai ona
pe usaja uksena on, e ä yleisiä aja elun ai oja a i aan nimenomaan silloin, kun oppija koh aa
i selleen un ema omia sisäl öjä ongelmaympä is össä, jossa loppu ulokseen aiku a a usea
samanaikaise , oisis aan iippu a ekijä (G ei ym., 2013).
Ongelman a kaisua käy e ään monissa laaja-alaisen osaamisen malleissa k ii isen aja elun innalla
sille lähes synonyymina. E i eo ia aus as a ule ia mää i elmiä e ail aessa (Lai & Vie ing, 2012)
ha ai aan, e ä usein k ii isen aja elun mää i elmä on laajempi, jolloin ongelman a kaisu aido
nähdään sen osa-alueena. Kui enkin monissa eo ioissa, esime kiksi suomalaisessa oppimaan
oppimisen ii ekehyksessä (Hau amäki ym., 2002) sekä ongelman a kaisu e ä k ii inen aja elu
oisilleen a allaan innas eisia ja oppimaan oppimisen mallissa ne molemma o a ä kei ä
oppimaan oppimisen osa-aluei a. K ii inen aja elu oidaan mää i ellä uskomuksia ja oimin aa
ohjaa aksi älylliseksi p osessiksi, jossa ak ii ises i ja asian un e as i käsi eellis e ään, so elle aan,
analysoidaan, koos e aan ja/ ai a ioidaan ie oa, joka on hanki u ai uo e u ha ain ojen,
kokemus en, e lek ion, pää elyn ai uo o aiku uksen kau a (Sc i en & Paul, 1987). Näin
mää i el ynä ongelman a kaisu ai o olisi keskeinen osa k ii is ä aja elua, mu a kogni ii is en
p osessien ohella k ii isessä aja elussa ak i oi u a ah emmin oppijan uskomusjä jes elmä ja
niiden a kas elu suh eessa hanki uun ie oon. Joka apauksessa sekä ongelman a kaisu e ä
k ii inen aja elu edelly ä ä oppijal a i sesää öis ä oppimis a ja oman oppimisp osessin ak ii is a
hallin aa, jo a ha joi ellaan koulukon eks issa ai an alus a läh ien.
DigiVOO-hankkeen alkumi auksessa käy e iin kah a in e ak ii is a ongelman a kaisuympä is öä.
Oppilaa es asi a hypo eeseja dynaamisissa eh ä äympä is öissä, joissa oli mahdollis a nähdä
äli ömäs i omien alin ojen aiku us loppu ulokseen. Ensimmäisessä eh ä äympä is össä oppilaa
u ki a aiemmin un ema omalle kas ille o ollisia kas uolosuh ei a sää elemällä alon ja eden
mää ää sekä maape än a in eikkuu a. Toisessa eh ä äympä is össä a oi eena oli sii o a huone
mahdollisimman puh aaksi siihen akenne a an obo in a ulla sää elemällä obo in ominaisuuksia
ja älinei ä. Molemma eh ä ä pe us ui a alun pe in Piage ’n esi ämään o maaliin aja eluun, ja
eh ä issä mi a iin sen kannal a keskeis ä muu ujien aiku us en unnis amis a (Shaye , 1979).
Oppilaiden osaamisen a ioinnin näkökulmas a on oki ä keää, e ä oppilas löysi kokeilemisen
kau a oikea as aukse , mu a yh ä lailla me ki yksellis ä on se, millä a oin oppilaa eh ä iä
lähes yi ä ja pää yi ä as auksiinsa. Teh ä issä ehokkain ongelman a kaisus a egia oli es a a
sys emaa ises i e i ekijöiden aiku us a ekemällä yhden muu oksen ke allaan ja ka somalla, mihin
loppu ulokseen se joh aa. Samaa s a egiaa on iimeisen uosikymmenen aikana u ki u
in e ak ii isen ongelman a kaisun kon eks issa ” a y-one- hing-a -a- ime (VOTAT)” -käsi een
kau a, ja u kimus on ällöin usein keski yny oppilaiden ongelman a kaisus a egioiden
analysoimiseen digi aalisen a ioinnin loki ie oja hyödyn ämällä (G ei ym., 2016). Yksi äisen
muu ujan aiku uksen e is ämiseen pe us u an s a egian käy öä a kas el iin myös ny käy e yissä
a ioin i eh ä issä eh ä ien loki iedois a ja s a egian käy ö oimi eh ä ien a sinais en
a kaisuiden ohella eh ä ien pis ei ysk i ee einä. Oikeisiin as auksiin saa oi kui enkin pääs ä myös
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 77
7.5 Läh ee
Dunba , K. (1998). P oblem sol ing. Teoksessa W. Bech el, & G. G aham ( oim.) A companion o Cogni i e
Science, 289–298. Blackwell.
Goldhamme , F., Naumann, J., S el e , A., Tó h, K., Rölke, H. & Klieme, E. (2014). The ime on ask e ec in
eading and p oblem sol ing is mode a ed by i em di icul y and abili y: Insigh s om compu e -based la ge-
scale assessmen . Jou nal o Educa ional Psychology, 106 (3), 608–626.h ps://doi.o g/10.1037/a0034716
G ei , S., Hol , D., & Funke, J. (2013). Pe spec i es on p oblem sol ing in educa ional assessmen : Analy ical,
in e ac i e, and collabo a i e p oblem sol ing. The Jou nal o P oblem Sol ing, 5 (2), 71–91.
G ei , S., Wüs enbe g, S., Csapó, B., Deme iou, A., Hau amäki, J., G aesse , A. C., & Ma in, R. (2014).
Domain-gene al p oblem sol ing skills and educa ion in he 21s cen u y. Educa ional Resea ch Re iew, 13,
74–83.
G ei , S., Wüs enbe g, S., Molná , G., Fische , A., Funke, J., & Csapó, B. (2013). Complex P oblem Sol ing
in Educa ional Con ex s—Some hing Beyond g: Concep , Assessmen , Measu emen In a iance, and
Cons uc Validi y. Jou nal o Educa ional Psychology, 105 (2), 364–379.
G ei , S., Niepel, C., Sche e , R., & Ma in, R. (2016). Unde s anding s uden s' pe o mance in a compu e -
based assessmen o complex p oblem sol ing. An analysis o beha io al da a om compu e -gene a ed log
iles. Compu e s in Human Beha io , 61, 36-46.
Halpe n, D. F. (2000). Sex Di e ences in Cogni i e Abili ies. Thi d Edi ion. Mahwah, NJ: Law ence E lbaum
Associa es.
Hau amäki, J., A inen, P., E onen, S., Hau amäki, A., Kupiainen, S., Lindblom, B., Niemi i a, M., Pakaslah i,
L., Ran anen, P., Scheinin, P. (2002).Assessing Lea ning- o-lea n: A F amewo k. Na ional Boa d o Educa ion,
E alua ion 4/2002.
Kupiainen, S., Vainikainen, M.P., Ma janen, J., & Hau amäki, J. (2014). The ole o ime on ask in a low s akes
assessmen o c oss-cu icula skills. Jou nal o Educa ional Psychology, 106(3),627–
638. h ps://doi.o g/10.1037/a0035507
Lai, E.R., & Vie ing, M. (2012). Assessing 21s cen u y skills: In eg a ing esea ch indings. Na ional Council
on Measu emen in Educa ion. Pea son.
Maye , R.E., & Wi ock, M.C. (2006). P oblem sol ing. Teoksessa P.A. Alexande & P.H. Winne Handbook o
educa ional psychology, 287–303. Rou ledge.
Molná , Gy, G ei , S., & Csapó, B. (2013). Induc i e easoning, domain speci ic and complex p oblem sol ing:
Rela ions and de elopmen . Thinking Skills and C ea i i y, 9, 35–45.
Shaye , M. (1979). Has Piage 's cons uc o o mal ope a ional hinking any u ili y? B i ish Jou nal o
Educa ional Psychology, 49, 265–276.
Sc i en, M., & Paul, R. (1987). De ining C i ical Thinking. The Founda ion o C i ical Thinking. Lue u 28.2.2021
osoi eessa h ps://www.c i ical hinking.o g/pages/de ining-c i ical- hinking/766
Vainikainen, M.-P. (2014). Finnish p ima y school pupilsʼ pe o mance in lea ning o lea n assessmen s: a
longi udinal pe spec i e on educa ional equi y. Depa men o Teache educa ion. Resea ch epo
360. Unig a ia.
Voog , J., & Roblin, N. P. (2012). A compa a i e analysis o in e na ional amewo ks o 21s cen u y
compe ences: Implica ions o na ional cu iculum policies. Jou nal o Cu iculum S udies, 44 (3), 299–321.

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 78
Oppilaiden mo i aa io ja suh au uminen
digi aalis äli eiseen oppimiseen
Sa u Koi uho i & Kukka-Maa ia Polso
Oppimaan oppimisen a ioinneissa mi a aan aina pai si oppilaiden kogni ii isia ai oja e i osa-alueilla
myös oppimiseen lii y iä mo i a ionaalisia uskomuksia ja asen ei a. Mo i a ionaalise uskomukse
ja oppimisasen ee seli ä ä si ä, mi en oppilas oppimis ilan eissa oimii ja mihin oimin a
suun au uu. Oppimaan oppimisen suomalaisessa ii ekehyksessä (ks. esim. Hau amäki ym. 2002)
mo i a ionaalisia uskomuksia ja asen ei a on usein a kas el u jakamalla uskomukse ns. oppimis a
uke iin ja oppimiselle hai allisiin uskomuksiin. Kaiken kaikkiaan oppimaan oppimisen
uskomusmi a i pi ä ä sisällään usei a e i eo ioi a ja näin ollen lähes ymis apa onkin ka a a ja sen
a ulla oidaan monipuolises i a kas ella oppilaan mo i aa io a koulussa. Tässä u kimuksessa
keskiössä on digi alisaa ion aiku us en u kiminen ja näin ollen pe in eis en oppimaan oppimisen
mo i aa iomi a eiden lisäksi kyselyihin lisä iin digi aaliseen oppimiseen lii y iä osioi a. Tes ipake i
sisälsi ä kui enkin myös pe in eise oppimaan oppimisen mi a i , jo a digi aalisuuden aiku uksia
mo i aa ioon oidaan u kia. Tässä lu ussa esi elemme joi akin a ioinnissa käy e yis ä mi a eis a.
Koska a ioinnin pääpaino on digi alisaa ion aiku uksissa, esi ellään ässä mo i aa iomi a is oa
peila en si ä digi aalisuu a mi anneisiin osioihin. Lu un ensimmäisessä osassa Sa u Koi uho i on
a kas ellu oppilaiden mo i aa io a oppilaiden digi aalisen osaamisen ja asen eiden kau a ja lu un
oisessa osassa Kukka-Maa ia Polso a kas elee oppilaiden oppiainekoh ais a mo i aa io a ja
suh au umis a digi aalisen eknologian käy öön ope uksessa. Lähes ymis apa koko lu ussa on
pääasiassa henkilösuun au unu (pe son-cen e ed) eli muu ujien älis en suh eiden a kas elun
sijaan on py i y unnis amaan digi aalisuuden (lu un ensimmäinen osa) ai mo i aa ion (lu un oinen
osa) suh een e ilaisia oppilas yhmiä ja analysoi u, mi en yhmä e oa a oisis aan.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 79
8.1 Digi aalise p o iili ja oppilaiden mo i aa io
Tässä lu un ensimmäisessä osassa a kas ellaan oppilaiden suh au umis a digi aalis äli eiseen
oppimiseen ja sen yh ey ä mo i aa ioon. Vali un henkilösuun au uneen lähes ymis a an mukaises i
ensimmäisenä u kimus a oi eena oli a kas ella, oidaanko aineis os a unnis aa digi äli eiseen
oppimiseen e i a oin suh au u ia oppilai a ja mikäli näi ä löyde ään, ja ko a kas elujen a oi eena
oli u kia, mi en nämä e i oppilaa e oa a oisis aan ie yjen aus a ekijöiden ja oppimismo i aa ion
suh een.
Tämän ensimmäisen osan ki joi amis a ohjasi kolme u kimuskysymys ä:
 Minkälaisia digip o iilei a oidaan unnis aa u ki ussa oppilasjoukossa?
 Onko digip o iileissa e oa sukupuoli ain ai luokka ason mukaan ka so una?
 Onko oppilaiden mo i a ionaalisissa uskomuksissa e oja digip o iilei ain?
8.1.1 Yläkoululais en digip o iili
Digi aalis en p o iilien unnis amiseksi käy e iin Mplus-ohjelman la en ia p o iilianalyysia (LPA).
P o iloin i eh iin neljän digi aalis a osaamis a ja asen ei a mi anneen summamuu ujan pohjal a (ks.
lisää luku 6). Ensimmäisenä ulo u uu ena p o iloinnissa oli oppilaiden digi ai oja mi annu
digi aalisen kompe enssin summamuu uja (α = ,90), joka koos ui kuudes a osios a. Toisena
summamuu ujana p o iloinnissa käy e iin ns.digi aalisuuden innos a uuden mi a ia (α = ,93), jossa
oppilaiden asenne a digi aaliseen koulu yöhön a ioi iin kolmen äi ämän a ulla. Kolman ena
summamuu ujana analyysissa hyödynne iin ns. digi aalisuu een panos amis a a ioinu a
summamuu ujaa (α = ,91), joka koos ui neljäs ä osios a. Viimeisenä ulo u uu ena p o iloin iin
sisälly e iin digi aalisuuden hyö yä koulu yössä mi annu a kolmes a osios a koos u aa
summamuu ujaa (α = ,93).
P o iilianalyysin a ulla aineis os a unnis e iin lopul a neljä e ilais a p o iilia (Ku io 24). Neljän
p o iilin a kaisuun päädy iin e aamalla e i mää än p o iileja sisäl ä ien analyysimallien sopi uu a
aineis oon. Mallien sopi uu a a ioi iin e ilais en sopi uuslukujen (AIC, BIC, SABIC), VLMR- es in
ja En opia-a on a ulla sekä a kas elemalla e i a kaisujen p o iilien ulkinnallisuu a ja
ymmä e ä yy ä.
Tunnis e uis a p o iileis a suu imman yhmän muodos i ku iossa näky ä ”Osaan ja kiinnos aa”-
yhmä, johon p o iloinnissa luoki el iin noin 67 % oppilais a (n = 4633). Ku en oidaan ha ai a (Ku io
24), yhmää ku asi ko kea digi aalinen kompe enssi ja lisäksi ah a innos us ja panos us
digi aaliseen yösken elyyn ja oppimiseen sekä ah a aja us sii ä, e ä digi aalisuus uo koulu yöhön
lisähyö yjä. Seu aa aksi suu imman yhmän muodos i ”Nojaa…”- yhmäksi nime y mal illis en
oppilaiden yhmä, joihin lukeu ui noin 18 % (n = 1278) a ioinnissa mukana olleis a oppilais a.
Nimensä mukaises i yhmää ku as aa neu aali suh au uminen digi aalisuu een kaikilla mi a uilla
osa-alueilla. Kolmanneksi suu imman yhmän muodos i ”Osaan, ei kiinnos a”- yhmä, johon lukeu ui
noin 14 % oppilais a (n = 955). Ryhmää ku asi ah a digi aalinen kompe enssi, mu a muu oin
asenne digiä koh aan oli keskimää äis ä kiel eisempi. Pienimpään ”En osaa, ei kiinnos a”- yhmään
lukeu ui ain noin 1 % (n = 70) a ioin iin osallis uneis a oppilais a ja nimensä mukaises i yhmää
luonneh ii mui a heikompi digi aalinen kompe enssi ja kiel einen näkemys digi aalisuudes a.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 80
Ku io 24 Tunnis e u neljä digip o iilia
8.1.2 Digip o iilien a kas elu sukupuolen ja luokka-as een mukaan
Kun digip o iileja ka so iin sukupuolen ja luokka-as een mukaan, näh iin, e ä sukupuoli oli ah as i
yh eydessä digip o iilin yyppiin. Ko kean digiosaamisen ja innos uneisuuden ”Osaan ja kiinnos aa”-
yhmässä oli sel äs i odo e ua ähemmän y öjä ja poja oli a siis yliedus e uina ässä
suu immassa yhmässä. Vas aa as i pienessä ”En osaa, ei kiinnos a”- yhmässä oli odo e ua
enemmän poikia ja y ö oli a aliedus e uina. Sen sijaan ko keaa digiosaamis a mu a heikkoa
kiinnos us a ies i ä yhmä ”Osaan, ei kiinnos a” oli me ki ä än y öpaino einen ja poja oli a
sel äs i aliedus e uina. Neu aalissa ”Nojaa”- yhmässä sukupuolie o ei ollu ilas ollises i
me ki se ä.
Myös luokka-as een mukaisissa a kas eluissa oli jonkin e an luokka-as ekoh aisia e oja. Kahden
ensimmäisen yhmän osal a luokka-as ekoh aisia e oja ei ollu , mu a kolmannessa (”En osaa, ei
kiinnos a”) ja neljännessä (”Osaan, ei kiinnos a”) yhmässä oli odo e ua ähemmän
sei semäsluokkalaisia ja as aa as i yhdeksäsluokkalaise oli a yliedus e uina yhmässä. Tämä oi
osal aan seli yä asen eisiin yleises i lii y ällä nega ii isella kehi yksellä. Useissa u kimuksissa (ks.
esim. Muenks ym., 2018) on ha ai u, e ä iän myö ä oppilaiden myön eise asen ee ja
mo i a ionaalise uskomukse heikkene ä koulu uosien myö ä ja ämänkal ainen yleinen kehi ys
oisi seli ää ha ai uja luokka-as ekoh aisia e oja digip o iileissa.
8.1.3 Onko e ilaisen digip o iilin omaa ien oppilaiden mo i aa io e ilais a?
Lopuksi a kas el iin ielä e i digip o iileihin sijoi u ien oppilaiden mo i aa io a oiminnan
kon olli eo ian (ac ion-con ol heo y, ks. esim. Skinne ym. 1988) kau a. Keskia o e ailu
o eu e iin Mplus-ohjelmis on BCH-mene elmällä, joka hyödyn ää keskia ojen e ailuissa Waldin
es iä.
Toiminnan kon olli eo ia on mo i aa io eo ia, jossa paino e aan ihmisen psykologis a a e a py kiä
kon olloimaan omaa oimin aansa. Hallinnan ja kon ollin un een on ka so u muodos a an pohjan
kaikelle mo i oi uneelle oiminnalle, sillä se uo oimijalle un een sii ä, e ä hän i se oimijana on
me ki yksellinen ja kykenee aiku amaan siihen, mi ä ekee ja mi en. Keskeis ä eo iassa on oimijan
(agen ) käsi ykse i ses ään ja omis a mahdollisuuksis aan aiku aa oimin aansa. Tämän lisäksi
eo iassa huomioidaan myös oiminnan a oi ee (ends) ja a oi eiden saa u amiseen lii y ä
keino (means), ja a oi eellis a oimin aa on käsi eellis e y näiden kolmen ulo u uuden kau a.
Keskeis ä on oimijalla ole a käsi ykse eli uskomukse , jo ka koske a kaikkia oiminnan
ulo u uuksia. Toiminnan kon olli eo ian ensimmäinen komponen i, agen iuskäsi ykse (agency
belie s), ii aa a oppilaiden a ioon i ses ään oppijoina eli a ioihin omas a y i ämises ä ja
1
2
3
4
5
6
7
digi aalinen
kompe enssi digi aalisuuden
innos a uus digi aalisuu een
panos aminen digi aalisuuden hyö y
Digip o iili
"Nojaa…" "Osaan ja kiinnos aa"
"En osaa, ei kiinnos a" "Osaan, ei kiinnos a"
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 81
ky ykkyydes ä. Teo ian oinen komponen i eli kon olliodo ukse (con ol-expec ancy-belie s)
a koi aa oppilaan yleis ä käsi ys ä omis a aiku usmahdollisuuksis aan oppimiseen lii y ien
a oi eiden saa u amisessa. Kolmas komponen i, kausaaliuskomukse (means-ends-belie s),
ii aa oppilaiden yleis yneisiin aja uksiin y i ämisen, ky ykkyyden, onnen ja ope ajien
me ki ykses ä omien a oi eiden saa u amisessa.
Ku io 25. I seä oppijana koske a käsi ykse e i digip o iilei ain
E i digip o iileihin yhmi elly oppilaa e osi a oisis aan omissa käsi yksissään i ses ään oppijana
(y i ämisen agen iuskäsi ys χ2 = 281,856, p < ,000; ky ykkyyden agen iuskäsi ys χ2 = 585,887, p
< ,000) (Ku io 25). Kaiken kaikkiaan e o oppilaiden agen iuskäsi yksissä heijas eli a melko hy in
oppilaiden digip o iilei a. Oppilaa , jo ka digip o iloinnissa yhmi el iin digikompe enssil aan ah as i
osaa iin kah een yhmään (”Osaan ja kiinnos aa” sekä ”Osaan, ei kiinnos a”) a ioi a omaa
y i ämis ä ja ky ykkyy ä sel äs i mui a myön eisemmin. Nämä yhmä ei ä kummankaan
agen iuskäsi yksen osal a e onnee oisis aan, mu a e osi a ilas ollises i me ki se äs i muis a
kahdes a yhmäs ä ah emmilla uskomuksilla omas a y i ämises ä ja ky ykkyydes ä. Vas aa as i
pienimään digip o iiliin ”En osaa, ei kiinnos a” luoki ellu oppilaa a ioi a omaa y i ämis ään ja
ky ykkyy ään mui a kiel eisemmin ja e o muihin yhmiin oli ilas ollises i me ki se ä. Neu aaliin
”Nojaa” p o iiliin lukeu u a oppilaa sijoi ui a y i ämis ä ja ky ykkyy ä koske issa a ioissaan
edellä maini ujen yhmien älimaas oon ja e o muihin yhmiin oli ilas ollises i me ki se ä.
Vas aa anlaise e o yhmien älillä ha ai iin myös oppilaiden kon olliodo uksissa eli uskossa omiin
mahdollisuuksiinsa menes yä koulussa (Ku io 26). Ryhmien älise e o oli a kokonaisuudessa
ilas ollises i me ki se iä (χ2 = 510,987, p < ,000) ja pa i aisissa e ailuissa ainoas aan osaa ien
kaksi yhmää ei ä e onnee oisis aan uskossa omiin menes ymisen mahdollisuuksiin, mu a kaikki
muu pa i aise e o oli a ilas ollises i me ki se iä.
Ku io 26. Usko omiin mahdollisuuksiin menes yä e i digip o iilei ain
1
2
3
4
5
6
7
Y i äminen Ky ykkyys
Agen iuskäsi ykse (Agency belie s)
"Nojaa" "Osaan ja kiinnos aa" "En osaa, ei kiinnos a" "Osaan, ei kiinnos a"
1
2
3
4
5
6
7
Menes yminen
Kon olliodo ukse (Con ol expec ancy belie s)
"Nojaa" "Osaan ja kiinnos aa" "En osaa, ei kiinnos a" "Osaan, ei kiinnos a"
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 82
Oppilaiden kausaaliuskomukse ke o a ekijöis ä, joiden oppilas uskoo aiku a an
koulumenes yksen aus alla. Näin ollen sillä, uskooko oppilas esime kiksi ah as i sa uman
me ki ykseen onnis umis en seli äjinä ai ko os aako hän y i ämisen me ki ys ä saa u us en
aus a aiku eena, on me ki ys ä sille, mi en oppilas oppimis- ai suo iu umis ilan eissa oimii.
Kausaalisuskomus en a kas elu oppilaiden digip o iilien kau a osoi i, e ä kausaaliuskomuksis a
usko y i ämiseen koulumenes yksen seli äjänä heijas eli samankal aisia e oja digip o iilei ain kuin
agen ius- ja kon olliodo uksissa, mu a muu oin digip o iilien älise e o oli a hieman
monipuolisempia kuin agen ius- ja kon olliodo uksissa (Ku io 27). Uskossa y i ämiseen e o
yhmien älillä oli a ilas ollises i me ki se iä (χ2 = 316,015, p < ,000) ja pa i e ailujen pe us eella
kaikki yhmä e osi a oisis aan siinä, mi en paljon y i ämisen me ki ykseen usko iin. Vah immin
y i ämis ä ko os i ”Osaan ja kiinnos aa”-digip o iiliin lukeu u a oppilaa ja lähes yh ä ah as i
y i ämisen me ki ys ä paino i a ”Osaan, ei kiinnos a”- yhmän oppilaa . Myös ”Nojaa”- yhmään
lukeu u illa oppilailla usko y i ämiseen keinona menes ykseen oli melko ah aa, kun aas ”En osaa,
ei kiinnos a”- yhmässä y i ämiseen usko iin ähemmän.
Muiden kausaaliuskomus en osal a digip o iilien älise e o oli a hieman aih ele ampia. Uskossa
ope ajiin (χ2 = 43,814, p < ,000) ja kykyihin (χ2 = 75,117 p < ,000) koulumenes yksen seli äjänä
yhmien älise e o muo ou ui a si en, e ä ”Osaan ja kiinnos aa” ja ”Nojaa”- yhmä uskoi a mui a
ah emmin ope ajan ja omien kykyjen me ki ykseen koulumenes yksen seli äjänä. Ko. yhmä
oli a näiden uskomus en osal a hy in samankal aisia ei ä kä e onnee oisis aan, mu a e osi a
kui enkin sel äs i kahdes a muus a yhmäs ä (”Osaan, ei kiinnos a” ja ”En osaa, ei kiinnos a”), jo ka
puoles aan muis u i a kyseis en uskomus en osal a oisiaan ei ä kä e onnee oisis aan
pa i aisissa a kas eluissa.
Uskossa sa uman me ki ykseen koulumenes yksen seli äjänä yhmien älise e o oli a jälleen
me ki se iä (χ2 = 274,692, p < ,000). Vah immin sa umaan uskoi a ”Nojaa”- yhmä ja ”En osaa, ei
kiinnos a”- yhmä, jo ka ei ä e onnee oisis aan ämän uskomuksen osal a. Vähi en sa uman
me ki ys ä ko os i a ko kean osaamisen ja kiinnos uksen yhmä , jo ka e osi a pai si oisis aan
myös kahdes a edellä maini us a yhmäs ä uskomalla sa umaan koulumenes yksen seli äjänä
mui a ähemmän. Vähi en sa uman me ki ys ä ko os i yhmä ”Osaan, ei kiinnos a”.
Ku io 27. Kausaaliuskomukse e i digip o iilei ain
1
2
3
4
5
6
7
Ope aja Sa uma Y i äminen Ky y
Kausaaliuskomukse (Means-ends belie s)
"Nojaa" "Osaan ja kiinnos aa" "En osaa, ei kiinnos a" "Osaan, ei kiinnos a"

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 83
8.2 Oppiainekoh ainen mo i aa io ja suh au uminen digi aalisen
eknologian käy öön
Seu aa aksi oppilaiden mo i aa ion ja digi aalisen eknologian käy öön suh au umisen yh ey ä
a kas el iin oppiainekoh aises i odo usa o eo iaan pohjau uen. Odo usa o eo ian mukaan
oppiainekoh aise odo ukse , a os ukse ja kus annukse aiku a a suo iu umiseen ja alin oihin
(Eccles ym., 1983). DigiVOO-hankkeessa keski y iin näiden mo i aa io ekijöiden osal a
a kas elemaan ma ema iikkaan ja äidinkieleen (/S2-oppiaineeseen) lii y iä uskomuksia.
Odo usa o eo iaan lii y issä u kimuksissa odo uksilla ii a aan uskomuksiin, joi a yksilöllä on
omas a pä jäämises ään ai osaamis asos aan (Gaspa d ym., 2020). Tässä u kimuksessa
odo uksia u ki iin minäkäsi ys en kau a.
Odo us en on ode u ole an yh eydessä e i yises i suo iu umiseen, esime kiksi koemenes ykseen
ja a osanoihin (Ma sh ym., 2019). A os ukse ja kus annukse puoles aan edus a a ulo u uuksia,
joiden kau a oidaan hahmo aa oppiaineen a oa yksilölle (Linnenb ink-Ga cia & Wo ming on,
2019). A os ukse ku aa a oppiaineeseen ja sen opiskeluun lii y iä myön eisiä puolia,
kus annukse puoles aan kiel eisiä.
Tässä u kimuksessa keski y iin a os uksis a kiinnos usa oon (oppiainees a pi äminen ja sen
kiinnos a uus) ja hyö ya oon koulun kannal a (oppiaineen hyödyllisyys ja koa aja ellen).
Kus annus en osal a a kas el iin mahdollisuuskus annuksia (ajankäy öön lii y ä uh aukse , joi a
oppiaineessa menes yminen edelly ää). Odo uksia puoles aan a kas el iin ma ema iikan,
lukemisen ja ki joi amisen minäkäsi ys en kau a (kokemus omis a ky yis ä ja osaamises a). Näiden
lisäksi oppilaiden suh au umis a digi aalisen eknologian ope uskäy öön u ki iin kiinnos usa on,
kiel eis en un eiden eli emo ionaalis en kus annus en sekä minäkäsi yksen kau a. A os us en ja
kus annus en on ode u ole an yh eydessä opiskeluun lii y iin suunni elmiin ja alin oihin niin
lyhyemmällä kuin pidemmälläkin aika älillä, esime kiksi u a a oi eisiin ja opiskelualan alin aan
(esim., Gaspa d ym., 2020; Wig ield & Camb ia, 2010).
Seu aa issa alalu uissa esi ellään e oja äidinkielen ja ma ema iikan mo i aa iossa sekä digi aalisen
eknologian ope uskäy öön suh au umisessa aus a ekijöiden suh een.
8.2.1 Äidinkielen mo i aa ion a kas elu aus a ekijöiden suh een
Äidinkielen kiinnos usa o: Ty öjen ja poikien älise e o o a ilas ollises i e i äin me ki se iä (p
< ,001) kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla ja ilas ollises i me ki se iä (p < ,01)
sei semännellä luokalla. Ty öjen ja muiden älinen e o on ilas ollises i e i äin me ki se ä
sei semännellä luokalla ja melkein me ki se ä (p < ,05) kahdeksannella luokalla. Poikien e o muihin
on ilas ollises i melkein me ki se ä (p < ,05) sei semännellä luokalla (Ku io 28). Val aosa äidinkielen
kiinnos usa ossa ollees a aih elus a seli yi yksilöiden älisellä aih elulla, mu a myös luokalla oli
jonkin e an me ki ys ä siinä, mi en kiinnos a iksi oppilaa a ioi a äidinkielen oppiaineen
(Taulukko 18).
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 84
Ku io 28. Äidinkielen kiinnos usa o sukupuolen mukaan luokka-as ei ain
Taulukko 18.Äidinkielen kiinnos usa on seli ysosuude
Seli ysosuus
Alue
Koulu
Luokka
Yksilö
7. luokka
0 %
0 %
3 %
97 %
8. luokka
0 %
2 %
6 %
92 %
9. luokka
0 %
3 %
4 %
93 %
Äidinkielen hyö ya o: Ty öjen ja poikien älise e o o a ilas ollises i e i äin me ki se iä (p <
.001) kaikilla luokka-as eilla. Myös y öjen ja muiden älillä on ilas ollises i e i äin me ki se ä e o
sei semännellä luokalla ja melkein me ki se ä e o (p < .05) kahdeksannella luokalla (Ku io 29).
Val aosa äidinkielen hyö ya ossa ollees a aih elus a seli yi yksilöiden älisellä aih elulla, mu a
myös luokalla oli jonkin e an me ki ys ä siinä, mi en kiinnos a iksi oppilaa a ioi a äidinkielen
oppiaineen (Taulukko 19).
Ku io 29. Äidinkielen hyö ya o sukupuolen mukaan luokka-as ei ain
Taulukko 19.Äidinkielen hyö ya on seli ysosuude
Seli ys
osuus
Alue
Koulu
Luokka
Yksilö
7. luokka
0 %
0 %
4 %
96 %
8. luokka
0 %
1 %
3 %
96 %
9. luokka
0 %
3 %
2 %
95 %
1
2
3
4
5
6
7
7. lk 8. lk 9. lk
Äidinkielen kiinnos usa o
Ty ö Poja Muu
1
2
3
4
5
6
7
7. lk 8. lk 9. lk
Äidinkielen hyö ya o
Ty ö Poja Muu
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 85
Äidinkielen mahdollisuuskus annukse : Ty öjen ja poikien älise e o o a ilas ollises i e i äin me ki se iä (p <
.001) kaikilla luokka-as eilla. Ty öjen ja muiden älillä on ilas ollises i me ki se ä e o (p < .01) kahdeksannella
luokalla, kun aas poikien ja muiden älillä ei ole ilas ollises i me ki se ää e oa millään luokka-as eella (Ku io
30). Val aosa aih elus a oli edelleen yksilö asolla, mu a myös luokalla oli hieman me ki ys ä (
Taulukko 20).
Ku io 30. Äidinkielen mahdollisuuskus annukse sukupuolen mukaan luokka-as ei ain
Taulukko 20. Äidinkielen mahdollisuuskus annus en seli ysosuude
Seli ysosuus Alue Koulu Luokka Yksilö
7. luokka 0 % 0 % 5 % 95 %
8. luokka
1 %
0 %
4 %
95 %
9. luokka
4 %
0 %
3 %
93 %
Lukemisen minäkäsi ys: Ainoas aan y öjen ja poikien e o kahdeksannella luokalla on ilas ollises i
melkein me ki se ä (p < .05), muil a osin e o ei ä ole ilas ollises i me ki se iä (Ku io 31). Myös
minäkäsi yksessä muu kuin yksilö ason aih elu oli hy in pien ä (Taulukko 21).
Ku io 31. Lukemisen minäkäsi ys sukupuolen mukaan luokka-as ei ain
Taulukko 21. Lukemisen minäkäsi yksen seli ysosuude
Seli ys
osuus
Alue
Koulu
Luokka
Yksilö
7. luokka 0 % 1 % 2 % 97 %
8. luokka
1 %
0 %
3 %
97 %
9. luokka
2 %
0 %
3 %
96 %
1
2
3
4
5
6
7
7. lk 8. lk 9. lk
Äidinkielen mahdollisuuskus annukse
Ty ö Poja Muu
1
2
3
4
5
6
7
7. lk 8. lk 9. lk
Lukemisen minäkäsi ys
Ty ö Poja Muu
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 86
Ki joi amisen minäkäsi ys: Ty öjen ja poikien älise e o o a ilas ollises i e i äin me ki se iä
kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla (Ku io 32). Suu in osa aih elus a oli yksilö asolla
(Taulukko 22).
Ku io 32. Ki joi amisen minäkäsi ys sukupuolen mukaan luokka-as ei ain
Taulukko 22. Ki joi amisen minäkäsi yksen seli ysosuude
Seli ysosuus
Alue
Koulu
Luokka
Yksilö
7. luokka
1 %
0 %
0 %
99 %
8. luokka
2 %
0 %
1 %
97 %
9. luokka
0 %
1 %
2 %
97 %
8.2.2 Ma ema iikan mo i aa ion a kas elu aus a ekijöiden suh een
Ma ema iikan kiinnos usa o: Ty öjen ja poikien sekä poikien ja muiden älise e o o a
ilas ollises i e i äin me ki se iä (p < .001) kaikilla luokka-as eilla pai si yhdeksännellä, jolloin poikien
ja muiden älinen e o on ilas ollises i me ki se ä (p < .01) mu ei e i äin me ki se ä (Ku io 33).
Val aosa aih elus a oli yksilö asolla, mu a kahdeksannen ja yhdeksännen luokkien osal a myös
luokalla oli pien ä seli ysosuu a (Taulukko 23).
Ku io 33. Ma ema iikan kiinnos usa o sukupuolen ja luokka-as een mukaan
Taulukko 23. Ma ema iikan kiinnos usa on seli ysosuude
Seli ysosuus
Alue
Koulu
Luokka
Yksilö
7. luokka
1 %
0 %
0 %
99 %
8. luokka
0 %
0 %
5 %
95 %
9. luokka
2 %
0 %
4 %
95 %
1
2
3
4
5
6
7
7. lk 8. lk 9. lk
Ki joi amisen minäkäsi ys
Ty ö Poja Muu
1
2
3
4
5
6
7
7. lk 8. lk 9. lk
Ma ema iikan kiinnos usa o
Ty ö Poja Muu
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 93
Yh een e o ja suosi ukse
Ope us- ja kul uu iminis e iön oimeksiannos a o eu e a a DigiVOO- u kimushanke a kas elee
digi aalisuuden aiku us a oppimiseen, oppimis uloksiin, oppimismo i aa ioon ja oppimis ilan eisiin.
Hankkeen o eu aa Tampe een ja Helsingin yliopis ojen muodos ama u kimuskonso io.
Hankkeessa digi aalisuuden aiku uksia a kas ellaan oisaal a oppiainepohjaisen ope uksen ja
oisaal a Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eissa mää i ellyn laaja-alaisen osaamisen
a oi eiden kon eks issa.
Hanke koos uu neljäs ä osa u kimukses a:
1. sys emaa inen ki jallisuuska saus,
2. aikaisempien u kimusaineis ojen analysoin i,
3. al akunnallinen seu an a u kimus luku uonna 2021–2022 ja
4. ke äällä 2022 o eu e a a in ensii i u kimukse .
Tässä äli apo issa on esi e y ensimmäise ulokse kolmen ensimmäisen osa u kimuksen osal a.
Digi alisaa ion aiku us en a ioimiseksi u kimuksessa hyödynne ään pääsään öises i Helsingin
yliopis on Koulu uksen a ioin ikeskuksen ke äämiä aineis oja uodes a 2010 alkaen sekä ke ä ään
uusi al akunnallises i edus a a, sei semänne , kahdeksanne ja yhdeksänne luoka ka a a
seu an a u kimusaineis o luku uonna 2021–2022. Aineis o yhdis ämällä oidaan e a a, mi en
oppiminen, oppimis ulokse , oppimismo i aa io ja oppimis ilan ee o a kehi ynee e i ajankoh ina
digi alisaa ion as eel aan e ilaisissa kouluissa ja ympä is öissä.
Tässä yh een e olu ussa esi ellään koo us i keskeisimmä ha ainno ja ulkinna , jo ka on eh y
edellisissä lu uissa yksi yiskoh aises i esi el yjen ulos en pohjal a. Ha ainno on yhmi el y
hankkeen kolmen pää u kimuskysymyksen mukaan a kas ellen e ikseen digi alisaa ion aiku us a
oppimiseen, oppimis ilan eisiin ja oppimis uloksiin (ks. luku 1).

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 94
9.1 Digi alisaa ion aiku us oppimiseen
Digi alisaa ion aiku us a oppimiseen a kas ellaan ässä äli apo issa oppilaiden i sea ioi ujen
digi aalis en almiuksien sekä in e ak ii is en eh ä äympä is öjen ja eh ä ä yyppien aiku uksen
näkökulmas a. Lisäksi ki jallisuuska sauksen pohjal a pohdi aan, millaiseen oppimiseen
kansain älisessä u kimuski jallisuudessa apo oidu digi aalise oppimis ilan ee ohjaa a .
Ha ain o 1:
Syksyllä 2021 ke ä yn al akunnallisessa u kimusaineis ossa ei juu ikaan
ha ai u koulujen ja alueiden älisiä e oja oppilaiden i sea ioiduissa
digi aalisissa almiuksissa. Tulokse ke o a myös, e ä yläkoululaise oppi a
digi aalise pe us almiude lähinnä apaa-ajalla ja koulussa ai oja
ha joi ellaan ain sa unnaises i. Noin 14 p osen ia oppilais a koki digi aalise
ai onsa heikoiksi ja unsi ahdis us a digi aalis en lai eiden käy öön lii yen.
Kouluissa ulisi kiinni ää en is ä enemmän huomio a digi aalis en
pe us almiuksien ha joi eluun, jo a kaikki oppilaa oisi a oppia ja opiskella
asa-a oises i yhä digi alisoi u ammassa yh eiskunnassa.
Ha ain o 2:
Hankkeen al akunnallisessa u kimuksessa ha ai iin, e ä in e ak ii ise ,
palau e a an a a pelillise ongelman a kaisu eh ä ä mahdollis a a oppilaille
epäsys emaa isen kokeilemisen eli y i yksen ja e ehdyksen kau a as aus en
löy ämisen. Vaikka in e ak ii is en eh ä äympä is öjen ja simulaa ioiden
käy ö a aa monenlaisia uusia mahdollisuuksia u ki aan oppimiseen ja
ilmiöiden a kas eluun, niiden kään öpuolena saa aa olla se, e ä niiden a ulla
oppilas oi myös äl ää men aalisia ponnis eluja ja ko keamman ason
aja elu ai ojen käy öä. Toisaal a pelillise eh ä ä saa a a lisä ä sellais en
oppilaiden kiinnos us a eh ä iin, jo ka ei ä äl ämä ä muu en niis ä
innos uisi. Si ä kau a pelillise oppimisympä is ö oi a siis oimia oppimis a
uke ana ja si ou a ana ekijänä. Digi alisaa ion mahdollis amia pelillisiä
eh ä iä on hy ä hyödyn ää ope uksessa e i oppilas yhmien mo i oinnissa,
mu a oppima e iaalien ja eh ä ien suunni elussa on o e a a huomioon
e ilaise - myös pinnalliseen oppimiseen ohjaa a ja aja elu yö ä ähen ä ä -
s a egia , joilla oppilaa oi a eh ä iä lähes yä.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 95
9.2 Digi alisaa ion aiku us oppimis ilan eisiin
Digi alisaa ion aiku uksia oppimis ilan eisiin u ki iin DigiVOO-hankkeen ensimmäisen uoden
aikana aiemmin ke ä yjen u kimusaineis ojen, hankkeen oman al akunnallisen u kimuksen ja
ki jallisuuska sauksen kau a.
Ha ain o 1:
Vuonna 2001 ja 2012 ke ä yjen oppimaan oppimisen a ioin iaineis ojen
a kas elu digi alisaa ion näkökulmas a osoi aa, e ä iedon saa a uuden
muu os on muu anu oppimis ilan ei a. Digi alisaa io mahdollis aa iedon
saa a uuden kaikille niin ko ona kuin koulussa ja si en ähen ää koulu uksen
epä asa-a oisuu a. Vuoden 2001 a ioin i u kimuksissa oppilaille esime kiksi
esi e iin kysymyksiä ie osanaki jojen käy ös ä ja sanomalehdis ä iedon
läh eenä, ja uolloin saa oi iippua ko i aus as a, millaisia iedonläh ei ä
oppilaalla oli käy e ä issään. Tiedon saa a uuden osal a asa-a o on
lisään yny , mu a as aa as i k ii isen luku aidon me ki ys kas anu .
Ha ain o 2:
DigiVOO-hankkeen al akunnallisessa u kimuksessa käy e iin
in e ak ii is en ongelman a kaisu eh ä ien ohella myös oppilaan
ma emaa isen aja elu aidon ja pää elyky yn asoon sopeu u ia adap ii isia
eh ä iä. Tulokse osoi a a , e ä osa oppilais a oi suo iu ua sel äs i yli
ikä ason odo us en saadessaan i selleen sopi ia haas ei a. Kun
eh ä äympä is ö pys yy a joamaan oppilaille kohdenne us i sopi an asoisia
ja - yyppisiä ha joi ei a, ope uksen e iy äminen oi helpo ua. Lisäksi
e ail aessa al akunnallisen u kimuksen aineis oa aiempiin samoilla
in e ak ii isilla eh ä illä eh yihin ha ain oihin huoma iin, e ä y i ys-e ehdys-
s a egian käy ö sys emaa isen hypo eesien u kimisen sijaan on lisään yny
digi alisaa ion myö ä. Ope ajalla on ä keä ooli sys emaa isen aja elu- ja
oppimisp osessin ukemisessa myös silloin, kun oppimis ilan eessa
hyödynne ään digi aalis en eh ä äympä is öjen au omaa ises i a joamia
e iy ämismahdollisuuksia.
Ha ain o 3:
Kansain älisen ki jallisuuska sauksen pe us eella oidaan ode a, e ä
digi aalisin älinein o eu e u oppimis ilan ee jakau u a kah een
pääasialliseen luokkaan: yh ääl ä keski y ään digi aalisiin ope usso elluksiin
(esim. oppimispeli , ope usohjelmis o , mobiiliso ellukse ) sekä niiden
käy öön. Toisaal a digi aalisilla oppimis ilan eilla ii a aan
u kimuski jallisuudessa myös ope ukseen, joka on ainoas aan sii e y
digi aaliseen muo oon (esim. ideoluenno , ope usma e iaali in e ne issä).
Tulos ah is aa aiempia ha ain oja sii ä, e ä koulu uksen digi alisaa io
a koi aa usein ainoas aan lai eiden ja so ellus en käy ööno oa ilman
muu os a pedagogiikassa.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 96
9.3 Digi alisaa ion aiku us oppimis uloksiin
Digi alisaa ion aiku us a oppimis uloksiin a kas el iin äli apo issa sekä aikaisemmis a
u kimusaineis ois a e ä hankkeen al akunnallises a u kimusaineis os a.
Ha ain o 1:
Oppimaan oppimisen ulos en a kas elu uodes a 2001 alkaen osoi aa, e ä
ainakin digi aalisen a ioinnin alkuaikoina (2001 ja 2012) oppilaa , jo ka o a
apaa-ajallaan ope ellee digi aalis en lai eiden käy öä, suo iu ui a
digi aalisis a osaamisa ioinneis a pa emmin kuin oppilaa , jo ka ei ä
ilmoi anee digi aalis a ha as uneisuu a. Pe usope uksen ulisi a mis aa
jokaisen oppilaan digi aalise almiude , jo ei suo iu uminen a ioinneissa
pe us u oppilaan apaa-ajalla opi uihin ai oihin.
Ha ain o 2:
DigiVOO-hankkeen al akunnallisessa u kimuksessa ha ai iin, e ä
digi aalise ongelman a kaisu- ja ohjelmoin i eh ä ä uo a esiin poikien
osaamisen (Ku io 40). Tämä oi joh ua eh ä ien sisäl ämäs ä
oiminnallisuudes a (in e ak ii isuus, palau e, alinna , adap ii isuus).
Ku io 40. Sukupuolie o in e ak ii isissa ja pe in eisissä a ioin i eh ä issä. Ku iossa on esi e y eh ä ien
a kaisup osen i .
0
10
20
30
40
50
60
70
80
90
100
Ohjelmoin i Ongelman a kaisu Sanallinen pää ely Äidinkieli Ma ema iikka
In e ak ii ise eh ä ä Pe in eise a ioin i eh ä ä
Ty ö Poja
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 97
Ha ain o 3:
Hankkeen al akunnallisella u kimusaineis olla eh y oppilaiden
mo i aa iop o iilien a kas elu osoi aa, e ä e i a oin digi aalisen eknologian
ope uskäy öön suh au u a oppilaa e osi a oisis aan myös koulunkäyn iin
lii y ien mo i a ionaalis en uskomus en suh een. Vas aa as i oppilaiden
e ilaise a a suh au ua keskeisiin oppiaineisiin heijas ui a digi aalis a
eknologiaa hyödyn ä än oppimisen mo i aa ion e oihin. Oppilaiden
suh au uminen digi aalisen eknologian ope uskäy öön nouda eli pi käl i
samoja linjoja kuin suh au uminen ma ema iikkaan ja äidinkieleen.
Ha ain o 4:
Val aosassa hankkeen ki jallisuuska sauksessa löyde yis ä u kimuksis a
apo oi iin ilas ollises i me ki se iä e oja digi aalisen ja kussakin
u kimuksessa hieman e i a oin mää i ellyn “ a anomaisen” ope uksen älillä.
Näis ä lähes kaikissa digi aalisin älinein o eu e u ope us joh i pa empiin
pis eisiin ali uissa mi a eissa, esime kiksi pa empiin oppimis uloksiin ai
mo i aa ioon. Pe usope usikäisillä oppilailla kansain älises i u ki u
so ellukse käsi ele ä kui enkin enimmäkseen iedon ois oon äh ää ää
oppimis a sy ällisen ymmä ämisen sijaan. Vain ha assa u kimuksessa on
u ki u opi un so el amis a ko keammalla iedon sy yyden asoilla, joissa
aadi aan s a egis a ai laajenne ua aja elua. Digi aalis a ope us a
jä jes äessä on ä keää a mis aa, e ä oppilaa pääse ä ha joi elemaan
asioi a myös näillä ko keammilla iedon sy yyden asoilla, jo ei oppiminen jää
pinnalliseksi.
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 98
9.4 Hankkeen o eu aja
Ope us- ja kul uu iminis e iön ilaaman kaksi uo isen hankkeen o eu aa Tampe een
ko keakoulusää iön ja Helsingin yliopis on muodos ama konso io, jo a joh a a p o esso i Ma i-
Pauliina Vainikainen (TAU), Ris o Ho ulainen (HY) ja apulaisp o esso i Pe i Ihan ola (HY).
P o esso ien joh ama u kimus yhmä o a as aa a u kimushankkeen o eu amises a.
Ma i-Pauliina Vainikaisen joh aman Koulu uksen, a ioinnin ja oppimisen u kimus yhmän (REAL)
a oi eena on edis ää ie eellis ä ie oa koulu uksen a ioinnin e i alueilla. Tu kimus yhmä o eu aa
laajoja a ioin i- ja kehi ämishankkei a lii yen mm. laaja-alaiseen osaamiseen, oppimisen ja
koulunkäynnin uen jä jes elyihin ja ko ona ilan een aiku uksiin pe usope uksessa.
Ris o Ho ulaisen joh ama Helsingin yliopis on Koulu uksen a ioin ikeskus (HEA) u kii suomalais a
koulu us a ja oppimaan oppimisen ai oja. Tu kimus kohdis uu ope ukseen, oppimiseen, a ioin iin
ja koulu usjä jes elmiin sekä näiden kehi ämiseen.
Pe i Ihan olan joh amassa Helsingin yliopis on MOOC-keskuksessa kehi e ään uo o aiku eis a
ope us eknologiaa ja u ki aan esime kiksi mi en oppimisympä is öis ä ke ä yn da an a ulla oidaan
ymmä ää oppimis a ja kehi ää ope us a.

DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 99
Lii e 1: Kansain äliseen ki jallisuuska saukseen mukaan
alikoi unee julkaisu
Olabiyi, Oladi an S.; Awo ala, Adeneye O. A. (2019), E ec o Co-Ope a i e Lea ning S a egy on
Senio Seconda y School S uden s' Achie emen in Woodwo k Technology, Ac a Didac ica
Napocensia
Mohammadian, Ami ; Saed, Amin; Shahi, Younes (2018), The E ec o Using Video Technology
on Imp o ing Reading Comp ehension o I anian In e media e EFL Lea ne s, Ad ances in
Language and Li e a y S udies
Roschelle, Je emy; Feng, Mingyu; Mu phy, Robe F.; Mason, C aig A. (2016), Online
Ma hema ics Homewo k Inc eases S uden Achie emen , AERA Open
Chang, Ben; Lu, Fang-Chen (2018), Social Media Facili a ed English P ew i ing Ac i i y Design
and E alua ion, Asia-Paci ic Educa ion Resea che
Pa k, Youngmin; Oh, Rosa (2018), The E ec s o Syn ac ic Enhancemen on EFL Reading
Fluency o Seconda y School S uden s, Asia-Paci ic Educa ion Resea che
Nkemakolam, Okwuduba Emmanuel; Chinelo, O iah F ancisca; Jane, Madichie Chinye e (2018),
E ec o Compu e Simula ions on Seconda y School S uden s' Academic Achie emen in
Chemis y in Anamb a S a e, Asian Jou nal o Educa ion and T aining
Hwang, Gwo-Jen; Kuo, Fan-Ray (2011), An In o ma ion-Summa ising Ins uc ion S a egy o
Imp o ing he Web-Based P oblem Sol ing Abili ies o S uden s, Aus alasian Jou nal o
Educa ional Technology
Hsiao, Hsien-Sheng; Chang, Cheng-Sian; Lin, Chien-Yu; Chang, Chih-Chun; Chen, Jyun-Chen
(2014), The In luence o Collabo a i e Lea ning Games wi hin Di e en De ices on S uden 's
Lea ning Pe o mance and Beha iou s, Aus alasian Jou nal o Educa ional Technology
Guldbe g, Ka en; Pa sons, Sa ah; Po ayska-Poms a, Kaska; Keay-B igh , Wendy (2017),
Challenging he Knowledge-T ans e O hodoxy: Knowledge Co-cons uc ion in Technology-
Enhanced Lea ning o Child en wi h Au ism, B i ish Educa ional Resea ch Jou nal
Hwang, Gwo-Jen; Shi, Yen-Ru; Chu, Hui-Chun (2011), A Concep Map App oach o De eloping
Collabo a i e Mind ools o Con ex -Awa e Ubiqui ous Lea ning, B i ish Jou nal o Educa ional
Technology
Bai, Haiyan; Pan, Wei; Hi umi, As usi; Keb i chi, Mansu eh (2012), Assessing he E ec i eness
o a 3-D Ins uc ional Game on Imp o ing Ma hema ics Achie emen and Mo i a ion o Middle
School S uden s, B i ish Jou nal o Educa ional Technology
Hwang, Gwo-Jen; Sung, Han-Yu; Hung, Chun-Ming; Yang, Li-Hsueh; Huang, Iwen (2013), A
Knowledge Enginee ing App oach o De eloping Educa ional Compu e Games o Imp o ing
S uden s' Di e en ia ing Knowledge, B i ish Jou nal o Educa ional Technology
Cheng, Meng-Tzu; Su, TzuFen; Huang, Wei-Yu; Chen, Jhih-Hao (2014), An Educa ional Game
o Lea ning Human Immunology: Wha Do S uden s Lea n and How Do They Pe cei e?, B i ish
Jou nal o Educa ional Technology
Lai, Ah-Fu ; Chen, Chih-Hung; Lee, Gon-Yi (2019), An Augmen ed Reali y-Based Lea ning
App oach o Enhancing S uden s' Science Reading Pe o mances om he Pe spec i e o he
Cogni i e Load Theo y, B i ish Jou nal o Educa ional Technology
Cui, Jingjing; Yu, Shengquan (2019), Fos e ing Deepe Lea ning in a Flipped Class oom: E ec s
o Knowledge G aphs e sus Concep Maps, B i ish Jou nal o Educa ional Technology
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 100
McMullen, Jake; Hannula-So munen, Minna M.; Kainulainen, Mikko; Kiili, K is ian; Leh inen, E no
(2019), Mo ing Ma hema ics ou o he Class oom: Using Mobile Technology o Enhance
Spon aneous Focusing on Quan i a i e Rela ions, B i ish Jou nal o Educa ional Technology
Ki an, Rebecca; Rakes, Ch is ophe R.; Zamo a, Regie (2015), Flipping an Algeb a Class oom:
Analyzing, Modeling, and Sol ing Sys ems o Linea Equa ions, Compu e s in he Schools
Sáez-López, José-Manuel; Se illano-Ga cía, M. Luisa; Pascual-Se illano, M. Ángeles (2019),
Applica ion o he Ubiqui ous Game wi h Augmen ed Reali y in P ima y Educa ion, Comunica :
Media Educa ion Resea ch Jou nal
Gamba i, Isiaka Amosa; Ezenwa, Vic o ia I eoma; Anyanwu, Romanus Chogozie (2014),
Compa a i e E ec s o Two Modes o Compu e -Assis ed Ins uc ional Package on Solid
Geome y Achie emen , Con empo a y Educa ional Technology
Gamba i, Isiaka A.; Gbodi, Bimpe E.; Olakanmi, Eyi ao U.; Abalaka, Eneojo N. (2016), P omo ing
In insic and Ex insic Mo i a ion among Chemis y S uden s Using Compu e -Assis ed
Ins uc ion, Con empo a y Educa ional Technology
Jong, Mo is S. Y. (2015), Does Online Game-Based Lea ning Wo k in Fo mal Educa ion a
School? A Case S udy o VISOLE, Cu iculum Jou nal
Hamza , Abdul asaq; Bello, Ganiyu; Abimbola, Isaac Olakanmi (2017), E ec s o Compu e
Anima ion Ins uc ional Package on S uden s' Achie emen in P ac ical Biology, Cyp io Jou nal
o Educa ional Sciences
Eden, Sigal; Shami , Adina; Fe sh man, Maayan (2011), The E ec o Using Lap ops on he
Spelling Skills o S uden s wi h Lea ning Disabili ies, Educa ional Media In e na ional
Ba i, Kaan; Kap an, Fi na (2015), The E ec o Modeling Based Science Educa ion on C i ical
Thinking, Educa ional Policy Analysis and S a egic Resea ch
Fas ame, Ma ia Chia a; Callai, Daniela (2015), Empowe ing Visuo-Spa ial Abili y in P ima y
School: Resul s om a Follow-Up S udy, Educa ional Psychology in P ac ice
Chen, Hsiang-Ping; Lien, Chi-Jui; Anne a, Len; Lu, Yu-Ling (2010), The In luence o an
Educa ional Compu e Game on Child en's Cul u al Iden i ies, Educa ional Technology & Socie y
Yu, Pao-Ta; Lai, Yen-Shou; Tsai, Hung-Hsu; Chang, Yuan-Hou (2010), Using a Mul imodal
Lea ning Sys em o Suppo Music Ins uc ion, Educa ional Technology & Socie y
Samsudin, Khai ulanua ; Ra i, Ahmad; Hani , Abd Samad (2011), T aining in Men al Ro a ion and
Spa ial Visualiza ion and I s Impac on O hog aphic D awing Pe o mance, Educa ional
Technology & Socie y
Hung, Chun-Ming; Hwang, Gwo-Jen; Huang, Iwen (2012), A P ojec -Based Digi al S o y elling
App oach o Imp o ing S uden s' Lea ning Mo i a ion, P oblem-Sol ing Compe ence and
Lea ning Achie emen , Educa ional Technology & Socie y
Chiang, Tos i H. C.; Yang, S ephen J. H.; Hwang, Gwo-Jen (2014), An Augmen ed Reali y-Based
Mobile Lea ning Sys em o Imp o e S uden s' Lea ning Achie emen s and Mo i a ions in Na u al
Science Inqui y Ac i i ies, Educa ional Technology & Socie y
Bese a, Vagne ; Nussbaum, Miguel; Zeni, Rica do; Rod iguez, We ne ; Wu man, Gab iel (2014),
P ac ising A i hme ic Using Educa ional Video Games wi h an In e pe sonal Compu e ,
Educa ional Technology & Socie y
Chen, Cheng-Ping; Shih, Ju-Ling; Ma, Yi-Chun (2014), Using Ins uc ional Pe asi e Game o
School Child en's Cul u al Lea ning, Educa ional Technology & Socie y
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 101
Song, Yanjie; Kapu , Manu (2017), How o Flip he Class oom--"P oduc i e Failu e o T adi ional
Flipped Class oom" Pedagogical Design?, Educa ional Technology & Socie y
Kos a is, Ch is o o os; Se gis, S ylianos; Sampson, Deme ios G.; Giannakos, Michail N.;
Pelliccione, Lina (2017), In es iga ing he Po en ial o he Flipped Class oom Model in K-12 ICT
Teaching and Lea ning: An Ac ion Resea ch S udy, Educa ional Technology & Socie y
Pan, Wen Fu (2017), The E ec s o Using he Kinec Mo ion-Sensing In e ac i e Sys em o
Enhance English Lea ning o Elemen a y S uden s, Educa ional Technology & Socie y
Home , Ryan; Hew, Khe Foon; Tan, Cheng Yong (2018), Compa ing Digi al Badges-and-Poin s
wi h Class oom Token Sys ems: E ec s on Elemen a y School ESL S uden s' Class oom
Beha io and English Lea ning, Educa ional Technology & Socie y
Hwang, Gwo-Jen; Tu, Nien-Ting; Wang, Xiao-Ming (2018), C ea ing In e ac i e E-Books h ough
Lea ning by Design: The Impac s o Guided Pee -Feedback on S uden s' Lea ning Achie emen s
and P ojec Ou comes in Science Cou ses, Educa ional Technology & Socie y
Michailidis, Nikolaos; Kap a elos, E s a hios; Tsia sos, Th asy oulos (2018), In e ac ion Analysis
o Suppo ing S uden s' Sel -Regula ion du ing Blog-Based CSCL Ac i i ies, Educa ional
Technology & Socie y
Huang, Tien-Chi; Chen, Mu-Yen; Hsu, Wen-Pao (2019), Do Lea ning S yles Ma e ? Mo i a ing
Lea ne s in an Augmen ed Geopa k, Educa ional Technology & Socie y
Pu ba, Siska Wa i Dewi; Hwang, Wu-Yuin; Pao, Shih-Chun; Ma, Zhao-Heng (2019), In es iga ion
o Inqui y Beha io s and Lea ning Achie emen in Au hen ic Con ex s wi h he Ubiqui ous-Physics
App, Educa ional Technology & Socie y
Da adoumis, Thanasis; A guedas, Ma a (2020), Cul i a ing S uden s' Re lec i e Lea ning in
Me acogni i e Ac i i ies h ough an A ec i e Pedagogical Agen , Educa ional Technology &
Socie y
Hwang, Gwo-Jen; Sung, Han-Yu; Hung, Chun-Ming; Huang, Iwen; Tsai, Chin-Chung (2012),
De elopmen o a Pe sonalized Educa ional Compu e Game Based on S uden s' Lea ning
S yles, Educa ional Technology Resea ch and De elopmen
Chu, Hui-Chun; Chang, Shao-Chen (2014), De eloping an Educa ional Compu e Game o
Mig a o y Bi d Iden i ica ion Based on a Two-Tie Tes App oach, Educa ional Technology
Resea ch and De elopmen
Hwang, Gwo-Jen; Hung, Chun-Ming; Chen, Nian-Shing (2014), Imp o ing Lea ning
Achie emen s, Mo i a ions and P oblem-Sol ing Skills h ough a Pee Assessmen -Based Game
De elopmen App oach, Educa ional Technology Resea ch and De elopmen
Huang, Yu-Ning; Hong, Zuway-R. (2016), The E ec s o a Flipped English Class oom In e en ion
on S uden s' In o ma ion and Communica ion Technology and English Reading Comp ehension,
Educa ional Technology Resea ch and De elopmen
Huang, Yueh-Min; Shadie , Rus am; Sun, Ai; Hwang, Wu-Yuin; Liu, Tzu-Yu (2017), A S udy o
he Cogni i e Di usion Model: Facili a ing S uden s' High Le el Cogni i e P ocesses wi h
Au hen ic Suppo , Educa ional Technology Resea ch and De elopmen
Ale, Koma hi; Loh, Y onne Ai-Chi; Chib, A ul (2017), Con ex ualized-OLPC Educa ion P ojec in
Ru al India: Measu ing Lea ning Impac and Media ion o Compu e Sel -E icacy, Educa ional
Technology Resea ch and De elopmen
Lai, Chiu-Lin; Hwang, Gwo-Jen; Tu, Yi-Hsuan (2018), The E ec s o Compu e -Suppo ed Sel -
Regula ion in Science Inqui y on Lea ning Ou comes, Lea ning P ocesses, and Sel -E icacy,
Educa ional Technology Resea ch and De elopmen
DigiVOO- u kimushankkeen äli apo i | 102
Fabian, Kh is in; Topping, Kei h J.; Ba on, Ian G. (2018), Using Mobile Technologies o
Ma hema ics: E ec s on S uden A i udes and Achie emen , Educa ional Technology Resea ch
and De elopmen
Chee, Yam San; Tan, Kim Chwee Daniel (2012), Becoming Chemis s h ough Game-Based
Inqui y Lea ning: The Case o "Legends o Alkhimia", Elec onic Jou nal o e-Lea ning
Adelabu, Folake Modupe; Makga o, Moses; Ramaligela, Man o Syl ia (2019), The Impo ance o
Dynamic Geome y Compu e So wa e on Lea ne s' Pe o mance in Geome y, Elec onic
Jou nal o e-Lea ning
Adegoke, Benson Adesina (2010), In eg a ing Anima ions, Na a i es and Tex ual In o ma ion o
Imp o ing Physics Lea ning, Elec onic Jou nal o Resea ch in Educa ional Psychology
B eed, Be y; Men z, Elsa; an de Wes huizen, Ge (2014), A Me acogni i e App oach o Pai
P og amming: In luence on Me acogni i e Awa eness, Elec onic Jou nal o Resea ch in
Educa ional Psychology
Wallace, Duane E.; Bodzin, Alec M. (2017), De eloping Scien i ic Ci izenship Iden i y Using
Mobile Lea ning and Au hen ic P ac ice, Elec onic Jou nal o Science Educa ion
Lubis, Azmil Hasan; Wangid, Muhammad Nu (2019), Augmen ed Reali y-Assis ed Pic o ial
S o ybook: Media o Enhance Discipline Cha ac e o P ima y School S uden s, Elemen a y
School Fo um (Mimba Sekolah Dasa )
Al-Ha bi, Sa ah S.; Alshumaime i, Yousi A. (2016), The Flipped Class oom Impac in G amma
Class on EFL Saudi Seconda y School S uden s' Pe o mances and A i udes, English Language
Teaching
Kaman, Sa ak; E em, Ihsan Seyi (2018), The E ec o Digi al Tex s on P ima y S uden s'
Comp ehension, Fluency, and A i ude, Eu asian Jou nal o Educa ional Resea ch
Sa ac, Hakan; Ta han, De im (2017), E ec o Mul imedia Assis ed 7e Lea ning Model
Applica ions on Academic Achie emen and Re en ion in S uden s, Eu opean Jou nal o
Educa ional Resea ch
Hapsa i, Angganing um Shin a; Hani , Muhammad; Guna hadi; Roemin oyo (2019), Mo ion
G aphic Anima ion Videos o Imp o e he Lea ning Ou comes o Elemen a y School S uden s,
Eu opean Jou nal o Educa ional Resea ch
Al akhayneh, Bahja (2020), The Impac o Using he LEGO Educa ion P og am on Ma hema ics
Achie emen o Di e en Le els o Elemen a y S uden s, Eu opean Jou nal o Educa ional
Resea ch
Gamba i, Amosa Isiaka; Ku igi, Amina Usman; Fagbemi, Pa icia O. (2014), E ec i eness o
Compu e -Assis ed P onuncia ion Teaching and Ve bal Abili y on he Achie emen o Senio
Seconda y School S uden s in O al English, GIST Educa ion and Lea ning Resea ch Jou nal
Shensa, A iel; Phelps-Tschang, Jane; Mille , Elizabe h; P imack, B ian A. (2016), A Randomized
C osso e S udy o Web-Based Media Li e acy o P e en Smoking, Heal h Educa ion Resea ch
Panjabu ees, Pa cha in; T iampo, Wannapong; Hwang, Gwo-Jen; Chuedoung, Meechoke;
T iampo, Da apond (2013), De elopmen o a Diagnos ic and Remedial Lea ning Sys em Based
on an Enhanced Concep --E ec Model, Inno a ions in Educa ion and Teaching In e na ional
Si umo ang, Maniha ; Si o us, Ma ham; Hu aba a , Wesly; Si umo ang, Zaka ias (2015), The
De elopmen o Inno a i e Chemis y Lea ning Ma e ial o Bilingual Senio High School S uden s
in Indonesia, In e na ional Educa ion S udies