165
Toiminnallinen ope us ope ajan a jessa
Fia-Ma ia Sa olainen & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Johdan o
Toiminnallise ope usmene elmä ja pe uskoulun uusi ope ussuunni elma
o a ollee esillä kouluun lii y ässä keskus elussa iime aikoina ja saanee
myös kansain älis ä huomio a. Esime kiksi uo salainen u kija Sahlg en
(Pelli 2018) a oi aa suomalaisia ekemäs ä samoja i hei ä, joi a he o a
ehnee . Hänen mukaansa oppilaan as uun lisääminen oi aiku aa nega-
ii ises i oppimis uloksiin. Toiminnallinen ope us oidaan joskus ymmä ää
ainoas aan liikkumiseksi luokassa, aikka se on paljon muu akin (Salo 2017,
10). Pe uskoulun ope ussuunni elman pe us eissa (POPS 2014) oiminnalli-
se mene elmä lii e ään oppilaan ak ii isuu een, konk ee iseen ekemiseen,
leikillisyy een sekä omaan as uuseen ja apau een oppimis ilan eessa. Toi-
minnallisuus nähdään oppilaalle luon aisena apana oppia. E i yises i oimin-
nallisuus oi au aa oppilas a käsi eiden ymmä ämisessä. Esime kiksi Saxe ja
Gea ha (2001) ha ai si a , e ä kun ope ajia au e iin kehi ämään yhdessä
ma ema iikan ope us aan, he löysi ä ope ukseensa e ilaisia oiminnallisia
mene elmiä, joiden a ulla oppilaiden ma emaa is en käsi eiden ymmä ä-
mis ä oi iin ukea. Leppäaho (2007) puoles aan e si äi ös u kimuksessaan
keinoja, joilla ongelman a kaisu ai oja ah is e aisiin yh eis oiminnallisuu -
a lisäämällä. Lengel ja Kuczala (2010) yhdis ä ä oiminnallisiin mene elmiin
ekemällä oppimisen, oppimisen kehollis amisen sekä käden ja aja uksen yh-
166
Fia-Ma ia Sa olainen & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
eis yön. Lisäksi oiminnallise mene elmä sisäl ä ä keskus elua ja uo o-
aiku us a. Myös oman mieliku i uksen ja oman aja elun ko os aminen on
oleellis a. Näiden mene elmien a ulla oppiminen ak i oi uu, keski ymis- ja
yhmä yö aido kehi y ä ja oppilaan i se un emus ja i seluo amus kas a a .
Samalla kehi y ä myös oppilaiden me akogni ii ise aido , jo ka sisäl ä ä
i sea ioinnin ja i sesää elyn ai oja (Lonka 2015, 77).
Toiminnallise mene elmä lii y ä halli uksen useaan kä kihankkeeseen,
jois a Liikku a koulu (Liikku a koulu. i -si us o) äh ää oppilaan yysisen ak-
ii isuuden lisäämiseen koulupäi än aikana ja Oppimaisema. i (Oppimaisema.
i-si us o 2012) py kii luomaan ja uomaan esille uusia yysisiä ja i uaalisia
oppimisympä is öjä koulun oiminnan kehi ämiseksi. Toiminnallise mene-
elmä ei ä ole sido uja ie yyn oppiaineeseen, aan nii ä oidaan hyödyn ää
e i oppiaineissa ja o aa osaksi koko koulupäi ää. Toiminnallise mene elmä
au a a myös lisäämään oppilaiden liikkumis a koulupäi ien aikana. Vuonna
2016 Las en ja nuo en liikun akäy äy ymisen u kimuksessa (LIITU- u -
kimus) ode iin, e ä ain kolmasosa oppilais a liikkuu suosi us en mukaan
ähin ään unnin päi ässä (Kokko & Meh älä 2016). Päi i äises ä eippaas a
liikunnas a 34 % ja paikallaan olos a 47 % ke yy koulupäi än aikana. Las en
ja nuo en liiallisella is umisella on ha ai u ole an hai allisia yh eyksiä sosi-
aaliseen kanssakäymiseen ja i se un oon (Liiallisen is umisen hai oja 2018).
Siksi koululla onkin me ki ä ä ooli las en yysisen ak ii isuuden huoleh i-
misessa (Koulu liikkumisen mahdollis ajana 2018).
Toiminnallisia yö apoja o a esime kiksi yhmä yö , leiki ja d aama, joi-
den a ulla py i ään edis ämään oppilaan ak ii isuu a, oimin aa, uo o ai-
ku us ai oja ja kokemuksellisuu a. Tä keää on, e ä oppilas saa onnis umisen
kokemuksia, joiden kau a mo i aa io ja oppimisen ilokin kas a a . (Leskinen,
Jaakkola & No ena 2016, 14.) Toiminnallisuus ulee esille myös oppimisym-
pä is öissä, jolloin pi ää kiinni ää huomio a yysis en a kaisujen ja e i ais ien
kau a apah u an oppimisen me ki ykseen ope uksessa. Oppilailla ei äl ä-
mä ä ole enää omia paikkoja ja pulpe eja, kun oppimisen iloja uusi aan ja
sähköise oppimisympä is ö lisään y ä (Oppimaisema. i-si us o 2012). Toi-
minnallisuu a on mahdollis a ak i oida myös esineiden kau a; luokkaan oi-
167
Toiminnallinen ope us ope ajan a jessa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
daan hankkia jumppapallo , yhdis el ä ä pöydä yhmä yösken elyä a en
ai sääde ä ä pöydä , jo a oppilaa oi a seis ä yösken elyn aikana.
Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee (POPS 2014) pe us uu op-
pimiskäsi ykseen, jonka mukaan oppilas on ak ii inen oimija. Taus alla oi-
daan nähdä kons uk i is inen oppimiskäsi ys, jonka mukaan oppiminen on
ak ii is a ja osallis a aa, ja jossa oppilas aken aa ie oa ak ii ises i (Jä inen
2011, 60; Tynjälä 1999). Ope ussuunni elmassa (POPS 2014, 17−32) ode aan,
e ä leiki , yysinen ak ii isuus, kokeellisuus ja muu oiminnallise yö a a
edis ä ä oppimisen iloa ja lisää ä mahdollisuuksia luo aan aja eluun. Lisäk-
si oiminnallis en yö apojen ja liikkumisen ode aan ah is a an mo i aa-
io a. E i yises i monialais en oppimiskokonaisuuksien yh eydessä a koi uk-
sena on käsi ellä oiminnallises i lapsen kokemusmaailmaan lii y iä ja si ä
a a a ia kokonaisuuksia (POPS 2014, 31−32). Oppiminen apah uu ais ien
kau a oppilaan ja sosiaalisen ympä is ön uo o aiku uksessa, jossa oppilas a-
likoi, yös ää ja ulki see in o maa io a (Jä inen 2011, 60). Pa haimmillaan
oppilas on ak ii inen oppija, joka ase aa yksin sekä yhdessä muiden kanssa
oppimiselle a oi ei a ja a kaisee ongelmia. Siihen kuulu a ekeminen, aja -
elu, suunni elu, u kiminen sekä oppimisen ja sen p osessien a ioiminen.
Oppimisp osessissa keskeisin ä on oppilaan ah o ja ai o oimia ja oppia sekä
yksin e ä yhdessä muiden oppilaiden kanssa. (Hells öm, Johnson, Leppilam-
pi & Sahlbe g 2015, 90.) Ak ii isen oppimiskäsi yksen pe uspe iaa eena on,
e ä oppiminen apah uu käsillä ehden, käy ännön kokemuksien ja eh ä ien
kau a (Zahoo -ul-Haq, Khan & Tabassum 2015). Tällais a konk ee is a e-
kemis ä o a leikki, d aama, aide ja yön ekeminen (Paalasmaa 2000).
Toiminnallisuus ope uksessa lii yy pedagogisiin yö apoihin ja sillä oi-
daan a koi aa kogni ii is a, sosiaalis a ai yysis ä ak ii isuu a. Tällöin ope-
uksessa o e aan huomioon e ilaise oppimis yyli , ja sen a ulla oidaan a oi-
ella i seohjau u uu a, aken a aa uo o aiku us a, yh eisöllisyyden unne a
ja osallisuuden kokemuksia. (Saa anen-Kauppinen, Lindblad, Pekanheimo &
Mui a i 2018.) Vas aa as i lapsiläh öinen pedagogiikka o aa huomioon oppi-
laalle luon aisen oppimis a an, joka usein sisäl ää oimin aa ja liike ä (Jan u-
nen & Haapaniemi 2013, 235). Lapsiläh öisen pedagogiikan läh ökoh ana on,
mi en oppilaa oppi a helpoi en ja luon e immin opi a an asian ja mi en he
168
Fia-Ma ia Sa olainen & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
osaa a lii ää sen jo aiemmin opi uun. Olennais a on myös luoda oppilaille
samanaikaises i mielenkiin oinen ja u allinen oppimisympä is ö. (Jan unen
& Haapaniemi 2013, 223.) Lapsiläh öisyys ja oiminnallisuus o a kuulunee
jo kauan ope ukseen, aikka ne o a iime aikoina noussee ko os e us i esille.
Lapsiläh öisessä pedagogiikassa ähdenne ään kokonais al aisuu a, joka lii e-
ään myös oiminnallisiin ope usmene elmiin. Toiminnallisuus apah uu siis
liikkeen ai e i ais ien kau a. Oppilas oi ki joi aa, pii ää, kokeilla, liikkua,
nähdä ja kuunnella oppiessaan. Toiminnallisen ja kokonais al aisen oppimi-
sen aikana oppilas oi saada ikas a ia kokemuksia ja oi alluksia (Leskinen,
Jaakkola & No ena 2016, 14). Kun oppiminen apah uu ällä a alla moni-
kana aises i, se a oi aa suu imman osan oppilais a. Toiminnallinen ope us
oidaan lii ää lapsiläh öiseen pedagogiikkaan, mu a sekään ei ole äl ämä -
ömyys. Tässä u kimuksessa keski y ään oiminnalliseen ope ukseen omana
e illisenä ope usmene elmänä, aikka sillä onkin paljon yh äläisyyksiä lapsi-
läh öiseen pedagogiikkaan. Toiminnallis a ope us a oidaan käy ää kaiken
ikäis en kanssa, mu a ässä u kimuksessa keski y ään alakoulun oppilaiden
oiminnalliseen ope ukseen.
Lapsiläh öinen pedagogiikka ko os aa oppilasläh öis ä ope us a, jossa
ope us e enee oppilaan kiinnos uksen mukaan, mu a oiminnallinen peda-
gogiikka oimii e i a alla. Se aa ii selkeää akenne a sekä yleensä ope ajan
almis elemaa ja suunni elemaa kokonaisuu a. Tällä a alla oppilaa ie ä ä
mi ä heil ä odo e aan ja osaa a oimia sen mukaan. Hy in suunni ellun oi-
minnallisen uokion kau a oppilaa pääse ä ha joi amaan ongelman a kai-
su ai ojaan (To o a 2006). Ope ussuunni elmassakin (POPS 2014, 17) mai-
ni aan, e ä yhdessä oppiminen edis ää oppilaiden ongelman a kaisun ai oja.
Myös yh eis yö aido ka u a , kun opi aan uo o aiku uksessa ois en kans-
sa. Toiminnallisuuden käy äminen oppi un ien aikana on ehokas apa ukea
oppimis a (Fu manek 2014).
Ope ussuunni elma (POPS 2014) el oi aa ope aja käy ämään oi-
minnallisia mene elmiä ope uksessaan. Toiminnallise ope usmene elmä
sisäl ä ä oppilaille selkei ä oimin a apoja, ja ope ajan ooli paino uu ope-
ussuunni elman ulki semiseen, ope us apah uman suunni eluun ja oppi-
laan un emukseen. Tämä ase aa aa imuksia ope ajien osaamiselle ja am-
169
Toiminnallinen ope us ope ajan a jessa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
ma illisen oppimisen ukemiselle (Heinonen 2005; Saxe & Gea ha 2001;
Tynjälä & Heikkinen 2011). Kons uk i is isen oppimiskäsi yksen mukaan
ope aja ei ole iedon sii äjä, aan oppimisp osessin ohjaaja (Jä inen 2011,
36). Ope ajalla ulee olla ai oa esi ää opiskel a a asia si en, e ä opi a an
asian ymmä äminen on mahdollisimman sel ää. Tällöin ope ajan ulee a -
kas ella ja käsi ellä opi a aa asiaa oppilaan ikäkau een sopi alla a alla (Jä -
inen 2011, 222). Oppilaan ulisi olla ak ii inen ja ällainen oolien muu os
aa ii ope ajal a pedagogisen uo o aiku uksen uudenlais a suunni elua
(Toi akka & Maasola 2011, 38). Toisaal a ope aja on ohjaaja ja au a a käsi,
oisaal a aas oiminnallis en mene elmien e äjä. Millaisen oolin ope aja
oi o aa oiminnallisessa ope us ilan eessa? Ope amisen apoja o a ope a-
jajoh oinen ope us apa, jae u as uu ope ajan ja oppilaan kesken sekä äysin
oppilaan kon olloi a issa ole a ope us ilanne. Myös S ipek ja Byle (2004)
jaka a ope uksen ope ajajoh oiseen, lapsiläh öiseen ja las en joh amaan ope-
ukseen. Jae u kon olli on yypillisin oppilai a ak i oi ille ope usmene el-
mille. Tällöin oppilaa ja ope aja jaka a ope us ilan een kon ollin. (Lonka
2015, 80−81.) Esime kiksi ope aja pi ää ensin ope us uokion ai ke oo un-
nin eh ä is ä ja mahdollisis a yö a ois a, jonka jälkeen oppilaa oi a ali a
eh ä ille sopi an yö a an.
Liikkeellä ja ak ii isuudella näy ää ole an posi ii inen aiku us oppimi-
seen (Lengel & Kuczala 2010). Toiminnallisuuden aiku ukses a oppimiseen
on eh y usei a u kimuksia: on ode u, e ä aja elu, oppiminen ja muis i o a
suo assa yh eydessä liikkeeseen (Ra ey 2008, 4). Ai o u kimuksen sa alla u -
kija o a puoles aan sel i änee , e ä lapse , joilla oli hy ä ae obinen kun o,
saa u i a pa empia uloksia lukemisessa kuin lapse , jo ka oli a ähemmän
ak ii isia (Scudde , Fede meie , Di ei o, Boyd & Hillman 2014). Jo lyhye
oiminnallise uokio oppi unnin aikana lisää ä oppilaiden yysis ä ak ii i-
suu a ja ähen ä ä passii isuu a (Tammelin, Laine & Tu peinen 2013, 75).
Samaan aikaan oiminnallisuuden ja ak ii isen yösken elyn on ode u au a-
an oppilai a myös oppimisp osessissa. Ope aja oi siis omal a osal aan lisä ä
oppilaiden yysis ä ak ii isuu a ja liike ä oiminnallis en ope usmene el-
mien a ulla.
170
Fia-Ma ia Sa olainen & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Tässä u kimuksessa a kas ellaan ope amisen apoja oiminnallisen
ope uksen aikana ja sel i e ään, millaisen oolin ope aja silloin o aa. Lisäk-
si sy enny ään siihen, millaisia haas ei a ja mahdollisuuksia oiminnallinen
ope us a joaa ope ajalle. Sel i e ään myös, millaisia puheen uo oja ope aja
käy ä ä oiminnallises a ope ukses a. Tu kimusongelma o a :
1) Mi ä haas ei a ja mahdollisuuksia oiminnallisessa ope uksessa on ope a-
jan näkökulmas a?
2) Millainen ooli ope ajalla on oiminnallisen ope us uokion aikana?
Tu kimusaineis o ja -mene elmä
Tu kimusaineis o (n=28) ke ä iin maalis-huh ikuussa 2018 eläy ymisme-
ne elmällä kahdeksas a alakoulus a luokanope ajil a sekä ope ajille a koi-
e ujen Facebook- yhmien ope ajil a. Kouluis a pyyde iin u kimuslu a
ennen aineis ojen ke äämis ä ja koulun henkilökunnas a yksi henkilö oimi
yh eyshenkilönä, joka edesau oi u ki a ien anonymi ee iä. Kouluja pyyde -
iin lähe ämään muis u us ies i ope ajille u kimukses a, kun as ausaikaa
oli iikko jäljellä. Lisäksi pyyde iin yksi äisil ä ope ajil a as auksia, jolloin
heidän oma lupansa ja suos umuksensa ii i ä u kimukseen osallis umi-
seen. Aineis o ke ä iin ope ajil a, joilla on ope ajan kelpoisuus, koska u -
kimuksessa ahdo iin sel i ää ope ajan oolia oiminnallisessa ope uksessa.
Joillakin ope ajilla saa oi olla aihees a enemmän kokemus a kuin oisilla,
mu a kaikilla oli odennäköises i jokin mieliku a ja aja us kyseises ä käsi -
ees ä ja heidän si en ole e iin pys y än ki joi amaan eläy ymiske omukse
iippuma a sii ä, o a ko he luokan- ai aineenope ajia. Tu kimuksessa siis
ole e iin, e ä oiminnallinen ope us on u u käsi e as aajalle. Tu kimuk-
sessa halu iin sel i ää oiminnallisen ope uksen haas ei a ja mahdollisuuksia
ope ajien näkökulmas a. Ope ajil a ei kysy y aus a ie oja, ku en ikää, su-
kupuol a ai yö uosia, koska u kimuksessa ei ole a koi us e ailla e i ikäis-
en ai sukupuol en älisiä näkökulmia.
Aineis onke uussa käy e iin kah a kehyske omus a, joissa a ioi iin oi-
minnallisen ope amisen onnis umisen kokemuksia:
171
Toiminnallinen ope us ope ajan a jessa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
A) Luokanope aja Ruu Saa ni unne aan koulussaan oiminnallisen ope -
amisen osaajana. Hän ke oo kollegalleen onnis umisen kokemuksis-
aan. Eläydy Ruun ooliin ja ki joi a, mi ä hän ke oo.
B) Luokanope aja Ruu Saa ni unne aan koulussaan oiminnallisen ope -
amisen osaajana. Hän ke oo kollegalleen haas a is a kokemuksis aan.
Eläydy Ruun ooliin ja ki joi a, mi ä hän ke oo.
Kehyske omuksien myö ä ki joi ajia pyyde iin eläy ymään ilan eeseen kol-
mannessa pe soonassa. Ruu mää i el iin luokanope ajaksi, jo a as aajien oli-
si helpompi eläy yä ilan eeseen kuin ki joi amalla nime ömäs ä ope ajas a
ja oisaal a se myös yh enäis i as auksia. Näin py i iin ohjaamaan as aajia
siihen, e ä he poh i a pe uskoulussa apah u aa oiminnallis a ope us a.
Nimeksi ali iin sukupuolineu aali Ruu, koska oleellis a ei ollu mää i ellä
sukupuol a as aajille. Ruu oli oiminnallisen ope uksen osaaja, koska halu -
iin ko os aa Ruun amma i ai oa ja oisaal a luoda as aajille Ruus a sellai-
nen ku a, e ä hänellä on oiminnallises a ope ukses a jo kokemus a. Vas aaja
kui enkin i se mää i eli ä sen, ke oiko Ruu yksi äises ä unnis a ai ke -
oiko hän ylipää ään oiminnallisen ope uksen haas eis a ja onnis umisis a.
Kehyske omus halu iin pi ää mahdollisimman lyhyenä, jo a as aajaa ei
johda el aisi liikaa. Kehyske omuksen lopussa Ruu ke oo kollegalleen joko
haas a is a ai onnis umisen kokemuksis aan. Tällainen ilanne ali iin, kos-
ka yleensä ope aja ke o a oisilleen päi änsä apah umia ja ilanne olisi sik-
si luonnollinen ja helppo eläy yä. Vas aajien uli ki joi aa Ruun puheen uo o
eli ke oa, mi ä Ruu sanoo kollegalleen. Ta oi eena oli siis saada Ruun aja uk-
sia ja kokemuksia oiminnallises a ope ukses a ja siksi kollegan puheen uo-
on ki joi aminen ei ollu oleellis a u kimuksen kannal a. Jo ku as aajis a
ki joi i a kolmannessa pe soonassa ”Ruu sanoo”, kun aas oise eläy yi ä
Ruun ooliin niin, e ä ki joi i a yksikön ensimmäisessä pe soonassa. Haas-
eis a ki joi e ujen eläy ymiske omus en as aukse oli a selkeäs i pidempiä
kuin mahdollisuuksis a ki joi e ujen eläy ymiske omus en.
Aineis on ke äämis ä pohjus e iin lyhyellä ies illä, jossa ke o iin eläy-
ymismene elmäs ä ja sii ä, e ä u kimuksessa a kas ellaan oiminnallis a
ope us a luokanope ajien näkökulmas a. Lisäksi ko os e iin u ki a ien
anonymi ee iä sekä si ä, e ä as aus oi olla niin lyhy ai pi kä kuin as aa-
172
Fia-Ma ia Sa olainen & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
ja kokee hy äksi. Lisäksi maini iin, e ä mieliku i us a saa käy ää. Sähköi-
sellä lomakkeella as aajia ohja iin ali semaan kehyske omus sukunimen
aakkos en alkuki jaimen mukaan niin, e ä kehyske omukseen A as asi a
henkilö , joiden sukunimi alkoi ki jaimilla A–L ja kehyske omukseen B as-
asi a henkilö , joiden sukunimi alkoi ki jaimilla M-Ö.
Tu kimukseen osallis u ia ohjeis e iin myös siinä, kuinka paljon aikaa
ki joi amiseen ulisi käy ää. Ki joi amisajaksi ohjeis e iin noin 5–10 mi-
nuu ia, jo a as aaja ki joi aisi a eh ä än yhdellä ke aa loppuun. Toisaal-
a lyhyellä ki joi amisajalla py i iin myös mo i oimaan mahdollisimman
monia osallis umaan u kimukseen. Sähköisen aineis on ke ääminen osoi -
au ui haas eelliseksi oisaal a ehkä ajankohdas a ja oisaal a u kimuslupien
ii äs ymises ä joh uen. Vas auksia oli aikea saada ja osa koulujen yh eyshen-
kilöis ä maini si, e ä ope ajilla saa aa olla liian kii e ai he saa a a olla liian
äsynei ä as aamiseen. Aineis o saa iin kasaan hiukan odo e ua myöhem-
min.
Koko aineis on sanamää ä oli 2920 sanaa. Ki joi e ujen a inoiden pi uus
oli keskimää in 104 sanaa, mu a selkeäs i pidempiä as auksia oli haas eis a
ke o an kehyske omuksen puolella. Aineis o li e oi iin sana a kas i yhdek-
si iedos oksi (pi uus 7 si ua, on i Calib i, on ikoko 11, i i äli 1). Aluksi
eläy ymiske omukse jä jes e iin kehyske omuksi ain omiksi yhmikseen
ja a kas el iin omana kokonaisuu enaan. Ta inoiden sisällöis ä e si iin ois-
u as i esiin y iä eemoja, joi a yhmi el iin kokemus en mukaan. Haas a-
iin kokemuksiin lii y än kehyske omuksen as auksissa esiin yi ois u ia
eemoja, kun aas mahdollisuuksiin lii y än kehyske omuksen as auksis a
löy yi enemmän e ilaisia eemoja. Haas a ien kokemus en eläy ymiske o-
muksis a löy yi hy in oiminnallisen ope uksen haas ei a ja onnis umisen
kokemuksis a oiminnallisen ope uksen mahdollisuuksia. Ope ajan ooli
sen sijaan ei ollu suu immassa osassa as auksissaselkeäs i esillä, mu a oi-
saal a a inois a pys yi pää elemään, millaisen oolin ope aja on missäkin
ilan eessa o anu . Tulokse esi e ään ensin kehyske omuksi ain. Haas ee
ja mahdollisuude käydään läpi e ikseen ja si en e i ellään, millaisia ope ajan
ooleja aineis ossa on esiin yny . Lopuksi e a aan keskeisiä eemoja oisiinsa.
173
Toiminnallinen ope us ope ajan a jessa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Tulokse
Ku iossa 1 on yhmi el y aineis os a e o e u oiminnalliseen ope ukseen lii -
y ä haas ee ja mahdollisuude . Haas ee ja mahdollisuude eemoi el iin
niin, e ä haas ee jae iin yysisiin, psyykkisiin ja sosiaalisiin ekijöihin ja
mahdollisuude oppimiseen ja yhmäy ymiseen lii y iin ekijöihin. Haas ei-
den ja mahdollisuuksien eema e osi a oisis aan selkeäs i, koska haas eissa
keski y iin enemmän ope ajan koh aamiin seikkoihin, kun aas mahdolli-
suuksia käsi el iin oppilaan ja oppilaan oppimisen kau a. Mahdollisuudeksi
nousi se, e ä oppilaa ope a a oisiaan ja jaka a ie oa oisilleen. Tämä on
yhmi el y yhmäy ymisen mahdollisuuksiin, aikka se oisi olla myös oppi-
miseen lii y issä mahdollisuuksissa. Täs ä syys ä se on ku iossa yhdis e y
ka ko ii alla myös oppimisen eemaan. Se on luoki el u yhmäy ymisen mah-
dollisuuksiin, koska aineis ossa ko os ui oppilaiden uo o aiku us ja yh eis yö
useammin kuin oppiminen.
Eläy ymiske omuksissa Ruun kokemis a haas eis a ja mahdollisuuksis a
puhu iin joko yleisellä asolla ai si en ne oli lii e y johonkin oppiaineeseen,
esime kiksi ma ema iikkaan ai äidinkieleen. Onnis umisen kokemuksiin
lii y issä eläy ymiske omuksissa oli useas i mää i el y ope e a a aine, kun
aas haas a ien kokemus en eläy ymiske omuksissa puhu iin yleisellä asol-
la. Molemmissa a ina yypeissä ko os ui a kehyske omus e sion mukaise
Ku io 1. Aineis os a yhmi elly oiminnallisen ope uksen haas ee ja mahdollisuude
180
Fia-Ma ia Sa olainen & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Onnis umisen kokemuksiin lii y än kehyske omuksen pe us eella ki -
joi e uissa ke omuksissa ko os ui oppilaiden hyö yminen oiminnallisuudes-
a. Ope aja ko os i a oppilaiden in oa, joka joh aa mo i aa ion nousuun ja
samalla opi un aineen sy älliseen oppimiseen. Oppimiseen lii y än kiinnos-
uksen me ki ys ä on ko os e u aiemminkin (Hidi & Renninge 2006). Myös
au onomian unne he ä ää oppilaissa mo i aa io a, kun he koke a , e ä oi-
a omilla alinnoillaan aiku aa oppi unnin kulkuun ai sisäl öön (Ree e,
Ryan, Deci & Jang 2012). Oppilaiden innos uminen ja kiinnos uminen opis-
kel a as a asias a saa oppilaa si ou umaan siihen en is ä sy emmin ja panos-
amaan omaan oppimiseensa (Hi onen 2013). Myös ämä u kimus osoi aa,
e ä ope ajien näkemys en mukaan oiminnallinen oppiminen on oppilaille
kannus a a ja mielenkiin oinen oppimismene elmä.
Ke omuksis a ha ai iin selkeäs i liikunnan ja oiminnallisen ope uksen
yh eys: ope aja yhdis i ä liikkeen ja liikkumisen osaksi oiminnallisuu a
ja he ko os i a liikunnan me ki ys ä oppimisp osessissa. Esime kiksi ki joi -
amisen ja lukemisen aus alla aiku a ia ekijöi ä, ku en kehonhahmo us a,
silmän ja käden koo dinaa io a sekä kehon puoliskojen yh eis yö ä, oidaan
kehi ää liikunnan a ulla (Huisman & Nissinen 2005). Fyysisen ak ii isuu-
den a ulla opi aan myös muun muassa ma emaa is en käsi eiden pe us ei a
(Huisman & Nissinen 2005; Saxe & Gea ha 2001). Opiskel aessa ma ema-
iikkaa oiminnallises i saa e aan esime kiksi hyppiä la iaan lai e ulla luku-
suo alla ai liikkua yh eenlaskun mukaan yh ä mon a askel a. Liikkumisen ja
oppimisen älis ä yh ey ä oidaan seli ää liikkumisen aiku uksilla ai ojen
oimin aan ja aken eisiin (Da is ym. 2011).
Ope ajan ooli oiminnallisen ope uksen aikana näy äy yi kaikissa eläy-
ymiske omuksissa a sin samanlaisena, aikka asiaa olikin lähes y y e i
näkökulmis a. Onnis umisen kokemuksien ke omuksissa pohdi iin ois u-
as i, mi en oppilaa eke ä ja a ko a eh ä iä, joi a ope aja on almis ellu
ja suunni ellu e ukä een. Ke omus en mukaan ope aja samalla seu aa, ha-
ainnoi ja ohjaa oppilai a. Ope aja pai si ukee, ohjaa ja kannus aa, hän myös
oimii oppimisympä is ön suunni elijana ja oppimisen edelly ys en luojana
(Luukkainen 2004, 95). Oppilaa ei ä ole enää ain ope uksen koh ei a, aan
ak ii isia oimijoi a ja ekijöi ä (Hau amäki ym. 2002, 9). Saman yyppis ä
181
Toiminnallinen ope us ope ajan a jessa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
oimijuuden muu os a on ha ai u myös ope ajankoulu uksessa, jossa ope -
ajuu een e si ään uusia sä yjä muun muassa e ilais en kehi ämishankkeiden
a ulla. Esime kiksi Ope ajankoulu uksen kehi ämisohjelman (OKM 2016)
a koi uksena on ah is aa suomalais a ope ajankoulu us a, ja sen yh enä
s a egisena linjauksena nähdään ope aja uu a luo ina osaajina ja oppija
oimijoina oppimisen keskiössä. Ope aja ei enää yösken ele yksin, aan hän
oimii ah assa yh eis yössä kollegoidensa kanssa. Menes yäkseen muu u issa
ilan eissa ope aja a i see ah aa mo i aa io a, kogni ii isia ja sosiaalisia ai-
oja sekä kykyä ymmä ää ja a ioida omaa yösken elyään. (Tikkanen 2018.)
Ope ajan henkilökoh aise ominaisuude ja si ou uneisuus o a keskeisessä
asemassa py i äessä lisäämään ope uksen oiminnallisuu a, sillä ope ajan
oman asen een on ode u aiku a an oppilaiden ak ii isuu een koulupäi än
aikana (Ma jakangas 2016).
Haas a iin kokemuksiin lii y issä ke omuksissa huomio kiinni yi sii-
hen, millainen ope ajan ooli ei ole oiminnallisen ope uksen aikana. Näissä
eläy ymiske omuksissa sulje iin pois pe in einen ope ajajoh oinen ope us,
jo en ope ajan ooli on jo akin muu a kuin iedon syö ämis ä oppilaille.
Ope ajan ä kein eh ä ä on oppimisen ohjaaminen, eikä ain iedon jaka-
minen (Tynjälä 2004). Kumpaankin kehyske omus e sioon ki joi e ujen
ke omus en joukossa esiin yi myös sellainen ope us yyli, jossa ope aja pi ää
ensin ie oiskun, si en oppilaa oimi a ja lopuksi ope aja e ää yh eisen
keskus elun koko luokalle. Ope aja oi siis ohja a oiminnallis a ope us uo-
kio a monella e i a alla. Toimin aan osallis u a ope aja oi mennä oppilai-
den mukana ja näy ää mallia, kun aas oinen ope aja kokee, e ä ii ää, e ä
hän ohjeis aa oppilaille mi ä heidän ulisi ehdä. Toiminnalliseen ope ukseen
lii yy kokemuksen e lek oin ia: ope aja oi esime kiksi keskus ella oimin-
nallisen ope us uokion pää eeksi oppilaiden kanssa sii ä, mil ä ope us un-
ui, jo a hän oi muoka a ope us aan oppilaille yhä sopi ammaksi. Samalla
ope aja saa myös ie oa oppilaiden osaamises a. Toiminnallisia ope ushe kiä
a ioimalla ne oidaan o eu aa juu i ie ylle luokalle sopi illa a oilla. Toi-
minnallinen ope us aa iikin ope ajal a pi käjän eisyy ä, jo a hän i se oppii
i selleen ja luokalleen sopi imma yösken ely a a .
182
Fia-Ma ia Sa olainen & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Oppimiskäsi ys en muu os en myö ä myös pe in einen käsi ys ope ajuu-
des a on muu unu ; oppija on ak ii inen, kogni ii inen ja sosiaalinen oimija
(Tynjälä 1999; 2004). Nykypäi änä ie o uusiu uu nopeas i, jo en pelkkä ie-
don sii ämiseen pe us u a ope us ei ii ä, aan oppilai a ulee ohja a e simään
ie oa ja ohja a hei ä oimimaan muu u assa maailmassa (Tynjälä 2004). Ny-
kyisessä oolissaan ope aja oimii ikään kuin men o ina, joka ohjaa ja a kkai-
lee oppilai aan. Myös ämän u kimuksen uloksissa ope ajan oolin muu os
näkyi: ope ajan ooli ku a iin selkeäs i ohjaa ana eikä pe in eisellä apaa
au o i ää isenä. Ope ajajoh oinen iedon jakaminen oppilaille on nykymaa-
ilmassa ii ämä ön ä, kun ie oa ulee koko ajan lisää ja se uusiu uu nopeas i;
ope ajan ä keänä eh ä änä onkin ope aa oppilailleen iedonhaku ai oja ja
k ii is ä iedon a ioin ia.
Suu immiksi mahdollisuuksiksi oiminnallisessa ope uksessa näh iin op-
pilaiden koh aama hyödy mo i aa ion nousussa ja sy äoppimisessa. Haas-
eiksi maini iin ope ajan kokema s essi ajanhallinnas a sekä kollegoiden ja
anhempien uen puu e. Toiminnallisen ope uksen käy äminen ja sen käy -
ööno o oidaan kokea hankalaksi ja s essaa aksi, jos ope ajalla on muu en-
kin kii e ä ai paine a yössään. Uuden oimin a a an omaksuminen aa ii
ope ajal a pi käjän eisyy ä ja ois oa, jo a oppilaa kin o u a uusiin yös-
ken ely apoihin. Toiminnallis en mene elmien käy össä ulisi olla ja ku uu -
a, ja oisen aikuisen läsnäolon luokassa olisi hy ä olla säännöllis ä, jo a ope -
aja oisi jo suunni elu aiheessa o aa huomioon oisen aikuisen läsnäolon.
Ope uksen suunni elussakin yh eis yö on yleis ymässä: nykyään ope aja ei
enää yösken ele yksin, aan ope ajuus koe aan kollek ii isena ominaisuu-
ena, jolloin koulun oimin aa kehi e ään ja a ioidaan yhdessä kollegoiden
kanssa (Tynjälä 2004). Siihen kouluissa kanna aa panos aa.
183
Toiminnallinen ope us ope ajan a jessa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Läh ee
Ca bonneau, K. J., Ma ley, S. C. & Selig, J. P. 2013. A me a-analysis o he e icacy o
eaching ma hema ics wi h conc e e manipula i es. Jou nal o Educa ional
Psychology 105 (2), 380–400.
Da is, C. L., Tompo owski, P. D., McDowell, J. E., Aus in, B. P., Mille , P. H., Yanasak, N.
E., Allison, J. D. & Naglie i, J. A. 2011. Exe cise imp o es execu i e unc ion and
achie emen and al e s b ain ac i a ion in o e weigh child en: a andomized,
con olled ial. Heal h Psychology 30 (1), 91–98.
Fu manek, D. 2014. Class oom cho eog aphy: Enhancing lea ning h ough mo emen .
YC Young Child en 69 (4), 80−85.
Giamma ei, J., Blix, G., Ma shak, H. H., Wolli ze , A. O. & Pe i , D. J. 2003. Tele ision
wa ching and so d ink consump ion. Associa ion wi h obesi y in 11- o 13-yea
old schoolchild en. A ch Pedia Adolsc Medicine 157 (9), 882–886.
Hau amäki, J., A inen, P., Hau amäki, A., Kupiainen, S., Lindblom, B., Meh äläinen, J.,
Niemi i a, M., Ran anen, P. & Scheinin, P. 2002. Oppimaan oppiminen oisen
as een koulu uksessa. Ope ushalli us. Oppimis ulos en a ioin i 2/2002.
Heinonen, J. P. 2005. Ope ussuunni elma ai oppima e iaali : Pe uskoulun ope ajien
käsi yksiä ope ussuunni elmien ja oppima e iaalien me ki ykses ä ope uksessa.
Tu kimuksia 257, Helsingin yliopis o.
Hells öm, M., Johnson, P., Leppilampi, A. & Sahlbe g, P. Yhdessä oppiminen. Yh eis-
oiminnallisuuden käy än ö ja pe iaa ee . 2015. Helsinki: In o-kus annus.
Hidi, S. & Renninge , K. 2006. The ou -phase model o in e es de elopmen . Educa ional
Psychologis 41 (2), 111–127.
Hi onen, R. 2013. Näkökulmia mo i aa ion ja i sesää elyn me ki ykseen oppimisessa.
Puheen uo oja. Kas a us 44 (5), 569−572.
Huisman, T. & Nissinen, A. 2005. Oppiminen, oppimis yyli ja liikun a. Teoksessa P.
Rin ala, T. Ahonen, M. Can ell & A. Nissinen ( oim.) Liiku ja opi. Liikunnas a
apua oppimis aikeuksiin. Jy äskylä: PS-kus annus, 25–46.
Huusko, J., Pie a inen, J., Pyhäl ö, K. & Soini, T. 2007. Yh enäisyy ä aken a a pe us-
koulu – yh enäisen pe usope uksen ehdo mahdollisuude . Kas a usalan
u kielmia 34. Helsinki: Suomen kas a us ie eellinen seu a.
Ib o a, S. 2006. The Dancing Dialogue: Using he Communica i e Powe o Mo emen
Wi h Young Child en. Bal imo e, MD: B ookes.
Jan unen, T. & Haapaniemi, R. 2013. Iloa kouluun. A aimia koulu iih y yy een. Ps-
Kus annus. Ju a: Bookwell.
Jä inen, M-L. 2011. Kons uk i is inen oppimiskäsi ys ope ajan pedagogisena yö äli-
neenä alkuope uksessa. Tampe een yliopis o. Ac a Uni e si a is Tampe ensis
1595.
Kallio, J. 2016. Ope amisen allankumous: Ope ajas a elinikäisen oppimisen almen-
ajaksi. Tallinna: P in on.
Kan omaa, M. , Sy äoja, H. & Tammelin, T. 2013. Liikun a – hyödyn ämä ön oima a a
oppimisessa ja ope amisessa? Liikun a & Tiede 50 (4), 12–16.
184
Fia-Ma ia Sa olainen & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Kokko, S. & Meh älä, A. ( oim.) 2016. Las en ja nuo en liikun akäy äy yminen Suo-
messa. LIITU- u kimuksen uloksia 2016. Val ion liikun aneu os on julkaisuja
2016:4.
Ko keakoski, E. 2001. Ope aja ope uksen laadun aken ajina. Teoksessa E. Ko keakoski,
K. Hannén, T. Lammin an a, E.K. Niemi, M-L. Pe nu & J. Uu o ( oim.) Ope-
uksen laa u pe usope uksen 1.-6. uosiluokkien kouluissa uonna 2000. Koulun
a joamien oppimisedelly ys en e aile aa a ioin ia. Ope ushalli us. A ioin i
1/2001, 147−190.
Koulu liikkumisen mahdollis ajana. LIKES. h ps://www.likes. i/ ulosko i/koulu.
(Lue u 31.1.2018.)
Lengel, T. & Kuczala, M. 2010. The Kines he ic Class oom: Teaching and Lea ning
Th ough Mo emen . Thousand Oaks, CA: Co win.
Leppäaho, H. 2007. Ma emaa isen ongelman a kaisu aidon ope aminen pe uskoulussa:
ongelman a kaisuku ssin kehi äminen ja a ioin i. Jy äskylän yliopis o.
Jy äskylä s udies in educa ion, psychology and social esea ch 298.
Le kkanen, M-K. 2014. Mihin ope ajaa a i aan? Ope ajan me ki ys oppimisp osessissa.
Kas a us 45 (4), 367−372.
Leskinen, E., Jaakkola, T. & No ena, J. 2016. Toiminnallisuus. Teoksessa J. No ena.
( oim.) Ryhmä oppimaan! Toiminnallisia yö apoja ja eh ä äkehyksiä. Jy äskylä:
PS-kus annus, 14.
Liiallisen is umisen hai oja. UKK-ins i uu i. h p://www.ukkins i uu i. i/ ie oa_
e eysliikunnas a/liikkuma omuus/liiallisen-is umisenhai oja. (Lue u
21.4.2018.)
Liikku a koulu. i -si us o. h p://minedu. i/liikku akoulu. (Lue u 31.1.2018.)
Lonka, K. 2015. Oi al a a oppiminen. O a a: Keu uu.
Lo e , M., Ba on, R. & Benson, N. 2003. E ec i e emedia ion o wo d iden i ica ion
and decoding di icul ies in school-age child en wi h eading disabili ies.
Teoksessa H.L. Swanson, K. Ha is & S. G aham ( oim.) Handbook o lea ning
disabili ies. New Yo k: Guild o d P ess, 273–292.
Luukkainen, O. 2004. Ope ajuus: ajassa elämis ä ai suunnan näy ämis ä? Tampe een
yliopis o. Ac a Uni e si a is Tampe ensis 986.
Ma jakangas, T. 2016. Onko koulussa pakko is ua? Ope ajan asenne a kaisee kuinka
paljon koulussa on liike ä. h ps://yle. i/uu ise /3-9325513. (Lue u 15.4.2018.)
Ma jala, P. 2009. Työhy in oinnin kokemukse ke omuksellisina p osesseina – na a-
ii inen a ioin i u kimus. Ac a Uni e si a is Ouluensis, Technica C 315. Oulun
yliopis o.
Mon gome y, C. & Rupp, A. 2005. A me a-analysis o explo ing he di e se causes and
e ec s o s ess in eache s. Canadian Jou nal o Educa ion / Re ue canadienne
de l’éduca ion 28 (3), 458–486.
Mäki, P., Hakulinen-Vii anen, T., Kaikkonen, R., Koponen, P., O askainen, M-L.,
Sippola, R., Vi anen, S., Laa ikainen, T. & LATE- yö yhmä ( oim.) 2010.
Las en e eys. LATE- u kimuksen pe us ulokse las en kas us a, kehi ykses ä,
e eydes ä, e eys o umuksis a ja kas uympä is ös ä. Helsinki: THL.
185
Toiminnallinen ope us ope ajan a jessa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
OKM 2016. Ope ajankoulu us oo umi uudis aa ope ajankoulu us a. h ps://minedu.
i/ope ajankoulu us oo umi. (Lue u 21.9.2018.)
Oppimaisema. i-si us o. 2012. Oppimaisema. i. (Lue u 21.4.2018.)
Paalasmaa, J. 2000. Ak i oi oppilaasi. Jy äskylä: PS-kus annus.
Pelli, P. 2018. Ruo salais u kija a oi aa: Suomi ois aa uudessa ope ussuunni elmassa
Ruo sin i hee – ”Pelkään, e ä si ä ullaan ka umaan, koska me kadumme ny ”.
Helsingin Sanoma A3, 8. 24.4.2018.
Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee 2014. Helsinki: Ope ushalli us.
Pyhäl ö, K., Pie a inen, J., Soini, T. & Huusko, J. 2008. Luokan-, aineen- ja e i yisope -
aja yh enäisen pe usope uksen aken ajina. Kas a us 39 (3), 121−137.
Raina, L. & Haapaniemi, R. 2007. Yh eisöllinen pedagogia. Helsinki: A a o .
Rasku-Pu onen, H., E eläpel o, A., A aja, M. & Häkkinen, P. 2003. Ope ajan ja
oppi laiden uo o aiku us ko kea asoisen oppimisen edis äjänä inno a ii isessa
oppimisympä is össä. Kas a us 2003 (1), 43−55.
Ra ey, JJ. 2008. SPARK: The Re olu iona y New Science o Exe cise and he B ain. New
Yo k: Li le, B own.
Ree e, J., Ryan, R., Deci, E.L. & Jang, H. 2012. Unde s anding and p omo ing
au onomous sel - egula ion: A sel -de e mina ion heo y pe spec i e. Teoksessa
D. H. Schunk & B. J. Zimme man ( oim.) Mo i a ion and sel egula ed lea ning.
Theo y, esea ch, and applica ions. New Yo k: Rou ledge, 223−244.
Saa anen-Kauppinen, A., Lindblad, K., Pekanheimo, E. & Mui a i, J. 2018. Ta u
ToiMeen!: Toiminnallis en mene elmien koulu usma e iaali ope ajille. (Lue u
20.9.2018.)
Salo, S. 2017. Peppu i i penkis ä. Yli 150 oiminnallis a ideaa innos a aan oppimiseen.
Jy äskylä: PS-Kus annus.
Saxe, G. B. & Gea ha , M. (2001). Enhancing s uden s’ unde s anding o ma hema ics:
A s udy o h ee con as ing app oaches o p o essional suppo . Jou nal o
Ma hema ics Teache Educa ion, 4(1), 55−79.
Scudde , M.R., Fede meie K.D., Raine L.B., Di ei o, A., Boyd J.K. & Hillman, C.H.
2014. ”The Associa ion Be ween Ae obic Fi ness and Language P ocessing in
Child en: Implica ions o Academic Achie emen .” B ain and Cogni ion (87)
(Jun), 140−52.
Soini, T., Pie a inen, J. & Pyhäl ö, K. 2008. Pedagoginen hy in oin i pe uskoulun
ope ajien yössä. Aikuiskas a us 28 (4), 244–257.
S ipek, D. J. & Byle , P. 2004. The Ea ly Childhood Class oom Obse a ion Measu e.
Ea ly Childhood Resea ch Qua e ly 19 (3), 375–397.
Sy äoja, H., Kan omaa, M., Laine, K., Jaakkola, T., Pyhäl ö, K. & Tammelin, T. 2012.
Liikun a ja oppiminen. Helsinki: Ope ushalli us.
Tammelin, T., Laine, K. & Tu peinen, S. ( oim.) 2013. Oppilaiden yysinen ak ii isuus.
Liikunnan ja kansan e eyden julkaisuja 272. Liikunnan ja kansan e eyden
edis ämissää iö LIKES.
Tikkanen, T. 2018. Ope ajuuden uude sä y .
186
Fia-Ma ia Sa olainen & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
h ps://www.ope aja. i/ yossa/ope ajuuden-uude -sa y /. (Lue u 15.4.2018.)
Toi akka, S. & Maasola, M. 2011. I se un o kohdalleen! Ha joi uksia i se un emukseen
ja uo o aiku us ai ojen oppimiseen. Ju a: Bookwell.
Tynjälä, P. 1999. Oppiminen iedon aken amisena. Kons uk i is isen oppimiskäsi yksen
pe us ei a. Helsinki: Kun ayh ymä.
Tynjälä, P. 2004. Asian un ijuus ja yökul uu i ope ajan amma issa. Kas a us 35 (2),
174−190.
Tynjälä, P. & Heikkinen, H. L. 2011. Beginning eache s’ ansi ion om p e-se ice
educa ion o wo king li e. Zei sch i ü E ziehungswissenscha 14(1), 11–33.
Zahoo -ul-Haq, Khan, A. & Tabassum, R. 2015. E ec o ABL me hod on s uden ’s
pe o mance in lis ening skill a g ade-VI. The Jou nal o Humani ies and Social
Sciences 23 (3), 95−108.
