289
Yh eisöllinen yökul uu i lukiossa
Kollabo a ii isuu a, amma illis a
yh eis yö ä ja jae ua joh ajuu a
Ma ia Kaakkolammi & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Johdan o
Kaksi uo a si en syksyllä 2016 lukioihin uli uusi ope ussuunni elma (Ope-
ushalli us 2015). Yksi ehkä puhu a immis a uudis uksis a ope ussuunni el-
massa on sen ah a paino ukse iimi yöhön niin ope ajan kuin opiskelijan
näkökulmas a. Ope ussuunni elmassa ko os e aan oimin akul uu ia, joka
edis ää kes ä ää hy in oin ia ja osallisuu a sekä on a oin monimuo oiselle
uo o aiku ukselle ja maailmassa apah u ille muu oksille (Ope ushalli us
2015). Lukion oimin akul uu in kehi ämisessä ulee ope ussuunni elman
mukaan huomioida oppi an yh eisön eema. Oppi a yh eisö ku a aan ope-
ussuunni elmassa hy in laajana käsi eenä, joka luo oimin a apoja uo o ai-
ku ukselle pai si oppilai oksen sisällä myös ympä öi än yh eiskunnan kanssa.
Sillä a koi e aan yh eisöä, joka edis ää kaikkien jäsen ensä oppimis a ja haas-
aa a oi eelliseen yösken elyyn. Oppi an yh eisön pe usedelly yksiksi ope-
ussuunni elmassa ode aan kaksi asiaa: dialogisuus ja pedagoginen joh ajuus.
Samassa yh eydessä ode aan, e ä oimin akul uu ia ulisi kehi ää oppi an
yh eisön näkökulmas a suunni elmallises i, jo a se ukisi pa haalla mahdolli-
sella a alla yksilöllis ä ja yh eisöllis ä oppimis a. (Ope ushalli us 2015.)
290
Ma ia Kaakkolammi & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Uuden ope ussuunni elman lisäksi lukiokoulu uksen ken älle oman muu-
os a peensa aiheu aa myös ko keakouluhaun uudis aminen (Ope us- ja kul -
uu iminis e iö 2017, ks. lisäksi esim. h p://minedu. i/ ko keakoulu uksen-
ka kihanke; h p://minedu. i/opiskelija alinna -ja-yh eis yo). Halli uksen
oimin asuunni elman (2017–2019) kä kihankkeisiin on nos e u osaamisen
ja koulu uksen osal a mm. nuo en nopeampi sii yminen yöelämään. Osa-
na a oi eeseen pääsyä on esi e y ylioppilas u kin ojen hyödyn ämis ä yhä
enemmän ko keakoulujen opiskelija alinnoissa. Lisäksi lukioiden on luo a-
a yh eis yö ä ko keakoulujen kanssa, jo a opiskelija pääse ä u us umaan
ko keakouluopin oihin jo lukio aiheessa. (Halli us 2017.) Yhä enemmän a -
osanoihin paino u a ko keakouluhaku oi ase aa lukioille painei a oppi-
mis ulos en pa an amiseksi, koska yhä useamman nuo en ja ko-opin opaikka
on iippu ainen lukiossa saa u e uis a a osanois a kuin ko keakoulun pää-
sykokeessa menes ymises ä. Lisäksi lukiolakia uudis e aan nopealla ahdilla
uoden 2018 aikana e enkin opiskelijan yksilöllisen ohjauksen ja ukipal e-
luiden lisäämiseksi ja ko keakouluyh eis yön pa an amiseksi (h p://minedu.
i/lukiokoulu uksen-kehi aminen; h p://minedu. i/uusilukio). Halli usoh-
jelman a oi e Suomen osaamiselle ja koulu ukselle uonna 2025 on ko kea,
Suomes a halu aan koulu uksen, osaamisen ja mode nin oppimisen kä kimaa
(Halli us 2017).
Ope ushalli uksen elokuussa 2016 käynnis ämä lukioiden kehi ämisp o-
jek i Luke – Lukioiden kehi ämis e kos o (h p://www.oph. i/kehi amis-
hankkee /lukioiden_ kehi amis e kos o) omal a osal aan pe äänkuulu aa
lukiopedagogiikan uudis us a: mm. oppiainei a in eg oidaan ja oimin akul -
uu ia kehi e ään pai si lisäämällä ope ajien iimi yösken elyä myös osallis-
amalla opiskelija kehi ämis yöhön ja oimin aympä is öjen suunni eluun.
Lukion oimin akul uu iin aje aan yhä ah empaa yh eisöllisyy ä ja o ga-
nisaa iokul uu ia, joka hyödyn ää ope us- ja kehi ämis yössä inhimillisen
pääomansa mahdollis amalla monipuolises i yh eis yön e i muo oja.
Millainen me ki ys oimin akul uu illa on oppilai oksen kehi ämiselle?
Mi en yökul uu iin ja yöyh eisön aken eisiin oidaan aiku aa? Ope us-
suunni elmassa lukion oimin akul uu iin kuuluu, e ä se on oppi a yh eisö.
Oppiminen koulussa, a kemmin sano una lukiossa, ei oppi an yh eisön mää-
291
Yh eisöllinen yökul uu i lukiossa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
i elmien mukaan ajoi u opiskelijoiden eh ä äksi. Kun koulu on oppi a yh-
eisö, se a koi aa, e ä huomio kiinni e ään ope amisen sijas a oppimiseen ja
sen edelly ys en kehi ämiseen (DuFou 2004; Senge 2000, 5–19; Ho d 2009;
Bolam ym. 2005, 6–8). Ihmise uo a o ganisaa ioon inhimillis ä pääomaa,
ie oa ja sosiaalisia aken ei a, jo ka mahdollis a a o ganisaa ion ja asian-
un ijuuden kehi ymisen. Lukion pedagogises a ydin eh ä äs ä on as uussa
joukko asian un ijoi a, ope aja ja muu pedagoginen henkilös ö, joiden ulisi
myös uuden ope ussuunni elman hengessä kehi ää amma illis a osaamis aan
läpi yöu ansa. Työyh eisön ulee olla aken eil aan ja ilmapii il ään sellainen,
e ä se ukee sekä yksilöiden e ä yh eisön kehi ymis ä (Ha g ea es & Fullan
2012, 111–115; Tynjälä 2006).
Asian un ijaksi kehi yminen on sosiaalinen ilmiö: asian un ijuus ja asi-
an un ijan iden i ee i kehi y ä osallis umalla asian un ijoiden yh eisöön
(Wenge 1998; Tynjälä 2006). Jo a ope aja oisi almis aa opiskelijoi aan
maailmaan, jossa opiskelijoiden ulisi oimia iimi yön ekijöinä ja elinikäisi-
nä oppijoina kye en me akogni ioon ja e lek ii isyy een, ulee ope ajan i se-
kin ha joi aa näi ä ai oja (Sahlbe g & Sha an 2002, 354–365; Tynjälä 2006).
Muu os näkyy myös ope ussuunni elmassa: yksi yiskoh aises a ohjeis ukses a
on sii y y yhä enemmän siihen, e ä ope ajien ulee yös ää ope ussuunni-
elmaa ja poh ia sen o eu amis apaa omassa koulussa yhdessä kollegoiden
kanssa.
Uusi ope ussuunni elma ja muu edellä maini u uudis ukse o a uonee
lukion siihen ilan eeseen, e ä ope ajien yh eis yö ä on en ises ään lisä ä ä,
oppiaineiden älise aja on yli e ä ä ja opiskelijoille on pys y ä ä aken a-
maan mielekkäi ä oppimiskokonaisuuksia e illis en oppiaineiden oppisisäl ö-
jen oppimisen kui enkaan kä simä ä. Yh eis yö aa ii pai si aikaa, myös asen-
ei a ja aken ei a o ganisaa iossa, joilla ä ä yö ä mahdollis e aan.
Koulun yökul uu eja oi luoki ella a kas ellen yöyh eisön yh eisölli-
syy ä ja yh eis yön apoja (Ha g ea es 1994; Ha g ea es & Fullan 2012). E i-
laise luoki elu ko os a a si ä, ilmeneekö yöyh eisössä e ilaisia yh eis yön
muo oja ai ei. Työkul uu eja oi e ailla esime kiksi seu aa an jao elun
( aulukko 1) mukaan:
292
Ma ia Kaakkolammi & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Taulukko 1. Työkul uu ien e oja, yksilökeskeinen s. yh eisökeskeinen
(Ha g ea es 1994, 163–240; Ha g ea es & Fullan 2012, 106–136).
Keskiössä yksilö Keskiössä yh eisö
indi idualis inen yökul uu i:
• e is äy yneisyys: mm. suunni elu-
yö yksin, luokka ila ja a kki eh uu i
e is ä ä
• ähäinen palau e yös ä
• ohjeiden, uen ja kannus uksen puu e
• ja ku a pa emmuuden a oi elu,
pe ek ionismi, syyllisyys
• uupumisen iski
• pelko jakaa ideoi a ja hy iä kokemuksia
(i sensä ko os amisen aiku elman
äl ely)
• kilpailuhenki
• ä keää ope ajan henkilökoh ainen
suo iu uminen oppimis ulos en sijaan
kollabo a ii ise yökul uu i :
(1) balkanisoi unu yökul uu i
• klikkiy ymis ä, lei iy ymis ä
• me s. ne -asenne yöyh eisössä
(2) eennäisen kollegiaalisuuden kul uu i
• ehdään yh eis yö ä ohja us i
• yöyh eisö ah as i klikkiy yneen sijaan
ns. liikku a mosaiikki, jossa pien yh-
mien kokoonpano aih ele a eh ä än
mukaan
(3) aidos i kollabo a ii inen yökul uu i/p o-
essionaalinen oppi a yh eisö
• hakeudu aan yh eis yöhön ak ii ises i
• yön e lek oin i me ki ä ä kehi ämisen
äline
• kollegoiden uki ja kannus us
• mahdollisuus saada palau e a
• a oi eena pa emma oppimis ulokse
• ongelman a kaisu yhdessä, dialogisuus
• jae u joh ajuus
Indi idualis inen yökul uu i edus aa pe in eis ä käsi ys ä ope ajan yös ä,
joka on i senäis ä ja yksinäis ä: Ope aja keski yy omaan ope us yöhönsä, jol-
le muulla yöyh eisöllä ei ole anne a aa. Indi idualis iselle yökul uu ille on
ie as aja us jakaa osaamispääomaa ja amma illis a ie ämys ä, aan ase elma
yön ekijöiden älillä oi olla jopa kilpaile a. (Ha g ea es 1994, 167–78; Ha -
g ea es & Fullan 2012, 115–117.)
Indi idualis isen yökul uu in as akoh a on kollabo a ii inen yökul -
uu i, joka nimensä mukaises i mahdollis aa yh eis yön ja myös kannus aa
yön ekijöi ä siihen. Aidos i kollabo a ii inen yökul uu i oi aa ia pe us-
a anlaa uisia muu oksia o ganisaa ion sosiaalisissa aken eissa ja asen eissa
( . asian un ijoiden käy än öyh eisö , Wenge 1998; ks. myös Jy kiäinen
2007, 21–22, 46–49), mu a jos ähän ei syys ä ai oises a pys y ä, yh eis yö ä
oidaan luoda myös ähemmän adikaalein muu oksin ah is amalla kollabo-
a ii isia yö apoja eennäises i esime kiksi luomalla e ilaisia yö yhmiä (ns.
293
Yh eisöllinen yökul uu i lukiossa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
liikku a mosaiikki). (Ha g ea es 1994, 195–209; Ha g ea es & Fullan 2012,
118–119, 131–132.)
Balkanisoi uneessa ope uskul uu issa oimi aan indi idualis isen yökul -
uu in apaan e is äyneinä, mu a isompiin yksiköihin jakau uneina – ope -
aja oi a muodos aa iimejä esime kiksi oman oppiaineensa sisällä. Tässä
apauksessa oidaan puhua jopa kuppikun aisuudes a, sillä yhmien muodos-
uminen apah uu ailla ohjaus a, ja o ganisaa iossa opi aan kunnioi amaan
näi ä näkymä ömiä ( ai ainakin ääneen lausuma omia) ajoja. Tämä oi luo-
da o ganisaa iossa oimakkai akin me s. ne -ase elmia ja oimia ehokkaana
yh eis yön es eenä. (Ha g ea es 1994, 212–234; Ha g ea es & Fullan 2012,
115–117.) Balkanisoi uneessa kul uu issa on kui enkin jo mahdollisuus yh-
eis yöhön, koska kollegoiden älillä on – aikkakin jakau unees i – luo a-
mus a ja halua oimia yhdessä.
Balkanisoi uneessa yökul uu issa ei äl ämä ä ielä a oi eellises i
ehdä yh eis yö ä, mu a eennäisen kollegiaalisuuden kul uu issa py i ään
yh eis yöhön e ilais en a oi eiden saa u amiseksi. Teennäisen kollegiaa-
lisuuden kul uu issa oimi aan kollabo a ii ises i, mu a kollabo aa ion a-
oi eena on lähinnä py kiä as aamaan ns. ylhääl äpäin ulleisiin ohjeisiin,
a oi eisiin ai sään öihin. Lisäksi yh eis yön ulokse o a yllä ykse ömiä,
ennal a mää i el yjä a oi ei a (Ha g ea es 1994, 237–239). Tällöin ah o
yh eis yöhön ei myöskään i aa apaas i läpi yöyh eisön, aan koh aamisen
paika on mää i el y a kkaan, yh eis yö oidaan ns. suo i aa esime kiksi
ope ajainkokous en pui eissa ennal a mää ä ynä ja aja una oimin ana.
Ryhmien muodos uksessa py i ään moniamma illisuu een ja aih u uu-
een. Työyh eisö on ikään kuin liikku a mosaiikki ( . Ha g ea es 1994, 84,
237–239), jossa jakaan unu a yöyh eisöä py i ään uule amaan si en, e ä
yhmien kokoonpanoja aihdellaan aikkapa p ojek ikoh aises i. (Ha g ea es
1994, 62–69, 237–238; 2003.)
Luoki elujen ää ipäässä ole assa aidon kollabo a ii isen yh eis yön kul -
uu issa syn yy monenlais a yh eis yö ä. Tähän kul uu iin ii a aan ässä
u kimuksessa myös kollegiaalisena ja yh eisöllisenä yökul uu ina, ja sille on
ah as i leimallis a yh eis yö ja kollegoiden kunnioi aminen. Kollabo a ii-
isessa yökul uu issa on mahdollis a kehi ää ope us yö ä iimeissä ja jakaa
294
Ma ia Kaakkolammi & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
amma illis a osaamis a sekä kas a aa si ä. Luoki elussa uodaan myös esiin,
e ä aidos i kollabo a ii inen yökul uu i sisäl ää myös in o maalia yh eis-
yö ä, johon ei pako e a ke ään aika auluin ai nime yin iimein. (Ha g ea es
& Fullan 2012, 111–115.) Kollabo a ii isuudelle on pe us eensa: niin kauan
kuin ope us yö ja osaaminen loke oidaan yhden ope ajan muodos amiin yk-
siköihin, es e ään yh eis yön ikas a a aiku us koulun kehi ämis yölle. Yh-
dessä keskus ellen, p oblema isoiden ja ideoiden pääs ään monipuolisempiin
a kaisumalleihin kuin yksin yöskennellen (Woodley ym. 2010). Sosiaalisen
oppimis eo ian näkökulmas a oppiminen apah uu juu ikin yh eisön oimin-
nassa, ilannesidonnaisena oppimisena, ällöin yh eisöä nimi e ään käy än-
öyh eisöksi (La e & Wenge 1991, 37–40, 49, 95, 100).
Kollabo a ii inen yökul uu i mahdollis aa p o essionaalisen oppi an
yh eisön synnyn. P o essionaalisessa oppi assa yh eisössä e ilaise e kos o
nähdään oppimisympä is öinä eli asian un ijuuden kehi ämisen ja jakamisen
oo umeina, käy än öyh eisöinä, joissa ie oja ja ai oja akenne aan sosiaali-
ses i. (Tynjälä 2006; Ko honen 2007; Manninen ym. 2013, 71; Wenge 1998,
95–102, 145–150.) Useille amma i yhmille ällaise sosiaalise e kos o o a
jopa ä kein asian un ijuu a ja osaamis a kehi ä ä oppimisympä is ö. Asian-
un ijuuden kehi ämis ä uke a oo umi ei ä ole äl ämä ä aina muodol-
lisia, jo ain ie yä a oi e a a en o maalis i muodos e uja koh aamisen
paikkoja. Yhdessä yösken ely ylipää ään edis ää oppimis a. (Repo-Kaa en o
2007, 19–20.) Kollabo a ii isessa yöyh eisössä e ilaise e kos o muodos u-
a spon aanis i ja niiden a koi uksena on au aa yh eisön jäseniä as aamaan
johonkin käy ännön haas eeseen e simällä a kaisua i allis en ohjeiden ulko-
puolel a (La e & Wenge 1991; Wenge 1998; Hakka ainen 2005, 454). Jäsene
o a yhmän epämuodollisuudes a huolima a säännöllisessä uo o aiku uk-
sessa keskenään ja oppi a usein oisil aan huomaama aan (La e & Wenge
1991; Wenge 1998; Repo-Kaa en o 2007, 19–20).
Tu kimus en mukaan (Woodley ym. 2010) kollek ii ises a yösken elys ä
on mm. ongelman a kaisussa me ki ä ää hyö yä. Puhu aan kollek ii ises a
älykkyydes ä: yhmä yönä pys y ään a kaisemaan paljon monimu kaisempia
ongelmia kuin mihin ihminen yksinään pys yisi. Ryhmä yön menes yksel-
lisyys ja yhmässä syn y ä älykkyys o a iippu aisia osallis ujien sosiaalisis-
295
Yh eisöllinen yökul uu i lukiossa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
a aidois a ja ky ys ä kuunnella oisia (Repo-Kaa en o, Le ande & Ne gi
2009). Jo a pulmia a kais aisiin yhmissä pa emmin kuin yksilö pys yisi, se
aa ii yhmä yöhön osallis ujil a sosiaalis a sensi ii isyy ä. Sosiaalisella sen-
si ii isyydellä a koi e aan kykyä kuunnella ja ha ainnoida oisia. Tämä ai-
ku aa yhmän dynamiikkaan – mi ä ähemmän yhmässä on keskus elua do-
minoi ia henkilöi ä, si ä pa empiin uloksiin pääs ään. (Woodley ym. 2010.)
P o essionaalisen oppi an yh eisön käsi e (p o essional lea ning commu-
ni ies, PLC) on o e u käy öön 1990-lu ulla myös koulun yökul uu in
u kimuksessa, koska on huoma u, e ä kollabo a ii ise yökul uu i o a
mahdollisia myös ope ajille (Vescio, Ross & Adams 2008; Thompson, G egg
& Niska 2015). P o essionaalisen oppi an yh eisön pe usole amuksiin kuu-
luu, e ä ie o ja ie ämys o a sidoksissa yön ekijöiden a keen ja yöhön, ja
si ä pys yy pa hai en e lek oimaan sellais en ihmis en kanssa, jo ka jaka a
saman kokemuksen. Kun ope ajia si ou aa ällaiseen e lek ii iseen yös-
ken elyyn ois en ope ajien kanssa, heidän amma illinen osaamisensa ja si ä
myö en myös opiskelijoiden oppiminen pa anee. I se asiassa p o essionaalisen
oppi an yh eisön ydin a oi e on pa an aa oppijoiden oppimis a ja oppimis u-
loksia ope ajien amma i ai oa kehi ämällä. (DuFou & Eake 1998; DuFou
2004; Ho d 2004, 7–14; Da ling-Hammond & B ans o d 2012.)
P o essionaalinen oppi a yh eisö kiinni ää huomion oppimiseen. Tä kein-
ä on a mis aa, e ä opiskelija oppi a . Tämän a ioimiseksi hyödynne ään
säännöllises i ie oa oppimis uloksis a. Kun opiskelija ei e ene opinnoissaan
oi o ulla a alla, ilan eeseen puu u aan ja opiskelijalle a jo aan yksilöllis-
ä ukea. Ope aja suunni ele a yhdessä, mi en opiskelijoi a au e aan, ja
suunni elua ehdään ie oisena sii ä, e ä yksi äisen ope ajan si ou umises a
huolima a a i aan yh eisiä s a egioi a, joilla puu u aan oppimis aikeuk-
siin. (Ha g ea es & Fullan 2012, 111–115; DuFou 2004; Da ling-Hammond
& B ans o d 2012.) Kollabo a ii inen yökul uu i ohkaisee asian un ijoi a
jakamaan ja e lek oimaan yö ään ja si ä kau a myös ekemään a i a ia
muu oksia. Yh eisen ision, a ojen ja oppimisen lisäksi p o essionaalisen op-
pi an yh eisön luon eenpii eisiin kuuluu jae u joh ajuus, joka si ou aa yön-
ekijä yh eiseen yöhön (Ho d 2004, 7–14).
296
Ma ia Kaakkolammi & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Tässä u kimuksessa yh eisöllinen yöyh eisö ymmä e ään luon eel aan
kollabo a ii iseksi, jo a o ganisaa ion sosiaalinen pääoma (ks. esim. Wenge
1998, 146–149; Rajakal io 2005) olisi ko kea ja sen on mahdollis a olla p o es-
sionaalinen oppi a yh eisö. Olennais a on, e ä o ganisaa iossa kye ään sys ee-
miseen aja eluun (Senge 2006) eli ymmä e ään o ganisaa ion kokonaisuus
ja se, mi en sen osa yhdessä aiku a a sen oimin aan. Lisäksi ä keää on
dialogisuus, jolla luodaan ie oisuu a e ilaisis a aja usmalleis a ja a ois a hah-
mo aa maailmaa. (Mo issey 2000; Senge 2000, 75–77, 327; 2006, 192–215,
Ho d 2009; Ha g ea es & Fullan 2012, 113, 157; Thompson, G egg & Nis-
ka 2015.) Aja usmalli aiku a a kykyyn as aano aa asioi a ja siihen, mi ä
niis ä aja ellaan. Vain dialogissa oi syn yä jae u isio, yh einen a oi e, johon
o ganisaa iossa py i ään. Vuo o aiku uksessa elä ä o ganisaa io on oppi a, ja
kehi äminen apah uu yh eis yössä. O ganisaa iolla on hy ä edelly ykse ke-
hi yä, kun se hyödyn ää koko henkilös ön ie o ai oa ja kokemus a.
Tässä u kimuksessa a kas ellaan, mi en oppimiseen, yh eis yöhön ja ke-
hi ämiseen suh audu aan akenne aessa yh eisöllis ä yökul uu ia. Tu ki-
muskysymykse o a :
1) Millaisia käsi yksiä ope ajilla on lukion yökul uu is a?
2) Mi en yh eisöllinen yökul uu i ilmenee ope ajien ke omuksissa?
Tu kimusaineis o ja -mene elmä
Tämän u kimuksen a koi us on sel i ää aineenope ajien käsi yksiä kolle-
giaalises a yh eis yös ä, jo en kehyske omukse ohjasi a as aajia näiden ee-
mojen ää elle. Kehyske omuksen a iaa ioi a oli kaksi. Kehyske omuksissa
py i iin uomaan esiin aja us, e ä yöyh eisön kehi äminen (lukion uuden
ope ussuunni elman hengessä) me ki see e i yises i yh eis yökul uu in ke-
hi ämis ä.
Tu ki a a i se ei oinu aiku aa siihen, kumman kehyske omuksen e -
sion hän ki joi us eh ä äkseen sai, aan hän ali si as auslomakkeen suku-
nimensä alkuki jaimen pe us eella. Sähköpos i se lähe e yssä aineis opyyn-
ö ies issä oli linki molempiin kehyske omuksiin, jo en pieni mahdollisuus
on, e ä as aaja on alinnu kehyske omuksis a mieluisamman aih oehdon.
297
Yh eisöllinen yökul uu i lukiossa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Tämä mahdollisuus ei kui enkaan näy ainakaan me ki ä äs i as aus en ja-
kau umisessa kehyske omus en kesken. Myön eiseen kehyske omukseen
ki joi e iin 19 a inaa ja kiel eises ä e sios a uo e iin yh eensä 26 a inaa.
Lukio (ku en muu kin koulu ) saa a osakseen ja ku aa u kimuksellis a
mielenkiin oa, ja aineis opyyn öjä ulee ope ajien sähköpos eihin ajoi ain
hy inkin unsaas i. Tämä huomioiden kehyske omuksissa py i iin myös
huumo in keinoin he ä ämään as aajissa mielenkiin oa ja madal amaan
kynnys ä ki joi aa a ina. Kehyske omuksissa ollaan ope us- ja kas a usalan
Educa-messujen (ks. educamessu . i) ja koilla. Educa on al akunnallises i
me ki ä ä ope us- ja kas a usalan apah uma.
Aineis opyynnön yh eydessä ope ajille esi el iin u kimuksen aus a ja
py i iin pe us elemaan u kimusaiheen hyö yjä ja ajankoh aisuu a, jo a as-
aaminen koe aisiin mielekkääksi. Kehyske omuksia oli yh eensä kaksi:
A) Tapaa Educan ja koilla joukon ope ajia, jo ka o a innos unei a lu-
kionsa yh eisöllises ä oimin akul uu is a. He ke o a , mi en heidän
yöyh eisönsä oimii. Ki joi a pieni a ina sii ä, mi ä ope aja ke o a
yöyh eisönsä oiminnas a.
B) Tapaa Educan ja koilla joukon ope ajia, jo ka o a äsäh änei ä lu-
kionsa yh eisölliseen oimin akul uu iin. He ke o a , mi en heidän
yöyh eisönsä oimii. Ki joi a pieni a ina sii ä, mi ä ope aja ke o a
yöyh eisönsä oiminnas a.
Ke omus en a ian iksi ali iin se, mi en ke omuksen ope aja koke a
lukionsa yh eisöllisen yökul uu in, o a ko he innos unei a sii ä ai äsäh ä-
nei ä siihen. Kehyske omuksia yhdis ää se aus a-aja us, e ä ko. lukiossa on
kehi e y yöyh eisöön yh eisöllisiä oimin a apoja, mu a oisessa kehyske o-
muksessa kehi ys yö on ollu menes yksellisempää kuin oisessa. Ole usa o
molempien kehyske omus en kohdalla oli, e ä ke omuksen ki joi aja uo
esiin e ilaisia yökul uu in pii ei ä kiinni äen huomio a yöyh eisön yh ei-
söllisyy een ja kollabo a ii isiin oimin a apoihin.
Tu kimusaineis o (n=45) ke ä iin helmi–maaliskuussa 2018 sähköises i
ampe elais en lukioiden ope ajil a. Lisäksi aineis opyyn ö lähe e iin Yksi-
yiskoulujen lii on kau a lii on jäsenenä ole iin suomalaisiin yksi yisiin lu-
kioihin. Kysely lähe e iin yh eensä noin 50 lukioon. Vies i osoi e iin eh o-
304
Ma ia Kaakkolammi & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
jossa on unsaas i myös e ipu aa ja kinas elua. Ris i ii ojen syyksi maini aan
esime kiksi yön lisään yneis ä aa imuksis a syn yny s essi:
Muu os koh i yh eisöllisempää yökul uu ia on ollu myös un ei a nos a a
yöyh eisössä ja se on jol ain osin heiken äny joidenkin yön ekijöiden suh ei-
a, mikä on aiku anu yleises i nega ii ises i koko yöyh eisöön.
Työyh eisön unneilmapii in ku aukse o a sel äs i iippu aisia kehyske -
omukses a. Myön eisessä kehyske omuksessa yöyh eisö ku a aan ha mo-
nisena, hy in oimi ana amma ilais en yöyh eisönä, kun aas kiel eisen nä-
kökulman ke omuksissa uodaan esiin yh eisöllisyy een py ki ä yöyh eisö,
jossa asioiden käsi elyssä ka a aan un een puolelle ja keskus elu muu u a
iidoiksi:
Yh eise nimi äjä o a monelle uskas uminen ja epä a muus. Tuska saa -
aa pu kau ua kollegalle epäasiallisena sä ynä ja si en noki ellaan he ki,
kunnes ode aan, e ä näi ä sa uu. Huono päi ä. Ja sil i oman aineen ope -
aminen on niin ä keä osa elämää. Ja o a han ne opiskelija oisaal a iha-
nia. Ja ne yöka e i kin enimmäkseen! :)
Vah a unnepe äisyys oi lii yä siihen, kuinka in ensii ises i ope aja si ou u-
a yöhönsä. Si ou uminen amma iin ennemmin kuin a sinaiseen o gani-
saa ioon on si ä oimakkaampaa, mi ä oimakkaampaa on ko. amma in a o-
pe us a ja yksilön asian un ijuus. Mi ä oimakkaampaa yöhön si ou uminen
on, si ä enemmän siihen lii yy a ek ii isuu a. Ää immäisessä muodossaan
puhu aan jo in ohimos a, ku sumukses a ai elämän eh ä äs ä, jolloin yös-
ä muodos uu hy in keskeinen osa ihmisen elämää. (Lämsä & Päi ike 2013,
58–59, 91–97.) Ope ajan amma issa yhdis y ä sekä ko kea asian un ijuus
e ä mones i myös ku sumus.
P o essionaalisen oppi an yh eisön uo o aiku ukseen kuulu a yksilöi-
den älise e imielisyyde ja asioiden k ii inen a kas elu, mu a yöyh eisössä
ulisi py kiä keski aiheille unneilmapii in lämpö ilassa – ii ely ai ylenpal -
inen lämminhenkisyys lisää ä is i ii oja yöyh eisössä. Tun ee o a olen-
nainen osa ihmis ä eikä nii ä ole syy ä yöpaikallakaan häi y ää (Lämsä &
Päi ike 2013, 55–67). Ope ajien ulisi kehi ää yh eise säännö , joiden mu-
kaises i as akkaisia näkökulmia osa aan a os aa, koska ne o a kehi yksen
edelly ys. (Ha g ea es 2003, 163; Ha g ea es & Fullan 2012, 127; Sahlbe g &
305
Yh eisöllinen yökul uu i lukiossa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Sha an 2002, 119–122.) Tilan eiden kä jis yminen ja henkilöiden älise is i-
iida aiheu a a klikkiy ymis ä ja me s. ne -aja elua. Tähän ke omuksissa
ii a aan, kun esime kiksi saman oppiaineen ope aja saa a a lei iy yä kes-
kenään (n=6/26). Tällaise pii ee kuulu a balkanisoi uneeseen yökul uu-
iin:
Työyh eisössä ehkä aine iimi o a keskenään hy inkin ii ii ä keskenään ja
muu a poissulke ia. Yh eisöllisyys o eu uu, mu a e i ”lei ejä” on usei a.
Klikkiy yneessä yöyh eisössä kollegoi a pa ja aan – useammassa a inassa
uodaan esiin e ilaise oimakkaa pe soona , jo ka hankaloi a a yh eis ä
ekemis ä (n=12/26):
Tulee unne, e ä asioi a ja ilan ei a ka so aan a koi uksellises i nega ii i-
ses a näkökulmas a ja as us e aan anne uja ohjei a ja yh eisiä oimin a-
malleja. Työyh eisö ei uo oima a oja aan ie nii ä. Ei ole unne a sii ä,
e ä olisi yh einen a oi e.
Myös ope ajien e ilaise sosiaalise asema huomioidaan, esime kiksi nuo a
ope ajaa ei o e a osissaan, ja hän oppii pian olemaan hiljaa ja myö äilemään
konka ei a. Lisäksi nämä ope ajien e ilaise sosiaalise asema nähdään syynä
sille, e ä yöyh eisössä syn yy as akkaisia näkemyksiä. Yh eisöllisessä, p o-
essionaalises i oppi assa yh eisössä ope aja kunnioi a a oisiaan amma -
ilaisina ja luo a a oisiinsa, mikä mo i oi yh eis yöhön (Mo issey 2000).
Työyh eisön yh eisöllisyy ä käsi ellään a inoissa ah as i a kipäi-
ään ja a sinaiseen ope us yöhön lii y änä ilmiönä ja apana yöskennellä
(n=25/44), mu a myös i kis ys oimin ana, jolla py i ään pa an amaan yh-
eishenkeä (n=10/44). Vi kis ys oimin aan suh audu aan a inoissa k ii ises-
i ain siinä apauksessa, mikäli se on i allis a oimin aa eikä yh eisöllisyys
näy yön a jessa (n=2/44):
Työ on ää immäisen sosiaalis a, mu a samalla odella yksinäis ä. Tämä ei
i sessään ole hy ä ai huono asia, mu a se ase aa haas ei a nimenomaan
yh eisöllisyyden näkökulmas a. Yh eisöllisyys syn yy yhdessä ekemises ä. Si ä
on hankala aken aa i allaan. Kanne u esi ei kai ossa pysy. Vi kis ymis-
päi ä ei muu a u iineja, aikka se oi hauska ollakin. Yh eisöllisyys läh ee
a jes a. Yh eisöllisyys on si ä, e ä a i semme oisiamme.
306
Ma ia Kaakkolammi & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Työ- ja henkilökoh aisen elämän sekoi uminen huomioi iin muu amassa
a inassa (n=8/44). Kiel eisen kehyske omuksen pohjal a ki joi e uissa a i-
noissa (n=26) ämä näh iin yh eisöllisyy een py ki än yöyh eisön a jopuo-
lena (n=5/26), mu a kaikkien ke omus en kon eks issa ilmiö nähdään osin
myös ope ajan in ensii isen yön luon ees a joh u ana haas eena, johon ei
suh audu u selkeäs i myön eises i ai kiel eises i (n=8/44):
Koulun jälkeen jäämme pelaamaan jo ain ja so imme yh eisiä illan ie o-
ja. Olemme 24/7 yh eydessä SOME:n äli yksellä ja iedämme mi ä muille
opeille kuuluu. Annamme he i palau e a ai as aamme kollegan kysymyk-
siin jo ka ule a SOME-kana ia pi kin.
Myös yö ilojen aiku us yökul uu iin ja yh eisöllisyy een huomioi iin
as auksissa. Kollabo a ii isen yökul uu in muodos umisen es eeksi näh-
dään myös yö iloihin lii y ä a kaisu . Ope ajien e illise yöhuonee es-
ä ä a kipäi än koh aamise ja ohjaa a yksinäisen yösken elyn kul uu iin
(n=4/44). Toisaal a kollabo a ii isuu a uke issa ila a kaisuissa, joissa ope -
ajien yö ila koo aan yh een isompaan ope ajainhuoneeseen, näh iin huo-
nona puolena se, e ä ope aja ei ä saa omaa yö auhaa. Selkeää näkemys ä
ai oi e a jä ke ään apaan jä jes ää yö ila ei a inois a löy yny , ja aihe a -
mas i onkin hy in moniulo einen.
Yhdys alloissa ja Kanadassa kolmen uosikymmenen u kimus yö kou-
luo ganisaa ioissa on uo anu ah an käsi yksen sii ä, e ä joh aminen on ä -
keimpiä aiku ajia o ganisaa ion muu oksessa ja ja ku uudessa ( Ha g ea es
2006). Joh ajuus ku a aan o ganisaa ion läpäise äksi oimin a a aksi ja yh ei-
seksi kul uu iksi. Puhu aan kes ä äs ä joh ajuudes a, jolla a koi e aan jae -
ua joh ajuu a, joka si ou aa koko o ganisaa ion. Yhden ihmisen hy ä kään
aja ukse ja kehi ysidea ei ä juu u o ganisaa ioon, ellei yh eisö o a nii ä
omakseen. Kes ä ä joh ajuus ei ole siis iippu ainen yhdes ä joh ajas a pe soo-
nana, aikka jokin p imusmoo o i o ganisaa iokul uu ille oki on äy yny
olla (Ha g ea es 2006; Fullan 2002; 2008). Yhden joh ajape soonan ympä ille
kie ymisen sijaan o ganisaa iossa oimi a yksilö muodos a a ke jun, joka
ja kaa aiku us a. Kun joh ajuus jae aan, se mm. kehi ää ihmisiä ja o ganisaa-
ion kapasi ee ia. (Mo issey 2000; Ha g ea es 2006; Ho d 2009.)
307
Yh eisöllinen yökul uu i lukiossa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Väis ämä ä eh o i on a ain oolissa siinä, millaiseksi yöyh eisö muodos-
uu (Fullan 2002; Ho d 2004; Ha g ea es 2006; Fullan 2008). Jo a oi aisiin
mahdollis aa p o essionaalisen oppi an yh eisön muodos uminen, ulisi eh-
o in pys yä jakamaan joh ajuu a, asili oimaan henkilökunnan yö ä ja osal-
lis umaan dominoima a. (P es ine 1993; Ho d 2009.) Tämä un uu ole an
myös ope ajien oi e monessa a inassa (n=11/44):
Reh o i ymmä ä änä kuun elijana, inhimillisenä ymmä äjänä, mu a
jämäkkänä pää öksen ekijänä luo u allisuu a yöpaikkaan. Reh o i ei
aina käsky ä, ukeudu lakeihin ja säädöksiin aan an aa maalaisjä jen ja
luo uuden i a a sekä muis aaedes joskus kuunnella yön ekijöi ä. Näin
ulee meille unne osallis u ana pää öksen ekijänä ja me-hengen luojana, yh-
eenhiileenpuhal ajana.
Reh o in ulisi py kiä i i ns. pe in eises ä joh ajuudes a, jo a koulu oi helpos-
i sekä aken eellises a e ä his o iallises a näkökulmas a ukea, ja ase ua i se-
kin oppijan asemaan omaa amma illis a osaamis aan kehi ämään ( Mo issey
2000; Fullan 2002; Ha g ea es & Fullan 2012, 112–114). Joissain ke omuk-
sissa (n=7/44) eh o i nähdään e äisenä joh ohahmona, joka on i aan unu
odellisuudes a: E o opiskelijoiden opiskelu aidoissa puhu a a , huoli on
suu i, mu a eh o ille un uu ole an ä keää ain saada uusia uulia aloon,
hienoja p ojek eja, e kiä ja ie ai a. Reh o in py kimys hie a kkisuu een
joh amisessa oi synny ää myös yön ekijöissä de ensii is ä käy äy ymis ä,
mikä oi osal aan heiken ää o ganisaa ion oppimiskykyä (A gy is & Schön
1978). Toisin sanoen kysymys on pai si sii ä, ehdäänkö pää ökse yhdessä ja
millaisin p osessein, mu a myös sii ä, mi en esime kiksi pedagogiikkaan lii -
y iä ongelmia a kais aan. Ke omuksissa ku a aan unsaas i ope ajien ä-
lis ä yhmä yösken elyä, mu a eh o in osallis uminen unohde aan. Voi olla,
e ä eh o in osallis uminen yö yhmiin ei ole ko in yleis ä, koska aineis os a
puu u a ii aukse ähän. P o essionaalisen oppi an yh eisön kehi ymisen
kannal a olisi ä keää, e ä eh o i olisi mukana keskus elemassa, e lek oimas-
sa ja ideoimassa esime kiksi ope ukseen lii y iä aihei a (Ho d 2004; Fullan
2008; Thompson, G egg & Niska 2015).
Ta inoissa joh amiskul uu iin ii a aan äsäh äneiden ope ajien yöyh-
eisössä unsassanaisemmin. Kun yöyh eisö koe aan hy äksi ja oimi aksi,
308
Ma ia Kaakkolammi & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
maini aan eh o i kannus ajana ja posi ii isen palau een an ajana (n=6/18).
Heikoksi joh amiskul uu iksi unnis e aan yön ekijöiden asapäis äminen
ja yksilöllis en a peiden huomio a jä äminen: Olisi ilaus a joh amiskul -
uu ille, johon kuuluisi yksilöllinen suh au uminen asioihin, ihmisiin ja öihin,
eikä kaiken asapäis äminen ja yleis äminen, kun ei se so i yh eisön e ilais en
eh ä ien luon eeseen. Reh o in kykenemä ömyys ehdä pää öksiä, ohjeis aa
a peeksi ja a u omuus uupuneiden ope ajien ilan een pa an amisessa näh-
dään joh amisen ongelmiksi (n=7/26): Reh o i, esimiehenä on äysin ulkona
ku iois a ja ei pys y yh ään au amaan uupunei a ope ajia yön ää ellä. Samoin
ässä yh eydessä a inoissa uodaan esiin, e ei johdolla ole äl ämä ä kykyä
a ioida e i aine a ope a ien ope ajien yömää iä. Työpaikalla ei odellisuu-
dessa ole olemassakaan yh eisöllisyy ä eikä yh eisöllis ä oimin a- ja yökul uu-
ia, muu a kuin kauniissa puheissa eli oisin sanoen eh o in puheissa.
Reh o i nähdään monissa koulun kehi ämis ä koske issa u kimuksissa
o ganisaa ion a ainhenkilöksi (P es ine 1993; Senge 2000; Fullan 2002; 2008;
Thompson, G egg & Niska 2015). Näkemykselle on ah a pe us ee : eh o-
i aiku aa koulun kul uu iin omalla esime killään ja on eh o in käsissä,
kuinka kollabo a ii inen yöyh eisös ä on mahdollis a ulla (Mo issey 2000).
P o essionaalinen oppi a yh eisö koulussa aken uu e lek oinnin, jakami-
sen ja keskus elun a aan. Ope aja käy ä keskenään pedagogis a keskus e-
lua, ope usmene elmiä ja -kokemuksia jae aan ja yhdessä lue aan ja opiskellaan
amma illis a ki jallisuu a. Työyh eisössä luo e aan enemmän omaan ja yh-
män a ioin ikykyyn kuin sään öihin ja almiisiin kaa oihin:
Koulussa jae aan saa uja omassa yössä & muualla saa uja ideoi a ja onnis-
umisia. Pe ymyksis ä ja as oinkäymisis ä puhu aan a oimes i. Innos u-
aan omis a ja ois en ideois a. – Me äsynee ope aja o e iin ke a kaik-
kiaan lii yminen ja kollegiaalinen jakaminen oiminnan pe uspila iksi ja
kehi ämiskoh eeksi, kun alkoi un ua, e ä kaikki muu keino on käy e y
ja yöuupumus uhkaa 2/3 osaa po ukas a.
Toiminnan myö ä kouluun luodaan kul uu i, jossa kaikkia yön ekijöi ä
ohkais aan o amaan as uu a omas a oppimises aan ja kehi ymises ään
(Thompson, G egg & Niska 2015; DuFou & Eake 2009; Da ling-Hammond
& B and o d 2012).
309
Yh eisöllinen yökul uu i lukiossa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
Aidos i kollabo a ii isen yökul uu in pii eiksi ope aja näke ä pi käl-
i sosiaaliseen pääomaan lii e ä issä ole ia ominaisuuksia. Myön eisen näkö-
kulman a inoissa (n=18) ku a aan a oin yöyh eisö, jossa pe ymyksis ä ja
as oinkäymisis ä puhu aan a oimes i (n=6/18) mu a myös onnis umisen ko-
kemuksia jae aan (n=5/18). Yh eisöllisyyden pe uski iä o a a oimuus, asapuo-
lisuus ja ois en huomioon o aminen. Työilmapii i on posi ii inen, si ä leimaa
lämmin huumo i (n=4/18) ja kollegoi a a os e aan ja heidän kanssaan ullaan
oimeen, aikkei ys ä iä ol aisikaan (n=7/18). Ris i ii oihin puu u aan ja ne
käsi ellään asianosais en kanssa (n=2/18), kollegoi a ue aan ja yöyh eisössä
muis e aan an aa posi ii is a palau e a (n=7/18): Kollega py ki ä an amaan
posi ii is a palau e a oisilleen. Myöskään eh o i ei ä unohda posi ii isen
kannus uksen ja kii oksen me ki ys ä. Jokainen saa aiku aa omaan kouluun-
sa, ja koulun oiminnan kehi ämiseen si oudu aan (n=9/18). Työ ja as uu
jae aan selkeäs i, öi ä p io isoidaan ja keski y ään olennaiseen (n=5/18).
No on oisaal a a kenne u mikä kuuluu kenelle, ja mis ä oisaal a oi olla
auhassa si ussa. Työ yhmä o a äsmen ynee . Keskene äise ajankoh aise
p osessi on a kenne u ja eh y yönjakoa.
Muu amassa a inassa sanallis e aan indi idualis iseen yökul uu iin lii y ä
kilpailun ilmapii i as akkaises a näkökulmas a: yh eisöllisessä yökul uu-
issa kilpailuase elmaa ope ajien ja/ ai oppiaineiden älillä ei ole (n=3/18).
Kiel eisen kehyske omuksen mukaan ki joi e uissa a inoissa ase elma on
säännönmukaises i päin as ainen.
P o essionaalisen oppi an yh eisön pe usaja ukseen kuuluu, e ä p o essio-
naalisen oppi an yh eisön ä kein saa u us on opiskelijoiden oppimis ulos en
pa aneminen (DuFou 2004; Ho d 2009). Tähän u kimukseen ke ä yissä
a inoissa ain yhdessä ke o aan, e ä yh eisöllinen yösken ely ja yöyh ei-
sön hy in oin i heijas uu posi ii ises i opiskelijoiden koulupäi ien laa uun.
Tässäkään a inassa ei oisaal a pohdi a, oisiko ope ajien oimi a yöyh-
eisö aiku aa oppimis uloksiin. Voidaankin ehdä joh opää ös, e ä suu in
osa as aajis a näkee kollabo a ii isen yökul uu in aiku a an ensisijaises i
ope ajien iih y yy een ja hy in oin iin yössä sekä suju aan a keen.
310
Ma ia Kaakkolammi & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Tyyppi a ina yh eisöllises ä yökul uu is a lukiossa,
jossa ope aja o a innos unei a (n=18)
Yh eisöllisyyden pe uski iä o a a oimuus, asapuolisuus ja ois en huo-
mioon o aminen. Kukaan ei pidä omaa ope amaansa aine aan yli e ai-
sena muihin e a una. Ope ajien oimin a py kii oppiaine aja yli ä iin
oimin amalleihin. Koulussa jae aan omassa yössä ja muualla saa uja ideoi-
a ja onnis umisia. Pe ymyksis ä ja as oinkäymisis ä puhu aan a oimes i.
Puhu aan kaikkien kanssa, aikkei pa hai a ka e ei a ol aisikaan. Au e aan
ois a, kun a un a e huoma aan. Me koemme ah as i, e ä olemme ä -
keä osa yöyh eisöä ja haluamme olla mukana kehi ämässä yöyh eisöämme.
Kaikki kuulu a johonkin yö yhmään ja jokainen pys yy aiku amaan lu-
kion oimin aan. Taus alla on yh einen ymmä ys eh ä ien p io isoinnis a
ja ä keimpään keski ymises ä. Toimin a apoja on jä keis e y ja u haa on
ka si u. Sen, mikä on u haa, on yöyh eisö linjannu yhdessä.
Tyyppi a ina yh eisöllises ä yökul uu is a lukiossa,
jossa ope aja o a äsäh änei ä (n=26)
Mones a ope ajas a un uu, e ä mikään yömää ä ei ii ä. Ny on aan
pala e ia ja suunni elua oisensa pe ään – kaikkia ahdis aa, koska äänek-
käimmä ynni ä aja uksiaan läpi eikä kukaan lopul a ole yy y äinen.
Kaikkien ope ajien oma aine on ä kein. Ei osa a jous aa, ai nähdä oisen
aineen a oa. Meneillään on myös ilois a yhdessä oppimis a iimijaksojen
ympä illä, mu a niissäkään oppimis uloksis a ei olla ai an a moja. E o
opiskelijoiden opiskelu aidoissa puhu a a , huoli on suu i, mu a eh o il-
le un uu ole an ä keää ain saada uusia uulia aloon, hienoja p ojek eja,
e kiä ja ie ai a. Työyh eisössämme on myös henkilöi ä, jo ka ei ä ole mo-
i oi unei a oimimaan yh eisöllisessä yökul uu issa. Pa empi pysyä omissa
pii eissä. Niiden yyppien kanssa, jo ka aja ele a samalla a alla. Työyh-
eisö ei uo oima a oja aan ie nii ä. Ei ole unne a sii ä, e ä olisi yh ei-
nen a oi e. Olisi ilaus a joh amiskul uu ille, johon kuuluisi yksilöllinen
suh au uminen asioihin, ihmisiin ja öihin, eikä kaiken asapäis äminen ja
yleis äminen, kun ei se so i yh eisön e ilais en eh ä ien luon eeseen.
Molemmissa yyppi a inoissa ke o aan yh eisöllises ä yöyh eisös ä, jossa
ope aja o a joko (1) innos unei a ai (2) äsäh änei ä. Kehyske omus en a-
iaa ion myö ä ei muu unu pelkkä suh au uminen yöyh eisöön, aan lisäksi
oimin akul uu i ku a aan e ilaisena. Innos uneiden ope ajien yh eisöllises-
ä yöyh eisös ä ku a aan enemmän kollabo a ii isen yökul uu in pii ei ä
311
Yh eisöllinen yökul uu i lukiossa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
kuin äsäh äneiden ope ajien yöyh eisös ä, joka aiku aa oimi an enem-
män indi idualis isen yökul uu in a oin. Selkeimpiä e oja on yh eishenges-
sä, ensimmäisessä apauksessa is i ii oja a ko aan ak ii ises i, kun jälkim-
mäisessä iidellään ja klikkiydy ään. Ideoihin ja uudis uksiin suh audu aan
ensimmäisessä yyppi a inassa a oimemmin kuin jälkimmäisessä. Samoin
yö eh ä iä p io isoidaan, kun aas äsäh äneiden ope ajien yh eisöllisessä
yöyh eisössä ehdään paljon yli öi ä ja uu u aan, ja muu kuin ope us yö koe-
aan ylimää äiseksi yöksi.
Ensimmäisessä yyppi a inassa ope ajien osallisuus pää öksen ekoon
ku a aan oleellisena seikkana, kun aas jälkimmäisessä pää ös en ekeminen
muis u aa enemmän näennäisdemok a iaa heikkoine keskus elukul uu ei-
neen. On sel ää, e ä jälkimmäisessä yyppi a inassa on is i ii a indi idualis-
isen ja kollabo a ii isen yökul uu in älillä – uu a on py i y aken amaan,
mu a anhas a ei ole ielä äysin osa u luopua. Innos uneiden ope ajien
yöyh eisön oimijoiksi ku a aan ope aja ja yöyh eisö, eh o i ei saa suu a
oolia yökul uu in aken ajana. Väsäh äneiden yöyh eisössä eh o i ja joh-
amiskul uu i uodaan näky ämmin esiin: eh o i aiku aa elä än omaa
odellisuu aan eikä pys y äl ämä ä as aamaan yön ekijöiden a peisiin
hie a kkisella joh amisellaan. Yh eis ä molemmille yyppi a inoille on se, e ä
ope aja o a si ou unei a omaan ope us yöhönsä.
Pohdin a ja joh opää ökse
Lukiossa – samoin kuin monella muullakin koulu uksen alalla Suomessa –
ele ään e o min aikaa. Yksi a kaisu sel i ä muu oksessa on se, e ä muodos-
e aan p o essionaalisia oppi ia yh eisöjä, jo ka pys y ä a komaan e een u-
le ia haas ei a ja au a a a ioimaan, mihin kanna aa panos aa sekä a joa a
yössä ä keää kollegiaalis a ukea (Mo issey 2000; Fullan 2001, 272; DuFou
& DuFou 2012, 15–36; Ha g ea es & Fullan 2012). Koulus a ulee sopeu u-
miskykyisempi, mu a se pys yy myös uudis umaan jous a ammin. Ydinkysy-
mys näy ää ole an, kuinka hy in koulussa pys y ään a joamaan henkilös öl-
le yökaluja ja oimin amalleja, joiden a ulla luodaan oppimisen kul uu ia.
312
Ma ia Kaakkolammi & Anne Jy kiäinen & Ja i Eskola
Ja i Eskola & Ilona Nikan o & Sa u Vi anen ( oim.)
Oppi assa o ganisaa iossa halu kehi yä, kehi ää ja oppia uu a elää jokai-
sessa yön ekijässä. Ope ajan yöhön kuuluu ope amisen lisäksi myös yössä
oppiminen (Jy kiäinen 2007, 48). Se, mi en ällainen aidos i uo o aiku ei-
nen ja luon eel aan liikku a o ganisaa io luodaan koulus a, on yksi keskeisim-
piä kysymyksiä, kun py i ään luomaan ajassa elä ä, kehi y ä o ganisaa io.
Kollabo a ii inen yökul uu i aken uu luo amukses a ja ihmissuh eis a eli
sosiaalises a pääomas a. Sen kehi yminen aa ii aikaa eikä almis a esep i-
ki jaa ole, aan onnis uminen on pi käl i kiinni yön ekijöiden ihmissuhde-
aidois a ja ois en kunnioi amises a. (Ha g ea es & Fullan 2012, 119.) Joh-
amisella oidaan näy ää esime kkiä ja aiku aa me ki ä äs i yöyh eisön
ilmapii iin ja unneilmas oon. Yh eisöllisyy ä aken aessa olisi mahdollis a
py kiä e oon pe in eises ä e ikaalises a aja usmallis a, jonka mukaan eh-
o i on ope aja, joka on iedoissaan ja aidoissaan mui a ope ajia e e ämpi,
ja py kiä luomaan aken ei a, joissa myös eh o i oi osallis ua kollabo a ii i-
seen yösken elyyn (ks. esim. Ho d 2004; Rajakal io 2005; DuFou & DuFou
2012). Toisaal a kollabo a ii inen yökul uu i oi saada kaipaamaansa muo-
oa so i uis a apaamisis a, iimeis ä ja p osesseis a (Ha g ea es & Fullan
2012, 124–126). Jo a yökul uu i säilyisi aidos i kollabo a ii isena, ei näillä
ns. eennäisen kollabo a ii isuuden keinoilla oi kii eh iä ai pako aa oikean-
laisen yökul uu in syn ymis ä.
P o essionaalisessa oppi assa yh eisössä oppiminen apah uu iimioppimi-
sena. Sen a ulla asian un ijao ganisaa iossa pääs ään pa empiin oppimis ulok-
siin e a una indi idualis iseen kul uu iin. Kollabo a ii inen yö apa on
iimioppimisen pe usedelly ys. Tiedon luominen ja jakaminen o a olennai-
nen osa p o essionaalis a oppi aa yh eisöä, sillä ie o muu uu ie ämykseksi
as a sosiaalisen p osessin kau a (A gy is & Schön 1978; Wenge 1998; Fullan
2002). Tule aisuudessa ope ajal a aadi aan kykyä ja ah oa a ioida omaa
yösken elyä yhdessä kollegoiden kanssa ja myös e siä a kaisuja ongelmiin
yhdessä. Osal aan haas e kohdis uu siihen, e ä ope ajan ulee kehi ää me a-
kogni ii isia ai ojaan myös amma illisessa kon eks issa. (Da ling- Hammond
& B ans o d 2012, 365–366.)
Asian un ijuuden kehi yminen aa ii sekä o maalia e ä in o maalia op-
pimis a. Ope aja a i see eo ee isia käsi ei ä ja malleja, jo a hän pys yy
313
Yh eisöllinen yökul uu i lukiossa
Aikamme kas a us: ain muu os on pysy ää?
– 14 eläy ymismene elmä u kimus a
jäsen ämään yö ään ja kehi ämään p o essionaalis a aja eluaan. (Tynjälä
2006.) P o essionaalis a kas ua syn yy, kun kykenee a ioimaan asioi a e i
näkökulmis a, kun kykenee luo uu een ja iskino oon ja kun suh au uu yö-
hönsä ekspe imen aalises i ja ongelman a kaisuläh öises i. (Mo issey 2000;
DuFou & Eake 2009.) Keskus elu kollegoiden kanssa myös i allis en a-
paamis en ulkopuolella o a me ki ä iä. Niiden a ulla on mahdollis a oi-
saal a es a a omia aja uksiaan, mu a myös saada hyödyllis ä ie oa muiden a-
as a oimia ja a kais a asioi a. Työpaikkojen käy än öyh eisö muo ou u a
ähi ellen yhdessä ekemällä ja ne ke y ä ä sisälleen myös suu en mää än
hiljais a ie oa (Wenge 1998; Repo-Kaa en o 2007, 20).
O ganisaa ion ulee lisäksi kye ä sys eemiseen aja eluun, joka a koi aa
yksinke ais e una si ä, e ä ymmä e ään i se o ganisaa io aken eellises-
a näkökulmas a: millaisessa ympä is össä oimi aan, millaisia oimin oja ja
p osesseja siihen kuuluu ja mi en pe iaa eessa kaikki aiku aa kaikkeen o -
ganisaa iossa. (Senge 2006, 40–54.) Sys eeminen aja elu on oppi an yh eisön
kulmaki i, sillä sen a ulla o ganisaa ion muu os on mahdollis a samoin kuin
yksilö oi muu aa aja eluaan ain ulemalla ie oiseksi omis a aja usmalleis-
aan (Thompson, G egg & Niska 2015; Senge 2000, 327).
Ku en a inois a on lue a issa, ope aja o a si ou unei a yöhönsä ja mo-
nes i myös yöyh eisöönsä. Oma ope us yö ehdään huolellises i. Lukion ope -
ajien a inoissa k i isoi iinkin si ä, e ä kollabo a ii ise yö a a esime kiksi
pää öksen eossa ja ope uksen yh eissuunni elussa ie ä liikaa aikaa ja ene -
giaa ope ajan ydin eh ä äl ä, ope amisel a. Huomio on mielenkiin oinen,
sillä u kimus en mukaan juu i kollabo a ii isuuden pi äisi apau aa ene giaa
ydin eh ä än suo i amiseen ja sen kehi ämiseen (Ha g ea es & Fullan 2012;
Thompson, G egg & Niska 2015). Yksi keino ukea yöyh eisöä ässä muu ok-
sessa oi piillä joh amis a oissa. Reh o i oi oiminnallaan aiku aa moneen:
ohkais a amma illiseen kas uun, kokeiluihin ja iskino oon, luo uu een.
Me ki ä ä o ganisaa iomuu os odennäköises i aa ii si ä, e ä muu oksia ei
mukau e a anhan kehikon päälle, aan hae aan uusia apoja oimia. (Fullan
2008, 17–19.) Kun jo ain uu a ulee, niin jos ain anhas a jou uu ehkä luo-
pumaan.
