Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Kehi ämisen pala ,
yh eisöjen sala
Näkökulmia koulu ukseen ja kas a ukseen
Vesa Ko honen,
Johanna Annala,
Pi jo Kulju ( oim.)

G aa inen suunni elu ja ai o
Si pa Randell
ISBN 978-952-03-0500-0 (pd )
Tämä eos on lisensoi u C ea i e Commons
Nimeä-EiKaupallinen-EiMuu oksia 4.0
Kansain älinen -lisenssillä
2017 TUP ja ekijä
Suomen Yliopis opaino Oy – Ju enes P in
Tampe e 2017
Sisäl ö
Yh eisöä aken amassa – näkökulmia pedagogiseen kehi ämiseen 7
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju
I
Ope ussuunni elma yh eisön yönä
Yliopis on ope ajien oimijuus ope ussuunni elma yön
muu u illa ken illä 17
Johanna Annala
Osallis amis a oppimassa – koh i yh enäis ä ja ymmä e ä ää
pe usope uksen ope ussuunni elmaa 35
Tiina Soini, Maiju Kinossalo, Janne Pie a inen & Ki si Pyhäl ö
Koh i yh eisöllis ä koulua – kolme esime kki apaus a
onnis unees a inklusii isen koulun kehi ämises ä 59
Helena Rajakal io
II
Opiskelija yh eisön jäsenenä
Ensimmäisen uoden opin oihin kiinni ymisen mone kas o
yliopis ossa 87
Vesa Ko honen
Hy än opiskelukokemuksen pe uski e – yh eises i uo e u
kehys opin oihin kiinni ymiselle 111
Ha i Kukkonen
Opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin yh eyksien
unnis aminen sekä pedagogisen hy in oinnin ukeminen
ko keakoulun ope usyh eisössä 131
Vesa Ko honen & Auli Toom
III
Lukeminen, ki joi aminen ja moniluku ai o
koulu uksen yh eisöissä
Oikeinki joi ukses a moniluku ai oon: suomalainen
ki joi amisen ope us ennen ja ny 157
Johanna Pen ikäinen, Sa a Rou a inne, Ma i Hankala,
Elina Ha junen, Me ja Kauppinen & Pi jo Kulju
Yh eisöllisen ki joi amisen yö apa – design- u kimus
ope uksen kehi ämisen älineenä 181
Anne Jy kiäinen & Ki si-Liisa Koskinen-Sinisalo
Luku aidon jälkeen? 205
Reijo Kupiainen
Global P o essional De elopmen o Inse ice Teache s. A
Focus on Li e acy, Technology, and Cul u e 219
Angela M. Wiseman, Ke in Oli e & Mike P. Cook
Ki joi aja 237
7
Yh eisöä aken amassa
– näkökulmia pedagogiseen kehi ämiseen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju
”Työsken elyni mieli ja me ki ys nouse a uo o aiku ukses a.
Se luo maape än yhdessä oimimiseen – jokaiseen koh aami-
seen.” (Ma i a Mäkinen)
Koulu uksen ja kas a uksen yh eisöissä ihmis en älinen uo o aiku us on
moni asois a. Pe usedelly yksenä on yh einen kieli, yh einen ymmä ys, luo -
amus sekä yhä enene ässä mää in moniluku ai o, jonka me ki ys on ko os u-
nu uusien medioiden ja i uaalis en yh eisöjen myö ä. A jen uo o aiku uk-
sen kau a syn yy yh eys ope ajan ja oppijoiden älille, minkä myö ä oppijan
on mahdollis a kiinni yä yh eisön jäsenyy een. Jos yh eis ä ope ussuunni el-
maan pe us u aa oimin aa halu aan kehi ää koko kas a usyh eisön kesken,
se niin ikään edelly ää keskinäis ä uo o aiku us a.
P o esso i Ma i a Mäkinen on aka eemisella u allaan paneu unu kaik-
kiin edellä ku a uihin, pedagogisia yh eisöjä puhu a iin eemoihin kehi ä-
jä- u kijan o eella, mi ä juhlis amme ällä kokooma eoksella. Mäkisen u -
kijanu a alkoi äi ös u kimukses a Puheen pala ja sanan sala esiope uksessa:
Fonologisen ie oisuuden yh eys alka aan luku ai oon (2002). E i yisope ajana
oiminu Mäkinen o i askeleen u kijaksi, koska hänellä oli a e ie ää ja ym-
mä ää enemmän ja sen myö ä kehi ää omaa yö ään e i yisope ajana ja pe-
dagogisen yh eisön jäsenenä. Väi öski jas a alkoi ma ka, joka on johda anu
Mäkisen monenlaisiin ope us- ja u kijayh eisöihin ja uusiin käsi emaailmoi-
hin.
14
Vesa Ko honen, Johanna Annala ja Pi jo Kulju
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Mäkinen, M. & Annala, J. 2011. Opin oihin kiinni yminen yliopis ossa. Teoksessa
M. Mäkinen, V. Ko honen, J. Annala, P. Kalli, P. S ä d & V-M. Vä i ( oim.)
Ko keajänni yksiä – Koh i osallisuu a luo aa ko keakoulu us a. Tampe e:
Tampe e Uni e si y P ess, 59–80.
Mäkinen, M. & Annala, J. 2012. Osaamispe us aisen ope ussuunni elman kahde kas o .
Teoksessa M. Mäkinen, J. Annala, V. Ko honen, S. Veh iläinen, A-M. No g ann,
P. Kalli & P. S ä d ( oim.) Osallis a a ko keakoulu us. Tampe e: Tampe e
Uni e si y P ess, 127–151.
New London G oup. 1996. A pedagogy o mul ili e acies: Designing social u u es.
Ha a d Educa ional Re iew 66 (1), 60–92.
Pina , W.F., Reynolds, W.M., Sla e y, P. & Taubman, P.M. 1995. Unde s anding
cu iculum. An in oduc ion o he s udy o his o ical and con empo a y
cu iculum discou ses. New Yo k: Pe e Lang.
Pina , W.F. 2004. Wha is cu iculum heo y? NJ: E lbaum.
Pou anen, K., Toom, A., Ko honen, V. & Inkinen, M. 2012. Kas aako aka eeminen kynnys
liian ko keaksi? Opiskelijoiden kokemuksia yliopis oyh eisöön kiinni ymisen
haas eis a. Teoksessa M. Mäkinen, J. Annala, V. Ko honen, S. Veh iläinen, A-M.
No g ann, P. Kalli & P. S ä d ( oim.) Osallis a a ko keakoulu us. Tampe e:
Tampe e Uni e si y P ess, 17–46.
Tö mä, S., Ko honen, V. & Mäkinen, M. 2012. Mi en a ioida yliopis o-opiskelijoiden
kiinni ymis ä opin oihin? Teoksessa V. Ko honen & M. Mäkinen ( oim.)
Opiskelija ko keakoulu uksen näy ämöillä. Tampe een yliopis o. Kas a us-
ie eiden yksikkö. Campus Conexus -p ojek in julkaisuja A:1, 163–191.

I
OPETUSSUUNNITELMA
YHTEISÖN TYÖNÄ
17
Yliopis on ope ajien oimijuus
ope ussuunni elma yön muu u illa ken illä
Johanna Annala
Yliopis on ja ku ien muu os aa eiden keskellä a i aan
muu ok sia o eu a ia ihmisiä. Tässä a ikkelissa a kas ellaan
aka eemisen yh eisön jäsen en oimijuu a ope ussuunni elma-
yön muu u issa oiminnan aken eissa. Muu oksiin lii y ä
ongelma ie i e ään usein yliopis on johdon ja hallin non,
yh eiskunnan ai globaalin koulu uksen muu ok sen ”kauko-
aken eille”, mu a ässä u kimuksessa nousi esille lähi yh eisön
a os amien pääomien sekä lähellä ole ien aken eiden me ki-
ys osallis en oimijuudelle muu os en laajuudes a iippuma a.
Johdan o
Yliopis okoulu us on ja ku an kehi ämisen ja muu oksen koh eena. Muu-
oksen luonnehdi iin ole an ”yliopis on neljäs eh ä ä” jo unsas kymmenen
uo a si en (Rau anen 2005). Muu ospaineiden juu e o a globaali , mu -
a nii ä ulki aan e i a oin e i maissa ja yksi äisissä yliopis oissa. Taus alla
on yh ääl ä kiih y ä kilpailu yliopis ojen u kimuksen ja ope uksen laadus-
a ( Olcay & Bulu 2016), oisaal a EU:n laajuinen ko keakouluope uksen
mode ni saa ioagenda, jolla py i ään ah is amaan eu ooppalaisen osaamisen
kas ua ja ko keakoulu uksen mahdollisuuksia as a a ajankoh aisiin yh eis-
kunnallisiin haas eisiin (High Le el G oup 2013). Yh ä kaikki, yliopis ojen
keskinäinen kilpailu sekä opiskelijois a e ä huippu u kijois a on saanu en is-
ä enemmän painoa oa yliopis ojen s a egisissa linjauksissa, mikä näkyy e i-
laisina kas uun, nousuun, ehos amiseen ja laa uun äh ää inä kehi ämis oi-
menpi einä.
18
Johanna Annala
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Yliopis ojen au onomia akaa sen, e ä yliopis oyh eisön jäsene o a muu-
os en ja kehi ämisen a ainhenkilöi ä – he saa a mu a heidän myös pi ää
o eu aa nii ä. Uudis uspy kimyksis ä huolima a yliopis ojen äi e ään ole-
an löyhäsidonnaisia ins i uu ioi a, jo ka muu u a hi aas i, jos ollenkaan
(Kuoppala, Näppilä & Höl ä 2010). Yliopis oyh eisön jäsene o a yleensä
suh au unee k ii ises i aloi eisiin, jo ka ule a oman yh eisön ulkopuolel a
(An unes 2012; Milla 2016). Toisaal a on ullu esille, e ä kun oisille yli-
opis on ja siellä apah u an yön muu okse me ki se ä mene yksiä, oisille
ne a koi a a muu os a pa empaan (Ylijoki & U sin 2013; Ylijoki 2016).
Bou dieu seli ää ä ä ilmiö ä e i ken illä apah u ana, yleensä iedos ama -
omana ais eluna, jossa uusi ja anha, mullis a a ja säily ä ä, ke e iläinen ja
o odoksinen mi ele ä oimasuh eis a, in esseis ä, eduis a ja sii ä, millainen
pääoma ken ällä on a okas a ja a oi el a aa (Bou dieu 1987, 105–107).
Yksi ope us- ja u kimushenkilös ön yöhön sisäl y ä ja yliopis on muu -
u issa aken eissa ois u a uudis amisp osessi koskee ope ussuunni elmia,
joi a on eh y yhä keskusjoh oisemmin ympä i maailmaa (Blackmo e &
Kandiko 2012). Suomessa Tampe een yliopis o aloi i ensimmäisenä mi a an
koulu us- ja ope ussuunni elmauudis uksen uonna 2011, minkä seu auksena
yliopis on hallinnollisia aken ei a ke enne iin ja hakukoh eiden mää ää ä-
henne iin adikaalis i. Si emmin as aa ia p osesseja on käynnis e y muun
muassa Helsingin, Jy äskylän, Oulun ja I ä-Suomen yliopis oissa. Laajempien,
osaamispe us ais en u kin o-ohjelmien aja ellaan uo an opiskelijalle äl-
jyy ä siihen, millais a osaamis a hän hankkii ja millaisen u kinnon hän lop-
pujen lopuksi suo i aa, sekä ke en ä än hallinnolliseen yöhön kulu aa aikaa
u kija-ope ajil a.
Tässä u kimuksessa a kas ellaan yliopis on ope ajien oimijuu a kah-
dessa e ilaisessa ope ussuunni elma yön kon eks issa: oisessa niis ä oli ah a
oppiaine- ja lai oskoh ainen au onomia ja oinen uudis us koski koko yliopis-
oa. Tu kimuskysymykse o a :
1) Millais a oimijuu a yliopis on ope ussuunni elma yössä esiin yy?
2) Mi en oimijuus e oaa ai muu uu, kun ope ussuunni elma yön kon-
eks i muu u a ?
19
Yliopis on ope ajien oimijuus ope ussuunni elma yön muu u illa ken illä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
3) Millaise aken ee mahdollis a a ja ajoi a a ope ussuunni elman
kehi ämiseen suun au u aa oimijuu a?
Ope ussuunni elma yön muu u a ja dynaamise ken ä
Tu kimuksen yksi keskeinen käsi e on ope ussuunni elma, joka ässä u ki-
muksessa ei a koi a ain u kin o aa imuksia ai ki jallis a dokumen ia, aan
p osessia näiden uo os en ympä illä. Pina (2004, 185–187) luonneh ii ope-
ussuunni elmaa monimu kaiseksi keskus eluksi ja neu o eluksi e ilais en
ideoiden ja in essien älillä. Yliopis on ope ussuunni elman e i yispii eenä
on, e ä se heijas aa ie eenalan oimin akul uu ia ja sille a okkai a pe iaa -
ei a, pedagogis a oimin akul uu ia ja oppimisnäkemys ä sekä ie eenalan
ja ope uksen o ien oi umis a yh eiskun aan, maailmaan ja ule aisuu een
(Annala & Mäkinen 2011; 2016; Mäkinen & Annala 2010). Näis ä ei äl ä-
mä ä olla ie oisia ope ussuunni elma yön aikana. Yliopis ossa ope ussuun-
ni elmalla on huoma a as i enemmän apausas ei a kuin pe usope uksessa,
mikä a koi aa myös si ä, e ä siihen lii yy piiloisia in essejä ja al a ais elua
monella asolla. Myös käsi ykse ope ussuunni elmas a ja sen me ki ykses ä
muo ou u a samalla, kun sen luonne muu uu esime kiksi pääainepohjaises-
a suunni elmas a poikki ie eelliseen ohjelmaan.
Ope ussuunni elma yöhön sisäl y iä monimu kaisia sosiaalisia p osesseja
oi luonneh ia yh eiskun a eo ias a (social heo y) läh öisin ole ien käsi ei-
den, oimijuuden (agency) ja aken eiden (s uc u e) älisenä uo o aiku uk-
sena (ks. A che 2008; Ashwin 2012). Toimijuudella a koi e aan ihmis en ja
yhmien p ojek eja ja p osesseja, ei siis pysy ää asiaa ai olo ilaa. Raken ee
mahdollis a a ja ajoi a a näi ä p ojek eja, ja ne o a myös dynaamisia ja ja -
ku assa muu oksessa. (Ks. A che 2008, 1–9; Ashwin 2012, 18–21.) Ashwin
(2012, 18) ko os aa, e ä oimijuu a ja aken ei a ei äl ämä ä pys y e o a-
maan oisis aan sosiaalisessa maailmassa, aan jako on ensisijaises i epis eemi-
nen ja au aa seli ämään ja ulki semaan sosiaalis a odellisuu a. Kyse on yh-
des ä kokonaisuudes a, jossa oimijuus on aina suh eessa ( ela ional) johonkin
ja aken ee aiku a a siihen, mi en oimijuus asemoi uu kokonaisuudessa
(sys emic) (Ashwin 2012, 22). Tu kimuskoh een mukaan oimijuu a ja aken-
ei a on mahdollis a paikan aa sekä mik o- e ä mak o asolla, aikka oinen

20
Johanna Annala
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
näis ä oi ko os ua. Esime kiksi sosiologisessa koulu uspolii isessa a kas e-
lussa aken ee o a ah emmin esillä, kun aas ässä u kimuksessa painopis e
on ope ussuunni elma yö ä o eu a ien ope ajien oimijuudessa. Toimijuus
ei äs ä huolima a ole ain yksilö ason käsi e, aan oidaan puhua myös yh-
män, yh eisön ai yliopis on oimijuudes a (Ashwin 2012).
Yliopis on ope ussuunni elma yön muu u ia kon eks eja oidaan hah-
mo aa Bou dieun mukaises i ken änä, jossa on oma sään önsä ja jossa oi-
daan iden i ioida ken än oimijoille a okkai a pääomia (ks. Roos 1987, 12).
Bou dieun ken ä eo ias a on käy e y myös nimi ys ä pelin me a o a: ken-
ällä oimija nähdään pelaajina, jo ka ais ele a saa u aakseen a okkaan
pääoman ai ylläpi ääkseen si ä (Bou dieu 1987, 105–110). Yliopis on ken ä
on omanlaisensa asemien s uk u oi u kokonaisuus, ja sillä on oma e i yinen
oiminnan logiikka, joka ei oimi muilla ken illä (Bou dieu 1987, 105). Yli-
opis on ken ällä kilpaillaan posi iois a ja s a ukses a, mu a kilpailua käydään
myös e i iedekun ien, lai os en ja oppiaineiden älillä ja sisällä (Bou dieu
1988).
Ken ällä pelaamisessa menes y ä ne oimija , jo ka unnis a a ken ällä
menes ymiseen a i a an pääoman ja joilla on kyseis ä pääomaa. Pääomia
on kolmea lajia: aloudellis a, sosiaalis a ja kul uu is a. Näis ä oi kehi yä
e i yis ä symbolis a pääomaa, joka on kaikkein a okkain a. (Roos 1987, 12.)
Taloudellinen pääoma oi olla uloja, omaisuu a ai i ka-asemia, kul uu i-
nen pääoma oppia oja, ie oja ai saa u e ua a onan oa ja sosiaalinen pää-
oma suhde e kos oja sekä oimin a- ja mene ely apojen un emus a. Osi ain
pääoma saadaan pe in önä ai kas a uksessa, mu a osi ain se hanki aan oi-
minnassa ja ais elussa ken ällä. (Roos 1987, 12.)
Ken än oimijoille kehi yy pelaamisen kokemus en myö ä habi us, jolla
ii a aan aipumuksiin ja asen eisiin, suh au umis apojen kokonaisuu een ai
mielen aken eeseen sekä siihen, millainen un uma oimijalla on peliin ( eel
o he game) (Ashwin 2012, 107; Bou dieu 1990). Habi us on siis osin men-
neisyydessä aken unu ja osin uusien kokemus en myö ä aken u a. Ashwin
(2012, 112) esi ää, e ä habi us oi olla myös ins i uu io ason käsi e. Tämä
a koi aa si ä, mi en jokin ins i uu io ai sen osa suh au uu peliin e a una
oisiin ins i uu ioihin.
21
Yliopis on ope ajien oimijuus ope ussuunni elma yön muu u illa ken illä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Bou dieun (1987, 109) mukaan pelin pelaaminen ja pääomis a ais elu ei
ole ie ois a aan yleensä iedos ama on a py kimys ä saa u aa a os e ua
pääomaa. Ken älle pääsemiseksi ulokkaan on omaksu a a ie ynlainen ha-
bi us ja hy äksy ä ä ken än säännö . Roos (1987) o eaa, e ä uusien ulokkai-
den kiinnos us kohdis uu siihen, mi en ken än sään öjä saisi muu e ua si en,
e ä heidän suh eellinen asemansa pa anisi. Suu en muu os en aikana jo ku
pääoman laji saa a a mene ää a onsa, ja niiden ilalle ulee äysin uusia
pääoman lajeja. Jos ken än sään öjä muu e aan liikaa, koko ken ä oi omah-
aa. (Roos 1987, 12.) Sen seu auksena osa yliopis ois a saa aa su kas ua mu a
oise menes yä en is ä pa emmin.
Tu kimuksen kon eks i ja aineis o
Tu kimus o eu e iin moni ie eisessä suomalaisessa yliopis ossa sen e ilaisissa
ope ussuunni elma yön kon eks eissa. Yliopis on ope ajia haas a el iin kaksi
ke aa si en, e ä haas a elujen äliin jäi noin kolme uo a. Puolis uk u oi-
ujen haas a elujen kysymykse koski a haas a elua edel äneen ope ussuun-
ni elmauudis uksen käy än ei ä, p osesseja ja mahdollisia alakoh aisia e i yis-
pii ei ä ja haas ei a.
Ensimmäis ä haas a elua edel ä änä aikana yliopis on lai okse o eu i-
a ope ussuunni elmaa koske ia muu oksia ja uudis uksia omalla y millä ja
a alla, ja ne nojau ui a ah aan lai os- ai oppiainekoh aiseen ope ussuun-
ni elma yön oimin akul uu iin. Lai os en käy ännö aih eli a esime kiksi
sen suh een, mi en iso joukko henkilökun aa osallis ui ope ussuunni elma-
yöhön ja mi en usein uudis uksia eh iin. Yliopis on kaikille lai oksille lähe-
e iin sähköpos i, jossa lai oksia pyyde iin nimeämään omas a ope ussuun-
ni elma yhmäs ään ai as aa as a yksi haas a eluun halukas henkilökunnan
edus aja ai äli ämään ies i mahdollisille haas a el a ille e eenpäin. Haas-
a elu o eu e iin 26 ope ajalle.
Pian ensimmäisen haas a elun jälkeen yliopis o käynnis i laajan koulu us-
ja ope ussuunni elmauudis uksen, joka sisälsi koko yliopis oa koske an sii y-
män pääainepe us aisis a u kinnois a koh i laaja-alaisia ja osaamispe us aisia
u kin o-ohjelmia. Aloi e muu okseen uli yliopis on sisäl ä. Koulu usuudis-
22
Johanna Annala
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
uksessa lakkau e iin lai okse ja iedekunna , ja niiden ilalle pe us e iin
yhdeksän ie eenalayksikköä. Hakukoh eiden ( u kin ojen) mää ä ähenne -
iin noin puolella. Uusien ope ussuunni elmien almis elua ohja iin ja ue -
iin yh eisillä luennoilla, yöpajoissa ja e ilaisissa ilaisuuksissa sekä ki jallisilla
yliopis o ason linjauksilla. Viime kädessä pää ös al a oli uusilla ie eenala-
yksiköillä, joissa oli luo u omia e ilaisia p osesseja ja aken ei a ope ussuun-
ni elma yön o eu amiseksi. Yliopis on ahol a uudis uksessa kannus e iin
henkilökun aa ja opiskelijoi a osallis umaan mahdollisimman laajas i ja ak ii-
ises i ope ussuunni elma yöhön.
Uusien ope ussuunni elmien almis u ua aiemmin haas a elluis a ope -
ajis a 17 a oi e iin uu een haas a eluun. Tässä u kimuksessa on huomioi-
u ain kaksi ke aa haas a ellu ope aja (N=17), jois a miehiä oli 10 ja naisia
7. Työkokemus a heille oli ke yny yliopis ossa 7–30 uo a. Haas a elluis a
13:lla oli yliopis opedagogis a ai muu a pedagogis a koulu us a. Haas a el a-
a edus i a e i ie eenaloja sei semäs ä ie eenalayksikös ä. Val aosa haas a-
elluis a oli p o esso ei a, yliopis onleh o ei a ja yliopis o-ope ajia. Monien
haas a el a ien eh ä änimikkee oli a muu unee haas a elujen älillä joko
yliopis olain myö ä muu uneiden nimikkeiden ai nousujoh eisen u akehi-
yksen akia. Myös ooli yö yhmässä oli joillakin muu unu si en, e ä as-
uu a oli joko ullu lisää ai se oli ähen yny . Osa ei ollu enää ope ussuun-
ni elma yö yhmän jäseniä, mu a kaikki haas a ellu oli a edelleen mukana
ope ussuunni elma yössä.
Aineis on analyysi
Analyysin keskiössä oli oimijuuden ku aukse ja oimijuuden mahdollise
e o ja muu okse ope ussuunni elma yön e ilaisissa kon eks eissa. Aluksi
aineis oa lue iin läpi useaan ke aan, minkä seu auksena päädy iin siihen,
e ä oimijuu a ku aa a analyysiyksikkö oli kokonainen ilmaisu. Teo ialäh-
öiseen eemoi eluun (B own & Cla ke 2006) nojau uen aineis os a poimi -
iin oimijuu a ku aa a ilmaisu ensimmäisessä ja oisessa haas a elussa.
Seu aa assa aiheessa näi ä ilmaisuja a kas el iin aken eiden alossa. Tällöin
py i iin iden i ioimaan, millaisia oimijuu a uke ia ai es ä iä aken ei a
23
Yliopis on ope ajien oimijuus ope ussuunni elma yön muu u illa ken illä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
aineis ossa esiin yi. Lopuksi oimijuu a ja siinä apah unei a muu oksia a -
kas el iin ho ison aalises i ja e ikaalises i, eli millaisia muu oksia oli apah-
unu yksi äis en haas a el a ien ja e i uosina (e ilaisilla ope ussuunni elma-
yön ken illä) o eu e ujen haas a elujen älillä.
Analyysin uloksena löy yi iisi oimijuusp o iilia, jo ka esiin yi ä mo-
lempien ope ussuunni elma yön kon eks eissa: kehi äjä, as us aja, heimo-
päällikkö, sillan aken aja ja lapiomies. Jälkimmäisessä kon eks issa uli esille
kuudes oimijuusp o iili: aienne u asian un ija. Koska analyysi kohdis ui
oimijuu a ja aken ei a ku aa iin ilmaisuihin, yksi äisen henkilön puhees-
sa saa oi olla pii ei ä e ilaisis a oimijuusp o iileis a. Py imme äl ämään
yksinke ais a aa luoki elua, jossa yksi äinen ope aja olisi pako e u ana-
lyysissä ain yh een oimijuusp o iiliin. Sil i oli ha ai a issa, e ä oimijuus-
p o iileissa oli e oja ja muu oksia yksi äisillä henkilöillä kahdessa e i ope us-
suunni elma yön kon eks issa (ks. aulukko 1).
Taulukko 1. Toimijuusp o iili ja niiden muu okse ensimmäisessä
ja oisessa ope ussuunni elma yön kon eks issa (N=17)
III jois a samoja
henkilöi ä
Kehi äjä 10 9 7
Vas us aja 3 4 3
Heimopäällikkö 554
Sillan aken aja 462
Lapiomies 711
Vaienne u asian un ija 0 6 -
Kehi äjän oimijuusp o iilia esiin yi eni en, mikä on ennakoi a a ulos, koska
haas a ellu oli a ope ussuunni elmaa kehi ä ien yö yhmien jäseniä. Toi-
saal a samas a syys ä on yllä ä ää, e ä esille uli a sin pysy iä as us ajan
ja heimopäällikön oimijuusp o iileja. Sillan aken ajan ja lapiomiehen oimi-
juusp o iilissa apah ui unsaas i sii ymiä, mikä ke oo muu uneis a ooleis-
a ja posi iois a e ilaisissa, en is ä laajemmissa ope ussuunni elma yön kon-
eks eissa. Ilmeisimmin äs ä ke oo ain ison e o min yh eydessä esiin y ä
aienne un asian un ijan oimijuusp o iili.
30
Johanna Annala
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
mis apoja siihen, millais a pääomaa, esu sseja ja mahdollisuuksia oimijuu-
een oli kahdessa e ilaisessa ope ussuunni elma yön kon eks issa. Tu kimus
osoi i, e ä iippuma a ope ussuunni elma yön kon eks is a oimijuusp o-
iili o a yllä ä än samankal aisia. Jälkimmäinen, koko yliopis oa koskenu
ope ussuunni elma yön kon eks i aiku aa aa ineen ak ii isempaa oimi-
juu a kuin ensimmäinen kon eks i, jossa u iininomais a yöo e a ku aa an
lapiomiehen oimijuusp o iili oli a sin yleinen.
Koko yliopis oa koske a muu os nos i esille yhden uudenlaisen oimijuus-
p o iilin, aienne un asian un ijan. Keskeinen ämän p o iilin he ä ämä kysy-
mys on: Kuka on sopi a oimija ope ussuunni elma yöhön? Oikeus osallis ua
ja ha joi aa oimijuu a ei äl ämä ä iippunu osaamises a, kokemukses a
eikä asemas a yh eisössä, aan auhdissa muo ou u an pelin uude säännö
loi a uudenlais a pääomaa ja uudenlaisia iedon, kommunikaa ion ja osalli-
suuden aken ei a. Vaikka ope ussuunni elma yhmiin ali ujen henkilöiden
oisi ole aa ole an jo läh ökoh aises i ope uksen kehi ämiseen suun au u-
nei a oimijoi a, yö yhmissä oli myös sille anne ua eh ä ää ak ii ises i ja
passii ises i as us a ia henkilöi ä. Tällöin ope ussuunni elma yö näy äy yy
jo hanki ua pääomaa ylläpi ä änä pelinä ai edun al on ana, ei yliopis o-ope-
uksen laadun kehi ämisenä. Huoles u a aa on, jos ope ussuunni elma yö-
hön sisäl y ä peli ja uudenlaise pääoma sy jäy ä ä ja aien a a pelis ä pois
ope uksen kehi ämiseen o ien oi unei a ja si ou unei a yliopis on ope ajia.
Tu kimus eki näky äksi jo aiemmissa u kimuksissa ha ai un yliopis on
kilpailullisen ken än, jossa ais ellaan iedekun ien, lai os en ja oppiaineiden
älillä ja sisällä ja jossa menes yy silloin, kun henkilöllä on peliin a i a ia
pääomia ja esu sseja ja hän unnis aa sen säännö (ks. Bou dieu 1988; Me-
enluo o 2009). Ken ä ei ole kui enkaan i allinen ympä is ös ään, aan sii-
hen aiku a a sen ulkopuolella, ku en yh eiskunnassa, yöelämässä ja muil-
la ken illä, apah u a muu okse (Me enluo o 2009). Muu os en aus alla
ole a in essi luo a pola isaa io a yliopis ojen sisälle. Yliopis on s a egise
linjauk se an oi a jälkimmäisessä uudis uksessa aken eellisen uen joi akin
aloja hyödy ä ille, laajami aisille uudis uksille, mu a samalla se ei uen sel-
laisil a oppiaineil a ai -aloil a, joilla on oisenlainen s a us ja oisenlais a pää-
omaa. Samaan aikaan kun neu o ellaan posi iois a ja oppiaineis a yliopis ossa,

31
Yliopis on ope ajien oimijuus ope ussuunni elma yön muu u illa ken illä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
neu o ellaan yliopis on paikas a ko keakoulu uksen ken ällä ja yh eiskunnas-
sa, jolloin koko yliopis oken än säännö o a uuden ais elun koh eena.
Muu oksiin lii y ä ongelma ie i e ään helpos i kokonaan yliopis on
johdon ja hallinnon, yh eiskunnan ai globaalin koulu uksen muu oksen
”kauko aken eille”. Tu kimuksen uloksissa nousi ah as i esille lähiyh eisön
a os amien pääomien ja lähellä ole ien aken eiden me ki ys oimijuu een
muu oksen laajuudes a iippuma a. Toisaal a on huoles u a aa, jos isoissa
e o meissa oimijuus aluu suo aan yksilöiden asolle ilman yh eisön oimi-
juu a. Lähiyh eisö ja sen sosiaalise ja kul uu ise pääoma oi a kanna ella
ope ajia suu enkin muu os en aikana ai ehkäis ä heidän oimijuu a. Kun
ope ussuunni elma yös ä löy yi sopi aa symbolis a pääomaa, ku en ope uk-
sen ja u kimuksen lähen äminen, muu os sai myön eisiä me ki yksiä. Sopi-
an pääoman löy änei ä yksilöi ä ja yh eisöjä oi pi ää ope ussuunni elma yö ä
koske an pelin oi ajina.
Yh eisö ason aken ee lii yi ä kommunikaa io-, oimin a- ja o ganisaa-
iokul uu eihin sekä ie eenalakoh aisiin adi ioihin, jo ka osin limi y ä
yliopis o ason aken eiden kanssa. Toimija ja aken ee muodos a a oisiaan
äyden ä än kokonaisuuden ope ussuunni elma yössä ja e o meissa, joissa
oimijuus aken uu mahdollisuuksien ja ajoi eiden älisessä dynamiikassa.
Tässä u kimuksessa on a kas el u yleisellä asolla oimijuu a ope ussuun-
ni elma yössä ja oidaan ode a, e ä hy in moni asoise aken ee aiku a-
a oimijuuden kehi ymiseen ja kehi ämiso ien aa ion syn ymiseen. Toi-
mijuusp o iileissa käy e iin selkeyden uoksi pe soonamuo ois a, henkilöön
ii aa aa ki joi us apaa, aikka oimijuusp o iili oi luonneh ia myös yhmää
ai yh eisöä. Vii ei ä yh eisö ason oimijuudes a uli esille jo ässä u kimuk-
sessa, mu a ämän oimijuuden a kas elu aa isi ielä a kempaa analyysiä.
Ja kossa analyysiä ja eo ee is a a kas elua on a koi us sy en ää si en, e ä
ymmä ys lisään yisi sii ä, millaisin mekanismein yksilö- ja yh eisö ason oi-
mijuu a uo e aan aka eemisessa yössä ja millaisia aiku uksia on oimijuu-
den alumisella suu en e o mien myö ä yksilö asolle.
32
Johanna Annala
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Läh ee
Annala, J. & Mäkinen, M. 2011. Resea ch- eaching nexus in highe educa ion in
cu iculum design. T ansna ional Cu iculum Inqui y 8 (1), 3–25.
Annala, J. & Mäkinen, M. 2016. Communi ies o p ac ice in highe educa ion:
con adic o y na a i es o a uni e si y-wide cu iculum e o m. S udies in
Highe Educa ion. DOI:10.1080/03075079.2015.1125877.
An unes, F. 2012. ‘Tuning’ educa ion o he ma ke in ‘Eu ope’? Quali ica ions,
compe ences and lea ning ou comes: e o m and ac ion on he shop loo .
Eu opean Educa ional Resea ch Jou nal 11 (3), 446–469.
A che , M.S. 2008. S uc u e, agency and he in e nal con e sa ion. 1s published 2003.
Camb idge: Camb idge Uni e si y P ess.
Ashwin, P. 2009. Analysing eaching-lea ning in e ac ions in highe educa ion.
Accoun ing o s uc u e and agency. London & NY: Con inuum.
Blackmo e, P. & Kandiko, C. 2012. S a egic Cu iculum Change: global ends in
uni e si ies. Abingdon: Rou ledge.
Bou dieu, P. 1988. Homo academicus. Käännös P. Collie . Camb idge: Poli y P ess.
Bou dieu, P. 1987. Sosiologian kysymyksiä. Käännös J.P. Roos. 2. painos. Tampe e:
Vas apaino.
B own, V. & Cla ke, V. 2006. Using hema ic analysis in psychology. Quali a i e Resea ch
in Psychology 3 (2), 77–101. DOI: 10.1191/1478088706qp063oa.
Kallioniemi-Chambe s, V., Annala, J. & Mäkinen, M. 2013. Tu kija-ope ajien kii e-
kokemukse yliopis on ope ussuunni elma yössä. Kas a us ja aika 7 (4), 45–59.
Kuoppala, K., Näppilä, T. & Höl ä, S. 2010. Raken ee ja oiminno piilosilla – aken-
eellinen kehi äminen u kimuksen ja koulu uksen huipul a ka so una.
Teoksessa H. Ai ola & L. Ma ila ( oim.) Yliopis ojen aken eellinen kehi ä-
minen, aka eemise yh eisö ja muu os. RAKE-yh eishankkeen loppu apo i.
Ope usminis e iön julkaisuja 5, 69–91.
Me enluo o, S. 2009. Menes yksekkää yliopis opelin pelaaja ? Tu kimus nopeas i ja
nuo ena almis umises a. Annales Uni e si a is Tu kuensis C 286. Tu un yli-
opis o. h p://u n. i/URN:ISBN:978-951-29-4054-7 (lue u 1.1.2017).
Milla , V. 2016. In e disciplina y cu iculum e o m in he chancing uni e si y. Teaching
in Highe Educa ion 21 (4), 471–483.
Mäkinen, M. & Annala, J. 2010. Meanings behind cu iculum de elopmen in highe
educa ion. PRIME 4 (2), 9–24. h p://u n. i/u n:nbn:u a-3-1004 (lue u
29.12.2016).
Olcay, G.A. & Bulu, M. 2016. Is measu ing he knowledge c ea ion o uni e si ies
possible? A e iew o uni e si y ankings. Technological Fo ecas ing and Social
Change. h p://dx.doi.o g/10.1016/j. ech o e.2016.03.029.
Pina , W.F. 2004. Wha is Cu iculum Theo y? Mahwah, New Je sey: Law ence E lbaum
Associa ed.
33
Yliopis on ope ajien oimijuus ope ussuunni elma yön muu u illa ken illä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Rau anen, P. 2005. Yliopis on neljäs eh ä ä. Tampe een ylioppilasleh i A iisi. A kis o.
h p://a kis o.a iisi. i/a ikkeli/?num=05/2005&id=5 e4 33 (lue u 2.2.2017).
Roos, J.P. 1987. Pelin säännö : in ellek uelli , luoka ja kieli. Johdan o eoksessa J.
Bou dieu Sosiologian kysymyksiä. Tampe e: Vas apaino.
Ylijoki, O-H. 2016. Academic eli e’s wo k expe iences unde New Public Managemen .
Kon e enssiesi ys 3.11.2016. The 8 h No dic Wo king Li e Con e ence 2016,
Uni e si y o Tampe e.
Ylijoki, O-H. & U sin, J. 2013. The cons uc ion o academic iden i y in he changes o
Finnish highe educa ion. S udies in Highe Educa ion 38 (8), 1135–1149. DOI:1
0.1080/03075079.2013.833036.
34
Johanna Annala
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
35
Osallis amis a oppimassa
– koh i yh enäis ä ja ymmä e ä ää
pe usope uksen ope ussuunni elmaa
Tiina Soini, Maiju Kinossalo, Janne Pie a inen & Ki si Pyhäl ö
Ope ussuunni elman uudis aminen on sekä kansallises i e ä
kansain älises i yksi käy e yimpiä koulun ja yh eiskunnan
kehi ämisen ja muu oksen hallinnan keinois a. Koulun ke-
hi ämisen u kimus osoi aa, e ä e i yisen oleellis a on se,
mi en uudis us yö ä o eu e aan ja millais a uo o aiku us a
ja yh eis ä me ki yksen aken elua ässä p osessissa apah uu.
Laaja osallisuuden mahdollis aminen on ollu iimeisimmän
suomalaisen pe usope uksen ope ussuunni elmauudis uksen
a oi eena. A ikkelissa ku aamme ope ussuunni elman pe us-
eiden laadin aa ja Ope ushalli uksen joh a ien i kamiehien
näkemyksiä sii ä, millaisia haas ei a o eu us uo i pe us e-
asiaki jan yh enäisyydelle ja ymmä e ä yydelle. Teemahaas-
a eluun osallis ui 23 i kamies ä. Vi kamiehe ku asi a
yö yhmissä käy yjä me ki ysneu o eluja haas eellisiksi, mu a
myös uu a luo iksi ja me ki yksellisiksi. Vaiku aa sil ä, e ä
osallis a a ope ussuunni elma yö i i i asioiden käsi elyn
moni asoisuu a. Vas aajien kokemana ämä sekä ukee e ä
haas aa ope ussuunni elman pe us eiden yh enäisyy ä.
Johdan o
Suomessa pe uskoulun käy käy ännössä koko ikäluokka. Ope ussuunni el-
man uudis aminen on sekä kansallises i e ä kansain älises i yksi käy e yim-
piä koulun ja yh eiskunnan kehi ämisen ja muu oksen hallinnan keinois a.
Koulu usjä jes elmän ja koulun kehi äminen on kui enkin haas a aa, minkä
uoksi myös siihen lii y ä u kimus on ollu a sin ak ii is a ja keski yny

36
Tiina Soini, Maiju Kinossalo, Janne Pie a inen & Ki si Pyhäl ö
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
usein siihen, miksi uudis ukse epäonnis u a (Honig 2006; McLaughlin
1987). Koulun kehi ämisen u kimus on kui enkin unnis anu monia kes-
keisiä kehi ämis yön onnis umis a sää ele iä ekijöi ä. E i yisen oleellis a
näy äisi ole an se, mi en uudis us yö ä o eu e aan ja millais a uo o aiku-
us a ja yh eis ä me ki yksen aken elua ässä p osessissa apah uu (Fullan
2007; Ho man, Boom, Meeuwisse & Ho man 2013). Tu kimus ulokse ii -
aa a muun muassa siihen, e ä uudis us en onnis umisessa ohjaa uuden ja
osallisuuden sopi a asapainoilu, niin sano u op-down bo om-up -s a egia
uo aa pa haan uloksen (Lu enbe g, Veugele s & Ca pay 2013; Rambe g
2014).
Toinen koulun kehi ämisen u kimuksessa laajas i unnis e u onnis-
umis a sää ele ä ekijä on ii ä ä yh enäisyys, kohe enssi (cohe ence). Ko-
he enssi oidaan nähdä äl ämä ömänä eh ona, kun py i ään edis ämään
uudis ukseen osallis u ien oimijoiden suhde a, omis ajuu a ja subjek iu a
suh eessa a oi el uun muu okseen (Pyhäl ö, Pie a inen & Soini 2014). Ko-
he enssia on a kas el u koulu-uudis uksissa sekä e i asois en a oi eiden ja
niiden sisäisen johdonmukaisuuden (p oduk i-ulo u uus) e ä yh enäisyyden
aken amisen keinojen suh een (p osessi-ulo u uus). Ope ussuunni elmien
uudis amis a u ki aessa on e i yis ä huomio a kiinni e y ope ussuunni el-
ma-asiaki jan yh enäisyy een ja siihen, mi en yh enäisyys ai sen puu e aiku -
aa ope us-oppimisp osessiin ope ussuunni elman alkaessa o eu ua koulun
a jessa (Cheung & Wong 2011; Donnell & Ge inge 2015). Tässä a ikkelissa
a kas elemme osallisuuden ja kohe enssin aken amisen haas ei a iimeisim-
män suomalaisen pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eiden uudis us-
p osessissa, jonka o eu uksessa osallisuu a paino e iin ah as i sekä uudis-
amisen a oi eena e ä sen keinona (Pe usope uksen ope ussuunni elman
pe us ee 2014). A ikkelissa ku aamme pe us eiden laadin aa ja p osessin
suunni elijoiden eli Ope ushalli uksen joh a ien i kamiehien näkemyk-
siä sii ä, millaisia haas ei a o eu us uo i pe us easiaki jan yh enäisyydelle
ja ymmä e ä yydelle. Tu kimus o eu e iin eemahaas a eluina (n=23)
uonna 2013, kun pe us eiden laadin a oli oppimisen ja uuden luomisen nä-
kökulmas a kii aimmillaan, ja siihen osallis ui 23 Ope ushalli uksen ope us-
neu os a.
37
Osallis amis a oppimassa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Suomalainen ope ussuunni elma
Suomalais a pe uskoulua on kehi e y mää ä ie oises i jo uosikymmeniä.
Kansallinen koulun kehi äminen ei ole äysin seu annu kansain älisen kou-
lun kehi yssuun ia, ja Suomen on ka so u jopa omaksuneen kokonaan oman
kehi ämiss a egiansa (Ha g ea es & Shi ley 2009; Sahlbe g 2011b). Suo-
messa ei esime kiksi ole lähde y laajami aiseen oppilaiden es aamiseen, ja
ope ajan au onomia suh eessa ope amiseensa on halu u säily ää ah ana
ja laajana. Asiaki jana suomalainen ope ussuunni elma edus aa e äänlais a
hyb idimallia, jossa yhdis y ä oppilaan oppimiskokemuksen keskeisyy ä ko-
os a a cu iculum-aja elu ja opi a ien sisäl öjen a kka jä jes äminen (Ma-
linen 1992; Salminen 2002; Vi ikka 2009). Käy ännössä ämä näkyy ope us-
suunni elmassa niin sano uina yh eisenä osana ja oppiaineosana.
Koulun kehi äminen nähdään Suomessa kansallisena kehi ämiss a e-
giana. Suomalaiselle pe uskoululle ase e aan koululainsäädännössä kah a-
lainen a oi e: koulu oimii pai si oppimis a myös hy in oin ia edis ä änä
ins i uu io a. Pe uskoulun his o ia onkin ollu suh eellisen menes yksekäs
sekä oppimis uloksissa e ä yh eiskunnallisen asa-a on aken ajana (Hämä-
läinen, Linds öm & Puhakka 2005; Sahlbe g 2011a). Ope ussuunni elman
uudis aminen ymmä e ään Suomessa ensisijaisena koulun kehi ämisen ä-
lineenä, ja pedagogise kysymykse muodos a a ope ussuunni elman pe us-
eiden y imen (Salonen-Hakomäki, Soini, Pie a inen & Pyhäl ö 2016). Toki
ope ussuunni elman uudis us yö on Suomessakin pohjimmil aan polii is a,
ja se on panos us koulun lisäksi koko yh eiskunnan ule aisuu een.
Suomessa pe uskoulun ope ussuunni elman pe us ei a uudis e aan noin
kymmenen uoden älein. Ope ussuunni elman pe us eiden almis elu aloi-
e iin jo uonna 2012, ja uu a ope ussuunni elmaa ale iin o eu aa kou-
luilla aihei ain elokuus a 2016 läh ien. Ope ussuunni elman pe us ee on
al ionhallinnon asolla almis el u no miohjaa a dokumen i, jossa mää i el-
lään ope uksen sisäl öjen ja pedagogiikan keskeise a oi ee . Ope ussuunni-
elman pe us ee o a pe us a paikalliselle ope ussuunni elma yölle. Pe us ee
nouda ele a pe usa oja, joihin Suomi al iona on si ou unu : ihmisoikeuk-
sien kunnioi aminen, asa-a o, demok a ia, luonnon monimuo oisuuden
säily äminen ja monikul uu isuus. Ope ussuunni elma yössä al ion hal-
38
Tiina Soini, Maiju Kinossalo, Janne Pie a inen & Ki si Pyhäl ö
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
linnon aso uo aa aami , ope ussuunni elman pe us ee , ja kouluissa o eu-
u a ope ussuunni elma laadi aan paikallises i, jopa koulukoh aises i. Vaikka
paikallisen ja koulukoh aisen suunni elun laajuus on aihdellu ope ussuun-
ni elmauudis uksissa (Møls ad 2015; Rokka 2011), pe iaa eena on ollu , e ä
pe us eissa mää i elly a oi ee ei ä sii y sellaisenaan koulujen oimin aan,
aan pe us ei a käsi ellään, ulki aan ja muunne aan koulujen yksilölliseksi
kehi ämis yöksi (Rajakal io & Mäkinen 2014). Ope ussuunni elman uudis-
aminen nojau uu siis ideaan ope ussuunni elmas a p osessina ja keskus eluna
(Annala & Mäkinen 2016; Pina 2004). Uusimmassa ope ussuunni elma-
uudis uksessa ope ussuunni elma on kun a- ai seu ukun akoh ainen, ja kun-
nilla ope uksen jä jes äjinä on me ki ä ä eh ä ä paikallisen ope ussuunni-
elman laadinnassa. (Da now 2005; Pie a inen, Pyhäl ö & Soini 2016).
Osallis a a ope ussuunni elman pe us ep osessi Suomessa
Koulun kehi ämisen u kimus on nos anu osallisuuden keskeiseksi koulun
ja ope ussuunni elman kehi ämis yön onnis umisen kulmaki eksi (B ei ing
2008; Desimone 2002; Ho man, Boom, Meeuwisse & Ho man 2013). Laaja
osallisuuden mahdollis aminen on ollu myös iimeisimmän suomalaisen
pe usope uksen ope ussuunni elmauudis uksen a oi eena kahdella a al-
la: yh äällä pe us easiaki jan a oi ee ko os a a ak ii is a osallis umis a
ja osallisuuden kokemus a oppilaan oppimisen pe us ana, ja oisaal a pe us-
eiden laadin a on py i y o eu amaan ä ä osallisuuden pe iaa e a nou-
da aen. Ope ushalli uksen ohjeis ukse ko os a a myös paikallisen ope us-
suunni elma yön osallis a uu a. (Ope ushalli us 2016.) Ta oi eena on koko
sys eemin läpikäy ä oppimisp osessi, jossa uudis us a ei ain o eu e a aan
jossa a oi eena on ak ii inen kehi äminen sys eemin joka asolla (Cobu n
2005; Fullan 2003; Møls ad 2015).
Kiinnos a aa suomalaisessa koulun kehi ämisessä on pai si paikallisen
ja koulu ason keskeinen ooli myös apa, jolla i se pe us eiden laadin a on
o ganisoi u. P osessi on sys eeminen, ja sys eemin e i asoilla on siinä oma
selkeä oolinsa (Fullan 2003; Po e , Fusa elli & Fusa elli 2015). Val ioneu-
os o mää i ää ope uksen yleise a oi ee ja pää ää ope e a ien aineiden
39
Osallis amis a oppimassa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
un ijaos a. Tämän jälkeen Ope ushalli us as aa ope ussuunni elman pe us-
ep osessin suunni elus a, o ganisoinnis a ja o eu ukses a (Val ioneu os on
ase us 422/2012; Vi ikka, K ok o s & Hu me in a 2012). Pe us eiden laadin-
aan osallis uu Suomessa kansain älises i e a en laaja joukko asian un ijoi a
ja kas a uksen ken än oimijoi a. E i yises i iimeisimmä , joulukuussa 2014
hy äksy y ope ussuunni elman pe us ee uo e iin laajas i osallis a assa ja
monipol isessa p osessissa. Osallisuus näkyi pe us ep osessissa laajan osal-
lis ujamää än ku sumisena mukaan pe us e yöhön, si ä edel ä änä ken än
kuulemisena ja ka a ana palau een ke äämisenä ope ussuunni elman pe-
us eis a. Kaikilla kansalaisilla oli mahdollisuus kommen oida pe us e eks in
luonnoksia e kossa, ja ope uksen jä jes äjien (pääasiassa kun ien) kau a myös
yksi äisil ä ope ajil a ja kouluil a ke ä iin palau e a sys emaa ises i.
Pe us eiden linjaukse ja i se pe us e eks i syn yi ä käy ännössä laajassa
Ope ushalli uksen suunni elemassa ja joh amassa yö yhmä yösken elys-
sä. Ope ushalli uksen joh amaan ja o ganisoimaan p osessiin osallis ui 34
yö yhmää ja kaikkiaan yli 300 asian un ijaa. Ope ushalli us ku sui yö yh-
mä yösken elyyn edus ajia koulujä jes elmän kaikil a asoil a, ja yö yhmiin
osallis ui Ope ushalli uksen i kamies en (16 % yö yhmien jäsenis ä) lisäksi
yliopis on (31 %), koulun (45 %), sää iöiden ja oppiki jakus an ajien edus ajia
(8 %) (Pie a inen, Pyhäl ö & Soini 2016). Ope ushalli uksen i kamiehe oi-
mi a yö yhmissä yleensä puheenjoh ajina. Elokuussa 2012 nime iin pe us-
ep osessin ohjaus yhmä, jossa oli edus ajia kahdes a minis e iös ä, e ilaisis a
sää iöis ä ja edun al on aelimis ä, ku en Suomen anhempainlii os a ja Elin-
keinoelämän keskuslii os a.
Va sinaise yö yhmä jakaan ui a kah ia, ja samaan aikaan ohjaus yh-
män pe us amisen kanssa käynnis e iin pe us eiden linjaus en laadin a ja
ope ussuunni elman pe us eiden yh eis ä osaa poh i a yhmä . Ope us-
suunni elman pe us eiden yh eisen osan a oi eena oli luoda yh enäinen
pohja ja uki pedagogiselle muu okselle. Yh eisen osan yö yhmä ( uosiksi
2012–2014) oli a akenne- ja a oi e yhmä; oppimiskäsi ys yhmä; oppimisen
ja koulunkäynnin uen osa yhmä ja laaja-alaisia luku- ja ki joi us ai oja sekä
kieli- ja kul uu i ie ois a koulua poh i a yhmä. Toisessa aiheessa, alku uo-
des a 2013, pe us e iin oppiaineiden a oi ei a poh i a aine yhmä . Sekä
46
Tiina Soini, Maiju Kinossalo, Janne Pie a inen & Ki si Pyhäl ö
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
jos sen läh is analysoimaan niinku oppimis eo ee ises i ai e ilais en op-
pimiskäsi ys en näkökulmas a, ni siel löy yy aika mon a oppimiskäsi ys ä
a maankin. (P6)
Kiinnos a aa oli se, e ä syn ymässä ole an ope ussuunni elman pe us eiden
keskeinen osa eli koulun oimin akul uu iin muu os a a oi ele a linjauk-
se ei ä juu ikaan noussee me ki yksen aken elun koh eiksi.
Ope ussuunni elman pe us eiden sisäinen linjakkuus
Ope ussuunni elman sisäinen linjakkuus, ku en a oi eiden, aken eiden ja
sisäl öjen yh eyde , he ä i myös paljon keskus elua. Suu ena kysymyksenä oli
ison kokonaisuuden aiheis aminen; me ki ysneu o eluja käy iin myös sii ä,
mikä pala olisi ol a a almis ennen seu aa aa. Osassa yö yhmiä pe us eiden
pe uslinjaus en puu umisen ai niis ä muodos u an kokonaisuuden jäsen y-
mä ömyys koe iin lamau a an ajoi ain yösken elyä. Seu aa assa haas a el-
a a ku aa haas e a suh eu aa isoja linjauksia osaksi yön alla ole aa koko-
naisuu a.
Se mikä ässä niinku aikeu aa on se, e näi ä yleisiä linjauksia alkaa olla
niin paljon, e ä niis ä ei saada semmos a jä ke ää kokonaisuu a, ja si e
asioi a ei saada linja ua, e puu uu pää öksiä koskien esime kiksi a ioin-
ik i ee ei ä (…) Meil oo niin kun e äi ä, millä ne oppiainee ois ede ä.
E ä semmonen niinku pää öksen eko on ässä kyllä haas eena, mu sen mä
oisin lisä ä, e ä se on kyllä iso haas e, e äs ei niin kun saada aan asioi a
jo enki linja ua. Niinku semmosii, mi kä aiku aa kaikkiin oppiainei-
siin, jos ehdään a ioin ik i ee ei ä muihinkin un ijaon ase amiin ni e-
liin, kakkosluokan pää eeksi ja ku osluokan pää eeksi. (R8)
Vi kamiehe koki a , e ä jo kin iso linjaukse uli a liian anne uina eikä
niiden seu auksis a oisille osa-alueille käy y ii ä äs i me ki ysneu o eluja,
mikä aikeu i linjakkaan ja yh enäisen pe us e eks in laa imis a. Esime kiksi
ehey ämisen eema näy äy yy puheessa haas eena silloin, kun sen me ki ys-
neu o eluille ei ole a peeksi mahdollisuuksia.
… ja si e än ehey ämisen kannal a o a ä kee ä, e mun mieles ä yks mei-
jän p osessissa ongelma on se, e ä puhu aan ehey ämises ä, mu meil ei oo
oikees aan yh ään semmosii apaamisia, missä e i oppiaineiden ihmise ai

47
Osallis amis a oppimassa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
esime kiksi koko se e i oppiaineiden ope ussuunni elma yö yhmä mie is
joi ai, e ä mi kä on niinku sellasia samaa liippaa ia a oi ei a. (E)
Vi kamies en kokemuksen mukaan ope ussuunni elman pe us eiden sisäis ä
linjakkuu a sekä haas oi e ä lisäsi pe us easiaki jan ki joi amisen ohjeis us
ja sen muo o. Si ä ku a iin syn ymässä ole an pe us easiaki jan e i asojen ja
osien näkökulmis a, ku en alla ole assa si aa issa aken een ja sisällön asoilla.
… oise lii yy siihen eh ä äksi an oon lii y iin aken eisiin ja nii en
pohdin aan, e ä saadaan käänne yä semmoselle ie ylle yksi äiselle, kai-
kille yh eiselle aken eelle nii ä asioi a, se on ehkä si ä eknis ä pohdin aa.
Mu e oinen on si se, e ä ihan oikees i, se yks eh ä äksan o lii yy näi -
en sisäl öaluei en ähen ämiseen, niin jos keskus elu ais, e ä kuinka
yleiselle asolle niinku a oi een oi lai aa ilman, e ä se muu uu unnis-
ama omaksi? Ja sen myö ä niin si osi paljon mie i y nii ä ydinkäsi ei ä
ja (…) ja mun mieles ä me ollaan saa u aika hy in ki ey e yy semmose
ie y pe usju u , e niiden si muokkaaminen niinku siihen halu uun a-
ken eeseen, nii on ny si se haas e. (E)
Vas aaja ku asi a myös pe us e eks in eemojen unsau a e äänä kohe ens-
sin haas eena sen sisäisen linjakkuuden osal a. E ilaisia, sinänsä hy iä asioi a
koe iin ole an liikaa, ku en as aaja seu aa assa ku aa.
Meillähän on hy iä asian un ijoi a ja si kun un ijao (…) ni si ä eks iä
ulee liikaa ja liian paljon a a aa. Tässäkin meil on ny nos e u sei semän
ämmös ä kompe enssii yleis ä kompe enssia esille, ni se on ehkä liikaa, jos
halu aan jo jo akin niinku nos aa esille, niin niin sei semän on aika pal-
jon semmos a e i yiskoh aa mi ä nos e aan. Samalla siinä näi ä oimin a-
kul uu iin lii y iä asioi a, mi ä nos e aan, e ä näi ä mi en sanosin näi ä
il e ei ä ai näi ä ke oksia ulee niin paljon, e ä mikä on ä kee ä. Ehkä
pi äs pys yä pa emmin keski ymään, okusoimaan. (Q7)
Ope uksen jä jes ämiseen ja sisäl öihin lii y ä yh enäisyys
Vi kamiehe oi a esiin myös haas ei a yksi äis en oppiaineiden ai oppi-
aine yhmien sisäisessä yh enäisyydessä. Tämä näkyi esime kiksi pohdin oina
oppi aineen me ki ykses ä ai laajuudes a, jolla se ymmä e ään. Ryhmissä käy-
iin keskus elua myös oppiaine yhmien sisäises ä kohe enssis a ja a oi eiden
48
Tiina Soini, Maiju Kinossalo, Janne Pie a inen & Ki si Pyhäl ö
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
e ilaisis a me ki yksis ä hy inkin lähellä oisiaan ole ien aineiden kesken.
Seu aa assa as aaja ku aa py kimys ä ähän.
Mä puhun ny äs ä X:n yhmäs ä, niin o a, ku meillä on niinku x ai o-
alue a siinä, nii me ollaan, ny kun me pääs iin si a o eisiin ja sisäl öi-
hin, niin si en yös e y pien yhmissä nii ä, nii jae iin nii ä eh ä iä ja
mä oon si e i se ollu mukana kahdessa, ja o a, ny meillä oli sellane, e ä
meillä oli ensimmäise pape i , si en käy iin keskus elu, ne yhmä ja ko,
ja si en meillä oli ielä semmonen is iin, e ne sii y si jolleki oiselle yö-
pa ille ai kolmikolle, ja o a, e me ollaan koi e u niinku sillain is iin-
uule aa, is iinpöly ykseksi joku sano. (…) ja meillä oli kaikki nää pape i
ja si me koi e iin niinku löy ää yh eis ä linjaus a. A aa e ä se oli aika
iso halli a a, mu e me iime kokouksessa niinku käy iin sii semmos a
lähe ekeskus elua, e mi ä ässä niinku, e mi ä me oidaan oisillemme an-
aa. (P6)
Oppiaineisiin lii yen ah immin nousi esiin huoli sii ä, millaisena ohjenuo a-
na pe us e eks i oimii ope uksen jä jes äjille paikallisen ope ussuunni elman
eossa ja myös yksi äisen ope ajan ope us yössä. Vas aaja ku aa e ään yö yh-
män keskus elua: ”Kyl siel si e puhu aan aika paljon myös sii ä, e kuinka e i-
laisia nää on nää oppiainee ja meidän oppiaineasian un ija on hy in e ilaisia.
E mi en me saadaan äs ä niin kun semmonen jä ke ä, sen ope ajan kannal a
jä ke ä kokonaisuus?” (R8)
Me ki ysneu o elujen koh eiden suhde oisiinsa
Edellä ku a u me ki ysneu o elujen koh ee edus a a kolmea keskeis ä ope-
ussuunni elman kohe enssin osa-alue a. Vi kamiehe ku asi a haas eeksi
myös näiden kohe enssin osa-alueiden suh eu amis a oisiinsa. Vi kamiehe
ku asi a esime kiksi si ä, mi en kohe enssin haas ee yksi äisen oppiaineen
sisällä lii y ä siihen, mi en oppimiskäsi ys ä on p osessissa mää i el y. Ku-
auksissa oli ie oisia ja a oi eellisia y i yksiä aken aa yh eyksiä e i me ki-
ysneu o eluiden koh eiden älille ja e i asois en asioiden p osessoin ia ja
yh eyk sien hakemis a, ku en seu aa assa as auksessa.
49
Osallis amis a oppimassa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Ja myöski keskus el u ähän e i yhmien älillä siellä omassa oppiaine yös-
sä, niin meijän keskus elu oikees aan koko aika pyö ii a allaan saman
ympy än e i puolilla, jossa niinku a allaan puhu aan sii ä, e se oimin a-
apa pi äs saada muu e ua, pi äs olla enemmän innos amis a, ekemis ä,
oimimis a ja yh eis ä iedon aken amis a. Ja si me aas käsi ellään näi ä
asioi a e eenpäin, si me aas pala aan ähän: mi es se innos aminen. Ta-
allaan e siel on semmosii ie yjä eemoja, jo ka halu aan saada näky iin
ah as i ja esille. (…) E se on semmoses on keskus el u kaikis a eni en,
e ä e mi en asapaino e aan se a e ehey ämiseen, mu oisaal a siihen,
e kaikki iedonala on olemassa näky illä. Si ä keskus elua me ollaan
käy y siis pi kään ja me ollaan akenne u si ä niinku a allaan yh eis yön
kau a, e me ei hae u siihen he i almis a as aus a, mu se a allaan p o-
sessin kau a nin ny meil on kyllä hy ä yh einen ymmä ys sii ä, e ä mikä
se on se apa, millä se sinne saadaan. (M15)
Työ yhmissä keskus el iin i kamies en ku aamana myös sii ä, mikä on isojen
linjaus en suhde esime kiksi ope ajan yölle ja ulisiko pe us eiden linjaus en
seu auksia ulki a ah emmin suh eessa kehi ämis yöhön. Seu aa assa si aa-
issa as aaja ko os aa ämän ulkinnan ekemisen ä key ä jo pe us e eks in
asolla.
Iso kysymys minkä mä nään ä keenä on se, e ä mi en ne a o ee ki -
jo e aan. E ä myöskin niillä a o eiden ki jo amis a alla ohja as si ä
pedagogis oimin aa siel koulussa … ja me on o e u se o maa i, e me
ki jo e aan e ä … a oi eena on ohkais a oppilas a, ohja a oppilas a ässä
ja ossa, a jo a mahdollisuuksia siihen ja siihen. Jolla me on halu u ohja a
siis si ä ope ajaa aja elemaan, e hänen ekemisellään on me ki ys ä, e
si ä ei oi a allaan niin kun si ä kaikkee oppimisen as uu a sii ää sille
oppilaalle. Mun mieles ä oi apa ki jo aa ois ehkä näky iin pe emmin
sen oppimiskäsi yksen hengen myöskin. (…) E se on mus semmonen iso
muu os. (…) Ja sehän on he ä äny ihan hi ees i as us us a myöskin ja
k i iikkiä. (P6)
Haas a eluissa i kamiehe koki a , e ä osa laajemmis a linjauksis a ja ee-
mois a pal eli pa emmin kohe enssin aken umis a kuin oise . E i yises i
a ioin i näy äy yi usein asiana, jonka suh een yh enäinen näkemys on löy-
dy ä ä, jo a käy ännön ope us yö ä oidaan ehdä. Jo ku a oi ee koe iin
50
Tiina Soini, Maiju Kinossalo, Janne Pie a inen & Ki si Pyhäl ö
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
puoles aan abs ak impina ja aikeammin käsi el ä inä e i yises i yksi äis en
aineiden kohdalla. Joi ain sinänsä ä kei ä a oi ei a ai eemoja ei ehkä koe-
a ope uksen a jen kannal a niin pako a ina, aan ne edus i a enemmän
e äänlais a pe iaa eellis a keskus elua. Myös isojen linjaus en keskinäinen
suhde ai suh een puu uminen näkyy haas a el a ien ku aamissa haas eissa.
A ioin iin lii y ä iso linjaukse aiku a a kin ole an kohe enssin kannal-
a keskeisiä, ja a ioin i näy äy yy myös linjauksena, jonka suhde sekä pe us-
eiden muihin osiin e ä ope uksen käy än öihin on selkeämmin löyde ä is-
sä. Seu aa assa si aa issa on ku a u a ioinnin me ki ä yy ä yö yhmien
keskus elussa.
E se (a ioin i) on kyllä siinä mielessä jus hy in ku aa a asia, e kun se
lii yy si jokaiseen oppiaineeseen, ja jokaisen oppiaineen pi ää ki joi aa
kui enkin ne a ioinnin k i ee i , ja sillä a alla myöskin sii ä a ioinnis a,
e ä se on ämmönen hy in koo dinoi a aihe (…) ja si e o a mie i ään, e ä
jaa’a, jus se oppimiskäsi yskin kun sen pi äis näkyy siellä ähän kaikessa ja
mi en se si saadaan näkymään, ni se on kyllä haas a aa. (R8)
Kaikkiaan i kamiehe ku asi a ope ussuunni elman pe us easiaki jan ko-
he enssin haas ei a pääsään öises i kolmen me ki ysneu o elun koh eeksi
ase u an osa-alueen kau a: pe us eiden isojen linjaus en johdonmukaisuus,
pe us eiden osien sisäinen linjakkuus ja yksi äis en oppiaineiden ehey y ä
sisällö ja ope us. E i asois en a oi eiden ja niiden ku aamiseen käy e yjen
käsi eiden älise yh eyde oli a as aajien ku aamien me ki ysneu o elu-
jen keskeis ä sisäl öä. Vi kamies en näkökulmas a a kaise aa näy äisi ole an
se, e ä ope ussuunni elman e i osa-aluee ule a mahdollisimman laajas i
me ki ysneu o eluiden koh eeksi ja e ä me ki ysneu o elua käydään myös
niiden suh ees a oisiinsa mie ien esime kiksi, mi ä seu auksia oppilaan oo-
lis a aken u alla ymmä yksellä ja me ki yksellä on oppiainesisäl öjen poh-
din aan.
Tulos en pohdin aa
Tämän u kimuksen uloksia on a kas el a a ope ussuunni elman pe us ei-
den laadinnan aihe huomioiden. Aineis onke uu o eu e iin pe us e yön
51
Osallis amis a oppimassa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
ollessa e i osioiden in ensii isessä kokoamis aiheessa. Ope ussuunni elman
pe us eisiin a oi el a an kohe enssin a kas elun näkökulmas a aineis on-
ke uun ajankoh a oli osu a, sillä juu i uossa aiheessa pi källä ole ien, mu a
ei ielä almiiden pe us e eks ien ja osioiden sisäinen ja keskinäinen a kas-
elu oli ak ii isena. Vaihe oli haas a a ja kuo mi a a. Huomion a ois a on,
e ä uuden iedon ja yh eisen me ki yksen aken elun ollessa kii aimmillaan
yö ä koo dinoi a i kamiehe unnis a a monipuolises i pe us eiden kohe-
en iu a haas a ia ekijöi ä. Tämä kehi ämisasian un ijuus mahdollis i pe-
us eiden moniulo eisen kohe enssin edis ämisen, jo a apah ui unsaas i e i
yö yhmissä ja niiden älillä ennen lopullis a pe us e eks iä.
Tulokse osoi a a , e ä Ope ushalli uksen i kamiehe unnis i a kohe-
enssin me ki yksen uudis uksen onnis umisen edelly yksenä. He oi a k ii -
ises i ja analyy ises i esiin sen, mi en ope ussuunni elman pe us eiden joh-
donmukaisuus, linjakkuus ja ii ä ä yh enäisyys ule a haas e uiksi laajassa
yö yhmä yösken elyssä, jossa halli a a ie omää ä on huoma a a. Vi ka-
miehe ku asi a yö yhmissä käy yjä me ki ysneu o eluja haas eellisiksi
mu a myös uu a luo iksi ja me ki yksellisiksi. Vaiku aa sil ä, e ä osallis a a
ope ussuunni elma yö i i i asioiden käsi elyn moni asoisuu a. Vas aajien
kokemana ämä sekä ukee e ä haas aa ope ussuunni elman pe us eiden yh-
enäisyy ä. Moni asoisuus kään yy ah uudeksi esime kiksi silloin, kun laaja
yleinen pe iaa e uo aa uusia näkökulmia oppiaineen sisäl öihin ja laajen aa
ai sy en ää pe usope uksen sisäl öjä. Haas eelliseksi ja jopa p osessia lamau -
a aksi moniäänisyys muu uu, kun yh eis en linjaus en, esime kiksi oppimis-
käsi yksen, seu aukse koulun a keen jää ä epäsel iksi ai niis ä alli see niin
suu ia näkemyse oja, e ä ne es ä ä yh eisen a oi een suun aisen yösken e-
lyn ai yösken elylle a a u aika ei ii ä me ki ysneu o elun käymiseen.
Mielenkiin oinen ha ain o oli, e ä me ki ysneu o elujen kohde mää-
i i oppimis a (ks. myös Fullan & Quinn 2016). Sellaise me ki ysneu o e-
lun koh eeksi ase u a linjaukse , joiden aiku ukse ope us yöhön näh iin
konk ee isemmin ja suo empina ja joiden no miohjauksellinen painoa o
koe iin e i yisen me ki ä änä, pako i a iemään me ki ysneu o eluja pi-
demmälle. Ne aiheu i a haas ei a yösken elylle, koska yh eisymmä ys nii-
den suh een koe iin p osessin e enemisen kannal a äl ämä ömänä, mu a

52
Tiina Soini, Maiju Kinossalo, Janne Pie a inen & Ki si Pyhäl ö
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
ne odennäköises i uo i a pidemmällä aika älillä suu empaa kohe enssia
pe us easiaki jan kokonaisuu een – ja mahdollises i myös sen so el amiseen
edelleen koh i paikallisia ope ussuunni elmia. Vaiku uksil aan epämää äisik-
si ai epäsel iksi koe u ylä a oi ee jäi ä helpos i käsi elemä ä ai niiden
suh een eh iin laihoja komp omisseja, jo ka odennäköises i haas a a yh e-
näisyy ä myös ja kossa.
Koska Ope ushalli uksen i kamiehe joh i a ja o kes oi a ope ussuun-
ni elman pe us eiden laadin a yö ä, käy ännössä usein yö yhmien puheen-
joh ajina ai asian un ijasih ee einä, he myös esi i ä näkemyksiään sii ä, mi ä
asioi a me ki ysneu o eluissa ulisi käsi ellä. minkä suh een me ki ysneu o -
elui a pi äisi käydä. Esime kiksi oppimiskäsi yksen eo ee isempi ja kaikkia
yhmiä koske a yh einen pohdin a olisi heidän näkemyksensä mukaan oinu
ukea kohe enssin aken amis a. Vi kamies en puheessa ko os uikin me ki-
ysneu o elujen ä keys ”oikeiden asioiden” suh een. Heidän kokemanaan
pe us eellisempi me ki ysneu o elu linjauksis a, ku en oppimiskäsi yksen
mää i ely, helpo aisi myös yksi äisen oppiaineen a oi eis a käy ä ien me -
ki ysneu o elujen haas ei a. Kui enkin juu i oppimiskäsi ys aiku i haas a-
al a me ki ysneu o elun koh eel a, ja se olisi ehkä kai annu pu kamis a ja
maas ou amis a koulun kehi ämis yöhön. Me ki ysneu o elu oppimiskäsi-
ykses ä olisi ehkä edelly äny joidenkin muiden laajojen linjaus en jä ämis-
ä neu o elujen ulkopuolelle.
Koko sys eemin oppimiseen py ki än uudis us yön kannal a on keskeis ä
poh ia, minkä suh een me ki ysneu o eluja käydään. Sy ällisempi, osallis u-
jien olemassa ole an ymmä yksen ja uuden luomisen haas een (C ossan, Lane
& Whi e 1999) unnis a a me ki ysneu o elu muu aman keskeisen pe iaa -
een osal a oisi ukea p osessin ja ku uu a koulujä jes elmän asol a oiselle,
pe us eis a koh i paikallis asoa, ope uksen jä jes äjiä ja koulua. E i asois en
käsi eiden ja a oi eiden keskinäisen suh een poh iminen olisi ken ies e i-
yisen keskeis ä suomalaisessa ope ussuunni elma yössä, jossa yh enäisyy ä
haas aa jo läh ökoh aises i ope ussuunni elman aken eellinen jakau uminen
yh eiseen ja oppiaineosaan. Mielenkiin ois a on, e ä ä ä pe us a aa ope us-
suunni elman jakoa ei juu ikaan aineis ossa uoda kohe enssin haas eena esiin.
53
Osallis amis a oppimassa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Vaikka ässä u kimuksessa huomio on kiinni yny kohe enssin haas ei-
siin, on syy ä ko os aa, e ä i kamiehe näki ä osallis a an ja ikkaaseen
dialogiin py ki än s a egian hy änä ja hedelmällisenä. Osallisuuden ko os-
amisen oi o iin sii y än ope ussuunni elmap osessin mukana ken älle ja
lopul a uo a an yh eisöllisempää koulua kea. Tulokse ku aa a kin hy in
kah alaisen kohe enssin aa imuksen yh eenso i amis a py i äessä yhdis ä-
mään uudis uksessa op-down bo om-up -s a egioi a uudis uksen suunni e-
lijoiden näkökulmas a; ope ussuunni elmap osessin kohe enssi syn yy yh ei-
sis ä moniäänisis ä neu o eluis a, mu a o eu us edelly ää myös linjauk sia
( Lu enbe g, Veugele s & Ca pay 2013; Rambe g 2014). Jos p osessissa py i-
ään sekä osallisuu een e ä ohjaa uu een, ope ussuunni elmap osessin suun-
ni elija jou u a a kaisemaan ä ä jänni e ä ja ku as i a kisissa ja monimu -
kaisissa me ki ysneu o eluissa. Tu kimuksen pe us eella i ka miehe oli a
äs ä hy in pe illä. Uudis uksen onnis umisen kannal a keskeis ä on se, ä-
li yykö ämä ymmä ys edelleen p osessin seu aa ille asoille ja koulujen ke-
hi ämis yöhön. Ope ussuunni elman ja ja ku an koulun kehi ämisen näkö-
kulmas a on kiinnos a aa poh ia, olisiko pienempi osallis ujajoukko päässy
helpommin ”sy empiin ja yh eises i ymmä e yihin me ki yksiin” anne ussa
ajassa ja olisiko me ki yksen aken elun p osessia oinu ällöin ehokkaam-
min mallin aa käy e ä äksi edelleen ope ussuunni elma yön yö kaluna sekä
keinona luo aan koulun kehi ämiseen (D azin, Glynn & Kazanjian 1999).
54
Tiina Soini, Maiju Kinossalo, Janne Pie a inen & Ki si Pyhäl ö
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Läh ee
Allen, C.D. & Penuel, W.R. 2015. S udying eache s’ sensemaking o in es iga e
eache s’ esponses o p o essional de elopmen ocused on new s anda ds.
Jou nal o Teache Educa ion 66 (2), 136–149. h p://jou nals.sagepub.com/
doi/10.1177/0022487114560646.
Annala, J. & Mäkinen, M. 2016. Communi ies o p ac ice in highe educa ion:
con adic o y na a i es o a uni e si y-wide cu iculum e o m. S udies in
Highe Educa ion. h p://dx.doi.o g/10.1080/03075079.2015.1125877.
Ba eman, D., Taylo , S., Janik, E. & Logan, A. 2007. Cu iculum cohe ence and s uden
success. Sain-Lambe , QC: Champlain Sain -Lambe Cégep.
Beane, J.A. 1995. Towa d a cohe en cu iculum (1995 ASCD uosiki ja). Alexand ia,
VA: Associa ion o supe ision and cu iculum de elopmen .
B ei ing, S. 2008. Men al owne ship and pa icipa ion o inno a ion in en i onmen al
educa ion and educa ion o sus ainable de elopmen . Teoksessa A. Reid, B.B.
Jensen & J.N.V. Simo ska ( oim.) Pa icipa ion and Lea ning. Pe spec i es on
Educa ion and he En i onmen , Heal h and Sus ainabili y. New Yo k: Sp inge ,
159–180.
Chan, J.K.S. 2010. Teache s’ esponses o cu iculum policy implemen a ion: colonial
cons ain s o cu iculum e o m. Educa ional Resea ch o Policy and P ac ice 9
(2), 93–106. h p://link.sp inge .com/a icle/10.1007/s10671-010-9082-5.
Cheung, A. C. K. & Wong, P. M. 2011. E ec s o school heads’ and eache s’ ag eemen wi h
he cu iculum e o m on cu iculum de elopmen p og ess and s uden lea ning
in Hong Kong. The In e na ional Jou nal o Educa ional Managemen 25 (5),
453–473. h p://www.eme aldinsigh .com/doi/abs/10.1108/09513541111146369.
Cobu n, C. E. 2003. Re hinking scale: Mo ing beyond numbe s o deep and las ing
change. Educa ional Resea che 32 (6), 3–12. h p://jou nals.sagepub.com/doi/
abs/10.3102/0013189X032006003.
Cobu n, C.E. 2005. Shaping seache sensemaking: school leade s and he
enac men o eading policy. Educa ional Policy 19 (3) 476–509. DOI:
10.1177/0895904805276143.
C ossan, M.M, Lane, H.W. & Whi e, R.E. 1999. An O ganiza ional Lea ning F amewo k:
F om In ui ion o Ins i u ion. The Academy o Managemen Re iew 24 (3), 522–
537.
Da now, A. 2005. The sus ainabili y o comp ehensi e school e o m models in changing
dis ic and s a e con ex s. Educa ional adminis a ion qua e ly 41 (1), 121–153.
h p://jou nals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0013161X04269578.
Desimone, L. 2002. How can comp ehensi e school e o m models be success ully
implemen ed? Re iew o Educa ional Resea ch 72 (3), 433–479. h p://www.js o .
o g/s able/3515993.
55
Osallis amis a oppimassa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Donnell, L. A. & Ge inge , M. 2015. Elemen a y school eache s’ accep abili y o
school e o m: Con ibu ion o belie cong uence, sel -e icacy, and p o essional
de elopmen . Teaching and Teache Educa ion 51, 47–57. h p://www.
sciencedi ec .com/science/a icle/pii/S0742051X15001006.
D azin, R., Glynn M.A. & Kazanjian, R. 1999. Mul ile el heo izing abou c ea i i y in
o ganiza ions: a sensemaking pe spec i e Academy o Managemen Re iew 24
(2), 286–307.
Fullan, M. 2007. The new meaning o educa ional change (4. painos). New You , NT:
Teache s College P ess.
Fullan, M. & Quinn, J. 2016. Cohe ence: The igh d i e s in ac ion o schools, dis ic s,
and sys ems. Thousand Oaks: Co win.
Hamme ness, K. 2006. F om cohe ence in heo y o cohe ence in p ac ice. Teache s
College Reco d 108 (7), 1241–1265.
Ha g ea es, A., Liebe man, A., Fullan M. & Hopkins, D. ( oim.) 2009. Second
in e na ional handbook o educa ional change. Do d ec h: Sp inge .
Ha g ea es, A. & Shi ley, D. 2009. The ou h way. The inspi ing u u e o educa ional
change. Thousand Oaks, Cali , Co wing P ess.
Ho man, R. H., de Boom, J., Meeuwisse, M. & Ho man, W. 2013. Educa ional inno a ion,
quali y, and e ec s: An explo a ion o inno a ions and hei e ec s in seconda y
educa ion. Educa ional Policy 27, 843–866. h p://jou nals.sagepub.com/
doi/10.1177/0895904811429288.
Honig, M. I. ( oim.) 2006. New di ec ions in educa ion policy implemen a ion. Albany,
NY: S a e Uni e si y o New Yo k P ess.
Honig, M.I. & Ha ch, T.C. 2004. C a ing cohe ence: How schools s a egically manage
mul iple, ex e nal demands. Educa ional Resea che 33 (8), 16–30. h p://
jou nals.sagepub.com/doi/10.3102/0013189X033008016.
Hämäläinen, K., Linds öm, A. & Puhakka, J. ( oim.) 2005. Yh enäisen pe uskoulun
menes ys a ina. Helsinki: Palmenia-sa ja.
Kelly, A.V. 2009. The cu iculum: heo y and p ac ice (6. oim. eos). Los Angeles: SAGE.
Lu enbe g, J., Veugele s, W. & Ca pay, T. 2013. Educa ional e o m as a dynamic
sys em o p oblems and solu ions: Towa ds an analy ic ins umen . Jou nal o
Educa ional Change 14 (3), 335–352. h p://link.sp inge .com/a icle/10.1007/
s10833-012-9196-z.
McLaughlin, M. W. 1987. Lea ning om expe ience: Lessons om policy implemen a ion.
Educa ional E alua ion and Policy Analysis 9, 171–178.
Mä z, V. & Kelch e mans, G. 2013. Sense-making and s uc u e in eache s’ ecep ion
o educa ional e o m. A case s udy on s a is ics in he ma hema ics cu iculum.
Teaching and Teache Educa ion 29, 13–24. h p://www.sciencedi ec .com/
science/a icle/pii/S0742051X12001308
Møls ad, C. E. 2015. S a e-based cu iculum-making: app oaches o local cu iculum
wo k in No way and Finland. Jou nal o Cu iculum S udies 47 (4), 441–461.
h p://www. and online.com/doi/abs/10.1080/00220272.2015.1039067?jou nal
Code= cus20.
62
Helena Rajakal io
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
söllinen koulu -p ojek issa, jossa se sai laajan, ihmis en yhden e aisuu een ja
osallisuu een lii y än me ki yksen (Mäkinen 2013; Rajakal io 2014). Mää i-
elmän mukaan yh eisölliseen kouluun o a kaikki oppilaa e e ullei a ( .
Mäkinen & Mäkinen 2011). Myös muiden inklusii is a koulua u ki ien mää-
i elmä on samankal ainen. Tämän mää i elmän mukaan inklusii isen kou-
lun a oi eena on u a a osallisuus ja asa-a oinen asema kaikille oppilaille
(ks. Ainscow, Boo h & Dyson 2006; Hakala & Lei o 2015; Pe sson & Pe sson
2013). Inkluusiossa on kyse p osessis a, jossa e si ään a kaisuja koulu uk-
sen o eu amiseksi kaikkien las en ihmisoikeu ena. A ikkelissa käy e ään
inkluusio a, inklusii is a kas a us a ja inklusii is a koulua synonyymeinä.
Inklusii inen kas a us uo ehkä pa hai en esiin sen, e ä kyse on p osessis a.
Kehi ämisp ojek issa e si iin keinoja inklusii is en oimin amallien kehi -
ämiseksi.
Kehi ämis ä dialogisin mene elmin
Tämä ylhääl ä hallinnos a ullu lakisää einen ope ussuunni elmallinen
muu os aade o e iin p ojek iin osallis uneissa kouluissa as aan is i ii aisin
un ein, mikä ilmeni kouluille ehdys ä kyselys ä (Rajakal io 2014, 33–37).
Oppilai a uosikymmeniä luoki ellu kaksoisjä jes elmä oli juu unu sy älle
koulun a keen ja ope ajien uskomuksiin. Koulun symbolisessa allankäy ös-
sä no malisaa io ilmenee uskomuksina, piiloisina ies einä sii ä, millainen on
”no maali” ja millainen on ”poikkea a” oppilas (B oady 1981). Nämä asen ee
jää ä usein iedos ama omiksi, mu a ne aiku a a siihen, mi en oppilai-
siin suh audu aan.
Toimin a u kimuksen o eella pi käjän einen kehi ämisp ojek i a josi
kouluille koulu uksellis a ja konsul a ii is a ukea uudis uksen o eu ami-
seksi (Rajakal io 2014). P ojek in suunni eluun ja o eu ukseen aiku i-
a u kimukse koulun muu oksen monimu kaisuudes a (Rajakal io 2011;
Salminen 2012). Läh ökoh ana kehi ämisessä oli koulun a ki odellisuuden
a kas eleminen sellaisenaan ja p esk ip ii isen ideaalimallin äl äminen.
Työyh eisös ä läh e än kehi ämis a an mukaan oppiminen on sosiaalises i
kons uoi u a p osessi, jossa ihminen on ak ii inen oimija, jolla on kyky a -

63
Koh i yh eisöllis ä koulua
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
ioida ja ehdä alin oja (A che 2000). Osallis a assa kehi ämisp ojek issa
ope ajilla ja eh o eilla oli ak i iinen ooli. Muu osp osessi näh iin uloksiin
nähden a oimena ja epälineaa isena kehi yskulkuna, jossa yh eisön jäsen en
älisessä uo o aiku uksessa jae aan kokemuksia ja luodaan uu a ie oa (Doll
2005; Ha g ea es 2008). Näihin aja uksiin pe us uen uudis uksen on lähde -
ä ä uohonjuu i asol a (La he 2010). Kehi ämisp osessi muokkau uikin
yöyh eisöläh öiseksi. Dialoginen kehi äminen a josi ilan k ii iseen a ioi-
miseen, omien aja us en e lek oimiseen sekä ideoiden ja kokemus en jakami-
seen (Alhanen 2016; Rajakal io 2011; Shields & Edwa ds 2005). P ojek iin ää-
älöi y äydennyskoulu us saa oi yöyh eisön jäseniä yh een käymään dialogia
kehi ämiseen lii y is ä kysymyksis ä. Muu os edelly ää, e ä o ganisaa ion,
ässä apauksessa koulun, jäsene löy ä ä yh eisen näkemyksen muu oksen
suunnas a ja oimi a sen suun aises i (Senge 1990). Toisaal a p osessimainen
yösken ely me ki see, e ä muu okseen sisäl y ä epä a muus ja sa unnaisuus
o a kehi ämisessä ja ku as i läsnä (A nkil 2008; Doll 2005). Tämä näkyi
kehi ämisen ennakoima omina äliin ule ina muu ujina, ku en kouluun
kohdis u ina muina muu ospaineina. Seu aa a luku a kas elee u kimus ie-
don ja aikalaiskeskus elun alossa koulun kehi ämisen ken ään aiku a ia
muu ospainei a ja yh eiskunnallisia ekijöi ä, jo ka muokkaa a niin ikään ä-
män u kimuksen esime kki apaus en odellisuu a.
Ope ussuunni elmauudis ukse koulun kehi ämisen alullepanijoina
Koulun kehi ämisen alkuunpanija on yleensä koulun ulkopuolel a, ylhääl ä
hallinnos a ule a koulu uspolii inen ja ope ussuunni elmallinen uudis us.
Ja ku a kehi äminen ja muu okse o a monimu kaisia sosiaalisia ja unne-
kuo maa lisää iä p osesseja, jois a on muodos unu laajene a halli semisen
äline ja palka omaksi yöksi koe u osa-alue koulussa (Sy jäläinen 2002). Si-
molan (2002) mukaan koulus a on muodos unu e o migene aa o i ja ope -
ajis a koulun kehi äjille oimenpi eiden kohde. Uudis uksia ei koskaan iedä
loppuun ei ä kä ne ole o eu amiskelpoisia, aan ne synny ä ä aina ain
uuden e o min a peen. Ja ku an kehi yksen idea pohjau uu ku i elmaan pa-
emmas a ule aisuudes a, uskoon lineaa ises a kehi ykses ä ja uo a uuden
64
Helena Rajakal io
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
eh ymä ömäs ä kas us a. Ja ku a muu os aih u ine joh amiskonsep eineen
heijas uu kouluun is i e oisina kehi ämispaineina, jo ka muokkaa a hallin-
non ja koulujen älis ä suhde a (Rajakal io 2012; Seeck 2008). Koulu uksen
ken ille äli y ä myös e ilaise joh amisopi yön joh amises a, allan jaka-
mises a ja a ois a o ganisoida yö ä (Seeck 2008).
Kansallisella asolla ope ussuunni elma on koulu uspoli iikan ä kein
ohjaus äline pe uskoulun kehi ämisessä. Ope ussuunni elma muokkaa kul-
loisenkin aikakauden kansallis a iden i ee iä ajan hengen ja yh eiskunnassa
alli se an a omaailman mukaan. (Au io 2014.) Lukuisa e i in essi aho ja
sidos yhmä py ki ä aiku amaan Ope ushalli uksen koo dinoimaan ope-
ussuunni elmape us eiden laadin ap osessiin. E i aho py ki ä mää i ele-
mään a oja, ule aisuuden ai oja ja si ä, mikä ie o on ä keä. (Uljens & Ra-
jakal io 2015.) Val io al a ohjaa pe usope uksen kehi ämis ä kohden amalla
ahoi us i oja. Is u a halli us on luopunu koulu uksen ja u kimuksen ke-
hi ämissuunni elmas a (KeSu), joka akensi e i ahojen älille yh eisymmä -
ys ä pi käjän eisis ä s a egisis a kehi ämislinjois a. Halli uksen koulu us-
polii inen ah o ilmenee sen sijaan kehi ämis ä ohjaa ina p ojek imaisina
kä kihankkeina. Suu imma ahamää ä on suunna u halli uksen koulu-
uspolii ises i me ki ä impään in e en ioon, kä kihankkeeseen ope uksen
digi alisoimises a (Ope us- ja kul uu iminis e iö 2016). Samalla halli us on
leikannu un u as i koulu uksen mää ä ahoja. Leikkaukse aiku a a suo-
aan koulun a keen ja muun muassa kolmipo aisen uen oimeenpanemiseen.
Valli se a hallin o e oinen uudis aminen pe us uu ehokkuu a ja u-
loksia a oi ele aan koulu uspoli iikkaan, mikä näkyy myös koulu usins i-
uu ioiden kehi ämisessä eknok aa isina hallinnan logiikkaa pal ele ina
kon ollimekanismeina, ku en dokumen oin i-, a ioin i- ja laa ujä jes elmi-
nä e enkin ko keakouluissa ja amma illisissa oppilai oksissa (mm. Räsänen &
T ux 2012). I semää äämisoikeuden omaa ien kun ien ylläpi ämissä pe us-
kouluissa kon ollimekanismi on pu e u ja laaduna ioin ijä jes elmä on
hajanais a ja kun akoh ais a. Ylikansallise , koulu us a muokkaa a i auk-
se aiku a a kui enkin koulu usjä jes elmiin yhdenmukais a as i ja luo a
painei a myös suomalaisen pe usope uksen a ioin ijä jes elmälle. (Va jo, Si-
mola & Rinne 2016.) Suomi poikkeaa edelleen laajalle le innees ä globaalis a
65
Koh i yh eisöllis ä koulua
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
koulu e o miliikkees ä (Global Educa ion Re o m Mo emen , GERM), jo a
ohjaa bisnesmaailmas a laina u joh amisopi . GERMiä luonneh ii koulujen
älinen kilpailu, s anda doi u oppiminen, keski yminen luku- ja lasku ai oi-
hin ja es eihin pe us a a laaduna ioin i. (Sahlbe g 2015.) Manage ialis isen
alousa oihin pe us u an koulu uspoli iikan seu aukse Englannissa o a
Andy Ha g ea esin (2008) ja Robe Willmo in (2002) u kimus en mu-
kaan suis anee koulu mo aalisel a pe us al aan. Koulu o a ahoi uksensa
u aamiseksi muu unee uuslibe alis is en a ojen mukaisiksi älineellisiksi
ehokkuusdisku ssien ja es aamiseen almen a iksi yh eisöiksi ja heikos i me-
nes y iä oppilai a poissulke iksi yh eisöiksi.
Koulun kehi ämiseen lii yy paljon disku sii is a allankäy öä (Kelly
2009), mikä ilmenee kas a us odellisuudelle ie aspe äisissä liike-elämän a -
oissa. Nämä muokkaa a ja ule a osaksi kas a uksen ilmiöken ää me a-
o is en ilmaisujen kau a, ku en ili el ollisuus ja uo a uus (Kiilakoski &
O a akangas 2010). Koulumaailmaan le inny asiakasläh öisyys on ehny
kouluis a pal elun uo ajia, oppilais a ja anhemmis a asiakkai a. Kielen o-
dellisuu a muokkaa a aiku us ilmenee sidos yhmien ja koulujen älisen suh-
een hämä ymisenä. (Rajakal io 2011.) Kehi ämisp ojek iin osallis uneissa
kunnissa, joissa oimin akonsep iksi on o e u asiakasaja eluun pe us u a
ilaaja- uo ajamalli, kouluja joh a a uo an ojoh aja osana konse nin uo-
an op osesseja.
Koulun haas eena on as aano aa ope ussuunni elmallinen uudis us-
aade ja yh yä muokkaamaan oimin aansa sen mukaises i. Reh o i as-
aa a koulun ope ussuunni elma yös ä. Keskeis ä ope ussuunni elma-aja -
elussa on se, mi en ope aja posi ioidaan suh eessa ope ussuunni elmaan.
Muu oksessa on aina kyse ulkinnallisis a p osesseis a. Ope ussuunni elma
oidaan ymmä ää kas a uksen, koulu uksen, ope amisen ja oppimisen sekä
o ganisa o isena e ä älyllisenä keskuksena (Au io 2006; 2014). Ope uksen
o ganisoimisen lisäksi ope ussuunni elman a koi us on i i ää ja ylläpi ää
keskus elua kas a uksen ja ope amisen kysymyksis ä. Ope ussuunni el-
maa ja sen uudis us a oidaankin luonneh ia monimu kaiseksi keskus eluksi
( complica ed con e sa ion) (Pina , Reynolds, Sla e y & Taubman 2004, 848).
Suomessa ope ussuunni elmauudis ukse ja niiden oimeenpaneminen nojaa-
66
Helena Rajakal io
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
a pi käl i luo amukseen e i ahojen älillä (Uljens & Rajakal io 2017). Suo-
malaisen ope ajan yö ä ei al o a ku en monissa maissa, joissa ope ajien yö-
ä a kkaillaan e ilais en kon ollimekanismien ja s anda disoi ujen es ien
a ulla (Sahlbe g 2015). Jälkikä eiskon ollien sijaan Suomessa ko kea asoinen
ope ajankoulu us oimii ope us yön laadun e ukä eiskon ollina.
Kas a ukseen sisäl y ä jänni e ekee kehi ämises ä e i yisen haas a an,
sillä jokaisessa ope us- ja kas a us ilan eessa on lukema on mää ä e ilaisia
ekijöi ä. Koulu ei suinkaan muodos u yh enäisyy ä aken a is a, aan pi-
kemmin päin as oin moninaisis a ja osin is ipaineisis akin eh ä is ä ja aa-
imuksis a. (Rajakal io 2011; Salminen 2012.) Koulun is ipainee ilmene ä
hallinnollis en paineiden ja kas a uksellis en py kimys en älillä; esime kiksi
samanaikaises i kun inkluusion a koi uksena on ähen ää ai pois aa poissul-
ke ia e i yisluokkia, pe uskoulu on lohkou umassa paino usluokkien ansios-
a. Koulujen e iy ymiskehi ys on oimis unu suu issa kaupungeissa. Lähes
kolmasosa yläkoulun oppilais a on e ikoisluokilla, joille alikoidaan paino-
uksen mukaises i lahjakkaimma oppilaa pääsykokeilla. Tämä on me kin-
ny sosiaaliskogni ii isen miljöön heiken ymis ä a allisilla luokilla. (Simola,
Seppänen, Kosunen & Va iainen 2015.) Lähikoulupe iaa ees a luopuminen
on me kinny koulujen älis ä kilpailua oppilais a.
Koulu kehi äjinä – haas a elujen o eu us
Haas a elu eh iin kaksi uo a kehi ämisp ojek in pää ymises ä ke äällä
2015. Laadullisen u kimuksen aineis o ke ä iin yhmähaas a eluilla. Tu ki-
muksen eh ä änä oli lisä ä ymmä ys ä sii ä, minkälais en ekijöiden on koe -
u aiku a an koulun onnis uneeseen kehi ämiseen. Kyse oli in o man ien
kehi ämis yöhön lii y is ä kokemuksis a. Tu kimuskysymys oli muo oil u
seu aa aksi: mi en koulu o a onnis unee ja kamaan kehi ämis ä i seoh-
jau u ana p osessina p ojek in pää y yä in o man ien kokemus en mukaan.
Teemahaas a elukysymyksillä sel i el iin, millaisia kehi ämisen suun ia
ja askelei a koulussa on o e u ja mi en koko yh eisö on saa u kehi ämiseen
mukaan. Millaisia kehi ämis oimia on o eu unu , ja mi kä o a yön alla ai
ule aisuuden suunni elmissa? Mi ä uhkia kehi ämisessä koe aan ole an? Li-
67
Koh i yh eisöllis ä koulua
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
säksi haas a eluissa sel i el iin, mi en kehi ämis yön koe aan aiku aneen
oppilaiden kas uun ja oppimiseen. Haas a el a ina oli kolme eh o ia, kaksi
apulais eh o ia ja kaksi ope ajaa kahden kunnan kolmes a koulus a. Haas a -
elusi aa ien kohdalla eh o i ja apulais eh o i on me ki y R 1, R2, R3, R4
ja R5 ja ope aja O6 ja EO7. Kolmessa yhmässä ehdy haas a elu kes i ä
kukin noin 1,5 un ia. Haas a eluaineis oksi ke yi 65 si ua li e oi ua eks-
iä, jo a analysoi iin sisällönanalyysin a ulla eemoi amalla aineis os a esiin
nouse a kokoa a eema . Tulokse on jäsennel y seu aa ien iiden eeman
mukaan: pedagoginen joh aminen, yh eisöllise aken ee , osallisuus, amma-
illinen kehi yminen ja suhde hallin oon. Seu aa aksi a kas ellaan haas a -
elun uloksia.
Pedagoginen joh aminen – eh o in keskeinen eh ä ä
Kehi ämisessä a ain ooli on eh o illa, mikä pe us uu hänen al a-asemaan-
sa. Hallinnollise eh ä ä o a lisään ynee oimakkaas i ja halli se a eh-
o in yöaikaa, mikä sy en ää kuilua ope uksen ja kas a uksen kehi ämisen
ja eh o in a ki oiminnan älillä (mm. Ka ikoski 2009). Suomalaisen koulun
joh aminen on ah as i kon eks isidonnais a (Lei hwood & Jan zi 2005),
mikä luo hy än pe us an koulun pedagogiselle kehi ämiselle. Haas a eluissa
eh o i ko os a a ah an pedagogisen joh amisen me ki ys ä. Reh o i ko-
ke a ä keimmäksi yökseen koulun pedagogis en pui eiden o ganisoimisen
si en, e ä ope aja oi a keski yä pe us eh ä äänsä.
Me y i e ään luoda ope ajille ne pui ee , e ä heillä on se auha yösken-
nellä ja he saa keski yä siihen olennaiseen, siihen ope amiseen, kas a -
amiseen, lapsen koh aamiseen. Meillä on ankka näkemys sii ä, e sillon
se, jos ope ajalla on äällä hy in, niin se äli yy suo aan uonne ken älle,
oppilaisiin. (R1)
Se, e ä koulu pys yy muokkaamaan ulkopuolel a ulleen uudis uksen omaksi
kehi ämis oiminnakseen (Tyack & Cuban 1998), aa ii pedagogis a joh a-
mis a ja yh eises i jae un näkemyksen kyseisen koulun kehi ämises ä (mm.
Bo e y 2004; Rajakal io 2012). Haas el a ana olleen ope ajan mukaan ke-
hi ämis yössä johdon ooli on ensia oisen ä keä: ”… kaikki kehi ämis yö,

68
Helena Rajakal io
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
mi ä koulussa ehdään ja jos halu aan olla yh eisöllinen koulu, niin se aa ii
joh ajuu a. (…) ja myös osallis aa siinä isiossa si en iimien e äjä ja si ä
kau a si en koko henkilös ön.” (O6) Reh o i paino a a koulun ision ja
kehi ämisen suunnan me ki ys ä ( . Senge 1990). Yh eis ä kaikille kolmel-
le koululle on yh enäiskoulun ah is aminen, jonka o eu amiseksi eh o i
muokkaa a koulun aken ei a muun muassa pi ämällä koko koulun yh eisiä
kokouksia. He ka so a , e ä heidän eh ä änään on mää i ellä selkeä isio ja
pi ää kiinni suu is a yhdessä so i uis a linjois a yhdessä koulun joh o yhmän
kanssa.
Pedagogises a joh amises a on muodos unu kouluissa jae u eh ä ä ai pi-
kemmin yh einen eh ä ä (Spillane & Diamond 2007), jos a eh o i as aa a
kaikissa kolmessa koulussa yhdessä apulais eh o in ja joh o- ai kehi ämis yh-
män kanssa. Ryhmiin kuulu a iimien e äjä . Yhden yläkoulun luokka ason
iimi on osa joh amis akenne a. O ganisaa io a kaisu pe us u a idealle jae-
us a joh ajuudes a. Reh o i kannus a a ope ajia ideoimiseen, yh eis yöhön
ja kokeilemaan. Haas a el a ien mukaan joh amiseen kuuluu myös he kkyys
huoma a jaksamiseen lii y iä ongelmia.
Kyl se on kanssa uhka se ope ajien passi oi uminen, ope ajien yössä jak-
saminen, äsyminen, ja se on se, missä meidän pi ää koko ajan olla a kkana
ja änä uonna me ollaan e i yises i, melkein joka kokouksessa uo u esiin
si ä, e ä mokaaminen on salli ua, suosi aan iskien o oa, kokeilkaa uu -
a, ja me i e ollaan esime kkinä siinä. E ä me ehdään i ekkin koko ajan
si ä. … e pe ek ionis eja ei kai a a ähän yöhön. (R1)
Ope ajien kokema ii ämä ömyyden unne a oi eiden ja eali ee ien
älisenä is i ii ana joh uu usein sii ä, e ä ope aja on ie oinen oppilaiden
a i semas a ues a, mu a samalla unne aan oima omuu a, oisaal a e-
su ssien puu ees a juon u ia, oisaal a sii ä, e ä oppilaisiin lii y ä ongelma
o a yleensä moniulo eisia ja aikeas i a kais a issa. Donald B oadyn (1981)
mukaan psykologisoin i ja i sesyy ökse o a ope ajan pe usongelmia. Reh o-
i uo a esille amma illisen kas un ja äydennyskoulu uksen ä key ä myös
jaksamisen ukemisessa. Ope ajien yön ja ku uudes a koulussa kanne aan
huol a ja oi o aan oppilasmää än pysy än ennallaan. Reh o eiden suhde a
ope ajiin leimaa suomalaiselle pe uskoululle unnusomainen ah a luo a-
69
Koh i yh eisöllis ä koulua
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
mus, joka me ki see ope ajan pedagogis a apau a luokkahuone yösken-
elyssä (Ha g ea es, Haláz & Pon 2007; Sahlbe g 2015). Reh o i un e a
hy in ope ajakunnan, ja haas a eluis a äli yy ope ajien hy in oinnis a
huoleh i a asenne.
Tää on yks ju u, mihin kiinni e ään paljon huomio a, e me y i e ään saa-
da sel ille, ke kä on ne ope aja , jo ka a ee lisähaas e a, ke kä ei oo on-
nellisia, jos he ekee aan pe us yö ä. … Tää on semmonen ju u, mi ä me
koko ajan yös e ään, e meiän pi ää keksiä niille jo ain ylimää äs ä, e ä ne
näi e yy. Mu si en me aas unnis e aan myös ne yypi , joilla on ko ona
pieniä lapsia ja jo ka on ihan yy y äisiä ähän pe usse iin. (R1)
Yhdessä koulussa joh o on o anu yöpa i yösken elyn koko yh eisöä läpäi-
se äksi pe iaa eeksi, jonka mukaan kaikilla pi ää olla yöpa i. Reh o i mal-
lin a a si ä oimimalla i se yöpa ina, jakamalla yön yhdessä ja e ämällä
esime kiksi yhdessä kokoukse . Toimin a a allaan he halua a ies i ää yh ei-
sölle yhdessä oimimisen ä keydes ä: ”Ja yksin ei pä jää eikä a ekaan pä -
jä ä, e ä se on oikees aan se. Tänä aamuna juu i sanoin yhdelle sijaiselle, e ä
äällä oi kysyä kenel ä ahansa, e ä ää on koulu, jossa yksin ei a ekaan
pä jä ä.” (R2)
Inklusii inen koulu syn yy yh eisöllis en
kehi ämis aken eiden a ulla
Kehi ämisp osessissa kä i ilmi, e ä koulun muu oksen o eu aminen edel-
ly ää yöo ganisaa ion aken eellisia muu oksia. Tiimimäinen yösken ely-
apa on omaksu u oimin a a aksi kaikissa kyseessä ole issa kouluissa. Toi-
min akul uu ises a muu okses a ke oo se, e ä on ullu i ses ään sel äksi,
e ä jokainen ope aja kuuluu iimiin. Alussa ilmenny muu os as a in a
on hä inny , ja iimin oimin a on sisäis e y osaksi yö ä. On ilmeis ä, e ä
iimeis ä on muodos unu pysy ä kehi ämis akenne (Leh onen 2004; Raja-
kal io 2008). Koulu-uudis uksen onnis umisen edelly yksenä on, e ä muu-
os koske aa koulun al asuh ei a (mm. Woods 2005). Käy än öyh eisöinä
(Wenge 1998) oimi a iimi o a saanee kehi ämiseen lii y iä eh ä iä
(Ha g ea es, Haláz & Pon 2007), ja ne o a saanee koulun johdol a oimin-
70
Helena Rajakal io
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
a al uuksia ja lisää as uu a koko koulua koske issa asioissa. Yh eis yön kul -
uu is a on ullu oisin sanoen luon e aa. Tämä ilmenee muun muassa kou-
lun yhdeksänsien luokkien luokka ason pedagogises a iimikokoukses a, jos a
eh o i ke oo ilah uneensa kuul uaan, kuinka jous a as i ope aja jakoi a
keskenään eh ä iä.
Ne jako sen ai an luonnollises i, e kaikki niinkun, nii ä oli ois akym-
men ä siellä, niin kaikki o i omia osia ai e ä ” uleeko ää ny ähän liian
askaaks jo eille, e ei ule näin paljon, mä oin o aa äs ä osan”. Niin
ommonen on, aikka ähän kehunkin, e ä on ihail a aa kuunnel a aa,
e ä äällä eh ä iä jae aan noin posi ii isessa hengessä, e ä kaikki o aa
sii ä omansa, e ä ei aja ella e ä ”ku ei aan mi ään a isi ehdä”. (R4)
Muu amalla yöo ganisaa io a eh o i luo a uusia mahdollisuuksia ope -
ajien äliselle uo o aiku ukselle. Raken ee luo a pe us an oimijuudelle
ja uo o aiku ukselle, jonka pohjal a oi syn yä oimin a apoja ja ope us a
muun a ia ideoi a ja käy ännön kokeiluja (A che 2000). E i yisope aja ke -
oo, kuinka koulu mahdollis i e i yisope ajan ja aineenope ajan älisen sa-
manaikaisope uksen ja kuinka yh eis yö syn yi.
Mä menin ohkees i luokkiin oppi unneilla, ja se yh eis yö läh i koko sen
luokan kanssa ja si en aineenope ajan kanssa niin ihan a oimes i he i sii-
nä. Ja kaikki o e oli auki joka luokkaan … mulla ja a maan si en näillä
mun yö o e eillaniki sellanen e ä yhdessä ja keskus ellaan, aihde aan
mielipi ei ä, opi aan oinen oisil amme. (EO7)
Inklusii inen pedagogiikka on me kinny ope ajien älisen yh eis yön li-
sään ymis ä. Ope ajien pe in einen yksin oimimisen kul uu i (Rajakal io
2005) näy ää mu uneen. Kolmipo aises a ues a on ullu kaikkien ope a-
jien yh einen asia, jossa e i yisope ajien asian un emus a hyödynne ään. Yh-
den koulun uen iimissä luokan-, aineen- ja e i yisope aja ja ohjaaja e si ä
uusia keinoja oppilaiden uen a peen a haisempaan unnis amiseen ja puu -
umiseen. Samalla he i i ä ä keskus elua koko kouluyh eisössä sii ä, mi en
oppilaiden oppimis a ja kas ua oidaan ukea. Yh eisymmä ys kehi ämisen
a peis a ja a oi eis a on muodos unu ä keäksi ope ajia ja mui a koulun
asian un ijoi a yh een lii ä äksi ekijäksi. Yh enäiskoulun mahdollisuude
71
Koh i yh eisöllis ä koulua
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
ukea oppilai a koko koulupolun ajan ”ykköses ä ysiin” on o e u kaikissa
kolmessa koulussa kehi ämiskoh eeksi. Yh enäiskoulun ah uus nähdään
oppilaan uen a peen unnis amisessa mahdollisimman a haisessa aihees-
sa alakoulussa, sillä ongelma kulminoi u a yläluokilla, jos oppilaa ei ä saa
ajoissa a i semaansa ukea. E i yisope aja pe äänkuulu aa ope ajien älis-
ä yh eis yö ä uen an amisessa.
… jos me yh eis yöllä saa ais jo enkin huolehdi ua sii ä, e ä se oppilas on
oikees i saanu siellä, siinä oikeessa aiheessa on se si en alkuope uksessa,
kolmos-nelosella, i os-ku osella ai millä luokalla ahansa, niin sen uen.
… Niin e saa ais ne, e si e yläluokilla ei ulis nii ä omahduksia mi ä ny
on ullu. Niis ähän me ei iede ä, e ä mi kä kaikki syy niihin on ollu ai-
ku amassa, mu se me iede ään kaikki, e jos yläluokilla ulee ämmönen
omahdus ai sano aan ny ku osellakin jo puhuma akaan seiskalla ai ka-
silla, niin se lapsi ja nuo i oi osi huonos i, sen i se un o on äysin nollassa,
kun ei a i juu i edes liio ella siinä. Ja si se au aminen onkin aikeempaa.
(EO7)
Ope aja koh aa a ope us- ja kas a us yössä monimu kaisia kysymyksiä ja
haas ei a, joiden a kaisemiseksi he a i se a asioiden yhdessä puimis a mui-
den asian un ijoiden kanssa (mm. Ha g ea es 2008). Kolmipo aisen uen
akenne ja käy ännö aa i a o eu uakseen en is ä enemmän moniamma-
illis a yh eis yö ä koulupsykologin, ku aa o in, e eydenhoi ajan, eh o in,
ope ajien ja kouluohjaajien älillä. Yh eis yö ä ehdään myös nuo iso- ja so-
siaali oimen sekä las en- ja nuo isopsykia ian kanssa, jo a oppilaa saisi a
ii ä äs i ja oikeanlais a ukea. Yhdessä koulussa jä jes e ään lapsipe hei ä
a en ilaisuuksia, joihin koo aan kaikki las en ja nuo en pal eluja an a a
aho ja ku su aan lähialueen pe hee lapsineen kouluun. Yh eis yö mui en
amma ilais en kanssa on koe u innos a aksi.
Hän (ope aja, ki j. lis.) pi i illan yh eis yössä si en ois en amma ilais en
kanssa. … Il a oli onnis unu ja sii ä uli posi ii is a palau e a, ja sillon kun
sä onnis u yössä, ni sehän ah is aa sua ja enää, hän ei enää kysy mul a,
e ä onko pakko, aan hän on sillee innos unu… (R3)
78
Helena Rajakal io
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
sil ä, e ä kouluissa on apah unu oimin akul uu inen muu os, jossa yhdes-
sä oimimises a on ullu i ses äänsel yys. Muu os me ki see uuden ymmä -
yksen aken amis a, joka on hidas p osessi. Sille eh o i o a näh ä äs i an-
anee ii ä äs i aikaa.
Haas a eluis a kä i ilmi, e ä eh o i pedagogisina joh ajina ymmä ä ä
kas a uksen olemukseen lii y ä a osidonnaise ja monimu kaise kysymyk-
se ja koulun mo aalisen pe us an ja osaa a kunnioi aa ope ajan au ono miaa
sekä a e a aken aa koulua yh eisönä. On me ki ä ää, e ä kansain älises i
hy in a os e u koulu u kija, p o esso i Andy Ha g ea es kollegoineen
(2007) nos aa OECD:lle ki joi amassaan apo issa nimenomaan pedagogi-
sen joh amisen suomalaisen koulun menes ys ekijäksi. Pedagoginen joh ami-
nen ky kee koulun kehi ämisen kas a us eo ee iseen subs anssiin ja oi näin
ollen es ää koulu uksen ken ille yön y än manage ialis isen o een le iämis-
ä koulumaailmaan (Rajakal io 2012).
Haas a el a ien mukaan hy än kehi yksen suu impana uhkana o a niuk-
kene a esu ssi ja kouluis a e ään yny hallin o. Koulu o a osa moni asois-
a ohjausjä jes elmää ja iippu aisia kansallisis a ja paikallisis a koulu uspolii -
isis a linjauksis a ja a kaisuis a. Inklusii inen koulu ja kolmipo ainen uen
jä jes elmä on uudis us, joka aa ii a ikkelin alussa esi ellyn pe usope uksen
ohjausjä jes elmän kaikkien oimija ahojen yh eis ä koulu uspolii is a ah oa
ja panos us a maan halli ukses a yksi äiseen kun aan ja kouluun ( . Pawson
2003). Mikään uudis us ei o eudu yksi äisen oimijan oimes a. Uhkaku ana
on, e ä uudis us ei olekaan sellaisenaan o eu amiskelpoinen, aan e ä ässä
käy niin kuin monille muille uudis uksille, e ä ne synny ä ä ain uuden e-
o min a peen (Simola 2002).
Haas a eluis a kä i ilmi, e ä kouluissa koe aan hallinnon e ään yneen
koulus a. Ehkä kyse on e ilaisis a kehi ämiskonsep eis a, jo ka ei ä kom-
munikoi keskenään ( . A nkil 2008). Ylhäällä kun ien hallinnossa hallin o-
e oinen eknis a ionaalinen kehi ämiskonsep i ja uohonjuu i asolla koulu-
jen a jen oimin akykyyn pe us u a kehi äminen ei ä ole uo opuhelussa
ois ensa kanssa. Kouluissa koe aan, e ei hallinnos a löydy ukea kehi ämi-
seen.

79
Koh i yh eisöllis ä koulua
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Laajemmassa ku assa a kas el una, jo pi kään ja kunu kun ien pola isoi-
umiskehi ys näkyy pal elujen laadun ja mää än aih eluna e i puolilla maa a
(Saa i 2011). Kunnissa kanne aan huol a esu ssien niukkenemises a ja sii ä,
mi en koulu sel iy y ä uudis umishaas eis a. Koulu ukseen kohdis u a
leikkaukse o a ajanee koulu ah aalle muun muassa ope us yhmien koon
kas amisen uoksi. Kansallisen koulu uspoli iikan linjauksissa inklusii isen
kas a uksen sijaan painopis e on digi alisoinnissa, johon on allokoi u lähes
sa a miljoonaa eu oa. Tä ä alli se aa suun aus a oisi ehkä ku sua ”insinöö-
ipedagogiikaksi”, jossa digiloikka näy ää sokaisseen ka seen näkemäs ä kou-
lun a ki odellisuudessa ole ia mui a a pei a.
Inklusii inen, mukaan o a a kas a us un uu en is ä ajankoh aisemmal-
a, kun o aa ku aan mukaan ajalle ominaisen keskus eluilmapii in, jo a lei-
maa ihmisiä ka ego isoi a ja pois sulke a aja elu, kseno obia ja laajalle le in-
ny na ionalis inen populismi. A ikkelin esime kki apaukse osoi a a , e ä
kouluissa on ah oa ja ai oa inklusii isen koulun kehi ämiseen. Me ki ä ä
pe usope uksen uudis us aa ii kui enkin koulun ohjausjä jes elmän kaikkien
asojen panos us a. Koulun onnis unu kehi äminen ei oi jäädä yksi äis en
hy in oimi ien koulujen eh o eiden ja ope ajien ha eille.
80
Helena Rajakal io
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Läh ee
Ainscow, M., Boo h, T. & Dyson, A. 2006. Imp o ing schools, de eloping inclusion.
London: Rou ledge.
Alhanen, K. 2016. Dialogi demok a iassa. Helsinki: Gaudeamus.
A che , M.S. 2000. Being human. The p oblem o agency. Camb idge: Uni e si y P ess.
A nkil, R. 2008. Remembe ing he u u e: u u e dialogue and he u u e o dialogising,
Teoksessa J. Leh onen & S. Kalliola ( oim.) Dialogue in wo king li e esea ch and
de elopmen in Finland. F ank u Am Main: Pe e Lang, 131–143.
Au io, T. 2006. Subjec i i y, cu iculum and socie y. Be ween and beyond he Ge man
didak ik and Anglo-Ame ican cu iculum s udies. New Je sey: Law ence
E lbaum.
Au io, T. 2014. The in e naliza ion o cu iculum esea ch. Teoksessa W. Pina ( oim.)
In e na ional handbook o cu iculum esea ch. New Yo k: Rou ledge.
Bo e y, M. 2004. The challenges o educa ional leade ship. London: Sage.
B oady, D. 1981. Den dolda lä oplanen. S ockholm: P inkipo.
Da ies, B. & Da ies, B.J. 2005. S a egic leade ship. Teoksessa B. Da ies ( oim.) The
essen ials o school leade ship. London: Sage, 10–30.
Dewey, J. 1961/1916. Democ acy and educa ion. New Yo k: The F ee P ess.
Doll, W.E. 2005. The cul u e o me hod. Teoksessa W.E. Doll, M.J. Fleene , D. T uei &
J. S . Julien ( oim.) Chaos, complexi y and cul u e. A con e sa ion. New Yo k:
Pe e Lang, 21–75.
G une , H.M., G imaldi, E., Hall, D. & Se pie i, R. 2016. NPM and he educa ional
e o m in Eu ope. Teoksessa Helen M. G une , Emiliano G imaldi, Da id Hall
& Robe o Se pie i ( oim.) New public managemen and he e o m o educa ion.
Eu opean lessons o policy and p ac ice. London: Rou ledge, 3–18.
Hakala, J.T. & Lei o, M. 2015. Inkluusioideologian ja koulu uspoli iikan jänni ei ä
2000-lu un suomalaisessa pe uskoulussa. Kas a us & Aika 9 (4) 2015, 8–23.
Ha g ea es, A., Halász, G. & Pon , B. 2007. School leade ship o sys ema ic imp o emen
in Finland. A case s udy epo o he OECD ac i i y imp o ing school
leade ship. h p:/www.oecd.o g/da aoecd/43/17/39928629.pd .
Ha g ea es, A. 2008. Sus ainable p o essional lea ning communi ies. In L. S oll &
K.S. Louis ( oim.) P o essional lea ning communi ies. Di e gence, dep h and
dilemmas. Maidenhead: McG aw Hill/Open Uni e si y P ess, 181–195.
Ka ikoski, A. 2009. Aika hy ä eh o iksi. Sel iääkö koulun joh amises a hengissä?
Helsingin yliopis o. Käy äy ymis ie eiden iedekun a. So el a an kas a us ie een
lai os. Tu kimuksia 297.
Kelly, A.V. 2009. The cu iculum: heo y and p ac ice. Six h edi ion. London: Sage.
Kiilakoski, T. & O a akangas, A. 2010. Koulu us uo an okoneis ona? Tulos a oi einen
koulu uspoli iikka k ii isen eo ian alossa. Kas a us & Aika 4 (1) 2010, 7–25.
Kuula, A. 1999. Toimin a u kimus. Ken ä yö ä ja muu ospy kimyksiä. Tampe e:
Vas apaino.
81
Koh i yh eisöllis ä koulua
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
La he , P. 2010. Engaging science. Policy: F om he side o he messy. New Yo k: Pe e
Lang.
Leh onen, J. 2004. Ja ku aa kehi ämis ä a men a a aken ee . Teoksessa J. Leh onen
( oim.) Työkon e enssi Suomessa. Vuo opuheluun pe us u a kehi ämisme odi.
Helsinki: Työ u allisuuskeskus, 176–187.
Lei hwood, K. & Jan zi, D. 2005. T an o ma ional leade ship. Teoksessa B. Da ies ( oim.)
The essen ials o school leade ship. London: Sage, 31–43.
Liebe man, A. 2008. Resea ch, policy and p ac ice. Esi elmä AERAn (Ame ican
Educa ional Resea ch Associa ion) kon e enssissa, New Yo k, 28. Ma ch 2008.
Mie ola, R. 2014. Hankala e i yisyys. E nog a inen u kimus e i yisope uksen käy än-
nöis ä ja e i yisyyden muo ou umises a yläkoulun a jessa. Helsingin yliopis on
käy äy ymis ie eiden lai os. Kas a us ie eellisiä u kimuksia 255.
Mäkinen, M. & Mäkinen, E. 2011. Teaching in inclusi e se ing: owa ds collabo a i e
sca olding. La nou elle e ue de l´adap ion e de scola isa ion 55 (3), 57–74.
Mäkinen, M. 2013. Na a i e e lec ions as desc ip o s o eache s’ wo k engagemen in
inclusi e schools. Teaching and Teache Educa ion 35, 51–61.
Ope ushalli us. 2010. Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us eiden muu okse ja
äydennykse 50/011/2010. Ope ushalli us. Helsinki.
Ope ushalli us. 2014. Pe usope uksen ope ussuunni elman pe us ee . Mää äykse ja
ohjee . 2014: 96.
Ope us- ja kul uu iminis e iö. 2007. E i yisope uksen s a egia. Ope usminis e iön yö-
yhmämuis ioi a ja sel i yksiä. 2007:47. Helsinki: Ope us- ja kul uu i minis e iö.
Ope us- ja kul uu iminis e iö. 2016. Halli uksen kä kihankkee . www.minedu. i/
OPM/Linjaukse _ja_ ahoi us/halli usohjelman_ o eu aminen/?lang= i.
Pawson, R. 2003. No hng as p ac ical as a good heo y. E alua ion 9 (4), 471–490.
Pe sson, B. & Pe sson, E. 2013. Inklude ing och målupp yllelse. A nå amgång med alla
ele e . S ockholm: Libe .
Pe usope uslaki 642/2010. Finlex. h p://www. inlex. i/ i/laki/alkup/2010/20100642.
Pina , W.E., Reynolds, W.M., Sla e y, P. & Taubman, P.M. 2004. Unde s anding
cu iculum. New Yo k: Pe e Lang.
Rajakal io, H. 2005. Sosiaalisen pääoman kehkey ymisen ehdo kouluyh eisössä.
Teoksessa E. Poikela ( oim.) Oppiminen ja sosiaalinen pääoma. Tampe e:
Tampe e Uni e si y P ess, 127–151.
Rajakal io, H. 2008. Finnish school – he Pisa s a and dialogical pa adox. Teoksessa J.
Leh onen & S. Kalliola ( oim.) Dialogue in wo king li e esea ch and de elopmen
in Finland. F ank u Am Main: Pe e Lang, 195–210.
Rajakal io, H. 2011. Moninaisuus yh enäisyydessä. Pe uskoulu muu os en is ipaineissa.
Ac a Uni e si a is Tampe ensis 1686. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess.
Rajakal io, H. 2012. Pedagoginen joh aminen manage ialismin is ipaineissa. Teok-
sessa Kimmo Mäki & Tui e Palonen ( oim.) Joh amisen ila ja paika . Aikuis-
kas a uksen 50. uosiki ja. Kansan alis usseu a.
82
Helena Rajakal io
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Rajakal io, H. & Mäkinen, M. 2014. The Finnish school in c oss-p essu es o change.
Eu opean Jou nal o Cu iculum S udies 1 (2), 133–140.
Rajakal io, H. 2014. Yh eis oimin koh i uudis u aa koulua. Koulun kehi ämisen oi-
min a malli – äydennyskoulu uksen ja kehi ämisp osessin yh een ni ominen.
Ope ushalli us. Rapo i ja sel i ykse 2014: 9.
Räsänen, K. & T ux, M-L. 2012. Työki ja. Amma ilaisen paluu. Kansan alis usseu a.
Saa i, J. 2011. E ia oisuus kas un ja yöllisyyden Suomessa. Yh eiskun apoli iikka 76 (1).
h p://www.julka i. i/bi s eam/handle/10024/101087/saa i.pd ?sequence=1.
Salamancan julis us e i yisope uksen pe iaa eis a, oimin a a ois a ja käy ännöis ä.
1994. h p://www. ane. o/salamanca.h m.
Sahlbe g, P. 2015. Suomalaisen koulun menes ys a ina. Ja mi ä muu oi a sii ä oppia.
Helsinki: In o.
Salminen, J. 2012. Koulun pi ullise dilemma . Helsinki: Teos.
Seeck, H. 2008. Joh amisopi Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.
Senge, P. 1990. The i h discipline. A and p ac ice o he lea ning o ganiza ion. New
Yo k: Doubleday.
Seppänen, P., Kalalah i, M., Rinne, R. & Simola, H. ( oim.) 2015. Lohkou u a pe uskoulu.
Pe heiden koulu alinna , yh eiskun aluoka ja koulu uspoli iikka. Kas a usalan
u kimuksia 68. Helsinki: Suomen kas a us ie eellinen seu a.
Shields, C. & Edwa ds, M. 2005. Dialogue is no jus alk. A new g ound o educa ional
leade ship. New Yo k: Pe e Lang.
Simola, H. 2002. Ilmaan p opa u. Toi eiden a ionalismi koulu e o mien disku sii isena
pe us ana. Teoksessa R. Honkonen ( oim.) Koulu uksen lumo, e o iikka,
poli iikka ja a ioin i. Tampe een yliopis o: Taju.
Simola, H., Seppänen, P., Kosunen, S. & Va iainen, H. 2015. Oppilas alikoinnin paluu?
Teoksessa P. Seppänen, M. Kalalah i, R. Rinne & H. Simola ( oim.) Lohkou u a
pe uskoulu. Pe heiden koulu alinna , yh eiskun aluoka ja koulu uspoli iikka.
Kas a usalan u kimuksia 68. Helsinki: Suomen Kas a us ie eellinen seu a,
87–121.
Spillane, J.P. & Diamond, J.B. 2007. A dis ibu ed pe spec i e on and in p ac ice.
Teoksessa J.P. Spillane & J.B. Diamond ( oim.) Dis ibu ed leade ship in p ac ice.
New Yo k: Teache s College P ess, 146–166.
Sy jäläinen, E. 2002. Eikö ope aja saisi ope aa? Koulun kehi ämisen pa adoksi ja
ope ajan yöuupumus. Tampe een ope ajakoulu uksen julkaisuja A 25.
Tyack, D. & Cuban, L. 1998. Tinke ing owa d u opia. A cen u y o public school e o m.
Ha a d Uni e si y P ess.
Uljens, M. & Rajakal io, H. 2015. Na ional cu iculum de elopmen in Finland as
dis ibu ed and non-a i ma i e educa ional leade ship. Teoksessa M. Uljens
( oim.) Pedagogisk leda skap – eo i, o skning och skolu eckling. Educa ional
leade ship – heo y, esea ch and school de elopmen . Rappo ån Fakul e en
ö pedagogik och äl ä dss udie id Åbo Akademi. N . 38. Vasa, 208–234.
83
Koh i yh eisöllis ä koulua
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Uljens, M. & Rajakal io, H. 2017. Na ional cu iculum de elopmen as educa ional
leade ship – a discu si e and non-a i ma i e app oach. Teoksessa M. Uljens & R.
Ylimäki ( oim.) B idging educa ional leade ship, cu iculum heo y and didak ik.
Non-a i ma i e heo y o educa ion. New Yo k: Sp inge .
Uljens, M., Wol , L-A. & F on ini, S. 2016. Finland: NPM Resis ance o owa ds
Eu opean ne-wel a ism in educa ion? Teoksessa Helen M. G une , Emiliano
G imaldi, Da id Hall & Robe o Se pie i ( oim.) New Public Managemen and
he Re o m o Educa ion. Eu opean lessons o policy and p ac ice. London:
Rou ledge, 39–52.
Va jo, J. 2007. Kilpailukyky al ion koululainsäädännön aken uminen. Suomen
eduskun a ja 1990-lu un koulu uspolii inen käänne. Helsinki 2007.
Va jo, J., Simola, H. & Rinne, R. 2016. A ioida ja halli a: pe ään ka somises a
in o maa io-ohjaukseen suomalaisessa koulu uspoli iikassa. Kas a usalan u ki-
muksia 70. Helsinki: Suomen kas a us ie eellinen seu a.
Veugele s, W. & O’Hai , M. J. 2005. ( oim.) Ne wo k lea ning o educa ional change.
London: Open Uni e si y P ess.
Wenge , E. 1998. Communi y o p ac ice. Lea ning, meaning and iden i y. Camb idge:
Camb idge Uni e si y P ess.
Willmo , R. 2002. Educa ion policy and ealis heo y. P ima y eache s, child-cen ed
philosophy and he new manage ialism. London: Rou ledge.
Woods, P. 2005. Democ a ic leade ship in educa ion. London: Sage.

84
Helena Rajakal io
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
II
OPISKELIJA
YHTEISÖN JÄSENENÄ
87
Ensimmäisen uoden opin oihin
kiinni ymisen mone kas o yliopis ossa
Vesa Ko honen
Kiinni ymisen näkökulmas a ensimmäinen opin o uosi on
hy in a kaise a opin ojen suju an o eu amisen kannal a.
E i yises i on a peen jäsen ää sekä yksilöllis en e ä yh ei-
söllis en ekijöiden me ki ys ä kiinni ymiseen aiku a ina
osa ekijöinä. Sähköinen i sea ioin ikysely on yksi mahdollisuus
ukea opiskelijoiden oppimisen ja opiskelu apojen i sea ioin ia
opin ojen alku aiheissa henkilökoh aisen palau e iedon a ulla.
Keskeiseksi kysymykseksi kui enkin jää se, mi en ope usyh eisö
ko keakouluo ganisaa iossa oisi laajemmin hyö yä ällaisen
i sea ioin ikyselyn uo amis a uloksis a ja kehi ää ulos en
pohjal a kiinni ymis ä ah is a ia ohjauskäy än ei ä ja ukea
opiskelijoi a opiskelu ai ojen kehi ämisessä.
Johdan o
Kiinni ymises ä on muodos unu e enkin kansain älises i laajas i käy e y
käsi e a ioi aessa ope uksen ja oppimisen laa ua ko keakouluissa (Kolja ic &
Kuh 2001; Handelsman ym. 2005; Langley 2006; Leach & Zepke 2011; Kahu
2013). Uude ulkinna kiinni ymises ä ko os a a sekä yksilöllis en e ä
yh eisöllis en ekijöiden me ki ys ä kiinni ymiseen aiku a ina osa ekijöi-
nä (ks. Coa es 2007; Nygaa d ym. 2013). Aiemman u kimuksen pe us eella
iedämme, e ä opin ojen keskey äminen on yleisin ä ensimmäisen opin o-
uoden aikana (Siekkinen & Rau opu o 2012), jo en haas eeksi muodos uu
se, mi en e i yises i aloi a ia opiskelijoi a oi aisiin pa emmin kiinni ää aka-
eemiseen ope us-oppimisyh eisöön opin ojen alku aiheessa, sillä ällä on ai-
94
Vesa Ko honen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Tulokse
Kiinni ymisen yleisku a ensimmäisenä opiskelu uo ena
Aka eemis a kiinni ymis ä mi aa iin ekijöihin Nexus-kyselyssä on lii -
yny e i yises i kuusi summamuu ujaa, jo ka ku aa a i sea ioi uja oman
opiskelun ja oppimisen lähes ymis apoja: ymmä ä ä ja sy äsuun au unu
lähes ymis apa, yksi äisiä ie oja paino a a lähes ymis apa, suunni elmalli-
suus, eh ä ien äl ely ja suo i uso ien aa io ja opin ojen me ki ys (Ko ho-
nen 2014). Vas aa as i iden i ee i-summamuu uja ( ah is u a iden i ee i
ja i se un emus) on ku annu e i yises i oppimisminäku aa ja sosiaalis a ase-
moi umis a opiskelija ooliin (Wo ham 2006; Pou anen ym. 2012), jo ka o a
hy in keskeisiä ensimmäisenä opin o uo ena. Myön einen oppimisminäku a
ja opiskelija oolin o aminen aken a a ähi ellen pohjaa opin ojen aikana
myös asian un ijaiden i ee ille omalla opin oalalla. Myön einen oppimismi-
näku a on myös ah as i sidoksissa siihen, mi en opiskelija uskoo pä jää änsä
haas eellisessa ko keakouluopiskelussa (Ko honen 2014). Sosiaaliseen kiin-
ni ymiseen Nexus-kyselyssä on puoles aan lii yny kaksi summamuu ujaa
(opiskelijayh eisöllisyys, iedeyh eisöllisyys), jo ka ko os a a kiinni ymisen
aken umisessa sekä opiskelijoiden omien e aisyh eisöjen e ä aus alla ai-
ku a an aka eemisen ope us-oppimisyh eisön ja iedeyh eisön me ki ys ä
(Pou anen ym. 2012).
Yhdis e yn aineis on summamuu ujien keskia o e ailu (ku io 1) osoi -
aa, e ä opin oihin kiinni ymisen kokonaisku aa halli se a muu ama
ydin asia eli ymmä ä ä ja sy äsuun au unu oppiminen sekä opin ojen koe -
u me ki ys (aka eemisen kiinni ymisen ulo u uus), ah is u a iden i ee i
ja i se un emus (oppimisminäku an ulo u uus) sekä opiskelijayh eisöllisyys
(sosiaalisen kiinni ymisen ulo u uus). Näiden osal a neljän uoden aineis-
on 2013–2016 keskia o o a hieman yli ai alle 4:n (as eikolla 1–5). Opin-
ojen koe un me ki yksen ko kein keskia o (ka 4,32) ke onee sii ä, e ä en-
simmäisen uoden opiskelija a ioi a yleises i opiskelualan kiinnos a uuden
ä keäksi, jo en opin ojen me ki yksellisenä kokeminen on olennainen ekijä
aka eemiselle kiinni ymiselle opin ojen alussa.

95
Ensimmäisen uoden opin oihin kiinni ymisen mone kas o yliopis ossa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Sosiaalisen kiinni ymisen osal a huomiona ois a on opiskelijayh eisölli-
syyden selkeäs i ko keampi keskia o e a una iedeyh eisöllisyys-summa-
muu ujaan. E o on myös ilas ollises i me ki se ä. Opin ojen alku aiheessa
opiskelijoiden omien e aisyh eisöjen me ki ys aiku aa selkeäs i ah em-
mal a opin oihin kiinni ymisen kannal a kuin yliopis on iede- ja asian un-
ijayh eisön me ki ys. Muiden opiskelija-aineis ojen pe us eella on myös ii -
ei ä sii ä, e ä ämä niin ku su u aka eeminen kynnys säilyisi myös ja kossa
opin ojen aikana (Pou anen ym. 2012; Ko honen ym. 2017). Oppimis a ja
opiskelua uke iksi ja kiinni ymis ä edis ä iksi sosiaalisen oiminnan muo-
doiksi saa e aan kokea lähinnä osallis uminen ja oimin a uo o aiku eisissa
yhmissä ois en opiskelijoiden kanssa (Pou anen ym. 2012).
Ku io 1. Nexus-i sea ioin ikyselyn aka eemisen kiinni ymisen
summamuu ujien keskia ojen e ailua.
96
Vesa Ko honen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Taulukko 3. Nexus-i sea ioin ikyselyn summamuu ujien ko elaa io a kas elu.
Aka eeminen kiinni yminen Iden i-
ee i
Sosiaalinen kiinni y-
minen
Ymmä -
ä ä ja
sy äsuun-
au unu
oppiminen
Suunni el-
mallinen
opiskelu
Opin ojen
koe u
me ki ys
Vah is u-
a iden-
i ee i ja
i se un e-
mus
Tiedeyh-
eisölli-
syys
Opiskelija-
yh eisölli-
syys
Ymmä -
ä ä ja
sy äsuun-
au unu
oppiminen
Pea son
Co ela ion
1,399** ,341** ,450** ,367** ,168**
Sig. (2- ai-
led)
0,000 0,000 0,000 0,000 0,000
N1363 1363 1363 1363 1361 1362
Suunni el-
mallinen
opiskelu
Pea son
Co ela ion
,399** 1,443** ,509** ,269** ,300**
Sig. (2- ai-
led)
0,000 0,000 0,000 0,000 0,000
N1363 1364 1364 1364 1362 1363
Opin ojen
koe u
me ki ys
Pea son
Co ela ion
,341** ,443** 1,693** ,337** ,363**
Sig. (2- ai-
led)
0,000 0,000 0,000 0,000 0,000
N1363 1364 1366 1366 1363 1364
Vah is u-
a iden-
i ee i ja
i se un e-
mus
Pea son
Co ela ion
,450** ,509** ,693** 1,444** ,422**
Sig. (2- ai-
led)
0,000 0,000 0,000 0,000 0,000
N1363 1364 1366 1366 1363 1364
Tiedeyh-
eisölli-
syys
Pea son
Co ela ion
,367** ,269** ,337** ,444** 1,386**
Sig. (2- ai-
led)
0,000 0,000 0,000 0,000 0,000
N1361 1362 1363 1363 1363 1363
Opiskelija-
yh eisölli-
syys
Pea son
Co ela ion
,168** ,300** ,363** ,422** ,386** 1
Sig. (2- ai-
led)
0,000 0,000 0,000 0,000 0,000
N1362 1363 1364 1364 1363 1364
Ko elaa io a kas elu ke oo asioiden älisis ä yh eyksis ä, mu ei äl ämä ä
yh eyksien älises ä aiku us en suunnas a (esim. Joki uo i & Hie ala 2007).
Kiinni ymis en osa-alueiden ko elaa io aulukko (ks. aulukko 3) ke oo
mielenkiin oisia yksi yiskoh ia aka eemisen ja sosiaalisen kiinni ymisen
97
Ensimmäisen uoden opin oihin kiinni ymisen mone kas o yliopis ossa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
älisis ä mahdollisis a yh eyksis ä opin ojen alku aiheessa. Esime kiksi ym-
mä ä ä ja sy äsuun au unu oppiminen aka eemisen kiinni ymisen osa-
aluee na ko eloi me ki se äs i ja ah as i muiden aka eemisen kiinni ymisen
osa-alueiden kanssa (ku en suunni elmallisuus, opin ojen me ki ys), mu a
selkeäs i ah emmin sosiaalisen kiinni ymisen osal a iedeyh eisöllisyyden
kanssa e a una opiskelijayh eisöllisyy een. Muiden aka eemisen kiinni -
ymisen osa-alueiden (suunni elmallisuus, opin ojen me ki ys) yh eyde o a
sen sijaan yh ä ah oja suh eessa sekä iedeyh eisöllisyy een e ä opiskelija-
yh eisöllisyy een. Tämä he ä ää pohdin oja sii ä, aiku aako edellä ku a u
aka eeminen kynnys eli iedeyh eisön jääminen opiskelijoiden kokemuksissa
e äiseksi myös a alla ai oisella hai allises i ymmä ä ään ja sy äsuun au u-
neeseen oppimiseen, aikka yliopis o-ope uksen yh enä keskeisenä a oi eena
on, e ä ällais a kynnys ä ei olisi.
Aka eemisen kiinni ymisen aus alla ole a o ien aa io
Fak o ianalyysin a ulla es a iin a kemmin opiskelun ja oppimisen lähes y-
mis apoja ku aa ien kuuden summamuu ujan jakaan umis a oisaal a aka-
eemis a kiinni ymis ä aken a iin ekijöihin (suunni elmallisuus, opin ojen
me ki ys, ymmä ä ä ja sy äsuun au unu oppiminen) ja oisaal a aka eemis-
a kiinni ymis ä hai aa iin ekijöihin (yksi äise iedo , eh ä ien äl e-
ly). Fak o ianalyysin (Maximum likelihood -mene elmä, a imax- o aa io)
pohjal a päädy iin edellä maini ujen ekijöiden pohjal a kah een e ilaiseen
kiinni ymiso ien aa io a ku aa aan ulo u uu een (ks. aulukko 4): aka ee-
minen o ien aa io ku aa kiinni ymis ä ah is a aa o ien oi umis a opiske-
luun ja oppimiseen ja as aa as i epäaka eeminen o ien aa io kiinni ymis ä
hai aa ien opiskelu apojen ja - o umus en halli se uu a. Muu ujakoh ai-
se kommunali ee i oli a kyseessä ole alla ak o i a kaisulla ii ä än hy ä
( ähin ään 0,337). Nämä kaksi ak o ia pys y ä seli ämään yhdis e yssä nel-
jän uoden aineis ossa 53,8 % muu ujien kokonais aih elus a. Näin syn ynee
kaksi ak o ia seli ä ä a kas el a aa ilmiö ä a sin hy in ja oimi a hy änä
pohjana myös ja koanalyyseille.
98
Vesa Ko honen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Taulukko 4. Kahden ak o in a kaisu aka eemisen kiinni ymisen
aus alla aiku a is a o ien aa iois a.
Ro a ed Fac o Ma ixa
Fac o
Aka eeminen
o ien aa io
Epäaka eeminen
o ien aa io
Suunni elmallinen opiskelu 0,952
Teh ä ien äl ely -0,651 0,361
Opin ojen koe u me ki ys 0,436 -0,394
Yksi äisiä ie oja paino a a 0,730
Ymmä ä ä ja sy äsuun au unu oppiminen 0,389 -0,440
Ex ac ion Me hod: Maximum Likelihood. Ro a ion Me hod: Va imax wi h Kaise
No maliza ion.
a Ro a ion con e ged in 3 i e a ions.
Kahden e ilaisen, ak o oinnin uloksena odenne un o ien aa ion osal a e si -
iin is iin aulukoinnin a ulla mahdollisia yh eyksiä e äisiin aus a ekijöihin.
Joi akin mielenkiin oisia yh eyksiä löy yikin (ks. aulukko 5), ja ne ah is a a
ku aa muun muassa iän, aikaisemman (yliopis o)opiskelukokemuksen ja opis-
keluun käy e yn ajan me ki ykses ä ja yh eyksis ä aka eemiselle o ien aa iolle.
Lisäksi yllä ä inä yh eyksinä uli a esille myös las en lukumää än ja yös-
säkäynnin posi ii ise ilas ollise ko elaa io aka eemiseen o ien aa ioon.
Vas aa as i epäaka eemisen o ien aa ion osal a me ki se ä yh eyde ikään,
aiempaan opiskelukokemukseen ja u kin o a oi eeseen ohjeellisessa suo i-
usajassa oli a nega ii ise .
99
Ensimmäisen uoden opin oihin kiinni ymisen mone kas o yliopis ossa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Taulukko 5. Kahden o ien aa ion yh eyksiä aus a ekijöihin.
Aka eeminen
o ien aa io
Epäaka-
eeminen
o ien aa io
Spea man’s
ho Ikä luoki el una
Co ela ion Coe icien ,259** -,179**
Sig. (2- ailed) ,000 ,000
N1042 1042
Paljonko ole a iol a
suo i anu ähän u kin oon
kuulu ia opin oja? (op)
Co ela ion Coe icien ,346** -,039
Sig. (2- ailed) ,000 ,158
N1302 1302
Kuinka mon a opin opis-
e ä aiemma , nykyiseen
u kin oon kuuluma oma
yliopis o-opinno o a laajuu-
del aan? (op)
Co ela ion Coe icien ,130** -,127**
Sig. (2- ailed) ,001 ,001
N641 641
Kuinka mon a un ia käy ä
keskimää in opin oihisi
iikossa?
Co ela ion Coe icien ,190** -,033
Sig. (2- ailed) ,000 ,379
N710 710
Alaikäis en las en lukumää-
ä?
Co ela ion Coe icien ,296** -,041
Sig. (2- ailed) ,000 ,521
N245 245
Käy kö suh eellisen säännölli-
ses i öissä opin ojen ohella?
Co ela ion Coe icien ,120** -,024
Sig. (2- ailed) ,000 ,392
N1314 1314
Ta oi ele ko mais e i u kin-
non suo i amis a Tampe een
yliopis ossa ohjeellisessa 5
uoden suo i usajassa?
Co ela ion Coe icien ,042 -,077**
Sig. (2- ailed) ,130 ,006
N1306 1306
Tode u ilas ollise ko elaa ioyh eyde an oi a pe us ei a myös ja ko-ana-
lyyseille. Kun es a iin a kemmin mahdollis en ekijöiden aiku usyh eyksiä
aka eemiseen o ien aa ioon kaksisuun aisella a ianssianalyysillä, käy iin läpi
pa ei ain mahdollisia seli ä iä ekijöi ä. Kun u ki aan kahden ekijän ai-
ku uksia u ki a aan muu ujaan, saadaan kaksisuun aisessa a ianssianalyy-
sissä sel ille sekä ekijöiden e illise aiku ukse (muu ujien pää aiku ukse )
e ä niiden yh eis aiku us (ks. Joki uo i & Hie ala 2007, 135). Pa i e ailussa
iällä yhdessä si iilisäädyn kanssa, ie eenalayksiköllä yhdessä opiskelun pää- ja

100
Vesa Ko honen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
si u oimisuuden kanssa sekä hakukoh een ensisijaisuudella yhdessä opiskelun
pää- ja si u oimisuuden kanssa oli ilas ollinen me ki se yys, ja niillä oli yh-
eis aiku us aka eemiseen o ien oi umiseen. Vaiku aa sil ä, e ä aikuisiällä ja
pe heellisenä ai pa isuh eessa aloi e u opinno o a kin posi ii ises i yhdessä
aka eemiseen o ien oi umiseen. Samoin aiku aa sil ä, e ä ie eenaloi ain
on me ki ä ää aih elua opiskelun pää oimisuuden ja si u oimisuuden paino-
pis eiden älillä. Yh eis aiku us en osal a a kemmassa a kas elussa uli esille
e i yises i kieli-, käännös- ja ki jallisuus ie eiden yksikössä selkeäs i mui a suu-
empi si u oimisen opiskelun osuus. Myös pääsy ensisijaiseen hakukoh eeseen
yhdessä opiskelun pää- ai si u oimisuuden kanssa luo ah an yh eis aiku uk-
sen aka eemiseen o ien oi umiseen. Opiskelu ensisijaisessa hakukoh eessa on
ällöin yh eyksissä aka eemiseen o ien oi umiseen, mu a jopa ah emmin
yhdessä si u oimisen opiskelun kanssa. Tämä osoi aa oi eiden mukaiseen
ensisijaiseen hakukoh eeseen pääsemisen ja opiskelun ah aa me ki ys ä opin-
oihin kiinni ymiseen huolima a nykyises ä opin ojen ilan ees a.
O ien aa ioiden ie eenalakoh aise ja ikä yhmi äise e ailu
Seu aa aksi ka so iin a kemmin, oidaanko as aaja yhmi ellä edellä un-
nis e ujen ak o eiden pe us eella kah een e ilaiseen o ien oi umis a ku aa-
aan yhmään, ja jos oidaan, millainen kokonaisku a syn yy e i o ien aa ioi-
den alli se uudes a ensimmäisen uoden opiskelijoiden as aajajoukossa?
Ryhmi ely suo i e iin K-Means-klus e ianalyysillä, joka so el uu e i yises i
isommille as aajamää ille ja silloin, kun e ukä een on iedossa muodos e a-
ien yhmien mää ä (Täh inen ym. 2011, 181). Koko neljän uoden aineis on
osal a näy ää sil ä, e ä aka eemises i o ien oi unei a on keskimää in noin 3/5
as aajis a (63,5 %) ja as aa as i epäaka eemises i o ien oi unei a noin 2/5 as-
aajis a (36,5 %) (ks. aulukko 6; To al- i i). Tämä ku aa ensimmäisen uoden
opin oihin kiinni ymisen kokonais ilanne a koko neljän uoden aineis ossa.
Klus e ianalyysin pohjal a ja ke iin o ien aa io yhmien e ailua ie een-
alayksiköi äin. Ris iin aulukoi aessa o ien aa io yhmiä ie eenalayksiköi -
äin aih elua olikin aka eemises i ja epäaka eemises i o ien oi uneiden älillä
huoma a as i e i ie eenaloilla. E o e ailu yhmi äin oli a myös ilas ol-
lises i me ki se iä. Selkeäs i eni en aka eemises i o ien oi uneiden yhmään
101
Ensimmäisen uoden opin oihin kiinni ymisen mone kas o yliopis ossa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
kuulu ia as aajia oli lääke ie een (88,1 %) ja e eys ie eiden (82,1 %) yksi-
köissä. Toisena ää ipäänä oli a humanis isia aloja edus a a kieli-, käännös- ja
ki jallisuus ie eiden as aaja , ja aka eemiseen o ien aa io yhmään kuulu ia
(46,9 %) oli jopa epäaka eemises i o ien oi unei a ähemmän.
Taulukko 6. O ien aa io yhmien e ailua ie eenalayksiköi äin.
Missä Tampe een yliopis on yksikössä opiskele ? * Clus e Numbe o Case C oss abula ion
Missä Tampe een yliopis on yksikössä opiskele ?
Clus e Numbe o Case
To al
Epäaka eemi-
nen o ien aa io
Aka eeminen
o ien aa io
BioMediTech
Coun 712 19
% wi hin Missä Tampe een yliopis on
yksikössä opiskele ?
36,8 % 63,2 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o Case 1,4 % 1,4 % 1,4 %
% o To al 0,5 % 0,9 % 1,4 %
In o maa io-
ie eiden
yksikkö
Coun 67 88 155
% wi hin Missä Tampe een yliopis on
yksikössä opiskele ?
43,2 % 56,8 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o Case 13,9 % 10,5 % 11,7 %
% o To al 5,1 % 6,7 % 11,7 %
Joh amis-
ko keakoulu
Coun 87 172 259
% wi hin Missä Tampe een yliopis on
yksikössä opiskele ?
33,6 % 66,4 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o Case 18,0 % 20,5 % 19,6 %
% o To al 6,6 % 13,0 % 19,6 %
Kas a us ie-
eiden yksikkö
Coun 111 174 285
% wi hin Missä Tampe een yliopis on
yksikössä opiskele ?
38,9 % 61,1 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o Case 23,0 % 20,7 % 21,6 %
% o To al 8,4 % 13,2 % 21,6 %
Kieli-, kään-
nös- ja ki jalli-
suus ie eiden
yksikkö
Coun 78 69 147
% wi hin Missä Tampe een yliopis on
yksikössä opiskele ?
53,1 % 46,9 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o Case 16,1 % 8,2 % 11,1 %
% o To al 5,9 % 5,2 % 11,1 %
Lääke ie een
yksikkö
Coun 859 67
% wi hin Missä Tampe een yliopis on
yksikössä opiskele ?
11,9 % 88,1 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o Case 1,7 % 7,0 % 5,1 %
% o To al 0,6 % 4,5 % 5,1 %
102
Vesa Ko honen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Te eys ie ei-
den yksikkö
Coun 14 64 78
% wi hin Missä Tampe een yliopis on
yksikössä opiskele ?
17,9 % 82,1 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o Case 2,9 % 7,6 % 5,9 %
% o To al 1,1 % 4,8 % 5,9 %
Vies innän,
median ja ea -
e in yksikkö
Coun 21 34 55
% wi hin Missä Tampe een yliopis on
yksikössä opiskele ?
38,2 % 61,8 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o Case 4,3 % 4,1 % 4,2 %
% o To al 1,6 % 2,6 % 4,2 %
Yh eiskun a-
ja kul uu i-
ie eiden
yksikkö
Coun 90 167 257
% wi hin Missä Tampe een yliopis on
yksikössä opiskele ?
35,0 % 65,0 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o Case 18,6 % 19,9 % 19,4 %
% o To al 6,8 % 12,6 % 19,4 %
To al
Coun 483 839 1322
% wi hin Missä Tampe een yliopis on
yksikössä opiskele ?
36,5 % 63,5 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o Case 100,0 % 100,0 % 100,0 %
% o To al 36,5 % 63,5 % 100,0 %
Tie eenaloi aisessa e ailussa kiinni ymiseen aiku a an aka eemisen
o ien aa ion osal a ie een- ja opin oala oidaan ulos en pe us eella jakaa
ka keas i kolmeen ka ego iaan:
– ah as i kiinni yneiden opiskelijoiden opiskelualoihin, joissa aka ee-
mises i o ien oi uneiden osuus näy ää ole an noin 4/5 ensimmäisen
uoden as aajis a (lääke iede, e eys ie ee )
– keskimää äises i kiinni yneiden opiskelijoiden opiskelualoihin, joissa
aka eemises i o ien oi uneiden osuus näy ää ole an lähellä keskimää-
äis ä osuu a eli noin 3/5 ensimmäisen uoden as aajis a (joh amis- ja
hallin o ie ee , kas a us ie ee , ies in ä- ja ea e i ie ee , yh eiskun a-
ja kul uu i ie ee , biolääke iede)
– heikos i kiinni yneiden opiskelijoiden opiskelualoihin, joissa aka ee-
mises i o ien oi uneiden osuus näy ää ole an alle keskia on ai jopa
pienempi (2/5) kuin epäaka eemises i o ien oi uneiden osuus (in o -
maa io- ja luonnon ie ee , humanis ise ie ee ).
103
Ensimmäisen uoden opin oihin kiinni ymisen mone kas o yliopis ossa
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Taulukko 7. O ien aa io yhmien e ailua ikä yhmi äin
(nuo e opiskelija s. aikuisopiskelija ).
Ikä luoki el una * Clus e Numbe o Case C oss abula ion
Ikä luoki el una
Clus e Numbe o Case
To al
Epäaka eeminen
o ien aa io
Aka eeminen
o ien aa io
18–24- uo iaa
Coun 298 346 644
% wi hin Ikä luoki el una 46,3 % 53,7 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o
Case
78,6 % 52,2 % 61,8 %
% o To al 28,6 % 33,2 % 61,8 %
25–71- uo iaa
Coun 81 317 398
% wi hin Ikä luoki el una 20,4 % 79,6 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o
Case
21,4 % 47,8 % 38,2 %
% o To al 7,8 % 30,4 % 38,2 %
To al
Coun 379 663 1042
% wi hin Ikä luoki el una 36,4% 63,6 % 100,0 %
% wi hin Clus e Numbe o
Case
100,0% 100,0 % 100,0 %
% o To al 36,4% 63,6 % 100,0 %
Iän me ki ys on ullu esiin sekä aiemmassa pilo iaineis ossa (ks. Ko honen
2014) e ä ässä e i uosien yhdis e yssä aineis ossa yh enä ekijänä, joka on
ilas ollises i me ki se äs i yh eydessä e i yises i aka eemiseen o ien oi umi-
seen opinnoissa. Yhdis e yssä aineis ossa uosil a 2013–2016 ikä luoki el iin
ja ko a kas elussa nuo empana (alle 25- uo iaana) ja aikuisiällä (25- uo iaa-
na ai anhempana) opin onsa aloi aneiden mukaan. Aikuisiällä aloi anee
e osi a aka eemisen ja epäaka eemisen o ien aa ion osal a ilas ollises i me -
ki se äs i nuo empana aloi aneis a. Aikuisiällä aloi aneis a jopa noin 4/5
kuului aka eemises i o ien oi uneiden as aajien yhmään, kun nuo emmilla
osuus oli selkeäs i pienempi. Tämä ulos osoi aa epäaka eemiseen o ien oi u-
miseen lii y ien kiinni ymis ä hai aa ien opiskelu apojen ja - o umus en
ole an alli se ampia nuo empien opiskelijoiden joukossa. Iän me ki ys hei-
jas unee myös yh enä aiku a ana ekijänä edellä ku a uissa ie eenalakoh-
110
Vesa Ko honen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)

111
Hy än opiskelukokemuksen pe uski e
– yh eises i uo e u kehys opin oihin kiinni ymiselle
Ha i Kukkonen
Ko keakoulu uksessa on aloi e u kiinni ämään huomio a
opiskelijoiden kokemuksiin ja opin oihin kiinni ymiseen. Näi ä
on luon e aa u kia opiskelijoiden i sensä ku aamana, mu a
pelkäs ään opiskelijoiden kokemus en ka oi aminen an aa
ain yhden näkökulman opin oihin kiinni ymiseen aiku a-
iin ekijöihin. On ä keää unnis aa myös ope ajien ja muun
henkilökunnan ole uksia ja käsi yksiä kiinni ymis ä uke ien
kokemus en ”läh eis ä”, sillä he ylläpi ä ä e ilaisia o gani-
sa o isia käy än ei ä, jo ka luo a mahdollisuuksia ja ajoja
opiskelijan oiminnalle. Kun hy än opiskelukokemuksen edel-
ly yksiä saa a mää i ää sekä opiskelija , ope aja e ä muu
henkilökun a yhmä , oidaan yh eis yössä kehi ää osallisuu-
een ja dialogiseen uo o aiku ukseen pe us u ia pe iaa ei a
ja oimin amalleja edis ämään opin oihin kiinni ymis ä.
Johdan o
Ko keakoulu uksen odo e aan uo a an laadukas a ope us a ja oppimis a
sekä kehi ä än oimin aansa, samalla kun ahoi us a ja mui a esu sseja su-
pis e aan. Myös opiskelija-aineksen monimuo ois uminen ja opiskelijoiden
omien odo us en ja a oi eiden huomioon o aminen ase aa painei a kou-
lu uksen suunni elulle ja oiminnan jä jes ämiselle. Opiskelijas a on ale u
puhua asiakkaana, jolle ää älöidään hänen haluamiaan ” uo ei a”. Sekä opis-
kelussa e ä yöelämässä a i a an osaamisen hankkimis a ja kehi ämis ä
on ale u pi ää opiskelijoiden henkilökoh aisina p ojek eina. (Mo gan 2012,
10; S el e 2014.)
112
Ha i Kukkonen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Opiskelija ei ä enää pidä opiskelua sellaisena ykkösp io i ee ina, e ä
muu elämä jä jes e äisiin sen pe us eella. Puole pää oimisis a amma iko -
keakouluopiskelijois a käy yössä säännöllises i noin18 un ia iikossa, ja opis-
keluun käy e ään noin 34 un ia iikossa (Saa i 2015). Yli kolmasosa ko kea-
kouluopiskelijois a kokee, e ä opiskelun ja muun elämän yh eenso i aminen
on haas eellis a (Saa i & Ke unen 2013). Kiinni yminen opin oihin on yh-
eydessä siihen, mi en ope usmene elmä ja oppimisympä is ö edis ä ä yh-
dessä yösken elyä ja neu o ele aa haas eisiin a umis a (Kembe & Leung
2005). Haas eellisuus, sopi a ai o aso ja kiinnos us luo a pe us an onnis u-
misen kokemuksille, jo ka uke a i seluo amus a ja uo a a yy y äisyy ä
ja näin edesau a a kiinni ymis ä.
Kiinni ymisen kannal a ä kei ä kokemuksia ei kui enkaan kanna a aja-
a ain luokka iloissa ai ope ajan kanssa apah u aan oimin aan. Opiskeli-
jakokemus oidaan ymmä ää kokemus en kokonaisuudeksi, joka syn yy uo-
o aiku uksessa ko keakoulun kanssa (ks. Temple, Callende , G o e & Ke sh
2014). Opin oihin kiinni ymisen ukeminen edelly ääkin ko keakoulun
e i yhmien älis ä yh eis yö ä. Jos kukin aho huoleh ii ain omas a eh ä ä-
aluees aan, oiminnan a ioinnille ei ole yh eis ä kokonaiskäsi ys ä eikä yh ei-
siä pe iaa ei a. Tällöin on aa ana, e ä opiskelijan kokemukse opinnois a ja
opiskelus a o a kin epä oi o a ia. (Mo gan 2012.)
Opiskelijoiden kokemukse syn y ä uo o aiku ukses a hänen oman elä-
män ilan eensa ja koko o ganisaa ion, sen e i yhmi ymien ja oimin ojen
kanssa, jo en on ä keää ymmä ää, minkälainen oimin a edesau aa hy än
kokemuksen syn ymis ä opiskelus a. Yleises i käy e yn e min opiskelijakoke-
mus asemes a ässä u kimuksessa käy e ään e miä opiskelukokemus. Te mi
opiskelijakokemus saa aisi ii a a ase elmaan, jossa opiskelijoil a kysy ään
heidän kokemuksiaan esime kiksi ensimmäises ä opiskelu uodes a. Tässä u -
kimuksessa myös ope aja ja muu henkilökun a sai a esi ää omia käsi yk-
siään opiskelun kannal a ä keis ä kokemuksis a. Hy ä kokemus ei a koi a,
e ä kaikki olisi helppoa ja mielly ä ää, aan se ii aa asioihin, ilan eisiin ja
apah umiin, jo ka o a ä kei ä oppimisen ja opin oihin kiinni ymisen kan-
nal a (ks. Kukkonen & Ma ila 2017).
113
Hy än opiskelukokemuksen pe uski e
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Opiskelukokemus ja opin oihin kiinni yminen
Opin ojen koe u me ki ys lii yy siihen, millainen suhde opiskelijalla on
opin oihin ja mi ä hän koulu uksella ylipäänsä a oi elee (Ho s manho &
Zimi a 2007). Kiinnos us opiskelijan kokemuksiin yhdis e ään usein laa u-
joh amiseen ja asiakkuusaja eluun, jossa on a oi eena asiakas yy y äisyy-
den kas aminen. On kui enkin syy ä huoma a, e ä opiskelijoiden kokemus-
en huomioon o aminen lii yy myös muu uneisiin käsi yksiin oppimises a
ja ope ussuunni elmas a. Opiskelijoiden osallis umisen ja oman ak ii isuuden
paino aminen on me kinny si ä, e ä heidän kokemuksensa ulisi o aa huo-
mioon myös ope ussuunni elman laadinnassa (Ba ne & Coa e 2010). Ope-
ussuunni elmaan lii y illä kokemuksilla on a kaise a me ki ys opin oihin
kiinni ymiselle ja opin omenes ykselle. Ope ussuunni elma uleekin aken-
aa ja si ä ulee käy ää niin, e ä se ukee opin oihin kiinni ymis ä ja lisää
yh eisöön kuulumisen unne a (Thomas 2012).
Te miä opiskelijakokemus käy e ään myös kansain älises i, ja sillä ii a-
aan ope ukseen, oppimiseen ja ope ussuunni elmaan lii y ien kokemus en
lisäksi kaikkeen muuhun oimin aan, joka lii yy opiskelijaan. Tällaisia o a
esime kiksi e ilaise ukipal elu , ohjaamisen käy ännö , opiskelijajä jes ön
oimin a ja yöelämäkokemukse . Koko ko keakoulun henkilökun a, ase-
mas a ja oimenku as a iippuma a, aiku aa opiskelijan kokemuksiin. On
ä keää muis aa, e ä jokaisen opiskelijan kokemukse o a yksilöllisiä, jo en
yh enäis ä opiskelijakokemus a ei käy ännössä edes ole olemassa. (Temple,
Callende , G o e & Ke sh 2014; Mo gan 2012.)
Te miä opiskelijakokemus käy e ään jo niin laajas i, e ä on syy ä uoda
esille myös k ii is ä näkökulmaa. Kun opiskelijakokemus ymmä e ään ana-
logiseksi ma kkinoinnis a saadun asiakaskokemuksen kanssa, opiskelijan ko-
kemus py i ään ikään kuin o amaan hal uun ja op imoimaan. Esime kiksi
S addon ja S andish (2012) kyseenalais a a ällaisen asiakkuusaja elun siksi,
e ä opiskelijoiden ekemien alin ojen o aminen laadun k i ee eiksi sii ää
as uun koulu ukses a koulu uksen jä jes äjäl ä opiskelijoille eli ”asiakaskun-
nalle”. Gibbsin (2012,14) mukaan ei ole näy öä sii ä, e ä olisi olemassa kau-
saalis a yh ey ä opiskelijoiden yy y äisyyden – eli asiakas yy y äisyyden – ja
114
Ha i Kukkonen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
koulu uksen laadun älillä, kun laa ua on mi a u esime kiksi oppimis ulos-
en ai suo i us en pa anemisena.
Opiskelijan odo uksilla ja ensimmäisen opiskelu uoden aikaisilla koke-
muksilla on keskeinen me ki ys opin oihin kiinni ymisessä ja opin ojen saa -
amisessa loppuun (Longden 2006). Opin oihin kiinni ymisen oi mää i ellä
opiskelijan käy ämäksi ajaksi ja py kimyksiksi o eu aa nii ä ak i i ee eja,
jo ka lii y ä ins i uu ion ase amiin päämää iin ja joi a ins i uu io eke-
ä saadakseen opiskelija osallis umaan näihin ak i i ee eihin (Kuh 2009).
Kipposen ja Annalan (2016) mukaan opiskelijoiden oma ulkin a opin oihin
kiinni ymises ä saa aa olla laajempi kuin yypillisissä kiinni ymisen mää i-
elmissä. Opiskelijalle kiinni yminen oi me ki ä laajaa ule aisuuden isio-
a, jossa yöllä, opinnoilla, ha as uksilla ja myös luo amus eh ä illä on oma
me ki yksensä a oi eiden saa u amisessa.
Opiskeluun kiinni ymiseen lii y ä odo ukse joh a a usein yksilö-
psykologiseen o ien aa ioon. Tällöin ongelmien syi ä e si ään opiskelijoiden
mo i aa ios a ai aidois a ja yksi äisiin opiskelijoihin kohdis e aan e ilaisia
in e en ioi a ja uki oimenpi ei ä (Mäkinen & Annala 2011). Oppiminen
kui enkin apah uu osallis umalla oimin aan ie ynlaisessa sosiokul uu i-
sessa kon eks issa, jo en myös si ä uke ia ai hankaloi a ia ekijöi ä on syy ä
e siä siel ä (Wenge 1998). Sosiokul uu inen kiinni ymis eo ia (Hawo h
& Con ad 1997) ko os aa opiskelijoiden, ope ajien ja muun henkilökunnan
yh eis ä ja as a uo ois a osallis umis a, oimin aa ja as uu a. Opiskelijan
oiminnan ja kokemus en mahdollisuude ja aja on syy ä ase aa osaksi ko -
keakoulun sosiaalisia mekanismeja, ie ynlaisia s a egioi a sekä aja elu- ja
oimin a apoja, joiden kau a hän saa al uude oimia. Thomas ja May (2011)
o ea a kin, e ä jos opiskelijalla on mahdollisuus oimia yh eis yössä muiden
opiskelijoiden, ope ajien, muun henkilökunnan edus ajien ja yleensä o gani-
saa ion kanssa, he koke a kuulu ansa o ganisaa ioon ja iden i ioi u a ins i-
uu ioon.
Mäkinen ja Annala (2011; ks. myös Kipponen & Annala 2016) o a esi ä-
nee laaja-alaisen näkemyksen opin oihin kiinni ymises ä. Kiinni ymisessä
on kyse sekä opiskelijan yksilöllisis ä ominaisuuksis a ja ak ii isuudes a oman
oppimisen edis ämiseksi e ä hänen elämismaailmansa ai elämän ilan een-
115
Hy än opiskelukokemuksen pe uski e
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
sa ja opiskeluyh eisönsä luomis a kiinni ymisen edelly yksis ä. Keskeis ä
kiinni ymisessä on sen p osessimaisuus ja ule aisuu een suun au uneisuus.
Pea y (2006) käy ää e miä mahdollinen ule aisuus ku aamaan si ä, e ä
ihmisellä on mahdollisuus omalla oiminnallaan aiku aa ule aisuu eensa.
Ma kus ja Nu ius (1986) puoles aan käy ä ä ilmaisua mahdollise minä
ihmisen käsi yksis ä sii ä, minkälainen hän oi ule aisuudessa olla. Tällaise
ule aisuudenku a muodos a a pe us an nykyisen oiminnan a ioinnille ja
myös mo i oi a oimin aan.
Yh eisöjen ja o ganisaa ion on syy ä a ioida ja poh ia nii ä käy än ei-
ä ja oimin a apoja, joilla opin oihin kiinni ymis ä py i ään edis ämään
(Läh een oja 2010). O ganisaa ios a, joka ole aa opiskelijoiden kiinni y än
i ses ään opin oihin ja oimin aan, oi käy ää nimi ys ä heikko ins i uu io
(Ha pe & Quaye 2009). Pa haimmillaan opiskelijan in essi ja elämän ilan-
ne sekä opiskeluyh eisön edelly ykse an a a mahdollisuuden psykologisen
omis ajuuden syn ymiselle. Omis ajuus ii aa mielen ilaan, jossa ihminen
un ee jonkin asian ai idean ole an hänen ai osa hän ä. Tällainen omis ajuus
on sosiaalises i akenne ua, ja sillä on me ki ä iä aiku uksia oimin aan.
E ilais en opiskelu apojen ja -muo ojen näkökulmas a on ä keää, e ä omis-
ajuus oi myös jakau ua (kollek ii inen omis ajuus), jolloin kohde oidaan
nähdä ole an ”meidän” sen sijaan, e ä se olisi pelkäs ään ”minun”. (Pie ce,
Kos o a & Di ks 2003; Pie ce & Jussila 2010.)
Tu kimuksen o eu aminen
O ganisaa ion a ki ulee esille a inoissa, joi a sen jäsene päi i äin ke o a .
O ganisaa ion a inaa luodaan koko ajan yh eises i, ja se on myös muu u a.
Pelkäs ään nyky ilan een epäkohdis a ja niiden ko jaamises a ie oa uo a a
u kimus ei ii ä, aan a i aan myös u kimus a, joka suun au uu ule ai-
suu een ja au aa löy ämään uusia, oi o a ia asian iloja. Näin oidaan luoda
e äänlainen ”odo us en ho ison i”, jonka a ulla oi o u ule aisuus uodaan
nykyhe keen, sillä käsi ykse ule aisuudes a aiku a a siihen, minkälai-
sia alin oja eemme nykyhe kessä. Tule aisuu een suun aa an u kimuk-
sen a ulla oidaan uo aa aineksia muu okselle s imuloimalla uusia ideoi a,

116
Ha i Kukkonen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
a inoi a ja mieliku ia uudenlaises a oiminnas a. (Coope ide , Ba e &
S i as a 1995; Pea y 2006; Kessle 2013.)
Tässä u kimuksessa käy e iin lähes ymis apaa, jos a oi käy ää nimi-
ys ä ” ule aisuuden ku i eleminen”. Sillä on yh ymäkoh ia ns. a os a an
u kimuksen syklin (Coope ide ym. 1995) yh een aiheeseen, isioin iin.
Tu kimukseen osallis u ia pyyde ään ku i elemaan, minkälainen heidän
yhmänsä, yh eisönsä ai o ganisaa ionsa olisi pa haimmillaan suh eessa u -
kimuksen koh eena ole aan asiaan. Ta koi uksena on unnis aa sys eemin
jäsen en yh eisiä oi ei a ja in essejä. (Kessle 2013.) Ei siis e si ä e oja, aan
jo akin kaikille yh eis ä. Tämän pe us eella ä ä u kimus a ei aja u niin,
e ä ain opiskelijoil a olisi kysy y heidän kokemuksiaan ensimmäises ä opis-
kelu uodes a.
Tu kimus eh ä änä on ku a a ja jäsen ää opiskelijoiden, ope ajien ja muun
henkilökunnan käsi yksiä myön eis en opiskelukokemus en syn ymiseen yh-
eydessä ole is a ekijöis ä. Tu kimus on eh y Tampe een amma iko kea-
koulussa, jos a käy e ään ja kossa lyhenne ä TAMK. Tu kimuskysymyksenä
on: ”Minkälaise asia o a amma iko keakoulun opiskelijoiden, ope ajien ja
muun henkilös ön mieles ä yh eydessä hy iin opiskelukokemuksiin?”
Tu kimukseen osallis ui yli 120 oisen uoden opiskelijaa ja yli 500 hen-
kilökunnan jäsen ä, jois a yli puole oli ope ajia. Hei ä pyyde iin ku i ele-
maan oi o ua ule aisuu a ja kehi elemään as auksia kysymykseen, mi ä
opiskelija ke oisi a TAMKis a ensimmäisen opiskelu uoden jälkeen, mi-
käli kaikki olisi ollu ihan eellis a. Henkilökunnan uo ama aineis o koo -
iin henkilös öpäi ässä, jossa yksikkö- ai oimin okoh aisissa pala e eissa
kehi el iin näkemyksiä sii ä, minkälainen olisi ideaali TAMK opiskelijoiden
kokemana ja ke omana. Jokaisella yksiköllä ai oiminnolla (14 kpl) oli oma
wiki ilansa, jonne aja ukse ki ja iin. Opiskelija-aineis o uo e iin ja doku-
men oi iin ope aja uu o ien pi ämien un ien yh eydessä. Ryhmissä apah-
u a keskus elu ja isioin i ali iin aineis on uo amisen a aksi siksi, e ä
näin oli mahdollis a saada esille sekä olemassa ole ia käsi yksiä ensimmäises ä
opiskelu uodes a e ä a jo iin mahdollisuus kons uoida uusia.
Aineis on analysoinnissa käy e iin eo iasidonnais a sisällönanalyysia.
Sen keskeinen pe iaa e on, e ä eo ia ohjaa analyysin e enemis ä, mu a aineis-
117
Hy än opiskelukokemuksen pe uski e
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
olle ollaan kui enkin a oimia (ks. esim. Tuomi & Sa ajä i 2002). Sisällön-
analyy inen mene elmä ei ole yleispä e ä ekniikka, aan se ulee aken aa
u kimuskoh aises i as aamaan kunkin yksi äisen u kimuksen läh ökoh ia
ja a oi ei a (May ing 2014, 40).
Tu kimusaineis on analysoin i apah ui kolmi aiheisena p osessina. En-
sin aineis oa lue iin useaan ke aan ja iden i ioi iin e ilaisia oi o ua u-
le aisuu a ku aa ia ilmauksia, a ainsanoja ja -lausei a. Näin luoki uksen
pääka ego ioiksi ki ey yi ä psykososiaalinen, aineellinen ja pedagoginen
näkökulma. Tämän jälkeen iden i ioi iin ku akin näkökulmaa ku aa ia,
u kimus kysymyksen kannal a olennaisia asioi a. Psykososiaalinen näkökul-
ma koos ui kas uun, a os ukseen, aiku usmahdollisuuksiin, osallisuu een,
hy ään ilmapii iin ja yh eis yöhön lii y is ä eemois a. Aineellisessa näkö-
kulmassa paino ui a ilojen ja a peis on oiminnallisuus, lai eiden, äli-
neiden ja ma e iaalien käy e ä yys sekä uokailu apah uma . Pedagoginen
näkökulma koos ui yösken elyn suunni elus a, yösken ely a ois a ja ohjaa-
misen p osesseis a sekä a ioinnis a ja palau ees a. Analysoin ip osessin kol-
mannessa aiheessa e si iin psykososiaalisen, aineellisen ja pedagogisen näkö-
kulman eemojen sisällöis ä opin oihin kiinni ymis ä edis ä iä kokemuksia
ku aa ia ulo u uuksia. Näis ä ulo u uuksis a käy e ään nimi ys ä ”hy än
opiskelukokemuksen pe uski e ”.
Hy än opiskelukokemuksen pe uski e
opin oihin kiinni ymisen ukena
Tu kimusaineis os a iden i ioi iin iisi ulo u uu a hy älle opiskelukoke-
mukselle: henkilökoh aisuus, ohjauksellisuus, au en isuus, yh eis oiminnal-
lisuus ja muo au u uus. Nämä ei ä ole oisis aan i allisia, aan sillä a alla
päällekkäisiä ja oisiaan äyden ä iä, e ä muu os yhdessä niis ä esonoi myös
muihin. Teo ee inen e o elu au aa niiden käy ämis ä oiminnan a ioin-
nissa ja kehi ämisen suun ien unnis amisessa niin koko o ganisaa ion asolla
kuin yhmä- ja yksilö asolla.
Seu aa assa ku aan pe uski iä a kemmin. Ku akin pe uski eä on konk-
e isoi u aineis os a muodos e ujen yyppikomposi ioiden a ulla. Tyyppi-
118
Ha i Kukkonen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
komposi io on esime kinomainen, yypi ele ä koos e, jo a on eh y aineis os-
a koo uis a ka kelmis a (ks. Hänninen 2003, 33). Pe uski ien alussa esi e y
esime kki a ina ei ä ole lainauksia yksi äis en u kimukseen osallis unei-
den yhmien as auksis a, aan ne on koo u yhdis elemällä osia monen e i
yhmän uo oksis a, joissa oli pii ei ä a kas el a as a pe uski es ä.
a) Henkilökoh aisuus
Olen kokenu , e ä opiskelu TAMKissa on me ki yksellis ä elämäni kan-
nal a. TAMKissa on mahdollisuus aiku aa omaan oppimisympä is öön,
ope ukseen, iloihin ja älineisiin. Ope aja huomioi a aikaisemman
osaamisen, jo en koulu usaikaa on mahdollis a lyhen ää ja ämä oimii hy-
änä mo i aa o ina. TAMK on aa i a paikka! Jou uu ko ille mu a sel-
iy yy ja oppii ja saa oi alluksen kokemuksia! Opiskelu onkin muu anu
elämismaailmani – näköken äni on pidemmällä. Olen kas anu ihmisenä,
olen ny ohkeampi ja saanu uusia näkökulmia asioihin ja elämään. Mi-
nulla on jo sellais a amma iylpey ä, e ä a os an ule aa yö äni ja o an
as uu a sekä omas a e ä muidenkin oppimises a. Tiedän, mi ä osaan kun
almis un, ja iedän myös, mis ä oin löy ää koulu us ani as aa aa yö ä.
Opiskelu näh iin opiskelijan omaksi p ojek iksi ja p osessiksi, jossa jou uu
näkemään ai aa oppimisen e een. Konk ee isia esime kkejä opiskelijan ko-
kemuksen, osaamisen ja in essien huomioon o amises a oli a henkilökoh-
ais en suunni elmien ekeminen, yksilöllis en opin opolkujen aken aminen
ja aiemmin hanki un osaamisen unnis aminen ja unnus aminen (AHOT).
Vaikka opiskelun a oi eena on amma illisen pä e yyden hankkiminen,
amma illisen kas un ei näh y koos u an ain ule an amma ialan edelly ä-
mis ä iedois a ja yösuo i uksis a, aan siihen sisälly e iin myös kas aminen
ihmisenä sekä uusien näkökulmien syn yminen i seen ja opiskeluun. Tule ai-
suuspe spek ii in selkey yminen uo i seluo amus a ja laajen aa as uun o -
amis a. Asian un ijaiden i ee in muo ou uminen yhdis e iin ah is u aan
käsi ykseen i ses ä ja luo amukseen i seen ja omiin almiuksiin. Opiskelijan
kokemus sii ä, e ä hän saa ehdä alin oja ja yöskennellä haas eellis en eh-
ä ien pa issa edis ää omis ajuuden un een syn ymis ä ja säilymis ä. Opin-
oihin kiinni ymisen näkökulmas a on ä keää, e ä opiskelijalla on jonkin-
119
Hy än opiskelukokemuksen pe uski e
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
lainen käsi ys sii ä, mihin hän on ma kalla opinnoissaan (ks. mahdollinen
ule aisuus ja mahdollise minä ).
Henkilökoh aisuudessa on keskeis ä se, e ä se edis ää omis ajuuden ko-
kemus a suh eessa opiskeluun ja oimin aan ja näin ukee opin oihin kiinni -
ymis ä. Tie oises i si ou uminen opiskelun p osessiin, ak ii inen yösken ely
opi a an uuden iedon ja osaamisen pa issa sekä as uun o aminen oppimi-
sen uloksis a on olennainen osa osallisuuden kokemus a. Te mi henkilökoh-
aisuus saa aisikin sopia koulu uksen maailmaan pa emmin kuin asiakkuus.
P ahaladin ja Ramaswamyn (2000) mukaan asiakkuus ii aa siihen, e ä opis-
kelijalle ” almis e aan” sellainen ” uo e” kuin ämä haluaa. Henkilökoh ai-
suudessa puoles aan on kyse sii ä, e ä opiskelija osallis uu yh eises i pää e yn
” uo een” lopulliseen muo oiluun. Hänes ä ulee ak ii inen kanssa oimija,
joka i se aiku aa myös siihen, minkälainen kokemus oppimises a ja siihen
joh anees a oiminnas a syn yy.
Henkilökoh aisuus ei a koi a si ä, e ä opiskelija ekisi mi ä haluaa i o e -
una oisis a opiskelijois a ja ko keakoulun e i yh eisöis ä, sillä siihen kuulu a
psykologinen omis ajuus on sosiaalises i akenne ua (Pie ce & Jussila 2010).
Weck o hin (1992) mukaan minä eagoi aina sinän asennoi umisiin, jakaa oi-
eensa sinän kanssa ja as aa sinän odo uksiin. Sosiaalisen kanssakäymisen ja
uo o aiku uksen pe usyksikkö on siis me eikä minä.
b) Ohjauksellisuus
Opiskelu TAMKissa on apaa a ja oi seu a a omaa kiinnos us aan. Oma
ala un uu ny mielekkääl ä oman elämäni kannal a, a oi ee o a a -
ken unee ja amma i-iden i ee ikin on alkanu selkey yä. Löysin oma
ah uu eni ja iedän, mi ä haluan ule aisuudel a. Sain helpos i ha joi e-
lupaikan, kun osasin ku a a osaamiseni ason. Teo iaope us koos uu mie-
lekkäis ä ope usmene elmis ä, käy ännön yöelämän esime ki ha ainnol-
lis a a ope e a aa aihe a. Ope aja ja henkilökun a o a ollee helpos i
lähes y ä iä, ys ä ällisiä ja inhimillisiä – ei mi ään obo eja. Opiskelijas a
ja hänen ule aisuudes aan ollaan aidos i kiinnos unei a, uli sellainen ii-
lis, e ä po ukka on siellä ihan oikeas i mei ä a en. Ope aja ei ä suu u,
jos heidän o elleen kopu e aan, ja as aa a sähköpos eihin. Ilmapii i on
126
Ha i Kukkonen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Tu kimus suo i e iin amma iko keakoulussa, mu a hy än opiskelu-
kokemuksen pe uski iä oidaan hyödyn ää myös muissa kon eks eissa. Ne
oi a oimia aja elun i i äjinä kaikessa sellaisessa kas a us- ja ope us oi-
minnassa, jossa pide ään ä keänä yksilön omien a oi eiden ja käsi ys en
huomioon o amis a sekä ohjauksellis a, neu o ele aa ja yh eis oiminnallis-
a o e a. On kui enkin syy ä ko os aa, e ä pe uski e o a ihan ei a ja nii-
den äydellinen ja yh äaikainen o eu uminen on hankala jä jes ää. Nii ä oi
kui enkin pi ää suun a ii oina e i oimijoiden ja yhmien yh eis yölle dia-
logis en oppimisympä is öjen kehi ämisessä. Näin oidaan aken aa en is ä
oimi ampia ope uksen ja ohjaamisen käy än ei ä oppimisen ja opiskeluun
kiinni ymisen ukemiselle.
Ja kossa a i aan u kimus a sii ä, mi en pe uski ien o eu aminen
aiku aa opiskeluun, oppimiseen ja opin oihin kiinni ymiseen lii y iin
kokemuksiin. Vas auksia kanna aa e siä moni ahoisessa yh eis yössä, johon
osallis u a opiskelija , ope aja , muu henkilökun a sekä ha joi elupaikko-
jen ohjaaja ja muu yöelämän edus aja . Opiskeluun kiinni ymis ä edis ä ä
kokemukse ei ä synny ain oppimises a ai ope ajien kanssa apah u as a
oiminnas a, aan mikä ahansa ko keakoulun oimin o, pal elu ai apah-
uma oi osal aan an aa aineksia hy ille opiskelukokemuksille. Hy än opis-
kelukokemuksen pe uski e ei ä ole oppiaine-, koulu usala-, amma iala- ai
ie eenalakoh aisia. Oppiminen ja iedon aken umisen p osessi o a e i aloil-
la e ilaisia, jo en on ä keää a ioida pe uski ien käy öä myös ie eenala- ja
koulu usalakoh aises i.
Lopuksi
Miksi puhua ule aisuudes a ja ihan eis a? Miksi ei olla ealis eja ja keski y ä
ämän he ken ongelmiin ja niiden pois amiseen? Käsi ykse ule aisuudes a
aiku a a siihen, minkälaisia alin oja eemme nykyhe kessä (Kessle 2013;
Pea y 2006; Ma kus & Nu ius 1986). Tule aisuu een suun aa alla u kimuk-
sella oidaan uo aa aineksia muu okselle, ja posi ii inen näkökulma aken-
aa ie ä muu okseen, sillä siinä näkyy jo oi o uja asian iloja. Hy än opis-
kelukokemuksen pe uski e oisi a an aa pe us aa ja suun aa osallis a alle

127
Hy än opiskelukokemuksen pe uski e
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
oimin akul uu ille, jossa opiskelija , ope aja , muu henkilökun a ja myös
yöelämän edus aja oi a aken aa ja muo a a dialogisia oppimisympä is öjä
(ks. Hawo h & Con ad 1997; Annala, Mäkinen, S ä d, Silius & Miilumäki
2012; Kukkonen & Ma ila 2017).
Kun o ganisaa ion e i yhmi ymien älillä mahdollis uu dialoginen uo-
opuhelu, opiskelija koke a oi ansa osallis ua ja aiku aa i seensä kohdis-
u aan pää öksen ekoon eikä heidän odo us ensa ja kokemus ensa älillä olisi
suu a is i ii aa (Voss, G ube & Szmigin 2007; Mo gan 2012). Tämä an aisi
mahdollisuuden siihen, e ä opiskelija oisi a jo a haisessa aiheessa opin o-
jaan osallis ua e ilais en yh eisöjen oimin aan sekä oimia kumppaneina myös
e ilaisissa p ojek eissa ja u kimus- ja kehi ämishankkeissa. Näin he oisi a
saada a okkai a, oppimis a uke ia sekä osallisuuden unne a ja opiskeluun
kiinni ymis ä ah is a ia kokemuksia.
128
Ha i Kukkonen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Läh ee
Annala, J., Mäkinen, M., S ä d, P., Silius, K. & Miilumäki, T. 2012. Online communi y
en i onmen p omo ing engagemen in highe educa ion. S udies o he
Lea ning Socie y No. 2–3. 2012, 75–86. h ps:// ampub.u a. i/bi s eam/
handle/10024/66126/online_communi y_en i onmen _2012.pd ?sequence=1
(lue u 22.6.2016).
Ba ab, S. A., Squi e, K. & Duebe , B. 2000. Suppo ing au hen ici y h ough pa icipa o y
lea ning. Educa ional Technology Resea ch and De elopmen 48 (2), 37–62.
Ba ne , R. & Coa e, K. 2010. Engaging he Cu iculum in Highe Educa ion. Glasgow:
The Socie y o Resea ch in o Highe Educa ion & Open Uni e si y P ess.
Coope ide , D. L., Ba e , F. & S i as a, S. 1995. Social cons uc ion and app ecia i e
inqui y: A jou ney in o ganiza ional heo y. Teoksessa D. Hosking, P. Dachle
& K. Ge gen ( oim.) Managemen and o ganiza ion: ela ional al e na i es o
indi idualism. Alde sho , UK: A ebu y, 157–200.
Cousin, G. 2006. An in oduc ion o h eshold concep s. Plane 17, Decembe 2006.
Edwa ds, A. 2005. Le ’s ge beyond communi y and p ac ice: he many meanings o
lea ning by pa icipa ing. The Cu iculum Jou nal 16 (1), 49–65.
Gibbs, G. 2012. Implica ions o ‘Dimensions o quali y’ in a ma ke en i onmen (HEA
Resea ch Se ies). Yo k: Highe Educa ion Academy.
Ha pe , S. R. & Quaye, S. J. 2009. Beyond sameness, wi h engagemen and ou comes
o all: An in oduc ion. Teoksessa S. R. Ha pe & S. J. Quaye ( oim.) S uden
engagemen in highe educa ion. New Yo k: Rou ledge, 1–16.
Hawo h, J. & Con ad, C. 1997. Emblems o quali y in highe educa ion: de eloping and
sus aining high-quali y p og ams. Bos on: Allyn and Bacon.
He ing on, J., Oli e , R. & Ree es, T. C. 2003. Pa e ns o engagemen in au hen ic
online lea ning en i onmen s. Aus alian Jou nal o Educa ional Technology 19
(1), 59–71.
Ho s mansho , L. & Zimi a , C. 2007. Fu u e ime o ien a ion p edic s academic
engagemen among i s -yea uni e si y s uden s. B i ish Jou nal o Educa ional
Psychology 77 (3), 703–718.
Hänninen, V. 2003. Sisäinen a ina, elämä ja muu os (8. painos). Ac a Uni e si a is
Tampe ensis 696. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess.
Kembe , D. & Leung, D.Y.P. 2005. The in luence o ac i e lea ning expe iences on he
de elopmen o g adua e capabili ies. S udies in Highe Educa ion 30 (2), 155–170.
Kessle , E.H. ( oim.) 2013. Encyclopedia o Managemen Theo y. Thousand Oaks, Cali :
SAGE.
Kipponen, A. & Annala, J. 2016. Opin oihin kiinni yminen opiskelijan elämismaail-
massa. Kas a us 47 (5), 406–418.
K ebe , C. 2010. Academics’ eache iden i ies, au hen ici y, and pedagogy. S udies in
Highe Educa ion 35 (2), 171–194.
129
Hy än opiskelukokemuksen pe uski e
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Kuh, G.D. 2009. The Na ional su ey o s uden engagemen : concep ual and empi ical
ounda ions. New Di ec ions o Ins i u ional Resea ch 2009 (141), 5–20.
Kukkonen, H. & Ma ila, L. 2017. Ku i el ua odellisuu a – amma iko keakoulu
oppimisen ja opiskelun ympä is önä. Sa ja A. Tu kimuksia 19. Tampe een
amma iko keakoulun julkaisuja.
Lan ol , J. P. 2000. In oducing sociocul u al heo y. Teoksessa J. P. Lan ol ( oim.)
Sociocul u al heo y and second language lea ning. Ox o d: Ox o d Uni e si y
P ess, 1–26.
Le in hal, D. & Ma ino, A. 2015. “Th ee ace s o o ganiza ional adap a ion: Selec ion,
a ie y, and plas ici y”. O ganiza ion Science 26(3), 743–755. h p://dx.doi.
o g/10.1287/o sc.2014.0956 (lue u 16.1.2017).
Linden, J. & Annala, J. 2016. Yh eisö ko keakoulu uksessa – hyödyn ämä ön oima a a.
Kas a us 47 (5), 403–405.
Longden, B. 2006. An ins i u ional esponse o changing s uden expec a ions and hei
impac on e en ion a es. Jou nal o Highe Educa ion Policy and Managemen
28 (2), 173–187.
Läh eenoja, S. 2010. Uusien opiskelijoiden in eg oi uminen yliopis oon.
Sosiaalipsykologinen näkökulma. Sosiaalipsykologisia u kimuksia 23. Helsingin
yliopis o.
Ma kus, H. & Nu ius, P. 1986. Possible sel es. Ame ican Psychologis 41 (9), 954–969.
Ma in, A. J. 2010. Building class oom success: elimina ing ea and ailu e. London:
Con inuum.
May ing, P. 2014. Quali a i e con en analysis: heo e ical ounda ion, basic
p ocedu es and so wa e solu ion. Klagen u . URN: h p://nbn- esol ing.de/
u n:nbn:de:0168-ssoa -395173 (lue u 12.1.2017).
Michael, O. 2008. Men o ing men o s as a ool o pe sonal and p o essional empowe -
men in eache educa ion. In e na ional Jou nal o E idence Based Coaching
and Men o ing 6 (1), 1–18.
Mo gan, M. 2012. The con ex o lea ning in highe educa ion. Teoksessa M. Mo gan
( oim.) Imp o ing he S uden Expe ience. A p ac ical guide o uni e si ies and
colleges. London: Rou ledge, 3–14.
Mäkinen, M. & Annala, J. 2011. Opin oihin kiinni yminen yliopis ossa. Teoksessa
M. Mäkinen, V. Ko honen, J. Annala, P. Kalli, P. S ä d & V-M. Vä i ( oim.)
Ko keajänni yksiä. Koh i osallisuu a luo aa ko keakoulu us a. Tampe e:
Tampe e Uni e si y P ess, 59–80.
Pea y, R. V. 2006. SocioDynamic Councelling. A cons uc i is ic pe spec i e o he
p ac ise o counselling in he 21s cen u y. Vic o ia: T a o d Publishing.
Pie ce, J. L., Kos o a, T. & Di ks, K. T. 2003. The s a e o psychological owne ship:
In eg a ing and ex ending a cen u y o esea ch. Re iew o Gene al Psychology
7 (1), 84–107.
Pie ce, J. L. & Jussila, I. 2010. Collec i e psychological owne ship wi hin he wo k and
o ganiza ional con ex . Jou nal o O ganiza ional Beha io 31 (6), 810–834.
130
Ha i Kukkonen
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
P ahalad, C. K. & Ramaswamy, V. 2000. Co-op ing cus ome compe ence. Ha a d
Business Re iew. Janua y–Feb ua y 2000. h ps://hb .o g/2000/01/co-op ing-
cus ome -compe ence (lue u 4.6.2016).
Roschelle, J. & Teasley, S. 1995. The cons uc ion o sha ed knowledge in collabo a i e
p oblem sol ing. Teoksessa C. O’Malley ( oim.) Compu e -suppo ed
collabo a i e lea ning. Be lin: Sp inge Ve lag, 69–197.
Saa i, J. 2015. Ko keakouluopiskelijoiden seu an a u kimus. Kahden ensimmäisen uoden
aineis on iedonke uun o eu us. Opiskelun ja koulu uksen u kimussää iö O us.
Työpape ei a 1/2015.
Saa i, J. & Ke unen, H. 2013. Opiskelijaba ome i 2012: Ka saus ko keakouluopis ke-
lijoi den opin oihin, a keen ja hy in oin iin. Opiskelun ja koulu uksen u kimus-
sää iö O us 39/2013.
S addon, E. and S andish, P. 2012. Imp o ing he s uden expe ience. Jou nal o
Philosophy o Educa ion 46 (4), 631–48.
S el e , R. 2014. A guide o hi d gene a ion coaching. Na a i e-collabo a i e heo y and
p ac ice. Do d ech : Sp inge Science+Business Media.
Temple, P., Callende , C., G o e, L. & Ke sh, N. 2014. Managing he s uden expe ience
in a shi ing highe educa ion landscape. The Highe Educa ion Academy. h ps://
www.heacademy.ac.uk/si es/de aul / iles/ esou ces/managing_ he_s uden _
expe ience.pd (lue u 4.6.2016)
Thomas, L. 2012. Suppo ing lea ning and eaching. Teoksessa M. Mo gan ( oim.)
Imp o ing he s uden expe ience. A p ac ical guide o uni e si ies and colleges.
London: Rou ledge, 179–195.
Thomas, L. & May, H. 2011. Wha wo ks? S uden e en ion and success p og amme.
London: Paul Hamlyn Founda ion.
Tuomi, J. & Sa ajä i, A. 2002. Laadullinen u kimus ja sisällönanalyysi. Helsinki:
Tammi.
Tö mä, S., Ko honen, V. & Mäkinen, M. 2012. Mi en a ioida yliopis o-opiskelijoiden
kiinni ymis ä opin oihin? Teoksessa V. Ko honen & M. Mäkinen ( oim.)
Opiskelija ko keakoulu uksen näy ämöillä. Tampe een yliopis o. Kas a us-
ie eiden yksikkö. Campus Conexus -p ojek in julkaisuja A:1, 163–191.
Veh iläinen, S. 2014. Ohjaus yön opas. Yh eis yössä koh i oimijuu a. Helsinki:
Gaudeamus.
Voss, R., G ube , T. & Szmigin, I. 2007. Se ice quali y in highe educa ion: The ole o
s uden expec a ions. Jou nal o Business Resea ch 60 (9), 949–959.
Weck o h, K. 1992. Mus a alkois a sosiaalipsykologiaa. Tampe e: Vas apaino.
Wenge , E. 1998. Communi ies o p ac ice. Lea ning, meaning, and iden i y. Camb idge:
Camb idge Uni e si y P ess.
131
Opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin yh eyksien
unnis aminen sekä pedagogisen hy in oinnin
ukeminen ko keakoulun ope usyh eisössä
Vesa Ko honen & Auli Toom
A ikkelin läh ökoh ana on kahden aiemmin unsaas i u ki-
un aiheen – opiskelijoiden opin oihin kiinni ymisen ja hy in-
oinnin – keskeis en yh eis en ulo u uuksien unnis aminen
ali ujen eo ee is en mallien näkökulmas a. Tämän pohjal a
hahmo ellaan e i yises i myön eiseen, ah uuspe us aiseen
aja eluun pe us u aa mallinnus a kiinni ymisen ja hy in-
oinnin ohjaukselliseen ukemiseen ko keakoulun ope usyh-
eisöissä. Yh eisönäkökulmas a opin oihin kiinni ymisen ja
hy in oinnin osa ekijöiden oidaan ka soa ole an sidoksissa
kokonais al aiseen pedagogiseen hy in oinnin ukemiseen, joka
käy ännössä o eu uu opiskelijan ja opiskeluun lii y ien yh-
eisöjen älisissä suh eissa ja uo o aiku us ilan eissa. Näihin
oi aisiin sys emaa ises i ja p oak ii ises i aiku aa koulu uk-
sen o ganisaa iossa, aken eissa ja jä jes ämisessä ope ussuunni-
elman, ope ajien ja u kijoiden ope usosaamisen, oppimisläh-
öis en pedagogis en käy än öjen sekä laadukkaan pedagogisen
uo o aiku uksen keinoin.
Johdan o
Ko keakouluopiskelijoiden opin oihin kiinni yminen on osoi au unu kes-
keiseksi ilmiöksi halu aessa ymmä ää yliopis o-oppimiseen ja -ope ukseen
ky key y iä p osesseja sekä yksi äis en opiskelijoiden e ä yh eisön kannal a
(Mäkinen 2012; Ko honen 2012; Pou anen ym. 2012). Aiemmissa kiinni y-
misen eo ee isissa ja u kimuksellisissa jäsennyksissä on uo u esille opiske-
lijan kokonais al aisen kokemuksen näkökulmas a kogni ii isia, emo ionaa-

132
Vesa Ko honen & Auli Toom
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
lisia, beha io aalisia ja sosiokul uu isia elemen ejä (Coa es 2007; T owle
2010; Kahu 2013). Näissä on näh ä issä sekä yksilöllis en e ä yh eisöllis en
ekijöiden me ki ys opin oihin kiinni ymis ä uo a ina ja ah is a ina osa-
ekijöinä.
Yksilöllise psykologise ekijä lii y ä esime kiksi opiskelijan läh ö ie-
oihin ja - ai oihin sekä kokemuksiin ope us-oppimiskon eks eis a, jo ka ai-
ku a a oppimisen ja opiskelun lähes ymis apoihin ja niiden kehi ymiseen
(En wis le 1997; Biggs 1993; 2003). Yh eisöjen aiku us näkyy muun muassa
kiinni ymis ä ah is a ien ikas a ien käy än öjen luon eessa. Näis ä usea
o a juu i yh eisöllisiä käy än öjä, esime kiksi pi käkes oise oppimisyh eisö ,
yh eisöllise eh ä ä ja p ojek i , opiskelijoiden oimin a yhdessä kokeneiden
u kijoiden kanssa (ks. Kuh ym. 2006; Kuh 2008) sekä opiskelijoiden ek y-
oiminen mukaan e ilaisiin amma illisiin ooleihin, ku en u kimusha joi -
elijaksi, osana opin oja. Vas aa ia yh eisöllisiä käy än öjä o a myös sosiaali-
sen median ha joi elu ja hyödyn äminen yöllis ymis ä uke ien kon ak ien
luomiseen sekä opiskelijoiden ue u osallis uminen yliopis on pää öksen-
ekop osesseihin (Nygaa d ym. 2013). Opin oihin ah as i kiinni ynee opis-
kelija usein ko os a a sosiaalis en suh eiden ja yh eis yön me ki ys ä opiske-
lussaan (ks. Coa es 2007).
Opiskelijoiden hy in oin ia ei ole ois aiseksi juu i a kas el u opin oi-
hin kiinni ymisen yh eydessä, aikka ne monin a oin ilmiöinä ja p osessei-
na si ua a oisiaan. Pe in eises i hy in oin i käsi eenä on lii e y ihmisen
kokeman psyykkisen, sosiaalisen ja yysisen hy in oinnin kokonaisuu een
(Me iläinen ym. 2008). Ope uksen ja oppimisen ympä is öissä hy in oin-
nin ka so aan aken u an moniulo eis en psykologis en ja oiminnallis en
p osessien sekä oimin aympä is öön lii y ien ekijöiden aiku ukses a (ks.
Pie a inen, Soini & Pyhäl ö 2008), mikä as aa myös käsi yksiä opin oihin
kiinni ymises ä ( . Mäkinen 2012; Ko honen 2012; 2014). Mone ko -
keakouluopiskelijoiden hy in oin ia ai e ey ä koske a u kimukse o a
kui enkin keski ynee pääosin hy in oin ia heiken ä iin asioihin ai hy in-
oinnin ähäisyy een, ku en e ey ä hai aa aan iskikäy äy ymiseen, op-
pimis aikeuksiin ai psyykkiseen oi eiluun, jaksamisongelmiin ja kuo mi u-
miseen (Laaksonen 2005; Kun u & Pesonen 2012), kiusaamiskokemuksien
133
Opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin yh eyksien unnis aminen sekä pedagogisen
hy in oinnin ukeminen ko keakoulun ope usyh eisössä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
yleisyy een ja luon eeseen (Pö hölä 2011) ai yksinäisyy een (Kun u, Pesonen
& Saa i 2016). Tois aiseksi hy in oinnin ja muiden opiskelun osa-alueiden
älisiä yh eyksiä on eni en a kas el u hy in oin ia hai aa ien ekijöiden nä-
kökulmas a (esim. Salmela-A o & Kun u 2010; Johnson ym. 2014), jo en on
a peen unnis aa sekä kiinni ymiseen e ä hy in oin iin lii y iä myön eisiä
ah is a ia p osesseja ja ekijöi ä.
Opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin yh eyksiä a kas ellaan ässä
eo ee is-käsi eellisessä a ikkelissa yksilöllisiä ja yh eisöllisiä näkökulmia
yhdis äen. Laajas i ope usyh eisöjen näkökulmas a a kas el una opin oihin
kiinni ymisen ja hy in oinnin ulo u uuksien oi ka soa ole an sidoksissa
kokonais al aiseen pedagogiseen hy in oinnin ii ekehykseen, joka käy än-
nössä aken uu opiskelijan ja opiskeluun lii y ien yh eisöjen älisissä suh eissa
ja uo o aiku us ilan eissa ( . Pyhäl ö ym. 2010). Vaikka ko keakouluopis-
kelijoiden opin oihin kiinni yminen ja hy in oin i o a keskeisiä asioi a, ois-
aiseksi iede ään hy in ähän niiden mahdollises a keskinäises ä yh eydes ä
ai sii ä, millainen moni ahoinen suhde niillä on pedagogiseen hy in oinnin
ohjaukselliseen ja yh eisölliseen ukemiseen.
Tässä yh eydessä a kas ellaan ko keakouluopiskelijoiden opin oihin kiin-
ni ymis ä ja hy in oinnin aken umis a alikoi ujen eo ianäkökulmien
a ulla sekä niiden kokonais al ais a yh eisöllis ä ukemis a. A ikkelissa jä-
senne ään kiinni ymis ä ja hy in oin ia aken a ia yksilöllisiä ja yh eisöllisiä
osa ekijöi ä pedagogisen hy in oinnin läh ökoh ina. Tämän jälkeen hahmo-
e aan ko keakouluopiskelijan kiinni ymisen ja hy in oinnin laajaa pedago-
gisen hy in oinnin sys eemisen ukemisen ii ekehys ä, minkä a ulla opis-
kelijoiden kiinni ymiseen ja hy in oin iin lii y ä k ii ise ekijä oidaan
o aa ie oiseksi kehi ämisen koh eeksi ko keakoulun ope usyh eisössä.
Opin oihin kiinni ymisen aken uminen
Kiinni ymiselle on olemassa usei a eo ee isia jäsennyksiä, joi a on käy e y
empii is en u kimus- ja a ioin iaineis ojen kokoamisen ii ekehyksenä. Esi-
me kiksi Mäkisen (2012) ulkin a opiskelija-aineis on pohjal a paino aa opis-
kelijan ak ii is a ja as uullis a oimijuu a oman oppimisensa edis ämisessä ja
134
Vesa Ko honen & Auli Toom
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
oisaal a ope us-oppimisyh eisön dialogis a ja osallis a aa oimin akul uu ia.
Wenge in (1998) käy än öyh eisö eo ian pohjal a ämän a ikkelin ykköski -
joi ajan muo oileman kiinni ymismallin läh ökoh ana on se, e ä opin oihin
kiinni ymisessä opiskelijan ja hänen opiskeluunsa aiku a ien lähiyh eisöjen
älille syn yy opiskelup osessia ah is a ia sidoksia (Ko honen 2012; 2014).
Tämän kiinni ymis ä uo a an p osessin ansios a opiskelijan ja opin oalan
älise ky kökse ähi ellen laajene a ja opinnoissa pysyminen ja opin ojen
suju a o eu aminen pa ane a .
Kiinni ymisen kaksi aken a aa pe usp osessia, yksilöllinen ja yh eisöl-
linen, on ässä mallissa jäsenne y kumpikin kah een keskeiseen osa ekijään.
Yksilölliseen kiinni ymis ä ah is a aan p osessiin mallissa (ku io 1) lii y-
ä aka eemis en ai ojen hal uuno o ja opin ojen henkilökoh aisen me ki-
yksen löy yminen (Ko honen 2014). Aka eemise aido oimi a opiskelijan
kannal a opin oihin kiinni ymisen älineenä (Pou anen ym. 2012). Opiske-
lijan on ä keä halli a ko keakouluopiskelussa a i a ia aka eemisia ai oja
ie yil ä osin jo opin oja aloi e aessa, sillä muu oin hän ei pys y opiskelemaan
ja e enemään yliopis o-opinnoissa ( . Hyy inen, Toom & Pos a e a ioi-
a ana). Ko keakouluopiskelussa a i a ia aka eemisia ai oja o a muun
muassa k ii isen aja elun aido (Hyy inen ym. 2015; U iainen ym. 2016),
aka eemise eks i aido (ks. Kiili & Mäkinen 2011) sekä opiskelun ja oppimi-
sen i se- ja yh eissää elyn aido , joihin kuulu a muun muassa aido säädellä
omaa ja yh eisöllis ä opiskelua, mo i aa io a ja un ei a (esim. Ve mun 1998;
2005; Vi anen ym. 2010; Hadwin & Oshige 2011; Saa iaho ym. 2016).
Opin ojen henkilökoh ainen me ki ys oimii puoles aan kiinni ymisen
edelly yksenä (Pou anen ym. 2012). Opin ojen me ki ys ä on aiemmin opis-
kelija u kimuksessa a kas el u e i yises i o ien aa io-käsi een kau a, jol-
loin yleiso ien aa io opiskeluun on mää i el y sellaiseksi ulkin akehikoksi,
jonka mukaises i opiskelija suh eu aa opiskelua omaan elämänken äänsä.
Tässä ulkin akehikossa aiku a a esime kiksi oppijan elämismaailma,
maailmanku a ja hänen oma minäku ansa. (Ks. Mäkinen, Olkinuo a &
Lonka 2004.) Opiskelija aken a a usein yliopis o-opin ojen me ki ys ä
omien a oi eidensa, kiinnos uksen koh eidensa ja ule aisuudenku iensa
kannal a ( Ho s mansho & Zimi a 2007) ja e aa a näi ä mieliku ia ko -
135
Opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin yh eyksien unnis aminen sekä pedagogisen
hy in oinnin ukeminen ko keakoulun ope usyh eisössä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
keakouluopiskelun uo amiin kokemuksiin. Opin ojen me ki ykseen oi yh-
dis yä hy in moni asia, ku en amma in hankkiminen, u kinnon saaminen,
si is yminen, i sensä kehi äminen sekä ys ä yyssuh eiden ja kon ak ien luo-
minen (Pou anen ym. 2012).
Yh eisölliseen kiinni ymis ä uo a aan p osessiin ni ou u a kiinni -
ymismallissa (ku io 1) osallis uminen opin oihin lii y iin yh eisöihin ja
aka eemisen ope us-oppimisyh eisön sosiaalis a a ohjauksen sosiaalise käy-
ännö (Ko honen 2014). Sy ene ä osallis uminen opin oihin lii y iin yh ei-
söihin oimii kiinni ymisen aken ajana (Pou anen ym. 2012). Osallis umi-
sen ja edelleen osallisuuden kokemukse ko keakouluopiskelussa oi a syn yä
sekä a sinaisen ope uksen yh eydessä e ä osallis umisena opiskelijoiden i se
o ganisoimiin opiskelua uke iin ai muihin sosiaalisiin e aisyh eisöihin
(Pou anen ym. 2012). La en ja Wenge in (1991) aja elua mukaillen as ei ain
sy ene än osallis umisen ja kas a an osallisuuden u in opiskelijan on mah-
dollis a aken aa omaa asian un ijuu aan, ulla yhä keskeisemmäksi oimijak-
si sekä aiku aa yliopis oyh eisöön ä keäksi kokemillaan a oilla.
Yh eisössä o eu u a ohjauksen sosiaalise käy ännö oimi a puoles aan
kiinni ymisen mahdollis ajana (Pou anen ym. 2012). Ko keakouluopiske-
luun oi kuulua oisaal a yksisuun aisia ope us ilan ei a, ku en massaluen oja
ja ki jakuulus eluja, mu a oisaal a myös ohja uja pien yhmäku sseja, pa i- ja
yhmä en ejä, pi käkes oisia seminaa eja sekä ope us- ja u kimusha joi e-
lua. Vas a uo oisen oiminnan as e aih elee e i ohjauksen ja ope uksen muo-
doissa, ja myös käy än öyh eisöjen syn ymisen mahdollisuude aih ele a .
Niille joko anne aan ilaa aka eemisessa opiskelussa ai niille ei ole mahdol-
lisuuksia, jos yksisuun aise massaluenno ja as aa a käy ännö halli se a .
Opiskelija oi a ohja a myös oisiaan opiskelua uke issa e aisyh eisöissä,
esime kiksi opiskelijoiden o eu amissa lukupii eissä. (Pou anen ym. 2012.)
142
Vesa Ko honen & Auli Toom
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Yksilöllisen ja yh eisöllisen p osessin yh eis aiku ukses a pi källä aika-
älillä syn y ä opin oihin kiinni yminen kuulumisen un eena ja iden i ee -
inä sen sijaan käsi eellis yy hy in oin i eo ioiden pohjal a uudella a alla
(ks. aulukko 1). Opiskelijan iden i ee i, esime kiksi kehi y ä asian un ija-
iden i ee i, aken uu ähi ellen kiinni ymisen uo oksena (ks. Pou anen
ym. 2012; Ko honen 2014), mu a hy in oin i eo ioiden pohjal a dimensiossa
paino uu posi ii isen minäkäsi yksen ja i sea os uksen me ki ys kehi y-
mässä ole alle opiskelijan asian un ijaiden i ee ille. Tämä uo konk ee ises i
esille kiinni ymisen ja hy in oinnin kannal a olennaisen kysymyksen, missä
mää in opiskelijan po en iaalisia almiuksia, i se un emus a sekä ealis isia
ule aisuudenodo uksia ue aan opin ojen aikana ja a jo aanko ähän mah-
dollisuuksia ( . Mäkinen & Annala 2011). Tämä nos aa myös a kas eluun
opiskelijan aikai sempien opiskelukokemus en me ki yksen asian un ijuuden
ja iden i ee in aken umisessa sekä aidos i hy in oinnin ja kiinni ymisen ä-
lisen suh een kausaalisuuden ja as a uo oisuuden.
Kuulumisen unne oimii kiinni ymisen sy en äjänä, ja se aken uu myös
pi kän ajan kuluessa ka u ien sosiaalis en kokemus en pohjal a (Pou anen
ym. 2012; Ko honen 2014). Hy in oin i eo ioiden pohjal a kuulumisen un-
een oi a ken aa kuulumisen kokemukseksi, sillä sosiaalise kon ak i , lii -
yminen muihin sekä ylipää ään ihmissuh ee o a kiinni ymis ä ja hy in-
oin ia ah is a ia ekijöi ä sekä opiskelukon eks issa e ä sen ulkopuolella.
Tämä jälleen laajen aa a kas elua opiskelijan koko elämismaailmaan pelkän
aka eemis en opin ojen ja opiskelun kon eks in sijaan.
Hy in oin i eo ioiden pohjal a kolman ena pi källä aika älillä aken u a-
na dimensiona oi pi ää kehi y ää kohe enssin unne a, joka on oima a a
opiskelussa. Kyseessä on ah as i yksilön oima a oihin ja elämänhallin aan
lii y ä näkökulma, joka on hy in oinnin kannal a a peellinen lisä, kun
e a aan opiskelup osessia sää ele iä ekijöi ä sekä oimin aympä is ön eli
opiskelukon eks in aa imuksiin ja haas eisiin e ä laajas i siihen, mi en opis-
kelijan elämän ilanne aiku aa opiskeluun. Kehi y ää kohe enssin unne a
sää ele ä ekijä oi a si en olla ko keakoulun sisäisiä opiskeluun lii y iä,
mu a myös opiskelijan e ey een, pe he ilan eeseen sekä yh eiskunnan ja
yöelämän muu oksiin ky key y iä ( . Mäkinen & Annala 2011). Edellä

143
Opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin yh eyksien unnis aminen sekä pedagogisen
hy in oinnin ukeminen ko keakoulun ope usyh eisössä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
maini u aiku ukse oi a näkyä sekä opin oihin kiinni ymisessä e ä koe-
ussa hy in oinnissa ja elämänhallinnassa. Vah an kohe enssin un een on
esime kiksi osoi e u ole an yh eydessä hy ään e ey een ja ah aan s essin-
hallin akykyyn (Vas amäki 2009). Vah a kokemus omas a kohe enssin un-
ees a ole e a as i heijas uu ah ana kiinni ymisenä ja oima a oina opin-
oihin, mu a oisaal a ah a kiinni yminen opin oihin oi myös osal aan
ah is aa kehi y ää kohe enssin unne a ja koe ua hy in oin ia.
Kiinni ymisen ja hy in oinnin as a uo oise yh eyde ja
pedagogisen hy in oinnin sys eeminen ukeminen
Ko keakouluopiskelijan kiinni yminen opin oihin ja hy in oin i – ai nii-
hin lii y ä haas ee – o a opiskelijan opiskelun, opin ojen edis ymisen sekä
opinnoissa ka u an aka eemisen osaamisen kannal a olennaisia ekijöi ä
(Salmela-A o & Nu mi 2007). Pedagoginen hy in oin i on moniulo einen
käsi e, ja se ku aa kiinni ymisen ja hy in oinnin aken umis a osana sellai-
sia pedagogisia p osesseja, joissa yksilöllä ja yh eisöllä on mahdollisuus oppia
ja hyödyn ää hy in oin ia uke ia aja elun ja oiminnan s a egioi a ja joissa
py i ään sys eemises i ja p oak ii ises i myös kehi ämään oimijuu a ja osal-
lisuu a uke aa oimin aympä is öä (Pie a inen ym. 2008; Me iläinen ym.
2008; Pyhäl ö, Soini & Pie a inen 2010). Ko keakoulukon eks issa opiskelija
oi aiku aa me ki ä äs i omaan opin oihin kiinni ymiseensä ja hy in oin-
iinsa esime kiksi a oi eellisella opiskelulla, säännöllisillä yösken ely a oil-
la ja ak ii isella osallis umisella. Jossain mää in ämä on omiaan edis ämään
myös e aisopiskelijoiden opin oihin kiinni ymis ä ja hy in oin ia. Vielä
olennaisemmin kiinni ymiseen ja hy in oin iin ko keakoulukon eks issa oi
aiku aa ope ajis a, u kijois a sekä opin ohallinnon ja ohjaus- ja neu on a-
pal elujen henkilös ös ä koos u a ope usyh eisö, joka oi ie oises i hyödyn ää
opiskelijan oppimis a ja opinnoissa edis ymis ä uke ia pedagogisia oimin a-
apoja ja ohjauskäy än öjä ja aken aa opiskelijoille a koi uksenmukais a op-
pimisympä is öä. Sen uoksi onkin ä keää luoda ope usyh eisön oiminnan
ueksi pedagogisen hy in oinnin ii ekehys, joka pohjau uu myön eiseen ja
ah uuksia ko os a aan aja eluun.
144
Vesa Ko honen & Auli Toom
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
Edellisissä alalu uissa ku a ujen kiinni ymismallin (Ko honen 2012;
2014) ja hy in oin i eo ioiden e ailun a ulla oidaan isualisoida kiinni -
ymisen ja hy in oinnin kehä (ks. ku io 2). Ku ion asen puoli ilmen ää
yksilöllis en ja oikea puoli yh eisöllis en kiinni ymiseen ja hy in oin iin
lii y ien ekijöiden aiku uksia opiskelijan elämismaailmassa, johon kuulu-
a opiskelu- ja elämän ilanne, a oi ee ja ule aisuusho ison i. Tämä mal-
linnus luo laajan pe us an pedagogisen hy in oinnin ii ekehykselle, jonka
olennaisia elemen ejä ah is u a opiskelijan kiinni yminen ja hy in oin i
mieles ämme o a . Hy in oin inäkökulman ansios a a kas elu laajenee sa-
malla aka eemisis a opinnois a ja opiskelukon eks is a e i yises i opiskelijan
elämismaailmaan, ja näin a jou uu älinei ä ymmä ää ja ukea opiskelijaa
kokonais al aises i pedagogisen hy in oinnin näkökulmas a.
Yksinke aisuuden uoksi kiinni ymisen ja hy in oinnin kehä on pii -
e y ku iossa 2 sisäkkäin, mu a niiden yh eyde on ymmä e ä ä pikemmin-
kin limi äisinä ja as a uo oisina. Ku ion keskiössä o a hy in oin i eo ioi a
e ailemalla uudelleen käsi eellis e y keskeise ulo u uude . Ne ku aa a
opiskelup osessin aikana aken u ia osa ekijöi ä, jo ka odennäköises i ah-
is a a sekä kiinni ymisen e ä hy in oinnin kokemuksia. Keskiössä ole a
ekijä aken u a yksilöllisen ja yh eisöllisen p osessin yh eis aiku ukses a
sekä ähi ellen osana opiskelua, mu a olennais a on se, millaisilla käy än eillä
sys eemises i py i ään ah is amaan keskiössä ole ia posi ii isen minäkäsi yk-
sen, kuulumisen kokemuksen ja kehi y än kohe enssin un een osa-aluei a
opiskelussa. Onkin e i äin keskeis ä o ganisoida koulu us suunni elmalli-
ses i ja p oak ii ises i niin e ä o e aan huomioon opiskelijoiden oppimisen,
kiinni ymisen sekä pedagogisen hy in oinnin ydin ekijä ja p osessi . Vaikka
oppimisläh öisyy ä, opiskelijoiden opin ojen keskeisyy ä sekä ope ajien pe-
dagogis a osaamis a on ko keakouluope uksessa ko os e u jo melko kauan,
oppimisläh öinen sys eeminen aja elu ja sen suun aise oimi a pedagogise
käy ännö o a ielä hy in uu a ( . Tampe een yliopis on laaja koulu usuu-
dis us uosina 2011–2012 ja käynnissä ole a Iso Pyö ä -koulu usuudis us Hel-
singin yliopis ossa).
Moninaise opin oihin ky key y ä o maali ja in o maali uo o aiku-
us ilan ee ope usyh eisössä ope ajien ja e ais en kanssa o a opiskelijan
145
Opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin yh eyksien unnis aminen sekä pedagogisen
hy in oinnin ukeminen ko keakoulun ope usyh eisössä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin kehien kannal a kaikkein keskei-
simpiä ( . Pou anen ym. 2012). Tä ä oimme ku sua sosiaalis en käy än öjen
osa-alueeksi (ku io 2). Siihen lii y ä sekä osallis a a , ak i oi a pedagogise
käy än ee ope us-oppimis ilan eissa e ä ins i u ionaalise käy än ee , jo ka
lii y ä esime kiksi opiskelijoiden ja henkilös ön älisen kanssakäymisen
kehi ämiseen ai opiskelijoiden osallis umiseen as uulliseen pää öksen-
ekoon ja aiku amiseen ope usyh eisössä (ks. Ko honen 2014). Ra kaise aa
on uo o aiku us ilan eiden laa u sekä e i yises i pedagogis en käy än öjen
osal a uo o aiku us ope ajan ja e aisopiskelijoiden kanssa ( . Soini ym.
2015; Väisänen ym. 2016; Toom ym. 2017). Käy ännössä ämä ealisoi uu sekä
KIINNITTYMISEN KEHÄ
HYVINVOINNIN KEHÄ
Yksilö Yh eisö
Opin ojen
me ki ys
Osallis u-
minen
Kuulumisen
kokemus
Sosiaalise
käy ännö
Aka eemise
aido
Kehi y ä
kohe enssin
unne
Posi ii inen minäkäsi ys
ja i sea os us
Me ki yk-
sellisyys ja
elämän a koi-
uksellisuus
Myön eise
sosiaalise
suh ee
Sosiaalise yh ey-
de oimin aan ja
o ganisaa ioon
Hallin a ja
unne onnis u-
misis a
Ku io 2. Hy in oinnin ja kiinni ymisen ulo u uuksien in eg oi u mallinnus
146
Vesa Ko honen & Auli Toom
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
so elle uissa pedagogisissa käy ännöissä e ä siinä, millainen ooli opiskelijalle
e i ilan eissa aken uu ja mahdollis uu ( . Lakkala ym. 2015; Saa iaho ym.
2016). Esime kiksi a oimien au en is en ongelmien a kaisemisen, yh eisöl-
lisen yösken elyn, pi käjän eis en yöp osessien, monipuolis en digi aalis en
eknologioiden ja u ki ien yö apojen hyödyn ämisen on ode u uke an
opiskelijoiden opin oihin kiinni ymis ä (Paa ola & Hakka ainen 2005; Pou-
anen ym. 2012; Lakkala ym. 2015).
Opiskelijan kiinni yminen ja hy in oin i aken u a osallisuudes a yh ei-
söihin ja sii ä, e ä hän kokee ole ansa ak ii isessa oolissa omissa opinnois-
saan, hänellä on oimijuu a yhdessä ois en kanssa ja hän un ee ole ansa a -
os e u ( . Deci & Ryan 2002; Muukkonen ym. 2017; Ko honen ym. 2017).
Näi ä oidaan ukea konk ee ises i hyödyn ämällä osallis a ia pedagogisia
ja ins i u ionaalisia käy än öjä. Pedagogisen hy in oinnin kannal a on me -
ki ä ää luoda oimin aan ja o ganisaa ioon myön eisiä sosiaalisia suh ei a ja
yh eyksiä, jo ka ka a a opiskelijoiden e aisyh eisö , aka eemisen ope usyh-
eisön ja laajas i myös oppialan iedeyh eisön.
Pedagogisen hy in oinnin ii ekehys ä on olennais a a kas ella pe us-
eellises i myös ko keakouluope ajan suunnas a. Ko keakouluope aja o a
keskeisiä oimijoi a opiskelijoiden opiskelun sekä aken u an kiinni ymisen
ja hy in oinnin kannal a. Ko keakoulussa ope a a u kija o a yypillises i
yöhönsä si ou unei a, mo i oi unei a ja sen monipuolises i osaa ia. Ope us-
osaaminen (schola ship o eaching) on ko keakouluope ajien asian un ijuu-
den keskeis ä ydin ä (Boye 1990). He yösken ele ä hy in kompleksisessa ja
aa i assa ympä is össä, ja kilpailu sekä u kimus- ja ope us yössä menes y-
misen painee o a ko a . Tämä on omiaan heijas umaan ope us ilan eiden
uo o aiku ukseen sekä ko keakouluope ajien pedagogiseen hy in oin iin
ja ooliin hy in oinnin ukijana ( . Onnismaa 2010). Ope ajil a aadi aan
pe us eellis a pedagogis a osaamis a yönsä kokonaisuudessa. Ko keakoulu-
ope ajien oppimisläh öis ä ope usosaamis a onkin iime aikoina ale u u-
kea yhä monipuolisemmin, ja yliopis opedagogisen koulu uksen ohella muun
muassa e ilais en e ais e kos ojen ja näky ien ope usosaamisen unnus us-
en me ki ys on ko os unu en ises ään (Pyö älä ym. 2015; Ruohoniemi ym.
a ioi a ana). Oppimisläh öises i ja u kimuspe us aises i ope a ien ko kea-
147
Opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin yh eyksien unnis aminen sekä pedagogisen
hy in oinnin ukeminen ko keakoulun ope usyh eisössä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
kouluope ajien iede ään koke an yössään mui a ähemmän s essiä ja kuo -
mi umis a (Cao ym. a ioi a ana), ja heillä on si en pa emma edelly ykse
aken aa mielekkäi ä oppimisympä is öjä ja hy in oin ia myös opiskelijoille
( . Pi ilä & E iksson-Piela 2004). Ko keakouluope ajien si ou uminen
opiskelijoiden oppimiseen ja myön eise kokemukse ope us yös ä o a kin
keskeisiä oima a oja opiskelijoiden hy in oinnin aken amisessa ( . Haka-
nen 2005).
Yh een e o
Olemme edellä a kas ellee kiinni ymisen ja hy in oinnin osa ekijöi ä ja
as a uo ois a suhde a, jossa ko keakouluopiskelijan kiinni yminen oi olla
opiskelijan hy in oinnin ja osallisuuden edelly ys ai se oi olla ulos a hänen
kokemas aan hy in oinnis a ja ak ii ises a oimijuudes a. Opin ojen mielek-
kyys ja suju a o eu aminen syn y ä kiinni ymisen ja hy in oinnin yksilöl-
lisis ä ja yh eisöllisis ä osa ekijöis ä ( . Me iläinen 2008). Hy in oinnin ja
kiinni ymisen kehien y imessä o a eo ee isen a kas elumme pe us eella
e i yises i posi ii isen minäkäsi yksen ja i sea os uksen kehi yminen osana
opiskelijan alka aa asian un ijaiden i ee in muo ou umis a, kokemukse kuu-
lumises a e ilaisiin opiskeluyh eisöihin ja opiskelua laajempiin sosiaalisiin suh-
eisiin sekä kehi y ä kohe enssin unne, joka koskee opiskelua, elämän ilan-
ne a ja ule aisuuden odo us en muodos amaa kokonaisuu a. Hy in oinnin
ja kiinni ymisen kehien huomioiminen a joaa myön eises ä, ah uuksia
uke as a aja elu a as a läh e än mallinnuksen pedagogisen hy in oinnin
sys eemiselle ukemiselle.
Ope usyh eisö ko keakoulussa oi aiku aa opiskelijoiden kiinni ymi-
seen ja hy in oin iin a oi eellises i ja monipuolises i niin o ganisaa ion ja
koulu uksen aken eiden, koulu uksen jä jes ämisen, ope ussuunni elman,
ope ajien ja u kijoiden ope usosaamisen, oppimisläh öis en pedagogis en
käy än öjen kuin pedagogisen uo o aiku uksenkin laadun osal a. A ain-
ekijä ässä on pi ää opiskelijan oppimisp osessi ope us oiminnan y imessä ja
o ganisoida ope us ennen kaikkea oppimisp osessin läh ökoh ien ja a peiden
mukaan. Nämä ekijä ei ä ole e illisiä ja osis aan iippuma omia, aan ne

148
Vesa Ko honen & Auli Toom
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
aiku a a kaikki osal aan opiskelijoiden hy in oin iin, opin oihin kiin-
ni ymiseen ja opiskeluun ko keakoulussa ( . Pyhäl ö, Soini & Pie a inen
2010). Ongelmana usein on ollu se, e ei näiden e i ekijöiden mahdollis a
myön eis ä yh eis aiku us a opiskelijan oppimisp osessiin, kiinni ymiseen ja
hy in oin iin ole ii ä äs i eh y näky äksi ai iedos e u, saa ikka py i y
suunni elmallises i kokonaisuu ena kehi ämään ko keakouluo ganisaa iossa.
Myön eises i opin oihin, ope ajiin ja e aisiin suh au u illa, hy in oi il-
la ja osaa illa opiskelijoilla olisi pa emma edelly ykse menes yä yöelämässä,
kiinni yä ja aken aa ja ku as i mielekäs ä oimin aympä is öä i selle ja e -
aisille (Schunk & Paja es 2005; Salmela-A o & Nu mi 2007). On osoi e u,
e ä opin ojen aikana koe u i sea os us ja omaksu u käy ännö ennus a a
me ki ä ällä a alla yöu aa myöhemmissä aiheissa (Salmela-A o & Nu mi
2007). Opinnois a e ään yneillä opiskelijoilla on puoles aan iski kokea opin-
no kiel eisiksi ja oman ule aisuuden kannal a yhä me ki ykse ömämmiksi
( . Ko honen ym. 2017). Tämä oi joh aa opin ojen pi ki ymiseen ja aka-
immillaan opin ojen keskey ämiseen. E ään yminen opinnois a oi joh aa
edelleen myös e ään ymisen kie eeseen opin ojen jälkeen muissa yh eisöissä,
esime kiksi yöpaikalla ai ja ko-opinnoissa ( . Salmela-A o ym. 2016). Ins-
i u ionaalisis a ja pedagogisis a käy ännöis ä ja uo o aiku ukses a aken u-
alla ko keakouluopiskelijoiden kiinni ymisellä ja hy in oinnilla oi si en
olla kauaskan oisia aiku uksia heidän osaamiseensa ja ule aisuuden yöllis-
ymiseensä (Mäkinen & Annala 2011). Sen uoksi on e i äin keskeis ä kehi -
ää yh eisöllises i koulu uksen o ganisaa ioissa pedagogis a hy in oin ia niin
e ä o e aan huomioon kiinni ymisen ja hy in oinnin ydin ekijä ja p osessi .
149
Opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin yh eyksien unnis aminen sekä pedagogisen
hy in oinnin ukeminen ko keakoulun ope usyh eisössä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Läh ee
Ala-Poikela, A. & Ra an i, M. 2014. Työn kohe enssin unne yöhy in oinnin
mi a ina: u kimus kohe enssin un ees a yössä ja yökykyä edis ä ässä oi-
min nassa. Lapin yliopis o: Kas a us ie eiden iedekun a. h p://u n. i/
URN:NBN: i:ula-201406231311 (lue u 7.1.2017).
Alla d , E. 1993. Ha ing, Lo ing, Being: An Al e na i e o he Swedish Model o Wel a e
Resea ch. Teoksessa M.C. Nussbaum & A. Sen ( oim.) The Quali y o Li e.
Ox o d: Cla endon P ess, 88–94.
An ono sky, A. 1987. Un a eling he mys e y: How people manage s ess and s ay well.
San F ancisco: Jossey-Bass.
An ono sky, A. 1993. The s uc u e and p ope ies o he sense o cohe ence scale. Social
Science Medicine 36, 725–734.
Biggs, J.B. 1993. F om heo y o p ac ice: a cogni i e sys ems app oach. Highe Educa ion
Resea ch and De elopmen 12, 73–86.
Biggs, J.B. 2003. Teaching o quali y lea ning a uni e si y: Wha he s uden does.
(2. painos). Phildelphia: Socie y o Resea ch in o Highe Educa ion. Open
Uni e si y P ess.
Boye , E. L. 1990. Schola ship econside ed: P io i ies o he p o esso ia e. P ince on, NJ:
The Ca negie Founda ion o he Ad ancemen o Teaching.
B on enb enne , U. 1979. The ecology o human de elopmen : Expe imen s by na u e and
design. Camb idge, MA: Ha a d Uni e si y P ess.
Cao, Y., Pos a e , L., Lindblom-Ylänne, S. & Toom, A. A ioi a ana. Teache educa o s’
app oaches o eaching: The nexus wi h sel -e icacy and bu nou .
Coa es, H. 2007. A model o online and gene al campus-based s uden engagemen .
Assessmen & E alua ion in Highe Educa ion 32 (2), 121–141.
Deci, E. L. & Ryan, R. M. 2002. Handbook o sel -de e mina ion esea ch. The Uni e si y
o Roches e P ess.
Diene , E., Oishi, S. & Lucas, R. 2009. Subjec i e Well-Being: The Science o Happiness
and Li e Sa is ac ion. Teoksessa S.J. Lopez & C.R. Snyde ( oim.) The Ox o d
Handbook o Posi i e Psychology. (2 painos). Ox o d: Ox o d Uni e si y P ess,
187–194.
En wis le, N. 1997. Con as ing Pe spec i es on Lea ning. Teoksessa F. Ma on, D.
Hounsell & N. En wis le ( oim.) The Expe ience o Lea ning. (2. painos)
Edinbu gh: Sco ish Academic P ess, 3–23.
Hadwin, A. & Oshige, M. 2011. Sel - egula ion, co- egula ion and socially sha ed
egula ion: Explo ing pe spec i es o social in sel - egula ed lea ning heo y.
Teache s College Reco d 113 (2), 240–264.
Hakanen, J. 2005. Työuupumukses a yön imuun: Työhy in oin i u kimuksen y imessä
ja euna-alueilla. Helsinki: Työ e eyslai os.
150
Vesa Ko honen & Auli Toom
Vesa Ko honen, Johanna Annala & Pi jo Kulju ( oim.)
He no, H.-T. 2000. Esimies en elämänhallinnan unne ja yöhy in oin i: seu uu u kimus
uosina 1996–99. Psykologian lai os: Jy äskylän yliopis o: Psykologian lai os.
h p://u n. i/URN:NBN: i:jyu-2000853210 (lue u 7.1.2017).
Honkinen, P-L. 2009. Nuo en kohe enssin unne: mi aaminen, ennus a a ekijä ,
seu aukse . Tu un yliopis on lääke ie eellinen iedekun a, kansan e eys iede.
Aka eeminen äi öski ja.
Ho s mansho , L. & Zimi a , C. 2007. Fu u e ime o ien a ion p edic s academic
engagemen among i s -yea uni e si y s uden s. B i ish Jou nal o Educa ional
Psychology 77, 703–718.
Hyy inen, H., Nissinen, K., U sin, J., Toom, A. & Lindblom-Ylänne, S. 2015.
P oblema ising he equi alence o he es esul s o pe o mance-based c i ical
hinking es s o unde g adua e s uden s. S udies in Educa ional E alua ion 44,
1–8.
Hyy inen, H., Toom, A. & Pos a e , L. A ioi a ana. The ela ionship be ween c i ical
hinking, app oaches o lea ning and sel -e icacy belie s among beginning
uni e si y s uden s. Lea ning and Indi idual Di e ences.
Johnson, D.R., Wasse man, T.H., Yild im, N. & Yonai, B.A. 2014. Examining he E ec s
o S ess and Campus Clima e on he Pe sis ence o S uden s o Colo and Whi e
S uden s. Resea ch in Highe Educa ion 55, 75–100.
Kahu, E.R. 2013. F aming s uden engagemen in highe educa ion. S udies in Highe
Educa ion 38 (5), 758–773.
Ke n, M.L., Wa e s, L.E., Adle , A. & Whi e, M.A. 2014. A mul idimensional app oach
o measu ing well-being in s uden s: Applica ion o he PERMA amewo k. The
Jou nal o Posi i e Psychology. DOI:10.1080/17439760.2014.936962.
Kiili, C. & Mäkinen, M. 2011. Aka eemise eks i aido ja niiden ohjaaminen yliopis ossa.
Teoksessa M. Mäkinen ym. ( oim.) Ko keajänni yksiä – Koh i osallisuu a luo aa
ko keakoulu us a. Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 219–241.
Ko honen, V. 2012. Towa ds inclusi e highe educa ion? – Ou lining a s uden -cen e ed
counseling amewo k o s eng hening s uden engagemen . Teoksessa S. S ol z
& P. Gonon ( oim.) Challenges and Re o ms in Voca ional Educa ion – Aspec s
o Inclusion and Exclusion. Be n: Pe e Lang, 297–320.
Ko honen, V. 2014. Ko keakouluopin oihin kiinni yminen yksilöllisen ja yh eisöllisen
p osessin yh eis aiku uksena. Teoksessa S. Pihlajaniemi, T. Villa, E. La ikainen
& L. Valkeasuo ( oim.) Oppia ikä kaikki: koulu au umisen edelly ykse e i
elämän aiheissa. Opiskelija u kimuksen uosiki ja 2014. Helsinki: Opiskelun ja
koulu uksen u kimussää iö (O us), 40–55.
Ko honen, V., Inkinen, M., Ma sson, M. & Toom, A. 2017. S uden engagemen and
he ansi ion om he i s o second yea in highe educa ion. Teoksessa E.
Kynd , V. Donche, K. T igwell & S. Lindblom-Ylänne ( oim.) Highe Educa ion
T ansi ions: Theo y and esea ch. London: Rou ledge, 113–134.
151
Opin oihin kiinni ymisen ja hy in oinnin yh eyksien unnis aminen sekä pedagogisen
hy in oinnin ukeminen ko keakoulun ope usyh eisössä
Kehi ämisen pala , yh eisöjen sala
Kuh, G.D. 2008. High-impac educa ional p ac ices: Wha hey a e, who has access o
hem, and why hey ma e . Washing on, DC: Associa ion o Ame ican Colleges
and Uni e si ies.
Kuh, G.D., Kinzie, J., Buckley, J.A., B idges, B.K. & Hayek, J.C. 2006. Wha Ma e s
o S uden Success: A Re iew o he Li e a u e. NPEC Na ional Pos seconda y
Educa ion Coope a i e. h p://nces.ed.go /npec/pd /kuh_ eam_ epo .pd
(lue u 7.1.2017).
Kun u, K. & Pesonen, T. 2012. Ko keakouluopiskelijoiden e eys u kimus 2012.
Ylioppilaiden e eydenhoi osää iön u kimuksia 47. Helsinki: Ylioppilaiden
e eydenhoi osää iö.
Kun u, K., Pesonen, T. & Saa i, J. 2016. Ko keakouluopiskelijoiden e eys u kimus 2016.
Ylioppilaiden e eydenhoi osää iön u kimuksia 48. Helsinki: Ylioppilaiden
e eydenhoi osää iö.
Laaksonen, E. 2005. Yliopis o-opiskelijoiden psyykkinen oi eilu ja siihen yh eydessä
ole a ekijä . Ylioppilaiden e eydenhoi osää iön u kimuksia 38. Helsinki:
Ylioppilaiden e eydenhoi osää iö.
Lakkala, M., Toom, A., Ilomäki, L. & Muukkonen, H. 2015. Re-designing uni e si y
cou ses o suppo collabo a i e knowledge c ea ion p ac ices. Aus alasian
Jou nal o Educa ional Technology 31 (5), 521–536.
La e, J. & Wenge , E. 1991. Si ua ed Lea ning: Legi ima e Pe iphe al Pa icipa ion.
Camb idge: Camb idge Uni e si y P ess.
Manka, M-L. 2012. Työnilo. Helsinki: SanomaP o.
Me iläinen, M., Lappalainen, K. & Kui inen, M. 2008. Pedagogiikan ja hy in oinnin
suhde. Teoksessa K. Lappalainen, M. Kui inen & M. Me iläinen ( oim.) Peda-
goginen hy in oin i. Kas a usalan u kimuksia – Resea ch in Educa ional
Sciences 41. Helsinki: Suomen kas a us ie eellinen seu a, 7–14.
Me iläinen, M. 2008. Opiskeluympä is ön pedagogise hy in oin i ekijä yliopis ossa.
Teoksessa K. Lappalainen, M. Kui inen & M. Me iläinen ( oim.) Pedagoginen
hy in oin i. Kas a usalan u kimuksia- Resea ch in Educa ional Sciences 41.
Helsinki: Suomen kas a us ie eellinen seu a, 135–154.
Muukkonen, H., Lakkala, M., Toom, A. & Ilomäki, L. 2017. Assessmen o compe ences
in knowledge wo k and objec -bound collabo a ion du ing highe educa ion
cou ses. Teoksessa E. Kynd , V. Donche, K. T igwell & S. Lindblom-Ylänne
( oim.) Highe Educa ion T ansi ions: Theo y and esea ch. London: Rou ledge,
288–305.
Mäkinen, M. 2012. Opiskelija opin oihin kiinni ymisen ulki sijoina. Teoksessa
Teoksessa M. Mäkinen, J. Annala, V. Ko honen, S. Veh iläinen, A-M. No g ann,
P. Kalli & P. S ä d ( oim.) Osallis a a ko keakoulu us. Tampe e: Tampe e
Uni e si y P ess, 47–74.
Mäkinen, M. & Annala, J. 2011. Opin oihin kiinni yminen yliopis ossa. Teoksessa M.
Mäkinen, V. Ko honen, J. Annala, P. Kalli, P. S ä d & V.-M. Vä i ( oim.) Ko kea-
jänni yksiä – Koh i osallisuu a luo aa ko keakoulu us a. Tampe e: Tampe e
Uni e si y P ess, 59–80.