Saaga Hä könen, Johanna Lä i, Anna Ry i aa a & Anna Wallin ( oim.)
Kas a uksen muu u a yö- ja oimin aympä is ö :
10 eläy ymismene elmä u kimus a.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 145–176
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-034-2
5
Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa?
Nuo en oimijuus e kon
seksuaalisessa häi innässä
Anna Nieminen & A mi Ku kikangas & Ja i Eskola
Johdan o
Seksuaalinen häi in ä ja ahdis elu o a iime uosina ollee esillä yh eiskun-
nallisessa keskus elussa. E i yisen pinnalle on noussu sosiaalinen media
nuo en seksuaalisen häi innän ympä is önä. Yleises i on ole e u, e ä e k-
koympä is ön iski ja aa a o a laajen unee , kun nuo en a ki on 2010-lu-
ul a alkaen muu unu yhä digi aalisemmaksi (esim. boyd 2014) – suoma-
laisnuo is a yli 95 p osen ia käy ää sosiaalisen median pal elui a päi i äin
omilla älypuhelimillaan (SoMe ja nuo e 2016). Täs ä huolima a u kimukse
ii aa a siihen suun aan, e ei ä e kossa apah u a seksuaalinen häi in ä
ja hy äksikäy ö ole mi enkään uo e ilmiö (esim. Fage lund, Pel ola, Kää-
iäinen, Ellonen & Sa iola 2014; Pelas akaa Lapse 2011a). Näy ää sil ä, e ä
146
Anna Nieminen, A mi Ku kikangas & Ja i Eskola
nuo en maailmassa ilmiö on ollu läsnä yli kymmenen uo a. Nuo is a ja
nuo uudes a ikä aiheena on lukuisia e ilaisia mää i elmiä (esim. Nuo iso-
laki 2016), mu a ässä u kimuksessa huomio kiinni e ään yläkouluikäis en
nuo en näkökulmaan e kon seksuaalises a häi innäs ä.
Huole seksuaalises a häi innäs ä e kossa o a sikäli aiheellisia, e ä ii-
meisimpien koulu e eyskyselyjen mukaan suu in osa kaikes a y öjen ko-
kemas a seksuaalises a häi innäs ä apah uu nimenomaan in e ne issä ai
puhelimen äli yksellä. Pojilla häi in äkokemuksia on e kossa ja e kon
ulkopuolella suunnilleen yh ä paljon. (Ikonen & Halme 2018, 3; THL Kou-
lu e eyskysely 2019.) Pelo ei ä lii y yksinomaan siihen, e ä nuo i passii i-
ses i ajau uisi e kossa aani ien houku elijoiden ansoihin. Myös ak ii is a
esille py kimis ä, esime kiksi ihjaile ien aloku ien julkaisemis a ai ikä o-
e eiden keskinäis ä in iimiä sex ing- ies i elyä on pide y huoles u a ana.
Viime uosina uhkaku a un ema omien aikuis en ekemäs ä houku elus-
a ja seksuaalises a hy äksikäy ös ä o a kin yhä enene issä mää in ko au-
unee huolilla sii ä, e ä nuo e seksualisoi a i seään e kossa (Be iman &
Thomson 2014, 585). On äi e y, e ä sosiaalinen media nuo en ympä is ö-
nä no malisoi hype seksuaalisuu a ja po nois unei a disku sseja (Ring ose
2011, 101).
Tässä u kimuksessa a kais a aksi u kimusee iseksi kysymykseksi
muodos ui ilmiö ä pa hai en ku aa an ka o e min alin a. Seksuaalinen
hy äksikäy ö ja seksuaalinen ahdis elu on mää i el y Suomen ikoslaissa
(39/1889). Seksuaalinen häi in ä on niin ikään selkeäs i kokijalleen kiel eisek-
si mielle y ilmaus. A kikielessä näi ä ilmaisuja käy e ään usein innakkain,
ja käsi eellises i seksuaalinen häi in ä on äsmen ymä ön (Vilkka 2011, 35).
Yleises i ja asa-a olain mukaan sillä a koi e aan sanallis a, sana on a ai
yysis ä, luon eel aan seksuaalis a ei- oi o ua käy ös ä, jolla louka aan hen-
kilön henkis ä ai yysis ä koskema omuu a (Laki nais en ja mies en äli-
ses ä asa-a os a 609/1986). Vaih oeh oisina ilmauksina ”seksuaalinen ih-
jailu” ai ”seksuaalinen ies in ä” o a a kan aa yh eydeno on sä yyn, mu a
ei ä sijoi u yh ä sel äs i kiel eisiksi ai myön eisiksi as aano ajan kannal a.
A ikkelissa on py i y asapainoiluun sen älillä, e ei sana alinnoin ule
ähä elleeksi ahingollisia ja aka ia ilmiöi ä ai oisaal a demonisoineeksi
ilmiöi ä, jo ka o a myön eiseksi koe u osa no maalia nuo en elämää. Pi-
Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa?
147
äen mielessä e i e mi aih oeh ojen me ki yssisällö u kimuksessa ali iin
yh een kokoa aksi e miksi seksuaalinen häi in ä. Si ä käy e ään löyhäs i a -
koi aen monenlais a häi i se äl ä un u aa seksuaalis a ies in ää. Lopulli-
seen e min alin aan aiku i myös u kimusaineis os a esiin ullu nuo en
suh au uminen kehyske omuksessa ku a uun ilan eeseen.
Ve kko pi ää sisällään sosiaalisen median, ja juu i sosiaalisen median e i
pal eluissa nuo e häi in ää koh aa a . Osa u kimuksis a a kas elee e -
kossa apah u aa häi in ää, mu a käy ännössä näissäkin häi in ä apah uu
sosiaalisessa mediassa, jo en ässä u kimuksessa häi in äympä is ös ä käy-
e ään molempia e mejä, eikä nii ä ole a peen e o ella. Seksuaalinen häi-
in ä, ahdis elu ja hy äksikäy ö e kossa o a a sin monimuo oinen ilmiö.
Pelas akaa lapse y:n (2018) sel i yksen mukaan nuo is a yli kolmannes on
iimeisen uoden aikana nähny pelkäs ään ois en las en ja nuo en ekemää
seksuaalis a häi in ää e kossa. Sen sijaan aikuisen nuo een e kossa kohdis-
aman seksuaalisen hy äksikäy ön esiin y yydes ä ei ole luo e a aa ie oa
(Käypä Hoi o -suosi us 2013), mu a sel i ys en mukaan si äkin on kohdan-
nu yhdes ä iidesosas a kolmasosaan suomalaisnuo ia (Pelas akaa Lapse
2011a; Pelas akaa Lapse 2011b). Lapsen seksuaalinen hy äksikäy ö on myös
in e ne issä ikos, ja se oi pi ää sisällään esime kiksi sanallis a ku ailua sek-
suaalises a kanssakäymises ä. Rikollis a on myös aikuisen ekemä g ooming
eli alle 16- uo iaan lapsen ai nuo en houku elu apaamiseen a oi eena
seksuaalinen kanssakäyminen. (Ojala 2012, 95–151.) G ooming-p osessiin
oi lii yä joko pi kään kes ä ää ju us elua luo amuksen synny ämisek-
si ja keskus elun iemis ä pikkuhiljaa seksuaalisiin eemoihin, ai aikuinen
houku elija oi hy inkin nopeas i sii yä suo iin seksuaalisiin ehdo uksiin
(Kloess, Hamil on-Giach i sis & Beech 2017; Win e s, Kaylo & Jeglic 2017).
Seksuaalisen hy äksikäy ön ja häi innän muo ojen myös e kon kau a on
ha ai u ole an monin a oin hai allisia nuo en psyykkiselle hy in oinnille
ja kehi ykselle (esim. Leona d 2010; Say, Babadağı, Ka abeki oğlub, Yüce &
Akbaş 2015).
E ilaisen e kossa apah u an seksuaalisen häi innän lisäksi puhu aan
edellä maini us a sex ing-ilmiös ä. Vakiin unu a suomennos a ei ole, mu a
sex ingillä a koi e aan yleises i nuo en oisilleen älypuhelimilla lähe ämiä
seksuaalissä y eisiä ja ihjaile ia ku ia, ideoi a ja ies ejä (esim. Englande
148
Anna Nieminen, A mi Ku kikangas & Ja i Eskola
& McCoy 2018, 317). Sex ing- ies i ely oi olla esime kiksi alas onku ien
ai alus aa eku ien lähe elyä sekä ehdo ele ia ies ejä ja emojei a. Nuo e
sex ing- ies i ele ä yleisimmin seu us elukumppaninsa kanssa ja pi ä ä a-
paaeh ois a ies i elyä pääsään öises i hy äksy ä änä, myön eisenä ja seu-
us elusuhde a ah is a ana (Dele i & Weisski ch 2013; Pelas akaa Lapse
y 2018). On kui enkin ä keää e o aa apaaeh oinen ja myön eisenä koe u
sex ing- ies i ely as en ah oises a seksuaalis en ies ien as aano amises a
(K iege 2017).
Tässä u kimuksessa e kko nähdään yh enä nuo en kas uympä is ö-
nä muiden in o maalien kas a usympä is öjen, ku en kodin, ka e ipii in ja
ha as us en innalla. Kun e kkoa a kas ellaan kas u- ai oimin aympä-
is önä ja ilana, oidaan e kon käy ö ymmä ää kul uu isena ilmiönä ja
oimin ana, jolla on ä keä ooli nuo en a jessa ekemisen ja ilmaisun äylä-
nä. (Leh ikangas 2015, 23.) Nuo ille e kko ei ole pelkäs ään äline, aan se
oidaan nähdä keskeisenä kas uympä is önä, jossa ie e ään monipuolises i
aikaa, ha as e aan sekä luodaan ja ylläpide ään sosiaalisia suh ei a (Leh i-
kangas 2014, 25).
Kun nuo ia ja e kkoa on u ki u, usein on käy e y iskejä ja mahdol-
lisuuksia a kas ele aa näkökulmaa (esim. Bond 2013; Li ings one & Hels-
pe 2010; Li ings one ym. 2011). Myös ässä u kimuksessa py i ään huo-
mioimaan molemma puole . E i yises i e kon seksuaalisuu een lii y iin
iskeihin ky key y ä u kimus on laajaa (Way & Redden 2017, 124). Muina
iskeinä on pide y esime kiksi ne ikiusaamis a, in e ne iippu uu a ja al-
is umis a ha haanjoh a alle, asis iselle ai äki al aiselle sisällölle (Haseb-
ink, Li ings one, Haddon & Óla sson 2009; Li ings one, Haddon, Gö zig &
Óla sson 2011; Way & Redden 2017). Ve kon an amina mahdollisuuksina aas
on pide y esime kiksi sen uomaa äylää opiskeluun ja oppimiseen (esim.
Paus-Haseb ink, Wijnen & Jadin 2010), i seilmaisuun ja sosiaalisuu een
(esim. Keipi 2014), e eeseen seksuaalisuuden ilmaisuun ja i se u kiskeluun
sekä si en iden i ee in ja i se unnon kehi ymiseen (esim. G ay 2009; Ring ose
& Ba ajas 2011; Valkenbu g & Pe e 2011). Tulkinnas a iippuen jokin oimin-
a e kossa oidaan nähdä nuo en kannal a joko iskinä ai mahdollisuu ena:
esime kiksi uusi ne i u a uus oi samaan aikaan olla mahdollisuus uu een
Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa?
149
ys ä yyssuh eeseen ja oisaal a po en iaalinen hy äksikäy äjä (Li ings one,
Masche oni & S aks ud 2018, 1116).
Tämän u kimuksen kon eks ina on e kko kas uympä is önä, jossa
kiinni e ään huomio a nuo en koh aamiin jänni eisiin. Nuo en on ha ai -
u koh aa an e kossa monenlaisia jänni ei ä, myös seksuaaliseen ihjailuun
lii y iä. Jänni eisiin e kossa sisäl yy sekä mahdollisuuksien e ä iskien ha-
ai seminen samaan aikaan – nuo en on ode u suh au u an jänni eisiin
pikemminkin i ah eikkaas i kuin mus a alkoises i. (Redden & Way 2017.)
Yksi jänni eis ä on asapainoilu sen älillä, osallis uako e ilaisiin online-käy-
än öihin, ku en sex ingiin, ai as us aako nii ä ja muu a ken ies ikä äksi-
kin koe ua käy ös ä e kossa (Redden & Way 2017, 31–33). Jänni ei ä lii yy
myös e kossa jakamiseen ja sii ä pidä äy ymiseen: nuo e halua a säily ää
yksi yisyy ensä, mu a sil i samaan aikaan jaka a monenlais a sisäl öä sosi-
aalisessa mediassa (Agos o & Abbas 2017, 355–356). Ve kon iskien ja mah-
dollisuuksien älillä asapainoiluun luokin oman jänni eensä juu i se, e ä
e kossa nuo e halua a sekä näkyä e ä pysyä u assa eli py ki ä samaan
aikaan a oi elemaan kehuja ja unnus us a, mu a äl ämään k i iikkiä ja
pilkkaa (Be iman & Thomson 2014, 594–595).
Niin iskeis ä seu aa a hai a kuin mahdollisuuksis a seu aa a edu
aiku a a nuo en hy in oin iin monin a oin uo o aiku uksessa nuo-
en iden i ee in ja ympä is ön kanssa (Li ings one ym. 2018, 1115–1116).
Riskeissä ja mahdollisuuksissa pi äy y än a kas elun lisäksi ässä u ki-
muksessa py i ään huomioimaan, mi en e kko on läsnä kaikkialla nuo en
elämässä. Ve kossa na igoin i on heidän elämäänsä, ei e illinen osa-alue, jo-
hon ”o line-elämä” mukau e aan (Way & Redden 2017, 129). Tu kimuksen ei
ulisikaan enää a kas ella ain nuo en suhde a in e ne iin mediana, aan
nuo en suhde a maailmaan, joka äli yy e kon kau a e ilaisin ja muu u-
in a oin (Li ings one ym. 2018, 1117).
Nuo illa on ode u ole an monenlaisia keinoja halli a e kon iskejä ja
hai oja. Tällaisia hallin akeinoja o a esime kiksi anonyyminä pysy ely
(Keipi 2014), ie yjen si us ojen äl ely, ain u ujen lisääminen ka e eiksi
ai seu aajiksi (Dunkels 2008), häi i se än ies in huomio a jä äminen ai
pois aminen, py kimys es ää häi i se ien ies ien lähe äjä ja ke oa apah-

150
Anna Nieminen, A mi Ku kikangas & Ja i Eskola
umis a ka e ille ai jollekin aikuiselle (P iebe, Mi chell & Finkelho 2013;
S aks ud & Li ings one 2009).
Myös aikuisläh öinen u a ai okas a us on py kiny edis ämään nuo -
en sel iy ymis ä e kon aa oissa. Suomessa u a ai okas a us sisäl yy
esi- ja pe usope uksen ope ussuunni elmien pe us eisiin (2014 & 2018). Sen
päämää änä on nuo en kehi yksen ja kas un ukeminen, oima a ojen ah-
is aminen ja iedon lisääminen esime kiksi seksuaalioikeuksis a (Aal onen
2012, 11–12). Tu a aido o a konk ee isia ja hy in käy ännönläheisiä ai-
oja, joiden a ulla lapsi ja nuo i oppii oimimaan aa a ilan eissa, myös e -
kossa. Ne ah is a a kykyä sekä unnis aa aa a ilan ei a e ä oimia niissä.
(Kalland ym. 2019, 140.) Usein u a ai okas a uksen ydin ies i on seu aa a:
sano ei, pois u ja ke o luo e a alle aikuiselle (esim. Lajunen, Andell, Jala a,
Kemppainen, Pakkanen & Ylenius-Leh onen 2012). Tu a ai okas a uksen
oi ka soa kuulu an osaksi kokonais al aisempaa seksuaalikas a us a. Sek-
suaalikas a uksen laajempana a oi eena on ukea ja suojella seksuaalis a
kehi ys ä laaja-alaises i ja ikä asoises i a haislapsuudes a aikuisuu een. Sillä
a koi e aan seksuaalisuuden iedollis en, unnepi ois en, sosiaalis en, uo o-
aiku eis en ja yysis en näkökoh ien oppimis a (WHO 2010, 19).
Tu a ai okas a uksella on yh eisiä ajapin oja mediakas a uksen kanssa
(Aal onen 2012, 11) ja ämän yh eyden oi ka soa ko os u an ajassa, jossa e k-
ko seksuaalisen häi innän ympä is önä on me ki ä ä. Ve kossa oimimiseen
lii y än u a ai okas a uksen päämää ien saa u amiseen aiku aa se, e ä
jo kin aikuis en silmissä aa allise asia ku en po nolle al is uminen ai ne -
i u un apaaminen saa a a nuo en mieles ä olla pääasiassa ha mi on a ja
hauskaa (S aks ud & Li ings one 2009, 382). Aikuis en ja nuo en näkemyk-
se e kkoympä is ön aa ojen ja mahdollisuuksien asapainos a poikkea a
usein oisis aan, kun aikuise ulki se a aa oiksi nuo en silmissä ha mi -
omia ai myön eisiä ilmiöi ä. Tähän saa a a oisaal a olla yh eydessä myös
nuo en mahdollises i puu eellise iedo seksuaalioikeuksis a ja esime kiksi
seksuaalisen hy äksikäy ön lai omuudes a myös e kossa.
Teo ee ises i ässä u kimuksessa lähes y ään nuo en e kossa koh aa-
mia jänni ei ä ja niihin lii y iä neu o eluja oimijuuden käsi een a ulla.
Toimijuuden käsi eellä ii a aan yleensä yksilöiden kykyyn ehdä pää öksiä
ja o eu aa nii ä, samalla asapaino ellen e ilais en mahdollisuuksien ja a-
Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa?
151
joi us en e kos ossa (Go don 2005, 115–118). Koska ihminen ei oimi ja ee
alin ojaan yhjiössä, mää i ä ä usein iedos ama oma sosiaalise , kul -
uu ise , aloudellise ja aineellise edelly ykse yksilön alin oja sekä ajoi -
a a mahdollisuuksia. Toimijuus myös lii e ään aina jollakin a alla al aan.
(E eläpel o, Heiskanen & Collin 2011, 14.) Voi sanoa, e ä oimijuus a koi aa
ihmisen käy äy ymis ä ja oimin aa sekä niiden suhde a yh eiskunnallisiin
aken eisiin (Jy kämä 2008, 191). Nuo iso u kimuksessa oimijuuden käsi e -
ä on käy e y monin e i a oin (Co ey & Fa ugia 2014, 462–464), mu a
yleises i nuo en oimijuu a u ki aessa on huomioi u, mi en ikä aiheeseen
lii e y oikeude ja el ollisuude ajoi a a nuo en oimijuu a (Ju onen
2015, 43–46).
Tässä u kimuksessa ali iin a kemmaksi kehikoksi oimijuuden moda-
li ee i eo ia. Se on pe äisin semioo ises a sosiologias a, jo a muun muassa A.
J. G eimas on kehi äny . Modali ee i ilmene ä eoissa ja puheessa ja ne lii -
y ä oimijuuden mahdollisuu een ja aih oeh oisuu een ai el oi eeseen.
(G eimas 1982.) Modali ee i eo ia mahdollis aa oimijuuden näkemisen
moniulo eisena ilmiönä samalla kun se o aa huomioon ihmisen ja ympä is-
ön uo o aiku ussuh een (Romakkaniemi 2010, 138).
Modaalisuuden pe usulo u uuksiksi on ka so u osaaminen, kykene-
minen, haluaminen ja äy yminen (G eimas 1982, 15). Näiden lisäksi jo ku
u kija o a muodos anee modali ee ien ala yyppejä ai lisäulo u uuksia,
ku en un eminen ja oiminen (Jy kämä 2007; Rommakkaniemi 2010). Nuo -
en seksuaalis a häi in ää ilmiönä a kas el aessa myös nämä kaksi ala yyppiä
näy äy y ä a peellisina. Seksuaalisuu een ja häi in ään lii y ä ilmiö o a
he käs i un ei a nos a a ia. Voida-ulo u uus eli ilan een a aama mahdol-
lisuude (Jy kämä 2008, 195) aas oi uoda esiin juu i e kkoympä is ölle
yypillisiä pii ei ä seksuaalisen häi innän ympä is önä.
Tässä u kimuksessa a kas ellaan e kon seksuaaliselle häi innälle an-
ne uja me ki yksiä sekä si ä, mi en kye ä-, äy yä-, oida-, un ea-, halu a-
ja osa a-ulo u uude näky ä nuo en a inoissa seksuaalises a häi innäs ä.
Näi ä ulo u uuksia a kas elemalla py i ään ekemään näky äksi oimijuu-
den käsi eellis ymis ä sekä seksuaaliseen häi in ään lii y iä sel iy ymis-
keinoja nuo en a inoissa. Modali ee imallin läh ökoh a on, e ä maini u
kuusi ulo u uu a o a oisis aan e illään mu a oisiinsa ky key ynei ä –
152
Anna Nieminen, A mi Ku kikangas & Ja i Eskola
oimijuus aken uu kuuden ulo u uuden kokonaisdynamiikas a uo o ai-
ku uksessa yh eiskunnallis en aken eiden kanssa (Jy kämä 2008, 195–196).
Tämän u kimuksen a koi uksena on a kas ella seksuaalis a häi in ää
e kossa ja siihen ky key y ää oimijuu a 13–15- uo iaiden nuo en näkö-
kulmas a, koska ilmiön sy ällisempi ymmä äminen on edelly ys oimi ien
sel iy ymiskeinojen ukemiselle. Tu kimuksen ajaus pi ää sisällään kaiken-
laisen nuo en e kossa koh aaman seksuaalisen häi innän. Kokonaisku an
lisäksi a kenne aan nuo en oimijuuden ulo u uuksiin e kon jänni eisis-
sä ilan eissa. Tu kimuskysymykse o a :
1. Millaisia me ki yksiä nuo e an a a seksuaaliselle häi innälle e kos-
sa?
2. Mi en oimijuus aken uu nuo en a inoissa e kon seksuaalisen häi-
innän ilan eessa?
Tu kimusmene elmä ja aineis o
Tu kimusaineis o (N = 53) ke ä iin joulukuussa 2018 ja ammikuussa 2019
eläy ymismene elmällä isossa yläkoulussa Pi kanmaalla. Vas aajina oli a
13–15- uo iaa kahdeksasluokkalaise nuo e kolmel a e i luokal a. Taus a ie-
oina sel i e iin as aajien ikää ja sukupuol a a oimilla kysymyksillä. Vas aa-
jajoukos a 49 p osen ia (n = 26) ilmoi i sukupuolekseen y ö, 47 p osen ia
(n = 25) poika ja 4 p osen ia (n = 2) muu.
Juu i kahdeksasluokkalaise nuo e o a mielekäs kohdejoukko e kon
seksuaalis a häi in ää u ki aessa, sillä sekä seksuaalisen häi innän koke-
mukse (Ikonen & Halme 2018) e ä nuo en keskinäinen sex ing- ies i ely
(Madigan, Ly, Rash, Van Ouy sel & Temple 2018) lisään y ä huoma a as i
ässä ikä aiheessa.
Aineis on ke uuseen oli saa u lupa oppilaiden anhemmil a sekä kou-
lun eh o il a. Aineis on ke uu o eu e iin kahdella e eys iedon ja yhdellä
maan iedon oppi unnilla. Oppilaille ke o iin, e ä u kimus lii yy nuo iin
ja sosiaaliseen mediaan. Heille ke o iin osallis umisen apaaeh oisuudes a
ja anonymi ee in säilymises ä. Tilan eessa myös a kenne iin, e ei ä esi-
me kiksi koulun ope aja saa as auksia lue a akseen eikä as auksia a os-
Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa?
153
ella. Ohjeis ukseen, ki joi amiseen ja lyhyeen loppukeskus eluun käy e iin
aikaa kokonainen 45 minuu in oppi un i, jolla luokan ope aja oli läsnä. Vas-
aus en ki joi amiseen nuo il a meni aikaa noin iides ä minuu is a puoleen
un iin. Oppilaa ki joi i a as auksensa A4-kokoiselle pape ille, jonka oi-
sen puolen yläosaan oli ulos e u jompikumpi kehyske omus e sio.
Aineis onke uu juu i koulussa on a allis a nuo ia u ki aessa sen käy-
ännöllisyyden ja nuo en helpon a oi e a uuden uoksi. Paikkana se ei
kui enkaan ole me odologis-ee ises i neu aali ai ia on alin a. Tu kimus-
paikan, koulun, al asuh ee ja aken ee o a läsnä u kimus ilan eessakin.
(S andell 2010, 99–100.) On mahdollis a, e ä koulukon eks i ohjasi as aaji-
en aja uksia esime kiksi koulun e eys iedon oppi un ien ai u a ai okes-
kus elujen suun aiseen as aamiseen. Nuo en ki joi ama ik ii ise ke o-
mukse ei ä myöskään äl ämä ä anna ku aa sii ä, millaisia kokemuksia
nuo illa aihees a osiasiassa on.
Eläy ymismene elmälle yypillises i as aajia pyyde iin oinen kahdes a
kehyske omukses a lue uaan ki joi amaan a inalle ja koa. Aiempien u -
kimus en pe us eella (esim. Ollila 2008; Sä kelä & Suo an a 2016) eläy ymis-
mene elmän on ha ai u sopi an myös yläkouluikäis en käsi ys en a kas e-
luun.
Kehyske omus en muo oilussa käy e iin ie oa sii ä, mi en aikuis en e-
kemä nuo en seksuaalinen houku elu a allises i e enee e kossa: kehuis a
u us umiseen ja seksuaalisiin ihjailuihin ja pyyn öihin usein melko lyhyen
ajan sisällä (esim. Kloess ym. 2017; Win e s ym. 2017). Kehyske omukse
muo oil iin kui enkin si en, e ä niiden pe us eella ihjaile as i ies i ä nimi-
me kki oi ai an yh ä hy in olla nuo en ikä o e i. Kehyske omuksia a ioi-
iin päähenkilön kokeman ilan een loppu uloksen mukaan: kaikki pää yy
lopul a joko hy in ai epämielly ä äs i. Tällä a ioinnilla a oi el iin e ilais-
en oimijuuden ulo u uuksien esiin saamis a as auksissa. Kehyske omuk-
se oli a :
A) 15- uo ias Pu o saa älypuhelimeensa ilmoi uksen uudes a kommen is-
a. Nimime kki ”Xxx” on jä äny muka an kehun Pu on pos aamaan
sel ieen. He alka a ju ella yksi yis ies eillä. Pian ”Xxx” alkaa kysellä
Pu on henkilökoh aisia asioi a ihjaile aan sä yyn. Muu aman päi än
ies i elyn jälkeen ”Xxx” pyy ää Pu ol a alus aa eku an. Paljon myö-
160
Anna Nieminen, A mi Ku kikangas & Ja i Eskola
Aineis ossa Pu on u a aido jakau ui a 1) eknologiseen s a egiaan eli
so ellus en a joamiin keinoihin, 2) sosiaaliseen s a egiaan eli uen ja a un
pyy ämiseen, 3) jämäkkyy een s a egiana eli kiel äy ymiseen sekä 4) luo aan
s a egiaan eli häi i sijän pe ku amiseen. Kaikkiaan aineis on u a aido
oli a monin a oin samoja kuin aiemman u kimuksen pe us eella nuo illa
on ha ai u ole an (esim. P iebe ym. 2013; S aks ud & Li ings one 2009, 379)
ja paino ui a so ellus en a joamiin keinoihin ku en häi i sijän es ämiseen
ja ilmian amiseen.
Pe in eises ä u a ai okas a ukses a poike en aineis os a uli esiin suo-
jau umiskeinona häi i sijän pe ku aminen ai hänen kus annuksellaan pi-
lailu esime kiksi lähe ämällä pyyde yn alus aa eku an sijaan ku a omas a
keskiso mes a ai alus aa emainokses a. Tällaisia luo ia suojau umiskeinoja,
ku en huumo in käy öä, on ku a u myös aiemmassa u kimuksessa (Vi is
& Gilmou 2017). Muu oinkin on ha ai u, e ä nuo e o a oppinee mone
e kossa käy ämis ään u a aidois a ilman aikuisia, oman kokemuksen ja
kokeilun kau a (Dunkels 2008).
Nuo en a inoissa apua ja ukea häi in ä ilan eeseen pyyde iin anhem-
mil a (n = 11/53) ja poliisil a (n = 11/53). Vain kahdessa a inassa käänny iin
koulun henkilökunnan puoleen. Yhdessä a inassa Pu o pyysi apua ka e eil-
aan. Ta inoissa ka e eiden kanssa kyllä keskus el iin asias a ja hei ä esime -
kiksi a oi e iin Xxx-nimime kis ä. E i u kimus en mukaan kaikenlainen
nuo en koh aama seksuaalinen häi in ä ai hy äksikäy ö ei läheskään aina
ule aikuis en ie oon ja useimmi en syynä on se, e ei nuo i i se pidä apah-
unu a aka ana (Lah inen, Lai ila, Ko kman & Ellonen 2018) – ämä ko-
os uu nimenomaan silloin, kun seksuaalinen häi in ä apah uu e kon ä-
li yksellä eikä kas okkain (Fage lund ym. 2014, 186). Mui a syi ä ke oma a
jä ämiseen o a esime kiksi nuo en kokema pelko, häpeä ai unne sii ä, e ei
kukaan ole kiinnos unu ai, e ei ke omises a olisi apua (Aal onen 2006,
374–379; Fage lund ym. 2014, 187). Nimenomaan e kon kau a seksuaalisen
häi innän ja hy äksikäy ön uh iksi jou uneen nuo en häpeän un ee ky key-
y ä usein siihen, e ä on i se ollu ak ii inen (Pelas akaa Lapse 2012, 23).
Lisäksi nuo en pelko sii ä, e ä anhemma alka a ajoi aa ne in käy öä,
saa aa es ää ke omas a häi innäs ä (Dunkels, F ånbe g & Hällg en 2011).

Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa?
161
Useissa a inoissa esiin yi monia e i u a ai oja: Pu o pää i ehdä ilmi-
annon kyseisen so elluksen ylläpi äjille. Hän a oi i ka e ei aan Xxx:s ä ja
Pu on lähipii i & Pu o es i ä Xxx:n. Hän ke oi anhemmilleen mi en oimi
ja asia oli ok, mu a anhemma käski ä ny Pu oa ekemään ilis ään yksi-
yisen ja es ämään un ema omien ihmis en pääsyn ka somaan ku ia. Vain
muu amissa a inoissa Pu olla ei ilan eessa ollu mi ään osaamisia, jolloin
seu aukse oli a uhoisia: Hän pis i, mies halusi lisää, Pu o pis i, si en mies
aiskasi Pu on.
Tu a aido eli edellä ku a u oimijuuden osa a-ulo u uus ko os ui
nuo en a inoissa, sillä ain sei semässä a inassa 53:s a ei ollu lainkaan
mainin oja Pu on käy ämis ä u a aidois a. Seu aa assa ku a aan muiden
oimijuuden ulo u uuksien näkymis ä aineis ossa. Niis ä un ea-ulo u uu-
een lii y iä mainin oja oli 27 a inassa (yh eensä 62 mainin aa), halu a-ulo -
u uu een 21 a inassa (21 mainin aa), oida-ulo u uu een 31 a inassa (33
mainin aa) ja kye ä- sekä äy yä-ulo u uuksin kuhunkin alle 20 a inassa.
Tun ea-ulo u uus lii yy ihmisen a ioihin, a os uksiin ja un eisiin
(Jy kämä 2008, 195). Tämän modali ee in ku aukse aineis ossa oli a ik-
kai a ja paino ui a nega ii isina koe uihin un eisiin. Aineis ossa ku a -
iin Pu on un ei a suh eessa hänen as aano amaansa pyyn öön lähe ää
alus aa eku a ja ilan een seu auksiin. Nuo en a inoissa alus aa eku an
pyy äminen he ä i Pu ossa lähinnä hämmennys ä, ihme ys ä ja ahdis us a.
Pu on as aano ama kehu aas lämmi i ä miel ä, un ui a hy älle ja Pu o
oli o e u saamas aan huomios a. Voimakkaimpia unne eak ioi a ku a iin
lii y än aloku ien le iämiseen halli sema omas i e kossa sekä muihin i-
lan een seu auksiin, ku en ki is ykseen ja uhkailuun. Aineis ossa ku a iin,
e ä ällaisissa ilan eissa Pu o panikoi, hä ään yi, jä ky yi, oli kauhuissaan
ja hän ä nolo i, pelo i ja ka mi sekä hänellä oli paha mieli ja huono olo. Ai-
neis on a inoissa ku a u un ee mukaile a e kon seksuaalisen häi innän
uh ien osiasiassakin kokemia (esim. Whi le ym. 2014): kehuihin lii y ää
mielihy ää ja kiinnos us a kehujaa koh aan, seksuaalisiin pyyn öihin lii y-
ää hämmennys ä ja ahdis us a sekä seu auksiin lii y ää paniikkia ja pelkoa.
Halu a-ulo u uus lii yy ihmisen mo i aa ioon, ah omiseen, päämää-
iin ja a oi eisiin (Jy kämä 2008, 195). Ta inoissa ku a iin Pu on päämää iä
suh eessa omaan u allisuu eensa, hän ä e kossa häi i se ään nimime k-
162
Anna Nieminen, A mi Ku kikangas & Ja i Eskola
kiin ja suh eessa ikä o e eihin. Pu on a oi eiden ku aukse oli a ak ii isen
oimijuuden ku auksia. Val aosassa a inoi a Pu o ei halunnu lähe ää ku-
aansa un ema omalle nimime kille, mu a syi ä ei a a u a kemmin. Ta-
inoissa uli kui enkin esiin Pu on päämää iä kiel äy ymiselleen: halu pysyä
u assa ja olla jou uma a ongelmiin. Myös se, e ä nimime kki ”Xxx” oli
Pu olle un ema on, aiku i Pu on haluun kiel äy yä ku an lähe ämises ä.
Pu on a oi e hänen alus aa eku aa lähe äessään, jos a oi e ku a iin, oli
hänen halunsa ja oi eensa saada kehuja ai un ema oman nimime kin ku a
as ineeksi: Hän lähe i ku an Xxx:lle ja odo i as aukseksi sydämiä ai Xxx:n
ku aa.
Nuo en maineen suojelu päämää änä näkyi a inoissa, joissa Pu o oli jo
lähe äny ensimmäisen ku an ja aipui un ema oman nimime kin uhkai-
luun ai ki is ykseen lähe ää lisää. Tun ema oman nimime kin ki is yss a-
egia nuo en maineen häpäisemisellä aloku ien, juo ujen ai a kaluon ois en
ie ojen le i ämisellä e kkoon oimi useassa a inassa: —Tämä ei ollu hy ä
idea sillä Xxx alkoi ki is ää Pu oa, e ä hänen pi äisi an aa lisää ku ia ai hän
julkaisisi alus aa eku an yh eydessä myös Pu on sel ien. Pu o ei keksiny muu-
a kuin lähe ää lisää. Maineen suojelu näy äy yi a inoissa jopa pako a ana
päämää änä. Poikien maineeseen ei yleensä lii e ä mo aalisia si ume ki yk-
siä, kun y öille seksuaalis a maine a käy e ään laajemminkin heidän a ioi-
miseensa (Aal onen 2011, 272). Seksuaalisuu een lii y än kaksinaismo aalin
uoksi e i yises i y öjen maineen on ha ai u ole an aka as i uha una, jos
seksuaalissä y einen ies i ely paljas uu muille (Ring ose ym. 2013). Pu o
oli joissain a inoissa almis i seään ahdis a iin, pelo a iin ja aa allisiksi
kokemiinsa a kaisuihin py kiessään säily ämään maineensa ikä o e ien
silmissä.
Voida-ulo u uus eli ilan een ja ilan eessa ilmene ien ekijöiden a aa-
ma mahdollisuude (Jy kämä 2008, 195) näy äy yi ä a inoissa pi käl i
seksuaalisen häi innän apah umapaikan eli e kkoympä is ön uo amina
aih oeh oina. Aineis ossa ku a iin, mi en e kko salli aikaa ja ilaa ha -
kinnalle. Ehdo ele an ies in jälkeen Pu olla ku a iin ole an mahdollisuus
ha ki a oimin a aih oeh oja sekä neu o ella sopi is a oimin a a ois a ka e-
eidensa ai anhempiensa kanssa ennen ies iin eagoimis a: Pu o ei ienny
mi ä ehdä, jo en kysyi si ä ka e il aan, joka ain kielsi lähe ämäs ä mi ään
Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa?
163
ku ia ja käski Pu on mennä puhumaan asias a anhemmille. Toisaal a sek-
suaalisen häi innän apah uminen juu i e kkoympä is össä an oi mahdolli-
suuden käy ää aiemmin ku a uja sosiaalisen median so ellus en a joamia
keinoja i sensä suojaamiseen. Ve kkoympä is ö apah umapaikkana a josi
jopa helpon ja nopean oloisen a kaisun häi innäs ä e oon pääsemiseksi: Es-
in Xxx:n ja hei in kännykän pois kädes äni. Häi innän apah umapaikkana
e kko siis la ensi Pu on oimijuuden mahdollisuuksia.
Kye ä-ulo u uudessa on kyse psyykkisis ä ja yysisis ä ky yis ä ja ky-
kenemisis ä, ” uumis-mielellises ä” oimin aky ys ä (Jy kämä 2008, 195).
Aineis ossa yysis ä oimin akykyä ei ku a u käy ännössä lainkaan; mah-
dollises i siksi, e ä seksuaalisen häi innän apah umapaikka oli e kko. Ta i-
noissa Pu on psyykkisen oimin aky yn pii ee joko ah is i a ai aikeu -
i a hänen oimijuu aan. Psyykkisen oimin aky yn ku aukse lii yi ä
uskallukseen ja sen puu eeseen: kun Pu o oli jo lähe äny i ses ään ku an
un ema omalle nimime kille hän ei enää uskal anu ai kehdannu ke oa
asias a anhemmilleen. Toisaal a Pu on psyykkises ä oimin aky ys ä ke -
oi joissain a inoissa hänen kykynsä pelos a ja häpeäs ä huolima a lopul a
ke oa apah unees a aikuisille: Tämän jälkeen Xxx aa i apaamis a. Jos he
ei ä apaisi, hän lähe äisi ku a ys ä illeen ja myös muualle ne iin. Pu o
ei enää kes äny , jo en hän ke oi asias a kouluku aa o ille joka alkoi hoi aa
asiaa e eenpäin. Lisäksi Pu on psyykkises ä oimin aky ys ä ke oi a inoissa
se, e ä päähenkilö kykeni ahdis ukses aan ai säikähdykses ään huolima a
käy ämään osaamis aan suojau uakseen häi innäl ä.
Täy yä-ulo u uuden alueelle kuulu a yysise , sosiaalise , no ma ii i-
se ja mo aalise es ee , pako ja ajoi ukse (Jy kämä 2008, 195). Aineis ossa
nuo en ikä ku au ui ällaisena ajoi eena eli oimijuuden hidas eena. Pu on
anhemmilla ku a iin ole an sellais a pää ös al aa ja ie oa, joka nuo el a
i sel ään ielä puu ui: yh eydeno o poliisin apah ui lähes aina anhemman
kau a ai a us uksella, minkä lisäksi anhemma an oi a Pu olle ohjei a i -
sensä suojaamiseen sosiaalisessa mediassa. No ma ii iseksi ja mo aaliseksi
pakoksi oidaan lukea myös se, e ä maineensa suojelemisen akia Pu o an-
au ui un ema oman nimime kin ki is ykselle. Ku en edellä on ku a u, Pu-
olle maineen suojelu näy äy yi useissa a inoissa pakkona: Pu on oli pakko
ja kaa, eikä enää uskal anu ke oa anhemmilleen.
164
Anna Nieminen, A mi Ku kikangas & Ja i Eskola
Pohdin a ja joh opää ökse
Tässä u kimuksessa a kas el iin nuo en an amia me ki yksiä seksuaali-
selle häi innälle e kossa sen pe us eella, mi en he ku aa a a inoissaan
häi in ä ilanne a ja siihen ky key y ää oimijuu a. Tu kimuksessa e kko
mielle ään nuo en kas uympä is önä ja samalla mahdollisena seksuaali-
sen häi innän ympä is önä. Tässä kas uympä is össä kiinni e iin huomio
nuo en koh aamiin jänni eisiin ja heidän ilan eessa ku aamiinsa ai oihin,
un eisiin, a oi eisiin, mahdollisuuksiin, kykenemisiin ja pakkoihin. Tu -
kimuksen aihepii i si uaa kon eks insa uoksi mediakas a uksen ken ää ja
on o eel aan nuo isoläh öinen ja nuo en näkökulmaa a kas ele a. Nuo en
kul uu iin, elämän ai oihin ja mediaympä is öissä kas amiseen lii y ien
u kimusaiheiden onkin oi o u ole an ule aisuudessa nuo isoläh öisen
mediakas a uksen u kimuksen y imessä (Vilmilä 2015, 31–33).
Nuo e ki joi i a e kossa apah u as a seksuaalises a häi innäs ä pi -
käl i samalla a alla, kuin aiheeseen lii y issä u kimuksissa on aiemmin
ullu esiin. He ku asi a häi innän e ilaisia muo oja. Kehyske omukse sai-
a heidä ki joi amaan seksuaalises a houku elus a eli g oomingis a, seksu-
aalissä y eisillä ku illa ki is ämises ä eli sex o ionis a sekä muus a suo asu-
kaises a ehdo elus a. Sex ingis ä eli apaaeh oises a seksuaalissä y eises ä
ies i elys ä ei ä nuo e ässä u kimuksessa ki joi anee . Ta inoiden pe-
us eella nuo e pi i ä useimmi en häi i sijää miehenä ja häi innän koh eek-
si jou u aa nuo a y önä, mikä as aa u kimus ie oon pohjau u aa ku aa
yypillisimmäs ä ase elmas a (esim. Babchishin ym. 2011). Nuo en eks eissä
e kossa seksuaalisen häi innän ekijä oli joko ikä o e i ai aikuinen, ja usein
häi i sijän a kempi ikä ja muu ominaisuude jäi ä a oi ukseksi.
Toimijuuden ulo u uuksia e kon seksuaalisen häi innän ilan eessa
a kas el iin oimijuuden modali ee imallia (Jy kämä 2008) käy äen. Ve k-
ko u a aido ko os ui a nuo en oimijuuden ku auksissa. Nuo illa näy ää
ole an paljon ja monipuolises i e kossa apah u al a seksuaalisel a häi in-
näl ä suojau umiseen a i a ia u a ai oja ja - ie oja, mikä on ullu esiin
myös aiemmassa u kimuksessa (esim. P iebe ym. 2013; S aks ud & Li ings-
one 2009). Myös aineis onke uu ilan eiden pu kukeskus eluissa nuo e oi-
a pääasiassa esiin saman yyppisiä u a ai oja kuin ki joi e uissa a inoissa.
Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa?
165
Tämän u kimuksen pe us eella nuo e unnis a a seksuaaliseen häi in ään
e kossa lii y iä uhkia hy in.
Tu a aido jae iin eknologis en, sosiaalis en, luo ien ja jämäkkyy een
pe us u iin s a egioihin. Tässä u kimuksessa nuo en esiin uoma suojau-
umiskeino mukaili a pi käl i u a ai okas a uksen ohjeis uksia ”sano ei,
pois u, ke o luo e a alle aikuiselle” (esim. Lajunen ym. 2012), ja e i yisen
unsaas i ku a iin juu i e kkoympä is öön so el u ia eknologisia s a e-
gioi a. Lisäksi nuo e ku asi a uusia, luo ia suojau umiskeinoja ku en häi i -
sijän pe ku amis a.
Tu a ai ojen lisäksi muunlainen oimijuus uli u kimuksessa sel äs i
esiin. Tun eiden ku aukse aih eli a hämmennykses ä, ahdis ukses a, pe-
los a ja häpeäs ä kiinnos ukseen ja mielihy ään. Päämää ien ku aukse a-
joi ui a pi käl i nuo en haluun pysyä u assa ja lähes pako a ana a pee-
na a jella maine aan ikä o e eiden silmissä. Teks eissään nuo e ku asi a
päähenkilön ole an almis jopa iskial iiksi a elemiinsa ekoihin, jo a hä-
nen maineensa säilyisi. Tämän lisäksi oisena ajoi a ana ekijänä uli esiin
nuo en ikä aihe, mikä on aiemminkin ha ai u nuo en oimijuu a mahdol-
lises i ajoi a ana ekijänä (Ju onen 2015, 43–46). Teks eissä e kkoympä-
is ön ku a iin laajen a an nuo en oimijuuden mahdollisuuksia si en, e ä
e kko salli mahdollisuuden ha kin aan ja a un pyy ämiseen ennen oimin-
aa sekä e kkoso ellus en a joamiin suojau umiskeinoihin u au umiseen.
2010-lu un nuo ille in e ne on ollu läsnä koko elämän ajan, jo en siksi ei lie-
ne yllä ä ää, e ä ässä u kimuksessa eknologinen s a egia nousi a inoissa
luon e immaksi suojau umiskeinoksi häi innäl ä. Ve kossa kohda ul a sek-
suaalisel a häi innäl ä suojaudu iin ennen kaikkea e kon mahdollis amilla
keinoilla.
Toimijuus aken uu e illis en oimijuuden modali ee ien yh een kie ou-
umises a (Jy kämä 2008). Tämä näkyi ku auksina sii ä, mi en e ilaise un-
ee ja päämää ä ky key yi ä u a ai ojen käy öön sekä kykyyn suoja a
i seään. Lisäksi e kkoympä is ön a joama aih oehdo mahdollis i a laa-
jemman u a ai o alikoiman, kun aas ikä ja sen myö ä ie ämyksen puu e
jossain mää in ajoi i oimijuuden laajuu a. Koska kokemus en ulkinna
ky key y ä oimijuu een monin a oin (Aal onen 2006, 47) ja oimijuuden
kokemuksellisuuden, me ki yksellisyyden ja ulkinnallisuuden huomioimis-

166
Anna Nieminen, A mi Ku kikangas & Ja i Eskola
a on ko os e u (Jy kämä 2008, 196), is ui oimijuus eo ian käy ö a kas e-
lukehyksenä ähän u kimukseen luon e as i.
Toimijuus ja uh ius kie ou ui a yh een nuo en a inoissa e kon sek-
suaalises a häi innäs ä. Nuo e ku asi a , mi en seksuaalisen häi innän i-
lan eessa on mahdollis a olla yh ä aikaa uh i ja oimija.Ve kossa seksuaalis-
a häi in ää koh aa a nuo i saa aa samaan aikaan olla neu okas ja käy ää
luo iakin suojau umiss a egioi a ja kokea ilan eessa ahdis us a, pelkoa ja
häpeää.
Toimijuuden ja uh iuden yh een kie ou umisen oi aja ella ky key y än
nuo en e kossa koh aamiin jänni eisiin. Jänni eisiin lii yy mahdollisuuk-
sien ja iskien huomioiminen samaan aikaan ja asapainoilu niiden älillä
(Redden & Way 2017), jollais a nuo e myös ässä u kimuksessa ku asi a .
Aiempien ha ain ojen (esim. Agos o & Abbas 2017; Be iman & Thomson
2014) apaan myös ässä u kimuksessa nuo en a inoissa asapainoil iin
seksuaaliseen ihjailuun lii y ien jänni eiden kanssa. E i o en un eiden ja
päämää ien ku aukse oi a näky äksi e kko ilan een jänni ee . Nuo en
a inoissa enemmis össä oli a hämmennyksen ja ahdis uksen un ee sekä
u assa pysymisen päämää ä, aikka samaan aikaan ku a iin kiinnos us a
ja mielihy ää saaduis a kehuis a ja päämää änä ihailun saamis a.
Pääasiassa niin julkinen keskus elu kuin u kimuskin on keski yny e -
kon ja sosiaalisen median aa oihin (Way & Redden 2017, 123–124), aikka
esiin on uo u hy iäkin puolia ku en si ä, e ä e kko nuo en kas uympä-
is önä oi posi ii isella a alla myös ukea nuo en iden i ee in ja seksuaa-
lisuuden kehi ys ä (esim. Valkenbu g & Pe e 2011). On kui enkin u han
yksinke ais a aa nähdä e kkoympä is ö joko apau a ana ai ajoi a ana
ai nähdä nuo en i uaalikokemukse yksinomaan joko oimau a ina ai
haa oi u aisina (Mil o d 2015, 61–62).
Nuo en a ina pahimmis a mahdollisis a seksuaalisen häi innän seu-
auksis a ah is i a aja us a e kos a yh enä nuo en keskeisis ä in o maa-
leis a kas uympä is öis ä. Alus aa eku ien le iämis ä ne issä halli sema o-
mas i ku a iin pahimmaksi ku i el a issa ole aksi seu aukseksi. Seu aus en
ei nuo en näkökulmas a siis a i se sii yä selkeäs i ”o line-maailmaan” ai
saada yysisiä muo oja ollakseen uhoisia. Toisaal a e kko kas uympä is ö-
nä on dynaaminen ja muiden in o maalien ja o maalien kas uympä is öjen
Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa?
167
kanssa monin a oin päällekkäinen. Ka e ipii i, pe he, ha as ukse ja koulu
ei ä ole e kkoympä is ös ä ja siellä apah u is a häi in äkokemuksis a i -
allisia, ja ämä näkyi nuo en a inoissa.
Seksuaalinen häi in ä e kossa on nuo ille, jos ei a kipäi ää, kui enkin
u ua. Aikuis en, ope ajien ja muiden nuo en kas a ajien ulee opas aa
nuo ia na igoimaan sellaisissakin ympä is öissä ja sosiaalisissa aken eissa,
jo ka o a aikuisille usein ie ai a (boyd 2008, 137–138). Tiukka ne inkäy ön
kon olloin i ja al on a aiku a a u kimus en pe us eella ole an oimi-
ma omia keinoja nuo en suojaamiseen seksuaalisel a häi innäl ä e kossa
(boyd 2008). Siksi pe us iedo seksuaalises a häi innäs ä e kossa ja esime -
kiksi nuo en keskinäises ä sex ing- ies i elys ä kuulu a jokaisen kas a a-
jan amma illiseen ja ee iseen yökalupakkiin.
Vaikka nuo en e kko u a ai ojen ah is aminen on ä keä osa sek-
suaalisen häi innän ennal aehkäisyä, ei suojau umiss a egioi a pidä miel ää
au uaaksi eke änä keinona ongelman hä i ämiseen. Suojau umiss a egia
ei ä ole esep ejä, joilla häi in ä oidaan hoi aa pois päi äjä jes ykses ä (Aal-
onen 2006, 49–50). Keski ymällä yksinomaan sel iy ymiskeinoihin as uu-
e aan häi innän koh eeksi jou u ia nuo ia ja samalla hy äksy ään e kon
seksuaalinen häi in ä ääjäämä ömänä ilmiönä. Tällainen disku ssi saa aa
syyllis ää nuo ia sii ä, e ä he e ä ä iskejä puoleensa. Samalla häi in ää koh-
aa a nuo e nähdään mui a paheksu a ampina iippuen sii ä, mi en hy in
he suojau u a aa oja as aan (Mil o d 2015, 63). Jämäkkyyden ja ai ojen
ko os aminen oi kään yä i seään as aan, jos niis ä ulee aa imuksia, jo ka
kaikkien seksuaalisen häi innän uh ien on äy e ä ä (Aal onen 2006, 50).
Vaiku aa sil ä, e ei keski yminen pelkäs ään u a ai ojen ah is ami-
seen ie oa jakamalla ja aa ois a alis amalla ole ehokkain keino pi ää nuo-
e suojassa seksuaalisel a häi innäl ä e kossa. Nuo e o a kehi yksellises i
kokeilunhaluisia, u eliai a, uusis a asiois a kiinnos unei a ja siksi laajas a ie-
ämykses ään huolima a pää öksen eossaan usein ha ki sema omia (esim.
Reyna & Fa ley 2006). Myös seksuaalisuu een lii y ä kokeilu o a yypil-
lisiä nuo uusiässä, eikä niiden o eu aminen e kossakaan esime kiksi sex-
ing- ies i elyin ole a a on a (Englande & McCoy 2018). Siksi yksinomaan
monipuolinen ie ämys suojau umiskeinois a, joka nuo illa aiku aa jo ole-
an, ei äl ämä ä osi ilan eessa ii ä.
168
Anna Nieminen, A mi Ku kikangas & Ja i Eskola
Kaikenlaisel a nuo en seksuaalisel a kal oinkoh elul a suojaa a ennen
kaikkea u allinen ja akaa anhemmuus (Scoglio, K aus, Saczynski, Jooma
& Molna 2019) sekä esime kiksi nuo en ys ä yyssuh ee (Finkelho , O m od
& Tu ne 2007). Laiminlyödy ai aille ii ä ää huolenpi oa jäänee nuo-
e o a al iimpia aa oille myös e kossa kuin akaammassa ympä is össä
kas anee nuo e (esim. Dunkels ym. 2011, 11). Siksi yksin u a ai oihin ai
suojau umiss a egioihin keski yminen ei ii ä. Nuo en seksuaaliseen häi-
in ään lii y än yh eiskunnallisen keskus elun odo aisi kään y än koh i
pohdin aa laaja-alaisemmas a ennal aehkäisys ä. Seksuaalisen häi innän
ennal aehkäisyssä a i aan kokonais al ais a ja ikä asoon sopi aa seksuaali-
kas a us a, joka o aa huomioon e kon yh enä nuo en kas uympä is öis ä.
Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa?
169
Läh ee
Aal onen, J. 2012. Tu a ai oja nuo ille – Opas sukupuolisen häi innän ja
seksuaalisen äki allan ehkäisyyn. Opas 21, THL. Tampe e.
Aal onen, S. 2006. Ty ö , poja ja sukupuolinen häi in ä. Helsinki: Yliopis opaino
Aal onen, S. 2011. Ty ö ja maine. Teoksessa K. Ojanen, H. Mula i & S. Aal onen
( oim.) En äs y ö - johda us y ö u kimukseen. Tampe e: Vas apaino,
269–304.
Agos o, D. & Abbas, J. 2017. “Don’ be dumb— ha ’s he ule I y o li e by”:
A close look a olde eens’ online p i acy and sa e y a i udes. New
Media & Socie y 19 (3), 347–365.
Babchishin, K., Ka l Hanson, R., & He mann, C. 2011. The cha ac e is ics
o online sex o ende s: A me a-analysis. Sexual Abuse A Jou nal o
Resea ch and T ea men 23 (1), 92–123.
Be iman, L. & Thomson, R. 2015. Spec acles o in imacy? Mapping he mo al
landscape o eenage social media. Jou nal o You h S udies 18 (5), 583–
597.
Bond, E. 2013. Mobile phones, isk and esponsibili y: Unde s anding child en’s
pe cep ions. Cybe psychology: Jou nal o Psychosocial Resea ch on
Cybe space 7 (1)
boyd, d. 2008. Why you h (hea ) social ne wo k si es: The ole o ne wo ked
publics in eenage social li e. Teoksessa D. Buckingham ( oim.) You h,
iden i y, and digi al Media. Camb idge, MA: MIT P ess, 1–26.
boyd, d. 2014. I ’s complica ed: The social li es o ne wo ked eens. New Ha en:
Yale Uni e si y P ess.
Co ey, J. & Fa ugia, D. 2014. Unpacking he black box: The p oblem o agency
in he sociology o you h. Jou nal o You h S udies 17 (4), 461–474.
Dele i, R. & Weisski ch, R. S. 2013. Pe sonali y ac o s as p edic o s o sex ing.
Compu e s in Human Beha io 29 (6), 2589-2594.
Dunkels, E. 2008. Child en’s s a egies on he in e ne . C i ical S udies in
Educa ion 49 (2), 171–184.
Dunkels, E., F ånbe g, G. & Hällg en, C. 2011. Young people and online isk.
Teoksessa E. Dunkels, G. F ånbe g & C. Hällg en ( oim.) You h cul u e
and ne cul u e: Online social p ac ices. He shey, PA: In oma ion
Science Re e ence, 1–16.