Saaga Hä könen, Johanna Lä i, Anna Ry i aa a & Anna Wallin ( oim.)
Kas a uksen muu u a yö- ja oimin aympä is ö :
10 eläy ymismene elmä u kimus a.
Tampe e: Tampe e Uni e si y P ess, 13–24
h p://u n. i/URN:ISBN:978-952-359-034-2
Johdan o
Eläy ymismene elmä
kas a us ie eellisessä u kimuksessa
Saaga Hä könen & Johanna Lä i &
Anna Ry i aa a & Anna Wallin
Tässä eoksessa eläy ymismene elmää so elle aan kas a us ie eellisissä u ki-
muksissa, joi a yhdis ää kiinnos us e i yises i uusien ja muu u ien oppimis-
ja oimin aympä is öjen u kimiseen. Yh eiskunnan muu uminen muun
muassa digi alisoi umisen ja kansain älis ymisen myö ä synny ää kokonaan
uusia oimin aympä is öjä, mu a myös akiin uneissa ins i uu ioissa oimin-
amalli muun u a . Uude oimin aympä is ö edelly ä ä asian un ijoil a
kykyä oppia uu a ja sopeu aa osaamis aan ja oimin aansa näissä muu u-
issa ympä is öissä. Teos sisäl ää u kimuksia, joissa pe in eis en ins i uu ioi-
den, ku en koulujen ja yliopis ojen, oimin amalli ja osallisuuden käy ännö
muu u a , mu a mukana on myös u kimuksia, joissa yh eiskunnallise
muu okse o a luonee kokonaan uudenlaisia oimin aympä is öjä. Tämän
eoksen u kimukse muodos a a kokonaisuuden, jonka kau a on mahdol-
lis a a kas ella esime kiksi kas a us ie eilijöiden amma illisuu a ja osaamis-
a monella asolla: mis ä ekijöis ä ne muo ou u a ja mi en nii ä akenne aan
14
Saaga Hä könen, Johanna Lä i, Anna Ry i aa a & Anna Wallin
yksilön ja yh eisön näkökulmas a, mahdollises i omakoh aisiin kokemuksiin
pe us uen, sekä älillises i.
Tu kimus en osallis ujina on e i oimijoi a; nuo ia, oppilai a, opiskelijoi-
a, ope ajia sekä henkilös ö- ja hoi oalan amma eissa oimi ia. Tämä ilmen-
ää osal aan si ä, kuinka kas a us ie eiden ken ä on nykyisin moninainen ja
hajau unu yhä e iy yneimmiksi osa-alueiksi. Teoksen a ikkeli kohdis u-
a kin monipuolises i niin yleisen kas a us ie een kuin aikuis- ja amma i-
kas a uksenkin aloille ja liikku a pe uskoulus a ko keakoulu ukseen sekä
edelleen yöelämän u kimuksen ja henkilös öhallinnon kon eks eihin. Tu -
kimukse osallis u a niin mediakas a uksen, seksuaalikas a uksen, e i ys-
kas a uksen kuin e aile an kas a us ie eenkin keskus eluun. Kas a us ie-
eellises ä paino ukses a huolima a u kimuksilla on anne a aa myös muille
ie eenaloille, sillä samanlaise yön ja oimin aympä is öjen muu okse kos-
ke a usei a oimialoja ja asian un ija öi ä.
Yh enäisen ema iikan lisäksi eoksen a ikkelei a yhdis ää e i yises-
i kiinnos us kas a uksen ilmiöiden ja ihmis en aja elu apojen u kiminen
laadullises i, eläy ymismene elmällä. Eläy ymismene elmä (engl. Me hod o
Empa hy-Based S o ies) on aineis onke uumene elmä, jossa u kimukseen
osallis ujia pyyde ään ki joi amaan ku i eellinen a ina anne un kehyske -
omuksen pe us eella. Mene elmä kehi e iin Yhdys alloissa 1960–1970-lu-
uilla a oi eena luoda kokeellisen u kimuksen logiikkaa jälji ele ä iedon-
ke uumene elmä (Eskola ym. 2017, 267–269). Yh eys kokeellisen u kimuksen
pe usase elmaan näkyykin yhä eläy ymismene elmän pe uspe iaa eessa,
eli a ioinnissa. Va ioinnilla eläy ymismene elmässä a koi e aan si ä, e ä
kehyske omuksia ( u kijan laa imia a inan alkuja ai johda uksia), on aina
ähin ään kaksi e i e sio a, jo ka poikkea a oisis aan yhden olennaisen
ekijän suh een. Tu kijan mielenkiin o kohdis uu e i yises i siihen, mikä
osallis ujien as auksissa muu uu, kun kehyske omuksessa muu e aan ä ä
yksi äis ä ekijää. Aineis on analyysissä ominaisuus näkyy si en, e ä analyy-
si on yleensä kaksiosainen: aluksi aineis o analysoidaan kokonaisena eks i-
aineis ona ja sen jälkeen a kas ellaan a iaa ion aiku us a as auksiin. Ku-
en ämänkin eoksen u kimuksissa, aineis ojen analyysissä hyödynne ään
mones i laadulliselle u kimukselle yypillis ä sisällönanalyysiä, eemoi elua
Johdan o
15
ja yypi elyä sekä k an i ioin ia, mu a aineis oihin so el u a muunkinlai-
se analyysi a a .
Eläy ymismene elmä u kimukse o a osa uosikymmen en mi ais a
ja kumoa, jonka aikana ihmis en omaa näkökulmaa on ale u pi ää yhä ä -
keämpänä u kimuskoh eena e i yises i ihmis ie eissä. Suomessa eläy ymis-
mene elmää on so elle u e i ie eenaloilla 1980-lu ul a läh ien, ja nykypäi-
änä se on akiin unu laadullisen u kimuksen mene elmä, jo a käy e ään
laajas i e ilais en u kimusaiheiden u kimiseen e enkin kas a us- ja yh eis-
kun a ie eissä, mu a myös esime kiksi kauppa- ja hallin o ie eissä (Eskola
ym. 2018; Wallin, Helenius, Saa anen-Kauppinen & Eskola 2015). Mene el-
män käy ö on lisään yny iime uosien aikana myös Suomen ulkopuolel-
la ja kansain älisissä aikakauslehdissä on ilmes yny usei a eläy ymismene-
elmä u kimuksia (esim. Be gg en ym. 2020; Pesonen, Ry i aa a, Palmu &
Wallin 2020; Sä kelä & Suo an a 2020; Wallin, Pyl äs & Nokelainen 2020).
Eläy ymismene elmällä on myös paljon lii ymäkoh ia niin ku su uihin
” a inan äydennys mene elmiin” (engl. s o y-comple ion me hods), joi a on
iime aikoina kehi el y kansain älises i useiden u kijoiden oimes a (esim.
B aun ym. 2019; Cla ke ym. 2019; G a e 2019).
Eläy ymismene elmän käy ös ä ekee e i yisen kiinnos a an se, e ä sen
a ulla oi saada esiin näkökulmia, joi a oisi olla aikea saada näky äksi
muilla mene elmillä. Mene elmä aipuu monenlaiseen u kimukseen, mu a
sen yh enä keskeisenä ah uu ena on, e ä se mahdollis aa ku i elun, isioin-
nin ja eläy ymisen ase elmiin, jois a as aajilla ei a i se olla omakoh ais-
a kokemus a (Eskola 1997, 26–28; Eskola 2001, 69; Ri a, Val anen & Eskola
2003, 127). Näin ollen eläy ymismene elmällä oidaan saa u aa sellais akin
ie oa, jo a ei ehkä osa aisi ke oa kysy äessä (Eskola 1998, 13; Suoninen &
Jokinen 2011, 60). Esime kiksi nuo en oimijuus e kossa seksuaalisen häi-
innän yh eydessä oi olla u kimusaiheena sellainen, jo a olisi haas a aa a-
oi aa nuo ille suunna ulla kyselyllä ai haas a elulla. Lisäksi ajankoh aisen
ja ielä ähän u ki un ilmiön u kimisessa on eduksi, e ei si ä aja a liiaksi
e ukä een u kijan ole amus en mukaises i, aan oimijuus ja sen ki jo pää-
se ä esiin mahdollisimman apaas i nuo en mää i ämänä.
16
Saaga Hä könen, Johanna Lä i, Anna Ry i aa a & Anna Wallin
Näkökulmia yön ja oimin aympä is öjen
muu os en a kas eluun
Teoksen empii ise u kimusa ikkeli on jao el u kolmen e i eeman alle,
jo ka sisällöllises i yhdis ä ä eoksen u kimuksia ku aamalla kas a us ie-
eilijöiden moninaisia oimin aken iä ja si ä, millaisia amma illisia ja ee isiä
kysymyksiä näissä ympä is öissä oimiminen oi he ä ää.
Teema I: Osallisuus ja oimijuus
kas a usins i uu ioiden muu oksissa
Vakiin uneiden kas a usins i uu ioiden muu okse uo a kas a us ie eili-
jöille uusia amma illisia kysymyksiä pohdi a iksi. Teoksen aloi a a lu u
u ki a osallisuuden ja oimijuuden muu u ia muo oja o maalin koulu us-
jä jes elmän ja sen ins i uu ioiden sisällä. Osallisuuden käsi een ja me ki ys-
en pohdin a on ajankoh ais a, sillä osallisuudes a on ullu yksi yh eiskun-
nallisen keskus elun ois u ia eemoja. Osallisuudes a kui enkin puhu aan
usein niin, e ei mää i e ä ai edes iede ä, mihin ja mis ä ollaan osallisia.
Eläy ymismene elmä u kimukse haas a a kysymään si ä, mi ä osal-
lisuus e i oimija yhmille a koi aa ja millaisia edelly yksiä pe in eisillä
kas a usins i uu ioilla on luoda ympä is öjä, jo ka aidos i ah is a a osal-
lisuuden, omis ajuuden ja oimijuuden kokemuksia. Omissa kas uyh eisöis-
sä oimimis a ja niihin kuulumis a on e i yisen ä keä ukea ins i uu ioiden
muu oksissa, jolloin kas a ajien amma i aidon näkökulmas a keskeis ä on
unnis aa oppilaiden, nuo en ja opiskelijoiden osallisuuden ja oimijuuden
ekijöi ä ja muodos umis a niiden a jessa.
Teoksen ensimmäisessä u kimusa ikkelissa ”Ope ajana koen ii ämä -
ömyy ä” Ope aja kolmipo aisen uen o eu ajana a kas ellaan ope ajan
yön ulo u uuksia, näiden ulo u uuksien aiku us a ope ajan yöhön kol-
mipo aisen uen o eu ajana sekä kolmipo aisen uen kau a a oi el a an
inkluusion o eu umis a. Aihe a a kas ellaan sii ä näkökulmas a, millaisis a
sisällöis ä ja ulo u uuksis a ope aja a inoissaan ke o a . Tuloksis a äli -
yy ku a, e ä ope aja halua a oimia oppilaiden pa haaksi. Tämä on kui-
enkin haas eellis a, koska ope ajan moninainen oimin aympä is ö ei aina
Johdan o
17
ue ä ä. Lisäksi u kimuksessa hahmo uu ope ajan yön monimu kainen
ja dynaaminen odellisuus, jossa yön polii ise , emo ionaalise , ee ise ja
pedagogise ulo u uude luo a ken än, jossa ope aja päi i äin oimi a .
Teoksen oisessa a ikkelissa ”Ihan sama onks yks ai kaks opee” Oppilai-
den näkemyksiä hy äs ä oppimisympä is ös ä yh eisope uksessa a kas ellaan
oppilaiden näkemyksiä sii ä, millainen on hy ä yh eisope aja ja mi kä ekijä
aiku a a hy än pedagogisen oppimisympä is ön syn ymiseen yh eisope-
usluokassa. Tu kimuksen mukaan yh eisope ajuus aa ii onnis uakseen
ope ajien yh eis ä suunni elua, ope ajien ai oa si ou umis a yö apaan sekä
muun yöyh eisön ukea. Hy ään pedagogiseen oppimisympä is öön kuuluu
s uk u oi u, e ukä een suunni el u ope us, jolloin oppilaalle ulee u alli-
nen olo sii ä, e ä hän ulee kohda uksi ja hän saa apua a i aessa. A ikkeli
osoi aa, e ä oppilaiden mieles ä luokassa on ä keämpää se, e ä oppimis-
ympä is ö on u allinen, ope us on hy ää ja kaikkien ooli luokassa o a
sel illä, kuin se, kuinka mon a aikuis a ope uksessa on läsnä.
Teoksen kolmannessa a ikkelissa ”Jokainen haluaa un ea kuulu ansa
johonkin” Kahdeksasluokkalais en oppilaiden käsi yksiä osallisuudes a kou-
lussa ja kouluyh eisöön kuulumises a u ki aan oppilaiden käsi yksiä osalli-
suudes a ja kouluyh eisöön kuulumises a. Tu kimus ulos en pe us eella oi-
daan ode a, e ä oppilailla on moninaisia käsi yksiä osallisuudes a koulussa.
Osallisuuden näh iin koos u an oppilaskun a oiminnas a, koulussa aiku -
amises a, omas a asen ees a ja aikuis en oiminnas a. Kouluyh eisöön kuu-
lumis a ai kuuluma omuu a mää i i ä oppilaan ys ä yyssuh ee . Lisäksi
aineis os a oli ha ai a issa amma illiseen uo o aiku ukseen ja beha io aa-
liseen kiinni ymiseen lii y iä käsi yksiä, joiden a ulla osallisuu a ku a -
iin.
Neljännessä a ikkelissa ”Ope ussuunni elmaan ja sen sisäl öihin on
aikea aiku aa” Yliopis o-opiskelijoiden ulkin oja ope ussuunni elman
omis ajuudes a, osallisuudes a ja osallis uma omuudes a uo e aan ie oa
ko keakouluopiskelijoiden ulkinnois a koskien ko keakoulujen ope ussuun-
ni elmien omis ajuu a sekä osallisuuden ja osallis uma omuuden me ki-
yksis ä ny ja myöhemmin opiskelijoiden elämässä. A ikkeli osoi aa, e ä
osallisuuden ja osallis uma omuuden kokemuksilla oi olla me ki ä iä ai-
18
Saaga Hä könen, Johanna Lä i, Anna Ry i aa a & Anna Wallin
ku uksia ko keakouluopiskelijoiden elämään opiskeluaikana sekä ule aisuu-
dessa.
Teema II: Uusien oimin aympä is öjen
amma illise ja ee ise haas ee
Teoksen oinen eema poh ii kas a us ie eilijöiden ja muiden amma ilais-
en koh aamia amma illisia ja ee isiä haas ei a uudenlaisissa ympä is öissä.
Eläy ymismene elmä u kimukse nos a a esiin a peen lisä ä ie oa ja kes-
kus elua sekä päi i ää amma i ai oa e i ken illä, joissa akiin unei a oimin-
a apoja ja käy än ei ä ei äl ämä ä ielä ole. A ikkeli haas a a poh imaan
si ä, millaisia aja us- ja oimin a apoja, yh eis yömalleja ja amma illisen osaa-
misen kehi ämis a pei a yh eiskunnan ja yöelämän aken eiden muu okse
edelly ä ä .
Viides u kimusa ikkeli Es ää, ilmian aa, he u aa ai pe ku aa? Nuo -
en oimijuus e kon seksuaalisessa häi innässä a kas elee si ä, mi en nuo e
käsi eellis ä ä e kossa apah u aa oimijuu a sekä siellä apah u aan sek-
suaaliseen häi in ään lii y iä sel iy ymiskeinoja. Tulos en mukaan nuo e
unnis a a hy in e kossa apah u aan seksuaaliseen häi in ään lii y iä
uhkia. Nuo en oimijuuden ku auksissa ko os ui a e i yises i e kko u -
a aido , jo ka oli a jae a issa eknologisiin, sosiaalisiin, luo iin ja jämäk-
kyy een pe us u iin s a egioihin. A ikkeli uo esiin, e ä nuo en a inoissa
oimijuus ja uh ius kie ou u a yh een. E ilaise un ee ja päämää ä ky key-
y ä u a ai ojen käy öön, joiden käy öä e kkoympä is ö mahdollis aa.
Sen sijaan ikä ja ie ämyksen puu e oi a ajoi aa oimijuu a e kossa.
Kuudes a ikkeli Suunni elema oma sai aalan ulkopuolise synny yk-
se – a inoi a ensihoi ajien ja kä ilöiden osaamises a ku aa amma ilais en
käsi yksiä sii ä, mi kä ekijä ennakoi a onnis unees i pää yny ä synny-
ys apah umaa. Ilmiö ä lähes y ään aus alla ole ien syiden, a i a ien
esu ssien sekä amma illisen osaamisen ja sen kehi ämisen näkökulmis-
a. Tulos en pe us eella kokeneen synny yssalikä ilön saaminen mukaan
ennakoi osal aan onnis unees i pää yny ä suunni elema on a sai aalan
ulkopuolis a synny ys ä. Ensihoi ajien osaamisessa on kehi e ä ää, mu a
oisaal a he kykeni ä unnis amaan sen ajallisuuden. Tulokse haas a a
Johdan o
19
yh eiskunnalliseen keskus eluun, kun pohdi aan sosiaali- ja e eyspal elujen
ai koulu us- ja yöo ganisaa ioiden mahdollisuuksia ah is aa suunni ele-
ma oman, sai aalan ulkopuolisen synny yksen hoidossa a i a aa amma-
illis a osaamis a ja mui a esu sseja.
Teema III: Rek y oin iala kas a us ie eilijöiden oimiken änä
Kolmas eema keski yy yh een kas a us ie eilijöiden kannal a kiinnos a aan
yöelämän sek o iin ja kas a us ie eilijän oimin aken ään: ek y oin ialaan.
Rek y oin i on kas a a oimiala, jolle kas a us ie eilijöi ä yöllis yy, mu a
jo a on ähemmän a kas el u kas a us ie eiden näkökulmas a. Henkilös ö-
hallinnollisena yönä ek y oin eja on a kas elu pi käl i yönan ajan ja y i-
ys en kannal a uo a uuskysymyksenä, mu a kas a us ie eellinen ie o ja
amma ie iikka oi a a jo a oisenlais a näkökulmaa aiheen a kas eluun.
Teoksen sei semännessä a ikkelissa Subjek ii isuus ek y oin ihaas a e-
lussa – ek y oijien ke omuksia uo o aiku ukses a sel i e ään, minkälaisen
oolin ek y oin i yö ä eke ä henkilö an a a uo o aiku uksen synny ä-
mille subjek ii isille un emuksille ek y oin ipää öksen eossa, ja kuinka näi-
ä subjek ii isia un emuksia ku a aan. Tu kimuksen pe us eella ä keimpänä
pide iin a muu a, esime kiksi unne a hakijan akuu a uudes a, johdon-
mukaisuudes a sekä ek y oijan kokemus a ”oikeas a yypis ä.” Tu kimuksen
aineis ossa ek y oijan subjek ii isia un emuksia ku a iin enemmän niissä
apauksissa, joissa hakija päädy iin ek y oimaan. Tulos en pohjal a oi-
daankin poh ia, onko subjek ii isia un emuksia helpompi uoda esiin silloin,
kun niis ä ei koidu uo o aiku uksen oiselle osapuolelle ha mia, aan kun
ne o a uomassa hyö yä, ässä apauksessa posi ii isen ek y oin ipää öksen.
Teoksen kahdeksannessa a ikkelissa Rek y oin i: iskillä ai a man
päälle? puoles aan a kas ellaan ek y oin ipää öksen muodos amis a ja
ek y oinnille yypillis ä punnin aa hakijoiden älillä ja iskin o amisen
suh een. Riskejä oidaan o aa a koi uksellises i esime kiksi ilan eessa, jos-
sa osaajia ei ole juu ikaan saa a illa ai silloin, kun osaajia on a jolla, mu a
halu aan saada mahdollisimman hy ä yön ekijä. Rek y oinnissa iski oi a
olla myös piile iä ai ne oi a lii yä palka a an henkilön sijaan ek y oin-
ip osessiin. Tulokse osoi a a , e ä o amalla iskin ai pelaamalla a man
20
Saaga Hä könen, Johanna Lä i, Anna Ry i aa a & Anna Wallin
päälle henkilön alinnassa oi yh ä lailla saa u aa onnis uneen loppu ulok-
sen. Aineis on pe us eella kons uoidu yypillise ek y oi a a poikkesi a
kui enkin oisis aan ja heihin yhdis e y iski oli a ain osi ain samoja.
Työnhakijan näkökulma ulee puoles aan esiin eoksen yhdeksännessä
a ikkelissa Onko ek y oijalla äliä? Rek y oijan käy öksen me ki ys y i yk-
sen yönan ajaku an ja houku ele uuden muu oksiin hakup osessin aikana.
Tu kimus a kas elee si ä, mi en ek y oijan käy äy yminen yöhaas a e-
lu ilan eessa on yh eydessä yönhakijalle syn y iin mieliku iin yöpaikas-
a ja pää ökseen as aano aa yö. Aineis os a saa ujen ulos en pe us eella
oidaan sanoa, e ä ek y oijan käy äy yminen aiku aa yönhakijan luo-
miin mieliku iin y i ykses ä, mu a ek y oijan käy ös haas a elussa ei ole
yksiseli eises i yh eydessä yönhakijan pää ökseen as aano aa yö a jous.
Rek y oijan luo amus a he ä ä ä käy äy yminen synny ää yönhakijalle
posi ii isia mieliku ia y i ykses ä yönan ajana siinä, missä epäluo amus a
he ä ä ä käy äy yminen joh aa nega ii isiin mieliku iin. Rek y oijan luo-
mis a kiel eisis ä mieliku is a iippuma a yönhakija ei äl ämä ä hylkää
aja us a yö a jouksen as aano amises a, sillä loppu ulokseen aiku a a
muu ekijä . Rek y oijan luo e a a käy ös aas lisäsi yönhakijoiden haluk-
kuu a as aano aa yöpaikka, mu a käy öksen lisäksi a inoissa ko os ui
ek y oijan in o ma ii isuuden sekä jae un iedon me ki ys lopullisen pää-
öksen pun a oinnissa.
Teoksen kymmenes ja iimeinen a ikkeli Rek y oijien näkemyksiä osaa-
mises a, amma i aidos a ja muodollisen ek y oin ikoulu uksen a peellisuu-
des a a kas ellaan ek y oin eja yökseen eke ien näkemyksiä muodollisen
koulu uksen a pees a ja me ki ykses ä. Tulos en mukaan muodollisen kou-
lu uksen näh iin an a an ennen kaikkea a muu a ek y oin ip osessien
hallin aan sekä omien oikeuksien ja el ollisuuksien un emiseen. Subs ans-
siosaamisena koulu us oisi a jo a lainsäädännön un emus a sekä ies in ä-
ja uo o aiku us ai oja. Vas aa as i muodollisen koulu uksen puu e lii e iin
epä a muu een yössä suo iu umisessa. Rek y oijien näkemyksissä ko os ui-
a oimiken än nopea muu okse ja käy ännönläheisyys, mu a amma i-
aidon kehi ämisen kannal a muodollis a koulu us a a i aan eo ee isen
pohjan sekä a muuden ja hallinnan un een luomiseksi.
Johdan o
21
Teoksen yh een e o
Laadullisen u kimuksen ominaispii ee o a edelleen suu elle yleisölle ie-
ai a, mis ä osal aan ke oo Huippu uloise : Suomen ikkain p omille - u ki-
muksen (Kan ola & Kuusela 2019) nos a ama k i iikki liiallisis a yleis yksis-
ä pienen haas a eluo annan pe us eella (esim. Helsingin Sanoma 5.9.2019).
Tämän eoksen yh een e o-osio keski yykin poh imaan eläy ymismene el-
män e i yispii ei ä laadullisena u kimusmene elmänä. A ikkeli Suun a-
ii oja eläy ymismene elmä u kimuksen luo e a uuden a ioin iin sy en ää
luo e a uuden kysymyksiä eläy ymismene elmän kon eks issa. Edellä ässä
johdan olu ussa on ku a u u kimusa ikkelien u kimusaihee ja eoksen
pää ä ässä yh een e olu ussa puoles aan a kas elemme si ä, mi ä nimen-
omaan eläy ymismene elmän käy ö uo näiden aiheiden u kimiseen. Näin
käsillä ole a eos as aa eläy ymismene elmän osal a myös julkisuudessa käy-
yyn keskus eluun laadullisen u kimuksen luo e a uudes a, mahdollisuuk-
sis a ja ajoi uksis a.
