1
[PÄIVÄMÄÄRÄ]
JYU REPORTS 4
Mimmu Sulkanen, Maa i Alasuu a i,
Johanna Nä i & Johanna Lammi-Taskula
LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
KORONAPANDEMIAN AIKANA
Osa apo i 1: Aineis onke uu, me odi ja as aaja
JYU REPORTS 4
Mimmu Sulkanen, Maa i Alasuu a i,
Johanna Nä i & Johanna Lammi-Taskula
LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI
KORONAPANDEMIAN AIKANA
Osa apo i 1: Aineis onke uu, me odi ja as aaja
JYVÄSKYLÄ 2021
Copy igh © 2021, by Uni e si y o Jy äskylä
Pe manen link o his publica ion: h p://u n. i/URN:ISBN: 978-951-39-8694-0
ISBN 978-951-39-8694-0 (PDF)
URN:ISBN: 978-951-39-8694-0 ISSN 2737-0046
DOI:10.17011/jyu epo s/2021/4
This wo k is licensed unde a C ea i e Commons A ibu ion 4.0 In e na ional license (CC BY 4.0).
TIIVISTELMÄ
Mimmu Sulkanen, Maa i Alasuu a i, Johanna Nä i & Johanna Lammi-Tas-
kula. Lapsipe heiden hy in oin i ko onapandemian aikana. Osa apo i 1:
Aineis onke uu, me odi ja as aaja
Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o, 2021, 46 s.
JYU Repo s, ISSN 2737-0046, 4
ISBN 978-951-39-8694-0 ( e kkojulkaisu)
Tämä osa apo i esi elee Jy äskylän yliopis on yh eis yössä Te eyden ja
hy in oinnin lai oksen (THL) kanssa o eu aman Va haiskas a us ja ko ona-
pandemia -hankkeen kysely u kimuksen o eu uksen ja as aaja ie oja. Ky-
sely ajoi ui uosien 2020–2021 aih eeseen, ja sen kohde yhmänä oli a
noin iisi uo iaiden las en anhemma . Kysely käsi eli anhempien yö ä,
yön ja pe heen yh eenso i amis a, anhemmuu a, noin iisi uo iaan lapsen
hoi o- ja a haiskas a usjä jes elyjä, e ey ä ja kehi ys ä sekä ko onapande-
miaa. Kyselyssä iedus el iin näihin lii y iä asioi a kolmel a e i ajankohdal a:
as aushe kellä eli uoden 2020 ma as–joulukuussa ai uoden 2021 am-
mikuussa, ke ään 2020 ko onapoikkeusaikana eli huh ikuussa 2020 ja ko-
onapoikkeusaikaa edel äneenä aikana ammikuussa 2020. Hanke a ahoi -
aa Jy äskylän yliopis on osal a Ope us ja kul uu iminis e iö. THL:n osal a
ahoi us pe us uu lisämää ä ahaan, jonka eduskun a myönsi THL:lle ko-
onaepidemian yh eiskunnallis en aiku us en u kimukseen.
Kysely oli suunna u 1.10.2014–30.9.2015 älisenä aikana syn yneiden
las en anhemmille e i puolilla Suomea. Ku su osallis ua kyselyyn lähe e iin
yh eensä 8836 anhemmalle, joilla oli yh eensä 5648 las a. Kyselyyn as asi
1850 anhempaa 1603 lapsel a ( anhempikoh ainen as ausosuus 20,9 %;
lapsikoh ainen as ausosuus 28,4 %). Vas aajis a enemmis ö oli naisia, keski-
mää in 38- uo iai a, Suomessa syn ynei ä ja ko keas i koulu e uja. Tyypilli-
nen as aaja asui puolison sekä useampien yh eis en las en kanssa. Vas aaja
jakau ui a maan ie eellises i koko Manne -Suomen alueelle si en, e ä eni en
as aajia asui Uudellamaalla, oiseksi eni en Va sinais-Suomessa ja kolman-
neksi eni en Lapin maakunnassa. Lähes kaikki as aaja asui a kui enkin kau-
punkimaisissa kunnissa. Alle p osen illa as aajis a ai heidän pe heenjäsenis-
ään oli ode u uoden 2020 aikana ko ona i us a un a.
Tu kimuksen koh eena ole ien las en ikä aih eli iides ä uodes a ja
yhdes ä kuukaudes a kuu een uo een ja kolmeen kuukau een. Keskimää in
he oli a iäl ään iisi uo a ja kahdeksan kuukau a. Ty öjä ja poikia oli lähes
yh ä mon a. Enemmis ö lapsis a asui yhdessä kahden anhempansa kanssa.
Enemmis ö as anneis a anhemmis a yösken eli kokopäi äises i. Lä-
hes kahdella iides ä pääasiallinen oimin a oli muu unu uoden 2020 ai-
kana, mu a muu oksen kokeneis a anhemmis a ain kolmanneksella muu os
oli joh unu ko onapandemias a. Huh ikuussa e i yises i las aan ko ona hoi-
a ien sekä lomau e ujen osuude oli a suu empia e a una ammikuuhun
ja loppu uoden as aushe keen. Kokopäi äisen yösken elyn osuus sen sijaan
oli pienempi huh ikuussa kuin ammikuussa.
Vas annee anhemma oli a yypillises i aki uisessa yösuh eessa ja
eki ä säännöllis ä päi ä yö ä. Joka kymmenellä yö eh ä ä oli a muu u-
nee ko onapandemian seu auksena. Vanhemmis a iidennes ke oi pe heen
ulojen laskeneen jonkin e an ai huoma a as i ko onapandemian seu auk-
sena.

ABSTRACT
Mimmu Sulkanen, Maa i Alasuu a i, Johanna Nä i & Johanna Lammi-Tas-
kula. The wellbeing o amilies du ing he COVID-19 pandemic. Sub- epo 1:
Da a collec ion, me hods and esponden s
Jy äskylä: Uni e si y o Jy äskylä, 2021, 46 p.
JYU Repo s, ISSN 2737-0046, 4
ISBN 978-951-39-8694-0 (PDF)
This sub- epo p esen s he implemen a ion and esponden da a o a su ey
among amilies wi h child en in he p ojec Ea ly Childhood Educa ion and Ca e
and he COVID-19 Pandemic. The p ojec is conduc ed by he Uni e si y o
Jy äskylä in coope a ion wi h he Finnish Ins i u e o Heal h and Wel a e
(THL). The su ey was ca ied ou a he u n o 2020 and 2021, and i s a ge
g oup comp ised pa en s o app oxima ely i e-yea -old child en. The su ey
ques ions conce ned he pa en s’ wo k, he econcilia ion o wo k and amily,
pa en ing, he childca e and ea ly childhood educa ion and ca e a angemen s
o child en, he heal h and de elopmen o hese child en, and he amilies’
expe iences o he co ona i us pandemic. The su ey add essed issues e-
la ed o hese a eas om h ee di e en pe iods: a he ime o esponding,
in No embe –Decembe 2020 o Janua y 2021; du ing he co ona lockdown
in Ap il 2020; and be o e he pandemic in Janua y 2020. The p ojec unding
o he Uni e si y o Jy äskylä comes om he Minis y o Educa ion and Cul-
u e. Fo THL, he unding is based on a supplemen a y app op ia ion g an ed
by he Pa liamen o Finland o esea ch on he social impac s o he COVID-
19 pandemic.
The su ey was a ge ed o pa en s o child en bo n be ween 1 Oc o-
be 2014 and 30 Sep embe 2015 in di e en pa s o Finland. The in i a ion
o pa icipa e in he su ey was sen o 8,836 pa en s, who had a o al o
5,648 child en. The su ey was answe ed by 1,850 pa en s o 1,603 child en
(pa en s’ esponse a e 20.9%; esponse a e pe child 28.4%). The majo i y
o he esponden s we e emale, aged 38 on a e age, bo n in Finland, and
highly educa ed. A ypical esponden li ed wi h a spouse and mo e han one
join child. The esponden s we e geog aphically dis ibu ed h oughou he
con inen al pa s o Finland so ha he la ges g oup li ed in he egion
o Uusimaa, he second la ges g oup in he Sou hwes Finland egion, and he
hi d la ges g oup in he Lapland egion. Nea ly all o he esponden s li ed
in u ban municipali ies. Less han one pe cen o he esponden s o hei
amily membe s had been diagnosed wi h a co ona i us in ec ion du ing 2020.
The age o he child en a ied om i e yea s and one mon h o six yea s
and h ee mon hs. Thei a e age age was i e yea s and eigh mon hs. The
numbe o gi ls and boys was app oxima ely equal. The majo i y o hem li ed
wi h bo h o hei pa en s.
Mos o he pa en s wo ked on a ull- ime basis. The main ac i i y o
nea ly wo- i hs o he esponden s had changed du ing 2020, bu he
change had been caused by he co ona i us pandemic only o one- hi d o
hem. Pa icula ly he sha e o hose who looked a e hei child a home and
hose who had been empo a ily laid o was highe in Ap il han in Janua y
and a he ime o esponding in No embe –Decembe . The sha e o ull- ime
employmen , ins ead, was lowe in Ap il han in Janua y.
The pa en s ypically had pe manen employmen con ac s and wo ked
egula day ime hou s. The asks o e e y en h esponden had changed be-
cause o he co ona i us pandemic. E e y i h pa en indica ed ha he am-
ily’s income had dec eased somewha o conside ably because o he pan-
demic.
Sisällys
Kii okse ........................................................................................................................... 9
1 JOHDANTO....................................................................................................... 10
2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ......................................................................... 13
Kohde yhmä ja o an a ..................................................................................... 13
Tiedonke uu ....................................................................................................... 14
Muu uja ja mene elmä ................................................................................ 15
3 TULOKSET ......................................................................................................... 17
Vas ausak ii isuus ............................................................................................ 17
Vas annee anhemma .................................................................................. 18
Sukupuoli, ikä, asuminen, syn ymämaa ja äidinkieli ....................... 18
Pe he akenne ja asuminen ................................................................... 22
Koulu us aso ............................................................................................ 25
Toimin a .................................................................................................... 26
Työn luonne ja oimeen ulo ................................................................. 31
Vas anneiden anhempien noin iisi uo iaa lapse ................................ 34
Ko ona i usepidemia sai aanhoi opii ei äin uoden 2020 aikana ja
ko ona a unna as aajien pe heissä ............................................... 35
4 YHTEENVETO .................................................................................................. 39
LÄHTEET ...................................................................................................................... 41
LIITETAULUKOT ........................................................................................................ 44
Ki joi aja ..................................................................................................................... 46
Tässä esi el ä ä kysely u kimus on o eu e u Jy äskylän yliopis on ja Te ey-
den ja hy in oinnin lai oksen (THL) yh eis yönä. Jy äskylän yliopis on osal a
u kimuksen on mahdollis anu Ope us- ja kul uu iminis e iön myön ämä e i-
yisa us us (OKM/481/520/2020). THL:n osal a ahoi us pe us uu lisämää-
ä ahaan, jonka eduskun a myönsi THL:lle ko onaepidemian yh eiskunnallis-
en aiku us en u kimukseen. Kii ämme molempia o ganisaa ioi a ja Jy äs-
kylän yliopis oa u kimuksen mahdollis amises a. Lämmin kii os myös kaikille
kyselyyn as anneille anhemmille, jo ka an oi a aikaansa ja au oi a ke -
y ämään ie oa lapsipe heiden a jes a ja hy in oinnis a poikkeuksellisena ai-
kana.
Osa apo in ki joi aja
Mimmu Sulkanen, Maa i Alasuu a i,
Johanna Nä i & Johanna Lammi-Taskula
KIITOKSET
16
analyyseissa, a kas ellaan sen muodos us a ja pe us eluja uudelleen, mikäli
sille on a e a. Samaa sukupuol a ole ien anhempien kohdalla mukana ai-
neis ossa on äes ö ekis e in pe us eella lapsen ensimmäiseksi anhemmaksi
me ki y anhempi. Tässä osa apo issa lapsikoh ais a aineis oa käy e iin
lapsen aus a ie ojen ku aamisessa.
Aineis on analyysi o eu e iin SPSS 26.0 -ohjelmis olla. Vanhempien
as auksia ku a aan apo issa suo ina jakaumina, p osen iosuuksina ja ku-
aile ien unnuslukujen a ulla (keskia o, -hajon a, mediaani, aih elu äli).
Vas aus en jakau umis a e i yhmissä e aillaan pääasiassa is iin aulukoin-
nin ja χ2 - iippuma omuus es in a ulla. Jakaumissa esiin yneiden iippu uuk-
sien yksi yiskoh aisemmassa ulkinnassa käy e ään as aajien sa akep osen -
iosuuksia sekä so i e uja s anda doi uja jäännöksiä, jo ka osoi a a , missä
aulukon solussa ha ai u ja odo e u ek enssi poikkea a oisis aan ilas-
ollises i me ki se äs i. Raja-a ona so i e ujen s anda doi ujen jäännös en
a kas elussa käy e ään a oa |2|. Jos so i e u s anda doi u jäännös on yli
kahden, on kyseisen solun muu ujayhdis elmä odo e ua yypillisempi. Vas-
aa as i, kun so i e u s anda doi u jäännös jää alle -2, on a kas el a an so-
lun muu ujayhdis elmä odo e ua epä yypillisempi. Nämä solu on selkeyden
uoksi ko os e u ha maalla aus a ä illä. Lisäksi joissakin yhmä e ailuissa
on e oja a kas el u joko pa ame isella iippuma omien o os en - es illä ai
pa ame i omalla Mann Whi ney U – es illä. Tilas ollisen me ki se yyden
aja-a ona pide ään p < ,05.

17
Vas ausak ii isuus
Kyselyyn as asi 1850 anhempaa yh eensä 1603 lapsel a. Vas aajakoh ai-
nen as ausosuus oli näin ollen 20,9 p osen ia ja lapsikoh ainen 28,4 p o-
sen ia. Vas aajan henkilö unnuksen pe us eella mää i ellyn sukupuolen mu-
kaan naise oli a ak ii isempia as aamaan kyselyyn: eilu neljäsosa as aa-
maan ku su uis a naisis a as asi kyselyyn, kun ku su uis a miehis ä ain
sei semäsosa as asi kyselyyn (Ku io 2).
Vanhemma ei ä aina as annee kyselyyn yksin, minkä uoksi sukupuoli -
ain a kas el u as ausosuus ei ke o koko o uu a kyselyllä a oi e ujen
anhempien mää äs ä. Osa anhemmis a on as annu kyselyyn yhdessä puo-
lisonsa kanssa, aikka ei i se ole omalla henkilökoh aisella as aaja unnuksel-
laan äy äny kyselyä. Reilu kymmenesosa (11,5 %) kaikis a as anneis a an-
hemmis a ke oi as anneensa kyselyyn ainakin osi ain yhdessä puolisonsa
ai muun henkilön, ku en lapsensa ai ys ä änsä kanssa.
3
TULOKSET
25,7 %
14,3 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Naise
Miehe
Vas annee Ei as annu
Ku io
2. Vas ausak ii isuus as aajan sukupuolen mukaan a kas el una (%;
miehe N = 3724; naise N = 5112)
18
Äidinkielen pe us eella as ausak ii isuus jakau ui si en, e ä uo sinkie-
lise as aaja oli a ak ii isimpia as aamaan kyselyyn (ku io 3). Suomenkie-
lisis ä kyselyyn ku su uis a anhemmis a kyselyyn as asi eilu iidennes ja
muu a kiel ä äidinkielenään puhu is a ain 12,5 p osen ia. Tä ä oi osi ain
seli ää sähköisen kyselyn as auskiel en ajau uminen ain suomeen, uo siin
ja englan iin ja pape isen kyselylomakkeen ajau uminen ain suomen kie-
leen3.
Vas aaja asui a 68 e i kunnassa. Näin ollen as auksia saa iin kaikkiaan 78
p osen is a o oksessa mukana olleis a kunnis a. Vas aajis a hieman alle puole
(n = 901, 48,7 %) oli as annu uonna 2019 CHILDCARE- u kimuskonso ion
kyselyyn ja hieman yli puole (n = 949, 51,3 %) oli uuden o oksen anhempia.
Aiemmin kyselyyn as annee anhemma oli a huoma a as i ak ii isempia
as aamaan kyselyyn (56,0 %) kuin uusina as aajina kyselyyn ku su u an-
hemma (13,0 %). Tä ä seli änee se, e ä aiemmin kyselyyn as anneen an-
hemman an ama lupa ja kokyselylle osoi aa hänen haluaan ja mo i oi unei-
suu aan as a a – ainakin lapsiin ja pe heeseen lii y iin – kysely u kimuksiin.
Vas annee anhemma
Sukupuoli, ikä, asuminen, syn ymämaa ja äidinkieli
Kyselyyn as anneis a anhemmis a enemmis ö oli naisia (71,1 %). Miehiä ky-
selyyn as anneis a oli ajaa kolmannes (28,5 %). Täs ä e eenpäin naispuoli-
siin as aajiin ii a aan äi einä ja miespuolisiin isinä. Muu ama as aajis a oli
3 Näihin kieliin päädy iin, sillä englannin a el iin ole an pa hai en muun kielisiä yh-
dis ä ä kieli, eikä useampiin kielikäännöksiin ollu mahdollisuu a.
21,9 %
28,9 %
12,5 %
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
suomi
uo si
muu
Vas annee Ei as annu
Ku io 3. Vas ausak ii isuus as aajan äidinkielen pe us eella (%; suomi N =
7349; uo si N = 349; muu N = 1138)
19
ilmoi anu sukupuolekseen aih oehdon muu ja neljä as aajaa ei ollu ilmoi -
anu sukupuol aan. He ei ä ole mukana sukupuolen mukaan eh ä issä e -
ailuissa.
Vas aajan i se ilmoi aman syn ymä uoden pe us eella laske una as-
aaja oli a keskimää in 38- uo iai a (kh 5,4). Ikäjakauma oli kui enkin suu i:
23 ikä uodes a 75 ikä uo een. Viisi as aajaa ei ollu halunnu ilmoi aa syn-
ymä uo aan. Vas aajis a lähes puole oli 35–39- uo iai a (ku io 4). Noin
neljännes as aajis a oli alle 35- uo iai a ja saman suu uinen osuus yli 39- uo-
iai a.
Kyselyyn as annee isä (ka 40 , kh 6,2) oli a keskimää in anhempia kuin
äidi (ka 37 , kh 4,8)4. Vas anneiden äi ien joukossa oli useammin alle 35-
uo iai a (äideis ä 32,4 %, isis ä 18,1 %), kun aas isis ä useampi oli yli 40-
uo iai a (äideis ä 22,3 %, isis ä 37,6 %).
Maan ie eellises i as aaja jakau ui a melko asaises i si en, e ä ii-
desosa as aajis a asui Uudellamaalla, oiseksi eni en as aajia asui Va sinais-
Suomessa, kolmanneksi eni en Lapin maakunnassa ja neljänneksi eni en Poh-
janmaalla (ku io 5). Maakun akoh ainen as aajajakauma ei äysin nouda a-
nu Manne -Suomen maakun akoh ais a lapsipe heiden jakaumaa. Keski-
Suomessa, Pohjanmaalla, E elä-Sa ossa, E elä-Ka jalassa, Va sinais-Suo-
messa, Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Ka jalassa kyselyyn as anneiden osuus
kaikis a kyselyyn as anneis a oli suu empi kuin näiden alueiden lapsipe hei-
den osuus kaikis a Manne -Suomen lapsipe heis ä. Vas aajien osuus aas oli
suh eessa ähäisempi useimmissa muissa Manne -Suomen maakunnissa, eli
4 (798,41) = 8,973, p < ,001
5,5
21,2
46,6
24,7
2 Alle 30 .
30-34- uo ias
35-39- uo ias
40-49- uo ias
50 -
Ku io
4. Vas aajien ikäjakauma (%; N = 1845)
20
lapsipe heiden osal a aliedus e uina oli a Uusimaa, Pi kanmaa, E elä-Poh-
janmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Päijä -Häme, Sa akun a, Kan a-Häme, Pohjois-
Sa o ja Kymenlaakso. Keski-Suomen osal a as aajien osuus kaikis a as an-
neis a as aa hy in lähelle kyseisen maakunnan lapsipe heiden osuu a koko
Manne -Suomen lapsipe heis ä.
Kun akoh aises i a kas el una eni en as aajia asui Helsingissä, oiseksi eni-
en Tu ussa ja kolmanneksi eni en Vaasassa ja Lappeen annassa ( aulukko 1).
Kun ia, joissa asui alle 10 as aajaa ei e o el u as aajien anonymi ee in säi-
ly ämisen uoksi. Suu in osa as aajis a asui kaupunkimaisissa kunnissa (95
%). Lopu as aajis a asui asaises i joko ydinmaaseudulla (1,8 %), ha aan
asu ulla maaseudulla (1,7 %) ai kaupunkien läheisellä maaseudulla (1,4 %).5
5 Suomen ympä is ökeskuksen paikka ie opohjaisen alueluokkajaon yleis ys kun a a-
solle (Helminen ym. 2014). Kaupunkikunna on e o el u omaksi luokakseen ja maa-
seu ukunna jae u kolmeen luokkaan. Kaupunkikunnassa paikka ie opohjaisen luoki-
uksen sisemmän ja ulomman kaupunkialueen äes öä on enemmän kuin kaupungin
kehysalueen ulkopuolis a maaseu u äes öä. Kehysalueella sijai se a kunna o a
Ku io
5. Vas aaja maakunni ain (%; N = 1850)
21
Taulukko 1. Vas aaja asuinkunni ain
Asuinkun a
N
%
Helsinki
306
16,5
Tu ku
179
9,7
Vaasa
154
8,3
Lappeen an a
151
8,2
Ro aniemi
134
7,2
Joensuu
122
6,6
Oulu
107
5,8
Tampe e
101
5,5
Jy äskylä
96
5,2
Mikkeli
91
4,9
Kajaani
55
3,0
To nio
51
2,8
Salo
46
2,5
Kemi
25
1,4
Espoo
22
1,2
Hamina
18
1,0
Pie a saa i
16
,9
Van aa
16
,9
Ul ila
15
,8
Raasepo i
14
,8
Ki ilä
11
,6
Muu kunna (alle 10 as aajaa pe kun a)
120
6,5
Yh eensä
1850
100
Kyselyyn as anneis a anhemmis a 91 p osen ia oli syn yny Suomessa.
Muualla syn yneis ä suu in yhmä oli Venäjällä ai en isessä Neu os olii ossa
syn ynee (1,5 %) ja oiseksi suu in Ruo sissa syn ynee (1,3 %). Muualla kuin
Suomessa, Venäjällä ai Ruo sissa syn ynei ä oli 6,2 p osen ia anhemmis a.
Muualla kuin Suomessa syn yneis ä anhemmis a enemmis ö oli asunu
Suomessa yli kymmenen uoden ajan (59,8 %), ajaa kolmannes (29 %) 5–10
uo a ja eilu kymmenesosa (11,2 %) alle iisi uo a.
kaupunkeja ai kaupungin läheis ä maaseu ua kunnan kaupunkimaisuuden ja maa-
seu umaisuuden pe us eella. Muu kunna luoki ellaan yh eenlaske un maa-alaosuu-
den ja äes öosuuden pe us eella kaupungin läheiseen maaseu uun, ydinmaaseu uun
ai ha aan asu uun maaseu uun. (Ks. Helminen ym. 2014)

22
Suomea äidinkielenään puhui 86,9 % kaikis a as aajis a, mikä as aa
äysin suomea äidinkielenään puhu ien osuu a koko äes ön asolla (SVT,
Väes ö akenne 2021). Ruo sia äidinkielenään puhui 5,5 % as aajis a, mikä on
hy in lähellä kansallis a jakaumaa (5,2 %). Lisäksi muu a kiel ä puhui 7,7
p osen ia, mikä myös as aa kansallis a jakaumaa (7,8 %).
Pe he akenne ja asuminen
Suu in osa kyselyyn as anneis a anhemmis a oli joko a iolii ossa, ekis e-
öidyssä pa isuh eessa ai a olii ossa (ku io 6). E onnei a oli ajaa iisi p o-
sen ia ja naima omia noin neljä p osen ia. Leskiä ai si iilisää ynsä muuksi
mää i ele iä anhempia oli alle p osen i kaikis a as anneis a.
Koska pa isuhde- ai pe he ilanne oi ajan myö ä muu ua, kyselyssä kysy iin
as aushe ken si iilisäädyn lisäksi myös si ä, oliko as aajalla ollu puoliso ke-
ään 2020 ko onapoikkeusaikana. Suu immalla osalla anhemmis a oli ollu
puoliso ke äällä 2020 ( aulukko 2). Myös osalla e onneis a anhemmis a oli
ollu puoliso ke äällä 2020, mikä oi ke oa sii ä, e ä e oaminen on apah u-
nu uoden 2020 aikana. Pienellä osalla a o- ai a iolii ossa ole is a sen sijaan
ei ollu ollu puolisoa ke äällä 2020, mikä puoles aan oi ke oa a iolii on sol-
mimises a ai yh een muu os a uoden 2020 aikana.
22,7
67,8
4,7 3,9 0,8 A olii ossa
A iolii ossa ai ekis e öidyssä
pa isuh eessa
E onnu
Naima on
Muu
Ku io
6. Vas aajan si iilisää y as aushe kellä (%; N = 1844)
23
Taulukko 2. Vanhemman pa isuhde ilanne ke äällä 2020 ja si iilisää y as aushe -
kellä (N = 1825)
Si iilisää y as aushe kellä
(ma askuu 2020 – ammikuu 2021)
Pa isuhde ilanne ke äällä
2020
Puoliso
Ei puolisoa
Yh eensä
%
%
%
N
A olii o
95,9
4,1
100
413
A iolii o ai ekis e öi y pa isuhde
99,0
1,0
100
1229
E onnu
21,8
78,2
100
85
Naima on
10,1
89,9
100
68
Leski
0
100
100
4
Muu
63,6
36,4
100
11
Yh eensä
90,9
9,1
100
1810
Enemmis ö kyselyyn as anneis a anhemmis a asui puolison ja yh eis en las-
en kanssa (ku io 7). Toiseksi yleisin ä oli asua las en kanssa ilman puolisoa.
Kolmanneksi yleisimmin as aaja asui a puolison ja yh eis en sekä ei-yh eis-
en las en kanssa. Noin kaksi p osen ia anhemmis a asui puolison ja ain ei-
yh eis en las ensa kanssa. Vain muu ama as annu anhempi asui yksinään
ai muiden henkilöiden ku en las en ja omien anhempiensa kanssa ai use-
amman aikuisen sekä lapsen muodos amassa kommuunissa.
Enemmis ö anhemmis a ke oi asu ansa yhdessä noin iisi uo iaan lapsen ja
ämän oisen anhemman kanssa (87,7 %). Vajaa neljä p osen ia (3,7 %) an-
hemmis a ke oi asu ansa e i osoi eessa kuin lapsen oinen anhempi ja uo-
o iikoin lapsensa kanssa. Kuusi p osen ia as aajis a asui e i osoi eessa
kuin lapsen oinen anhempi, ja lapsi asui pääasiassa as aajan luona. Vain
puoli p osen ia kaikis a anhemmis a ke oi asu ansa e illään noin iisi uo i-
aan lapsen oises a anhemmas a ja lapsen asu an pääasiassa uon oisen
82,8
2,1 5,6 9,1
0,4 Puoliso ja ain yh eisiä lapsia
Puoliso ja ain ei-yh eisiä lapsia
Puoliso ja yh eisiä sekä ei-
yh eisiä lapsia
Lapsia, ei puolisoa
Yksin ai muu
Ku io
7. Vanhemman kanssa asu a henkilö (N = 1842)
24
anhemman kanssa. Noin kaksi p osen ia (2,1 %) anhemmis a as asi ole-
ansa lapsen ainoa anhempi ja lapsen asu an kanssaan.
Enemmis ö as anneis a anhemmis a asui myös muiden las en kuin
noin iisi uo iaan lapsen kanssa (81,1 %). Puole anhemmis a asui noin iisi-
uo iaan lisäksi yhden muun lapsen kanssa, iidesosa kahden muun lapsen ja
noin iisi p osen ia kolmen muun lapsen kanssa (ku io 8). Reilu kolme p o-
sen ia as aajis a asui noin iisi uo iaan lisäksi neljän ai useamman lapsen
kanssa. Enimmillään anhemma ilmoi i a asu ansa yli kymmenen lapsen
kanssa.
Vanhemmil a kysy iin, minkä ikäisiä o a muu lapse , joiden kanssa he asu-
a . Kysymyksessä ei mää i el y lapsen suhde a as anneeseen anhempaan.
Kaiken kaikkiaan 1484 anhempaa ke oi, minkä ikäisiä mui a lapsia heidän
kanssaan asui. Näis ä anhemmis a eilu 60 p osen ia ke oi luonaan asu an
iisi uo ias a nuo empia (yleisimmin kolme uo iai a) lapsia. Yli puolen an-
hemmis a luona asui 7–13- uo iai a eli alakouluikäisiä lapsia, ja eilun kym-
menesosan luona yli 14- uo iai a lapsia. Kun anhemman ja noin iisi uo iaan
kanssa asui ain yksi oinen lapsi, oli hän hieman useammin iäl ään iisi uo i-
as a nuo empi (n = 512, 55,5 %) kuin anhempi (n = 411, 44,5 %)6.
6 Ta kas elussa o a mukana ain anhemma , jo ka o a ilmoi anee asu ansa yhden
muun lapsen kanssa. Ta kas elus a on jä e y pois muu anhemman kanssa asu a 5-
ja 6- uo iaa .
18,9
52,5
20,5
5,1
1,3
0,7
1,1
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Ei mui a lapsia
Yksi oinen lapsi
Kaksi muu a las a
Kolme muu a las a
Neljä muu a las a
Viisi muu a las a
Kuusi ai useampia mui a lapsia
Ku io
8. Vanhemman kanssa noin iisi uo iaan lapsen lisäksi asu ien las en lu-
kumää ä (%; N = 1830)
25
Koulu us aso
Kyselyyn as annee anhemma oli a pääasiassa ko keas i koulu e uja (ku-
io 10). Tämä a koi aa myös si ä, e ä ko keas i koulu e u oli a aineis ossa
yliedus e uina. Vas aajis a unsaalla 40 p osen illa ko kein suo i e u amma-
illinen koulu us oli ylempi ko keakoulu u kin o. Toiseksi useimmin eli kol-
manneksella anhemmis a amma illisena koulu uksena oli alempi ko keakou-
lu u kin o ai amma illinen opis oas een u kin o. Vajaa iidennes anhem-
mis a oli suo i anu amma ikoulun ai muun amma illisen u kinnon. Vajaa
neljä p osen ia oli suo i anu ko kein aan amma illisen ku ssin ai as aa an.
8,7
10,6
15,6
20,8
5,7
6,3
52,1
8,6
2,2
0- uo iai a
1- uo iai a
2- uo iai a
3- uo iai a
4- uo iai a
5-6- uo iai a
7-13- uo iai a
14-17- uo iai a
18- uo iai a ai anhempia
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60%
Ku io
9. Vanhemman kanssa asu ien muiden las en ikä (%; N = 1484)
3,7
19,2
33,8
43,4
Ko kein aan amma illinen ku ssi ai
as aa a
Amma ikoulu ms.
Alempi ko keakoulu- ai opis oas een
u kin o
Ylempi ko keakoulu u kin o
Ku io
10. Vanhemman amma illinen koulu us (%; N = 1826)
32
Taulukko 3. Vanhempien yö
Yh eensä
Isä
Äidi
p-a o
Tekee ällä he kellä ansio yö ä
n
1830
522
1308
< ,001
Ei ee
%
18,6
7,9
22,9
Kyllä, palkansaajana
%
76,1
84,5
72,7
Kyllä, eelance ina/ y i äjänä/
amma inha joi ajana/ apu ahalla
%
5,4
7,7
4,4
Työpaikka, aikkei ee ansio-
yö ä ällä he kellä
n
451
76
375
< ,001
Ei
%
44,8
43,4
45,1
Kyllä, oimassa ole a yösuhde
%
50,8
43,4
52,3
Kyllä, oiminnassa ole a y i ys
%
4,4
13,2
2,7
Työsuhdemuo o
n
1531
450
1081
< ,001
Mää äaikainen
%
18,4
11,6
21,3
Vaki uinen
%
81,6
88,4
78,7
Työaikamuo o
n
1633
490
1143
,002
Säännöllinen päi ä yö
%
75,8
77,8
74,9
Vuo o yö
%
14,6
10,6
16,3
Säännöllinen il a-, yö-, aamu- ai
iikonloppu yö
%
2,0
1,4
2,2
Muu yöaikamuo o
%
7,7
10,2
6,6
Keskimää äinen iikoi ainen
yön un imää ä
n
1491
485
1006
< ,001a
keskia o
36,6
39,4
35,3
keskiha-
jon a
9,9
9,5
9,7
mediaani
38,0
40,0
38,0
Työpaikka aih unu uoden
2020 aikana
n
1719
513
1206
,005
Ei
%
85,6
89,3
84,1
Kyllä
%
14,4
10,7
15,9
Sii yny sel äs i e ilaisiin yö-
eh ä iin ko onapandemian seu-
auksena
n
1719
513
1206
,807
Ei
%
89,4
89,9
89,2
Kyllä, äliaikaises i
%
6,4
6,4
6,4
Kyllä, pidempiaikaises i
%
4,2
3,7
4,4
Henkilös ö yhmä
n
1636
492
1144
< ,001
Työn ekijä
%
50,5
35,4
57,0
Alempi oimihenkilö
%
11,9
9,3
12,9
Ylempi oimihenkilö
%
27,4
39,0
22,5
Joh aja
%
3,7
7,1
2,2
Y i äjä
%
4,7
7,5
3,5
Jokin muu
%
1,8
1,6
1,9
Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek ens-
sis ä ilas ollises i me ki se äs i. So i e u s anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai alle
-2.
a Mann-Whi ney U – es i (U = 157993,5).

33
Vanhempia pyyde iin ilmoi amaan ko i alou ensa kä een jää ä
kuukausi ulo (ku io 14). Noin kaksi iides ä (43,2 %) anhemmas a ke oi
ko i alou ensa kä een jää ien ulojen ole an 3001–5000 eu oa kuukaudessa.
Kolmanneksella (32,5 %) as aajis a ko i alouden ulo jäi ä ä ä pienemmiksi
ja neljänneksellä (24,3 %) ne oli a suu emma .
Vuonna 2019 suomalais en lapsipe heiden käy e ä issä ole an
aha ulon mediaani ko i alou a kohden oli 55 959 eu oa eli noin 4663 eu oa
kuukaudessa (SVT, Tulonjako ilas o 2021). Aineis ossamme mediaani ase uu
3001–4000 eu on uloluokkaan. Kahden aikuisen ja kahden alle 14- uo iaan
lapsen alouden pieni uloisuus aja uonna 2019 oli 32 200 eu oa uodessa
eli noin 2683 eu oa kuukaudessa (SVT, Tulonjako ilas o 2021). Näy äisi sil ä,
e ä noin iidenneksellä as anneis a anhemmis a ko i alouden ulo jäi ä
ämän pieni uloisuus ajan alle. Tä ä ulos a ulki essa on huomioi a a, e ei
ku iossa 14 ole suh eu e u pe heen uloja pe he aken eeseen. Samoin on
pide ä ä mielessä, e ä anhempikoh aisessa aineis ossa osa pe heis ä ai
ko i alouksis a on mukana kah een ke aan, jos samal a lapsel a on kyselyyn
as annu kaksi anhempaa. Tuloja, samoin kuin seu aa a aloudellis a
ilanne a ku aa a ulokse ke o a näin ollen as anneiden anhempien
mu a ei ä suo aan pe heiden ai ko i alouksien ilan eis a.
Lisäksi anhemmil a kysy iin heidän omaa kokemus aan sii ä, kuinka
hankalal a ai helpol a menojen ka aminen uloilla un uu (ku io 15). Hieman
1,8
3,1
4,2
5,2
7,3
10,9
19,7
23,5
15,1
4,8
2,3
2,1
0% 5% 10% 15% 20% 25%
500€ ai ähemmän
501–1000€
1001–1500€
1501–2000€
2001–2500€
2501–3000€
3001–4000€
4001–5000€
5001–6000€
6001–7000€
7001–8000€
yli 8000 €
Ku io
14. Ko i alouden kä een jää ä ulo kuukaudessa (%; N = 1850)
34
useampi kuin joka neljäs (27,0 %) kyselyyn as anneis a anhemmis a koki
menojen ka amisen uloilla melko hankalaksi, hankalaksi ai e i äin
hankalaksi. Noin kaksi iides ä ku asi menojen ka amis a uloilla melko
helpoksi, neljäsosa helpoksi ja kahdeksasosa e i äin helpoksi.
Noin iidennes anhemmis a ke oi pe heen aloudellisen ilan een
muu uneen ko onapandemian uoksi si en, e ä pe heen ulo oli a
laskenee jonkin e an ai huoma a as i (ku io 16). Noin kuudella p osen illa
muu os sen sijaan oli päin as ainen, sillä pe heen ulo oli a kas anee .
Vas anneiden anhempien noin iisi uo iaa lapse
Kyselyn as aukse koski a yh eensä 1603 las a. Lapsen henkilö unnuksen
pe us eella mää i el iin lapsen sukupuoli ja ikä. Iäl ään lapse oli a keskimää-
in iisi uo a ja kahdeksan kuukau a; nuo in lapsi oli iisi uo a ja yhden
kuukauden ja anhin kuusi uo a ja kolme kuukau a anha. Enemmis ö (76
%) lapsis a oli syn yny uonna 2015 eli he oli a kyselyn aikaan iisi uo iai a.
3,5
6,9
16,6
38,7
21,4
13,0
E i äin hankalaa
Hankalaa
Melko hankalaa
Melko helppoa
Helppoa
E i äin helppoa
0% 10% 20% 30% 40% 50%
Ku io 15. Vas aajan kokemus menojen ka amises a uloilla (%; N = 1836)
3,6
16,8
73,5
6,1
0% 20% 40% 60% 80%
Tulo laskenee huoma a as i
Tulo laskenee jonkin e an
Tulo ei ä ole muu unee
Tulo o a kas anee
Ku io 16. Pe heen aloudellisen ilan een muu os ko onapandemian uoksi (N =
1766, %)
35
Vajaa neljäsosa (24 %) lapsis a oli syn yny uonna 2014 eli he oli a kyselyn
aikaan noin 6- uo iai a. Näin ollen osa lapsis a oli aloi anu uoden 2020 syk-
syllä esiope uksessa. Poikia (49,6 %) ja y öjä (50,4 %) oli aineis ossa lähes
yh ä mon a.
Lapsis a enemmis ö asui yhdessä kahden anhemman kanssa (ku io 17).
Noin neljä p osen ia asui uo o iikoin ai yh ä paljon kummankin anhem-
man luona. Pääasiassa ai pelkäs ään oisen anhempansa luona lapsis a asui
7,6 p osen ia ja 2,4 p osen illa oli ain yksi anhempi, jonka luona lapsi asui.
Ko ona i usepidemia sai aanhoi opii ei äin uoden
2020 aikana ja ko ona a unna as aajien pe heissä
Ko ona a un a ilanne ja sen pe us eella ehdy kansalais en elämään lii y ä
ajoi ukse sekä suosi ukse aih eli a suu es i u kimukseen alikoi uneissa
Suomen kunnissa sekä sai aanhoi opii eissä uoden 2020 aikana. Kaiken kaik-
kiaan sai aanhoi opii ejä, joiden alueella u kimukseen as annee anhem-
ma asui a , oli 19. Seu aa aksi a kas ellaan ko ona ilanne a ke äällä 2020
huh ikuun kahden iimeisen iikon ( iiko 17 ja 18) aikais en ko ona a un a-
ilas ojen osal a sekä loppu uodes a 2020 joulukuun alun ( iiko 49 ja 50) ko-
ona a un a ilas ojen osal a sai aanhoi opii ei äin. Ta un alu u on ke ä y
maaliskuussa 2021 Te eyden ja hy in oinninlai oksen ilas okuu ios a
(h ps://sampo. hl. i/pi o /p od/api/epi apo/co id19case.json). Lisäksi joulu-
kuun osal a a kas ellaan sai aanhoi opii ien ko ona ilanneluoki us a syksyllä
86,1
3,9 7,6
2,4 Kahden anhemman kanssa
Vuo o iikoin ai yh ä paljon kummankin
anhemman luona
Pääasiassa ai pelkäs ään
jommankumman anhemman luona
Vain yksi anhempi, jonka kanssa lapsi
asuu
Ku io
17. Lapsen asuminen (%, N = 1580)
36
2020 laadi un ko ona i usepidemian aiheiden ja o jun a oimien asojen kol-
mijaon pe us eella (Sosiaali- ja e eysminis e iö 2021). Kolme epidemian ai-
he a o a pe us aso, kiih ymis aihe ja le iämis aihe, joiden mää i elmiin si-
säl yy a un ojen ilmaan u uuslukujen lisäksi myös mui a k i ee ei ä9.
Huh ikuussa 2020 Suomessa alli si a poikkeusolo . Täs ä huolima a
suu immassa osassa sai aanhoi opii ejä ah is e ujen ko ona a un ojen
mää ä huh ikuun lopussa oli a ähäisiä e a una joulukuun 2020 ilan ee-
seen ( aulukko 4). Mää ällises i kaikis a eni en a un oja oli Helsingin ja Uu-
denmaan sai aanhoi opii issä (HUS). Ta un ojen mää ä pe 100 000 asukas a
oli huh ikuussa HUSin alueella 67 ja Länsi-Pohjan sai aanhoi opii in alueella
63. Kolmanneksi suu in ilmaan u uusluku oli Kainuun sai aanhoi opii issä
(20,8 a un aa / 100 000 asukas a). Yli kymmenen a un aa pe 100 000
asukas a oli kahdessa a kas elun koh eena ole assa sai aanhoi opii issä: Va -
sinais-Suomen (10,3) ja Kan a-Hämeen (11,7) sai aanhoi opii eissä. Yh eensä
14 sai aanhoi opii issä ah is e ujen ko ona a un ojen mää ä pe 100 000
asukas a jäi huh ikuun kahden iikon a kas elujakson aikana alle 10 a un-
aan. Näis ä kolmessa ei ollu yh ään ah is e ua ko ona a un aa. Nämä sai-
aanhoi opii i oli a E elä-Ka jala, I ä-Sa o ja E elä-Pohjanmaa.
Tu kimukseen osallis uneis a anhemmis a neljäsosa asui niiden sai-
aanhoi opii ien alueella, joissa oli huh ikuun suu imma a un ojen ilmaan-
u uuslu u ( aulukko 4). Lähes 60 p osen ia anhemmis a puoles aan asui
sai aanhoi opii eissä, joissa oli a un oja huh ikuun kahden iikon a kas elu-
jakson aikana alle 10 ai ei lainkaan.
Ku en aulukos a 4 huomaa, ko ona a un a ilanne oli hy in e ilainen
joulukuussa 2020 kuin huh ikuussa 2020. Yhdessäkään sai aanhoi opii issä
ilmaan u uusluku ei ollu enää alle kymmenen. Vain kolmessa sai aanhoi o-
pii issä ilmaan u uusluku jäi alle 25 ja sei semässä sai aanhoi opii issä alle 50.
9 Pe us aso as aa Suomen ilanne a kesällä 2020. Epidemia ei kas a. K i ee ei ä o a
a un ojen alhainen ilmaan u uus, halli a issa ole a ajoi aise paikallise ja alueelli-
se a un ake ju , al is umis en jälji e ä yys on hy ä, eikä a un a yppäiden ulko-
puolelle le iämis ä ha ai a. Lisäksi uude apaukse o a sa unnaisia yksi äis apauk-
sia. Kiih ymis aiheessa epidemian kas u alkaa kiih yä, apaus en alueellinen ilmaan-
u uus on pe us asoa ko keampi, ja esiin yy usei a paikallisia ja alueellisia
a un ake juja. Ilmaan u uuslukujen pe us eella 14 uo okauden apaussumma ei
yli ä asoa 25 / 100 000 asukas a. Le iämis aiheessa epidemian kas u nopeu uu, ja a-
paukse le iä ä äes össä alueellises i ai laajemmin. Jälji ys on haas a ampaa. Il-
maan u uuslukujen pe us eella 14 uo okauden apaussumma on suu empi kuin 25-
50 / 100 000 asukas a ähin ään kah ena pe äkkäisenä iikkona. (Sosiaali- ja e eys-
minis e iö 2021)
37
Kolmen sai aanhoi opii in alueella ko ona a un ojen ilmaan u uusluku oli
noussu jo yli 150 a unnan pe 100 000 asukas a. Lähes kaksi iides ä (37,9
%) kyselyyn as annees a anhemmas a asui näiden kolmen ko keimman il-
maan u uuslu un sai aanhoi opii in alueella. Sen sijaan ain ajaa neljä p o-
sen ia asui niissä sai aanhoi opii eissä, joissa a un oja oli joulukuun alussa
alle 25 pe 100 000 asukas a.
Ko ona i us ilanneluoki uksen pe us eella neljä sai aanhoi opii iä mää-
i el iin ielä ole an pe us asolla, yhdeksän sai aanhoi opii iä oli kiih ymis ai-
heessa ja pe ä i kuusi sai aanhoi opii iä le iämis aiheessa ( aulukko 4). Le-
iämis aiheen alueilla as aajis a asui 40,6 p osen ia ja pe us ason alueilla
11,5 p osen ia.
Taulukko 4. Vah is e ujen ko ona i us a un ojen ilmaan u uus sai aanhoi opii-
eissä huh ikuussa ja joulukuussa 2020 ( a un oja pe 100 000 asu-
kas a) sekä as anneiden sai aanhoi opii ikoh ainen jakauma
Sai aanhoi opii i
Ko ona i us a unna
pe 100 000 asukas a
a
Ko ona ilan-
neluoki us
b
Vas annei a
anhempia
(N = 1810)
Vko 17 & 18
Vko 49 & 50
2.1.2021
c
%
E elä-Ka jala
0
33,8
2
8,3
I ä-Sa o
0
17,5
1
0,1
E elä-Pohjanmaa
0
41,1
2
0,8
Pohjois-Ka jala
0,6
40,9
2
6,9
E elä-Sa o
1,0
167,8
2
5,0
Lappi
1,7
29,9
1
7,8
Sa akun a
1,9
37,1
2
1,0
Pohjois-Sa o
2,1
22,6
1
0,2
Vaasa
3,5
47,8
2
9,2
Kymenlaakso
3,6
69,2
3
1,1
Pohjois-Pohjanmaa
3,7
87,5
3
6,3
Keski-Suomi
4,0
76,7
2
5,9
Päijä -Häme
5,2
82,5
3
0,1
Pi kanmaa
6,3
69,1
2
6,8
Va sinais-Suomi
10,3
155,1
3
12,4
Kan a-Häme
11,7
69,6
3
0,2
Kainuu
20,8
12,5
1
3,4
Länsi-Pohja
63,0
25,1
2
4,1
HUS
67,0
186,5
3
20,5
a Tiedo laske u Te eyden ja hy in oinnin lai oksen ilas okuu ios a löy y ien a un-
alukujen ja asukaslukujen pe us eella. h ps://sampo. hl. i/pi o /p od/api/epi apo/co-
id19case.json
b 1 = Pe us aso, 2 = Kiih ymis aihe, 3 = Le iämis aihe
c Lähde: Il aleh i 3.1.2021. h ps://www.il aleh i. i/ko ona i us/a/8e7db9cc-a231-
406e-bca9-eabda065c05c.

38
Huoma a imma muu okse sai aanhoi opii ien ilmaan u uuslu uissa huh i-
kuun ja joulukuun 2020 älillä oli a apah unee e i yises i E elä-Sa on ja
Va sinais-Suomen sai aanhoi opii ien sekä HUSin alueella. Näissä kussakin il-
maan u uusluku oli noussu yli 100 a unnalla pe 100 000 asukas a. Sen si-
jaan Kainuun ja Länsi-Pohjan sai aanhoi opii ien alueella ilmaan u uuslu u
oli a pienemmä joulukuussa kuin huh ikuussa.
Hy in pienellä osalla as aajis a ai heidän pe heenjäsenis ään oli
ode u ko ona i us a un a. Vas anneis a anhemmis a a unnan saaneiden
osuus oli alle p osen in (0,8 %) samoin kuin muis a pe heenjäsenis ä (0,9 %).
Kuusi anhempaa (0,3 %) ke oi noin iisi uo iaalla lapsellaan ode un
ko ona i us a unnan. Nämä a un aosuude as aa a hy in lähelle
al akunnallis a a un ojen osuu a koko äes ös ä. Vuoden 2021
ammikuun 15. päi ään, eli ämän kyselyn iimeiseen as auspäi ään,
mennessä ah is e un ko ona i us a unnan saaneiden osuus koko äes ös ä
oli 0,7 % (ks. Te eyden ja hy in oinnin lai oksen ilas okuu io).
39
Tässä ensimmäisessä Va haiskas a us ja ko onapandemia –hankkeen an-
hempien kyselyä käsi ele ässä osa apo issa ku a iin kyselyn o eu us a,
kyselyyn as annei a anhempia ja heidän noin iisi uo iai a lapsiaan. Kysely
koski ko onapoikkeusaikaa edel äny ä aikaa ammikuussa 2020, ke ään
2020 ko onapoikkeusaikaa, jolloin ensike an Suomessa sii y iin ko onapan-
demian uoksi poikkeusoloihin sekä as aushe keä eli loppu uo a 2020. Ky-
selyyn as asi 1850 anhempaa yh eensä 1603 lapsel a. Ta kas elu osoi i-
a aineis os a seu aa ia seikkoja:
• Vas aaja oli a keskimää in 38- uo iai a sekä yypillises i aki ui-
sessa ansio yössä käy iä ja puolison sekä useamman lapsen kanssa
asu ia. He asui a yh eensä 87 e i kunnassa jakau uen melko asai-
ses i ympä i Suomen. Vas aajien joukossa oli a yliedus e uina ko -
keakoulu e u anhemma , mikä ullaan o amaan huomioon ule-
issa analyyseissa.
• Lapsis a enemmis ö oli syn yny uonna 2015 eli he oli a iisi uo-
iai a. Vajaa neljäsosa lapsis a oli syn yny uonna 2014 eli he oli a
kyselyn aikaan noin 6- uo iai a. Val aosa lapsis a asui yhdessä mo-
lempien anhempiensa kanssa.
• Ko ona i us a un ojen osuus as anneiden anhempien joukossa
as asi kansallis a a un ojen osuu a koko äes össä.
• Vanhempien pääasiallinen oimin a oli ko onapoikkeusaikana huh-
ikuussa 2020 e ilainen kuin ennen poikkeusaikaa ai as aushe -
kellä uoden 2020 lopussa. Huh ikuussa e i yises i las aan ko ona
hoi a ien sekä lomau e ujen osuude oli a suu empia e a una
4
YHTEENVETO
40
ammikuuhun ja as aushe keen. Sen sijaan kokopäi äisen yösken-
elyn osuus oli pienempi huh ikuussa kuin ammikuussa ai as aus-
he kellä.
• Noin joka kymmenes anhemmis a oli sii yny oisenlaisiin yö eh-
ä iin ko onapandemian seu auksena.
• Kolmannes anhemmis a ke oi pe heen oimeen ulossa apah u-
neen muu oksia uoden 2020 aikana joh uen ko onapandemias a.
Noin iidenneksellä pe heen ulo oli a laskenee jonkin e an ai
huoma a as i. Noin kuudella p osen illa muu os sen sijaan oli
päin as ainen: pe heen ulo oli a kas anee .
Aineis os a ullaan julkaisemaan uoden 2021 aikana useampia osa apo eja.
Tule ien osa apo ien eemoja o a muun muassa lapsen a haiskas a us- ja
hoi ojä jes ely , a haiskas a uksen jä jes äminen ko onapoikkeusaikana,
lapsipe heiden uki ko onapoikkeusaikana, anhempien e ä yösken ely sekä
pe heen ja yön yh eenso i aminen, anhemmuus ja yönjako pe heissä,
anhempien ko ona-asen ee ja oimeen ulo. Lisäksi kyselyaineis on pohjal a
ullaan ekemään p o g adu – u kielmia sekä kansain älisiä ie eellisiä julkai-
suja.
41
LÄHTEET
Alasuu a i, M., Ka ila, K., Lammi-Taskula, J. & Repo, K. (2020). Pien en las en
pe hee ja Co id-19 –pandemia: uhkia ai mahdollisuuk-
sia? h ps://blogs. uni. i/childca e/blogiki joi us/pien en-las en-pe -
hee -ja-co id-19-pandemia-uhkia- ai-mahdollisuuksia/
AVI iedo ee 2020: Kun akysely. h p://www.a i. i/web/a i/-/kun aky-
sely-oppimisen- ukeen-ja-oppilashuol oon- ay yy-panos aa-myos-
poikkeusoloissa
FinLapse -kysely, THL. (2020). h ps:// hl. i/ i/ u kimus-ja-kehi ami-
nen/ u kimukse -ja-hankkee / inlapse -las en-nuo en-ja-pe heiden-
e eys-ja-hy in oin i/ inlapse -kysely u kimus
Helminen, V., Nu mio, K., Rehunen, A., Ris imäki, M., Oinonen, K., Tii u, M.,
Ko a aa a, O., An ikainen, H. & Rusanen, J. (2014). Kaupunki-maa-
seu u-alueluoki us. Suomen ympä is ökeskuksen apo eja 25/2014.
Suomen ympä is ökeskus. Saa a illa: h p://hdl.han-
dle.ne /10138/135861
Helsinki GSE (2020). Tilannehuoneen apo i, iimeisimmä kehi yskulu
yöma kkinoilla, ko i alouksissa ja y i yksissä. h ps://www.helsin-
kigse. i/co ona/ ilannehuoneen- apo i-08-10-2020- iimeisimma -ke-
hi yskulu - yoma kkinoilla-ko i alouksissa-ja-y i yksissa/
Hie amäki, J., Kuusiholma, J., Räikkönen, E., Alasuu a i, M., Lammi-Taskula,
J., Repo, K., Ka ila, K., Hau ala, P., Kuukka, A., Paananen, M., Ruu iai-
nen, V. & Ee ola, P. (2017). Va haiskas a us- ja las enhoi o a kaisu yk-
si uo iaiden las en pe heissä. CHILDCARE-kysely u kimuksen 2016
pe us ulokse . Työpape i 24/2017. Helsinki: THL.
Il aleh i 03.01.2021. Näin kä i ko ona ilan eelle jouluna – ka so oman alu-
eesi uo ee lu u . h ps://www.il aleh i. i/ko ona i us/a/8e7db9cc-
a231-406e-bca9-eabda065c05c
Leskinen, T. (2020). Säännöllises i ko ona yösken eleminen on kaksinke -
ais unu . Tie o & endi : Asian un ija-a ikkeli ja ajankoh aisblogi .
Tilas okeskus. h ps://www.s a . i/ ie o endi /blogi /2020/saannolli-
ses i-ko ona- yosken eleminen-on-kaksinke ais unu /
Paju, P. (2021). Paikoillaan pyö i ä a ki – Sel i ys lapsipe heiden a jes a ko-
onak iisin oisen aallon aikana. h ps://www.lskl. i/julkaisu /paikoil-
laan-pyo i a-a ki/