Lapsiperheiden hyvinvointi koronapandemian aikana: Osaraportti 1: Aineistonkeruu, metodit ja vastaajat

1 [PÄIVÄMÄÄRÄ] JYU REPORTS 4 Mimmu Sulkanen, Maa i Alasuu a i, Johanna Nä i & Johanna Lammi-Taskula LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI KORONAPANDEMIAN AIKANA Osa apo i 1: Aineis onke uu, me odi ja as aaja JYU REPORTS 4 Mimmu Sulkanen, Maa i Alasuu a i, Johanna Nä i & Johanna Lammi-Taskula LAPSIPERHEIDEN HYVINVOINTI KORONAPANDEMIAN AIKANA Osa apo i 1: Aineis onke uu, me odi ja as aaja JYVÄSKYLÄ 2021 Copy igh © 2021, by Uni e si y o Jy äskylä Pe manen link o his publica ion: h p://u n. i/URN:ISBN: 978-951-39-8694-0 ISBN 978-951-39-8694-0 (PDF) URN:ISBN: 978-951-39-8694-0 ISSN 2737-0046 DOI:10.17011/jyu epo s/2021/4 This wo k is licensed unde a C ea i e Commons A ibu ion 4.0 In e na ional license (CC BY 4.0). TIIVISTELMÄ Mimmu Sulkanen, Maa i Alasuu a i, Johanna Nä i & Johanna Lammi-Tas- kula. Lapsipe heiden hy in oin i ko onapandemian aikana. Osa apo i 1: Aineis onke uu, me odi ja as aaja Jy äskylä: Jy äskylän yliopis o, 2021, 46 s. JYU Repo s, ISSN 2737-0046, 4 ISBN 978-951-39-8694-0 ( e kkojulkaisu) Tämä osa apo i esi elee Jy äskylän yliopis on yh eis yössä Te eyden ja hy in oinnin lai oksen (THL) kanssa o eu aman Va haiskas a us ja ko ona- pandemia -hankkeen kysely u kimuksen o eu uksen ja as aaja ie oja. Ky- sely ajoi ui uosien 2020–2021 aih eeseen, ja sen kohde yhmänä oli a noin iisi uo iaiden las en anhemma . Kysely käsi eli anhempien yö ä, yön ja pe heen yh eenso i amis a, anhemmuu a, noin iisi uo iaan lapsen hoi o- ja a haiskas a usjä jes elyjä, e ey ä ja kehi ys ä sekä ko onapande- miaa. Kyselyssä iedus el iin näihin lii y iä asioi a kolmel a e i ajankohdal a: as aushe kellä eli uoden 2020 ma as–joulukuussa ai uoden 2021 am- mikuussa, ke ään 2020 ko onapoikkeusaikana eli huh ikuussa 2020 ja ko- onapoikkeusaikaa edel äneenä aikana ammikuussa 2020. Hanke a ahoi - aa Jy äskylän yliopis on osal a Ope us ja kul uu iminis e iö. THL:n osal a ahoi us pe us uu lisämää ä ahaan, jonka eduskun a myönsi THL:lle ko- onaepidemian yh eiskunnallis en aiku us en u kimukseen. Kysely oli suunna u 1.10.2014–30.9.2015 älisenä aikana syn yneiden las en anhemmille e i puolilla Suomea. Ku su osallis ua kyselyyn lähe e iin yh eensä 8836 anhemmalle, joilla oli yh eensä 5648 las a. Kyselyyn as asi 1850 anhempaa 1603 lapsel a ( anhempikoh ainen as ausosuus 20,9 %; lapsikoh ainen as ausosuus 28,4 %). Vas aajis a enemmis ö oli naisia, keski- mää in 38- uo iai a, Suomessa syn ynei ä ja ko keas i koulu e uja. Tyypilli- nen as aaja asui puolison sekä useampien yh eis en las en kanssa. Vas aaja jakau ui a maan ie eellises i koko Manne -Suomen alueelle si en, e ä eni en as aajia asui Uudellamaalla, oiseksi eni en Va sinais-Suomessa ja kolman- neksi eni en Lapin maakunnassa. Lähes kaikki as aaja asui a kui enkin kau- punkimaisissa kunnissa. Alle p osen illa as aajis a ai heidän pe heenjäsenis- ään oli ode u uoden 2020 aikana ko ona i us a un a. Tu kimuksen koh eena ole ien las en ikä aih eli iides ä uodes a ja yhdes ä kuukaudes a kuu een uo een ja kolmeen kuukau een. Keskimää in he oli a iäl ään iisi uo a ja kahdeksan kuukau a. Ty öjä ja poikia oli lähes yh ä mon a. Enemmis ö lapsis a asui yhdessä kahden anhempansa kanssa. Enemmis ö as anneis a anhemmis a yösken eli kokopäi äises i. Lä- hes kahdella iides ä pääasiallinen oimin a oli muu unu uoden 2020 ai- kana, mu a muu oksen kokeneis a anhemmis a ain kolmanneksella muu os oli joh unu ko onapandemias a. Huh ikuussa e i yises i las aan ko ona hoi- a ien sekä lomau e ujen osuude oli a suu empia e a una ammikuuhun ja loppu uoden as aushe keen. Kokopäi äisen yösken elyn osuus sen sijaan oli pienempi huh ikuussa kuin ammikuussa. Vas annee anhemma oli a yypillises i aki uisessa yösuh eessa ja eki ä säännöllis ä päi ä yö ä. Joka kymmenellä yö eh ä ä oli a muu u- nee ko onapandemian seu auksena. Vanhemmis a iidennes ke oi pe heen ulojen laskeneen jonkin e an ai huoma a as i ko onapandemian seu auk- sena. ABSTRACT Mimmu Sulkanen, Maa i Alasuu a i, Johanna Nä i & Johanna Lammi-Tas- kula. The wellbeing o amilies du ing he COVID-19 pandemic. Sub- epo 1: Da a collec ion, me hods and esponden s Jy äskylä: Uni e si y o Jy äskylä, 2021, 46 p. JYU Repo s, ISSN 2737-0046, 4 ISBN 978-951-39-8694-0 (PDF) This sub- epo p esen s he implemen a ion and esponden da a o a su ey among amilies wi h child en in he p ojec Ea ly Childhood Educa ion and Ca e and he COVID-19 Pandemic. The p ojec is conduc ed by he Uni e si y o Jy äskylä in coope a ion wi h he Finnish Ins i u e o Heal h and Wel a e (THL). The su ey was ca ied ou a he u n o 2020 and 2021, and i s a ge g oup comp ised pa en s o app oxima ely i e-yea -old child en. The su ey ques ions conce ned he pa en s’ wo k, he econcilia ion o wo k and amily, pa en ing, he childca e and ea ly childhood educa ion and ca e a angemen s o child en, he heal h and de elopmen o hese child en, and he amilies’ expe iences o he co ona i us pandemic. The su ey add essed issues e- la ed o hese a eas om h ee di e en pe iods: a he ime o esponding, in No embe –Decembe 2020 o Janua y 2021; du ing he co ona lockdown in Ap il 2020; and be o e he pandemic in Janua y 2020. The p ojec unding o he Uni e si y o Jy äskylä comes om he Minis y o Educa ion and Cul- u e. Fo THL, he unding is based on a supplemen a y app op ia ion g an ed by he Pa liamen o Finland o esea ch on he social impac s o he COVID- 19 pandemic. The su ey was a ge ed o pa en s o child en bo n be ween 1 Oc o- be 2014 and 30 Sep embe 2015 in di e en pa s o Finland. The in i a ion o pa icipa e in he su ey was sen o 8,836 pa en s, who had a o al o 5,648 child en. The su ey was answe ed by 1,850 pa en s o 1,603 child en (pa en s’ esponse a e 20.9%; esponse a e pe child 28.4%). The majo i y o he esponden s we e emale, aged 38 on a e age, bo n in Finland, and highly educa ed. A ypical esponden li ed wi h a spouse and mo e han one join child. The esponden s we e geog aphically dis ibu ed h oughou he con inen al pa s o Finland so ha he la ges g oup li ed in he egion o Uusimaa, he second la ges g oup in he Sou hwes Finland egion, and he hi d la ges g oup in he Lapland egion. Nea ly all o he esponden s li ed in u ban municipali ies. Less han one pe cen o he esponden s o hei amily membe s had been diagnosed wi h a co ona i us in ec ion du ing 2020. The age o he child en a ied om i e yea s and one mon h o six yea s and h ee mon hs. Thei a e age age was i e yea s and eigh mon hs. The numbe o gi ls and boys was app oxima ely equal. The majo i y o hem li ed wi h bo h o hei pa en s. Mos o he pa en s wo ked on a ull- ime basis. The main ac i i y o nea ly wo- i hs o he esponden s had changed du ing 2020, bu he change had been caused by he co ona i us pandemic only o one- hi d o hem. Pa icula ly he sha e o hose who looked a e hei child a home and hose who had been empo a ily laid o was highe in Ap il han in Janua y and a he ime o esponding in No embe –Decembe . The sha e o ull- ime employmen , ins ead, was lowe in Ap il han in Janua y. The pa en s ypically had pe manen employmen con ac s and wo ked egula day ime hou s. The asks o e e y en h esponden had changed be- cause o he co ona i us pandemic. E e y i h pa en indica ed ha he am- ily’s income had dec eased somewha o conside ably because o he pan- demic. Sisällys Kii okse ........................................................................................................................... 9 1 JOHDANTO....................................................................................................... 10 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS ......................................................................... 13 Kohde yhmä ja o an a ..................................................................................... 13 Tiedonke uu ....................................................................................................... 14 Muu uja ja mene elmä ................................................................................ 15 3 TULOKSET ......................................................................................................... 17 Vas ausak ii isuus ............................................................................................ 17 Vas annee anhemma .................................................................................. 18 Sukupuoli, ikä, asuminen, syn ymämaa ja äidinkieli ....................... 18 Pe he akenne ja asuminen ................................................................... 22 Koulu us aso ............................................................................................ 25 Toimin a .................................................................................................... 26 Työn luonne ja oimeen ulo ................................................................. 31 Vas anneiden anhempien noin iisi uo iaa lapse ................................ 34 Ko ona i usepidemia sai aanhoi opii ei äin uoden 2020 aikana ja ko ona a unna as aajien pe heissä ............................................... 35 4 YHTEENVETO .................................................................................................. 39 LÄHTEET ...................................................................................................................... 41 LIITETAULUKOT ........................................................................................................ 44 Ki joi aja ..................................................................................................................... 46 Tässä esi el ä ä kysely u kimus on o eu e u Jy äskylän yliopis on ja Te ey- den ja hy in oinnin lai oksen (THL) yh eis yönä. Jy äskylän yliopis on osal a u kimuksen on mahdollis anu Ope us- ja kul uu iminis e iön myön ämä e i- yisa us us (OKM/481/520/2020). THL:n osal a ahoi us pe us uu lisämää- ä ahaan, jonka eduskun a myönsi THL:lle ko onaepidemian yh eiskunnallis- en aiku us en u kimukseen. Kii ämme molempia o ganisaa ioi a ja Jy äs- kylän yliopis oa u kimuksen mahdollis amises a. Lämmin kii os myös kaikille kyselyyn as anneille anhemmille, jo ka an oi a aikaansa ja au oi a ke - y ämään ie oa lapsipe heiden a jes a ja hy in oinnis a poikkeuksellisena ai- kana. Osa apo in ki joi aja Mimmu Sulkanen, Maa i Alasuu a i, Johanna Nä i & Johanna Lammi-Taskula KIITOKSET 16 analyyseissa, a kas ellaan sen muodos us a ja pe us eluja uudelleen, mikäli sille on a e a. Samaa sukupuol a ole ien anhempien kohdalla mukana ai- neis ossa on äes ö ekis e in pe us eella lapsen ensimmäiseksi anhemmaksi me ki y anhempi. Tässä osa apo issa lapsikoh ais a aineis oa käy e iin lapsen aus a ie ojen ku aamisessa. Aineis on analyysi o eu e iin SPSS 26.0 -ohjelmis olla. Vanhempien as auksia ku a aan apo issa suo ina jakaumina, p osen iosuuksina ja ku- aile ien unnuslukujen a ulla (keskia o, -hajon a, mediaani, aih elu äli). Vas aus en jakau umis a e i yhmissä e aillaan pääasiassa is iin aulukoin- nin ja χ2 - iippuma omuus es in a ulla. Jakaumissa esiin yneiden iippu uuk- sien yksi yiskoh aisemmassa ulkinnassa käy e ään as aajien sa akep osen - iosuuksia sekä so i e uja s anda doi uja jäännöksiä, jo ka osoi a a , missä aulukon solussa ha ai u ja odo e u ek enssi poikkea a oisis aan ilas- ollises i me ki se äs i. Raja-a ona so i e ujen s anda doi ujen jäännös en a kas elussa käy e ään a oa |2|. Jos so i e u s anda doi u jäännös on yli kahden, on kyseisen solun muu ujayhdis elmä odo e ua yypillisempi. Vas- aa as i, kun so i e u s anda doi u jäännös jää alle -2, on a kas el a an so- lun muu ujayhdis elmä odo e ua epä yypillisempi. Nämä solu on selkeyden uoksi ko os e u ha maalla aus a ä illä. Lisäksi joissakin yhmä e ailuissa on e oja a kas el u joko pa ame isella iippuma omien o os en - es illä ai pa ame i omalla Mann Whi ney U – es illä. Tilas ollisen me ki se yyden aja-a ona pide ään p < ,05. 17 Vas ausak ii isuus Kyselyyn as asi 1850 anhempaa yh eensä 1603 lapsel a. Vas aajakoh ai- nen as ausosuus oli näin ollen 20,9 p osen ia ja lapsikoh ainen 28,4 p o- sen ia. Vas aajan henkilö unnuksen pe us eella mää i ellyn sukupuolen mu- kaan naise oli a ak ii isempia as aamaan kyselyyn: eilu neljäsosa as aa- maan ku su uis a naisis a as asi kyselyyn, kun ku su uis a miehis ä ain sei semäsosa as asi kyselyyn (Ku io 2). Vanhemma ei ä aina as annee kyselyyn yksin, minkä uoksi sukupuoli - ain a kas el u as ausosuus ei ke o koko o uu a kyselyllä a oi e ujen anhempien mää äs ä. Osa anhemmis a on as annu kyselyyn yhdessä puo- lisonsa kanssa, aikka ei i se ole omalla henkilökoh aisella as aaja unnuksel- laan äy äny kyselyä. Reilu kymmenesosa (11,5 %) kaikis a as anneis a an- hemmis a ke oi as anneensa kyselyyn ainakin osi ain yhdessä puolisonsa ai muun henkilön, ku en lapsensa ai ys ä änsä kanssa. 3 TULOKSET 25,7 % 14,3 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Naise Miehe Vas annee Ei as annu Ku io 2. Vas ausak ii isuus as aajan sukupuolen mukaan a kas el una (%; miehe N = 3724; naise N = 5112) 18 Äidinkielen pe us eella as ausak ii isuus jakau ui si en, e ä uo sinkie- lise as aaja oli a ak ii isimpia as aamaan kyselyyn (ku io 3). Suomenkie- lisis ä kyselyyn ku su uis a anhemmis a kyselyyn as asi eilu iidennes ja muu a kiel ä äidinkielenään puhu is a ain 12,5 p osen ia. Tä ä oi osi ain seli ää sähköisen kyselyn as auskiel en ajau uminen ain suomeen, uo siin ja englan iin ja pape isen kyselylomakkeen ajau uminen ain suomen kie- leen3. Vas aaja asui a 68 e i kunnassa. Näin ollen as auksia saa iin kaikkiaan 78 p osen is a o oksessa mukana olleis a kunnis a. Vas aajis a hieman alle puole (n = 901, 48,7 %) oli as annu uonna 2019 CHILDCARE- u kimuskonso ion kyselyyn ja hieman yli puole (n = 949, 51,3 %) oli uuden o oksen anhempia. Aiemmin kyselyyn as annee anhemma oli a huoma a as i ak ii isempia as aamaan kyselyyn (56,0 %) kuin uusina as aajina kyselyyn ku su u an- hemma (13,0 %). Tä ä seli änee se, e ä aiemmin kyselyyn as anneen an- hemman an ama lupa ja kokyselylle osoi aa hänen haluaan ja mo i oi unei- suu aan as a a – ainakin lapsiin ja pe heeseen lii y iin – kysely u kimuksiin. Vas annee anhemma Sukupuoli, ikä, asuminen, syn ymämaa ja äidinkieli Kyselyyn as anneis a anhemmis a enemmis ö oli naisia (71,1 %). Miehiä ky- selyyn as anneis a oli ajaa kolmannes (28,5 %). Täs ä e eenpäin naispuoli- siin as aajiin ii a aan äi einä ja miespuolisiin isinä. Muu ama as aajis a oli 3 Näihin kieliin päädy iin, sillä englannin a el iin ole an pa hai en muun kielisiä yh- dis ä ä kieli, eikä useampiin kielikäännöksiin ollu mahdollisuu a. 21,9 % 28,9 % 12,5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % suomi uo si muu Vas annee Ei as annu Ku io 3. Vas ausak ii isuus as aajan äidinkielen pe us eella (%; suomi N = 7349; uo si N = 349; muu N = 1138) 19 ilmoi anu sukupuolekseen aih oehdon muu ja neljä as aajaa ei ollu ilmoi - anu sukupuol aan. He ei ä ole mukana sukupuolen mukaan eh ä issä e - ailuissa. Vas aajan i se ilmoi aman syn ymä uoden pe us eella laske una as- aaja oli a keskimää in 38- uo iai a (kh 5,4). Ikäjakauma oli kui enkin suu i: 23 ikä uodes a 75 ikä uo een. Viisi as aajaa ei ollu halunnu ilmoi aa syn- ymä uo aan. Vas aajis a lähes puole oli 35–39- uo iai a (ku io 4). Noin neljännes as aajis a oli alle 35- uo iai a ja saman suu uinen osuus yli 39- uo- iai a. Kyselyyn as annee isä (ka 40 , kh 6,2) oli a keskimää in anhempia kuin äidi (ka 37 , kh 4,8)4. Vas anneiden äi ien joukossa oli useammin alle 35- uo iai a (äideis ä 32,4 %, isis ä 18,1 %), kun aas isis ä useampi oli yli 40- uo iai a (äideis ä 22,3 %, isis ä 37,6 %). Maan ie eellises i as aaja jakau ui a melko asaises i si en, e ä ii- desosa as aajis a asui Uudellamaalla, oiseksi eni en as aajia asui Va sinais- Suomessa, kolmanneksi eni en Lapin maakunnassa ja neljänneksi eni en Poh- janmaalla (ku io 5). Maakun akoh ainen as aajajakauma ei äysin nouda a- nu Manne -Suomen maakun akoh ais a lapsipe heiden jakaumaa. Keski- Suomessa, Pohjanmaalla, E elä-Sa ossa, E elä-Ka jalassa, Va sinais-Suo- messa, Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Ka jalassa kyselyyn as anneiden osuus kaikis a kyselyyn as anneis a oli suu empi kuin näiden alueiden lapsipe hei- den osuus kaikis a Manne -Suomen lapsipe heis ä. Vas aajien osuus aas oli suh eessa ähäisempi useimmissa muissa Manne -Suomen maakunnissa, eli 4 (798,41) = 8,973, p < ,001 5,5 21,2 46,6 24,7 2 Alle 30 . 30-34- uo ias 35-39- uo ias 40-49- uo ias 50 - Ku io 4. Vas aajien ikäjakauma (%; N = 1845) 20 lapsipe heiden osal a aliedus e uina oli a Uusimaa, Pi kanmaa, E elä-Poh- janmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Päijä -Häme, Sa akun a, Kan a-Häme, Pohjois- Sa o ja Kymenlaakso. Keski-Suomen osal a as aajien osuus kaikis a as an- neis a as aa hy in lähelle kyseisen maakunnan lapsipe heiden osuu a koko Manne -Suomen lapsipe heis ä. Kun akoh aises i a kas el una eni en as aajia asui Helsingissä, oiseksi eni- en Tu ussa ja kolmanneksi eni en Vaasassa ja Lappeen annassa ( aulukko 1). Kun ia, joissa asui alle 10 as aajaa ei e o el u as aajien anonymi ee in säi- ly ämisen uoksi. Suu in osa as aajis a asui kaupunkimaisissa kunnissa (95 %). Lopu as aajis a asui asaises i joko ydinmaaseudulla (1,8 %), ha aan asu ulla maaseudulla (1,7 %) ai kaupunkien läheisellä maaseudulla (1,4 %).5 5 Suomen ympä is ökeskuksen paikka ie opohjaisen alueluokkajaon yleis ys kun a a- solle (Helminen ym. 2014). Kaupunkikunna on e o el u omaksi luokakseen ja maa- seu ukunna jae u kolmeen luokkaan. Kaupunkikunnassa paikka ie opohjaisen luoki- uksen sisemmän ja ulomman kaupunkialueen äes öä on enemmän kuin kaupungin kehysalueen ulkopuolis a maaseu u äes öä. Kehysalueella sijai se a kunna o a Ku io 5. Vas aaja maakunni ain (%; N = 1850) 21 Taulukko 1. Vas aaja asuinkunni ain Asuinkun a N % Helsinki 306 16,5 Tu ku 179 9,7 Vaasa 154 8,3 Lappeen an a 151 8,2 Ro aniemi 134 7,2 Joensuu 122 6,6 Oulu 107 5,8 Tampe e 101 5,5 Jy äskylä 96 5,2 Mikkeli 91 4,9 Kajaani 55 3,0 To nio 51 2,8 Salo 46 2,5 Kemi 25 1,4 Espoo 22 1,2 Hamina 18 1,0 Pie a saa i 16 ,9 Van aa 16 ,9 Ul ila 15 ,8 Raasepo i 14 ,8 Ki ilä 11 ,6 Muu kunna (alle 10 as aajaa pe kun a) 120 6,5 Yh eensä 1850 100 Kyselyyn as anneis a anhemmis a 91 p osen ia oli syn yny Suomessa. Muualla syn yneis ä suu in yhmä oli Venäjällä ai en isessä Neu os olii ossa syn ynee (1,5 %) ja oiseksi suu in Ruo sissa syn ynee (1,3 %). Muualla kuin Suomessa, Venäjällä ai Ruo sissa syn ynei ä oli 6,2 p osen ia anhemmis a. Muualla kuin Suomessa syn yneis ä anhemmis a enemmis ö oli asunu Suomessa yli kymmenen uoden ajan (59,8 %), ajaa kolmannes (29 %) 5–10 uo a ja eilu kymmenesosa (11,2 %) alle iisi uo a. kaupunkeja ai kaupungin läheis ä maaseu ua kunnan kaupunkimaisuuden ja maa- seu umaisuuden pe us eella. Muu kunna luoki ellaan yh eenlaske un maa-alaosuu- den ja äes öosuuden pe us eella kaupungin läheiseen maaseu uun, ydinmaaseu uun ai ha aan asu uun maaseu uun. (Ks. Helminen ym. 2014) 22 Suomea äidinkielenään puhui 86,9 % kaikis a as aajis a, mikä as aa äysin suomea äidinkielenään puhu ien osuu a koko äes ön asolla (SVT, Väes ö akenne 2021). Ruo sia äidinkielenään puhui 5,5 % as aajis a, mikä on hy in lähellä kansallis a jakaumaa (5,2 %). Lisäksi muu a kiel ä puhui 7,7 p osen ia, mikä myös as aa kansallis a jakaumaa (7,8 %). Pe he akenne ja asuminen Suu in osa kyselyyn as anneis a anhemmis a oli joko a iolii ossa, ekis e- öidyssä pa isuh eessa ai a olii ossa (ku io 6). E onnei a oli ajaa iisi p o- sen ia ja naima omia noin neljä p osen ia. Leskiä ai si iilisää ynsä muuksi mää i ele iä anhempia oli alle p osen i kaikis a as anneis a. Koska pa isuhde- ai pe he ilanne oi ajan myö ä muu ua, kyselyssä kysy iin as aushe ken si iilisäädyn lisäksi myös si ä, oliko as aajalla ollu puoliso ke- ään 2020 ko onapoikkeusaikana. Suu immalla osalla anhemmis a oli ollu puoliso ke äällä 2020 ( aulukko 2). Myös osalla e onneis a anhemmis a oli ollu puoliso ke äällä 2020, mikä oi ke oa sii ä, e ä e oaminen on apah u- nu uoden 2020 aikana. Pienellä osalla a o- ai a iolii ossa ole is a sen sijaan ei ollu ollu puolisoa ke äällä 2020, mikä puoles aan oi ke oa a iolii on sol- mimises a ai yh een muu os a uoden 2020 aikana. 22,7 67,8 4,7 3,9 0,8 A olii ossa A iolii ossa ai ekis e öidyssä pa isuh eessa E onnu Naima on Muu Ku io 6. Vas aajan si iilisää y as aushe kellä (%; N = 1844) 23 Taulukko 2. Vanhemman pa isuhde ilanne ke äällä 2020 ja si iilisää y as aushe - kellä (N = 1825) Si iilisää y as aushe kellä (ma askuu 2020 – ammikuu 2021) Pa isuhde ilanne ke äällä 2020 Puoliso Ei puolisoa Yh eensä % % % N A olii o 95,9 4,1 100 413 A iolii o ai ekis e öi y pa isuhde 99,0 1,0 100 1229 E onnu 21,8 78,2 100 85 Naima on 10,1 89,9 100 68 Leski 0 100 100 4 Muu 63,6 36,4 100 11 Yh eensä 90,9 9,1 100 1810 Enemmis ö kyselyyn as anneis a anhemmis a asui puolison ja yh eis en las- en kanssa (ku io 7). Toiseksi yleisin ä oli asua las en kanssa ilman puolisoa. Kolmanneksi yleisimmin as aaja asui a puolison ja yh eis en sekä ei-yh eis- en las en kanssa. Noin kaksi p osen ia anhemmis a asui puolison ja ain ei- yh eis en las ensa kanssa. Vain muu ama as annu anhempi asui yksinään ai muiden henkilöiden ku en las en ja omien anhempiensa kanssa ai use- amman aikuisen sekä lapsen muodos amassa kommuunissa. Enemmis ö anhemmis a ke oi asu ansa yhdessä noin iisi uo iaan lapsen ja ämän oisen anhemman kanssa (87,7 %). Vajaa neljä p osen ia (3,7 %) an- hemmis a ke oi asu ansa e i osoi eessa kuin lapsen oinen anhempi ja uo- o iikoin lapsensa kanssa. Kuusi p osen ia as aajis a asui e i osoi eessa kuin lapsen oinen anhempi, ja lapsi asui pääasiassa as aajan luona. Vain puoli p osen ia kaikis a anhemmis a ke oi asu ansa e illään noin iisi uo i- aan lapsen oises a anhemmas a ja lapsen asu an pääasiassa uon oisen 82,8 2,1 5,6 9,1 0,4 Puoliso ja ain yh eisiä lapsia Puoliso ja ain ei-yh eisiä lapsia Puoliso ja yh eisiä sekä ei- yh eisiä lapsia Lapsia, ei puolisoa Yksin ai muu Ku io 7. Vanhemman kanssa asu a henkilö (N = 1842) 24 anhemman kanssa. Noin kaksi p osen ia (2,1 %) anhemmis a as asi ole- ansa lapsen ainoa anhempi ja lapsen asu an kanssaan. Enemmis ö as anneis a anhemmis a asui myös muiden las en kuin noin iisi uo iaan lapsen kanssa (81,1 %). Puole anhemmis a asui noin iisi- uo iaan lisäksi yhden muun lapsen kanssa, iidesosa kahden muun lapsen ja noin iisi p osen ia kolmen muun lapsen kanssa (ku io 8). Reilu kolme p o- sen ia as aajis a asui noin iisi uo iaan lisäksi neljän ai useamman lapsen kanssa. Enimmillään anhemma ilmoi i a asu ansa yli kymmenen lapsen kanssa. Vanhemmil a kysy iin, minkä ikäisiä o a muu lapse , joiden kanssa he asu- a . Kysymyksessä ei mää i el y lapsen suhde a as anneeseen anhempaan. Kaiken kaikkiaan 1484 anhempaa ke oi, minkä ikäisiä mui a lapsia heidän kanssaan asui. Näis ä anhemmis a eilu 60 p osen ia ke oi luonaan asu an iisi uo ias a nuo empia (yleisimmin kolme uo iai a) lapsia. Yli puolen an- hemmis a luona asui 7–13- uo iai a eli alakouluikäisiä lapsia, ja eilun kym- menesosan luona yli 14- uo iai a lapsia. Kun anhemman ja noin iisi uo iaan kanssa asui ain yksi oinen lapsi, oli hän hieman useammin iäl ään iisi uo i- as a nuo empi (n = 512, 55,5 %) kuin anhempi (n = 411, 44,5 %)6. 6 Ta kas elussa o a mukana ain anhemma , jo ka o a ilmoi anee asu ansa yhden muun lapsen kanssa. Ta kas elus a on jä e y pois muu anhemman kanssa asu a 5- ja 6- uo iaa . 18,9 52,5 20,5 5,1 1,3 0,7 1,1 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ei mui a lapsia Yksi oinen lapsi Kaksi muu a las a Kolme muu a las a Neljä muu a las a Viisi muu a las a Kuusi ai useampia mui a lapsia Ku io 8. Vanhemman kanssa noin iisi uo iaan lapsen lisäksi asu ien las en lu- kumää ä (%; N = 1830) 25 Koulu us aso Kyselyyn as annee anhemma oli a pääasiassa ko keas i koulu e uja (ku- io 10). Tämä a koi aa myös si ä, e ä ko keas i koulu e u oli a aineis ossa yliedus e uina. Vas aajis a unsaalla 40 p osen illa ko kein suo i e u amma- illinen koulu us oli ylempi ko keakoulu u kin o. Toiseksi useimmin eli kol- manneksella anhemmis a amma illisena koulu uksena oli alempi ko keakou- lu u kin o ai amma illinen opis oas een u kin o. Vajaa iidennes anhem- mis a oli suo i anu amma ikoulun ai muun amma illisen u kinnon. Vajaa neljä p osen ia oli suo i anu ko kein aan amma illisen ku ssin ai as aa an. 8,7 10,6 15,6 20,8 5,7 6,3 52,1 8,6 2,2 0- uo iai a 1- uo iai a 2- uo iai a 3- uo iai a 4- uo iai a 5-6- uo iai a 7-13- uo iai a 14-17- uo iai a 18- uo iai a ai anhempia 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Ku io 9. Vanhemman kanssa asu ien muiden las en ikä (%; N = 1484) 3,7 19,2 33,8 43,4 Ko kein aan amma illinen ku ssi ai as aa a Amma ikoulu ms. Alempi ko keakoulu- ai opis oas een u kin o Ylempi ko keakoulu u kin o Ku io 10. Vanhemman amma illinen koulu us (%; N = 1826) 32 Taulukko 3. Vanhempien yö Yh eensä Isä Äidi p-a o Tekee ällä he kellä ansio yö ä n 1830 522 1308 < ,001 Ei ee % 18,6 7,9 22,9 Kyllä, palkansaajana % 76,1 84,5 72,7 Kyllä, eelance ina/ y i äjänä/ amma inha joi ajana/ apu ahalla % 5,4 7,7 4,4 Työpaikka, aikkei ee ansio- yö ä ällä he kellä n 451 76 375 < ,001 Ei % 44,8 43,4 45,1 Kyllä, oimassa ole a yösuhde % 50,8 43,4 52,3 Kyllä, oiminnassa ole a y i ys % 4,4 13,2 2,7 Työsuhdemuo o n 1531 450 1081 < ,001 Mää äaikainen % 18,4 11,6 21,3 Vaki uinen % 81,6 88,4 78,7 Työaikamuo o n 1633 490 1143 ,002 Säännöllinen päi ä yö % 75,8 77,8 74,9 Vuo o yö % 14,6 10,6 16,3 Säännöllinen il a-, yö-, aamu- ai iikonloppu yö % 2,0 1,4 2,2 Muu yöaikamuo o % 7,7 10,2 6,6 Keskimää äinen iikoi ainen yön un imää ä n 1491 485 1006 < ,001a keskia o 36,6 39,4 35,3 keskiha- jon a 9,9 9,5 9,7 mediaani 38,0 40,0 38,0 Työpaikka aih unu uoden 2020 aikana n 1719 513 1206 ,005 Ei % 85,6 89,3 84,1 Kyllä % 14,4 10,7 15,9 Sii yny sel äs i e ilaisiin yö- eh ä iin ko onapandemian seu- auksena n 1719 513 1206 ,807 Ei % 89,4 89,9 89,2 Kyllä, äliaikaises i % 6,4 6,4 6,4 Kyllä, pidempiaikaises i % 4,2 3,7 4,4 Henkilös ö yhmä n 1636 492 1144 < ,001 Työn ekijä % 50,5 35,4 57,0 Alempi oimihenkilö % 11,9 9,3 12,9 Ylempi oimihenkilö % 27,4 39,0 22,5 Joh aja % 3,7 7,1 2,2 Y i äjä % 4,7 7,5 3,5 Jokin muu % 1,8 1,6 1,9 Ha maalla ko os e ujen solujen odo e u ek enssi poikkeaa ha ai us a ek ens- sis ä ilas ollises i me ki se äs i. So i e u s anda doi u jäännös on ällöin yli 2 ai alle -2. a Mann-Whi ney U – es i (U = 157993,5). 33 Vanhempia pyyde iin ilmoi amaan ko i alou ensa kä een jää ä kuukausi ulo (ku io 14). Noin kaksi iides ä (43,2 %) anhemmas a ke oi ko i alou ensa kä een jää ien ulojen ole an 3001–5000 eu oa kuukaudessa. Kolmanneksella (32,5 %) as aajis a ko i alouden ulo jäi ä ä ä pienemmiksi ja neljänneksellä (24,3 %) ne oli a suu emma . Vuonna 2019 suomalais en lapsipe heiden käy e ä issä ole an aha ulon mediaani ko i alou a kohden oli 55 959 eu oa eli noin 4663 eu oa kuukaudessa (SVT, Tulonjako ilas o 2021). Aineis ossamme mediaani ase uu 3001–4000 eu on uloluokkaan. Kahden aikuisen ja kahden alle 14- uo iaan lapsen alouden pieni uloisuus aja uonna 2019 oli 32 200 eu oa uodessa eli noin 2683 eu oa kuukaudessa (SVT, Tulonjako ilas o 2021). Näy äisi sil ä, e ä noin iidenneksellä as anneis a anhemmis a ko i alouden ulo jäi ä ämän pieni uloisuus ajan alle. Tä ä ulos a ulki essa on huomioi a a, e ei ku iossa 14 ole suh eu e u pe heen uloja pe he aken eeseen. Samoin on pide ä ä mielessä, e ä anhempikoh aisessa aineis ossa osa pe heis ä ai ko i alouksis a on mukana kah een ke aan, jos samal a lapsel a on kyselyyn as annu kaksi anhempaa. Tuloja, samoin kuin seu aa a aloudellis a ilanne a ku aa a ulokse ke o a näin ollen as anneiden anhempien mu a ei ä suo aan pe heiden ai ko i alouksien ilan eis a. Lisäksi anhemmil a kysy iin heidän omaa kokemus aan sii ä, kuinka hankalal a ai helpol a menojen ka aminen uloilla un uu (ku io 15). Hieman 1,8 3,1 4,2 5,2 7,3 10,9 19,7 23,5 15,1 4,8 2,3 2,1 0% 5% 10% 15% 20% 25% 500€ ai ähemmän 501–1000€ 1001–1500€ 1501–2000€ 2001–2500€ 2501–3000€ 3001–4000€ 4001–5000€ 5001–6000€ 6001–7000€ 7001–8000€ yli 8000 € Ku io 14. Ko i alouden kä een jää ä ulo kuukaudessa (%; N = 1850) 34 useampi kuin joka neljäs (27,0 %) kyselyyn as anneis a anhemmis a koki menojen ka amisen uloilla melko hankalaksi, hankalaksi ai e i äin hankalaksi. Noin kaksi iides ä ku asi menojen ka amis a uloilla melko helpoksi, neljäsosa helpoksi ja kahdeksasosa e i äin helpoksi. Noin iidennes anhemmis a ke oi pe heen aloudellisen ilan een muu uneen ko onapandemian uoksi si en, e ä pe heen ulo oli a laskenee jonkin e an ai huoma a as i (ku io 16). Noin kuudella p osen illa muu os sen sijaan oli päin as ainen, sillä pe heen ulo oli a kas anee . Vas anneiden anhempien noin iisi uo iaa lapse Kyselyn as aukse koski a yh eensä 1603 las a. Lapsen henkilö unnuksen pe us eella mää i el iin lapsen sukupuoli ja ikä. Iäl ään lapse oli a keskimää- in iisi uo a ja kahdeksan kuukau a; nuo in lapsi oli iisi uo a ja yhden kuukauden ja anhin kuusi uo a ja kolme kuukau a anha. Enemmis ö (76 %) lapsis a oli syn yny uonna 2015 eli he oli a kyselyn aikaan iisi uo iai a. 3,5 6,9 16,6 38,7 21,4 13,0 E i äin hankalaa Hankalaa Melko hankalaa Melko helppoa Helppoa E i äin helppoa 0% 10% 20% 30% 40% 50% Ku io 15. Vas aajan kokemus menojen ka amises a uloilla (%; N = 1836) 3,6 16,8 73,5 6,1 0% 20% 40% 60% 80% Tulo laskenee huoma a as i Tulo laskenee jonkin e an Tulo ei ä ole muu unee Tulo o a kas anee Ku io 16. Pe heen aloudellisen ilan een muu os ko onapandemian uoksi (N = 1766, %) 35 Vajaa neljäsosa (24 %) lapsis a oli syn yny uonna 2014 eli he oli a kyselyn aikaan noin 6- uo iai a. Näin ollen osa lapsis a oli aloi anu uoden 2020 syk- syllä esiope uksessa. Poikia (49,6 %) ja y öjä (50,4 %) oli aineis ossa lähes yh ä mon a. Lapsis a enemmis ö asui yhdessä kahden anhemman kanssa (ku io 17). Noin neljä p osen ia asui uo o iikoin ai yh ä paljon kummankin anhem- man luona. Pääasiassa ai pelkäs ään oisen anhempansa luona lapsis a asui 7,6 p osen ia ja 2,4 p osen illa oli ain yksi anhempi, jonka luona lapsi asui. Ko ona i usepidemia sai aanhoi opii ei äin uoden 2020 aikana ja ko ona a unna as aajien pe heissä Ko ona a un a ilanne ja sen pe us eella ehdy kansalais en elämään lii y ä ajoi ukse sekä suosi ukse aih eli a suu es i u kimukseen alikoi uneissa Suomen kunnissa sekä sai aanhoi opii eissä uoden 2020 aikana. Kaiken kaik- kiaan sai aanhoi opii ejä, joiden alueella u kimukseen as annee anhem- ma asui a , oli 19. Seu aa aksi a kas ellaan ko ona ilanne a ke äällä 2020 huh ikuun kahden iimeisen iikon ( iiko 17 ja 18) aikais en ko ona a un a- ilas ojen osal a sekä loppu uodes a 2020 joulukuun alun ( iiko 49 ja 50) ko- ona a un a ilas ojen osal a sai aanhoi opii ei äin. Ta un alu u on ke ä y maaliskuussa 2021 Te eyden ja hy in oinninlai oksen ilas okuu ios a (h ps://sampo. hl. i/pi o /p od/api/epi apo/co id19case.json). Lisäksi joulu- kuun osal a a kas ellaan sai aanhoi opii ien ko ona ilanneluoki us a syksyllä 86,1 3,9 7,6 2,4 Kahden anhemman kanssa Vuo o iikoin ai yh ä paljon kummankin anhemman luona Pääasiassa ai pelkäs ään jommankumman anhemman luona Vain yksi anhempi, jonka kanssa lapsi asuu Ku io 17. Lapsen asuminen (%, N = 1580) 36 2020 laadi un ko ona i usepidemian aiheiden ja o jun a oimien asojen kol- mijaon pe us eella (Sosiaali- ja e eysminis e iö 2021). Kolme epidemian ai- he a o a pe us aso, kiih ymis aihe ja le iämis aihe, joiden mää i elmiin si- säl yy a un ojen ilmaan u uuslukujen lisäksi myös mui a k i ee ei ä9. Huh ikuussa 2020 Suomessa alli si a poikkeusolo . Täs ä huolima a suu immassa osassa sai aanhoi opii ejä ah is e ujen ko ona a un ojen mää ä huh ikuun lopussa oli a ähäisiä e a una joulukuun 2020 ilan ee- seen ( aulukko 4). Mää ällises i kaikis a eni en a un oja oli Helsingin ja Uu- denmaan sai aanhoi opii issä (HUS). Ta un ojen mää ä pe 100 000 asukas a oli huh ikuussa HUSin alueella 67 ja Länsi-Pohjan sai aanhoi opii in alueella 63. Kolmanneksi suu in ilmaan u uusluku oli Kainuun sai aanhoi opii issä (20,8 a un aa / 100 000 asukas a). Yli kymmenen a un aa pe 100 000 asukas a oli kahdessa a kas elun koh eena ole assa sai aanhoi opii issä: Va - sinais-Suomen (10,3) ja Kan a-Hämeen (11,7) sai aanhoi opii eissä. Yh eensä 14 sai aanhoi opii issä ah is e ujen ko ona a un ojen mää ä pe 100 000 asukas a jäi huh ikuun kahden iikon a kas elujakson aikana alle 10 a un- aan. Näis ä kolmessa ei ollu yh ään ah is e ua ko ona a un aa. Nämä sai- aanhoi opii i oli a E elä-Ka jala, I ä-Sa o ja E elä-Pohjanmaa. Tu kimukseen osallis uneis a anhemmis a neljäsosa asui niiden sai- aanhoi opii ien alueella, joissa oli huh ikuun suu imma a un ojen ilmaan- u uuslu u ( aulukko 4). Lähes 60 p osen ia anhemmis a puoles aan asui sai aanhoi opii eissä, joissa oli a un oja huh ikuun kahden iikon a kas elu- jakson aikana alle 10 ai ei lainkaan. Ku en aulukos a 4 huomaa, ko ona a un a ilanne oli hy in e ilainen joulukuussa 2020 kuin huh ikuussa 2020. Yhdessäkään sai aanhoi opii issä ilmaan u uusluku ei ollu enää alle kymmenen. Vain kolmessa sai aanhoi o- pii issä ilmaan u uusluku jäi alle 25 ja sei semässä sai aanhoi opii issä alle 50. 9 Pe us aso as aa Suomen ilanne a kesällä 2020. Epidemia ei kas a. K i ee ei ä o a a un ojen alhainen ilmaan u uus, halli a issa ole a ajoi aise paikallise ja alueelli- se a un ake ju , al is umis en jälji e ä yys on hy ä, eikä a un a yppäiden ulko- puolelle le iämis ä ha ai a. Lisäksi uude apaukse o a sa unnaisia yksi äis apauk- sia. Kiih ymis aiheessa epidemian kas u alkaa kiih yä, apaus en alueellinen ilmaan- u uus on pe us asoa ko keampi, ja esiin yy usei a paikallisia ja alueellisia a un ake juja. Ilmaan u uuslukujen pe us eella 14 uo okauden apaussumma ei yli ä asoa 25 / 100 000 asukas a. Le iämis aiheessa epidemian kas u nopeu uu, ja a- paukse le iä ä äes össä alueellises i ai laajemmin. Jälji ys on haas a ampaa. Il- maan u uuslukujen pe us eella 14 uo okauden apaussumma on suu empi kuin 25- 50 / 100 000 asukas a ähin ään kah ena pe äkkäisenä iikkona. (Sosiaali- ja e eys- minis e iö 2021) 37 Kolmen sai aanhoi opii in alueella ko ona a un ojen ilmaan u uusluku oli noussu jo yli 150 a unnan pe 100 000 asukas a. Lähes kaksi iides ä (37,9 %) kyselyyn as annees a anhemmas a asui näiden kolmen ko keimman il- maan u uuslu un sai aanhoi opii in alueella. Sen sijaan ain ajaa neljä p o- sen ia asui niissä sai aanhoi opii eissä, joissa a un oja oli joulukuun alussa alle 25 pe 100 000 asukas a. Ko ona i us ilanneluoki uksen pe us eella neljä sai aanhoi opii iä mää- i el iin ielä ole an pe us asolla, yhdeksän sai aanhoi opii iä oli kiih ymis ai- heessa ja pe ä i kuusi sai aanhoi opii iä le iämis aiheessa ( aulukko 4). Le- iämis aiheen alueilla as aajis a asui 40,6 p osen ia ja pe us ason alueilla 11,5 p osen ia. Taulukko 4. Vah is e ujen ko ona i us a un ojen ilmaan u uus sai aanhoi opii- eissä huh ikuussa ja joulukuussa 2020 ( a un oja pe 100 000 asu- kas a) sekä as anneiden sai aanhoi opii ikoh ainen jakauma Sai aanhoi opii i Ko ona i us a unna pe 100 000 asukas a a Ko ona ilan- neluoki us b Vas annei a anhempia (N = 1810) Vko 17 & 18 Vko 49 & 50 2.1.2021 c % E elä-Ka jala 0 33,8 2 8,3 I ä-Sa o 0 17,5 1 0,1 E elä-Pohjanmaa 0 41,1 2 0,8 Pohjois-Ka jala 0,6 40,9 2 6,9 E elä-Sa o 1,0 167,8 2 5,0 Lappi 1,7 29,9 1 7,8 Sa akun a 1,9 37,1 2 1,0 Pohjois-Sa o 2,1 22,6 1 0,2 Vaasa 3,5 47,8 2 9,2 Kymenlaakso 3,6 69,2 3 1,1 Pohjois-Pohjanmaa 3,7 87,5 3 6,3 Keski-Suomi 4,0 76,7 2 5,9 Päijä -Häme 5,2 82,5 3 0,1 Pi kanmaa 6,3 69,1 2 6,8 Va sinais-Suomi 10,3 155,1 3 12,4 Kan a-Häme 11,7 69,6 3 0,2 Kainuu 20,8 12,5 1 3,4 Länsi-Pohja 63,0 25,1 2 4,1 HUS 67,0 186,5 3 20,5 a Tiedo laske u Te eyden ja hy in oinnin lai oksen ilas okuu ios a löy y ien a un- alukujen ja asukaslukujen pe us eella. h ps://sampo. hl. i/pi o /p od/api/epi apo/co- id19case.json b 1 = Pe us aso, 2 = Kiih ymis aihe, 3 = Le iämis aihe c Lähde: Il aleh i 3.1.2021. h ps://www.il aleh i. i/ko ona i us/a/8e7db9cc-a231- 406e-bca9-eabda065c05c. 38 Huoma a imma muu okse sai aanhoi opii ien ilmaan u uuslu uissa huh i- kuun ja joulukuun 2020 älillä oli a apah unee e i yises i E elä-Sa on ja Va sinais-Suomen sai aanhoi opii ien sekä HUSin alueella. Näissä kussakin il- maan u uusluku oli noussu yli 100 a unnalla pe 100 000 asukas a. Sen si- jaan Kainuun ja Länsi-Pohjan sai aanhoi opii ien alueella ilmaan u uuslu u oli a pienemmä joulukuussa kuin huh ikuussa. Hy in pienellä osalla as aajis a ai heidän pe heenjäsenis ään oli ode u ko ona i us a un a. Vas anneis a anhemmis a a unnan saaneiden osuus oli alle p osen in (0,8 %) samoin kuin muis a pe heenjäsenis ä (0,9 %). Kuusi anhempaa (0,3 %) ke oi noin iisi uo iaalla lapsellaan ode un ko ona i us a unnan. Nämä a un aosuude as aa a hy in lähelle al akunnallis a a un ojen osuu a koko äes ös ä. Vuoden 2021 ammikuun 15. päi ään, eli ämän kyselyn iimeiseen as auspäi ään, mennessä ah is e un ko ona i us a unnan saaneiden osuus koko äes ös ä oli 0,7 % (ks. Te eyden ja hy in oinnin lai oksen ilas okuu io). 39 Tässä ensimmäisessä Va haiskas a us ja ko onapandemia –hankkeen an- hempien kyselyä käsi ele ässä osa apo issa ku a iin kyselyn o eu us a, kyselyyn as annei a anhempia ja heidän noin iisi uo iai a lapsiaan. Kysely koski ko onapoikkeusaikaa edel äny ä aikaa ammikuussa 2020, ke ään 2020 ko onapoikkeusaikaa, jolloin ensike an Suomessa sii y iin ko onapan- demian uoksi poikkeusoloihin sekä as aushe keä eli loppu uo a 2020. Ky- selyyn as asi 1850 anhempaa yh eensä 1603 lapsel a. Ta kas elu osoi i- a aineis os a seu aa ia seikkoja: • Vas aaja oli a keskimää in 38- uo iai a sekä yypillises i aki ui- sessa ansio yössä käy iä ja puolison sekä useamman lapsen kanssa asu ia. He asui a yh eensä 87 e i kunnassa jakau uen melko asai- ses i ympä i Suomen. Vas aajien joukossa oli a yliedus e uina ko - keakoulu e u anhemma , mikä ullaan o amaan huomioon ule- issa analyyseissa. • Lapsis a enemmis ö oli syn yny uonna 2015 eli he oli a iisi uo- iai a. Vajaa neljäsosa lapsis a oli syn yny uonna 2014 eli he oli a kyselyn aikaan noin 6- uo iai a. Val aosa lapsis a asui yhdessä mo- lempien anhempiensa kanssa. • Ko ona i us a un ojen osuus as anneiden anhempien joukossa as asi kansallis a a un ojen osuu a koko äes össä. • Vanhempien pääasiallinen oimin a oli ko onapoikkeusaikana huh- ikuussa 2020 e ilainen kuin ennen poikkeusaikaa ai as aushe - kellä uoden 2020 lopussa. Huh ikuussa e i yises i las aan ko ona hoi a ien sekä lomau e ujen osuude oli a suu empia e a una 4 YHTEENVETO 40 ammikuuhun ja as aushe keen. Sen sijaan kokopäi äisen yösken- elyn osuus oli pienempi huh ikuussa kuin ammikuussa ai as aus- he kellä. • Noin joka kymmenes anhemmis a oli sii yny oisenlaisiin yö eh- ä iin ko onapandemian seu auksena. • Kolmannes anhemmis a ke oi pe heen oimeen ulossa apah u- neen muu oksia uoden 2020 aikana joh uen ko onapandemias a. Noin iidenneksellä pe heen ulo oli a laskenee jonkin e an ai huoma a as i. Noin kuudella p osen illa muu os sen sijaan oli päin as ainen: pe heen ulo oli a kas anee . Aineis os a ullaan julkaisemaan uoden 2021 aikana useampia osa apo eja. Tule ien osa apo ien eemoja o a muun muassa lapsen a haiskas a us- ja hoi ojä jes ely , a haiskas a uksen jä jes äminen ko onapoikkeusaikana, lapsipe heiden uki ko onapoikkeusaikana, anhempien e ä yösken ely sekä pe heen ja yön yh eenso i aminen, anhemmuus ja yönjako pe heissä, anhempien ko ona-asen ee ja oimeen ulo. Lisäksi kyselyaineis on pohjal a ullaan ekemään p o g adu – u kielmia sekä kansain älisiä ie eellisiä julkai- suja. 41 LÄHTEET Alasuu a i, M., Ka ila, K., Lammi-Taskula, J. & Repo, K. (2020). Pien en las en pe hee ja Co id-19 –pandemia: uhkia ai mahdollisuuk- sia? h ps://blogs. uni. i/childca e/blogiki joi us/pien en-las en-pe - hee -ja-co id-19-pandemia-uhkia- ai-mahdollisuuksia/ AVI iedo ee 2020: Kun akysely. h p://www.a i. i/web/a i/-/kun aky- sely-oppimisen- ukeen-ja-oppilashuol oon- ay yy-panos aa-myos- poikkeusoloissa FinLapse -kysely, THL. (2020). h ps:// hl. i/ i/ u kimus-ja-kehi ami- nen/ u kimukse -ja-hankkee / inlapse -las en-nuo en-ja-pe heiden- e eys-ja-hy in oin i/ inlapse -kysely u kimus Helminen, V., Nu mio, K., Rehunen, A., Ris imäki, M., Oinonen, K., Tii u, M., Ko a aa a, O., An ikainen, H. & Rusanen, J. (2014). Kaupunki-maa- seu u-alueluoki us. Suomen ympä is ökeskuksen apo eja 25/2014. Suomen ympä is ökeskus. Saa a illa: h p://hdl.han- dle.ne /10138/135861 Helsinki GSE (2020). Tilannehuoneen apo i, iimeisimmä kehi yskulu yöma kkinoilla, ko i alouksissa ja y i yksissä. h ps://www.helsin- kigse. i/co ona/ ilannehuoneen- apo i-08-10-2020- iimeisimma -ke- hi yskulu - yoma kkinoilla-ko i alouksissa-ja-y i yksissa/ Hie amäki, J., Kuusiholma, J., Räikkönen, E., Alasuu a i, M., Lammi-Taskula, J., Repo, K., Ka ila, K., Hau ala, P., Kuukka, A., Paananen, M., Ruu iai- nen, V. & Ee ola, P. (2017). Va haiskas a us- ja las enhoi o a kaisu yk- si uo iaiden las en pe heissä. CHILDCARE-kysely u kimuksen 2016 pe us ulokse . Työpape i 24/2017. Helsinki: THL. Il aleh i 03.01.2021. Näin kä i ko ona ilan eelle jouluna – ka so oman alu- eesi uo ee lu u . h ps://www.il aleh i. i/ko ona i us/a/8e7db9cc- a231-406e-bca9-eabda065c05c Leskinen, T. (2020). Säännöllises i ko ona yösken eleminen on kaksinke - ais unu . Tie o & endi : Asian un ija-a ikkeli ja ajankoh aisblogi . Tilas okeskus. h ps://www.s a . i/ ie o endi /blogi /2020/saannolli- ses i-ko ona- yosken eleminen-on-kaksinke ais unu / Paju, P. (2021). Paikoillaan pyö i ä a ki – Sel i ys lapsipe heiden a jes a ko- onak iisin oisen aallon aikana. h ps://www.lskl. i/julkaisu /paikoil- laan-pyo i a-a ki/